Esko Valtaoja: Miss UniVErsUMi on salarakkaani! sivu 4 Pyhäin yhteydessä luontoon sivu 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esko Valtaoja: Miss UniVErsUMi on salarakkaani! sivu 4 Pyhäin yhteydessä luontoon sivu 8"

Transkriptio

1 K U O P I O N H I I P PA K U N TA L E H T I 2/2013 Esko Valtaoja: Miss UniVErsUMi on salarakkaani! sivu 4 Pyhäin yhteydessä luontoon sivu 8

2 Kuva: Kati Jansa KUOPion hiippakuntalehti S I S Ä L L Y S 02/ Pääkirjoitus Miss Universumi on salarakkaani! Työelämän säädöksiä on muutettu Pyhiinvaellusta ja ympäristökasvatusta Riparipassi kännykkään? Hehkuvaa liturgiaa paikallisesti toteutettuna Tapasin eilen muukalaisen. Asetin syötävää ruokapöydälle, juotavaa juomapaikalle ja musiikkia paikkaan, missä voi kuunnella. Ja kolmiyhteisen Jumalan nimeen hän siunasi minut ja minun perheeni ja karjani. Ja leivonen lauloi lauluaan: usein, usein, usein kulkee Kristus muukalaisen hahmossa. Irlantilainen siunaus Vapaaehtoistoiminta on pysyvä osa seurakuntaelämää Ylä-Savossa pontta seurakuntakoulusta Kroppa on hyvä luomislahja huolehdi siitä! Koulutukset ja tapahtumat Hiipan alta Yhteystiedot Defensor idei Julkaisija: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli Päätoimittaja: Kati Jansa Toimitussihteeri: Kaija Pyykönen Toimituskunta: Hannu Keränen, Marjatta Pulkkinen, Kaisa Rönkä Ulkoasu: Leea Wasenius Kansikuva: Kuopion tuomiokirkko, Kaija Pyykönen Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2

3 PÄ Ä K I R J O I T U S jeesuksen kielellä lokakuu 2013 Jos sä kirjoitat jotain hartauksia, niin älä viitti sitten lässyttää ja kirjoita ihan normaalia kieltä eikä mitään jeesuskieltä, josta Jeesuskaan ei tajuis mitään. Näin evästi pappisystäväni jälkikasvu vanhempaansa. Tunnistan teinin turhautumisen. Olen viime kuukausina miettinyt paljon kieltä, jolla Jumalasta yritämme jotain sanoa. Otetaanko siinä huomioon varmasti eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa elävät kuulijat? Eihän vain kirkossamme ole käytössä jotain yleistä jeesuskieltä, johon työntekijän tulee oma, ainutkertainen tapansa ja äänensä sovittaa? Jos näin on, onko puheemme Jumalasta uskottavaa? Käytetystä kielestä keskusteleminen voi olla työlästä, sillä henkilökohtaiselle tasollehan siinä mennään. Loukkaantuminen on lähellä, jos kuulen korjaavaa palautetta. Silti tätä keskustelua pitäisi käydä. Onko käyttämässämme kielessä katvealueita? Onkohan se usein hieman keskiluokkaista, keski-ikäistä ja keskinkertaista ihan vain varmuuden vuoksi, ettei kukaan loukkaantuisi? Voikohan olla, että enenevä hiljaisuuden viljely, pyhiinvaelluskiinnostus ja kehollinen kristinuskon eläminen kertoo väsymyksestä jeesuskieleen, joka aliarvioi kuulijaansa ja joka on tylsyttänyt sinänsä ihan hyvän jumalapuheen? Jeesuksen käyttämä kieli ei ollut jeesuskieltä, mutta rohkeaa ja rehellistä se oli. Tuon kielen tukena oli myös toiminta pelkkä puhe ei vielä vie pitkälle. Tämä Capitol-lehti jää viimeiseksi. Vuodesta 1976 julkaistu hiippakunnan tiedotuslehti tuli tiensä päätökseen tuomiokapitulin päätöksellä. Painopiste hiippakunnallisessa viestinnässä siirtyy nyt sähköiseen viestintään. Vahva toiveemme on, että molemminpuolinen yhteydenpito tuomiokapitulin ja seurakuntien henkilöstön välillä säilyisi, jopa vahvistuisi. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette olleet tekemässä ja lukemassa Capitol-lehteä ja sen edeltäjiä vuosien varrella. Välineet muuttuvat, kieli elää, mutta yksi on ja pysyy: Jumala on ihan sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. KaTI Jansa 3

4 Esko Valtaoja: Miss universumi on salarakkaani! Maapallo on vain yksi tomuhiukkanen kaikkeudessa. Kosmiset nihilismit kauhistuvat tätä ja ajattelevat, että me ihmiset olemme niin surkeita ja mitättömiä, ettei millään ole väliä. Mutta me olemme sillä lailla suuria, että alamme jo ymmärtää, missä olemme maailmankaikkeudessa!, sanoo Esko Valtaoja. Turun yliopiston tähtitieteen professori Esko Valtaoja on pikkupojasta lähtien ihmetellyt ja ihastellut universumimme saloja. Hän herkistyy yhä tähtitarhojen ja galaksien kauneuteen eläytyessään. Kun katselen maailmankaikkeutta, näen kuinka valtavasta kokonaisuudesta me olemme osa. Samalla olen tietoinen siitä, kuinka atomit ovat koostuneet aivotoiminnakseni. Silloin minut valtaa toisinaan tunne, jota joku muu voisi kutsua pyhyyden kokemukseksi. Kuvittelen, että uskovaisilla on samanlainen tunne. Se saa heidät kiittämään Jumalaa, joka on tämän kaiken lahjaksi antanut. Minä poika kiitän maailmankaikkeutta, sillä minullapa on koko maailmankaikkeus salarakkaana!, sitten poikavuosiensa kelpo parran kasvattanut mies paljastaa. Vain kupla kosmoksen samppanjalasissa Filosofit kiistelevät siitä, voivatko aika ja avaruus jatkua äärettömiin. Esko Valtaojan mielestä pieni ihmi- 4 nen ei voi käsittää iankaikkisuutta. Mittasuhteet ylittävät niin ymmärryksemme kuin mittausvälineemme. Maailmankaikkeus laajenee kaiken aikaa äärettömiin eikä äärettömyys mahdu rajallisen ihmisen tajuntaan. Tähtitieteilijän vinkkelistä näyttää, että ihmisen havaittavissa olevalla maailmankaikkeuden osalla on alkunsa muttei loppua. Paikallisen pikkumaailmankaikkeutemme alussa oli iso pamaus, jota me sanomme nollahetkeksi. On erilaisia käsityksiä siitä, mitä silloin tapahtui. Napsauttiko Jumala metafyysisiä sormiaan? Raamatussa sanotaan, että tulkoon valkeus ja valkeus tuli, Valtaoja siteeraa Isoa kirjaa. Alku oli tulinen, aine vailla muotoa. Ja se valkeuden väri oli oranssia. Kaikki alkoi arviolta 13,7 miljardia vuotta sitten. Kukaan vakavasti otettava tutkija ei tätä ajoitusta suuresti epäile. Arvelen, että kyseessä oli vain paikallinen pikku poksaus, yksi kupla kosmoksen suuressa samppanjalasissa. Toivottavasti Marsiin jo minun elinaikanani Utelias tähtitieteilijä spekuloi, onko muualla elävää tietoisuutta. Arthur C. Clarke sanoi, että kumpikin mahdollisuus on pelottava. Joko meillä on yksin vastuu kaikesta tai saatamme olla kaikkeuden tyhmimpiä tyyppejä Mutta eiköhän tekniikka kehity niin, että pääsemme tähtiin 2800-luvulla, ja toivottavasti Marsiin jo minun elinaikanani! Maapallo on kehtomme, mutta kukapa kehdossa ikuisesti olisi. Samanlaiset olosuhteet kuin Telluksella ovat esiintyneet kaikkeudessa kenties miljardeja kertoja. Valtaojasta olisi outoa, jos elämää ja tiedostavia olentoja olisi ilmestynyt vain kerran. Toivottavasti muualta löytyy elämää. Muuten joku on ryssinyt pahasti maailmankaikkeuden! Jos universumi ei pursukaan elämää, on velvollisuutemme tuoda sinne iloa ja rakkautta ja jonkun mielestä varmaan uskontoakin, Valtaoja heittää, pientä ironiaa äänessään.

5 Esko Valtaoja on agnostikko. En usko Jumalaan, mutta minulla ei ole myöskään todisteita siitä, ettei Jumalaa ole. Näyttää siltä, että osa ihmisistä syntyy uskonnollisiksi; osa taas minunlaisikseni, eikä voi ymmärtää uskontoja. Saatanan kätyrit ja aivottomat kreationistit Esko Valtaoja on kiinnostunut uskonnoista, koska suuri osa ihmisistä uskoo jumaluuteen. Välillä tulee tosin mieleen, että eipä mene sullakaan hyvin, Valtsu, kun istut mökkilaiturilla ja luet Osmo Tiililää... Koska uskonto pysyy kuitenkin ainakin meidän elinaikanamme vahvana vaikuttajana maailmassa, on parasta pysyä vähän perillä siitä. On hyödyllistä, ellei välttämätöntä, käydä tieteen ja uskonnon dialogia, jotta ymmärrämme, ettei toisella puolella ole pelkkiä saatanan kätyreitä ja toisella aivottomia kreationisteja. Kreationistien kaltaisten huuhaatyyppien kanssa kommunikointiin professori ei suostu tuhlaamaan aikaansa. He elävät kuin rajoitetussa psykoosissa. Mikään asia-argumentti tai tutkimustieto ei mene lävitse tajuntaan, jolloin järjellinen keskustelu käy mahdottomaksi. Kunnioitusta rehellisille ja vilpittömille etsijöille Esko Valtaoja ei ole nähnyt kaukoputkillaan vilaustakaan Jumalasta, eikä kuullut hiiskaustakaan Korkeamman älyn viesteistä. Suorasuisen ja sympaattisen professorin suhde uskontoon on humoristisesta otteesta huolimatta poleeminen. Toki toivoisin, että kaikki uskonnot katoaisivat, tutkija tunnustaa niin aseistariisuvan avoimesti, etteivät kirkonmiehetkään osaa näemmä ottaa nokkiinsa. Metropoliitta Ambrosius valitsi Valtaojan kirjan Kotona maailmankaikkeudessa vuoden 2002 Tieto-Finlandia -palkinnon saajaksi. Piispa Juha Pihkala kirjoitti Suomen luonnontieteen ylipapin kanssa keskustelukirjan Nurkkaan ajettu Jumala? (2004), joka valittiin Vuoden kristilliseksi kirjaksi. He jatkoivat debattiaan teoksessa Tiedän uskovani, uskon tietäväni (2010). Ystävykset ovat keskustelleet tänäkin syksynä yleisön edessä, ja puhuivatpa he taannoin körttiseuroissakin. Valtaoja koetti teoksessaan Kotona maailmankaikkeudessa (2001) antaa helppolukuisen, tieteellisen yleiskuvan maailmasta. Hän heitti tuolloin haasteen, että joku kirjoittaisi vastaavan teoksen Kotona kristinuskossa. Kuopiolainen teologian tohtori ja pappi Kari Kuula tarttui ideaan kirjan nimeä myöten. Kesällä Valtaoja luki Kuulan apologeettisen teoksen. Kari koettaa etsiä rehellisesti ja vilpittömästi vastauksia peruskysymyksiin. Välillä ihailen Kuulan kunnioitettavaa pyrkimystä ja välillä tuskastun siihen, että hän koettaa löytää epätoivoisesti kaikkeen kristillisen selityksen. Hänen selityksensä eivät useinkaan kuulosta uskottavilta, mutta suosittelen kirjan lukemista. Avarat ateistit ja kristityt yhteisrintamaan Tiedettä ja uskoa on verrattu kahteen junaan, jotka sivuavat toisiaan vierekkäisillä radoilla. Toisiaan täydentävillä lähestymistavoilla ihmiset tavoittelevat totuutta. 5

6 Maailmankaikkeuden syvimmät salaisuudet eivät avaudu minun elämäni aikana, tähtitieteilijä tiedostaa. Paatuneena luonnontieteilijänä Esko Valtaoja ei näe, että uskonnolla olisi mitään viisautta tai tietoa annettavanaan tieteelle. Toisaalta puhe tieteen ja uskon yhteentörmäyksestä on miehen mielestä liioiteltua. Hän tuntee monta aidosti uskovaa tutkijaa, joten tieteen ja uskon yhteensovittaminen on mahdollista, vaikkei hän itse ymmärräkään yhtälöä. Piispa Pihkalan kaltaisten valistuneiden teologien ja uskovaisten kanssa Esko Valtaoja käy mielellään dialogia. Tutkija katsoo, että ateisteilla ja luterilaisilla on paljon yhteistä rutkasti enemmän kuin esimerkiksi luterilaisilla ja muslimeilla. Meidän täytyy löytää keinoja tulla toimeen erilaisten uskontojen ja maailmankatsomusten kanssa. En näe valitettavasti uskontojen välisestä dialogista pienintäkään merkkiä maailman mittakaavassa, mikä on hyvin paha juttu. Avarakatseiset ihmiset tunnustautuvat he kristityiksi tai ateisteiksi voivat löytää yhteisiä humaaneja lähtökohtia sivistyneelle keskustelulle. Meillä löytyy kyllä riittävästi 6 yhteistä pohjaa paremman maailman rakentamiseksi, vaikka tuonpuoleisesta oltaisiinkin eri mieltä, tähtitieteilijä sovittelee. Hyvä poliisi ja tieteen pikku samurai Kari Enqvist ja Esko Valtaoja esiintyvät julkisuudessa luonnontieteellisen maailmankuvan tulkkeina. Minä olen hyvä poliisi ja Enqvist se paha poliisi. Me olemme tieteen tiukkoja pikku samuraita. Viemme kaikki hörhöt kellariin ja alamme hakata niitä ennen kuin tarjoamme kupillisen kahvia. Karin todistetuissa tosiasioissa tiukasti pysyvä näkemys on minun näkökulmastani tylsä ja arkinen. Kari taas ajattelee, että minä olen scifi-henkisine tulevaisuuden pohdintoineni vähän liian hörhö, Valtaoja nauraa. Aggressiivisesti esiintyvistä vapaaajattelijoista agnostikko ei innostu. Ateismi on saanut huonon kaiun. Taistelevista ateisteista ei tule positiivisia mielikuvia, vaan he esiintyvät usein yhtä epä-älyllisesti kuin pahimmat hihhulit. Maailma ei tule paremmaksi räksytyksellä ja sen huutamisella, että kuinka te voitte olla noin pöljiä. Elää hyvin ja hauskasti, kuole iloisena Tuonpuoleista elämää ei ole odotettavissa, joten tärkeintä on elää täysillä tässä ja nyt, tähtitieteilijä uskoo. Ei kannata odottaa, että taivaassa on sitten tarjolla lapsillekin tai ruikuttaa koko ikäänsä, kun oli niin kurja lapsuus ja äiti ei ymmärtänyt. Pitkällä tähtäimellä kannattaa toimia järkevästi ja eettisesti ja minimoida se haitta, minkä aiheuttaa ympäristölleen. Minulle riittää Valtsun elämän tarkoitukseksi se, että jätän jälkeeni vähän paremman maailman kuin se oli tänne putkahtaessani. Siinä sivussa voin pitää vähän hauskaa, jotta voin kuolla iloisena, Esko Valtaoja summaa katsomuksensa. Joku fiksu kristitty totesi, että ilotta eläminen on kristinuskon vastaista. Siihen sopii vastata vain, että aamen! Tätä oppia sopisi saarnata laajemminkin. Janne VILLa

7 Työelämän säädöksiä on muutettu Kirkossa on tullut voimaan joukko virkamiesoikeudellisia kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksia. Ne liittyvät meidän kaikkien työhön ja työyhteisöön. Lehdistö on repäissyt pientä riemua siitä, että papin voi nyt irtisanoa. Ehkä se joissakin yksittäistapauksissa voi olla tarpeellinen asia, mutta paljon muutakin olisi voinut huomata. Vaikkapa sen, että melkein kaikki kanttoreita koskevat asiat on nyt uskottu seurakuntiin. Virantäytöt todennäköisesti nopeutuvat, mutta esim. kelpoisuuden tutkimisessa riittänee päänvaivaa. Onhan kanttoreiden koulutusjärjestelmä uusiutunut useasti ja esim. tutkinnon päivämäärällä on siten merkitystä. Kirkon virkasuhteisen työntekijän tulee vastedes olla konfirmoitu. Pelkkä jäsenyys ei siis riitä. Sama vaatimus koskee työsuhteisia, joiden tehtävät liittyvät jumalanpalve- luselämään, diakoniaan, kasvatukseen, opetukseen tai sielunhoitoon. Virkoihin tulee entistä laajemmin käyttöön enintään kuuden kuukauden koeaika. Piispaa se ei sentään koske, ei myöskään kirkkoherraa, kirkkoneuvosta, pappisasessoria eikä lääninrovastia. Koeajan lopulla työnantajan on todettava, jatkuuko työ. Työntekijä puolestaan voi selittelemättä ilmoittaa, ettei jatka. Koeaikana virkasuhde voidaan siis purkaa päättymään heti, ei kuitenkaan syrjivällä tai koeajan tarkoitukseen nähden asiattomalla perusteella. Papin osalta päätöksen tekee tuomiokapituli, jonka on käsiteltävä asia kiireellisenä eli vireillepanoa seuraavassa istunnossaan. Lain mukaan koeaika voidaan määrätä. Pakollinen se ei siis ole. Kurinpitomenettely poistuu. Tästä moni henkäisee helpotuksesta. Järjestelmä on ollut raskas ja työllistävä. Menettelyn alaiset ovat kokeneet pitkät tutkinta- ja odotusajat rangaistuksena jo ennen kuin asiassa on tehty päätöstä. Vastedes mahdolliset hölmöilyt tai niiden epäilyt tutkitaan yleisen lain mukaan. Uutta on myös kielto kilpailevasta toiminnasta. Pappi ei esim. saa vapaa-ajallaan alkaa antaa maksullista sielunhoitopalvelua. Monet konsultit ja terapeutit joutunevat miettimään, mitä kenenkin laskuun voi tehdä. Muutama seurakunta on vielä velvoittanut asumaan virka-asunnossa. Nyt tuokin rasite on lopullisesti poistunut. Nämä ja monet muut muutokset tuovat kirkon ja seurakuntien käytännöt lähemmäksi ns. tavallista elämää. Säätyajattelun aika on ohi. MaRJa-sIsKO AaLTO Tuomiokapitulin notaari, rovasti 7

8 - Pyhiinvaellusta ja ympäristökasvatusta 8

9 Luonto on keskeisessä osassa pyhiinvaelluksilla, ja toisaalta ympäristökasvatusta voidaan tietoisesti toteuttaa pyhiinvaellusten kautta. Pyhiinvaellus: suosittu ikivanha ilmiö Kristillisessä perinteessä pyhiinvaellus on hyvin keskeinen vertauskuva, jota käytetään ihmisen elämänmatkasta ja laajemmin koko kirkon maallisesta vaelluksesta. Pyhiinvaellus on kokonaisvaltaista: sekä ruumis että mieli ovat liikkeessä. Yhteyden tunne toisiin vaeltajiin koetaan tutkimustenkin mukaan erityisen tärkeäksi, samoin kontaktit paikallisväestön kanssa. Kuten matkat yleensä, pyhiinvaellukset tarjoavat irtioton arjesta. Tällöin moni asia saattaa kirkastua: kaukaa näkee joskus paremmin lähelle. Samalla saadaan virkistymisen kautta voimia arkeen. Pyhiinvaellus on mystiikan ja hartauselämän eräs muoto, ja esimerkiksi hiljaisuuden retriittien sisar. Kyse on keskittymisestä, vetäytymisestä, irtautumisesta. Samoin kuin pyhiinvaelluksilla, myös retriiteissä luonnolla on hyvin tärkeä osa. Ympäristö ei ole mikään kaunis lavaste, vaan paikka, joka vaikuttaa läsnäolijoihin. Pyhiinvaellusten toteutustavasta toki riippuu se, mikä laajempi merkitys luonnolle annetaan. Luonto keskeisessä osassa Nykyihminen ei välttämättä ole lainkaan tottunut olemaan pitkiä aikoja ulkoilmassa, sään ja luonnonkauneuden armoilla. Pyhiinvaellus tarjoaa yleisen vaeltamisharrastuksen vahvoja puolia, ja yhdistää niihin tietyn hengellisen kehyksen. Vaeltamisella elämä pelkistyy olennaiseen. Valtavia tavaramääriä ei tarvita, vaan reppu kuljettaa välttämättömät varusteet. Elämälle muodostuu rytmi, jossa perusasiat korostuvat: levon ja liikkeen vaihtelu, ateriat ja juomavesi, suojaisan yösijan löytäminen ja palautuminen seuraavan päivän kulkemista varten. Tietty perusrytmi palvelee ihmistä, ja siihen yhdistettynä säännöllinen hartauksien rytmi tekee matkasta vielä kokonaisvaltaisempaa. Hartauksien, Raamatun lukemisen ja ylipäätään mietiskelyn kautta esimerkiksi Lapin-vaelluksestaan voi myös tehdä pyhiinvaelluksen. Yhteys luontoon tuo esille pyhiinvaellusten ympäristökasvatuksellisen olemuksen. Olennainen tekijä sille, että ihmiselle voi syntyä kestävä suhde muuhun luontoon, on yhteyden kokeminen. Pyhiinvaellus ilmentää ihmisen yhteyttä luontoon jalkapohjien ja pisaroiden ja kaikkien aistien kautta. Sään armoilla oleminen voi vahvistaa kokemusta siitä, että ihminen ei suinkaan hallitse kaikkea: hän on luonnosta riippuvainen. Jos pyhiinvaeltaja selviää vaelluksestaan niin kuin hän nykyaikana useimmiten tekee voi kiitollisuuden tunne olla hyvin vahva. Moni vaeltaja kokee, että hänestä, pienestä olennosta, on pidetty silti huolta. Pyhiinvaellus herättää parhaimmillaan kiitollisuuden, yhteenkuuluvuuden ja riippuvuuden tunteita sekä muuta luontoa että Jumalaa kohtaan. Usko saa liikkeelle Pyhiinvaellus liittyy monenlaisiin käytännön toimintatapoihin, jotka ovat yhtä aikaa fyysistä matkantekoa ja samalla kuvastavat vertauskuvallisesti kristityn vaellusta. Kulkue, joka astelee sisään kirkkoon, on samalla kuva koko Jumalan vaeltavasta kansasta. Eri asia on sitten se, kuinka monelle nykysuomalaiselle tämä vertauskuvallisuus on selvillä. Monissa maissa kulkue liikkuu muussakin maastossa, jolloin yhteys pyhiinvaeltamiseen on huomattavasti itsestään selvempi. Ristin seuraaminen ja mahdollinen yhteinen arjesta poikkeava pukeutuminen erottavat kulkijoiden joukon ympäristöstään: esimerkiksi rippikoululaisten albat toteuttavat tätä. 9

10 Pyhiinvaellusta ja ympäristökasvatusta... Toinen rituaalinomainen vaeltamisen tapa, lyhyet pyhitetyt polut, liittyy läheisesti jumalanpalveluskulkueisiin. Ristikulkue, prosessio, kulkee esimerkiksi Keski-Euroopassa usein kirkolta ristin tien pysäkkejä myöten ylös läheistä kukkulaa, jonka laella on pieni kappeli tai alttari. Lyhyt polku on periaatteessa kenen tahansa käytettävissä hartaudellisen kulkemisen välineeksi. Pyhiinvaellukset valmiilla reiteillä ovat yleisin toimintatapa, josta pyhiinvaellus-sanaa käytetään. Espanjan Santiago de Compostelaan on suunnattu Suomestakin jo keskiajalla, ja 2000-luvulla uuden innostuksen myötä. Varsinais-Suomen Jaakon ja Henrikin vaellukset ovat saaneet seurakseen paikallisia ja alueellisia pyhiinvaelluksia eri puolille maata. Itä-Suomeen perustettiin vuonna 2010 Pyhät polut -yhdistys, joka on järjestänyt usean päivän mittaisia vaelluksia eri liikuntamuotoja käyttäen. Pyhiinvaellus voi perustua myös tietyn matkan tai matka-ajan pyhittämiseen, jolloin kyse ei välttämättä ole yhteisesti sovitusta reitistä. Tällainen pyhiinvaellus on yksittäisen henkilön tai laajemman ryhmän henkilökohtainen hengellinen harjoitus, hartauselämän muoto. Jos valmista reittiä ei ole, on vaelluksen alku ja loppu sovittava itse, esimerkiksi hartaushetkien kautta. Tämän kaltaista pyhiinvaellusta on esiintynyt kautta historian, mutta vähemmän kuin valmiiden reittien kulkemista. Ympäristökasvatus pyhiinvaellusten kautta Jo se, että ihmisiä saadaan liikkeelle luontoon, on aina hyvä asia. Vielä parempaa on, jos liikkumisen kautta tapahtuu kasvamista ja kannustusta kestävämpiin elämäntapoihin. Kristinuskon näkökulmasta kaikista syvintä kasvua tapahtuu, jos ihminen vahvistuu uskossaan vaelluksen kautta ja samalla luontoyhteys juurtuu kristillisen uskon perusteisiin. Luonto on läsnä kaikilla vaelluksilla, mutta sen merkitystä on hyvä sanoittaa selkeäsanaisesti ja nivoa hartauksissa yhteen uskon perusasioiden kanssa. Jumalanpalvelukseen saapuva kulkue voidaan järjestää luonnon halki. Voidaan esimerkiksi kokoontua yhteen sunnuntaiaamuna yhdeksältä ja kulkea metsäkirkkopaikalle. Matkan alussa voi kannustaa kulkemaan aistit avoinna ja luontoa havainnoiden. Aivan yhtä mahdollista on myös kokoontua jonkin matkan päähän kirkosta ja vaeltaa sieltä jumalanpalvelukseen kirkolle. Kirkon ympäristö tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia pyhiinvaellusten ja ympäristökasvatuksen yhdistämiselle. Esimerkiksi voidaan lähteä liikkeelle kastemaljan luota ja pohtia siellä veden merkitystä, kulkea sitten puiden luona ja esimerkiksi vaeltaa hautausmaan kautta alttarin luo. Tällöin vaellus muodostaa vahvan vertauskuvan elämän pyhiinvaelluksesta: kasteesta luonnon ja hautausmaan kautta ylösnousemuksen alttarille. Lyhyitä pyhitettyjä polkuja on mahdollista rakentaa kirkon luo, leirikeskuksen lähelle tai vaikkapa seurakunnan suojellulle metsäalueelle (metsiä voi suojella esimerkiksi METSO-ohjelman tai WWF:n Perintömetsä -ohjelman kautta). Poluille on lukuisia mahdollisia teemoja. Yksinkertaisin apuväline polkujen luomisessa on puisten taulujen pystyttäminen. Parhaimmillaan tauluissa yhdistyy Raamatun sana ja teologia, tieto ympäristön historiasta ja luonnontieteellinen tieto alueen ekosysteemistä. Tällaisia polkuja on tehty esimerkiksi Pieksämäen seurakunnassa. Pyhiinvaelluksilla kannattaa tuoda monipuolisesti esiin luonnon merkitystä. Esimerkiksi kirkoilta naapurikirkoille tehtävät vaellukset välttävät yleensä vilkkaasti liikennöityjä teitä: maasto on valmiiksi luonnonläheistä. Vaatii vain hivenen ylimääräistä vaivaa ottaa selvää hienoista luontokohteista matkalla, kulkea niiden kautta ja pysähtyä niiden äärellä. Pyhiinvaelluksen kohde voi olla myös seurakunnan omistama metsä, suo tai leirikeskus. Tällaisten vaellusten perintönä voi syntyä vakiintuneempi reitti. Panu PIHKala Lisätietoa: Elonheimo, Kalle: Pieni pyhiinvaelluskirja. Kirjapaja. Jansa, Kati (toim.): Pyhiinvaellus. LK-kirjat. 10

11 - Kansainvälisyys on mielenkiintoinen mahdollisuus. Meillä on perinteisesti vahvat yhteydet eteläiseen Afrikkaan. Siellä uskonnollisten yhteisöjen rooli on huomattavan paljon voimakkaampi kuin meillä, ja mobiililaitteiden käyttö kasvaa nopeasti, kertoo projektipäällikkö Ilkka Jormanainen (vas.). Kuvassa myös hankkeessa työskentelevät teologisen osaston tutkijat Eveliina Ojala ja Harri Koskela. Riparipassi kännykkään? Itä-Suomen yliopistossa kehitetään mobiilisovelluksia seurakuntien ja hengellisyyttä kaipaavien ihmisten tarpeisiin. Erkki Sutisesta se lähti liikkeelle Seurakunnalliset mobiiliteknologiat -hanke. Opetusteknologian tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa johtava tietojenkäsittelytieteen professori, pastori Sutinen pyöritteli kollegoidensa kanssa kysymystä siitä, mitä lisäarvoa mobiiliteknologia voisi tarjota seurakunnille. Alkuideointi sai siivet, kun ELY-keskus myönsi hankkeelle reilun euron rahoituksen. Tutkimusprojekti työllistää tällä hetkellä kuusi henkilöä, joista kaksi on teologisen osaston tutkijoita ja loput tietojenkäsittelyn asiantuntijoita. Aikaa hankkeelle on annettu vajaat kaksi vuotta. Päätepiste häämöttää vuoden 2014 lopussa. Hanke on luonteeltaan ennen kaikkea kehittävä. Pyrimme kehit- tämään seurakuntalaisten ja seurakuntien tarpeisiin vastaavia teknologisia ratkaisuja sekä arvioimaan niiden soveltuvuutta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ilkka Jormanainen. Mobiilimessu ensitestissä Pisimmälle käytännön sovelluksista on kehitetty Jubiili-nimistä mobiilimessusovellusta, jonka ensisysäys tuli Ruotsista. Joku ulkosuomalainen otti meihin yhteyttä ja toivoi sovellusta, joka kirkkoon mennessä lataisi automaattisesti tilaisuudessa käytettävät virret, raamatuntekstit ja muun tarpeellisen kännykkään, kertoo Jormanainen. Sovelluksen kehittäminen on nyt siinä pisteessä, että se paikallistaa käyttäjän, ja jos siinä sijainnissa on menossa tilaisuus johon liittyen järjestelmään on ladattu materiaalia, sovellus tuo materiaalin automaattisesti esille. Jubiili-mobiilimessua testattiin viime kesänä rippikoululaisilla Vaiviossa, ja sitä testataan tänä syksynä helluntaiseurakunnan nuortenillassa ja Joensuun seurakuntayhtymän tapahtumissa. Jormanaisen mukaan Jubiili on varsin perinteinen mobiilisovellus, jossa hyödynnetään laitteiden paikannusominaisuuksia. Konteksti on kuitenkin uusi kirkko ja jumalanpalveluselämä. On tärkeätä, että sovelluksilla olisi aina joku lisäarvo. Ei olisi järkevää tehdä vaikkapa Raamattua tai virsikirjaa sähköisessä muodos- 11

12 Riparipassi kännykkään... sa saatavaksi, koska sellaiset ovat jo olemassa. Tässä sovelluksessa aikaja paikkasidonnaisuus on se lisäarvo, joka tekee siitä kannattavan. Ajatuksena on kehittää tähän myös mahdollisuus antaa suoraa palautetta papille esimerkiksi saarnan aikana. Tai lähettää esirukouspyyntö jumalanpalveluksen aikana. Rukoukset voisi myös heijastaa seinälle rukousosion aikana. Mahdollisuuksia on monia, kertoo Jormanainen. Rippikoulusovellus työn alla Toinen ohjelmointivaiheessa oleva sovellus vastaa rippikoulun tarpeisiin. Sovellukseen on mietitty erilaisia osa-alueita kuten riparipassia ja pelejä. Myös erilaiset mobiilikilpailut ja palkitseminen olisivat mahdollisia. Rippikoululainen pystyy keräämään riparin suorittamiseen kuuluvat käynnit eri tapahtumissa mobiiliriparipassiin, kertoo kehittelytyötä tekevä tutkija Eveliina Ojala. Teknologialla ei pyritä sitomaan tai määrittelemään rippikoulun toimintamuotoja tai rakennetta. Soveltamismahdollisuudet ovat rippikouluvetäjien käsissä. Mobiilimessun ja riparisovelluksen lisäksi tutkimusryhmä on hahmottelemassa hengellisen elämän ja rukouksen tukemiseen liittyviä sovelluksia. Mobiilisovellukset seurakuntatyössä Seurakunnalliset mobiiliteknologiat -hanketta on tehty paitsi tieteidenvälisenä yhteistyönä, myös yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Mukana ovat olleet niin ortodoksit, luterilaiset kuin vapaiden suuntien edustajat. Joensuun ev.lut. seurakunnan nuorisotyönohjaaja Delila Myyry oli mukana rippileirillä, jossa mobiilimessusovellusta testattiin. Myyry on osallistunut myös riparipassin kehittelyyn Eveliina Ojalan kanssa. Myyry pitää hanketta hyvänä ja mobiilimessusovelluksen testausta rippikoululeirillä onnistuneena. Sovellusten käyttöönotto seurakunnissa vaatii hänen mukaansa ennen kaikkea avointa ja ennakkoluulotonta asennetta. Työntekijöiltä vaaditaan sitoutumista ja innostumista tekemiseen. Myös teknisiä valmiuksia tarvitaan. Tiloihin, joissa sovelluksia käytetään, tarvitaan avoimet, langattomat verkot, eikä sovelluksia voi käyttää ilman päätelaitetta. Vaikka monilla on jo sopivat laitteet, kaikilla ei tule niitä laitteita olemaan, eikä sitä voida rippikoululaisilta edellyttää. Olisi hyvä, jos seurakunnan puolella olisi vaikka pari lainattavaa tablettia, mutta ajattelen, että myös vanhaa tapaa, esimerkiksi paperista riparipassia tarvitaan jatkossakin. Riparisovellus olisi toki suuri helpotus työntekijälle. Enää ei olisi niitä kadonneita riparipasseja: vaikka äiti olisi laittanut passin pesuun farkkujen mukana, mobiilipassin tiedot pysyvät tallessa, naurahtaa Myyry. Myös Ilkka Jormanainen näkee seurakunnan roolin tärkeänä sovellusten käyttöönotossa. Seurakuntien, jotka ottavat tällaista teknologiaa laajemmin käyttöön, on tunnettava vastuunsa siinä, että tila varustetaan sopivilla tietoliikenneyhteyksillä. Sovellusten hyödyntäminen tulee vaatimaan työskentelytapojen ja totuttujen rutiinien rikkomista. Miksi mobiileja kirkkoon? Kirkkohallitus on mukana tutkimushankkeen rahoituksessa euron summalla. Hengellinen elämä verkossa -hanketta kirkkohallituksessa viime vuodet luotsannut Hannu Majamäki pitää Itä-Suomen yliopiston hanketta kiinnostavana ja sen ajoitusta onnistuneena. Juuri nyt tapahtuu laajasti verkon mobiilistuminen ja mobiilin käytön rankka kasvu. Älypuhelimet ja tabletit ovat kehittyneet jo varsin helppokäyttöisiksi ja edullisiksi. Verkon kattavuus ja nopeus on kasvanut. Laajan mobiilin käytön aika alkaa olla valmis. Majamäen mukaan kirkko tarvitsee satsausta siihen, että se voisi edelleen paremmin palvella jäseniään siinä maailmassa jossa jäsenet elävät. Uusi teknologia mahdollistaa kontaktin myös niihin, jotka eivät kirkon jäseniä ole. Varsinkin nuorille mobiilissa eläminen on ihan normaali osa elämää, kommunikaatiota, sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja viihdettä. Tässä on kirkollakin paikka. Tulevaisuudessa on hassu ajatuskin, että mä meen nettiin, koska verkossa ollaan koko ajan. Vain välineet, liittymäpinnat ja siten myös sisällöt vaihtuvat. Verkosta tulee hyvin arkinen asia, toteaa Majamäki. VIRPI HyväRInen 12

13 Kuva: Kirkon kuvapankki Tomi Valjus: Hehkuvaa liturgiaa paikallisesti toteutettuna Omana aikanamme, kun niin moni janoaa ja kaipaa hengellisyyttä ja etsii siihen tekniikoita itämaisista perinteistä, ei voi muuta kuin ihmetellä, että me vain viivyttelemme, emmekä avaa perinteen sinetöityä aarretta, joka on liturgiassa. Ruotsin kirkossa työskentelevä Tomi Valjus allekirjoittaa tämän André Gouzesin ajatuksen ja toivoo liturgista herätystä kirkkoon. Valjus toimii työalasihteerinä kirkollisen työn ja yhteiskuntavastuun osastolla Ruotsin kirkon kirkkokansliassa. Hänen työnään on ennen muuta ruotsinsuomalaisen seurakuntatyön tukeminen. Suomenkielisiä luterilaisia seurakuntia Ruotsissa on vain Tukholmassa, muualla suomenkielinen toiminta on paikallisseurakunnan omaa toimintaa. Ekumeeniset ja uskontodialogiset kysymykset ovat paljon esillä, ja toiminta on usein kaksikielistä, toimituksissa kolmikielistäkin, kuvaa Valjus. Työssään Valjus on päivittäin tekemisissä jumalanpalveluksen kanssa: mitä se on, mitä se voisi olla. Liturgiikasta paljon kirjoittanut dominikaanipater André Gouzous on yksi Valjuksen innoittajista. Gouzes on Ranskassa sijaitsevan Sylvanesin kulttuuris-liturgisen keskuksen perustaja ja johtaja, ja aikamme merkittäviä liturgisen elämän uudistajia. Se mikä hänen tavassaan viettää messua puhutteli, oli läsnäolo ja konstailemattomuus, kuvaa Valjus. Gouzes on myös kirjoittanut uutta liturgista musiikkia, joka ammentaa perinteisestä. Tavoitteekseen hän on sanonut, että yksinkertaisen talonpojan tulisi voida osallistua messun lauluun, kun sitä lauletaan neliäänisenä. Paikallisesti ja maailmanlaajasti Ruotsin kirkossa on meneillään laaja käsikirjauudistus. Tavoitteena on, että jokainen seurakunta loisi itselleen omannäköisen jumalanpalveluksen, kuvaa Valjus. Siinä maailmanlaajan kirkon sanoma on keskiössä paikallisesti toteutettuna. Kirkkokäsikirjaehdotuksen lukuisista vaihtoehdoista seurakunnat valitsevat itselleen parhaiten soveltuvan kokeilun kautta. Kutakin sä- 13

14 Liturgian kieli ja taiteen kieli ovat sukulaisia. Niiden tarkoituksena on olla toisia varten. Liturgian kauneus pohjautuu siihen, että se on tekemisissä Jumalan kanssa hänen, joka on täysin muuta kuin me ajattelemme. velmäsarjaa kokeillaan muutama kuukausi ja kerätään siitä palautetta, joka aikanaan vaikuttaa koko käsikirjan muotoutumiseen. Kirkossa käytettävästä kielestä pyritään tekemään inklusiivista, sisäänsäsulkevaa, niin että eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat kirkkovieraat voisivat samaistua puhuttuun. Tunnistettavuus, mitä se on? Ruotsin kirkon uudistuksen yksi tavoite on, että messun musiikin tulisi olla seurakuntalaisen tunnistettavissa. Suomalaisessa kirkollisessa musiikissa tunnistettavuudella tarkoitetaan yleensä tuttuutta: kun menet messuun, on musiikki tunnistettavissa samaksi kuin aiemmilla messukerroillasi. Ruotsin kirkon uudistuksessa asia ymmärretään toisin: Tunnistettavuus liittyy ympäröivään maailmaan. Musikaaliseen kieleen haetaan vaihtoehtoja siitä musiikista, mitä kuunnellaan muulloinkin, eikä perinteisestä jumalanpalvelusmusiikista. Miten näet ristiriidan, että messun pitäisi olla tunnistettava ja ymmärrettävä, mutta kuitenkin eletään mysteeriä? Karvat nousevat pystyyn jos messusta yritetään tehdä täysin ymmärrettävä! Silloinhan mysteeri häviää, kauhistuu Valjus. Mysteeriä, Jumalan läsnäolon syvää kokemusta, tarvitaan. Jos ihminen ei pääse jumalanpalveluksessa mysteerin äärelle, hakee hän sitä jollain muulla tavalla. Nykyisin ihmiset hakevat sitä oman kirkon karismaattisista tilaisuuksista tai toisista kristillisistä yhteisöistä. Monet hakeutuvat ei-kristillisten yhteisöjen yhteyteen. Myös profaanit tapahtumat kuten rave- partyt tai rock-konsertit voivat antaa osallistujille jotain mystistä kokemusta: yhteenkuuluvuutta esiintyjiin ja toisiin osallistujiin. Niissäkin on riittinsä: toistetaan kertosäettä tai heilutetaan samaan tahtiin palavia tupakansytyttimiä. Mysteeriä haetaan myös totaalisessa hiljaisuudessa, yksin järven rannalla tai korven keskellä, muistuttaa Valjus. Tuoreutta ja hiljaisuutta Jumalanpalveluksen pitäisi olla kuin pihanurmi joka kevät sama kuin syksyllä, kun lumi peitti sen, mutta uusi, aina tuore! kuvailee Valjus. Mutta millä siihen päästäisiin? Olennaista on, että liturgiaa ei suoriteta! Turhan usein unohtuu, että liturgiassa ollaan Jumalan mysteerissä, jota eletään ja hengitetään. Liturgiaa ei ole tarkoitus vain oppia ulkoa, vaan antaa sen asettua sydämeen toiston myötä. Englannin kelen sana by heart sydämen kautta, kuvaa sitä hyvin: se mikä osataan ulkoa, onkin mennyt sydämeen saakka. Mitä tahtoisit tuoda Ruotsista suomalaiseen jumalanpalveluselämään? Tahtoisin tuoda rajojen sisällä olevan spontaniteetin ja viedä pois jäykkyyttä. Ajatus siitä, teenkö oikein vai väärin, kahlitsee vielä liikaa liturgian toimittamista. Sanat ohjaavat toimintaa: entä jos viettäisimme messua yhdessä seurakunnan kanssa, emmekä toimittaisi? Myös kiireettömyyttä ja levollista hiljaisuutta jumalanpalvelukseen Valjus kaipaa lisää. Luterilaisessa jumalanpalvelusperinteessämme ei hiljaisuudella ole vielä juurikaan sijaa. Jos pappi vaikenee, ainakin kirkkomuusikko hätääntyy ja seurakuntalaiset alkavat miettiä, että nyt se unohti jotain. Kiireettömyys ja hiljaisuus syntyvät pienistä yksityiskohdista. Messussa on monta mahdollisuutta hiljaisuudelle, ei vain synnintunnustuksessa. Esimerkiksi kun ehtoollisastiat on katettu pois, on luontevaa hiljentyä, ennen kuin yhdytään kiitosrukoukseen. Muissakin kohdin messua hiljaisuus puhuu ja puhuttelee. Siitä sanoo jotain virren säkeistö: Hiljaisuuteen rakkaan Herran / vaiti, 14

15 vailla voimaa jään, / selvyyteen ja avoimuuteen, / armon rantaan lämpimään. (RVK 522) Yhdessä tekemistä Ruotsissa messu ei ole niin pappiskeskeinen kuin täällä arvioi Valjus. Tehtäviä jaetaan monelle ihmiselle, jotka tekevät yhdessä jumalanpalvelusta. Eihän pappia tarvita kuin viiteen asiaan: alku- ja päätössiunaukseen, synninpäästöön, evankeliumin lukemiseen ja ehtoollisen asettamiseen. Kaiken muun voi jakaa toisille! Ruotsissa jokaisessa seurakunnassa toimii kirkkojärjestyksen määräämänä kirkkoväärtejä, seurakuntalaisia, joiden vastuulla on yhdessä kirkkoherran kanssa vastata jumalanpalveluselämästä. Nykyään heidän lisäkseen kuka tahansa voi - seurakunnan käytännön mukaan - palvella eri palvelutehtävissä jumalanpalveluksissa. Parhaimmillaan esimerkki rohkaisee toisiakin mukaan kantamaan vastuutta lukijoina, esirukoilijoina, ehtoollisavustajina: voisinkohan minäkin, kun naapurikin on tuolla lukemassa. Jumalanpalvelusryhmän jäsenten yhtenä tehtävänä onkin hankkia lisää jäseniä, jotka ovat innostuneita ja haluavat tällä tavalla toimia vapaaehtoisina omassa seurakunnassa. Lapsille pitää antaa tilaa muutenkin kuin koristeena jumalanpalveluksessa! Ei riitä se, että lapset ovat vain laulamassa ennen tai jälkeen messun tai kantamassa kynttilöitä kulkueessa, vaan jopa ehtoollisosaankin lapsille tulee varata mielekkäitä tehtäviä. Uskonnollisuus hävinnyt? Tomi Valjus, kuva Kati Jansa Nykyihminen on edelleen uskonnollinen. Maallistuminen, sekularisaatio, on sitä, että ihminen on menettänyt riitin, näkee Valjus. Vanha riitti, vanha jumalanpalvelus, on menettänyt merkitystään. Kollektiivisten riittien tilalle on syntynyt uusia, yksilöllisiä riittejä. Kun sattuu onnettomuus on yleistä viedä yksityisesti kynttilä muistopaikalle tai onnettomuuden tapahtumapaikalle, ja sen lisäksi kokoontua edelleen yhteen suremaan. Monen mielestä käsikirjan tarjoamat kaavat kahlitsevat. Vaikka messulla on kiinteä muoto, siinä on paljon tilaa spontaaniudelle! Valjus kritisoi populistista suosionkalastelua, jossa jäädään pintatasolle niin liturgiassa kuin teologiassa. Populismi ilman ankkurointia ei toimi eikä sillä pärjätä pitkään jumalanpalveluselämässä. Ei pidä kosiskella! Pelkät uudet temput, tempaukset synnyttävät vain tarvetta uusiin. Toki uusia muotoja pitää rohkeasti etsiä. Uusien muotojen kokeilu ja perinteeseen nojautuminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan ne voivat parhaimmillaan täydentää tosiaan. Näyttäviä kikkoja ei tarvita. Liturgisesti ehjä jumalanpalvelus voidaan viettää hyvinkin vaatimattomasti. Olennaista on messun tai jumalanpalveluksen johtajien ja avustajien läsnäolo, se että he ovat itse osallisia siinä, mitä tehdään. Kun kirkon perinteinen jumalanpalveluselämä alkaa avautua, myös monimuotoinen, liturgisestikin rikas jumalanpalvelus voi olla helppoa, tuttua ja turvallista. Se voi puhutella koko ihmistä kokonaisvaltaisesti. KATI Jansa Tämä onnen ja ilon säteily, kun se liittyy yhteenkuuluvaisuuteen, on liturgian kauneus. Sitaatit André Gouzesin, o.p., liturgiikan luennoista Kaiku joka jää jäljelle, kun liekki on kulkenut ohi, Suomennokset Tomi Valjus 15

16 Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila oli jakamassa marttojen kanssa ruokaa Kirkkopäivien messun jälkeen. Yhdessä rinta rinnan tekeminen on Sirkku Muilun mielestä seurakuntaelämän idea. Kuvat: Hannu Keränen Sirkku Muilu muuttaisi maallikko -termiä Vapaaehtoistoiminta on pysyvä osa seurakuntaelämää Lapsityössä ja erilaisissa seurakunnan luottamustoimissa pitkän päivätyön tehneelle iisalmelaiselle Sirkku Muilulle seurakunta on rakas. Seurakunnassa tulisi Muilun mielestä antaa tilaa niin työntekijöille kuin maallikoille. Itseään osuvasti monenmoista nähnyt pitkänlinjan maallikko kutsuva Muilu on saanut toteuttaa itseään seurakunnassa ja on kokenut myös saaneensa arvostusta. 16

17 Jotkut työntekijät antavat helposti ja todella sydämestään kiittävää ja kannustavaa palautetta. Työntekijät arvostavat maallikoiden panosta seurakuntaelämään ja haluavat edistää vapaaehtoisten osuutta siinä, toteaa Sirkku Muilu kokemuksenaan. Muilun mielestä voisi olla ajankohtaista muuttaa termistöä. Maallikko sana on vanhahtava ja nimessä on negatiivinen vivahde. Olisiko aika puhua seurakuntaelämästä tai vapaaehtoistoiminnasta, ei vapaaehtoistyöstä tai seurakuntatyöstä tai työaloista. Ehkä sitten vähitellen asenne muuttuisi ja voisimme oikeasti elää yhdessä Jumalan perheväen juhlaa. Maallikko nimike on liian työpainotteinen ja luo roolit, jossa työntekijä tekee ja seurakuntalainen ottaa vastaan. Maallikon tehtävä ei ole Muilun mielestä toimia vain päättäjänä. Yleisellä tasolla työtä arvostetaan, mutta Muilu on törmännyt tai tietää ilmassa olevan maallikkoutta vähätteleviä asenteita. Voisiko se johtua voimakkaasti työsuuntautuneesta yhteiskunnasta ja koulutuksen painottamisesta. Kouluttaudutaanko joskus suhteellisen kapea-alaiseen työtehtävään tai halutaan päteä työelämässä, pohtii Muilu. Seurakuntaelämä vuorovaikutusta Muilun mielestä uudistusta kaivataan jo seurakuntaelämän kehittämisen takia. Toki seurakunta-aktiivit voivat olla joskus myös itse liian innokkaita kehittämään ja uudistamaan, mikä sitten aiheuttaa kitkaa. Keskustelua tarvitaan ja katsetta tulevaisuuteen. Pelätäänkö työntekijäpuolella, että oma paikka tai tapa tehdä työtä on uhattuna. Työntekijän voi tietysti kokea, että hänet on niin korkeasti koulutettu, ettei siihen kaikenmaailman maallikoita tarvita sekoittamaan kuvioita. Muilu pohtii, ovatko tässä kiireen ja työoriontuneisuuden keskellä ajauduttu siihen ajatukseen, että seurakuntien työntekijät uskovat tietävänsä mitä seurakuntalaiset tarvitsevat. Tai seurakuntalaiset odottavatkin näin tapahtuvan. Uudenlainen työskentely voisi avata Muilun mielestä uusia portteja. Seurakuntaelämä on parhaimmillaan vuorovaikutusta, osallistumista ja yhdessä tekemistä. Vapaaehtoisten kanssa suunnittelu ja yhdessä tekeminen vie tietysti aikaa, ja monelle on ehkä sitten helpompaa tehdä totutun kaavan mukaan työtä. Kuvittelisin, että pitkässä juoksussa maallikkoaktiivisuus voisi kääntyä työntekijälle voimavaraksi. Näinhän on mm. nuorisotyössä, Sirkku Muilu sanoo. Vastuuta sopivasti Seurakuntaelämä on Muilulle ollut tärkeä kasvun paikka, mutta myös vaikuttamisen kanava. Hän uskoo resurssien vähetessä myös ajattelutavan muuttuvan niin työntekijöillä kuin päättäjillä. Annetaan vastuuta sopivasti, jokaisen omien voimavarojen mukaisesti. Erityisesti annetaan tilaa toisillemme ja annetaan jokaisen toteuttaa omaa kutsumustaan. Näin seurakunnassa jokainen antaa ja saa. Muilun mielestä seurakuntalaisten on myös katsottava itseään peiliin. Maallikot eivät uskalla tuoda osaamistaan kehiin eivätkä he arvosta tarpeeksi itseään. Ja on varmasti myös maallikoita, jotka ovat tuottaneet pettymyksiä työntekijöille ja vaikuttaneet sitä kautta asenteisiin, Muilu muistuttaa. Parhaimmillaan seurakuntaelämä on tilan antamista erilaisille toimijoille. Tehtäviä hänen mielestään riittää hyvin erilaisia; ryhmien pitämistä, tilanteiden vetämistä, jumalanpalveluselämän toteuttamisessa ja diakonia- ja lähetystyön alueella. Jokainen voi tuoda oman osaamisensa kaikkien iloksi. Annetaan kannustusta ja arvostetaan jokaisen antamaa panosta yhteiseen seurakuntaelämään. HANNU KERÄNEN Iisalmen seurakunnan lapsityönohjaaja Riitta Kauhanen (oik) ja seurakunta-aktivisti Sirkku Muilu suunnittelevat jo syksyn lapsityön tapahtumia. Yhteistyö pelaa ja uusiin haasteisiin lähdetään innolla. 17

18 Ylä-Savossa haetaan pontta Matkaopas-seurakuntakoulusta Tammikuussa alkanut seurakuntakoulu on vetänyt Ylä-Savossa väkeä mukaansa. Matkaopas on seurakunnan toimintaan keskittyvä valmennuskokonaisuus, joka on tarkoitettu kaikille seurakunnan toiminnasta kiinnostuneille. Koulutuksen käynyt henkilö saa valmiuksia toimia esimerkiksi seurakunnan pienpiirien vetäjänä tai avustajana seurakunnan eri työaloilla ja jumalanpalveluksissa. Seurakuntakoulu on osallistujille maksuton. Iisalmen rovastikunnan alueella käynnistynyt koulutus on lääninrovasti Olli Kortelaisen mukaan lähtenyt liikkeelle seurakuntalaisista. Myös seurakuntakoulun suunnittelu on ollut maallikkovetoinen. Näin seurakuntalaiset ovat sanoneet ääneen, minkälaisissa tehtävissä he haluavat toimia ja minkälaista koulutusta he siihen haluavat. Meidän viranhaltijoiden on nyt vastattava tähän huutoon. On upeaa, että seurakuntalaiset ovat oma-aloitteisesti nousseet tällä tavoin kantamaan vastuuta seurakuntiensa tulevaisuudesta, kiittelee Kortelainen. Seurakuntien resurssien arvioi Kortelainen oleva 2020-luvulla toisenlaiset, mikä on jo nyt huomioitava. Seurakuntien palkkalistoilla ei voi enää olla tällaista määrää viran- ja toimenhaltijoita kuin nyt. Maallikkovastuun merkitys seurakunnissa kasvaa tulevaisuudessa. Meneillään oleva Matkaopas-koulutus antaa onnistuessaan seurakuntalaisille mielekästä toimintaa seurakunnan tehtävissä ja innostaa mukaan uusia ihmisiä seuraaviin seurakuntakouluihin. Jatko tärkeää Kortelaisen mukaan nyt olisi tärkeää miettiä jatkoa koulutukselle ja kehittää sitä edelleen. Seurakunnissa kannattaa myös satsata siihen, että seurakuntakou- lulaiset saavat seurakunnassa koulutusta vastaavia mielekkäitä tehtäviä. Vapaaehtoiset voivat tuoda toimintoihin omaa osaamistaan työntekijöiden rinnalla ja myös elävöittää seurakunnan toimintaa. Varsinkin pienissä seurakunnissa on myös resurssipulaa eri työaloilla ja tapahtumien järjestämisessä, muistuttaa lääninrovasti Kortelainen. Matkaopas-koulutuksessa aiheina ovat keskeiset seurakuntaelämää sivuavat teemat. Viisautta jaetaan muun muassa palvelusta, lähetys- ja nuorisotyöstä, Raamatusta, uskosta, rukouksesta ja musiikista. Valmennuspäivät on ajoitettu lauantaiksi, ja jokainen seurakunta vastaa vuorollaan päivän sisällöstä ja sen toteutuksesta. Kukin päivä koostuu ennakkotehtävästä, aiheen käsittelystä sekä yhteisestä ateriasta. HANNU KERÄNEN SykSY 2013 Sonkajärvi Hyvät käytännöt jakoon ja yhteenveto Pielavesi Päätöstilaisuus ja Tuomasmessu 18

19 Kuva Markku Pihlaja Vuosittaisessa Gloria Patri jalkapalloturnauksessa kuopiolaiset Piispan pojat saivat tänä vuonna pronssia. KROPPA ON HYVÄ LUOMISlaHJA HuoleHDI Siitä! Kirkolla on vaarana keskittyä yksipuolisesti sieluun ja henkeen. Liikuntateesit muistuttavat kristinuskon kokonaisvaltaisuudesta ja ruumiillisuudesta, sanoo piispa Jari Jolkkonen. Jokaisella on oikeus liikuntaan, muistuttavat kaksi vuotta sitten julkaistut kirkon liikuntateesit. Teesejä on jaettu lajiliittoihin ja urheiluseuroille, ja ne ovat toimineet tervetulleina keskustelunavaajina. Piispa, urheilumies Jari Jolkkonen toimii KLUNK:in eli Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan puheenjohtajana. KLUNK pyrkii vahvistamaan liikuntakulttuuria seurakunnissa. 19

20 Hyväksy epäonnistuminen! Onnistumisen kokemukset luovat itsetuntoa varsinkin nuorisoliikunnassa. Yhtä tärkeää on sekin, ettei aina voita. Kirkon liikuntateesit: evl.fi/liikuntateesit Pitkän tähtäimen suunnitelmana on, että seurakunnissa nimettäisiin urheiluvastaava, joka huolehtisi esimerkiksi seurakunnan ja liikuntaseurojen yhteistyöstä. Helposti unohtuu, että kristinusko koskettaa koko ihmistä ruumista, sielua ja henkeä. Ymmärryksemme kristillisestä uskosta saattaa kaventua, niin että keskitytään vain oppiin, moraaliin tai hiljentymiseen. Ruumiskin on Jumalan luoma. Tärkeistä liikuntateeseistä piispa Jolkkonen nostaa erityisesti esille muutaman: Kanna kasvatusvastuusi olet mallina lapsille ja nuorille on tärkeä muistutus. Kaukaloväkivalta ja urheilijoiden julkijuopottelu eivät ole kunniaksi kenellekään. Riemua ja Rispektiä Teesit pätevät paitsi urheilukentällä, myös laajemmin elämään sovellettuina. Yksi teeseistä kuuluu hyväksy epäonnistuminen. Kilpaurheilunkin pitäisi pysyä leikkinä, vaikka se joskus unohtuu. Ei ole maailman vakavin juttu, jos häviää. Onnistumisen kokemukset luovat itsetuntoa varsinkin nuorisoliikunnassa. Yhtä tärkeää on sekin, ettei aina voita. Kyky hallita tappioihin liittyviä pettymyksen tunteita on erittäin tärkeä elämäntaito. Meillä on kasvava joukko nuoria, jotka eivät kykene käsittelemään vastoinkäymisen kokemuksia. Kristillistä liikuntaa? Asettaako usko rajoituksia liikuntaan? Voiko luterilainen joogata hyvillä mielin? Äärimmäisen harva harjoittaa hindulaisuutta joogatessaan, näkee piispa Jolkkonen. Tarvitseeko liikuntaa hengellistää? Tarvitseeko kristitty sen enempää hindulaista kuin Jeesus-joogaa, eikö se voisi olla vain keskittynyttä kehonhallintaa? Liikunta on jo itsessään hyvää. Sen lisäksi yhteisissä urheilutilanteissa voi hartaudellekin löytyä luonteva sauma. Esimerkiksi Kuopiossa sotilaitten ja pappien väliset salibandyystävyysottelut päättyvät aina iltahartauteen saunan jälkeen. Kirkollisiin koulutuksiin piispalla on toivomus. Olisi luomislahjojen hyvää huolenpitoa, jos koulutuksissa varattaisiin aina aikaa liikunnalle ja ulkoilulle, omaehtoisesti tai ohjatusti. Tuntikin riittäisi, ja tekisi hyvää. Pää tylsistyy ja kroppa piiputtaa, ellei välillä pääse ulkoilemaan. Tyyli ja tahti on liikunnassa vapaa. Kukin omalla tavallaan, kykyjensä mukaan. Kati JANSA 20

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää

Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää 18.1.2016 Saattaen vaihdettava - Järvenpää 18.1.2016 15.1.2016 2 Joensuun teologikoulutuksen kirkollisten soveltavien opintojen rakenne (1) ORIENTAATIOJAKSO

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA Kokousaika Keskiviikko 22.1. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 KOKOUKSEN AVAUS MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 KONSERTTITARJOTIN 2012 SEURAKUNNAN

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.47 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 31, poistui

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksessa muistetaan uskossa Kristukseen kuolleita ja erityisesti seurakunnan poisnukkuneita jäseniä sekä rukoillaan heidän puolestaan (ks.

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Koulukukko 3 / 2015 2016

Koulukukko 3 / 2015 2016 Kouluyhteistyö Kallaveden seurakunta Marjukka Borgman marjukka.borgman@evl.fi p. 040 4848 357 Koulukukko 3 / 2015 2016 3.5.2016 Kohti kesää Toukokuu pyörähti käyntiin ja opettajanhuoneen aamukammassa on

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Wittenberg, 31.10.1517 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 5/2014 Aika Paikka 13.5.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot