Innovatiiviset kaupungit Tulevaisuuden terveys -teema

Transkriptio

1 Innovatiiviset kaupungit Tulevaisuuden terveys -teema Millaisia hankkeita odotettavissa? HealthBio -seminaari , Turku Jouko Uusitalo, BusinessOulu ja Technopolis Oyj

2 Visio Suomi Tulevaisuuden terveyden edelläkävijä Tavoitteena on Tuottaa innovaatioita erityisesti ICT- ja terveyssektorien rajapinnassa Nostaa Suomen ja sen osaamisen tunnettuutta kansainvälisesti Luoda työpaikkoja ja edistää yritysten kasvua Tuottaa terveyshyötyä ja edistää kustannusvaikuttavuutta

3 INKA ohjelman idea Nopeat kokeilut Monistettavat ratkaisut Kansainvälinen liiketoimintapotentiaali

4 Teeman painopisteet ja vastuut MY DATA terveysinnovaatiot Centre for Health and Technology / Maritta Perälä-Heape Digitaaliset hyvinvointipalvelut Espoo Pirjo Huttunen Innovaatiokampukset Tampere Matti Eskola Kotihoidon ratkaisut Helsinki Anna-Liisa Lyytinen Innovaatioalustat BusinessOulu / Aarne Kultalahti Biopankit ja kohortit Turku Tero Piispanen Yksilöllinen ravitsemus Kuopio Anneli Tuomainen Expert Centres

5 Oulun INKA -valmistelutiimi Ohjelman valmistelu Noora Jansson BusinessOulu Viestintä Auli Kangas (suomi) Ata Bos (englanti) BusinessOulu Yritysneuvottelut ja avainhankkeiden valmistelu Jouko Uusitalo BusinessOulu & Technopolis Hankevalmistelu ja hankesalkun ylläpito Salla Hirvonen BusinessOulu My Data terveysinnovaatiot -valmistelu ja PKS -tuki Riikka Paasikivi Centre for Health and Technology Ouka hyve vetoisten hankkeiden valmistelu Erika Kukkonen Ouka hyve

6 Digitaaliset hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin tarjotin Verkkoneuvonta Espoon uusi sairaala / kotiutus Sydänpotilaan hoitoketju Teeman hankkeista ne, joiden valmistelu on pisimmällä MY DATA terveysinnovaatiot Kotihoidon ratkaisut Kansallinen suunnittelu käynnistymässä Yksilöllinen ravitsemus Räätälöidyt ravitsemusratk. Välipalat 4 hanketta 2 hanketta Innovaatioalustat Innovaatiokampukset Tulevaisuuden terveyskylä Sote Labs Biopankit ja kohortit Biop. kokonaisarkkitehtuuri Digitaalinen biopankki Expert Centres Neuro Research Center 2 hanketta 2 hanketta 1 hanke

7 Hyvinvoinnin tarjotin innovatiivinen hankinta ja käyttöönotto (Avaus 2) 1/2 Tavoitteena on Hyvinvoinnin tarjotin kehitysalustan innovatiivisen hankintaprosessin läpivienti ja alustan käyttöönotto a) kehittäminen ja tuotetestaus vuoropuhelussa ja kokeilukulttuuria hyödyntäen kuntalaisten ja yritysten kanssa sekä b) käyttöönotto arkeen, kuntalaisille ja ammattilaisille Hyvinvoinnin tarjotin ohjaa kuntalaisia toimimaan itsenäisesti oman hyvinvointinsa tukemisessa terveydenhuollon digitalisoiminen Fyysiset käynnit sosiaali- ja terveyspalveluihin vähenevät ja henkilökunnan työtä vapautuu palveluja paljon käyttävien asiakkaiden neuvontaan Uutuusarvona on älykäs asiakasohjaus. Älykäs asiakasohjaus tarkoittaa keinoja, sääntöjä ja toimenpiteitä, jotka ohjaavat asiakasprosessin etenemistä ja valintojen tekemistä. Hyvinvoinnin tarjotin on Alueellisen sähköisen asioinnin konseptin 2020 ensimmäinen pilotti. Geneerinen palvelu, toiminta- ja muutoksenhallintamallit Soveltaminen eri toimintaympäristöissä, eri ikäisten palveluja kehitettäessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti uuden liiketoiminnan luominen Erika Kukkonen, Oulun kaupunki,

8 Hyvinvoinnin tarjotin innovatiivinen hankinta ja käyttöönotto 2/2 Projektissa mukana: Oulun kaupungin Avaus-hanke sekä Avauksen yhteistyökumppanit THL, SADe-hankkeet, Tampereen Kotitori, kansallinen koordinaatio (Tekes, Sitra), Innokylä-verkosto jne. + yritykset (tietopyyntö yrityksille 8/14) INKA-kumppanit Kuopio, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, CHT, Oulun yliopisto Rahoitus: Haetaan INKA-rahoitusta Tekesin kautta, budjetti Aikataulu: Suunnitelman/hankkeen status: Projektisuunnitelman ja rahoitushakemuksen deadline Erika Kukkonen, Oulun kaupunki, erika.kukkonen@ouka.fi,

9 Mikä Hyvinvoinnin tarjotin? Oulun kaupungin Avaus-hanke on tuottanut toiminnalliset määritykset Hyvinvoinnin tarjottimesta. Erika Kukkonen, Oulun kaupunki,

10 1/2 Omahoito, digitaaliset arvopalvelut ja hyvinvoinnin verkkopalvelu Tavoite Mitä? Espoon hyvinvointipalveluiden verkkoneuvonnan tehtävänä on antaa kuntalaisille sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa monikanavaisesti sekä vuorovaikutteisesti. Verkkoneuvontapalvelu laajentaa ja parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia asioida viranomaisten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. Tiedonsaanti hyvinvointipalveluihin liittyvissä kysymyksissä helpottuu sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Verkkoneuvontapalvelua pilotoidaan neuvolan keskitetyssä ajanvarauksessa ja neuvonnassa, talous- ja velkaneuvonnassa sekä aikuissosiaalityössä. Lisäksi järjestelmää pilotoidaan lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten välillä. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut on em. Verkkopalveluun integroituva laajempi hanke, jonka määrittelyvaihe tehdään Sitra-rahoituksella Espoon koordinoimana. Tämän jatkovaiheet varaudutaan mahdollisesti toteuttamaan osana Inka Digitaaliset hyvinvointipalvelut kokonaisuutta. Motivaatio Miksi? Määrittelyjen ja pilottien kautta arvioidaan kehitettävän uuden ratkaisun hyödynnettävyyttä alueellisesti sekä kansallisesti. Tavoitteena on muiden sähköisen asioinnin ratkaisujen kanssa hakea toimialalle kansallisia standardeja. Vaikutukset? Asiakkaiden palvelu paranee ja tehostuu. Pirjo Huttunen

11 Omahoito, digitaaliset arvopalvelut ja hyvinvoinnin verkkopalvelu Toteutus Miten? Ketkä ovat projektissa mukana? Verkkoneuvontapalvelun pilotissa järjestelmätoimittajaksi kilpailutettu Sysart Oy, integraatioiden osalta toimittajina Tieto Oy, Fujitsu Oy, Espoon palveluliiketoiminta. Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut määrittelyprojektissa osallistujina Espoon lisäksi Eksote, Hämeenlinna, Joensuu, Tampere, Turku, Oulu sekä STM:n, Sitran, Kuntaliiton, Kelan, THL:n ja YTHS:n edustajat. Keitä tarvitaan lisäksi? Määrittelyn jälkeen hankinnan asiantuntijoita ja ICT-toimittajia. 2/2 Kansainväliset partnerit? Monet ICT-toimittajat toimivat kansainvälisesti. Kilpailutilanne: pilotointiprojekti on jo kilpailutettu. Laajempi toteutus kilpailutetaan myöhemmin määrittelyiden pohjalta huomioiden laajemman käyttäjäkunnan. Rahoitus: Omahoidon määrittelyrahoitus myönnetty Sitralta, verkkoneuvonnan pilotointi anottu Tekes Inka-hakemuksessa Näiden jälkeinen jatko haetaan erikseen. Aikataulu määrittelyt ja verkkoneuvonnan pilotit Suunnitelman/hankkeen status: projektit käynnissä, rahoitushakemus odottaa käsittelyä. Pirjo Huttunen

12 1/2 Espoon uusi sairaala, kuntoutuksen ja kotiutuksen uusi toimintamalli Tavoite Mitä? Tavoitteena on Espooseen rakenteilla olevan uuden sairaalan luoman merkittävän innovaatioalustan hyödyntämisen. Sairaalaan pyritään kehittämään merkittäviä uudistuksia toimintamalleihin, sairaalassa, kuntoutuksessa ja kotiutumisessa käyttöönotettavien uusien ratkaisujen integroinneissa ja hyödyntämisessä, ottamaan käyttöön kansallinen palveluväylä, ottamaan terveydenhuollon ammattihenkilöstön, potilaiden ja heidän omaistensa käyttöön uusia innovatiivisia sähköisiä työpöytäratkaisuja ja muita informaatiojärjestelmiä, mahdollistamaan entistä joustavampi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstön ja tietojärjestelmien yhteiskäyttö osin yhteisissä tiloissa sekä tekemään innovatiivisia hankintoja. Motivaatio Miksi? EUS-projektin ja sen alaprojektien tarkoituksena on määritellä, hankkia, toteuttaa, testata sekä käyttöönottaa sairaalaan tarvittavat sekä ammattihenkilöstön että asiakkaan toimintaa tukevat innovatiiviset ICT-järjestelmät. Lisäksi projektissa kehitetään sairaalan sisäisiä toimintamalleja ja prosesseja valituilta osin, näistä tärkeimpänä entistä tiiviimpi yhteistyö HUS:n kanssa. Vaikutukset? Kansallisena hyötynä EUS-projektissa tuotetaan uusien, kansallisen Vakava-arkkitehtuurin mukaisten tietoteknisten ratkaisujen määrittely, laaja-alainen pilotointi sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon uudenlaisen yhteistyön kehittäminen. Uutuusarvoa tuovat kansallisen palveluväylän käyttöönotto, innovatiiviset työpöytäratkaisut, uudet sairaalatoimintojen toteutukset, uudenlaiset kuntoutuksen ja kotiutuksen toimintamallit, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja innovatiiviset hankinnat. Pirjo Huttunen

13 Espoon uusi sairaala, kuntoutuksen ja kotiutuksen uusi toimintamalli Toteutus Miten? Ketkä ovat projektissa mukana (partnerien roolit)? Espoon oma työpanos 67,3 htkk, Projektiorganisaation ulkoa ostetut projektipäälliköt, asiantuntijat, hankintapäällikkö, arkkitehtipalvelut ja projektitoimistopalvelut (mm. Deloitte Oy, KPMG Oy, Pasaati Oy, HM&V Research Oy, Fujitsu Oy, Espoon palveluliiketoiminta, Tiera Oy), Tietojärjestelmiin liittyvä konsultointi, järjestelmien määrittelyiden, dokumentaation, integraatioiden ja konfiguraatioiden tuottaminen kilpailutetaan syksyllä 2014 (toimittajaksi saadaan lukuisia pk- ja muita yrityksiä). Uutuusarvo (Onko ennen tehty tässä mittakaavassa?) Projektiin sisältyy useita toiminnallisia ja teknisiä kokonaisuuksia, joita ei ole aiemmin toteutettu. Projekti toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteita integroida sosiaali- ja terveystyö sekä perus- ja erikoissairaanhoito. Em. toimintojen tietojärjestelmien integroiminen palveluväylää hyödyntäen mahdollistamaan toimijoiden yhteiskäytön laajassa mittakaavassa on uutta, kuten myös monet käyttöönotettavat ict-tekniset toteutukset ammattilaisten, potilaiden ja omaisten käyttöön. Ratkaisuja kehitetään yhdessä yritysten kanssa tavoitteena, että yritykset vievät samoja ratkaisuja ja osaamista myös muille suomalaisille ja kansainvälisille sote-alueen asiakkailleen. Rahoitus Hakemus Tekesille jätetty. Espoo aloittanut projektin omalla kustannuksellaan ja omalla riskillään. Aikataulu Projekti , sairaala avautuu 3/2016. Suunnitelman/hankkeen status Projekti käynnissä, rahoitushakemus odottaa käsittelyä. 2/2 Pirjo Huttunen

14 Sydänpotilaiden hoitoketjujen kehittäminen 1/2 Tavoite Mitä? Kehittää ja pilotoida organisaatiorajat ylittäviä uusia sydänterveyden hoitoketjuja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen. Motivaatio Miksi? Uusi teknologia antaa mahdollisuuksia sydänhoidon tuottavuuden ja laadun nostamiseen. Saman aikaisesti on tarve siirtyä organisaatiorajat ylittäviin toimintamalleihin, jossa toiminnan pääpaino terveyshyödyn luomisessa, ei volyymeissä. SOTE uudistuksen läpivienti edellyttää uuden toimintatavan pilotointia. Suomessa ja kansainvälisesti on tarjolla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vaikutukset? Sydänterveyspalvelujen johtamisjärjestelmä uudistuu. Terveyshyötyjen mittaamisen kehittyessä investointien osumatarkkuus paranee ja palvelut kehittyvät vaikuttavampaan suuntaan Hoitoketjut kehittyvät, organisaatiorajojen potilasvirtaa hidastava vaikutus vähenee Yrityksille tulee uusia mahdollisuuksia tuotteiden/palvelujen pilotointiin (esim. telekardio, ennustava diagnostiikka) Yritysten ja julkisten toimijoiden kesken syntyy uusia liiketoimintamalleja ja liiketoimintaa. Tampere

15 Sydänpotilaiden hoitoketjujen kehittäminen 2/2 Toteutus Miten? FinnMedi Oy (koordinaatio), Tampereen kaupunki, PSHP/Sydänkeskus Oy, yrityskumppanit (projektikumppanit, pilottikehityshankkeet) Mukaan muita kuntia Pirkanmaalta ja muualta Suomesta Projektikokonaisuuden on suunniteltu koostuvan useammasta osaprojektista edeten mallinnuksen kautta ja 1-3 rinnakkaishankkeeseen. Uutuusarvo perustuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen perinteiset rajat ylittävään toimintamalliin, uudenlaiseen ostamiseen ja terveyshyödyn tuottamiseen uutta teknologiaa hyödyntäen mm. telekardiologia ja monitorointi, ennustava diagnostiikka, uudet hoitointerventiot sekä hoitoketjujen kehittämiseen ICT:n avulla. Rahoitus: X Aikataulu: Q4/2014-Q2/2016 Suunnitelman/hankkeen status: hakemus jätetään Q4/2014. Tampere

16 Digitaaliset hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin tarjotin Verkkoneuvonta Espoon uusi sairaala / kotiutus Sydänpotilaan hoitoketju Teeman hankkeista ne, joiden valmistelu on pisimmällä MY DATA terveysinnovaatiot Kotihoidon ratkaisut Kansallinen suunnittelu käynnistymässä Yksilöllinen ravitsemus Räätälöidyt ravitsemusratk. Välipalat 4 hanketta 2 hanketta Innovaatioalustat Innovaatiokampukset Tulevaisuuden terveyskylä Sote Labs Biopankit ja kohortit Biop. kokonaisarkkitehtuuri Digitaalinen biopankki Expert Centres Neuro Research Center 2 hanketta 2 hanketta 1 hanke

17 Räätälöidyt ravitsemusratkaisut 1/2 Tavoite Mitä? Tavoitteena kehittää ikäihmisille räätälöity aterialisuke/välipalatuote suurkeittiötuotantoon. Tuote on räätälöity ikäihmisten ravinnontarpeen mukaan. Jatkossa tuote jalostettavissa kuluttajamarkkinoille. Uusi liiketoiminta Motivaatio Miksi? Väestön ikääntymisen myötä kotipalvelun ruokahuollon merkitys kasvaa. Ikäihmisten varallisuuden kasvaessa myös räätälöidyille kuluttajatuotteille on tilausta. Aterialisukkeita/välipalatuotteita, joissa otetaan huomioon ikäihmisten ravitsemukselliset tarpeet ja mieltymykset sekä todennetaan ikäihmisten ravitsemustilaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset. Innovaatioalustan (Servica kotipalvelun ruokahuolto) hyödyntäminen yritysten tuotteiden testaamisessa ja markkinoille viemisessä Vaikutukset? Elintarvike- ja ravitsemusalan yritysten liiketoiminnan kehittyminen ja kasvaminen Innovaatioalustojen hyödyntäminen suurkeittiö- ja kuluttajatuotteiden kehittämisessä Kuopio

18 Räätälöidyt ravitsemusratkaisut 2/2 Toteutus Miten? Ketkä ovat projektissa mukana (partnerien roolit)? Päätoimijat: Kuopion kaupunki, Servica (kotipalvelun ruokahuolto), UEF, yritykset Keitä tarvitaan lisäksi? Turku mukana myös omilla hankkeillaan Rahoitus Yksilöllinen ravitsemus kokonaisuus sisältää useita hankkkeita mm. ravitsemuksellinen tutkimus, yritysten tuotekehitys. Aikataulu Suunnitelman/hankkeen status Valmistelussa: hankesuunnittelu aloitettu 6/14, työpajoja pidetty, seur. työpaja 9/14 Kuopio

19 Välipalat - uusia tuotteita, teknologioita ja mahdollisuuksia 1/2 Tavoite Mitä? Kehittää valitulle kohderyhmälle suomalaisia lisäarvovälipalatuotteita uusia raaka-aineita ja teknologioita hyödyntäen sekä kotimarkkinoille että vientiin. Rakentaa pelillistetty palvelu edistämään yritysten välipalatuotteiden markkinointia. Motivaatio Miksi? Terveellisten ja maukkaiden, eri käyttötilanteisiin sopivien välipalatuotteiden tarjonta on puutteellinen Kotimaiset raaka-aineet ja teknologiaosaaminen mahdollistavat uudentyyppisten tuotesovellusten kehittämisen. Nuorten välipalasyömistä ja elinympäristöä digitaalisessa maailmassa tunnetaan heikosti. Vaikutukset? Hankkeen tuloksena syntyy suomalaisille elintarvikevalmistajille uusia vientikelpoisia välipalatuotteita ja valittuun SoMe-palveluun perustuva ravintosovellusprototyyppi pilotoitavaksi. Yritysten liikevaihdon kehitys: uudet tuote- ja palvelukonseptit, viennin kehitys, uuden markkinointikanavan hyödyntäminen. Mari Norrdal, FFF, mari.norrdal@utu.fi,

20 Välipalat- uusia tuotteita, teknologioita ja mahdollisuuksia 2/2 Toteutus Miten? Yrityksille yhteinen osio: Selvitys valitun kohderyhmän välipalasyömisen ja digitaalisen elinympäristön ymmärtämiseksi Yrityskohtaiset osiot: uusien välipalatuotteiden kehitys uusia teknologioita ja raaka-aineita hyödyntäen Yrityksille yhteinen osio: valittuun SoMe-palveluun perustuvan ravintosovellusprototyypin rakentaminen ja pilotointi Toteutus Ketkä mukana? Kansallinen hanke, mukana suunnittelussa: Turun yliopisto: FFF ja Brahea-keskus, Foodwest Oy, VTT, MTT, Kuopio Innovation Oy, elintarvikevalmistajia (suuria ja pk-yrityksiä) Tarvitaan pelifirma Rahoitus ja aikataulu? Tekes / INKA? Hankeaika , hanke suunnittelussa Mari Norrdal, FFF, mari.norrdal@utu.fi,

21 Digitaaliset hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin tarjotin Verkkoneuvonta Espoon uusi sairaala / kotiutus Sydänpotilaan hoitoketju Teeman hankkeista ne, joiden valmistelu on pisimmällä MY DATA terveysinnovaatiot Kotihoidon ratkaisut Kansallinen suunnittelu käynnistymässä Yksilöllinen ravitsemus Räätälöidyt ravitsemusratk. Välipalat 4 hanketta 2 hanketta Innovaatioalustat Innovaatiokampukset Tulevaisuuden terveyskylä Sote Labs Biopankit ja kohortit Biop. kokonaisarkkitehtuuri Digitaalinen biopankki Expert Centres Neuro Research Center 2 hanketta 2 hanketta 1 hanke

22 Tulevaisuuden Terveyskylä Tavoite Mitä? Rakentaa Tulevaisuuden Terveyskylä, jossa terveysalan yritykset, sairaalat ja tutkimuslaitokset syventävät ja laajentavat menestyvää yhteis- ja innovaatiotoimintaansa. Motivaatio Miksi? Kansainvälinen kilpailu uusien terveysteknologian ratkaisujen aikaansaamiseksi kiristyy nopeasti ja kehityspanokset ovat entistä korkeammat. Keskeinen muutosajuri modernille innovaatiotoiminnalle on tuoda tiedelähtöisen kehittämistoiminnan rinnalle nopean soveltamisen ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan mallit. Uuden keksimisen rinnalle on tarve tuoda kumppanuuskehityksen toimintamalli. Vaikutukset? Nopeampi ja vaikuttavampi innovaatiotoiminta terveysalalle Terveyspalveluiden uudistuminen ja 50% hitaammin kasvavat julkiset menot innovaatioiden nopeamman käytäntöön siirtymisen ansiosta Hankkeen aikana syntyy >20 kehityshanketta, >10 start up yritystä. Alueelle syntyy 1500 uutta työpaikkaa vuoden 2020 alkupuolelle tultaessa 1/2 Tampere

23 Tulevaisuuden Terveyskylä 2/2 Toteutus Miten? FinnMedi Oy (koordinaatio), Tampereen kaupunki, PSHP, TaY, TTY, TAMK, kiinteistöyhtiöt, yrityskumppanit (projektikumppanit, pilottikehityshankkeet) Tarvitaan terveyttä edistävien palveluiden, perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoita erikoissairaanhoidosta tunnetulle kampukselle sekä verkottumista muiden INKA -kaupunkien terveyskampuksiin Mukaan kansainvälisiä kehittämiskumppaneita ja verkottumista valittuihin globaaleihin terveyskyliin Uutuusarvo perustuu käytäntölähtöisten ja käyttäjiä osallistavien toimintamallien tuomiseen osaksi innovaatiotoimintaa Rahoitus: Aikataulu: Q3/2014-Q4/2016 Suunnitelman/hankkeen status: hakemus jätetään Q3-Q4/2014 Tampere

24 1/2 Sote Labs Tavoitteena muodostaa kansainvälinen hyvinvoinnin ja terveydenhuollon innovaatioympäristö Tuotteistetun ja verkostomaisen testaus-, kehitys- ja innovaatioympäristön luominen, joka mahdollistaa yritysten tuotteiden ja palveluiden käyttäjälähtöisen kehittämisen ketterä kehittäminen ja kaupallistaminen Oulun Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen avaaminen yritysten tuotteiden ja palveluiden testaamiseen ja pilotointiin Oulun yliopistosairaalan yhteyteen paikallinen testausympäristö Oulun kaupungin tuotetestausmallin levittäminen Yhteinen oppimiskeskus OYS, Ouka, OAMK, OY Tuottaa menetelmiä kansalaisten ja ammattilaisten osallistamiseen ideointiprosessiin Luoda kansainvälinen yhteistyöverkosto - Tavoitteena yhteistyöhankkeiden toteuttaminen Skandinavian ja Euroopan vastaavien ympäristöjen kanssa. Yritysten tuotekehityksen ja kaupallistamisen tehostumisen sekä kansainvälisen verkoston kehittymisen myötä syntyy uusia työpaikkoja Timo Alalääkkölä, PPSHP, timo.alalaakkola@ppshp.fi, , Erika Kukkonen, Oulun kaupunki, erika.kukkonen@ouka.fi,

25 2/2 Sote Labs Kohteena Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääketieteellisen teknologian tuotteet ja palvelut Toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston sekä yritysten kanssa. BusinessOulu tukee toteutusta. Yhteistyötä kansallisesti INKA-kumppanikaupunkien kanssa Tarpeena on siirtyä yksittäisistä ja hajanaisista innovaatio-, kehitys- ja testauspalveluista kohti yhtenäistä asiakaslähtöistä palvelukokonaisuutta tukee Tulevaisuuden Sairaala 2030 kokonaisuutta Rahoitus EAKR-haku, budjetti 1M-1,5M eur Kesto 2 vuotta Timo Alalääkkölä, PPSHP, timo.alalaakkola@ppshp.fi, , Erika Kukkonen, Oulun kaupunki, erika.kukkonen@ouka.fi,

26 Digitaaliset hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin tarjotin Verkkoneuvonta Espoon uusi sairaala / kotiutus Sydänpotilaan hoitoketju Teeman hankkeista ne, joiden valmistelu on pisimmällä MY DATA terveysinnovaatiot Kotihoidon ratkaisut Kansallinen suunnittelu käynnistymässä Yksilöllinen ravitsemus Räätälöidyt ravitsemusratk. Välipalat 4 hanketta 2 hanketta Innovaatioalustat Innovaatiokampukset Tulevaisuuden terveyskylä Sote Labs Biopankit ja kohortit Biop. kokonaisarkkitehtuuri Digitaalinen biopankki Expert Centres Neuro Research Center 2 hanketta 2 hanketta 1 hanke

27 1/2 BIOPANKKIEN kokonaisarkkitehtuuri Tavoite & Motivaatio Mitä, miksi? STM on kuvannut biopankkien yhteisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan toiminnan, tiedon ja tietojärjestelmäpalveluiden osalta. Tavoitetilassa biopankit hyödyntävät yhteiskäyttöisiä valtakunnallisia ITpalveluarkkitehtuuria. Palveluiden toteuttaminen edellyttää toimivalta-, resursointi- ja lainsäädäntökysymysten selvittelyä. Vaikutukset? STM pohtii biopankkien IT-palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. Tavoitteena on osakeyhtiö, jossa ovat mukana kaikki biopankit ja VTT. Osakeyhtiön omistajuus voisi 3v kuluttua siirtyä uusille SoTe-alueille ja THL:lle. Biopankkien kokonaisarkkitehtuurin toteuttaminen tulisi sisällyttää terveysalan kasvustrategian toimeenpanohankkeeseen, joka on osa tulevaisuuskatsausta ja hallitusohjelman valmistelua. Yhteisten palveluiden toteuttaminen tulisi varmistaa lainsäädännöllä.

28 2/2 BIOPANKKIEN kokonaisarkkitehtuuri Toteutus Kansallisesti Partnerit: Kaikki biopankit ja biopankkihankkeet (Yo-sairaanhoitopiirit ja vastuu yliopistot), VTT, yms. Hankinta-osaaja ja BigData guru jo hakemusvaiheeseen Eurooppalainen biopankkiverkosto BBMRI-ERIC ja muut soveltuvat ESFRI- Infrastruktuurit Kilpailutilanne: Suomessa mahdollisuudet etulyöntiasemaan Uutuusarvo (Onko ennen tehty tässä mittakaavassa?): Ei Rahoitus: Partnerien omarahoitusosuus, mahdollisesti STM, kasvusopimusvelvoitteet, EAKR, yms. Aikataulu: Hakemus pyritään jättämään 10/2014

29 Digitaalinen biopankki 1/2 Tavoite Mitä? Tavoitteena on muodostaa sairaaloiden diagnostisesta materiaalista jatkuvasti jalostuva digitaalinen aineisto prosesseineen ja palvelujärjestelmineen Motivaatio Miksi? Biopankkimateriaalin, erityisesti patologian mittavien arkistojen, digitalisoiminen ja jalostaminen tarjoaa valtavat tutkimus- ja liiketoimintamahdollisuudet uusien hoitomuotojen, täsmälääkkeiden, palvelujen ja sovellusten alueella. Vaikutukset? Mitä projekti aikoo saada aikaan? Patologian arkistojen digitointi yhdistettynä muuhun potilasdataan ja tämän Big datan tietoturvallinen säilyttäminen, analysointi ja hyödyntäminen; lääketieteellinen tutkimus on menossa tähän suuntaan sekä Suomessa että EU-tasolla. Liiketoiminnallinen vaikuttavuus? Tekesissä on työn alla biopankkien liiketoimintaselvitys. Biopankit linkittyvät terveysteknologian liiketoimintaan: sairauksien hoitoon ja tunnistamiseen, itsehoitoon ja mittaamiseen sekä prosesseja tukeviin tuotteisiin ja palveluihin. Pia Nyberg, Pohjois-Suomen biopankki,

30 Digitaalinen biopankki Toteutus Miten? Ketkä ovat projektissa mukana? PPSHP, Oulun yliopisto (tietojenkäsittelytieteen laitos), FIMM (todennäköisesti), Neagen Oy, ECM Computer Systems Oy, Nortal Oy, istoc Oy Keitä tarvitaan lisäksi? Kaikki biopankkitoimijat ovat tervetulleita Kansainväliset partnerit? Biopankkien digitalisoitumisesta ja potilastietojen kansainvälisestä louhinnasta valmisteilla EU-hanke ECSEL-rahoitusinstrumentista Kilpailutilanne: Suomen biopankit pyrkivät erikoistumaan, jotta vältettäisiin keskinäinen kilpailu. Biopankkisovellutukset ovat yrityksille uusi aluevaltaus, jossa on syytä edetä nopeasti, jotta kilpailuetua ei menetetä. Uutuusarvo: sähköisten diagnostisten kuvien ja muun potilasdatan hyödyntämistä ei ole koskaan tehty tässä mittakaavassa. Aikataulu: toteutus 3:ssa vaiheessa: 1) Digibiopankin perusta 13 kk; 2) Biopankki palveluna 24 kk, 3) Biopankki ekosysteeminä 24 kk Suunnitelman/hankkeen status: suunnitelma kierroksella kumppaneilla kunkin oman osa-alueen ja osabudjettien 2/2 Pia Nyberg, Pohjois-Suomen biopankki,

31 Digitaaliset hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin tarjotin Verkkoneuvonta Espoon uusi sairaala / kotiutus Sydänpotilaan hoitoketju Teeman hankkeista ne, joiden valmistelu on pisimmällä MY DATA terveysinnovaatiot Kotihoidon ratkaisut Kansallinen suunnittelu käynnistymässä Yksilöllinen ravitsemus Räätälöidyt ravitsemusratk. Välipalat 4 hanketta 2 hanketta Innovaatioalustat Innovaatiokampukset Tulevaisuuden terveyskylä Sote Labs Biopankit ja kohortit Biop. kokonaisarkkitehtuuri Digitaalinen biopankki Expert Centres Neuro Research Center 2 hanketta 2 hanketta 1 hanke

32 1/2 Neuro Research Center Tavoite Mitä? Kv-kilpailukykyinen neurotieteiden alueen osaamisen keskus, ns. expert center Kehittää ja kaupallistaa yhteistyössä kansainvälisen ja kotimaisen lääke-, diagnostiikka- ja teknologiateollisuuden kanssa Suomen korkeatasoista osaamista ja osaamisen pohjalle syntyneitä innovaatioita neurotieteiden alueella Uusi liiketoiminta Kv-partnerointi, investointien houkuttelu Suomeen Motivaatio Miksi? Väestön ikääntyminen, muistisairaat Globaali tarve uusille hoitomuodoille, lääkkeille, diagnostiikalle, teknologialle, kuntoutukselle jne. Vaikutukset? Useita liiketoiminnan osa-alueita (olemassa olevia tai uusia tuotteita tai palveluja): mm. kuntoutus, uudet teknologiat ja hoitomuodot, lääkkeet, pelillisyys, ravitsemusratkaisut, diagnostiikka jne. Kansallisena tavoitteena Neuro Research Finland Investoinnit Suomeen Kuopio

33 Neuro Research Center 2/2 Toteutus Miten? Ketkä ovat projektissa mukana (partnerien roolit)? Päätoimijat UEF, KYS, Kuopion kaupunki, yritykset Keitä tarvitaan lisäksi? Turku, Helsinki Kansainväliset partnerit? Kv-tutkimuspartnerit, kv-yritykset, vastaavanlaiset terveyden ekosysteemit Rahoitus Merkittävä kokonaisuus, sisältää useita eri rahoituslähteitä, mm. INKA, alueellinen EAKR, Horizon, kansalliset ohjelmat jne. Käynnissä jo monia linkittyviä kvhankkeita. Yrityshankkeita. Aikataulu Kick off 11/2014 Kuopiossa, Alzheimer symposium ja Knowledge from the Top tapahtuma 06/2015 Suunnitelman/hankkeen status: Valmistelussa, Big Picture tehty Kuopio

34 Digitaaliset hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin tarjotin Verkkoneuvonta Espoon uusi sairaala / kotiutus Sydänpotilaan hoitoketju Teeman hankkeista ne, joiden valmistelu on pisimmällä MY DATA terveysinnovaatiot Kotihoidon ratkaisut Kansallinen suunnittelu käynnistymässä Yksilöllinen ravitsemus Räätälöidyt ravitsemusratk. Välipalat 4 hanketta 2 hanketta Innovaatioalustat Innovaatiokampukset Tulevaisuuden terveyskylä Sote Labs Biopankit ja kohortit Biop. kokonaisarkkitehtuuri Digitaalinen biopankki Expert Centres Neuro Research Center 2 hanketta 2 hanketta 1 hanke

35 Esimerkkihankkeita valmistelussa Oulusta Health City ONION 2 Global Champions Innovaatioprosessin alkupää DM

36 Health City 1/2 Tavoite Luoda Suomeen 3-5 eri kasvukaupunkiin uusi makrotrendeihin vastaava asumismuoto, joka on palveluiden keskiössä Motivaatio Miksi? Makrotrendit; a) kaupungistuminen vaatii lisää asuntoja, b) ikääntyminen vaatii palveluita asumisen yhteyteen ja c) hyvinvointi mahdollistaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen ja välttämätöntä Ikääntyminen muuttaa voimakkaasti huoltosuhdetta, josta seuraa erityisen voimakas kustannusten nousu (SOTE) Vaikutukset? "Täynnä elämää" lupauksen mukaisesti ja välittömänä seurauksena parempaa asumista sekä huomattavia kustannussäästöjä Yhden ihmisen palveluasumisen piiriin siirtyminen yhdellä vuodella säästää n. 40keur, Health Cityn referenssihankkeessa Oulun Lipporannassa kustannussäästöpotentiaali; alueen vaikutuspiiristä 5%:a vuodessa siirtää palveluiden piiriin menemistä => n. 3meur kustannussäästö (toimijoiden, alueen, Suomen kannalta,... EU-taso/globaali merkitys) Työpaikkoja per hanke n. 180, hanke koko n. 100 Meur / kem2 Yritysvetoinen

37 1/2 ONION 2 Tavoite Mitä? ONION2 määrittelee ja vie esikaupalliseen toteutusvaiheeseen sote-alueen kokonaisarkkitehtuurissa esitetyn hajautetun integraatioalustan Motivaatio Miksi? Sote-alue tarvitsee standardoidun integraatioalustan, jolla luodaan maantieteellisesti hajautettu, modulaarinen järjestelmäkokonaisuus. Sote-alueiden operatiivinen toiminta käynnistyy ja ennen sitä alueella oleva heterogeeninen järjestelmäkirjo pitää saada toimimaan yhteen Vaikutukset? Mahdollistaa sote-alueen ICT toiminnan käynnistiminen hallitusti. Tarjoaa alustan, johon voidaan luoda standardoituja (hallittuja) rajapintoja ja siten mahdollistaa laajemman ekosysteemin luominen Standardoidut rajapinnat tarjoavat useammille yrityksille mahdollisuuden kehittää sote-alueelle järjestelmiä. Luotu kokonaisuus ja eteenkin standardoidut rajapinnat on mahdollista ottaa käyttöön muilla sote-alueilla ja EU-tasoisen standardointiyhteistyö on mahdollista Markku Huotari, markku.huotari@ouka.fi

38 ONION 2 2/2 Toteutus Miten? Pohjoinen sote-alue, PPSHP, Oulun kaupunki STM ja THL. Sote-alueen sairaanhoitopiirit ja suurimmat kunnat Esikaupallisessa vaiheessa mahdollisesti alan yrityksiä Suomessa ei ole toteutettu vastaavassa laajuudessa 1-2 vuotta, aloitus asap Suunnitteluvaiheessa Markku Huotari, markku.huotari@ouka.fi

39 1/2 Global Champions Tavoite Mitä? Liiketoimintaosaamisen, markkinaymmärryksen ja verkottumisen tehokehitys startupeille ja pkyrityksille, joilla disruptiivinen, skaalautuva ja riskirahoituskelpoinen innovaatio. Kohteena yritykset, joilla lähtökohtaisesti on parhaat mahdollisuudet luoda nopeasti ja kestävästi satoja - tuhansia korkeasti palkattuja työpaikkoja sekä jatkuvasti uudistaa talouden ja teollisuuden rakenteita. Motivaatio Miksi? Liiketoimintaosaaminen, markkinaymmärrys ja verkostot ovat suomalaisten startupien ja pk-yritysten perusheikkous. Se estää menestymisen globaalissa kilpailussa ja pudottaa lupaavat yritykset kansantalouden kannalta vähämerkityksellisiksi. Teknologiakehitys ja globalisaatio ovat nostaneet riskirahoituskelpoiset yritykset kansantalouksien kasvun vetureiksi. Suomi on kaukana johtavista maista ja alueista hyödyntää innovaatioita kansatalouden kasvun hyväksi. Ellei välimatkaa kurota umpeen, juutumme kasvavan työttömyyden, alenevien palkkojen ja supistuvan ostovoiman kierteeseen. Liiketoimintaosaamisen ja markkinaymmärryksen heikkouksista ja puutteista on puhuttu vuosikymmeniä. Riittävän voimakkaita ja konkreettisia toimenpiteitä ei ole kuitenkaan tehty vertaa esimerkiksi t&k-sijoitukset ja aikaisen vaiheen riskirahoitus. juhani.saukkonen@businessoulu.com,

40 1/2 Global Champions Vaikutukset? Global Champions projektissa tunnistetaan yritysten perustaja- ja johtotiimien heikkoudet ja sokeat kohdat ja kehitetään menetelmät ja verkostot, joilla koulutuksen, valmennuksen, verkottamisen, markkinaaltistuksen ja mentoroinnin keinoin luodaan valmiudet kehittyä globaalin kilpailun edellyttämälle tasolle Liiketoimintaosaaminen maailmanluokkaan: Yritysten perustaja- ja johtotiimien kyky tunnistaa liiketoimintaosaamisen heikkoudet ja löytää keinot kehittyä maailmanluokan tasolle. Investoinnit kasvuun: Erityisesti kasvaa maailman johtavilta vc-rahoittajilta saatavaa rahoitus. Merkittävä osatekijä siihen, että Suomen VC-investoinnit nousevat sadan miljoonan euron vuositasolta miljardin euron vuositasolle. Työpaikat ja ostovoima kasvuun: Korkeammin palkattujen työpaikkojen määrä kääntyy kasvuun. Merkittävä osatekijä siihen, että riskirahoitettuihin yrityksiin syntyvä työpaikkojen vuosikasvu kasvaa sadoista tuhansiin ja kymmeniin tuhansiin

41 Global Champions 2/2 Toteutus Miten? Ketkä ovat projektissa mukana (partnerien roolit)? Techopolis Oyj & Business Oulu (hankkeen esivalmistelu) Keitä tarvitaan lisäksi? Kaupungit (pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Kuopio, Jyväskylä), yrityskehitystoimijat, enkelija vc-rahoittajat Kansainväliset partnerit? Johtavat kiihdyttämöt, startup-kouluttajat, valmentajat ja mentorit USA:sta, Euroopasta, ja Aasiasta Uutuusarvo (Onko ennen tehty tässä mittakaavassa?) Määrätietoista paneutumista liiketoimintaosaamisen- ja markkinaymmärryksen aiheeseen ei ole tehty. Rahoitus: Kokonaisrahoitustarve 4 miljoonaa pilot-projektille. Kokonaiskustannukset alenevet pilotprojektin pohjalta tehtävässä jatko-ohjelmassa (kokemuskäyrä). Aikataulu: Aloitetaan 18 kk:n pilot-projektilla. Kansallinen tarve 3-5 toteutuskierrokselle. Suunnitelman/hankkeen status: suunnittelu. juhani.saukkonen@businessoulu.com,

42 Global Champions - Process Scenario 300 Disruptive&Scalable&0,5B Opportunity Recommended by Finnish Angels or VCs CLOSE TEAMS OF FOUNDERS Reviewed & Recommended by Succesful US VCs 3 MONTH MARKET EXPOSURE & RESEARCH IN THE US Each Team of Two Founders Will Have Two Qualified Part Time Local Advisors/Coaches/Mentors for Guidance and Connections to Potential Customers, Investors, Partners, Executive Candidates Event/Workshop/Seminar/Conference Participation 20 x 0,5 MILLION AWARDS FOR 6 MONTHS LAUNCH PREPARATION IN THE US OR EU OR ASIA juhani.saukkonen@businessoulu.com,

43 OuluHealth Living Labs -hankekokonaisuus Nordic Living Labs verkosto / Nordic Innovation Fund OuluHealth Living Labs Oslo Malmö/Lund Aalborg Uppsala Reykjavik Idealouhinta /Tekes INKA OIA SoTe OAMK OY PPSHP Yritykset Tutkijat Ammattilaiset Kansalaiset Ideaklinikka /Tekes INKA Sote Labs / EAKR Kaupalliset tuotekehitys ja testausympäris töt /EAKR Kaupallistaminen Yritykset Global Champions /Tekes INKA Käyttäjäyhteisöt (OulLabs-laajennus) /Tekes INKA

44 Kiitos!