Laajemman Euroopan aloite. Suomen kehityspoliittinen puiteohjelma Toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laajemman Euroopan aloite. Suomen kehityspoliittinen puiteohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2009 2013"

Transkriptio

1 Laajemman Euroopan aloite Suomen kehityspoliittinen puiteohjelma Toimeenpanosuunnitelma ULKOASIAINMINISTERIÖ kesäkuu 2009

2 SISÄLTÖ: Laajemman Euroopan aloite 3 Toiminnan painopisteet 4 Lippulaivahankkeet 6 Kumppanimaiden kehitysnäkymiä 7 (Moldova, Ukraina, Valko Venäjä) 7 Etelä Kaukasia (Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia) 9 Keski Aasia (Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) 10 Laajemman Euroopan aloite; toimeenpanosuunnitelma (kesäkuu 2009) 13 Layout: Innocorp Oy Paino: Erweko Painotuote Oy, 2009

3 LAAJEMMAN EUROOPAN ALOITE Laajemman Euroopan aloite (Wider Europe Initiative) on uusi, Suomen kehityspolitiikkaa vahvistava avaus ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen hanketoiminnasta Euroopan unionin itäisissä naapurimaissa, Etelä Kaukasiassa ja Keski Aasiassa. Lokakuussa 2008 julkistetulla puiteohjelmalla pyritään edistämään laaja-alaisesti vakautta ja hyvinvointia niin aloitteen kumppanimaissa kuin laajemminkin Euroopan alueella. Laajemman Euroopan aloite perustuu Suomen hallitusohjelmaan, jossa painotetaan kriisien ennalta ehkäisyä, rauhanprosessien tukemista ja ympäristöyhteistyötä. Puiteohjelma koostuu kolmesta alueellisen yhteistyön ohjelmasta, jotka käynnistetään Itä Euroopassa (Moldova, Ukraina, Valko Venäjä), Etelä Kaukasiassa (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia) ja Keski Aasiassa (Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan, Uzbekistan) vuodesta 2009 alkaen asteittain. Toiminnalle on varattu määrärahoja kehitysyhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2009 yhteensä 8,5 miljoonaa euroa, ja rahoituksen on tarkoitus kaksinkertaistua vuoteen 2013 mennessä Valko-Venäjä 2 Ukraina 3 Moldova 4 Georgia 5 Armenia 6 Azerbaidzhan 7 Kazakstan 8 Uzbekistan 9 Turkmenistan 10 Kirgistan 11 Tadzhikistan 10 3

4 TOIMINNAN PAINOPISTEET Laajemman Euroopan aloitteessa korostuvat vakauden ja turvallisuuden vahvistaminen sekä alueellinen ja temaattinen lähtökohta. Puiteohjelmassa määritellään viisi teemaa, joita toteutetaan kullakin alueella niiden omien olosuhteiden, tarpeiden ja prioriteettien mukaan. Teemat ovat: turvallisuus, kauppa ja kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, energia- ja ympäristöyhteistyö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Yhteistyömuotoina ovat mm. kahden- ja monenvälinen yhteistyö, instituutioiden välinen yhteistyö sekä liikekumppanuuksien tukeminen ja kansalaisjärjestöyhteistyö. Laajemman Euroopan aloite pyrkii vastaamaan kumppanimaiden kehityksen haasteisiin luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen keinoin. Erityisiä epäkohtia ovat mm. kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyydestä ja epätasaisesti jakautuneesta vauraudesta kumpuava yhteiskunnallinen epävakaus, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen jälkeenjääneisyys, heikko hallinto ja korruptio. Alueen maat kärsivät myös vakavista ympäristöongelmista ja infrastruktuurin rapautuneisuudesta. Afganistanista peräisin olevat huumeet asettavat paineita rajavalvonnalle, ja Lähi idän läheisyys luo riskejä fundamentalistisen islamin leviämiselle. Poliittisia ja geopoliittisia jännitteitä lisäävät energia- ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät ristiriidat sekä ns. jäätyneet konfliktit, joiden vaikutus ulottuu koko laajemman Euroopan alueelle. Laajemman Euroopan aloitteen mukaisella paneurooppalaisella yhteistyöllä tähdätään vastakkainasettelujen purkamiseen ja ehkäisemiseen, sekä yhteisymmärryksen ja yhteistyön edistämiseen niin alueen maiden kesken kuin EU:n ja Venäjänkin kanssa. Suomen suhteet laajemman Euroopan aloitteen kumppanimaihin ovat vahvistumassa ja Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa myönteiseen kehitykseen alueella. Suomalaisen osaamisen hyödyntäminen vahvistaa yhteyksiä kumppanimaiden toimijoihin ja varmistaa suomalaisen lisäarvon alueen kehityksen edistämisessä. Laajemman Euroopan aloite käsittää sekä koko aluetta koskevia yhteistyöohjelmia, että jokaiselle kolmelle alueelle erikseen suunniteltuja, alueellista yhteistyötä korostavia ohjelmia. Myös kansallisissa ohjelmissa huomioidaan hankkeen alueelliset vaikutukset. Suomen osallistumista, verkostoitumista sekä suomalaisen panoksen näkymistä ohjelmissa kehitetään monipuolisesti. Suomen kahdenvälinen panos alueen kehitykseen tapahtuu rinnan Euroopan unionin päämäärien ja toimien kanssa. Laajemman Euroopan aloite täydentää 4

5 Lapsia puhtaan veden hakumatkalla Kirgistanissa. Kuva: Ari Mäkelä osaltaan Euroopan naapuruuspolitiikan ja sen itäisen kumppanuuden strategisia tavoitteita erityisesti niillä aloilla, joilla on suomalaista erityisosaamista ja vahvuutta. Puiteohjelman teemat ovat niin ikään yhteneväiset EU:n Keski Aasian strategian painopisteiden kanssa. Strategiassa korostuvat ihmisoikeudet ja hyvä hallinto, koulutus, talouskehitys ja kauppa, energia ja kuljetukset, ympäristö ja vesihallinto, yhteisten uhkien torjunta. EU:n hanketoimintaa alueella rahoitetaan komission hallinnoimista Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusvälineestä (ENPI) ja kehitysrahoitusinstrumentista (DCI). 5

6 LIPPULAIVAHANKKEET Ohjelman rungon muodostavat laajemman Euroopan aloitteen viiden teeman mukaiset, painopisteitä suorimmin vastaavat lippulaivahankkeet. 1. Turvallisuus; turvallisuutta ylläpitävää ja vahvistavaa toimintaa varten on muodostettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan tutkimuslaitoksista koostuva klusteri. Toiminnan tavoitteena on useampivuotinen tutkimushanke koko aloitteen kohdealueella. Yhteistyötä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin kanssa on myös tarkoitus jatkaa. 2. Kauppa ja kehitys; alueen maihin luodaan Aid for Trade ( ja Etelä Kaukasia) ja Trade for Development (Keski Aasia) -ohjelmat yhteistyössä YK:n kehitysohjelma UNDP:n ja UM:n kauppa- ja kehitystyöryhmän kanssa. Suunnitelman pohjana toimii Suomen uusi kauppaa tukeva kehitysyhteistyön toimintasuunnitelma ja sen täytäntöönpano aloitteen kohdealueella. Maailmanlaajuinen talouskriisi ja sen vaikutukset kumppanimaiden talouteen ja elinoloihin korostavat avun tarpeen ja hankkeen nopean aloituksen merkitystä. 3. Tietoyhteiskuntakehitys; Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n kanssa käynnistetään Etelä Kaukasiaa ja Itä Euroopan maita koskeva hanke, jossa kehitetään alueen tietoliikenneyhteyksiä ja erityisesti tietoliikennesektorin toimintaedellytyksiä. 4. Energia- ja ympäristöyhteistyö; Strategisen vaikuttamisen kannalta keskeisten vesisektorin aloitteiden edistämiseksi solmitaan puitesopimus Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. EU:n vesialoite (EUWI) Etelä Kaukasiassa ja Keski Aasiassa on energian ja ympäristön kannalta yksi merkittävistä hankkeista. Lippulaivahankkeena pyritään myös ympäristö- ja turvallisuusaloite ENVSECin (Environment and Security) tuen selvään lisäämiseen. Tämä YK:n ympäristöohjelma UNEPin, YK:n Euroopan talouskomissio UNECEn, UNDP:n, ETYJin, RECin (Regional Environmental Centre for Central and Eastern Europe) ja NATOn (tarkkailijajäsen) yhteenliittymä hallinnoi aloitteen kohdealueen ympäristö- ja turvallisuusteeman hankkeita. 5. Yhteiskunnallinen kestävyys; ohjelmaksi suunnitellaan Maailmanpankin oikeussektorin tukiohjelmaa. Ohjelma pyrkii maiden keskinäisen yhteistyön ja verkottumisen avulla tuomaan parhaita käytäntöjä alueen maihin oikeussektorin läpinäkyvyyden, toimintakyvyn ja vastuullisuuden lisäämiseksi. 6

7 KUMPPANIMAIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ Kalanäytteiden keruuta Ukrainassa. Kuva: Ari Mäkelä (Moldova, Ukraina, Valko Venäjä) Itä Euroopan maiden Ukrainan, Moldovan ja Valko Venäjän tilanteet eroavat toisistaan. Ukrainalla ja Moldovalla on vuodesta 2005 lähtien olemassa olevat Euroopan naapuruuspolitiikan maakohtaiset toimintasuunnitelmat. Valko Venäjälle on tarjottu mahdollisuus tulla osaksi naapuruuspolitiikkaa, kun maassa tapahtuu riittävää edistystä ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksessä. Moldova ja Ukraina ovat asettaneet selkeäksi tavoitteekseen lähentymisen Euroopan unioniin. Valko Venäjä on 7

8 pitkän eristäytymiskauden jälkeen osoittanut orastavaa kiinnostusta suhteiden lähentämiseen länsimaiden kanssa ja Euroopan naapuruuspolitiikan uuden itäisen kumppanuuden puitteissa on keväästä 2009 lähtien mahdollisuuksia tukea maan kehitystä EU-politiikan keinoin. Suomen toiminnassa alueella ovat korostuneet turvallisuuteen, kauppaan ja kehitykseen, energia- ja ympäristöyhteistyöhön sekä yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyvät kysymykset. Itä Euroopan maille tyypillisiä ongelmia ovat julkisen sektorin kehittymättömyys, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen jälkeenjääneisyys sekä hyvän hallinnon kehittämisen haasteet. Neuvostoajalta periytynyt infrastruktuuri on rapautunut ja alueella esiintyy vakavia ympäristöön, energiaan ja luonnonvaroihin liittyviä ongelmia. Ukraina (väkiluku 46,2 milj.) on alueen maista kehittynein, sen talouskasvu on ollut voimakasta ja maailman kauppajärjestön WTO-jäsenyys lisää maan talouden ennustettavuutta ja kasvupotentiaalia. Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin heikentäneet talouskehitystä merkittävästi, samoin kuin siirtymätalouksille tyypillinen julkisen sektorin heikkous ml. viranomaisbyrokratia. Myös maan poliittinen epävakaus luo ennustamattomuutta talousnäkymiin. Ukrainan asema Venäjän energiavirtojen kauttakulkumaana ja kiistat energiamaksuista ovat heijastuneet vahvasti myös EU:n energiaturvallisuuteen. Suomen kahdenväliset suhteet sekä EU-yhteistyö ovat kehittyneet Itä Euroopan maista pisimmälle Ukrainan kanssa. Valko Venäjä (väkiluku 9,7 milj.) on avautumassa varovaisesti länteen oltuaan pitkään eristyksissä. Suomen tavoitteena on edesauttaa Valko Venäjän demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä sekä tukea syksyllä 2008 aktivoitunutta EU:n ja Valko Venäjän välistä dialogia. Suhteet EU:hun kehittyvät Valko Venäjän ottaessa askelia kohti yhteisön jakamia demokratian ja ihmisoikeuksien arvoja, mutta maassa on edelleen merkittäviä puutteita perusoikeuksien toteutumisessa. Valko Venäjä on vahvasti riippuvainen Venäjän energiasta ja pyrkii monipuolistamaan energiatuotantoaan. Myös ympäristösektorilla on merkittäviä puutteita, mm. jokien ravinnelaskeumat Itämereen. Moldova (väkiluku 4,1 milj.) on Euroopan köyhin maa, jonka talous- ja oikeusvaltiokehitys on vielä hauras. Maa seuraa Ukrainan viitoittamaa tietä Euroopan naapuruuspolitiikassa ja Eurooppa-integraatiossa, mutta on edistynyt hitaammin reformeissaan. Moldovan asema ihmiskaupan väylänä sekä laajemmin muuttoliikkeiden hallintaan liittyvät ongelmat heijastuvat Suomeen ja muualle EU-alueelle. Turvallisuuden osalta Transnistrian jäätynyt konflikti lisää jännitettä koko alueella. Itä Euroopassa laajemman Euroopan aloitteen puitteissa pyritään edistämään vakautta, turvallisuutta ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen kannalta keskeisellä sijalla ovat mm. ympäristö-, vesi- ja ilmastokysymykset. Suomella on edellytyksiä osallistua erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kehittymiseen liittyvään yhteistyöhön. Tärkeää on myös yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä infrastruktuurin parantaminen tavoitteena taloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen. 8

9 Pienyrittäjiä tukemalla edistetään kumppanimaiden talouskasvua ja kaupankäyntikykyä. Kuva: Karri Eloheimo Etelä Kaukasia (Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia) Etelä Kaukasian merkitys Euroopalle on kasvava, sillä viimeisin Euroopan unionin laajentuminen toi alueen ja sen haasteet lähemmäksi Eurooppaa. Kaikki Etelä Kaukasian maat otettiin vuonna 2006 Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Alueen painoarvoa lisää se, että Etelä Kaukasian läpi kulkee tärkeitä energiankuljetusreittejä Kaspianmereltä Eurooppaan. Etelä Kaukasian maat ovat lähentyneet Eurooppaa kukin omaan tahtiinsa. Maat ovat panostaneet erityisesti talousuudistuksiin. Nopea talouskasvu on kääntynyt laskuun maailmantalouden kriisin vuoksi, jonka vaikutukset ovat olleet tähän mennessä vakavimpia Armenialle. Etelä Kaukasian maat kärsivät siirtymätalouksille tyypillisistä ongelmista, joihin kuuluvat köyhyys, alueellinen eriarvoisuus, julkisen sektorin kehittymättömyys, ympäristöongelmat, ihmisoikeusongelmat ja demokratiakehityksen haasteet. Euroopan naapuruuspolitiikan edellyttämiin uudistuksiin kuuluvat muun muassa median, kansalaisjärjestöjen ja opposition toimintamahdollisuuksien vahvistaminen. Etelä Kaukasian alueella sijaitsee kolme niin kutsuttua jäätynyttä konfliktia. Vuoristo Karabahin konflikti hiertää Armenian ja Azerbaidzhanin välejä. Georgian ongelmana ovat Abhasian ja Etelä Ossetian konfliktit, joista jälkimmäinen leimahti elokuussa 2008 Georgian 9

10 ja Venäjän väliseksi sodaksi. Konfliktien seurauksena alueella elää paljon maan sisäisiä pakolaisia. Konfliktit heikentävät myös yleistä turvallisuutta erityisesti konfliktialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Armenian (väkiluku 3,1 milj.) kehitystä on haitannut se, ettei maan halki ole Vuoristo Karabahin konfliktin takia energiakuljetuksia ja Turkki on sulkenut Armenian vastaisen rajansa. Talouskasvun moottorina ovat toimineet rakennussektorin ja teollisuuden investoinnit, mutta köyhyys etenkin maaseudulla on laajaa. Armenialla on kunnianhimoisia suunnitelmia ICT-sektorin kehittämiseksi ja se on uusimassa energiantuotantoverkostoaan. Armenian talous on saanut merkittävää tukea lännessä asuvalta diasporalta. Tämä tuki on nyt vähentynyt maailmatalouden kriisin takia. Azerbaidzhan (väkiluku 8,7 milj.) on alueen maista taloudellisesti vaurain öljy- ja kaasuvarojensa sekä Kaspianmeren alueen energian kauttakulkumaa-asemansa vuoksi. Sisäpoliittinen tilanne on vakaa, mutta poliittiset reformit ovat edistyneet melko hitaasti. Azerbaidzhan kehittää voimakkaasti ICT-sektoriaan, josta povataan lähitulevaisuudessa energiasektorin lisäksi maan talouden toista tukijalkaa. Georgialla (väkiluku 4,6 milj.) ei ole omia öljy- ja kaasuvaroja, mutta sen kautta kulkee energiareittejä Eurooppaan. Vahvasti länsimielinen Georgia on edistynyt talousuudistuksissaan hyvin, mutta sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus jatkuvat. Etelä Ossetian ja Abhasian konfliktien jälkiseuraukset näkyvät maassa pitkään. Georgian haasteina ovat maailmantalouden kriisin lisäksi sisäpoliittisen vakauden säilyttäminen, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten jatkaminen, jälleenrakentaminen sekä maan sisäisten pakolaisten asuttaminen. Suomi pyrkii laajemman Euroopan aloitteen avulla vastaamaan Etelä Kaukasian alueen kehitystarpeisiin sekä vahvistamaan kahdenvälisiä suhteita alueen maiden kanssa. Toiminnassa painottuvat turvallisuus ja kestävä kehitys. Etelä Kaukasian alueellisina pääteemoina ovat tietoyhteiskuntakehitys, tiede- ja teknologiayhteistyö sekä kauppa ja kehitys. Koska alueelliset konfliktit muodostavat haasteen valtioiden väliselle alueelliselle yhteistyölle, ovat yhteistyökumppaneina alkuvaiheessa kansainväliset toimijat ja kansalaisjärjestöt. Turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvää tutkimusyhteistyötä edistetään. Keski Aasia (Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) Keski Aasian huomattavat energia- ja muut raaka-ainevarat sekä alueen strateginen sijainti ovat lisänneet alueen kansainvälistä kiinnostavuutta. Euroopan unionin laajentumisen myötä Keski Aasian valtiot - Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan - ovat tulleet lähemmäksi Eurooppaa. Keski Aasian geopoliittinen asema on vaikea: Afganistanista kulkevat huumereitit Keski Aasian kautta Venäjälle ja Eurooppaan, ja Afganistanin ja lähivaltioiden tilanteen arvaamattomuus heijastuu mm. huolena ääri-islamilaisen liikehdinnän lisääntymisestä alueella. Keski Aasia on muodostumassa yhä merkittävämmäksi alueeksi myös rajaturvallisuuden ja rajaviranomaisten välisen kansainvälisen yhteistoiminnan kannalta. 10

11 Keski Aasian maiden yhteisinä ongelmina ovat mm. julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyys ja oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen puutteellisuus. Alueella on myös etnisiä jännitteitä ja rajariitoja sekä vakavia ympäristöön, energiaan ja luonnonvaroihin liittyviä ongelmia. Keski Aasian maiden halukkuutta keskinäiseen yhteistyöhön heikentävät usein maiden väliset riistiriidat. Muun muassa valtioiden rajat ylittävien vesivarojen hallinta aiheuttaa alueella kiistoja. Naisten asema on joissakin maissa heikko ja turvaton. Kansainvälinen talouskriisi huonontaa erityisesti köyhimpien maiden tilannetta entisestään. Kazakstanin ja Turkmenistanin talouselämä on hyötynyt viime vuosina maiden raaka-ainevarojen korkeista maailmanmarkkinahinnoista. Myös Uzbekistan on voinut hyötyä raaka-ainetoimituksista. Nyt maat kärsivät kansainvälisen talouskriisin aiheuttamasta raaka-ainehintojen romahduksesta, mutta niiden valmiudet nousta talouskriisistä ovat öljy- ja kaasuvarantojen vuoksi myös köyhempiä naapurimaita paremmat. Kirgistan ja Tadzhikistan kuuluvat Keski Aasian köyhimpiin valtioihin, joissa siirtotyöläisten kotiin lähettämät varat ovat 20 % lähes 50 % maan bruttokansantuotteesta. Talouskriisin myötä töiden väheneminen on alkanut ajaa siirtotyöläisiä takaisin kotimaihinsa, joissa tulojen vähenemisestä aiheutuvat paineet yhteiskunnalle ovat merkittävät. Kazakstan (väkiluku 15,7 milj.) on Keski Aasian vaurain ja vakain valtio sekä alueen talouskehityksen veturi. Sen tavoitteena on lukeutua maailman 50 kilpailukykyisimmän maan joukkoon. Kansainvälisen talouskriisin seurauksena öljyn hinnan jyrkkä lasku on Veden tilan seurantaa Kirgistanissa. Kuva: Ari Mäkelä kuitenkin heikentänyt maan taloutta ja rahoitusmarkkinoita. Öljy- ja kaasusektorin ohella keskeisellä sijalla taloudessa ovat metallurgia- ja metalliteollisuus sekä elintarviketeollisuus maatalouden ohella. Öljyn vientiin perustuva yksipuolinen talous on Kazakstanille merkittävä haaste, ja maan teollisuuspolitiikan pyrkimyksenä onkin monipuolistaa tuotantoa. Aral-järven alueen ympäristöongelmat ovat mittavat. Kirgistan (väkiluku 5,2 milj.) on edistynyt naapurimaitaan nopeammin demokratiakehityksessään. Poliittinen tilanne ei ole kuitenkaan vakaantunut, ja kehitys on vaarassa taantua. Maa lukeutuu Tadzhikistanin ohella Keski Aasian köyhimpiin valtioihin. Kirgistan on toistaiseksi ainoana Keski Aasian maana WTO:n jäsen, mutta se ei ole pystynyt hyödyntämään jäsenyyttään täysimääräisesti. Talous- ja investointi-ilmapiiri on heikko. Vesi- 11

12 varojen lisäksi Kirgistanilla on mineraalivarantoja. Vesien käyttöön ja energiantarpeeseen liittyy pitkään jatkuneita alueellisia ristiriitoja. Tadzhikistanilla (väkiluku 7,3 milj.) on pitkä ja hankalamaastoinen raja Afganistanin kanssa. Koska raja on vaikeasti valvottavissa, Afganistanin huono turvallisuustilanne heijastuu Tadzhikistaniin. Puutteellinen rajavalvonta mahdollistaa myös laajamittaisen huumeiden salakuljetuksen. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset koskettavat Venäjällä ja Kazakstanissa työskentelevien yli miljoonan tadzhikkisiirtotyöläisen sekä koko maan taloutta. Muuttoliikkeen seurauksena naisten ja lasten asema ja toimeentulo on heikko erityisesti maaseudulla. Maatalous on keskittynyt puuvillanviljelyyn. Amu Darja -joen yläjuoksun maana Tadzhikistanilla on potentiaalia vesivoiman hyödyntämiseen. Nykyinen sähköntuotanto ei riitä kattamaan energiantarvetta, mutta vesivarojen käytön vaikutukset naapurimaiden viljelytuotantoon aiheuttavat Kirgistanin lailla alueellisia jännitteitä. Turkmenistanilla (väkiluku 5,2 milj.) on maailman suurimpiin kuuluvat maakaasuvarannot. Myös öljyvarannot ovat merkittävät. Perushyödykkeiden laajasta subventoinnista huolimatta köyhyys on laajamittaista erityisesti maaseudulla. Investointi-ilmapiiri on vaikea maan eristäytyneisyyden, heikon hallinnon ja lainsäädännön vuoksi. Yhteiskunnallisessa kehityksessä keskeisellä sijalla on sosiaalinen kehitys, terveys sekä koulutusalan reformit. Asemaansa puolueettomana maana tiukasti varjellut Turkmenistan on vasta vuodesta 2007 lähtien avannut yhteyksiä kansainväliseen yhteisöön ja aktivoinut suhteitaan EU:hun ja sen jäsenmaihin. Uzbekistanilla (väkiluku 27,2 milj.) on niin öljy-, kaasukuin mineraalivarantojakin. Maailman neljänneksi suurimmat kultaesiintymät sijaitsevat Uzbekistanissa. Pitäytyminen puuvillan ja vehnän laajamittaisessa viljelyssä on yksipuolistanut maan taloutta. Ympäristöalan haasteina ovat erityisesti Aral-järven alueen ympäristöongelmat sekä viljelykasteluun käytettävien vesivarojen riittämättömyys. Vaurastumista hidastavat keskusjohtoinen suunnitelmatalous, tiukka taloussääntely ja teollisuuden vanhentunut teknologia. Pankkisektori on kehittymätöntä. Eristäytyminen kansainvälisestä yhteisöstä ja sen arvoista hidastaa yhteiskunnallista kehitystä. Uzbekistanin ja Euroopan yhteyksien odotetaan kuitenkin vähitellen kehittyvän ja maassa on toimeenpantu joitakin oikeusvaltiokehitystä edistäviä uudistuksia, jotka viittaavat halukkuuteen avautua kansainväliselle yhteistyölle. Erityisesti väestörikkaalla Ferganan laakson alueella köyhyys on mittavaa ja ilmapiiri otollista islamilaisten ääriliikkeiden kasvulle. Keski Aasiassa pyritään laajemman Euroopan aloitteen kautta edistämään erityisesti alueellista energia- ja ympäristöyhteistyötä ja turvallisuutta ja kehitystä tukevaa toimintaa. Syrjimättömyyteen perustuvien kauppapoliittisten ja yhteistyöratkaisujen aikaansaamiseksi rahoitetaan kauppaa tukevia hankkeita. Keski Aasiassa on suuria, osittain alueellisia ympäristöongelmia. Kokonaisvaltainen vesivarojen hallinta on yksi merkittävimpiä alueellisia kysymyksiä, ja sen ratkaisupyrkimyksiä tuetaan vesialan strategisella yhteistyöllä. Yhteiskunnallista kehitystä vahvistetaan erityisesti alueen oikeusvaltiokehitystä tukevilla hankkeilla. 12

13 LAAJEMMAN EUROOPAN ALOITE; TOIMEENPANOSUUNNITELMA (KESÄKUU 2009) Ohjelma, hanke teemoittain Maa/alue Tavoite Aika Budjetti Yhteistyökumppani 1. Turvallisuus Turvallisuus ja kehitys -tutkimus Turvallisuus ja yhteiskunnallinen kestävyys -hankkeet Konfliktien ehkäisy Krimin alueella 2. Kauppa ja kehitys Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö Yksityissektorin tukiohjelma Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Ukraina Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia Turvallisuus ja kehitys -tutkimushankkeet, yhteistyö ja verkottuminen Turvallisuuden ja vakauden sekä yhteiskunnallisen kestävyyden edistäminen Alueellisen vakauden edistäminen Kauppamenettelyjen kehittäminen ja kaupankäyntikyvyn edistäminen Suotuisan yritystoimintaympäristön kehittäminen, yritysjohdon tuki, mikrorahoitus jne. Ruokaturvan parantaminen Kirgistan Kalantuotannon lisääminen, köyhyyden vähentäminen, elinolojen ja toimeentulon parantaminen Suomalaiset ja paikalliset tutkimuslaitokset Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö ETYJ CEPS (Centre for European Policy Studies), suomalaiset tutkimuslaitokset YK:n kehitysohjelma UNDP Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO 13

14 Ohjelma, hanke teemoittain Maa/alue Tavoite Aika Budjetti Yhteistyökumppani 3. Tietoyhteiskuntakehitys Viestintäyhteyksien toimintaedellytysten kehittäminen Viestintäverkoston kehittäminen syrjäseuduilla 4. Energia- ja ympäristöyhteistyö Ympäristö- ja turvallisuusaloite (ENVSEC) Vesialan yhteistyö Etelä Kaukasia, Etelä Kaukasia Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia Tietoliikenneyhteyksien lainsäädännöllisten puitteiden kehittäminen Tietoliikenneverkoston teknisen infrastruktuurin parantaminen Ympäristön kestävän kehityksen ja alueen vakauden edistäminen Vesivarojen kokonaisvaltaisen käytön ja hallinnan kehittäminen Geologian alan yhteistyö Keski Aasia Geosektorin kapasiteetin vahvistaminen Kansallisten voimaverkostojen kehittäminen Meterologian alan yhteistyö (IKI) Georgia, Azerbaidzhan, Keski Aasia Voimaverkostojen liittäminen eurooppalaiseen kantaverkkoon ja yhteiskäyttöjärjestelmään Sääpalvelulaitosten havainto- ja sääpalvelutoiminnan kehittäminen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD EBRD YK:n ympäristöohjelma UNEP ja ympäristöja turvallisuusaloite ENVSEC -organisaatiot Suomen ympäristökeskus SYKE Geologian tutkimuskeskus GTK EBRD Ilmatieteen laitos 14

15 Ohjelma, hanke teemoittain Maa/alue Tavoite Aika Budjetti Yhteistyökumppani 5. Yhteiskunnallinen kestävyys Oikeussektorin tukiohjelma Keski Aasia Oikeussektorin läpinäkyvyyden ja toimintakyvyn kehittäminen Tilastotieteen yhteistyöhanke (IKI) Paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeet Muut Osallistuminen multirahastoihin Kirgistan Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Tilastotieteen järjestelmien kehittäminen ja kapasiteetin vahvistaminen Mm. hyvän hallinnon edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen Maailmanpankki Tilastokeskus Paikalliset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat mm. EBRD, naapuruuspolitiikan investointiväline NIF, pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus NDEP, pohjoisen ulottuvuuden sosiaalija terveyskumppanuus NDPHS 15

16 Ulkoasiainministeriö Itäosasto Laivastokatu 22 Merikasarmi G Valtioneuvosto ITA-20@formin.fi

Laajemman Euroopan aloite. Suomen kehityspoliittinen puiteohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2011 2014

Laajemman Euroopan aloite. Suomen kehityspoliittinen puiteohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2011 2014 Laajemman Euroopan aloite Suomen kehityspoliittinen puiteohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2011 2014 ULKOASIAINMINISTERIÖ joulukuu 2011 SISÄLTÖ: LAAJEMMAN EUROOPAN ALOITE 3 TOIMINNAN PAINOPISTEET 4 LIPPULAIVAHANKKEET

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa 2014 2017 Laajemman Euroopan aloite ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Esipuhe Suomen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa 2014 2017, Laajemman

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Viite : UTP 18/2013vp. Kuvaus tähän

Viite : UTP 18/2013vp. Kuvaus tähän Viite : UTP 18/2013vp Asia Kuvaus tähän Ohessa toimitetaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle perustuslain 97 :n mukaisesti muistio koskien Euroopan ulkosuhdehallinnon ehdotuksia neuvoston päätöksiksi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

VENÄJÄ JA KESKI-AASIA

VENÄJÄ JA KESKI-AASIA VENÄJÄ JA KESKI-AASIA Ukrainan kriisi ja Krimin laiton liittäminen Venäjään ovat vuodesta 2014 alkaen vaikuttaneet huomattavasti EU:n ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Venäjän viime vuosien huolestuttava

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena neuvoston 19. kesäkuuta 2017 antamat neuvoston päätelmät EU:n Keski-Aasian strategiasta.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena neuvoston 19. kesäkuuta 2017 antamat neuvoston päätelmät EU:n Keski-Aasian strategiasta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10387/17 COEST 142 CFSP/PESC 556 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 19. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja:

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena neuvoston (ulkoasiat) 17. kesäkuuta 2019 antamat neuvoston päätelmät uudesta Keski-Aasian strategiasta.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena neuvoston (ulkoasiat) 17. kesäkuuta 2019 antamat neuvoston päätelmät uudesta Keski-Aasian strategiasta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10221/19 COEST 139 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasia-, ja Keski-Aasia -politiikkalinjaus

Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasia-, ja Keski-Aasia -politiikkalinjaus Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasia-, ja Keski-Aasia -politiikkalinjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET ISSN 0358-1489 ISBN 978-951-724-811-2 ISBN PDF 978-951-724-812-9 Taitto ja painatus: Edita

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0216/6. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0216/6. Tarkistus 28.6.2017 A8-0216/6 6 Helmut Scholz, Marie-Christine Vergiat, Merja Kyllönen, Miguel Urbán Crespo, Tania González Peñas, Lola Sánchez Caldentey, Xabier Benito Ziluaga, Estefanía Torres Martínez, Sabine

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

ITÄISET KUMPPANIT 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT

ITÄISET KUMPPANIT 1. EU:N ITÄISET NAAPURIMAAT ITÄISET KUMPPANIT EU:n itäisen kumppanuuden politiikka kattaa kuusi entisen Neuvostoliiton valtiota eli Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Vuodesta 2009 lähtien kumppanuudella

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM

Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2012-00944 POL-30 Mattila Turo (UM) 14.06.2012 Viite UTP 13/2012 vp, UTP 8/2011 vp jatkokirjelmä 2. UM 14.06.2012, UTP 14/2007 vp jatkokirjelmä 2. UM 14.06.2012, UTP 5/2011

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0334(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0334(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 10.6.2013 2012/0334(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi viisumien myöntämisen helpottamista

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen

Lisätiedot

EU KURKOTTAA KAAKKOON

EU KURKOTTAA KAAKKOON BRIEFING PAPER 9 12. lokakuuta 2006 EU KURKOTTAA KAAKKOON MUSTANMEREN ALUE EUROOPAN STRATEGISENA POLTTOPISTEENÄ Grzegorz Gromadzki & Kristi Raik Finnish Institute of International Affairs UPI EU:sta on

Lisätiedot

Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Euroopan unionin Keski-Aasia - strategia;päivitys

Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Euroopan unionin Keski-Aasia - strategia;päivitys Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-00832 ITÄ-20 Puumala Ville(UM) 16.06.2015 JULKINEN Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Euroopan unionin Keski-Aasia - strategia;päivitys Kokous U/E/UTP-tunnus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501647 ITÄ20 Heikkinen Ari, Peltokoski Päivi, Saarikoski Outi(UM), Krank Ann Christine, Laurmaa Jonna(UM), Nissinen Matti(UM), Rautio Sari Annika(UM) 09.12.2015 JULKINEN

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus 9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0056/1. Tarkistus. William (The Earl of) Dartmouth EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0056/1. Tarkistus. William (The Earl of) Dartmouth EFDD-ryhmän puolesta 20.3.2015 A8-0056/1 1 William (The Earl of) Dartmouth 1 a artikla (uusi) 1 a artikla Edellä todetusta huolimatta Ukrainalle ei tulisi myöntää makrotaloudellista rahoitusapua ennen kuin tulitauko on ollut

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2014 COM(2014) 674 final ANNEX 1 LIITE Loppukertomus vuoden 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välillä allekirjoitetut EIP:n rahoitustoimet kattavan 25 päivänä lokakuuta 2011

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0234/26. Tarkistus. Mario Borghezio, Edouard Ferrand, Marcel de Graaff ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0234/26. Tarkistus. Mario Borghezio, Edouard Ferrand, Marcel de Graaff ENF-ryhmän puolesta 28.6.2017 A8-0234/26 26 8 kohta 8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita neuvottelukehyksen puitteissa keskeyttämään viipymättä liittymisneuvottelut Turkin kanssa, jos perustuslakipaketti pannaan täytäntöön

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0197(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0197(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2017/0197(NLE) 12.10.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Algerian demokraattisen kansantasavallan osallistumista

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

KESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A

KESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun

Lisätiedot

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja Yhteinen tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC) e. r p. / r 65 % 80 % 60 % 20 % 73 % FI TSUNAMIS ALERT SYSTEM MUNICIPAL SERVICE + 27.5 1020.0

Lisätiedot