Kauppatorin alueen asemakaavan muutoksen ja tonttijaon muutoksen hyväksyminen. Tekninen lautakunta : Tekninen lautakunta 6.11.

Transkriptio

1 KV Kauppatorin alueen asemakaavan muutoksen ja tonttijaon muutoksen hyväksyminen Tekninen lautakunta : Esillä kaupunginhallituksessa , jolloin kaupunginhallitus palautti asian tekniselle lautakunnalle Siltakadun liittymän osalta taloudellisten riskien ja vastuiden kartoittamista varten. Tekninen lautakunta : Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelia 212 sekä katu-, tori- ja puistoaluetta ja III kaupunginosan katualuetta. Asemakaavan muutosehdotuskartta: Liite 10 Kaavaselostuksen tekstiosa, selostuksen liitteet 2 13 ja liitteet 14 22: Liite 11 Aikaisempi käsittely teknisessä lautakunnassa : Asemakaavan muuttaminen käynnistettiin, kun kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt Jussi Vihosen ym. valtuustoaloitteen torinaluspysäköinnin mahdollistavan asemakaavan laatimisen käynnistämiseksi siten, että pysäköintilaitoksen kaavamerkintään ei sisälly kaupungin toteuttamisvelvollisuutta (KV ). Torin alle sijoitettavan maanalaisen pysäköintilaitoksen tarpeellisuutta on perusteltu mm. sillä, että torin ympäristön yrityksissä asioivat asiakkaat ovat tottuneet pysäköimään yritysten lähikaduilla. Kävelykeskustan rakentamisen myötä ydinkeskustan kadunvarsipysäköintipaikkojen määrä on radikaalisti vähentynyt ja samaan aikaan tilapäisesti pysäköintikäytössä olevat tontit on otettu kaavanmukaiseen rakennuskäyttöön. Lisäksi keskustan pysäköintilaitosten käyttöasteselvityksen yhteydessä vuonna 2005 havaittiin keskusta-alueen pysäköintilaitosten käyttöasteen olevan alhaisia verrattuna kadunvarsipaikkoihin ja keskeisiin maantasossa sijaitseviin pysäköintialueisiin. Syynä tähän pidetään keskustan olemassa olevien pysäköintilaitosten koettua ahtautta ja vaikeakäyttöisyyttä. Liikekeskustassa on tarvetta uudelle tilamitoitukseltaan ja käytettävyydeltään hyvälle pysäköintilaitokselle, jotta perinteinen kaupunkikeskusta voisi säilyttää kilpailukykynsä myös autoilevien asiakkaiden piirissä suhteessa keskustan ulkopuolisiin kauppakeskittymiin. Kaavoitus määritteli kaavahankkeen sisällön siten, että maanalaisen pysäköintilaitoksen ( Toriparkki ) lisäksi kaavahankkeessa tutkitaan liikenteen osalta tarvittavien ajoluiskien määrä ja sijainti sekä maanalaiset jalankulkuyhteydet viereisiin kortteleihin. Kaavoituksen näkökulmasta Toriparkki tulee rakentaa tukemaan keskustan kehään perustuvaa liikenne- ja pysäköintijärjestelmää. Lisäksi kaavalla ei saa heikentää joukko- ja kevyen liikenteen asemaa, liikenneturvallisuutta

2 eikä keskustaympäristön laatua. Toriparkkiin liittyvät rakenteet eivät saa vaurioittaa läheisiä kiinteistöjä eivätkä tuottaa kohtuutonta haittaa lähikiinteistöjen käytölle tai viihtyisyydelle. Toriparkki luo mahdollisuudet luoda sujuvat maanalaiset jalankulkuyhteydet viereisiin keskustakortteleihin. Toriparkin rakentamisen yhteydessä on mahdollista toteuttaa torin kansi kävelykeskustan yleissuunnitelman (1998) ja sen tarkistuksen (2002) mukaisesti. Kaavahankkeessa määritetään toriin liittyvän liikerakentamisen sijainti ja määrä. Viime vuosien aikana on tehty lukuisia torialueeseen liittyviä kansalais- tai valtuustoaloitteita, mm. Heikki Niemeläisen Torikeskusaloite (kaupunginvaltuuston vastaus ) ja esitykset karjalaismallisen puisen kauppahallin rakentamiseksi, mm. Heikki Kärkkäisen ja Heikki Kukkosen esitys, johon kaupunginhallitus on ottanut torjuvan kannan , sekä samankaltainen aloite tämän kaavahankkeen yhteydessä. Myös muita torin ympäristöön liittyvien alueiden käytön ja voimassa olevien asemakaavojen ristiriitaisuuksia on kytketty samaan asemakaavahankkeeseen. Näitä ovat Vapaudenpuiston, Keskuspuiston ja Keskusaukion rajaukset sekä Keskusaukion käyttötarkoituksen muutos kadusta aukioksi. Kaavoitustyö käynnistettiin laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jota pidettiin nähtävillä kesäkuussa 2006 ja josta järjestettiin yleisötilaisuus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 6 mielipidettä. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saatiin 16 lausuntoa ja mielipidettä sekä kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Koska luonnoksessa esitetyistä läntisen sisäänajon vaihtoehdoista saatiin pääosin kriittisiä mielipiteitä, tutkittiin keväällä vielä sisäänajon järjestämistä Siltakadulta. Koska nämä vaihtoehdot sijoittuivat alkuperäisen suunnittelualueen ulkopuolelle, järjestettiin asiasta erillinen valmisteluvaiheen kuuleminen. Kuulemisen yhteydessä asetettiin nähtäville tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä läntisen ajoyhteyden sijaintivaihtoehtoja esittelevä liiteasiakirja. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitä Asiasta järjestettiin yleisötilaisuus. Palautteen perusteella asemakaavaluonnosta täydennettiin ehdotukseksi. Maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelun lähtökohtana on käytetty Itä-Suomen Sato Oy:n teettämää Toriparkkisuunnitelmaa vuodelta Olennaisena erona tuolloiseen hankkeeseen nähden edellytetään kahden ajoyhteyden järjestämistä torinaluspysäköintiin, toinen idän suuntaan Koskikadulta ja toinen lännen puolelle. Kahden sisäänajoyhteyden toteuttaminen varmistaa laitoksen toimivuuden myös ruuhkatilanteissa. Tehdyt liikennesimuloinnit vuoden 2020 liikennemäärillä osoittavat kahdella sisäänajolla varustetun torinaluspysäköinnin pienentävän keskustan liikennesuoritetta kokonaisuutena. Valmisteluvaiheen aikana tutkituista kolmesta Keskusaukiolle ja kahdesta Siltakadulle sijoittuvasta vaihtoehdosta esitetään toteutettavaksi lyhyempi Siltakadulle sijoittuva vaihtoehto (ve

3 4). Se palvelee parhaiten pysäköintilaitoksen hyvän saavutettavuuden ja helppokäyttöisyyden tavoitetta. Vaihtoehto ei myöskään heikennä joukkoliikenteen eikä kevyen liikenteen asemaa. Pysäköintilaitos on mahdollista toteuttaa alueelle, joka sijoittuu torialueen ja Torikadun katualueen alle ja ulottuu osin myös nykyisen Kauppahallin tontille. Maanalaisia jalankulkuyhteyksiä on osoitettu kortteleihin 29, 30 ja 39. Lisäksi jo aiemmassa asemakaavan muutoksessa on varauduttu jalankulkuyhteyteen kortteliin 40. Pysäköintilaitoksen kaavamerkintä on maanalainen pysäköintilaitosten korttelialue (ma-lpa), joka mahdollistaa hankkeen toteuttamisen joko julkisella tai yksityisellä rahoituksella eikä aiheuta kaupungille suoraa toteuttamisvelvollisuutta maankäyttö- ja rakennuslain yleisten alueiden toteuttamista koskevan 90 :n perusteella. Torialueelle sallittava rakentaminen keskittyy tulevaisuudessakin nykyisen kauppahallin tontille (kortteli 212). Asemakaavamuutos laajentaa tontin käyttötarkoitusta sallimalla myös julkiset palvelut. Asemakaavamuutos sallii kellarikerroksen ottamisen rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön ja kauppahallirakennuksen pienehkön laajentamisen ja korottamisen osittaisella toisella maanpäällisellä kerroksella. Myös nykyisen rakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella on mahdollista. Asemakaavamuutoksen yhteydessä on tarkistettu katu-, puisto-, tori- ja kaupunkiaukioiden rajautumista siten, että asemakaava ja toteuttamissuunnitelmat ovat yhdenmukaisia. Toripysäköinnin yksityiskohtaisempi suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuvat asemakaavoituksesta erillisinä hankkeina. Kaupunki sopii toteuttajan kanssa torin alustan ja muiden yleisten alueiden luovutus- ja käyttöehdoista. Jatkokäsittely: Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Ehdotuksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan museolta, Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselta ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta. Ehdotusta vastaan tehtiin yksi muistutus. Kiinteistö Oy Teräskulman muistutuksessa esitettiin, että Teräskulman rakennuksen rakenteet eivät kestä ajoluiskan rakentamista valitun vaihtoehdon 4 mukaiselle paikalle Siltakadulla Teräskulman edustalla. Vastineen antamista varten kaavoitus tilasi asiantuntijalausunnon Suomen IP-Tekniikka Oy:ltä. Lausunnon mukaan rakentaminen on mahdollista, mutta edellyttää Teräskulman perustamistavan vuoksi varovaisuutta ja jossain määrin tavanomaisesta poikkeavien työmenetelmien käyttöä. Kaavoituksen vastine ja Kiinteistö Oy Teräskulman täydennys muistutukseen: Liite 12 Muistutus, lausunnot, kaavoituksen niihin laatimat vastineet ja asiantuntijalausunto on lisätty kaavaselostuksen liitteeksi 22. Kaavaselostuksen tekstiin on lisätty maininnat kaavaehdotuksen nähtävilläpidosta asianomaisiin kohtiin. (MA/JPV) Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus:

4 Tekninen lautakunta päättää merkitä saadut lausunnot tiedokseen, hyväksyä vastineen kaavaehdotuksesta tehtyyn muistutukseen ja esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää KH Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen selosti Kauppatorin alueen asemakaavan muutosta kokouksen alussa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää KV Päätös: Keskustelun aikana Marko Haakana esitti kaavaehdotuksen hylkäämistä. Marjo Hämäläinen kannatti Haakanan esitystä. Timo Elo esitti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle Siltakadun liittymän osalta taloudellisten riskien ja vastuiden kartoittamista varten. Anita Pennanen ja Birgitta La Russa kannattivat Elon esitystä. Kaupunginhallitus äänesti asian palauttamista koskevasta ehdotuksesta seuraavasti: Asian palauttamista koskevaa Timo Elon esitystä kannattivat Seppo Eskelinen, Timo Elo, Ulla Mikkola, Birgitta La Russa, Anita Pennanen ja Seija Kärnä (6 ääntä). Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Jussi Wihonen, Jaana Minkkinen ja Timo Puustinen (3 ääntä). Tyhjää äänestivät Marko Haakana ja Marjo Hämäläinen. Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä Timo Elon esityksen asian palauttamisesta tekniselle tekniselle lautakunnalle Siltakadun liittymän osalta taloudellisten riskien ja vastuiden kartoittamista varten. Äänestyksen näin päätyttyä raukesi Marko Haakanan esityksen käsittely. Jatkokäsittely: Kaupunginhallituksen edellyttämä selvitys taloudellisista riskeistä ja vastuista on laadittu. Selvityksen ovat tehneet kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen, tekninen johtaja Anu Näätänen ja kaavoituspäällikkö Juha- Pekka Vartiainen.

5 Selvitys taloudellisista riskeistä ja vastuista : Liite 13 Selvitys ei anna aihetta muuttaa Kauppatorin alueen asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotuksen sisältöä. (JPV) Teknisen johtajan päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle liitteenä olevan selvityksen ja esittää kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää KH Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteenä on päivitetty tilannekatsaus ruutukaava-alueen pysäköintipaikoista. Liite 14 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen saadun selvityksen taloudellisista riskeistä ja vastuista ja ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää KV Päätös: Keskustelun aikana Krista Mikkonen esitti, että kaupunginjohtajan päätösehdotus hylätään. Marko Haakana kannatti Krista Mikkosen esitystä. Suoritetussa kättennostoäänestyksessä kaupunginjohtajan päätösehdotusta kannattivat Seppo Eskelinen, Timo Elo, Ulla Mikkola, Jaana Minkkinen, Timo Puustinen, Anita Pennanen ja Jussi Wihonen (7 ääntä) ja Krista Mikkosen esitystä kannattivat Krista Mikkonen, Seija Kärnä ja Marko Haakana (3 ääntä). Birgitta La Russa äänesti tyhjää. Kaupunginhallitus hyväksyi siten kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Ehdotus: (183 ) Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää

6 Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa 20 valtuutettua ja kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen käyttivät puheenvuorot. Keskustelun kuluessa valtuutettu Pekka Kolehmainen esitti, että kaupunginhallituksen päätösesitys hylätään. Niin ikään keskustelun kuluessa valtuutettu Eila Heinonen totesi, että SDP:n valtuustoryhmä esittää päätösehdotuksen hylkäämistä. Puheenjohtajan tiedustellessa Heinoselta, tarkoittaako hänen tekemänsä hylkäysesitys Pekka Kolehmaisen hylkäysesityksen kannatusta, Heinonen totesi, että kyseessä on erillinen hylkäysesitys eikä valtuutettu Kolehmaisen hylkäysesityksen kannatus. Valtuutettu Eila Heinosen hylkäysesitystä kannattivat ensimmäiseksi valtuutetut Marjo Hämäläinen ja Marko Haakana sekä tämän jälkeen useat muut valtuutetut. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Eila Heinosen tekemästä kannatetusta kaupunginhallituksen päätösesityksen hylkäysesityksestä on äänestettävä teknisellä kokouslaitteistolla, jolloin niiden, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, tulee äänestää jaa ja niiden, jotka kannattavat SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Eila Heinosen tekemää hylkäysesitystä, tulee äänestää ei. Toimitetussa äänestyksessä 26 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen päätösehdotusta ja Eila Heinosen tekemää ehdotusta kannatti 20 valtuutettua. Viisi valtuutettua äänesti tyhjää. Tarkemmin äänestyksessä annetut äänet ilmenevät pöytäkirjan liitteeksi otetusta äänestysluettelosta: Liite 14 A Päätös: Puheenjohtaja totesi edellä selostetun käsittelyn tuloksena kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. Päätökseen eriävän mielipiteensä jättivät valtuutetut Ossi Haatainen, Pekka Kolehmainen, Marjo Hämäläinen, Anne Teräs, Anni Järvinen, Krista Mikkonen, Kalevi Saarela, Marko Haakana, Martti Rutanen, Eila Heinonen, Merja Mäkisalo-Ropponen, Erkki Kanerva, Sari Paajanen ja Marja Koivula.