ULVILAN KAUPUNKI Loukkuran asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 ULVILAN KAUPUNKI Loukkuran asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos Kortteli 9 tontit 18-21, kortteli 11 tontit 3-5, kortteli 34 tontit 1-2 ja kortteli 35 tontit 1-3 sekä katu- ja puistoaluetta. DNo 57/ /2015 1/11

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ULVILAN KAUPUNGIN LOUKKURAN (15.) KAUPUNGINOSA LOUKKURAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava koskee: tilaa Ojavainio RN:o 6:160, Suominen RN:o 6:170 ja Rouvila RN:o 11:20 Vanhakylän kylässä, tilaa Heino RN:o 1:11 Ravanin kylässä sekä Ravanintien (2440) maantiealuetta (osa). Asemakaavan muutos koskee: korttelin 9 tonttia 4 (osa). Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: kortteli 9 tontit 18-21, kortteli 11 tontit 3-5, kortteli 34 tontit 1-2 ja kortteli 35 tontit 1-3 sekä katu- ja puistoaluetta. Laatija: Kaavoituspäällikkö Mikko Nurminen Ulvilan kaupunki / maankäyttöosasto Loukkurantie 1, Vanha-Ulvila p mikko.nurminen@ulvila.fi Vireilletulo: Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ulvilan kaupungin Vanhakylässä noin 0,5 km etäisyydellä kaupungintalosta. Alue rajautuu pohjoisessa Rastaantiehen ja Loukkurantiehen, idässä Peiponpolun ja Niemeläntien asutukseen sekä lännessä ja etelässä Ravanintiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,35 ha. Alueen rajaus on esitetty selostuksen kannessa olevassa opaskarttaotteessa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Loukkuran asemakaava (laajennus) ja asemakaavan muutos. Suunnittelun tarkoituksena on voimassa olevan, oikeusvaikutteisen Keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti osoittaa alue asuinpientaloja varten. Samalla varataan riittävät puistoalueet alueiden kuivatusta ja Myyrynojan huoltotoimenpiteitä varten. 2/11

3 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Suunnittelualueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 2. TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 9 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kadut Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Vaikutukset yritystoimintaan Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 11 3/11

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2. TIIVISTELMÄ 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , korj Ote ajantasa-asemakaavasta Ote Keskustaajaman yleiskaavasta KV Ote Satakunnan maakuntakaavasta MV Havainnekuva Pienennös asemakaavakartasta ja -määräyksistä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Loukkuran asemakaavoitus käynnistyi yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavoittamattomien alueiden kaksi muuta maanomistajaa liittyivät kaupungin ehdotuksen mukaisesti kaavahankkeeseen. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä lehdessä sekä Ulvilan kaupungin internet-sivuilla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin myös kaupungin internet-sivuilla ja suunnitelma on ollut myös saatavissa kaupungintalon maankäyttöosastolta. Valmisteluvaiheessa alueelle laadittiin asemakaavaluonnos sekä maanomistajien kanssa alustavat maankäyttösopimukset. Valmisteluvaiheen asiakirjat asetettiin virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Saatujen mielipiteiden pohjalta maankäyttöosasto laati asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotus, joka MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Lopullinen asemakaava ja maankäyttösopimukset saatetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelun tarkoituksena on voimassa olevan, oikeusvaikutteisen Keskustaajaman yleiskaavan mukaisesti osoittaa alue asuinpientaloja varten. Samalla varataan riittävät puistoalueet alueiden kuivatusta ja Myyrynojan huoltotoimenpiteitä varten. 2.3 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteuttaminen Alueen kunnallistekniikan tarkempaan suunnitteluun ryhdytään asemakaavan saatua lainvoiman. Kunnallistekniikan rakentaminen on mahdollista aloittaa nykyisten katujen varsien tonteille heti investointimäärärahojen puitteissa. Uusien katujen toteuttamiseen varaudutaan investointiohjelmassa. Uuden asuinpientaloalueen on arvioitu rakentuvan vuosien aikana. 4/11

5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ulvilan kaupungin Vanhakylässä noin 0,5 km etäisyydellä kaupungintalosta. Alue rajautuu pohjoisessa Rastaantiehen ja Loukkurantiehen, idässä Peiponpolun ja Niemeläntien asutukseen sekä lännessä ja etelässä Ravanintiehen. Ilmakuva alueesta pohjoisesta päin Luonnonympäristö Maisemarakenne Maisema on ihmisen muokkaamaa peltoa, vanhaa metsittynyttä peltoa tai pihamaata, eikä luonnontilaisia alueita esiinny. Maisema on pienipiirteistä ja rakennusten rajaama. Maaperä Suunnittelualue on suhteellisen tasaista noin korkeustasossa. Alueen poikki kulkevan ojan reuna viettää loivasti noin +8.5 korkeustasoon. Aluetta rajaavat katualueet ovat kaikki yli korkeusasemassa. Suunnittelualue on maanmittaushallituksen maaperäkartan mukaan hienoa ja karkeaa silttiä. Alueella ei ole tehty tarkempia maaperätutkimuksia. Maa- ja metsätalous Alueella on pienialainen peltoalue, jolla ei ole varsinaista maataloudellista merkitystä. 5/11

6 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueen poikki kulkee Myyrynoja, joka toimii alueen pohjoispuolella sijaitsevan harjun ja Ravanintien välisen alueen kuivatusojana. Ojassa kulkee vettä ajoittain runsaasti ja hulevesien hallitulle järjestämiselle on ilmeisiä tarpeita. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta eikä pohjaveden muodostumisaluetta Rakennettu ympäristö Alueella on kaksi asuinrakennusta ja pihapiiriä, joista toinen on osoitettu Keskustaajaman yleiskaavassa suojeltavaksi kokonaisuudeksi. Pihoihin ajo tapahtuu Ravanintieltä kevytliikenteen väylän yli. Asuinrakennukset on liitetty alueen reunalla kulkeviin kunnallisteknisiin linjoihin Maanomistus Suunnittelualue on lähes kokonaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. Vain Ravanintie on valtion omistuksessa ja pieni alue (196 m2) ojan piennarta on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VN ) huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava (MV /20, YM N:o YM1/5222/2010, KHO /904). Suunnittelualue on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A48). Ote maakuntakaavasta on liitteenä 3. Yleiskaava Alueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaava (KV ), jonka mukaan suunnittelualue on pientalovaltaista aluetta (AP) sekä virkistysaluetta (V). Tila on merkitty alueeksi, jolla ympäristö on säilytettävä (AP/s). Asemakaava Korttelin 9 tontin 4 osalla on voimassa Loukkuran asemakaava ( ), jonka mukaan alue on omakotirakennusten korttelialuetta (AO 1 ). Suunnittelualueen muulla osalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 6/11

7 Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 2. Rakennusjärjestys Ulvilan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on tarkistettu 2013 ja täyttää voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen (1284/1999) vaatimukset. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tarve Suunnittelualue sijaitsee keskellä kaupunkirakennetta ja asemakaava-aluetta. Alueella ei kuitenkaan ole asemakaavaa. Asemakaavoituksen myötä alue on otettavissa kustannustehokkaasti asuinkäyttöön. Samalla voidaan varata riittävät alueet hulevesien järjestämistä varten. Asemakaavoitus tiivistää ja tehostaa yhdyskuntarakennetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Loukkuran asemakaavoitus käynnistyi yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavoittamattomien alueiden kaksi muuta maanomistajaa liittyivät kaupungin ehdotuksen mukaisesti kaavahankkeeseen. Asemakaavoituksen yhteydessä yksityisten maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimukset, joissa sovitaan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sekä maan arvonnousun korvauksista. Alueen kunnallistekniikan toteuttamiseen varaudutaan tulevissa investointiohjelmissa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn kuluessa. Loukkuran asemakaavassa ja asemakaavan muutostyössä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaupungin hallintokunnat - Satakunnan Museo - Myyrynojan ojaosuuskunta Vireilletulo Loukkuran asemakaavoitus käynnistyi yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavoittamattomien alueiden kaksi muuta maanomistajaa liittyivät kaupungin ehdotuksen mukaisesti kaavahankkeeseen. Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä lehdessä sekä Ulvilan kaupungin internet-sivuilla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin myös kaupungin internet-sivuilla ja suunnitelma on ollut myös saatavissa kaupungintalon maankäyttöosastolta. 7/11

8 Vireilletulon yhteydessä ei jätetty yhtään mielipidettä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheessa alueelle laadittiin asemakaavaluonnos sekä maanomistajien kanssa alustavat maankäyttösopimukset. Valmisteluvaiheen asiakirjat asetettiin virallisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Luonnoksen nähtävilläoloaikana saapui yksi kirjallinen mielipide, joka koski korttelin 9 tontin 4 asemakaavamuutosta. Tontin omistajan kanssa järjestettiin tapaaminen, jossa keskusteltiin kaavoituksen tavoitteista ja sovittiin kaavaprosessista erillinen tapaaminen teknisen osaston edustajien kanssa ojan hoitotoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Toinen tapaaminen, jossa oli läsnä teknisen osaston suunnitteluinsinööri, järjestettiin Molemmista tapaamisista laadittiin muistiot. Luonnoksen nähtävilläoloaikana yksityisten maanomistajien kanssa käytiin neuvottelut maankäyttösopimuksista, jotka maankäyttöosasto oli kaavaluonnoksen pohjalta laatinut. Maanomistajat hyväksyivät esitetyt maankäyttösopimukset. Saatujen mielipiteiden pohjalta maankäyttöosasto laati asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotus, joka MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella Ulvilan Seutu lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Lopullinen asemakaava ja maankäyttösopimukset saatetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tieto valtuuston kaavapäätöksestä toimitetaan niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella (MRL 200, MRA 93 ) Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja ei ole järjestetty. ELY-keskukselta on pyydetty kaavoituksen vireilletulon yhteydessä lausuntoa liittymisestä Ravanintiehen. Kaavatyön aikana on neuvoteltu teknisen osaston kanssa kunnallistekniikan ja pintavesien ohjaamisen suunnittelusta ja toteuttamistavoista. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelun tarkoituksena on voimassa olevan, oikeusvaikutteisen Keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti osoittaa alue asuinpientaloja varten. Samalla varataan riittävät puistoalueet alueiden kuivatusta ja Myyrynojan huoltotoimenpiteitä varten. Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta, hyödyntää tehokkaasti yhdyskuntatekniikkaa, järjestää alueiden kuivatus ja luoda viihtyisää asuinympäristöä. 8/11

9 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaupungin ja asemakaavoituksen tavoitteet ovat yhteneväisiä maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Yksityisten maanomistajien tavoitteina on saada asemakaavatontteja pientaloasumista varten, jotka on tarkoitus joko luovuttaa perillisille tai asettaa julkiseen myyntiin Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana Myyrynojan järjestelyt ja Peiponpolun yhdyskuntatekniset suunnitelmat ovat tarkentuneet ja ne on huomioitu kaavoituksessa tilavarauksina. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,35 hehtaaria, josta asemakaavan muutosta on 196 m2. Alueelle on muodostettu ohjeellisen tonttijaon mukaan 12 omakotitonttia (AO), joista 10 on rakentamattomia. Kaikki omakotitontit ovat yksityisessä omistuksessa. Pinta-alojen mitoitustiedot ilmenevät tilastolomakkeesta selostuksen lopusta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavoituksen myötä Myyrynojan valuma-alueen hulevesien järjestämisen mahdollisuudet paranevat. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet AO-1 Erillispientalojen korttelialue Korttelialueen tonteille saa sijoittaa yhden enintään kaksiasuntoisen pientalon, jonka suurin kerrosluku on 1, ja jonka ullakolle saa rakentaa ¾ pääkerroksen kerrosalasta. Tehokkuusluku on 0,25. Rakennusten julkisivujen tulee olla puupintaisia ja peittomaalattuja, väriltään punaisen tai ruskean sävyjä. Kattojen tulee olla mustia tai tumman harmaita ja kaltevuudeltaan 1:2½ - 1:1½ (noin astetta). Tontilla tulee olla 2 autopaikkaa asuntoa kohden. Tonteilta saa olla enintään yksi 4m leveä ajoneuvoliittymä kadulle Kadut Alueelle on muodostettu uudet kadut Rastaanpolku ja Heinonpolku sekä osa Ravanintien yleistä tiealuetta (LT). 9/11

10 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavan toteutumisen myötä alueelle rakentunee noin 10 uutta asuntoa ja väestömäärä kasvaa noin 25:llä hengellä. Alueen oletetaan olevan rakennettu vuoteen 2020 mennessä. Asemakaava täydentää ja tiivistää rakennettua ympäristöä, liikennejärjestelyistä tulee turvallisempia ja asukasmäärän kasvun myötä lähipalvelujen toimintaedellytykset paranevat. Punasävyiset asuinpientalot luovat vaihtelua taajamakuvaan ja vaihtoehtoja omakotiasumiseen Vaikutukset yritystoimintaan Asemakaavan vähäiset vaikutukset yritystoimintaan toteutuvat pääasiassa yhdyskuntatekniikan ja rakennusten toteuttamisen yhteydessä. Alueen asuinpientalotontit parantavat yritysmuotoisen asuntorakentamisen mahdollisuuksia. Asukasmäärän kasvu parantaa osaltaan palvelujen toimintaedellytyksiä Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntatekniikkaan Asemakaavalla ei ole vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia liikenteeseen. Ravanintien kaksi tonttiliittymää poistuvat ja tilalle tulee yksi näkemäalueiltaan laajempi Heinonpolun katuliittymä. Asemakaavoituksen yhteydessä laaditaan alustavat yhdyskuntatekniikan suunnitelmat ja varataan alueet niiden toteuttamista varten. Asemakaavan saatua lainvoiman suunnitelmat tarkennetaan ja toteutetaan investointiohjelman mukaisen aikataulun mukaan Vaikutukset luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Asuinpientalojen rakentamistapaan on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksissä ja rakennuslupaprosessien yhteydessä huomioidaan yksittäisten rakennusten soveltuminen kokonaisuuteen. Asemakaavalla ei ole vähäistä merkittävämpiä vaikutuksia maisemaan. Asemakaavassa on suojeltu Keskustaajaman yleiskaavan yhteydessä tehdyn rakennusinventoinnin mukainen pihapiiri (/s). 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat asetuksen mukaisia ja noudattavat Ulvilan kaupungissa omaksuttua käytäntöä. 5.6 Nimistö Nimistö on paikallista alkuperää ja noudattelee Loukkuran alueen nimeämistapaa. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat asetuksen mukaisia ja noudattavat Ulvilan kaupungissa omaksuttua käytäntöä. 10/11

11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksia havainnollistamaan on laadittu asemakaavan havainnekuva (liite 5.), josta ilmenee tarkemmin rakennusten sijoittuminen, pihapiirien suuntaus, istutukset, liikennejärjestelyt yms. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kunnallistekniikan tarkempi suunnittelu alkaa asemakaavan saatua lainvoiman. Alueen toteutuksen aloittaminen riippuu tonttien toteuttamistarpeesta ja investointiohjelman aikataulusta. Ensimmäiset asuinpientalojen tontit voivat todennäköisesti olla myynnissä jo vuoden 2016 kesällä. Ulvilassa , tarkistettu Mikko Nurminen Kaavoituspäällikkö 11/11

12 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 886 Ulvila Täyttämispvm Kaavan nimi Loukkuran asemakaava (laajennus) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 57/ /2015 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,3479 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,3283 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,0196 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,17 2, A yhteensä 1, , ,25 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,4 0,3138 R yhteensä L yhteensä 0, ,4 0,4796 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

13 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,17 2, A yhteensä 1, , ,25 1, AO-1 1, , ,25 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,4 0,3138 VP 0, ,0 0,3138 R yhteensä L yhteensä 0, ,4 0,4796 Kadut 0, ,3 0,1211 LT 0, ,7 0,3585 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä