Lämpöyrittäjän sopimusopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpöyrittäjän sopimusopas"

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 409 Lämpöyrittäjän sopimusopas Tage Fredriksson (toim.) Asko Puhakka Harri Solmio

2 Lämpöyrittäjän sopimusopas Tage Fredriksson (toim.), TTS Asko Puhakka, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Harri Solmio, TTS TTS:n julkaisuja 409 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2011

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Tage Fredriksson (toim.), Asko Puhakka, Harri Solmio Julkaisun nimi Lämpöyrittäjän sopimusopas Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 409 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Toukokuu 2011 Toimeksiantaja MMM/YTR Tutkimuksen nimi Lämpöyrittäjän sopimusopas Tiivistelmä Lämpöyrittäjätoiminta on pitkäjänteistä toimintaa riippumatta siitä, kenen omistamassa lämpölaitoksessa toimitaan ja kuka myy lämmön loppukäyttäjälle. Molempien osapuolten on takia turvallisinta sopia toiminnan perusasioista kirjallisesti, koska ihmisen muisti on lyhyt ja tahattomastikin valikoiva. Sopimisen vapaus on suuri edellyttäen, että se ei riko lainsäädäntöä. Lyhyt sopimus on useimmiten parempi kuin pitkä monilla liitteillä. Muuttuvassa maailmassa kaikkia ongelmatilanteita ei pysty etukäteen ennakoimaan ja sopimaankaan, vaan toimivan suhteen tulee aina perustua luottamukseen. Kaukolämpöalalla on kuitenkin muodostunut selkeä sopimiskäytäntö kaukolämpöasiakkaiden kanssa. Alan sopimuspohja on tilattavissa energiateollisuudelta eikä sitä käsitellä erikseen tässä. Avainsanat ISBN ISSN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) Kieli Suomi Sivuja 21 + liitteet 8 Myynti TTS - Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona) TTS:n julkaisuja 409 (2011) 2

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT LÄMPÖLIIKETOIMINNAN SOPIMUSOIKEUDELLISET ERITYISPIIRTEET Lämpö tuotteena ja sopimuksen kohteena Kunnan ja lämpöyrittäjien keskinäiset sopimukset Sopimuksen tavoitteet ja toimivuus HANKINNAN ERITYISPIIRTEET Energiaratkaisut osana julkisia hankintoja Lämpölaitos erityisinvestointina TOIMINNAN KANNATTAVUUS JA LÄMMÖN HINTA Lämpölaitoksen ja -verkoston pääomakustannukset Liittymismaksu Perusmaksu Toiminnan muuttuvat kustannukset Polttoainekulut Laitoksen hoidon ja lämmitystyön kulut Korjaus- ja huoltokulut Muut muuttuvat kulut Toiminnan kate Lämmön hinta ja sen määräytyminen Lämmön hinnan sitominen Energiamaksu ja sen tarkistaminen KIRJALLISUUTTA LIITE 1. ALUELÄMPÖSOPIMUSTEN SOPIMUSRAKENNE LIITE 2. KAUKOLÄMMÖN TUOTTOSOPIMUS TTS:n julkaisuja 409 (2011) 3

5 ALKUSANAT Lämpöyrittäjyys on kasvanut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa merkittäväksi liiketoiminnan mahdollisuudeksi maaseudulla. Vuoden 2008 lopulla kohteita oli ainakin 423 kappaletta. Kohteiden määrä on siis kasvanut vakaasti koko ajan ja toiminta on monipuolistunut ja yhä useampi yrittäjä saa yhä suuremman osan elannostaan lämpöyrittämisestä. Alan kasvun myötä rajat muihin energiapalveluja tarjoaviin yrityksiin ovat hämärtyneet. Sopimuskäytäntö vaihtelee huomattavasti riippuen toimijoiden osaamisesta ja kokemuksesta. Tähän oppaaseen on kerätty monen vuoden kokemus sopimuksista sekä niiden taustalla vaikuttaviin asioihin. Taustamateriaalia on kerätty muun muassa Tekesin rahoittamassa projektissa Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen. Lämpöyrittäjän sopimusopas rahoitettiin maa ja metsätalousministeriön Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän myöntämillä maaseudun tutkimus ja kehittämismäärärahoilla. Oppaan tekstin kirjoittivat Harri Solmio TTS:stä ja Asko Puhakka Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulusta. TTS:stä Tage Fredriksson toimitti materiaalin ja raportin taittoi Elina Muuttomaa. TTS kiittää rahoittajaa ja toivoo oppaasta olevan hyötyä lämpökeskuksen rakentamista ja lämpöliiketoimintaa suunnitteleville. Nurmijärven Rajamäellä Tutkimusjohtaja Anna Maija Kirkkari Tekijät TTS:n julkaisuja 409 (2011) 4

6 1 LÄMPÖLIIKETOIMINNAN SOPIMUSOIKEUDELLISET ERITYISPIIRTEET 1.1 Lämpö tuotteena ja sopimuksen kohteena Kaukolämpö poikkeaa monella tavalla tavanomaisista kulutustuotteista, mikä tuo omat vaikutuksensa lämmön hinnoitteluun ja kaupankäyntiin. Kaukolämmöllä on hyvin yleisesti vain yksi myyjä eli lämmöntuottaja, joka sitoutuu pitkäksi ajaksi lämmön toimitukseen sekä pitämään yllä mitoitusulkolämpötilaa vastaavaa hankinta ja siirtokapasiteettia. Kaukolämmityksen piirissä olevat asunto ja kiinteistöyhtiöt jakavat lämmityskustannukset yleensä osakkeiden tai huoneistopinta alan suhteessa. Kaukolämpöä myydään kuluttajille julkisilla tariffeilla, joissa on normaalisti kolme komponenttia: liittymismaksu, perusmaksu ja energiamaksu. Liittymismaksulla katetaan uuden kuluttajan aiheuttamat liittymiskustannukset, kuten kaukolämpöputken investointi, kaivamis, asennus ja liityntätyöt. Perusmaksulla katetaan lämmöntoimittamisen kiinteät kustannukset kuten pääomakustannukset, palkat, vuokrat ja muut vastaavat. Energiamaksulla katetaan energian toimittamisesta aiheutuvat muut kustannukset, joista tärkein on kustannus käytetystä polttoaine energiasta. Lämmön myyjän kannalta kaukolämpötariffilla ja sen käytöllä turvataan yrityksen toiminnan jatkuvuus kannattavuus ja kilpailukyky säilyttäen. Molempien osapuolien kannalta sopimusten tavoiteltavia ominaisuuksia ovat hinnoittelun pitkäjänteisyys, kustannusvastaavuus sekä mittaus ja laskutustekniikan yksinkertaisuus. Käytössä olevien tariffien tulisi tukea myös energiankäytön tarkoituksenmukaista ohjausta. Kaukolämpöyritykset tarjoavat asiakkailleen palveluita, joista osa on kaukolämmön toimittamista ja osa koostuu palveluista erillisenä liiketoimintana ja siten myös erikseen hinnoiteltuna. Kaukolämpöpalvelujen tarjonnassa ja hinnoittelussa tulee huomioida laki kilpailunrajoituksista. Kilpailunrajoituslaki on yleislaki, jota sovelletaan kaikkeen taloudelliseen toimintaan, ellei tästä ole erillistä poikkeusta säädetty. Kysymys siitä, ovatko kaukolämmön jakelulaitokset määräävässä markkina asemassa suhteessa lämmön ostajiin, on oleellisen tärkeä lämpöliiketoiminnan kehittämisen kannalta. Ratkaisevaa on, onko asiakkaalla käytettävissään muita todellisia vaihtoehtoja lämmön tuottamiseksi. Jos kaukolämmöstä halutaan siirtyä kiinteistökohtaiseen lämmöntuotantoon, on rakennettava joko erillinen tai kiinteistöön sijoittuva lämmöntuotantolaitteisto. Kaukolämmitys edellyttää vesikiertoista lämmönjakelujärjestelmää. Vastaavaa tekniikkaa käytetään öljyn tai kiinteän polttoaineen käyttöön perustuvissa lämmönjakelun ratkaisuissa. Ennen kaukolämpöön liittymistä lämpölaitos ei ole määräävässä markkina asemassa liittymistä harkitseviin asiakkaisiin nähden, jos asiakkaalla on valittavissa muita teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisiä lämmitysvaihtoehtoja. Liittymisen tapahduttua määräävää markkina asemaa ei ole, jos asiakas voi helposti, nopeasti ja pienillä siirtymis ja käyttökustannuksilla ryhtyä käyttämään jotain muuta lämmitysmuotoa, esimerkiksi omaa toimintakuntoista öljylämmityslaitteistoaan. Lämpölaitos on määräävässä markkina asemassa selkeimmin sellaisiin asiakkaisiin nähden, joilla ei ole omaa lämmityslaitteistoa tai joilla oman lämmityslaitteiston käyttöönotto on vaikeaa. Vaihtoehtoisen lämmitysratkaisun toteuttamisen taloudellinen kannattavuus todellisuudessa todennäköisesti romuttuu, kun asiakas ryhtyy purkamaan lämmöntoimitussopimusta. Energian myyntiin varautunut yritys todennäköisesti ei palauta täysimääräisesti toimitussopimuksen yhteydessä maksettua liittymismaksua. Perusteena voidaan käyttää esimerkiksi liittymän purkamisen teknisiä kustannuksia. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 5

7 Elinkeinon harjoittajien välisellä sopimuksella tai päätöksellä yhdenmukaistettu menettelytapa on kilpailunrajoituslain mukaan mahdollinen, kun se tehostaa tuotantoa tai tuotteiden jakelua tai edistää teknistä ja taloudellista kehitystä sekä jättää kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä. Poikkeusta voidaan soveltaa vain, kun kaikki edellä mainitut kilpailunrajoituslain edellytykset täyttyvät samanaikaisesti. Hyödyksi katsotaan hintojen lasku, hyödykkeen laadun parantuminen, uusien tuotteiden kehittyminen, markkinoiden kehittyminen ja avautuminen sekä jakelujärjestelmien kehittyminen niin, että kuluttajille tuleva hyöty realisoituu tulevaisuudessa. Toisaalta sopimuksella tai päätöksellä yhdenmukaistetusta menettelytavasta ei saa antaa asianomaiselle elinkeinonharjoittajalle mahdollisuutta rajoittaa merkityksellisiä markkinoita. Lämpöyrittäjätoiminnalle tämä kilpailunrajoituslainsäädäntö näyttäisi soveltuvan kohtuullisen hyvin taloudellisen edun jakautumisen suhteen. Tuotannon tehostamisen vaatimus toteutuu keskitetyissä lämmitysratkaisuissa hyvin; polttotekniikka toimii suuremmassa kokoluokassa tehokkaammin, lämmön jakelutekniikka toimii aluelämpöverkostolla hyvin, päästöt voidaan hallita tehokkaasti ja energiantuotannossa voidaan käyttää edullisempia raaka aineita. Taloudellisen hyödyn toteutuminen käyttäjäasiakkaille todentuu energialaskun muodossa. Kustannushyödyn tulee realisoitua myös tulevaisuudessa. Tätä osaa pohdittaessa merkittäviksi kysymyksiksi nousevat lämmönhinnasta ja toimittamisesta laadittava toimitussopimus ja siihen liittyen lähinnä polttoaineiden hintakehityksen arviointi sekä sitominen sopimuksellisesti. Perustellusti voinee arvioida, että uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvalla aluelämmöllä on erinomaiset ja myönteiset mahdollisuudet menestyä hintakehityksen kilpailussa. Luonnollisia monopoleja ovat sellaiset elinkeinotoiminnan alueet, joilla toiminnan kannattavuus on sitä parempi, mitä suuremman osuuden markkinoiden kokonaistarpeesta yritys pystyy tuottamaan. Luonnollisen monopolin kyseessä ollen keskimääräiset kustannukset eli yksikkökustannukset laskevat tuotannon kasvaessa siis mitä enemmän yritys tuottaa hyödykettä, sitä alhaisemmat ovat sen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset hyödykettä kohti. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös suurtuotannon eduista. Lämmöntuotannossa suuremmat tuotantoyksiköt verrattuna kiinteistökohtaiseen lämmöntuotantoon tarjoavat mahdollisuuden edullisempien polttoaineiden käyttöön, tehokkaampien laitteistojen investointeihin ja samalla myös alhaisemman päästötason saavuttamiseen. Oleellista on, että suurtuotannon hyödyt siirretään kohtuullisina energiakustannuksina myös todellisuudessa kuluttajille saakka. Kaukolämmön hinnoittelussa noudatetaan yleisesti selkeää sopimuskäytäntöä. 1.2 Kunnan ja lämpöyrittäjien keskinäiset sopimukset Sopimuksen tavoitteet ja toimivuus Sopimusteknisesti lämmöntoimitussopimuksissa on kysymys lämpöliiketoimintaa harjoittavan yrityksen ja kunnan välisestä sopimuksesta. Yrittäjien ja kunnan välistä sopimussuhdetta voidaan kuvata tällä rakenteella pienyrittäjän ja sopimussuhteessa vahvemmassa asemassa olevan kunnan keskinäiseksi sopimukseksi. Yrittäjä ottaa riskin yritystoimintansa kannattavuudesta ja samalla merkittävän vastuun lämmöntoimituksen huoltovarmuuden toteuttamisesta. Kummankin osapuolen tulee kiinnittää erityistä huomiota sopimuksen laadintaan, sen sisältöön, kestoon ja sopimukseen liitettäviin oheissopimuksiin. Pienyrittäjää ei suojata kuluttajasopimusten tavoin pakottavalla lainsäädännöllä, vaan yrittäjältä vaaditaan perustellusti asiantuntemusta omalta ammattialaltaan. Hänen tekemänsä suorituksen virheellisyyttä arvioitaessa ei toiminnan pienyritysluonnetta voida pitää olennaisena. Lähtökohtana on, mitä on sovittu tai mikä on tavanomaista vastaavissa suori TTS:n julkaisuja 409 (2011) 6

8 tuksissa. Sopimuksen tekijän voimavarojen osalta ei merkitystä ole vain taloudellisilla seikoilla, vaan myös hänen asiantuntemuksellaan. Sopimus syntyy tarjouksen ja siihen annetun hyväksyvän vastauksen tuloksena. Sitova sopimus voi syntyä sähköpostivaihdon tai asiakirjaketjun, esimerkiksi tarjouksen ja tilauksen kautta. Suomessa on omaksuttu menettely tarjouksen sitovuudesta ja sitä perustellaan varmuuden tuomisella sopimusneuvotteluihin ja eri neuvotteluosapuolten välisen luottamuksen edistämisellä. Tarjouksen sitovuus oikeuttaa vastapuolen vaatimaan tarjouksen mukaista suoritusta tai vaihtoehtoisesti vahingonkorvausta positiivisen sopimusedun mukaan. Tämän sopimusteorian mukaisesti loukatulle osapuolelle on korvattava se vahinko, mikä hänelle on aiheutunut tehottomaksi jääneen sopimuksen päättämisestä. Tarjousmenettelyssä on huomioitava määräaikojen tarkka noudattaminen ja tarjouksen huolellinen sisällöllinen tarkastaminen. Esimerkkinä virheen sisältäneen tarjouksen vastuullisuudesta osoittaa KKO:n rakennusurakointia koskeva ratkaisu, jossa tarjouksen tehnyt urakoitsija oli erehtynyt urakkahintaa laskiessaan. Urakoitsijan peruutus ei ehtinyt rakennuttajalle vastaanotetuksi ennen tarjouksen hyväksymistä ja niin urakoitsijalle asetettiin vastuu toteuttaa työurakka alkuperäisen tarjouksen mukaisesti. Kunnan pitkäaikaisena tavoitteena on kuntalaisten edun edistäminen. Sopimuksen laadinnalle on näin ollen kunnan puolesta hyvät mahdollisuudet. Käytännössä sopimustilanne on aina jossain määrin epätäydellinen. Lämmöntuotantosopimuksen laadinta neuvotteluprosessina on huomattavan laaja ja myös aikaa vievä. Neuvotteluissa joudutaan selvittämään paljon teknisiä ja taloudellisia seikkoja sekä lämmöntuotannon puolelta että lämmön loppukäyttäjiksi mahdollisesti tulevien asiakkaiden puolelta. Pelkästään lämpölaitoksen tekniikkaa ja mitoitusta varten tarvittavien suunnitelmien ja laskelmien tekeminen sekä asiakaskartoitus ovat tyypillisesti lähes vuoden kestävä prosessi. Vasta sen jälkeen siirrytään varsinaiseen lämmöntuotantoratkaisun toteutusvaiheeseen. Tämä teknisen suunnittelun vaihe kestää tyypillisissä kuntakohteissa useita kuukausia. Kannattavuuslaskelman perusteina käytetään yhdessä asiakkaan kanssa yhteisesti sovittavia muuttujia, joita ovat esimerkiksi korkokanta, takaisinmaksuaika ja raaka aineen hinnan mahdolliset muutokset. Tavoitteena tällaisessa investointilaskelman käytössä on, että asiakas voi tehdä käsiteltyjen tietojen ja arvioiden perusteella taloudellisesti kannattavan ratkaisun omasta energiainvestoinnistaan. Lämmöntuotannon liiketoiminnassa sopimusta laadittaessa on huomioitava talouteen vahvasti vaikuttavat ulkoiset riskit, joita ovat esimerkiksi polttoaineiden hintakehitys ja myös vaihtoehtoisten energiamuotojen hintakehitys. Polttoaineiden hintakehityksen riskiä voidaan pyrkiä hallitsemaan suunnittelemalla lämpölaitos teknisesti käyttämään vaihtoehtoisia polttoainemuotoja ja sillä, että sopimuksen pohjana käytetään laajemmin vaihtoehtoisten polttoaineiden hintakehitystä kuvaavaa hintaindeksiä. Sopimusta laadittaessa tulee tukeutua riskianalyysiin. Sen avulla arvioidaan niitä riskejä, joiden hallintaan voidaan sopimuksella vaikuttaa tai jotka sitten jäävät katettavaksi muilla keinoilla. Osa riskeistä voi jäädä kannettavaksi sellaisenaan ilman suojatoimenpiteitä. Oikeudellisesti riskeihin suhtaudutaan kahdella periaatteellisella lähestymistavalla. Jos lämpöyrittäjä on tehnyt tarjouksen raaka aineen toimittamisesta tietyn ajan tietyllä hinnalla, niin yrittäjä kantaa vastuun hinnan muutoksesta. Toinen vaihtoehto riskien minimoimiseksi on laatia sopimus olosuhteiden mukaiseksi. Jos olosuhteissa tapahtuu sopimuksen muutoskriteerit ylittävä muutos, on sopimuksen mukaiset asiat järjestettävä uudelleen muutokset huomioiden. Ongelmallista tässä sopimusmenettelyssä on se, että hyvin monet tekijät ovat jatkuvassa muutosliikkeessä. Riskejä voidaan hallita joustavammin indeksikorjauslausekkeilla sekä myös force majeure ehdoilla. Sopimuksen suojaaminen tapahtuu täytäntöönpanokelpoisuuden turvaamisella. Pohjoismaisessa oikeuskäytännössä tämä tarkoittaa yleisesti sitä, että sopijaosapuolella on oikeus vaatia sopimuksen täyttämistä sellaisena kuin se on. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 7

9 Ennen sopimuksen tekemistä tulee analysoida sopimuksen kriittisyys huolellisesti ja eri vaihtoehdot huomioiden. Kun sopijaosapuoli ottaa vastatakseen tietyn tuloksen aikaansaamisen, se merkitsee yleensä sopimusoikeudellisen vastuun realisoitumista, vaikka sovittua lopputulosta ei synnykään. Vastuu realisoituu riippumatta siitä, onko sopijaosapuoli tehnyt kaikkensa lopputuloksen saavuttamiseksi. Erikseen ovat sellaiset tilanteet, joissa perusteet vastuusta vapautumiselle ovat olemassa. Näissäkin tapauksissa voidaan osa vastuusta katsoa olevan riskin ottamiseen liittyvää vastuuta myös mahdottomissa tilanteissa. Riski ja vastuu yhdistyvät tietämisen ja tiedonantamisen kautta. Riskin ja vastuun katsotaan kuuluvan yleensä sille, jolla on tiedonantovelvollisuus tai tiedon hankkimisvelvollisuus. Vastuu ja riski on luontevaa asettaa tiedonantaneelle osapuolelle myös siitä tiedosta, jonka perusteella ja siihen luottaen toinen sopimusosapuoli toimii. Mikäli sopimuksen ehtoja ei noudateta, sopimuserimielisyydet voidaan viedä oikeuden ratkaistavaksi. Tämä kuitenkin tulee nähdä vasta äärimmäisenä keinona ratkaista esiin noussut ongelma. Molemmille osapuolille taloudellisesti kannattavampaa on useinkin hakea neuvotteluteitse tarkennusta sopimuksen toteutumiseen ja ehtojen täyttämiseen. Käytännössä sopimusrikkomuksia ei viedä useinkaan oikeuteen, koska uhkana on sopimuksen rikkojalle määrättävä huomattavan suuri sanktio. Joissain tapauksissa voi olla niin, että sopimuksen voimassaoloaikana olosuhteet muuttuvat siten, että sopimus kannattaa rikkoa. Maksettavaksi määrättävien korvausten lisäksi sopimusrikkomuksesta seuraa todennäköisesti tulevia liiketoimia haittaava mainekustannus, eli toimijan maine hyvänä ja luotettavana sopijakumppanina kärsii. Sopimusoikeudessa sovellettavan epäselvyyssäännön mukaisesti sopimusta tulkittaessa on sitä tulkittava sopimuksen laatijan vahingoksi. Tätä perustellaan sillä, että sopimuksen laatijalla on useinkin parhaat mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön ja sopimusehtojen selkeyteen. Epäselvyyssäännön käyttö ei lämpöliiketoiminnan alueellakaan ole ongelmatonta. Sopijaosapuolista kunta ja lämpöliiketoimintaa harjoittava yritys laativat näitä sopimuksia kovin harvoin. Todellisuudessa useammin on todennäköisesti kysymys puhtaasta riskistä, joka johtuu sellaisesta olosuhteiden muutoksesta, johon kumpikaan osapuoli ei voi vaikuttaa eikä edes varautua. Lämpöyrittäjätoiminta on hyvin tyypillisesti sellaista toimintaa, jossa kummallakin sopijaosapuolella on todellinen tahto hoitaa asia hyvin ja pyrkiä pitkäjänteiseen toimintaan. Tällöin tärkeintä onkin mahdollisissa ristiriita tai ongelmatilanteissa pyrkiä hyvätahtoisilla ja rakentavilla neuvotteluilla löytämään ratkaisu kulloiseenkin ongelmaan. Lojaliteettiperiaatteen mukaisesti kummankin sopijapuolen tulee välttää toisen sopijaosapuolen etuja vahingoittavaa toimintaa ja kohtuullisessa laajuudessa on otettava huomioon toisen osapuolen intressit omassa toiminnassaan. Lojaliteettiperiaate edellyttää positiivista toimimisvelvollisuutta, eli useimmiten tiedon antamista sopimukseen liittyvistä seikoista sekä yhteistoiminnan toteuttamista. Lojaliteetti korostuu erityisesti pitkissä sopimuksissa, joissa luonnostaan joudutaan kohtaamaan muutostilanteita. On syytä muistaa, että sopimisen tavoite on yhteistoiminta vastakkaisten etujen sijasta. Kunnan ja yrityksen sopiessa hinnoitteluperustetta energian toimituksesta käytetään yleisesti indeksikorjauslauseketta. Sopimuksen toteuttamista koskevat hintamuutokset pyritään sitomaan niin sanottuun hintakoriin, jossa vaihtoehtoisten energiamuotojen yhteisellä ja laajemmalla hintakehityksellä pyritään sopimuksen kohtuullisuuteen kumpaakin osapuolta kohtaan. Käytännössä liian herkästi reagoiva indeksikorjaus voi myös tulla ongelmalliseksi toteuttaa. Tyypillisessä energiaosuuskunnassa on useita raaka aineen toimittajia ja lämmön myyntitulo jakautuu usealle yritykselle jatkolaskutuksen pohjaksi. Jos tällaisessa tilanteessa suhteellisen pienikin hinnanmuutos aiheuttaa laskutusperusteisiin nopeasti näkyvän muutoksen, on näistä muutoksista seuraava työ ylimitallinen todelliseen muutosvaikutukseen nähden. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 8

10 Investoinnin sisältävissä sopimuksissa sopimusajat ovat yleisesti vuoden mittaisia. Riittävän pitkäaikaisella sopimuksella yrittäjä tai yrittäjäryhmä voi suunnitella laitoksen investoinnin takaisinmaksun kohtuullisen varmalle pohjalle. Useissa tapauksissa onkin nähty perustelluksi liittää ulkopuolisiin lämpölaitosinvestointeihin kunnalle suunnattu lunastuspykälä, jonka perusteella kunta voi lunastaa laitoksen esimerkiksi kymmenen vuoden kuluessa hallintaansa. Ongelmallisin tilanne on sellainen, jossa kunta on myynyt keskustaajaman lämpöverkon ja lämpölaitoksen ulkopuolisessa määräysvallassa olevalle yritykselle tai vastaava yritys on rakentanut lämpöverkon kuntataajamaan. Tällöin kunta on heikossa neuvotteluasemassa hinnoittelun mahdollisten muutospaineiden alla. Sopimuskauden aikana hinnoittelu noudattaa sopimustekstiä, mutta oleellisin kysymys onkin se mitä tapahtuu sopimuskauden päättyessä. Vaarana on energian ylihinnoittelu, koska vaihtoehtoisen lämmöntuotannon ja jakelun järjestelmän rakentaminen on kohtuuttoman kallista. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 9

11 2 HANKINNAN ERITYISPIIRTEET 2.1 Energiaratkaisut osana julkisia hankintoja Hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti, ja tarjouksista on hyväksyttävä kokonaistaloudellisesti edullisin tai halvin. Oikeudellista epäselvyyttä on aiheuttanut valinta tarjoushinnan ja sitä laaja alaisemman kokonaistaloudellisuuden välillä sellaisissa tapauksissa, joissa kriteerit olisivat johtaneet eri tarjousten hyväksymiseen. Lähtökohtana perusteiden hyväksymisen soveltamiselle on julkisille hankinnoille ominainen tasapuolisuuden ja syrjimättömän kohtelun vaatimus. Hyväksyttäviä arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, valmistuspäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset. Hankintalain vastaisina soveltamiskäytännössä voidaan mainita hankitun koneen tunnettu laatu, tarjoajayhtiön läheinen sijainti sekä työllisyysnäkökohdat. Periaatteessa jokaisen hankinnan tavoitteena on saada oikea tavara, palvelu tai urakkasuoritus käytettäväksi tai tapahtuvaksi oikeaan aikaan ja mahdollisimman edullisin kustannuksin. Oikean tavaran sisältö tarkoittaa tällöin käyttötarkoitustaan vastaavaa laatua, ei liian hyvää eikä varsinkaan ominaisuuksiin nähden liian kallista hankintaa. Tähän tavoitteeseen pyritään edistämällä kilpailua, mutta samalla toisena tavoitteena tulee koko ajan olla tarjousmenettelyyn osallistuvien myyjien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Osoituksena energiaratkaisujen monitasoisuudesta ja vaativuudesta ovat vuoden 2003 keväältä olevat Markkinaoikeuden ratkaisut koskien kunnan kaukolämpöenergian toimittamista. Katso: MAO 52/03. MAO 82/03 83/03: Ratkaisevaksi tekijäksi tapauksessa nousi lämmöntuotannossa käytettäväksi suunniteltu polttoaine. Hankintapäätöksen kakkosvaiheessa kunta jo kertaalleen päätti hankinnasta hyväksymällä yritys A:n tekemän vastauksen. Siinä vaiheessa tarjouskilpailussa hävinnyt yritys B valitti päätöksestä sillä perusteella, että yritys A oli sisällyttänyt tarjoukseensa tarjouspyynnön vastaisia lisäehtoja ja tarjous oli lisäksi koskenut biopolttoainetta eikä tarjouspyynnössä edellytettyä puupolttoainetta. Markkinaoikeuden ratkaisun perusteluissa todetaan, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen. Tarjouspyynnössä vaadittiin lämpökeskuksen polttoaineena käytettäväksi puuhaketta, metsätähdehaketta tai muuta puupolttoainetta. Yritys A:n vastauksessa käytetty biopolttoaineilmaus käsittää muitakin polttoaineita kuin tarjouspyynnössä nimenomaisesti edellytettyjä puupohjaisia polttoaineita. 2.2 Lämpölaitos erityisinvestointina Lämpölaitoksen hankinta ja rakentaminen on hankkeen kaikille osapuolille erittäin merkittävä investointi. Esimerkinomainen yhden megawatin lämpölaitoksen hinta on lämmöntuotantotekniikasta, sijoituspaikasta ja raaka aineen varastointiratkaisuista riippuen euron suuruusluokkaa. Investoinnin ja laitoksen hankinnan lisäksi samassa hankintapäätöksessä päätetään myös raaka aineen toimitussopimuksesta ja lämmöntuotantopalvelusta tyypillisesti yli kymmenen vuoden ajalle. Näissä tapauksissa voidaan perustellusti puhua erityisinvestoinnin käsitteestä eli investoinnista, joka palvelee ensisijaisesti tiettyä liiketoimintaa ja jota ei kovin helposti voi siirtää muihin käyttötarkoituksiin. Toinen sopimusosapuoli toteuttaa investoinnin luottaen yhteistyön jatkuvuuteen. Tällöin sopimuksen seikkaperäisyy TTS:n julkaisuja 409 (2011) 10

12 teen ja suojautumiseen toisen osapuolen opportunistiselta käyttäytymiseltä tulee kiinnittää huomiota erityisen tarkasti. Lämpölaitos on hyvin tyypillisesti tällainen erityisinvestointi. Varsinkin, jos laitoksen rakennustekniikka on sellainen, että laitos on kiinteä ja juuri kyseistä käyttöpaikkaa varten rakennettu. Vaarana tällaisessa tilanteessa on vedätysongelman syntyminen. Siinä sopimuksen toinen osapuoli joutuu sopimuksen solmimisen jälkeen hyväksymään itselleen epäedullisia ehtoja, koska ei voi peräytyä sopimuksesta erityisinvestointiin sijoitettujen kustannusten vuoksi. Vedätysongelma voi kunnallisten energiaratkaisujen yhteydessä tulla esille kumman tahansa osapuolen toimesta. Osaltaan riskiä voidaan hallita toteuttamalla lämpölaitos sellaisella tekniikalla, joka on siirrettävissä toiseen käyttökohteeseen. Käytännössä laitosten kokoluokan kasvaessa tämäkään vaihtoehto ei enää ole mahdollinen. Jos lämpölaitosinvestoinnin toteuttajana on pienyrittäjä tai pienyrittäjien ryhmä, kunta useissa tapauksissa osallistuu rahoituksen vakuusjärjestelyihin takaamalla investointia varten otettua lainaa. Opportunistisen käyttäytymisen ehkäiseminen on tärkeää kummankin osapuolen kannalta vedätysongelman ehkäisemiseksi. Riippuvuussuhde on ilmeinen, koska vaihtoehtoinen lämmöntuotantoratkaisu on käytännössä erittäin vaikea ja kallis toteuttaa. Lämpöliiketoiminnassa käytetty lunastusehto voi kääntyä vaikeaksi ja alkuperäiseen tarkoitukseen nähden aivan vastakkaiseksi sopimusehdoksi. Kuvitellaan tilannetta, jossa yrittäjät ovat investoineet kunnan taajamaan lämpölaitoksen ja kunnan kanssa laadittuun lämmöntoimitussopimukseen on lisätty lunastuspykälä. Alkuperäinen tavoite kunnalla on, että lunastusehdolla se voi tarvittaessa lunastaa laitoksen omaan hallintaansa ja estää lämpöyrityksen monopoliaseman hyödyntämisen mahdollisuudet. Kun yrittäjät ovat hankkineet lämpölaitoksen, se on todennäköisesti heidän valitsemaansa tekniikkaa. Toimivuuden kannalta kuitenkin tärkeä osa alue, lämpölaitoksen mitoitus, voi olla liian väärä. Seurauksena voi olla, että lämmöntuotanto esimerkissä kuvatulla, liian suurella laitoksella on kannattamatonta ja jopa ongelmallistakin. Esimerkiksi pienellä lämpökuormalla laitoksen toimivuus voi olla häiriöherkkää ja aiheuttaa naapuriston harmiksi poikkeavan suuria päästöjä. Jos tällaisessa tilanteessa yrittäjien toiminta jostain syystä vaikeutuu tai kiinnostus liiketoiminnan harjoittamiseen loppuu, voi kunta joutua lunastusehtoon perustuen lunastamaan liian kalliin ja käyttökohteeseen soveltumattoman laitoksen omaan hallintaansa. Pohjoismaiset sopimuslait mahdollistavat sopimuksen sovittelun, jos sen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Suomessa sopimusehtojen kohtuullisuudesta, sopimusten oikeusvaikutuksista ja mahdollisesta sovittelusta säädetään OikTL 36 :ssä. Tavoitteena on sopimuksen raukeamisen sijasta mieluummin oltava sopimuksen kohtuullistaminen ja sen pitäminen voimassa. Sopimuksen kohtuullistaminen on usein kokonaisharkintaa. Kokonaisharkinnassa kriteerit koskevat sopimussuoritusten tasapainoa, sopijaosapuolten taloudellista tai tiedollista erivertaisuutta ja mahdollisesti muuttuneita olosuhteita. Tarvittaessa tuomioistuin suorittaa ratkaisun kyseisen jutun kokonaisharkintana ja tyypittelee ratkaistavaa tapausta yleisten kriteerien suuntaan. Lämpö ja energiayrittäjyyden toimintaan liittyen kannattaa yleensä sopimuksiin kirjata paikallisen alioikeuden käyttöön perustuva menettely. Välimiesmenettely voi prosessina muodostua kohtuuttoman kalliiksi eikä myöskään anna asian käsittelylle lisäarvoa. Negatiivisen mainekustannuksen syntymistä välimiesmenettelyllä voidaan tehokkaasti ehkäistä. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 11

13 3 TOIMINNAN KANNATTAVUUS JA LÄMMÖN HINTA 3.1 Lämpölaitoksen ja -verkoston pääomakustannukset Liittymismaksu Jos lämpöyrittäjä omistaa lämmönjakoverkon tai osan verkosta, on usein tarpeen määritellä perusteet kustannusten jaosta lämpöyrittäjän ja verkkoon liittyvän lämmönostajan kesken. Lämpöyrittäjä investoi lämpöjohdon ja lämpöenergian mittauslaitteiston. Lämmönostajan kustannuksiksi jäävät yleensä kaukolämmön lämmönjakokeskuksen hankinta ja asentaminen sekä muut kattila tai lämmönjakohuoneen muutostyöt. Yleisenä periaatteena liittymismaksun määrittelemisessä on, että liittymismaksu mahdollisimman tarkoin vastaa niitä kustannuksia, joita lämpöyrittäjälle syntyy lämmönostajan kiinteistön liittämisestä lämmönjakoverkkoon. Jos lämpöjohdon rakentamiskustannukset muodostuvat suuremmiksi kuin normaali liittymismaksu, lämpöyrittäjä tekee kyseisen lämmönostajan kanssa erillisen sopimuksen lisäkustannusten jaosta. Rakennuskustannuksia voivat nostaa esimerkiksi kiinteistön sijainti kaukana olemassa olevasta lämmönjakoverkosta sekä poikkeava maaperä kuten peruskallio tai rakentamisen esteet kuten tiet, sillat ja vesistöt. Kiinteistön edellytyksiä liittyä lämpöyrittäjän asiakkaaksi lisää erityisesti sijainti olemassa olevan kaukolämpöjohdon varrella tai sen läheisyydessä. Uudisrakennusalueilla on tärkeää saada mahdollisimman moni rakentaja liittymään kaukolämpöön, jotta liittyminen olisi yksittäisille asiakkaille mahdollisimman edullista. Tällä tavoin kaukolämmön kilpailukykyä voidaan parantaa vaihtoehtoisiin kiinteistökohtaisiin lämmitysmuotoihin verrattuna. Lämpöyrittäjän investointikustannukset muodostuvat lämmönjakoverkon ja kiinteistöjen talojohtojen rakentamisesta sekä kiinteistökohtaisten lämpöenergian mittauslaitteiden hankinnasta ja asentamisesta. Liittymismaksulla voidaan kattaa nettoinvestointikustannusten lisäksi myös lämmönjakoverkon suunnittelu ja mitoituskustannuksia. Lämmönjakoverkon verkostohäviö on tyypillisesti suuruusluokaltaan 5 15 prosenttia. Liittymismaksu peritään yleensä arvonlisäverottomana kertamaksuna. Liittymismaksun suuruus määritellään kiinteistön tilausvesivirran (m³/h), tilaustehon (kw) tai rakennustilavuuden (m³) sekä liittymisjohdon pituuden mukaan. Tilausvesivirta lasketaan kiinteistön tarvitseman suurimman lämpötehon mukaan, mikä on määritelty mitoitusulkolämpötilan (esimerkiksi 32 astetta) mukaan. Liittymisjohdon pituus mitataan ennen sopimuksen tekoa lämmönjakoverkkoon liittymispaikasta liittymisjohtoreittiä pitkin lämmönluovutuspaikkaan. Pienkiinteistöjen liittymismaksu on suuruudeltaan yleisesti euroa. Lämmönjakoverkoston investoinnin pääomakuluja laskettaessa käytetään laskentakorkona yleensä 4 5 prosenttia, takaisinmaksuaikana10 20 vuotta ja jäännösarvona 5 15 prosenttia. Verkostoinvestoinnille on voinut saada tukea tukialueesta riippuen enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Lämpöyrittäjän tekemien nettoverkostoinvestointien osuus lämmön myyntihinnasta vaihtelee verkostosta ja sen investointituesta riippuen vajaasta prosentista yli 40 prosenttiin Perusmaksu Kun lämpöyrittäjä tekee lämpölaitosinvestoinnin, lämmön hinta on hyvä jakaa perus ja kulutusmaksuun. Perusmaksu sidotaan esimerkiksi tukkuhinta tai kuluttajahintaindeksiin. Perusmaksulla katetaan lämpölaitoksen ja lämmönjakoverkon rakentamisesta ja käyttämisestä aiheutuneita kiinteitä kustannuksia. Perusmaksun suuruus riippuu lämmönostajan tilausvesivirrasta (m³/h). Perusmaksuun lisätään voimassa oleva arvonlisävero. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 12

14 Lämpölaitosinvestointien pääomakuluja laskettaessa käytetään laskentakorkona yleensä 4 5 prosenttia, takaisinmaksuaikana vuotta ja jäännösarvona 0 10 prosenttia. Lämpölaitosinvestoinnin tukiprosentti on yleensä prosenttia laitoksen kustannuksista. Lämpöyrittäjän tekemän nettolämpölaitosinvestoinnin osuus lämmön myyntihinnasta vaihtelee laitoksesta ja sen saamasta investointituesta riippuen vajaasta 10 prosentista runsaaseen 40 prosenttiin. 3.2 Toiminnan muuttuvat kustannukset Polttoainekulut Lämpöyrittäjien pääpolttoaine on hake. Kolmessa neljästä lämpölaitoksesta pääpolttoaineena on karsimattomasta tai osittain karsitusta pienpuusta tehty hake. Noin joka viidennessä laitoksessa pääpolttoaine on rankahaketta. Lämpöyrittäjien käyttämän metsähakkeen raakaaine on yleisimmin markkinakelvotonta puuta. Hakkuutähteen osuus metsähakkeesta on kuitenkin vain muutamia prosentteja. Muita lämpöyrittäjien puupolttoaineita ovat sahauspinnoista tehty hake, purut, kuori, pelletti ja briketti sekä kierrätyspuu ja kantomurske. Nämä ovat harvoin lämpölaitoksen pääpolttoainetta lukuun ottamatta pellettiä ja brikettiä. Muita lämpöyrittäjien hoitamissa laitoksissa käytettäviä kiinteitä biopolttoaineita ovat pala ja jyrsinturpeen lisäksi viljan lajittelujäte, markkinakelvoton vilja sekä ruokohelpi. Hakkeen hankinnassa lämpölaitokselle voidaan käyttää useita erilaisia puunkorjuun sekä haketuksen ja kuljetuksen organisointitapoja. Etenkin osuuskuntamuotoisessa lämpöyrittämisessä pyritään käyttämään tiloilla jo olevia koneita ja omaa työtä. Koko lämpöyritystoiminnan kannattavuus on harkittava kustannuslaskelmia avuksi käyttäen silloin, kun kalustoon ollaan tekemässä merkittäviä investointeja. Hakkeen korjuukaluston käyttöä ja kalustoinvestointien kannattavuutta voidaan lisätä hakeurakoinnilla lämpölaitoksille ja maatiloille. Yli puolet lämpöyrittäjien käyttämästä puupolttoaineesta hankitaan yrittäjien, osakkaiden tai osuuskunnan jäsenten omista metsistä tai polttoaineen raaka aine on omaa, esimerkiksi sahausjätettä omasta sahaustoiminnasta. Noin joka viidennessä lämpölaitoksessa käytetään yksinomaan ostopolttoainetta. Kun pienpuuhake hankitaan nuoren metsän harvennuskohteilta, on hakkuu selvästi kallein työvaihe. Hakkuun kustannuksia on mahdollista alentaa hakkaamalla pienpuuleimikoiden vähäiset kuitupuumäärät energiapuuksi. Lämpöyrittäjät teettävät haketuksen tai pääosan siitä yhä useammin ulkopuolisella hakkuriyrittäjällä. Hakkeen kuljetuksessa käytetään yleisesti traktorin ja kuutiometrin kuormatilalla varustetun, kippaavan perävaunun yhdistelmää. Hakkeen autokuljetus voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto yli 20 kilometrin kuljetusmatkoilla. Haketus ja hakkeen kuljetuskustannukset ovat yleensä 4,5 7 euroa irtokuutiometriltä. Haketuksen osuus tästä on 3,5 4,5 euroa irtokuutiolta. Osuuskuntamuotoisessa lämpöyrittämisessä sekä silloin, kun hakkeen toimittajia on useita, on hinnoittelussa yleensä paras tapa määrittää hake erän energiasisältö. Laitokselle tuodusta kuormasta mitataan hakekuorman tilavuus, hakkeen tilavuuspaino punnitsemalla sekä hakkeen kosteus uunilla ja vaa alla. Lisäksi on hyvä käyttää tietokonetta hakkeen energiasisällön ja hinnan laskemisessa sekä polttoainekirjanpidossa. Kostean kokopuuhakkeen tehollinen lämpöarvo voidaan laskea kaavalla: Q = [19,0 (100 M) / 100 0,0244 M] / 3,6 jossa Q = polttoaineen tehollinen lämpöarvo (kwh/kg) ja M = polttoaine erän kosteus (%). Pienissä laitoksissa polttoaineen hinta voidaan määrittää myös mittaamalla lämpömäärämittarilla koko polttoaine erästä talteen saatu lämpömäärä. Tällöin varastosiilo yleensä TTS:n julkaisuja 409 (2011) 13

15 ajetaan tyhjäksi polttoaineen toimittajan vaihtuessa. Menetelmä on käytössä pienehköissä laitoksissa. Erityisen käyttökelpoinen se on silloin, kun polttoaineen varastosiilo on kaksiosainen. Polttoainekulujen osuus lämmön myyntihinnasta vaihtelee vajaasta viidesosasta kolmeen neljäsosaan. Lämmöntuotannon arvonlisäverottomat polttoainekulut ovat euroa tuotetulta megawattitunnilta. Polttoainekuluihin vaikuttaa ostopolttoaineiden osuus laitoksen lämmöntuotannossa. Polttoainemarkkinoiden kilpailutilanteesta johtuvat hinnanmuutokset vaikuttavat ostopolttoaineisiin yleensä voimakkaammin kuin omakustannushintaiseen polttoaineiden hankintaan. Taulukko 1. Kiinteiden biopolttoaineiden käyttäjähintojen (euroa/mwh) keskimääräinen hintataso on eri lähteiden mukaan. TEM 1) Pöyry 2 ) Kuntaliitto 3) metsähake 15,2 14,7 12,2 puru 6,0 kuori 8,1 puupelletti 34,3 palaturve 13,3 10,5 11,8 jyrsinturve 10,9 9,5 7,6 1) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Energiakatsaus 1/2009. Loka joulukuu ) Lähde: Pöyry. BioEnergia-lehti 1/2009. Tammi joulukuu ) Lähde: Kuntaliitto. Lämpölaitostietoja v Tammi-joulukuu Lämmöntuotannon optimoimiseksi pyritään vuoden kylmimpinä kuukausina käyttämään lämpöarvoltaan tavanomaista parempaa polttoainetta. Kiinteän polttoaineen kattilalla kannattaa tuottaa mahdollisimman suuri osuus lämmöstä, jotta polttoöljyä kuluisi mahdollisimman vähän. Öljyn osuus lämpöyrittäjien vuodessa tuottamasta lämpöenergiasta on alle viisi prosenttia. Suuren lämmöntarpeen aikana voidaan priimauspolttoaineena hakkeen seassa käyttää esimerkiksi brikettiä tai pellettiä. Näiden käyttöä rajoittaa kuitenkin hinta, joka on usein yli kaksinkertainen metsähakkeen hankintakustannuksiin verrattuna. Myös palaturpeella on korkeampi lämpöarvo kuin hakkeella, mutta se ei sovellu kaikkien laitosten lisäpolttoaineeksi. Vastaavasti keväällä, kesällä ja alkusyksystä voidaan lämpölaitoksessa usein käyttää laadultaan tavanomaista heikompaa polttoainetta. Tämä ei kuitenkaan saisi lisätä toimintahäiriöitä ja laitoskäyntien tarvetta, koska lämmöntuotanto on normaalia vähäisempää. Alhaisen lämmöntarpeen aikana hakkeen seassa tai sijasta voidaan käyttää esimerkiksi normaalia kosteampaa haketta, purua tai kuorta Laitoksen hoidon ja lämmitystyön kulut Lämpölaitoksen hoitotarpeeseen vaikuttavat eniten laitostekniikka ja käytettävät polttoaineet. Tekniset ongelmat lämmöntuotannossa yhdessä suurten korjaus ja huoltokulujen kanssa muodostavat riskin toiminnan kannattavuudelle. Laitoksen hoitotyön määrää voidaan vähentää esimerkiksi hyvällä automatiikalla sekä vähentämällä heikkolaatuisten polttoaineiden käyttöä. Tutustuminen lämpölaitokseen ja sen käyttöön on aloitettava mahdollisuuksien mukaan jo laitteiden asennuksen ja koekäytön aikana. Lämpöyrittäjän tulee perehtyä lämmityslaitteiden käyttö ja huolto ohjeisiin sekä osallistua laitostoimittajan opastukseen laitteiden käytöstä. Ohjeissa tulisi käsitellä tyypilliset häiriötilanteet ja menettelytavat häiriön sattuessa, TTS:n julkaisuja 409 (2011) 14

16 ohjeet soveltuvien polttoaineiden ja niiden seospolttoaineiden käytöstä ja säädöistä sekä lisäksi turvallisuusohjeet palo ja tapaturmavaaroista. Lämmitystyön työvaiheita ovat lämpölaitoksen valvonta, lämmityskattilan nuohous, tuhkan poisto, kattilan ja polttoaineen syöttölaitteiden säätö sekä muut lämmitystyöt kuten pienet huolto ja korjaustoimenpiteet. Laitoksen hoidon kustannukset pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina. Turhia laitoskäyntejä vältetään ja lämmityslaitteita pyritään käyttämään häiriöttömästi ja taloudellisesti. Lämmityksen valvontakäyntien yhteydessä tarkistetaan ja säädetään polttoaineen syöttö, palaminen ja automatiikan toiminta. Kattila nuohotaan riittävän usein, esimerkiksi viikon parin välein. Hakkeen ollessa kuivaa ja palamisen hyvää, voi nuohousväli olla pidempi. Laitoksen hoidon ja lämmitystyön kulut ovat laitoskoosta riippuen 2 5 euroa tuotetulta megawattitunnilta Korjaus- ja huoltokulut Toiminta tulee organisoida siten, että laitteet pysyvät kunnossa eikä myöskään vaaratilanteita muodostu. Tämä edellyttää lämpökeskuksen mittareiden ja automatiikan seuraamista sekä kattilan, polttoainejärjestelmän ja LVI laitteiden säännöllistä säätöä, hoitoa ja huoltoa. Lämpökeskuksessa tulee olla käyttöpäiväkirja, johon kirjataan lukemat lämpömäärämittarista sekä lämpö ja painemittareista, polttoaineiden kulutus, laitokselle tuodun polttoaineen määrä ja laatu sekä lämpölaitoskäynnin yhteydessä tehdyt hoito, huolto ja korjaustyöt. Samoin käyttöhäiriöt, keskeytykset ja laitteiden vaurioitumiset sekä näiden aiheuttajat ja näistä seuranneet korjaustoimet on syytä merkitä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Lämmitystyöhön kuluneen työajan selvittämiseksi ja seuraamiseksi on hyvä tehdä merkinnät myös laitoskäynteihin kuluneesta ajasta. Lämpölaitoksen ja polttoainejärjestelmän huolto ja voitelukohteet tulee käydä läpi tietyin välein valmistajan tai laitetoimittajan määräaikaisesta huollosta antamien ohjeiden mukaan. Vuosihuolto Lämpölaitoksen vuosihuolto ajoittuu yleensä alhaisen lämmöntarpeen aikaan. Lämmityskauden päätteeksi keväällä tai kesällä kattila puhdistetaan perusteellisesti sekä tarkistetaan arinan ja kattilan tulipintojen kunto. Lentotuhka ja noki poistetaan savukanavista ja hormista. Tarkistetaan polttoainesiilo, polttoaineen purkain ja siirtolaitteiden mekaaninen kunto ja tarvittaessa uusitaan kuluneita osia. Vuosihuoltoon kuuluu myös lämpökeskuksen muiden koneiden ja laitteiden sekä mittareiden, automatiikan ja turvalaitteiden toimintakunnon tarkistus. Lämpölaitoksen arvonlisäverottomat korjaus ja huoltokulut sekä laitoksen toimintahäiriöistä johtuneet laitoskäyntien kulut ovat lämpöyrittäjillä tyypillisesti noin 2 euroa ja vaihtelevat laitoksen toimivuudesta ja koosta riippuen 0,5 6 euroon tuotetulta megawattitunnilta. Näiden kulujen osuus lämmön myyntihinnasta on 1 15 prosenttia. Kulujen osuus on pienissä laitoksissa yleensä suurempi, koska laitoskäyntejä voi olla yhtä runsaasti kuin isommissa laitoksissa, mutta lämmöntuotanto on merkittävästi pienempää. Lämpölaitoksen toimintahäiriöistä johtuvien yrittäjän laitoskäyntien osuus edellä mainituista kuluista on tyypillisesti noin kolmannes, mutta se voi olla jopa neljä viidesosaa riippuen laitoskäyntien lukumäärästä ja matkan pituudesta. Kustannuslaskelmissa voidaan käyttää lämpöyrittäjän palkkana esimerkiksi euroa/tunti ja palkan sivukuluina 68,47 prosenttia. Matkakustannukset riippuvat laitoskäynneillä käytettävien kulkuneuvojen kilometrikustannuksista. Toimintahäiriöistä yrittäjälle aiheutuvien laitoskäyntien määrä on joissakin tapauksissa ollut jopa yli 200 laitoskäyntiä vuodessa. Etukäteislaskelmissa voidaan käyttää hälytysten se TTS:n julkaisuja 409 (2011) 15

17 kä laitoksen huollon ja korjauksen aiheuttamien vuotuisten laitoskäyntien lukumääränä laitoskäyntiä vuodessa Muut muuttuvat kulut Lämpölaitoksen muut muuttuvat kulut ovat lämpöyrittäjillä 2 5 euroa tuotetulta megawattitunnilta. Kustannuksessa eivät ole mukana polttoainekulut, laitoksen hoidon ja lämmitystyön kulut eivätkä laitoksen korjaus ja huoltokulut. Muita muuttuvia kuluja ovat lämpölaitoksen omakäyttösähkön, käyttöaineiden ja tarvikkeiden kulut sekä hallinto ja vakuutuskulut. Myös esimerkiksi asiakkaiden lämpömäärämittareiden luku ja lämmön laskutus voivat olla lämpöyrittäjän muita muuttuvia kustannuksia Toiminnan kate Toiminnan kate saadaan, kun lämmön myynnistä kertyvästä liikevaihdosta vähennetään pääomakulut ja toiminnan muuttuvat kustannukset eli polttoainekulut, laitoksen hoidon ja lämmitystyön kulut, korjaus ja huoltokulut sekä muut muuttuvat kulut. Vuonna 2006 tehdyn TTS:n tutkimuksen mukaan lämpöyrittäjien toiminta oli taloudellisesti kannattavaa kahdessa kolmesta lämpölaitoskohteesta, neljäsosassa laitoksista heikosti kannattavaa ja tappiollista kymmenesosassa laitoksista. Merkittävimmät riskit toiminnan kannattavuudelle aiheutuvat suurista lämpölaitoksen tai lämmönjakoverkoston investointikustannuksista sekä siitä, että asiakkaita ei saada suunnitellusti ja lämmöntuotantokapasiteetista suuri osa jää käyttämättä. Toiminnan laajuudesta ja lämpölaitoksen ja verkoston omistussuhteista riippuen tyydyttävä kateprosentti liikevaihdosta laskettuna on prosenttia. Yrittäjän riski sisältyy tällöin katteeseen. Lämpöyrittämisen kate voi jäädä jonkin verran alhaisemmaksi silloin, kun asiakas omistaa lämpölaitoksen. Tällöin yrittäjä usein hankkii itselleen työtuloa sekä käyttöä puupolttoaineille. Yritysmuotoisilla lämpöyrittäjillä, kuten osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla, toiminnan katetta vastaa tilikauden voitto tai tappio, jolloin tuloslaskelmassa huomioidaan poistot rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä verot. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 16

18 Kuva 1. Pääomakulujen, polttoainekulujen ja korjaus-, huolto-, ja toimintahäiriöistä aiheutuneiden kulujen osuudet sekä muiden muuttuvien kulujen ja toiminnan katteen osuus lämmön hinnasta (tammikuu 2006) lämpöyrittäjien investoimissa lämpölaitoksissa (n=28). Lähde: Solmio & Tuomi TTS:n julkaisuja 409 (2011) 17

19 Kuva 2. Pääoma-, polttoaine- ja muiden muuttuvien kulujen sekä toiminnan katteen osuudet lämmön hinnasta neljässä lämpölaitoksessa. Lämpöyrittäjä teki laitosinvestoinnit laitoksissa, joiden kattilateho oli 1,0 2,5 megawattia. Lähde: Solmio & Tuomi Kuva 3. Laitostoimituksen, lämmönjakoverkon ja muiden pääomakulujen osuudet pääomakuluista neljässä lämpölaitoksessa (vrt. kuva2). Lämpöyrittäjä teki laitosinvestoinnit laitoksissa, joiden kattilateho oli 1,0 2,5 megawattia. Lähde: Ojarinta, Puhakka, Tuomi & Solmio TTS:n julkaisuja 409 (2011) 18

20 Kuva 4. Laitoksen hoidon, korjauksen ja huollon sekä muiden kulujen osuudet muista muuttuvista kuluista neljässä lämpölaitoksessa (vrt. kuva2). Lämpöyrittäjä teki laitosinvestoinnit laitoksissa, joiden kattilateho oli 1,0 2,5 megawattia. Lähde: Ojarinta, Puhakka, Tuomi & Solmio Lämmön hinta ja sen määräytyminen Lämmön hinnan sitominen Lämmön ostaja ja lämpöyrittäjä laativat lämmön toimittamista koskevan sopimuksen, jossa lämpöyrittäjä sitoutuu toimittamaan lämmön ostajalle sovitun määrän lämpöä. Lämmön ostajan lämmöntarve voi muuttua sopimusaikana ja tilanteen muuttuminen on syytä ottaa huomioon sopimusta laadittaessa. Sopimuksesta tulisi käydä ilmi myös oikeudet ja ehdot lämmön toimittamisen tilapäiseen keskeyttämiseen tai rajoittamiseen ylivoimaisen esteen, kuten laitteiston rikkoutumisen yhteydessä. Lämpömääränmittausjärjestelmä ja siinä ilmenevät viat voivat aiheuttaa laskutukseen suuriakin virheitä ja sopimuksessa tulee ottaa huomioon mittauslaitteiston sallittu virhepoikkeama ja sopia tätä suuremman mittausvirheen korjausmenettelystä. Myös lämpömäärämittarin huollosta, puhdistuksesta ja kalibroinnista tulee sopia. Lämmön hinta laskutetaan lämpökeskuksessa tuotetun tai lämmön ostajalle toimitetun lämpömäärän perusteella. Sopimukseen tulee sisältyä perusteet ja laskukaava megawattitunnin hinnan laskemiseksi. TTS:n julkaisuja 409 (2011) 19

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa.

Hankintamenettely Pienhankinta Hankinnan arvo ei ylitä julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua kansallista kynnysarvoa. 16.2.2012 TARJOUSPYYNTÖ MASTONOSTIMESTA Äänekosken kaupunki pyytää Teiltä tarjouksen käytetystä siististä mastonostimesta tarjouspyyntöliitteen mukaisesti. Tarjous koskee kaupungin kulttuuritalolle (Kalevankatu

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä.

Vuokrakohde vuokrataan vuokralaiselle antennimaston ja siihen liittyvän laitetilan/tilojen sijoittamiseksi ja käyttämiseksi kiinteistöllä. MAANVUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Suonenjoen kaupunki PL 13 Y-tunnus: 0208061-4 77601 Suonenjoki 2. Vuokralainen Elisa Oyj PL 40 Y-tunnus 0116510-6 00061 ELISA 3. Vuokrakohde Sopimuksen liitteenä (liite

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi

Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi TARJOUSPYYNTÖ 1 / 6 Maksujärjestelmä työntekijän omaehtoisen, verovapaan liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukemiseksi 29.8.2016 Imatran kaupunki Virastokatu 2, 55100 Imatra Vaihde: 020 617 111 Faksi: 020

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj

Palvelukohtaiset toimitusehdot. Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007. 1 Toimitusehtojen soveltaminen. 2 Palvelusopimuksen synty. Saunalahti Group Oyj Palvelukohtaiset toimitusehdot Saunalahti SaunaVisio 13.6.2007 1 Toimitusehtojen soveltaminen Näitä toimitusehtoja sovelletaan :n tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön (jäljempänä Saunalahti)

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

LV-TYÖT JA TARVIKKEET

LV-TYÖT JA TARVIKKEET 29.1.2016 Sivu 1/5 Dnro: 22/2016 Tilaaja: Tila- ja aluepalvelut Juttilantie 1 14200 TURENKI Hanke: Janakkalan kunnan LV-työt ja niissä käytettävät tarvikkeet 4.4.2016 3.4.2019 + 1 optiovuosi LV-TYÖT JA

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

HANKINTAYKSIKKÖ Espoon kaupunki, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, PL 6400, 02070 ESPOON KAUPUNKI.

HANKINTAYKSIKKÖ Espoon kaupunki, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, PL 6400, 02070 ESPOON KAUPUNKI. HINTATIEDUSTELU 1 (7) Asianumero 10.12.2012 4845/02.08.00/2012 SULKUPORTIT 2013 HANKINTAYKSIKKÖ Espoon kaupunki, Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, PL 6400, 02070 ESPOON KAUPUNKI. HANKINNAN KOHDE Espoon

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA

JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä Tarjouspyyntö Sivu 1/5 JALASJÄRVEN KUNTA PYYTÄÄ KIRJALLISTA TARJOUSTANNE KATUVALAISTUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JA OHJAUSLAITTEISTA KOKONAISTOIMITUKSENA Hankittava kokonaisuus

Lisätiedot

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon

Toimittajan Kohteeseen toimittama kuituverkon liittymä mahdollistaa palvelukuvauksessa tarkoitetut viestintäverkon 1 (5) MPY Mikonkatu 16 50100 Mikkeli MPY PALVELUT OYJ:N KUITULIITTYMIEN ERITYISEHDOT 1.6.2015 1. Yleistä Näillä sopimusehdoilla määritellään sopimuksen kohteena olevan kiinteistön, rakennuksen, huoneiston

Lisätiedot

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä 1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009

KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) Perusturva PL 20 02401 KIRKKONUMMI 3.11.2009 1232/135//2009 KIRKKONUMMEN KUNTA LIITE 2 1 (5) ALUSTAVA PUITESOPIMUS HOITAJATYÖVOIMAN HANKINNASTA (LUONNOS) SOPIJAOSAPUOLET XXX, jäljempänä Palveluntuottaja Y-tunnus ja Kirkkonummen kunta,, jäljempänä Tilaaja 02401

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Kaavoitusta koskevat sopimukset

Kaavoitusta koskevat sopimukset Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen

SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen 1 SOPIMUS PALVELUTOIMINNASTA METSÄALUEELLA lisätietoa sopimukseen Versio 30.3.2016: Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen kehittämishanke (Tapio Oy, maa- ja metsätalousministeriö) Sopimuspohja on tarkoitettu

Lisätiedot

SOPIMUS KLAUKKALAN VANHUSTENTALON LIIKUNTASALIN KUNTOSALILAITTEIDEN HANKINNASTA

SOPIMUS KLAUKKALAN VANHUSTENTALON LIIKUNTASALIN KUNTOSALILAITTEIDEN HANKINNASTA 1 (5) SOPIMUS KLAUKKALAN VANHUSTENTALON LIIKUNTASALIN KUNTOSALILAITTEIDEN HANKINNASTA 1. Osapuolet ja yhteyshenkilöt Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö Toimittaja: Y-tunnus: Toimittajan yhteyshenkilö 2. Sovellettavat

Lisätiedot

MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT. 1. Yleistä

MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT. 1. Yleistä MONIPALVELULIITTYMÄVERKKOON LIITTYMISEN ERITYISEHDOT 1. Yleistä Näillä sopimusehdoilla määritellään sopimuksen kohteena olevan kiinteistön, rakennuksen, huoneiston tai vastaavan kohteen (jäljempänä Kohde)

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

26.8.2011 LAUSUNTO KAUKOJÄÄHDYTYKSEN SOPIMUS- JA MYYNTIEHDOISTA

26.8.2011 LAUSUNTO KAUKOJÄÄHDYTYKSEN SOPIMUS- JA MYYNTIEHDOISTA LAUSUNTO 1 (10) Energiateollisuus Fredrikinkatu 51-53 B PL 100, 00101 Helsinki Lausuntopyyntö 6.7.2011 LAUSUNTO KAUKOJÄÄHDYTYKSEN SOPIMUS- JA MYYNTIEHDOISTA Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. SUURTALOUSLAITTEEN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN KOHDE

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ

LOIMAAN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ PURKU-URAKKAAN Hanke numero 004500 Tilaaja Loimaan kaupungin tekninen lautakunta / rakennuttamispalvelut pyytää urakkatarjoustanne alla mainitusta kohteesta liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti. Tarjous

Lisätiedot

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli')

(jäljempänä yhdessä 'Sopijapuolet' ja erikseen myos 'Sopijapuoli') SOPIMUS VUOKRASOPIMUKSEN SIIRROSTA 1. SOPIJAPUOLET 1.1. Turun Teknologiakiinteistöt Oy (Y-tunnus: 2349955-3) Tykistökatu 6 B, Biocity 20520 Turku (jäljempänä 'Teknologiakiinteistöt') 1.2. Turun Yliopisto

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Yritys (jäljempänä Toimittaja) Osoite Y-tunnus. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. Asiakkaan yhteyshenkilön yhteystiedot

Yritys (jäljempänä Toimittaja) Osoite Y-tunnus. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. Asiakkaan yhteyshenkilön yhteystiedot TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 3 1 (7) Toimistotyön ergonomiatuotteiden hankinta 1. Sopijaosapuolet Espoon kaupunki (jäljempänä Asiakas) Hankintapalvelut PL 640 Y-tunnus 0101263-6 2. Sopimuksen yhteyshenkilöt:

Lisätiedot

Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. myyjän toimipaikassa Suomessa, käyttö- ja huoltokoulutus ostajan ilmoittama paikka Kotikyläntie 254, IISALMI

Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. myyjän toimipaikassa Suomessa, käyttö- ja huoltokoulutus ostajan ilmoittama paikka Kotikyläntie 254, IISALMI TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) MIDIKAIVUKONEEN HANKINTA Pyydämme tarjoustanne midikaivukoneesta. Hankintamenettely Avoin. Tarjouspyyntö on julkaistu kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa http:///hankinnat. Hankintailmoitus

Lisätiedot

RUOKOLAHDEN KUNTA 1 Virastotie 3 56100 RUOKOLAHTI 17.6.2013 Puhelin (05) 26 911 Telekopio (05) 2691 354

RUOKOLAHDEN KUNTA 1 Virastotie 3 56100 RUOKOLAHTI 17.6.2013 Puhelin (05) 26 911 Telekopio (05) 2691 354 RUOKOLAHDEN KUNTA 1 TARJOUSPYYNTÖ 1. Tarjouspyynnön kohde 1.1 Tarjouspyynnön kohde Hankintayksikkö on Ruokolahden kunta/tekninen osasto. Tarjouspyynnön kohteena ovat: 1. Kasvitarhan alueen tasaustyöt,

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM 1/5 YLEISET SOPIMUSEHDOT Yleiset sopimusehdot...2 1...2 2...2 3...2 4...2 5...3 6...3 Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot...3 7...3 8...3 9...4 10...4 11...4 Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 2

LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 2 LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Sisällysluettelo 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Alihankinta 3. Yhteenliittymä 4. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: Jämsän Vesi liikelaitos Y-0175622-1-300 Teollisuuskatu 10 42100 Jämsä

Lisätiedot

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi

Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Uudet suositukset liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdoiksi ja vesihuoltolaitoksen yleisiksi toimitusehdoiksi Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki.

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki. VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja PL 327 (Uudenmaankatu 16 A) 00121 Helsinki. Matti Jokinen 010633990 matti.jokinen@merimieselakekassa.fi Vuokralainen arto.hiltunen@hel.fi Vuokralaisen yhteyshenkilö Jarmo Lehto

Lisätiedot

12.5.2015. Osoite, johon tarjoukset tai osallistumispyynnöt on lähetettävä: info@mestar.fi

12.5.2015. Osoite, johon tarjoukset tai osallistumispyynnöt on lähetettävä: info@mestar.fi TARJOUSPYYNTÖ Koulutus 1. Hankintayksikön perustiedot Yhteystiedot: Mestar Varikkokatu 2 70620 Kuopio www.mestar.fi Osoite, josta saa lisätietoja: Katso edellä hankintayksikön yhteystiedot Osoite, johon

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

Viisumipalvelut 04/2016 26.4.2016

Viisumipalvelut 04/2016 26.4.2016 TARJOUSPYYNTÖ Viisumipalvelut 04/2016 26.4.2016 1. Tarjouspyynnön kohde... 2 1.1 Tarjouspyynnön kohde... 2 1.2 Hankintamenettely ja hankinnasta ilmoittaminen... 2 2. Sopimuskausi... 2 3. Tarjousten valinta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut

1) Kunnan kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 2) Ryhmäkasvien ja kanervien hoitopalvelut 3) Pensaiden alasleikkaus- ja kuorikatteen levityspalvelut 1(6) TARJOUSPYYNTÖ KIINTEISTÖJEN ULKOALUEIDEN HOIDOSTA 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunnan hankintapalvelut pyytää tarjoustanne kiinteistöjen ulkoalueiden hoidosta tarjouspyyntöasiakirjoista selviävällä

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO

1 TEHORESERVIKUORMAN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITO Käyttösäännöt 1 (5) SÄÄNNÖT TEHORESERVIJÄRJESTELMÄÄN KUULUVIEN SÄHKÖNKULUTUKSEN JOUSTOON KYKENEVIEN KOHTEIDEN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPIDOLLE, NIIDEN KÄYTÖLLE SEKÄ SÄHKÖNKULUTUKSEN TARJOAMISEEN MARKKINOILLE

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

Puhelin: 040 335 4220

Puhelin: 040 335 4220 URAKKATARJOUSPYYNTÖ URJALAN KUNTA / TEKNINEN PALVELUKESKUS YHDYSVESIJOHTO KYLMÄKOSKI - URJALA RAKENNUTTAJA TAI TILAAJA Nimi: Osoite: Pyydämme urakkatarjoustanne alla mainitusta urakasta liitteenä olevien

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ

KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ 1. OSAPUOLET MYYJÄ Helsingin kaupunki jota edustaa kiinteistölautakunta y-tunnus: 0201256-6 PL 2200 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä OSTAJA Roslund Hietalahti

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus.

MAANVUOKRASOPIMUS. Versio 2016/1. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA. Tilatunnus/y-tunnus. MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

pp.kk.201x Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja:

pp.kk.201x Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Dno pp.kk.201x Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osoite: Yliopistonkatu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyyden kannattavuus lämmönostajan ja -myyjän sekä metsänomistajan näkökulmasta

Lämpöyrittäjyyden kannattavuus lämmönostajan ja -myyjän sekä metsänomistajan näkökulmasta Lämpöyrittäjyyden kannattavuus lämmönostajan ja -myyjän sekä metsänomistajan näkökulmasta Tiina Sauvula-Seppälä 1 1) Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalouden yksikkö, Tuomarniementie 55, 637

Lisätiedot

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven

SOPIMUS. Euran kunnan. Sirkka Surven SOPIMUS Euran kunnan ja Sirkka Surven välillä koskien Euran keskustan osayleiskaavasta Turun hallinto-oikeuteen jätettyä valitusta 13.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 3 2 VIRKISTYSALUEEKSI KAAVOITETUN

Lisätiedot

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta

Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Sopimus Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta Tämän sopimuksen Keski-Pohjanmaan runkoverkon omistuksesta ovat sanotulla päivämäärällä tehneet a) Osuuskunta Keskikaista (jäljempänä Keskikaista ) Y-tunnus:

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN

PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN HANKINTAMALLI JA TULOKSET SENAATTI-KIINTEISTÖT JA PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS TOMI SUOMALAINEN PIENENERGIAKOHTEIDEN KILPAILUTUS 2013-2016 Mitä tarkoitetaan pienenergiakohteella

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista.

Tilauksen kohteena olevan tuotteen ja/tai palvelun toimitus. Asiakkaan antamien tietojen nojalla laadittu ehdotus hankinnan ehdoista. Yleiset sopimusehdot 1 Määritelmät Nämä ovat DC Net Works Oy:n (jäljempänä Toimittaja) tuottamissa hankintapalveluissa käytetyt yleiset sopimusehdot. Sopimus syntyy Tilaajan ja Toimittajan välillä Tilaajan

Lisätiedot

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ

VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ ENERGIAMARKKINAVIRASTO ENERGIMARKNADSVERKET Liite TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUKSEN LIITE 2 VOIMALAITOSYKSIKÖN KÄYTTÖVALMIUDEN YLLÄPITOA, KÄYTTÖÄ JA SILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN KÄSITTELYÄ KOSKEVA SÄÄNNÖSTÖ Energiamarkkinavirasto

Lisätiedot

NURMEKSEN KAUPUNKI. Jos liikennöitsijä tulee käyttämään alihankkijaa, tarjouksesta tulee ilmetä, mikä osuus liikenteestä hoidetaan alihankintana.

NURMEKSEN KAUPUNKI. Jos liikennöitsijä tulee käyttämään alihankkijaa, tarjouksesta tulee ilmetä, mikä osuus liikenteestä hoidetaan alihankintana. NURMEKSEN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUN EHDOT VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Sisällysluettelo 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Alihankinta 3. Yhteenliittymä 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 24.1.2017 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Työ- ja elinkeinoministeriö Tarjouksen

Lisätiedot

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ

PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 15.3.2016 PEHMOPAPEREIDEN TARJOUSPYYNTÖ Valkeakosken kaupunki ja Akaan kaupunki pyytävät tarjoustanne pehmopapereista oheisen tuotetaulukkoliitteen (liite 1) mukaan. Sopimusaika Sopimuskausi on kolme

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 1 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN JA LEMPÄÄLÄN KUNNAN VÄLILLÄ 2 1. KAUPAN OSAPUOLET Myyjä Pirkanmaan Osuuskauppa ( Myyjä ), (Y-tunnus: 0536307-0), PL 130, 33101 Tampere Ostaja Lempäälän

Lisätiedot

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI / SAARISTOLAUTAKUNTA Käsityöläiskatu

Lisätiedot

Dynaaminen hankintajärjestelmä KASSU 2016-2018 EHDOT

Dynaaminen hankintajärjestelmä KASSU 2016-2018 EHDOT Dynaaminen hankintajärjestelmä KASSU 2016-2018 EHDOT 7.1.2016 KASELY/21/2016 Tilaaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Palvelu Dynaaminen hankintajärjestelmä KASSU 2016-2018 2 (8)

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VARELY/xx/2017 LUONNOS REITTIPOHJAISESTA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSESTA NRO

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VARELY/xx/2017 LUONNOS REITTIPOHJAISESTA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSESTA NRO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VARELY/xx/2017 LUONNOS REITTIPOHJAISESTA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSESTA NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ

SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ SOPIMUS KIINTEISTÖN LIITTÄMISESTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEEN JA SEN KÄYTÖSTÄ Tekninen lautakunta hyväksynyt 12.3.2002 Voimaantulopäivä 15.3.2002 Sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitokseen ja sen

Lisätiedot

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ KOULULAISKULJETUS Ostaja Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi Sopimuskausi lukuvuosi 2015-2016 alkaen 21.9.2015

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus Kyläkonttori, Velkuantie 988, Livonsaari

Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus Kyläkonttori, Velkuantie 988, Livonsaari VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus 1868028-6 Kyläkonttori, Velkuantie 988, 21180 Livonsaari 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI/TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot