Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos N:o--- Tukikohta, kortteli 601 Kaavaselostus

Transkriptio

1 Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos N:o--- Tukikohta, kortteli 601 Kaavaselostus 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteli 601 katualueet Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 601 ja katualueet Asemakaavan on laatinut Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Maankäyttö Leena Turkka, kaavoitusarkkitehti Juttilantie 1, Turenki Vireilletulo Tekninen lautakunta -- Kunnanhallitus -- Valtuuston hyväksymispäätös --

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1Tunnistetiedot 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Kaava-alueen sijainti 1.4 Kaavan tarkoitus 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Lausuntovaihe 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet, kaavamääräykset Muut alueet 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 5.5 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote maakuntakaavasta (sisältyy kaavaselostukseen) 2. Ote Tervakosken yleiskaavasta (sisältyy kaavaselostukseen) 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Nykytilanne, rakennettu ympäristö, peitteisyys, toteutettu kunnallistekniikka sekä kunnan maanomistus 5. Havainnekuva 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Asemakaavan seurantalomake

3 1.3 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. ½ km Tervakosken keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Kenttävahdintiehen, Huunantiehen ja Rauhalantiehen. Alue sijoittuu moottoritielle johtavan Tervakoskentien (MT 2874) eteläpuolelle ja 3-moottoritien ja ST 130 väliin. 1.4 Kaavamuutoksen tarkoitus Kaavan tarkoitus on muuttaa kunnan omistama entinen kunnossapidon tukikohta (TY) ja 2 rakentamatonta AO-tonttia kokonaan omakotitonteiksi. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ilmoitus kaavan vireilletulosta Valmisteluvaiheen kuuleminen Virallinen nähtävänäolo Asemakaava Asemakaavan muutos käsittää korttelin 601 siihen rajoittuvine katuineen. Korttelin perusrakennetta ei muuteta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueelle sijoittuu Rauhalantien alkupään asutus-, viljely- ja palvelualuetta. Rakentamaton alue on avointa, mutta ei enää viljelykäytössä. Rakennetut tontit ovat puutarhamaisia. Idässä kaavamuutosalue rajautuu maastosta selvästi kohoavaan harjanteeseen. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 2,29 ha. Tukikohdan alue on ollut varastona ja vuokrattuna tilapäisesti. Rakennus on alunperin ollut kauppana. Kaavamuutosalueen ympäristössä Huunantien länsipuoli on -80-luvun lopussa kaavoitettu toimitila-alueeksi sekä asumisen ja toimitilojen yhdistetyksi alueeksi.

4 3.1.2 Luonnonympäristö Pinnanmuodostus Kaavoitettava alue sijoittuu korkeuskäyrien 88 ja 94 väliin ja nousee loivasti itään päin mentäessä. Maaperä ja rakennettavuus Maaperä on pääosin savea ja soveltuu pientalorakentamiseen. Kasvillisuus ja eläimistö Koska alue on kokonaan tontteja tai entistä peltoa, ei sen kasvillisuutta ja eläimistöä ole inventoitu erikseen. Lähiympäristön metsien pienialaisuudesta johtuen ei ole oletettavaa, että alueella olisi liito-oravalle sopivia elinympäristöjä. Pohjavesialue Alue on Huunan pohjavesialuetta ( ) Rakennettu ympäristö Väestö, palvelut ja työpaikat Kaavamuutosalueella asuu kaavan laatimishetkellä 11 asukasta. Alueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Alue tukeutuu Tervakosken keskustan palveluihin. Etäisyys liikekeskustaan ja yhteiskoulu-lukioon on n. 1,5km ja etäisyys Tervakosken kouluun ja päiväkoteihin on alle 3km. Lapsia palvelee alueen eteläpuolelle sijoittuva valmis Huunan leikkipuisto, jonne on matkaa n. 700m. Yhdyskuntarakenne, taajamakuva ja kulttuuriympäristö Alue on osa Rauhalantien varteen kehittynyttä nauhamaista pientaloasutusta. Lähiympäristössä on runsaasti vanhoja asuinrakennuksia, joista osa on mansardikattoisia. Rauhalantie on vanhastaan välittänyt Tervakosken liikenteen Ryttylän suuntaan. Nykyään Rauhalantie liittyy itäpäästään Eväsojantien välityksellä Tervakoskentiehen ja sen merkitys maantienä on poistunut. Kartta vuodelta 1963 Kaavamuutosalueen vanhin rakennus on 30-luvulta peräisin oleva mansardikattoinen puutalo, muut ovat vuosilta Alue ei kuulu luetteloituihin maisema-alueisiin tai rakennettuun kulttuuriympäristöön eikä alueella ole tiedossa muinaismuistoja. Rauhalantie länteen Rauhalantie itään

5 Tukikohta Rauhalantien puolelta Kenttävahdintie Asuminen Korttelissa on ennestään 4 rakennettua omakotitonttia. Kolme tonteista rajoittuu Rauhalantiehen ja yksi Kenttävahdintiehen. Virkistys Alueen voimassaoleva kaavoitus on ollut taajaman reuna-alueen rakennettua tilannetta toteava eikä kaavoituksella ole osoitettu virkistysalueita. Tämän seututie 130 ja moottoritien välisen alueen laajemmat virkistysalueet ja yhteydet toteutetaan kaavoitettaessa laajempia yhtenäisiä kokonaisuuksia. Liikenne Alue on valmiin tieverkoston saavutettavissa Tervakoskentien suunnasta Huunantien välityksellä. Kevyen liikenteen väylä kulkee Tervakoskentien varressa. Alueelta on valmis kevyen liikenteen väylä keskustan ja koulujen suuntaan Rauhalantien jatkeella, seututie 130 alitse. Kenttävahdintietä ei ole rakennettu kaavan mukaisesti, joten tilan 1:131:n ajoliittymä on järjestetty rasitteella Rauhalantiehen. Kenttävahdintien katualue on 8m levyinen. Tien alkupäässä toteutettu vesihuolto ei mahdu katualueelle vaan on osittain korttelialueella. Tekninen huolto Alue on kunnallistekniikan piirissä. Vesihuolto on toteutettu sekä Rauhalantien että Kenttävahdintien varteen. Viemärilinja jatkuu Kenttävahdintien päästä ja liittyy Rauhalantiehen edempänä. Maanomistus Janakkalan kunta omistaa pääosan kaavoitettavasta alueesta. Kunta osti osan tilasta Uusitalo 1:260 v Tilan asuinrakennuksen tontti ja sen viereinen kaavoitettu rakentamaton tontti jäi myyjälle. Vaikutusalue Kansilehden sijaintikartta osoittaa arvioidun välittömän vaikutusalueen. Liite 4 Nykytilanne, rakennettu ympäristö, peitteisyys, toteutettu kunnallistekniikka sekä kunnan maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

6 MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVA Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on A asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Liite 1 Ote maakuntakaavasta Tervakosken yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen aluetta, AP. Kaavamuutosalueen lähiympäristössä yleiskaava on osittain vanhentunut eikä vastaa kunnan kehitystavoitetta. Liite 2 Ote yleiskaavasta Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys on astunut voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on laadittu v ja tarkastettu v Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Selvitykset Luontoselvitys: Janakkalan taajamien luontokohteet Alueella ei ole luontokohteita. Rakennusinventointi Teija Ahola Alueella ei ole kohteita rakennusinventoinnissa. Uusien omakotitonttien rakennettavuusselvitys tehdään kaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutosta varten selvitetään maaperän pilaantuneisuus tukikohdan alueella. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunta on luopunut Tervakosken tukikohdan käytöstä kunnan varikkona. Vuonna 2008 kunta osti tukikohdan tilaan rajoittuvan osan tilasta Uusitalo 1:260 tavoitteenaan muuttaa koko omistuksessaan oleva alue kuudeksi omakotitontiksi. Omakotitonttien ja muiden asuinpientalotonttien kysyntä Tervakoskella on ollut viime vuosina vilkasta. Kaavaa laadittaessa kunnalla ei ole tarjolla omakotitontteja Tervakoskella. Tavoitteena on, että alueelta voitaisiin luovuttaa tontteja v Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jossa myös osalliset on lueteltu. Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

7 4.2.1 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Vireilletulosta kuulutettiin Kaavaluonnos oli nähtävänä MRL 62 ja 63 :n tarkoituksessa Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallisille kirjeitse. Kansilehden karttaan rajatun vaikutusalueen maanomistajille tiedotettiin kirjeitse. Pääosa aineistosta oli nähtävänä kunnan internetsivulla. Aineisto oli lisäksi nähtävänä Tervakosken kirjastossa. Tukikohdan tiloissa järjestettiin mahdollisuus keskustella kaavaluonnoksesta kaavoitusarkkitehdin kanssa. Paikalla kävi 6 henkeä. Keskusteluissa sivuttiin mm. Rauhalantien huonoa kuntoa ja peruskorjaustarvetta sekä viereisen puistoalueen tilaa. Lausunnot Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Hämeen liitolta ja Museovirastolta. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavamuutoksesta. Mielipiteet Kaavaluonnoksesta saatiin kaksi mielipidettä. Korttelin 601 tonttien 7 ja 8 (kaavaluonnoksen tontinnumerot) omistajat esittivät, että Kenttävahdintietä ei tule leventää entisen kaavan leveydestä. Mielipiteet on huomioitu. Kenttävahdintie levennetään vain alkuosastaan, kunnan omistamien rakentamattomien tonttien kohdalla, 10m levyiseksi ja loppuosa säilytetään ennallaan Lausuntovaihe Lausunnot pyydetään Hämeen ELY-keskukselta, Hämeen liitolta ja ympäristölautakunnalta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet kuntastrategiassa tavoitteeksi asetetaan turvallinen ja laadukas asuin- ja liikkumisympäristö tavoitteena on luoda viihtyisä asuinkortteli, joka täydentää luontevasti nykyistä rakennetta ja vastata omakotitonttien kysynnän tarpeisiin Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kaavoitettavaa aluetta: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Maakuntakaava Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.

8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kortteli 601 muutetaan kokonaan erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavalla osoitetaan kunnan omistamalle alueelle 6 uutta omakotitonttia ja yksityiselle maalle jo voimassaolevassa kaavassa oleva omakotitontti. Korttelin liittyminen katuverkostoon säilyy ennallaan Mitoitus Korttelialueet Käyttötarkoitus Pinta-ala Tonttien lukumäärä Rakennusoikeus k-m² Uusien asukkaiden laskennallinen määrä AO / uudet / kunta AO / rakennetut (nykyiset asukkaat) AO / rakentamaton yksityinen ,5 Yht Muut alueet Käyttötarkoitus Pinta-ala Katualue Aluevaraukset Korttelialueet AO-korttelialueet Kaavamuutosalueen käyttötarkoitus on kokonaan omakotitonttialuetta, AO. Rakentamattomien tonttien rakentamistapaa ohjataan määräämällä asuinrakennuksen suunta harjan suuntaa osoittavalla viivalla. Tonttien rakennusoikeus on 250 k-m². Rauhalantien puoleisien tonttien kerrosluku on I u 2/3 ja Kenttävahdintien puoleisien tonttien I. Rauhalantien varren alkupäätä rajaa jatkossa kolmen uuden asuinrakennuksen ryhmä. Rauhalantie ja Kenttävahdintie ovat kapeahkoja ja vesihuolto on rakennettu ennen nykyistä kaavaa. Katualueet jäävät pääosin entisen levyisiksi. Tästä syystä johdot ovat usean tontin alueella tai sijoittuvat niin lähelle tontin rajaa, että tontille syntyy rakentamisrajoitus johtojen takia Muut alueet Katualue Kenttävahdintietä levennetään tien alkupäässä nykyisestä 8 metristä 10 metriin. Tien loppupäässä leveys jää ennalleen. 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Eväsojan alueen kaavoituksessa tutkittiin yleiskaavalliset vaikutukset lähiympäristöä laajemmin ja pyrittiin varmistumaan siitä, ettei suljeta pois alueeseen kytkeytyvän ympäristön hyviä kehittämismahdollisuuksia jatkokaavoituksessa. Tähän kaavamuutosalueeseen kohdistui tarve säilyttää Kenttävahdintie mahdollisena Rauhalanraitin alikululle suuntautuvana kevyen liikenteen väylän osana.

9 5.4 Asemakaavan vaikutukset Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue. Vaikutusten arviointi on tehty osana asemakaavatyötä. Kaavamuutos on pienialainen eikä siitä ei seuraa muutosta liikennejärjestelyihin. Jos verrataan tilannetta nykyiseen asemakaavaan, lisääntyy omakotitonttien määrä neljällä. Ympäristövaikutukset ovat kaiken kaikkiaan vähäiset. Tukikohdan poistumisella asuinkorttelista on positiivinen vaikutus ympäristökuvaan. Ympäristövaikutukset Kokonaisrakenne, taajamakuva Alueen käyttöönotto täydentää yhdyskuntarakennetta Rauhalantien alkupäässä. Taajamakuva paranee, kun tukikohdan alue muuttuu asuinympäristöksi. Asumisen aiheuttama liikennevaikutus on jonkin verran pienempi kuin kunnan tukikohdan aikainen liikenne. Maisema ja maisemakuva Avoin pieni viljelyaukea muuttuu asutuksi ja aikaa myöten pihat muuttuvat puutarhamaisiksi. Sosiaaliset vaikutukset Asuntoalueen viihtyisyys Suhde nykyiseen asutukseen Vanhastaan rakennetulla taajaman ulkoreunalla olevalle Rauhalantien alueella muutokset ovat hitaita. On odotettavissa, että kunnan uudet omakotitontit rakentuvat parin vuoden aikana, joten muutos on lähiympäristössä merkittävä. Virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus Kaavamuutoksella ei synny uusia virkistysalueita. Taloudelliset vaikutukset Kunta kaavoittaa asuintontteja tavoitteenaan tarjota rakentamismahdollisuuk-

10 sia nykyisille asukkaille ja kuntaan muuttaville. Lyhyellä aikavälillä kunta saa tuloja tonttien myynnistä tai vuokrauksesta sekä rakennusvalvontamaksuista. Janakkalan Vesi saa vesihuollon liittymismaksut. Pitkällä tähtäimellä uusien alueiden rakentuminen kasvattaa kunnan verotuloja. Kunnan omakotitonttitarjonta Uusi alue tarjoaa vaihtoehdon kunnan omakotitonttitarjontaan. Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus Valmiin vesihuollon äärellä olevan alueen täydennysrakentaminen on edullista. Tiivis rakenne tuo säästöjä käyttökustannuksiin. Yhdyskuntatekniset kustannukset Kunnan välittömät menot koostuvat Kenttävahdintien haltuunotosta ja rakentamisesta. Alueen katujen ja valaistuksen rakentamiskustannus on n Tukikohdan purkukustannus on arviolta n Kuluja kertyy lisäksi tonttien markkinoinnista. Lohkomiskulut ym. peritään ns. tonttimaksuna tontin ostajilta. Tulot Tonttien myynti 12 / m² Menot Katu, Kenttävahdintie Tukikohdan purku Vesihuolto, Kenttävahdintie JaVe:n liittymis- ja käyttömaksut Nimistö Ei uusia kadunnimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tonttijako ei vahvistu asemakaavalla. Kunta purkaa tukikohdan rakennukset ja toteuttaa kunnallistekniikan rakentamisen kaavan saavutettua lainvoiman. Tavoitteena on tonttien luovutus 2010 alkaen. Kenttävahdintie rakennetaan kaavan mukaisesti ennen tonttien luovutusta Tonttien luovutusta varten laaditaan rakentamistapaohjeet, joissa määritellään tavoiteltuja ympäristön laatua koskevia ominaisuuksia. Janakkalassa Leena Turkka kaavoitusarkkitehti

11

12

13

14 Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos Kortteli 601, Tukikohta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. ½ km Tervakosken keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Kenttävahdintiehen, Huunantiehen ja Rauhalantiehen. KAAVAN TARKOITUS Kaavan tarkoitus on muuttaa kunnan omistama entinen kunnossapidon tukikohta (TY) ja 2 rakentamatonta AO-tonttia kokonaan omakotitonteiksi. Kun tukikohdan alue ja ostetut tontit yhdistetään, saadaan 6 uutta omakotitonttia, joiden pinta-ala on keskimäärin n m². KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE Kunta on luopunut ns. Tervakosken tukikohdan käytöstä. Vuonna 2008 kunta osti tukikohtaan rajoittuvan osan tilasta Uusitalo Tukikohdan alue on varastona ja asvaltoitu. Kaavamuutosalueen rakentamaton alue on avointa, mutta ei viljelykäytössä. Rakennetut tontit ovat puutarhamaisia. Maasto nousee loivasti itään päin. Idässä kaavamuutosalue rajautuu maastosta selvästi kohoavaan harjanteeseen. Kaavamuutosalueeseen sisältyy 4 asuinrakennusta ja yksi rakentamaton yksityisessä omistuksessa oleva omakotitontti. Alue on valmiin tieverkoston saavutettavissa Tervakoskentien suunnasta Huunantien välityksellä. Kevyen liikenteen väylä on valmis sekä Tervakoskentien suunnasta että Rauhalantien jatkeella seututie 130 alitse. Alue on kunnallistekniikan piirissä. Alue on pohjavesialuetta. SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kaavoitettavaa aluetta: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

15 Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos Kortteli 601, Tukikohta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVA Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on A asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Tervakosken yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen aluetta, AP. Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä yleiskaava on osittain vanhentunut eikä vastaa kunnan kehitystavoitetta. ASEMAKAAVA Asemakaava on vahvistettu Liite 1 Ote voimassaolevasta asemakaavasta SELVITYKSET Luontoselvitys: Janakkalan taajamien luontokohteet 2001 Rakennusinventointi Teija Ahola Rakennettavuusselvitys tehdään kaavoituksen yhteydessä. Kaavamuutosta varten selvitetään maaperän pilaantuneisuus tukikohdan alueella. KAAVAN VAIKUTUKSET Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue. Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Yleiskaavallinen selvitys / vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen MRL 39. Selvitetään lähiympäristön maankäytön kehittämisen mahdollisuudet. Ympäristövaikutukset

16 Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos Kortteli 601, Tukikohta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kokonaisrakenne, taajamakuva Maisema ja maisemakuva Sosiaaliset vaikutukset Asuntoalueen viihtyisyys Suhde nykyiseen asutukseen Virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus Taloudelliset vaikutukset Kunnan omakotitonttitarjonta Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus Yhdyskuntatekniset kustannukset OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kunnan viranomaiset Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut Janakkalan vesi Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto Museovirasto Vattenfall AinaCom Oy Elisa Posti Janakkalan luonto ja ympäristö TAVOITEAIKATAULU Marraskuu 2009 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä ja lausunnoilla Tammikuu 2010 kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla Maaliskuu 2010 valtuusto hyväksyy kaavamuutoksen TIEDOTTAMINEN Kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa sekä kirjeitse kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen maanomistajille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa Aineisto on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla Turengissa ja Tervakosken kirjastossa, os. Kivimiehentie 2. Aineisto on lisäksi soveltuvin osin nähtävänä kunnan internet-sivulla. VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN: Osalliset LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: , leena.turkka@janakkala.fi Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, Turenki

17 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 165 Janakkala Täyttämispvm Kaavan nimi Tervakoski kortteli 601, Tukikohta Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 165aa Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,2905 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,2905 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2, , ,12 0, A yhteensä 1, , ,16 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,0283 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2, , ,12 0, A yhteensä 1, , ,16 0, AO 1, , ,16 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -0, TY -0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,5 0,0283 Kadut 0, ,0 0,0283 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä