JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sivu 50 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta 4.

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Aika klo 17:00-19:30 Paikka Joensuun paloasema, Noljakantie 4 Käsitellyt asiat Sivu 50 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 51 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 52 Merkintöjä 5 53 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuukausiraportti toukokuulta Senioripihan 4. vaiheen (Martta-talon) liikehuoneiston esivuokrasopimus 8 55 Sireenipihan välivuokraus Sosiaalipäivystyksen laajentaminen vuonna Nuorisotakuun TYPPI -järjestelmän rekisterin perustaminen Vastaus Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kirjelmään omaishoitajien aseman parantamiseksi 59 Vastaus valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen senioreiden liikuntaohjelmasta Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoja Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousaikojen muutoksia 26

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Läsnä Parikka Tuula puheenjohtaja Väänänen Eira varapuheenjohtaja Tahvanainen Kari jäsen Holopainen Hannu jäsen Väkeväinen Kari jäsen Karttunen Jorma jäsen Jääskeläinen Sampsa jäsen Järvinen Päivi jäsen Turpeinen Jari jäsen Kauppinen Marja jäsen Ihanus Emilia nuorisovaltuuston jäsen Rieppo Eija va. sosiaali- ja terveysjohtaja Kosonen Anne talousjohtaja Korhonen Leena sosiaalipalvelujen johtaja Laakkonen Ari johtava ylilääkäri Karukannas Seija vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Aspelund Taina va. hallintopäällikkö Suhonen Hanna jäsen Kiviniemi Tuula kehittämisasiantuntija Romppanen Kimmo jäsen Välimäki Sampo nuorisovaltuuston jäsen Poissa Uusi-Illikainen Heleena jäsen Lukkarinen Ilkka jäsen Allekirjoitukset Tuula Parikka puheenjohtaja Taina Aspelund pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Eir a Väänänen pöytäkirjan tarkastaja Jari Turpeinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sosiaali- ja terveyskeskuksessa Pöytäkirjanpitäjä Taina Aspelund

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus STLTK 50 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta STLTK 51 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Eira Väänänen ja Jari Turpeinen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Merkintöjä STLTK 52 Siun Soten tilannakatsaus: va. sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Rieppo Kiihtelysvaaran yhteiskunnallisen yrityksen tämän hetkinen tilanne: Vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuukausiraportti toukokuulta / /2013 STLTK 53 Toukokuun raportointitilanteen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulos on 5,7 milj. euroa ylijäämäinen ja yhteistoiminta-alueen nettoyksikön tulos 6milj. euroa ylijäämäinen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakate ilman kuntien maksuosuuksia on 110,9 milj. euroa, josta Joensuun osuus on 87,6 milj. euroa, Kontiolahden osuus n. 13,6milj. euroa ja Outokummun osuus 9,7 milj. euroa. Toukokuun tilanteen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat kasvaneet 3% viime vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna. Joensuun nettomenot ovat kasvaneet 3,1% ja Kontiolahden 6,8%.Outokummun nettomenot ovat laskeneet 2,6% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Joensuussa menojen kasvu kohdistuu omaan toimintaan, erikoissairaanhoidon muutoksen ollessa miinusmerkkistä. Kontiolahdessa nettomenot kasvavat sekä omassa toiminnassa että erikoissairaanhoidossa. Outokummussa nettomenot kasvavat omassa toiminnassa ja laskevat reippaasti erikoissairaanhoidossa. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 6,1% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Tämä näkyy myös kasvaneina henkilötyökuukausina, jotka ovat n. 85 henkilötyökuukautta suuremmat kuin vuosi sitten. Sen sijaan palvelujen ostot ovat nousseet 1,7% vuodentakaisesta tilanteesta. Tilaajajaosto on edellyttänyt kokouksessaan , että tuottaja esittää toimenpiteet, jolla Joensuun ja Kontiolahden tilausten toteutuminen talousarvion mukaisina voidaan varmistaa. Lisäksi tilaajajaosto edellyttää, että tuottaja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla terveysasemien puheluiden vastausprosentti nousee kuukausittain siten, että 90% vastaustavoite saavutetaan lokakuussa 2015, ja tilaajajaosto edellyttää myös, että kotihoidon välitön työaika nousee tavoitteeksi asetettuun 60 %:iin. Toukokuun tilanteen perusteella tehdyn laskennallisen ennusteen mukaan Joen suun budjetti on ylittymässä n. 1,5 milj.euroa ja Kontiolahden n. 0,6 milj.euroa. Outokummun budjetti on puolestaan alittumassa 0,8 milj.e uroa. Joensuussa nettomenot ylittyvät terveyspalveluissa n. 0,7 milj. euroa, erikoissairaanhoidossa 0,4 milj. euroa ja sosiaalipalveluissa n. 0,6 milj. euroa. Joensuussa jonopäivien kehitys on ollut alkuvuoden erittäin maltillinen, toukokuun loppuun mennessä on muodostunut vain 14 jonopäivää, mutta budjetin alittuminen tältä osin ei riitä kattamaan koko erikoissairaanhoidon arvioitua ylitystä. Kontiolahden budjetti ylittyy terveyspalveluissa 0,1 milj. euroa, erikoissairaanhoidossa 0,26 milj. euroa ja sosiaalipalveluissa 0,4 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon ylitysuhka on laskenut alkuvuodesta ja huhtikuunkin tilanteesta, mutta vastaavasti terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen ylitysuhka on hieman noussut aiemmin ennakoidusta. Outokummussa on menonnousupaineita toimeentulotuessa ja vammaispalveluissa. Vaikka ko. menot ylittävät budjetoidun, jäävät Outokummun nettomenot selkeästi alle arvioidun. Joensuussa ja Kontiolahdella toimenpiteitä budjetissa pysymiseksi on tehty ja yksittäisiä toimenpiteitä tehdään mahdollisuuksien mukaan koko ajan, mutta toimenpiteiden vaikutukset tulevat viiveellä, jonka vuoksi budjetissa ei toukokuun arvion perusteella pysytä.

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Toukokuussa terveysasemien puhelujen vastausprosentti on yhteistoiminta-alueella ollut 60,03% ja noussut huhtikuun tilanteesta n. 5,8 prosenttiyksikköä. Tammikuun tilanteeseen verrattuna puhelujen vastausprosentti on noussut yli 17 prosenttiyksikön verran. Joensuun vastausprosentti oli toukokuussa 59% ja se on noussut huhtikuun tilanteesta 6 prosenttiyksikköä. Kontiolahden vastausprosentti oli toukokuussa yhteistoiminta-alueen korkein, ollen 67% ja nousua huhtikuusta saatiin aikaan kolmen prosenttiyksikön verran. Outokummun vastausprosentti on laskenut jo kahden kuukauden ajan, toukokuun vastausprosentin ollessa n. 60,6%. Takaisinsoittopyyntöjen osuus on yhteistoiminta-alueella 11,6% kaikista soitetuista puheluista. Toukokuussakin suurin puhelumäärä on ollut aamuisin klo 8-9, jolloin puheluja on tullut 35% päivittäisestä puhelumäärästä. Viikonpäivittäin tarkasteltuna suurin puhelumäärä on maanantaisin (28%) ja tiistaisin (23%). Liitteenä olevassa kuukausiraportissa on esitetty toiminta ja talous lyhyesti kunnittain. Liitteenä on myös vastaanottojen käyntimäärät sekä puhelutiedot terveysasemittain. Palveluarviotaulukot ovat lautakunnan jäsenten luettavissa luottamusmiesten verkkopalvelussa. Valmistelijat: talousjohtaja Anne Kosonen, vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas, sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen, johtava ylilääkäri Ari Laakkonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä kuukausiraportin tie dok si. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuukausiraportti huhtikuu 2015 Liite 2 Terveysasemien vastaanottotoiminnan seuranta

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Senioripihan 4. vaiheen (Martta-talon) liikehuoneiston esivuokrasopimus 1821/ /2013 STLTK 54 Vuoden 2015 talousarviomääräysten mukaan rakennuksien, rakennelmien sekä ko nei den ja laitteiden vuokraamisen peruskaupungin tai liikelaitoksen käyttöön on saatava tilaajan (kaupunginhallitus ja soteasioissa soten tilaajajaoston lupa), jos sovitun vuokra-ajan yhteenlaskettu vuokra ylittää 1,5 milj. euroa. Toistaiseksi voi mas sa ole vien sopimusten vuokravastuu lasketaan kertomalla vuotuinen vuok ra me no luvulla 10. Rajoitus koskee sekä rahoitusleasingkohteita että muita vuok ra so pi muk sia. Käsiteltävänä oleva liikehuoneiston esivuokrasopimus koskee Senioripihan koko nai suu den viimeisenä rakennusvaiheena valmistuvaa Asunto Oy Joensuun Mar tas sa Rauhankatu 8 sijaitsevia toimistotiloja. Tilojen vuokranantaja on Raken nus toi mis to K. Tervo Oy ja tilat vuokrataan kaupungille toimisto- ja pal ve lu tiloik si. Tilat on tarkoitettu kotihoidon käyttöön ja vuokrattavien tilojen pinta-ala on 519 m2. Vuokrasopimus on määräaikainen 20 vuotta ja sitä on mahdollista jatkaa mää räajan jälkeen ko. ajankohdan käyvällä hintatasolla ja muuten soveltuvin osin al kupe räi sen vuokrasopimuksen ehdoin. Vuokrakohde on rakenteilla ja sen on suunni tel tu valmistuvan aikaisintaan ja viimeistään mennessä. Lo pul li nen vuokra-ajan valmistumisajankohta tarkennetaan men nessä. Tiloja tulee käyttää jatkuvasti arvonlisäverolain 10. luvun vähennykseen oi keutta vas sa käytössä. Alustava vuokra-arvio on 9.082,50 euroa/kk (alv 0%), vuo si tasol la n euroa. Koko sopimuskauden arvo esisopimuksessa arvioidulla vuok ra ta sol la on euroa. Kaupungilta perittävistä käyttökorvauksista so vi taan erikseen. Sosiaali- ja terveystoimi vuokraa ko. sopimuksessa tilat tilakeskukselta, joka edus taa sopimuksessa kaupunkia vuokranantajaan nähden. Liikehuoneiston vuok ra so pi mus lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kotihoidon kustannuksia vuosi ta sol la n euroa, mutta muiden tilojen vähentyessä kotihoidossa neliöt pie ne ne vät ja tilojen li säyk ses tä aiheutuvien nettokustannusten on laskettu pysy vän samassa tasossa kuin nykyisillä tiloilla. Valmistelijat: vuokrapalvelupäällikkö Ari Korhonen, vs. huoltopäällikkö Jukka Ma sa lin, talousjohtaja Anne Kosonen Vs. sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää tilaajajaostolle, että tilaajajaosto myöntää luvan tilojen liikehuoneiston vuok rauk seen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Va. sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Rieppo on esteellinen osallistumasta asian

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelyyn. Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Korhonen esitteli asian. Liitteet Liite 3 Senioripihan 4. vaiheen (Martta-talon) liikehuoneiston esivuokrasopimus

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sireenipihan välivuokraus 3492/ /2014 STLTK 55 Kaupunginhallitus on ( 384) käsitellyt erityisryhmien asumiseen liit tyviä linjauksia. Päätöksessään kaupunginhallitus on hyväksynyt vä li vuok raus menet te lyn tapauskohtaisesti harkintaan perustuen yhdeksi vaihtoehdoksi asun tojen/pal ve lu ti lo jen vuokrauksessa erityisryhmien tarpeisiin. Kaupunginhallitus on li säk si täsmentänyt asiaan liittyvää päätöksentekomenettelyään siten, että vä livuok ra so pi mus käsitellään ja hyväksytään kulloinkin voimassa olevien ta lous arvio mää räys ten mukaisesti. Erityisasumisen toimeenpano-ohjelmaa on päivitetty kau pun gin hal li tuk ses sa ja Niinivaaran hoivakoti, Sireenipiha, sisäl tyy kaupunginhallituksessa päivitettyihin erityisasumisen linjauksiin. Vuoden 2015 talousarviomääräysten mukaan rakennuksien, rakennelmien sekä ko nei den ja laitteiden vuokraamisen peruskaupungin tai liikelaitoksen käyttöön on saatava tilaajan (kaupunginhallitus ja soteasioissa soten tilaajajaoston lupa), jos sovitun vuokra-ajan yhteenlaskettu vuokra ylittää 1,5 milj. euroa. Toistaiseksi voi mas sa ole vien sopimusten vuokravastuu lasketaan kertomalla vuotuinen vuok ra me no luvulla 10. Rajoitus koskee sekä rahoitusleasingkohteita että muita vuok ra so pi muk sia. Välivuokrasopimus on tässä kohdassa tarkoitettu muu sopimus. Vä li vuok ra so pimuk sel la tarkoitetaan sopimusta, jossa kaupunki vuokraa kiinteistön omis ta valta yhtiöltä asunnot ja vuokraa ne edelleen asukkaille. Välivuokrausmenettelyn tavoitteena kyseisessä kohteessa on kohtuuhintaisten asun to jen saaminen ikäihmisille. Välivuokrausmallissa kaupunki vuokraa kohteen arvonlisäverollisena edelleen vuokraamista varten, jolloin vuokraustoiminta so si aa li huol to na tapahtuvaan palveluun oikeuttaa arvonlisäveron palautukseen ja siten alentaa asukkaiden vuokrakuluja. Käsiteltävänä oleva välivuokraussopimus koskee Niinivaaran hoivakotia, Si ree nipi haa, joka on tarkoitettu ikäihmisten ympärivuorokautiseen, tehostettuun palve lu asu mi seen. Hoivakodin rakennuttaminen on kilpailutettu siten, että Joensuun kaupunki on sitoutunut vuokraamaan tilat pitkäaikaisella vuok ra so pi muksel la ja kaupunki tuottaa toiminnan itse. Kilpailutuspäätös on tehty kau pun ginhal li tuk ses sa ja hoivakodin rakennuttajaksi on valittu AVAIN Raken nut ta ja Oy. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto on kokouksessaan päättänyt antaa luvan Niinivaaran hoivakodin välivuokrauksen esi so pi muk sen hyväksymiseen ja sosiaali- ja terveyslautakunta kokouksessaan päättänyt hyväksyä välivuokrauksen esisopimuksen. Varsinainen välivuokrasopimus on laadittu Avain Palvelukodit Oy:n kanssa, joka omis taa Niinivaaran Palvelukotien osakkeet osoitteessa Nepenmäenkatu 15, Joen suu. Vuokrattavia erityisasuntoja on yhteensä 60 kpl. Kohteen asuntoala, sisäl täen avustetut palvelutilat, on 2851 m2. Asuntojen apu- ja yhteistilat 1142 m2 ja palvelutilat 370 m2. Tehostetun hoivan asukasvalinnat tekee sosiaali- ja terveyspalvelujen SAS (Selvi tä-ar vi oi-si joi ta) työryhmä syksyllä 2015.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kohde on edelleen rakenteilla ja valmistumispäiväksi on sovittu Vuok ra so pi mus on määräaikainen, 15 vuotta, ja se alkaa aikaisintaan Kau pun gil la on alkuperäisen sopimuskauden jälkeen oikeus jatkaa vuokrakautta 5 vuoden määräaikaisella jaksolla entisin ehdoin ja uudelleen vielä tämän jälkeen kin. Vuokranmäärityksessä on noudatettava kokotukilain (604/2001) mukaista omakus tan nus pe ri aa tet ta. Vuokran on vastattava kiinteistön rahoituksen ja hyvän kir jan pi don mukaisista menoista yhtiölle aiheutuvia kustannuksia yllämainitun oma kus tan nus pe ri aat teen mukaisesti. Ensimmäisen vuoden ajan kohteen vuokran määrä on maksimissaan euroa vuodessa (alv. 0%). Vuokra määritetään 12 kuukaudelle aina elokuun loppuun mennessä ja sitä peritään samansuuruisena seuraavan kalenterivuoden alus ta 12 kuukauden ajan. Yhtiö esittää kaupungille oma kus tan nus vuok ra las kelman, johon vuokrantarkistus perustuu. Vuokrantarkistus edellyttää aina kau pungin hyväksyntää. Ensimmäinen vuokrantarkistus on yhden kokonaisen toi min tavuo den jälkeen eli vuoden 2018 alusta. Valmistelijat: talousjohtaja Anne Kosonen, vs. huoltopäällikkö Jukka Masalin Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. esittää tilaajajaostolle, että tilaajajaosto antaa luvan Sireenipihan välivuokraukseen 2. hyväksyä osaltaan vuokrasopimuksen 3. oikeuttaa sopimuksen allekirjoittavia viranhaltijoita tekemään vuok ra so pimuk seen mahdollisia tarkennuksia ennen vuokrasopimuksen al le kir joit tamis ta Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 4 Sireenpihan vuokrasopimus Liite 5 Sireenipihan vastuujakotaulukko

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalipäivystyksen laajentaminen vuonna /05.00/2013 STLTK voimaan tullut sosiaalihuoltolaki (29 ) edellyttää, että sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Yhteys sosiaalipäivystykseen on saatava ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Pohjois-Karjalan maakunnan ja Heinäveden kunnan yhteinen sosiaalipäivystys on toiminut keväästä 2006 lähtien. Sosiaalipäivystyksen kustannukset jakaantuvat kuntien asukasluvun mukaan (kunnittaiset kustannukset liitteenä). Sosiaalipäivystyksen toiminta ja sen työntekijät sijoittuvat hallinnollisesti Joensuun sosiaalipalveluiden yhteyteen. Sosiaalipäivystäjien esimiehenä toimii lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä. Sosiaalipäivystyksessä työskentelee tällä hetkellä kolme päätoimista sosiaalityöntekijää. Päivystäjät työskentelevät arkipäivisin klo välisen ajan ja viikonloppuisin (la-su) klo välillä. Yöaikainen ns. etupäivystys on järjestetty vastaanottokodille. Etupäivystäjien tehtävä on arvioida tilannetta ja tarvittaessa hälyttää takapäivystäjänä toimiva sosiaalityöntekijä tilannetta ratkomaan. Takapäivystäjinä toimivat Joensuun sosiaalipalveluiden sosiaalityöntekijät sekä osittain sosiaalipäivystäjät itse. Ennen huhtikuun alkua 2015 yöaikainen päivystys järjestettiin vain viikonloppuisin (pe-su), mutta 1.4. alkaen yöaikainen päivystys on järjestetty edellä kuvatulla tavalla kaikkina viikonpäivinä. Tästä johtuen työntekijöihin kohdistuva kuormitus on kasvanut. Muuttuneen sosiaalihuoltolain vaatimuksiin on varauduttu vuoden 2015 talousarviossa siten, että sosiaalipäivystykseen on mahdollista palkata neljäs sosiaalityöntekijä lukien. Sosiaalipäivystyksen laajentumista on käsitelty maakunnan kuntien yhteistoimintakokouksessa helmikuussa Valtimon kuntaa lukuunottamatta kaikki maakunnan kunnat ja Heinävesi ovat jatkossakin mukana yhteisessä sosiaalipäivystyksessä. Sosiaalipäivystyksen toiminta : 1. Neljä sosiaalityöntekijää huolehtivat sosiaalipäivystyksestä arkipäivisin klo ja viikonloppuisin klo välisinä aikona. Työvuorossa on yksi tai kaksi työntekijää. 2. Yöaikaisena ns. takapäivystysyksikkönä toimii Joensuun turvakoti. Turvakodin toiminta muuttuu ympärivuorokautiseksi toiminnaksi. Turvakodin henkilöstön koulutustaso (sosionomi AMK) mahdollistaa työntekijöille sosiaalipäivystyksen etupäivystäjänä toimimisen. 3. Yöaikaisesta varallaolosta (ma-pe ja la-su 24-12) vastaavat osittain sosiaalipäivystäjät itse ja osittain muut Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden sosiaalityöntekijät. Turvakodilta hälytetään varallaoleva sosiaalityöntekijä tarpeen mukaan paikalle. 4. Arkipäivinä klo kukin kunta huolehtii sosiaalihuoltolain mukaisista velvoitteistaan itse.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelijat: sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen ja kehittämispäällikkö Karri Poutanen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä Pohjois- Karjalan maakunnan ja Heinäveden kunnan sosiaalipäivystyksen laajentamisen liitteenä olevan sopimuksen mukaisesti lukien Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 6 Sopimus maakunnallisesta sosiaalipäivystyksestä Liite 7 Sosiaalipäivystyksen kunnittaiset kustannukset

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Nuorisotakuun TYPPI -järjestelmän rekisterin perustaminen 2534/03.03/2014 STLTK 57 Kaupunginhallitus päätti ( 34), että Joensuu osallistuu kuntakokeiluun hy vin voin nin integroidun toimintamallin, nuorisotakuun sekä asumispalvelujen osal ta. Kokeilu toteutetaan vuosina Kaupunginhallitus hyväksyi ( 433) omalta osaltaan kun ta ko kei lu so pimuk sen. Lain voimaantulon johdosta myös kuntien ja valtion väliset ko kei lu so pimuk set tulevat voimaan Kuntakokeilun yhtenä keskeisenä työvälineenä on erikseen nuorisotakuuta varten avattu TYPPI-järjestelmä, joka mahdollistaa eri toimijoiden yhteisen pal ve lusuun ni tel man laatimisen. Sopimuksessa on mainittu, että kunnan asianomainen toimielin tekee pää töksen Nuorisotakuukokeilun NT-Typpi-järjestelmän asiakasrekisterin pe rus ta mises ta. Päätöksessä määrätään myös, mikä kunnan virasto tai toimintayksikkö taik ka kuntayhtymä vastaa yksilöllisten palvelusuunnitelmien yh dis tä mis ko keilus ta. Nuorisotakuukokeilun asiakkaiden rekisteröinti voi alkaa kun kokeilu kunnassa on alkanut ja asiakasrekisterin käyttöoikeus ja käyttö on määritelty il moit ta malla kokeiluhankkeelle käyttäjien yhteystiedot ja ammattinimikkeet kunnissa ja TE toi mis tois sa. Joensuun nuorisotakuun kuntakokeilussa ovat mukana myös Liperin ja Kon tiolah den kunnat ja käyttöönotettavan Nuorisotakuun TYPP I-järjestelmän re kis teriin kuuluvat myös näissä kunnissa kirjatut asiakkaat. Kaikkien kolmen kunnan jär jes tel män käyttäjien yhteystiedot ja ammattinimikkeet sekä vastuuhenkilöt on ilmoitettu Kuntakokeilun toimijoiden kautta Alueelliseen tie to hal lin to pal velu yk sik köön (AHTI). Kuntakokeilussa olevista toimijoista ja TYPPI-järjestelmän käyttäjistä suurin osa on sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä, joten on loogista, että rekisterin perus ta mi ses ta päätöksen tekevä toimielin on sosiaali- ja terveyslautakunta. Valmistelijat: Nuorisojohtaja Jouni Erola, kehittämispäällikkö Karri Poutanen ja so si aa li pal ve lu jen johtaja Leena Korhonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan rekisteriselosteen ja nimetä rekisterin vastuuhenkilöksi joh ta va sosiaalityöntekijä Arja Pöntinen-Heinonen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 8 Rekisteriseloste

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Liite 9 Sopimus kuntakokeilujen toteuttamisesta

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastaus Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kirjelmään omaishoitajien aseman parantamiseksi 5648/ /2015 STLTK 58 Joensuunseudun omaishoitajat ja Läheiset ry on lähettänyt Joensuun kaupungin so si aa li- ja terveyslautakunnalle kirjelmän omaishoitajien aseman pa ran ta mi seksi. Yhdistys haluaa olla yhdessä Joensuun kaupungin kanssa kehittämässä omais hoi ta jien työtä jo ennen uuden omaishoitajalain (so pi mus omais hoi ta jalain) voimaantuloa. Yhdistys tuo esille myös huolensa omaishoitajien kokemasta eri ar voi suu des ta, palkkauksesta ja omaishoitajaksi pääsyn kriteereistä. Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaalija terveystoimen yhteistoiminta-alueen omaishoidontuen myöntämisen pe rusteet pohjautuvat lakiin omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on laki sää tei nen sosiaalipalvelu, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Omais hoi don tuki on määrärahasidonnainen, harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jo hon ei ole subjektiivista oikeutta. Yhteistoiminta-alueella omaishoidon tuki koh den ne taan kaikkein eniten hoitoa ja hoivaa tarvitseville. Toukokuun 2015 alussa Joensuussa oli 350 omaishoidon tuen saajaa. Määrä on 28 enemmän kuin vuoden 2014 lopussa. Kontiolahdella omaishoidontuen saajia tou ko kuun alussa on 57 omaishoidontuen saajaa, mikä 5 enemmän, kuin vuoden 2014 lopussa. Outokummussa omaishoidontuen saajien määrä oli toukokuun alussa 2015 sama kuin vuoden 2014 lopussa eli Omaishoidon tuen korottaminen Joensuunseudun omaishoitajat ja Läheiset ry:n kysyy kirjelmässään Joensuun kau pun gin sosiaali- ja terveyslautakunnalta, miten Joensuun kaupunki aikoo varau tua parantamaan omaishoitajien palkkausta ennen lain voimaantuloa. Omaishoidon tuki on määräraha sidonnainen sosiaalipalvelu, johon ei ole sub jektii vis ta oikeutta. Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan ja Outokummun kau pun gin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella sosiaali- ja terveys pal ve lut tuotetaan kunkin kunnan erikseen talousarvioon osoittamien määrä ra ho jen ja tilaajajohtajien määrittämien tilausten mukaisesti. Jokaisella yhteis toi min ta-alu een kunnalla on oma talousarvio, jonka puitteissa palveluita järjes te tään ja omaishoidontukea maksetaan. Koko yhteistoiminta-alueella omaishoidon tukeen oli vuonna 2014 varattu määrä ra ha yhteensä euroa ja tästä summasta omaishoidon hoi to palk kioihin varattu määräraha oli euroa. Vuonna 2015 vastaavat luvut ovat: budjetti yhteensä euroa, joista hoitopalkkioihin varattu mää rä ra ha on euroa. Yhteistoiminta-alueella omaishoidontukeen tälle vuo del le varattu määräraha on noussut viime vuoteen verrattuna euroa, josta hoi to palk kioi hin varattu määräraha on noussut euroa. Yhteistoiminta-alueella on haluttu lisätä omaishoidontuen saajien määrää eikä läh teä korottamaan palkkioita. Vuodelle 2016 asetettu talousarvioraami on

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta tiukka eikä omaishoidontuen palkkioiden euromäärää voi tässä vaiheessa talousarviovalmistelua ko rot ta a. Lisäksi on perusteltua odottaa uuden lain voimaantuloa. 2. Asiakasmaksun poistaminen (11.30 euroa) silloin, kun hoidettava hoi detaan kotona. Mitä Joensuun kaupunki aikoo tehdä asiakasmaksun pois ta misek si silloin, kun hoidettava hoidetaan kotona omaishoitovapaiden aikana? On ko kaupunki valmis takaamaan kaikille hoidettaville asiallisen hoitopaikan omais hoi ta jan vapaiden ajaksi? Omaishoitaja voi itse valita sen vapaanjärjestämistavan, joka sopii parhaiten kullekkin omaishoitoperheelle. Joensuussa omaishoitaja voi valita vapaapäivien jär jes tä mis ta vak si joko perhehoidon, tilapäishoidon, sijaishoidon tai palvelusetelin. Kon tio lah del la omaishoitaja voi valita perhehoidon, sijaishoidon tai pal ve lusete lin ja Outokummussa tilapäishoidon tai sijaishoidon. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) mukaan omaishoi ta jan vapaan aikaisista palveluista, joita kunta järjestää omaishoidon tuesta an ne tun lain 937/2005) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan va paa päivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoi det ta van maksettavaksi tulla enintään 11,30 euroa. Hoitomaksun maksaa hoi det ta va, ei omaishoitaja. Jokaisessa omaishoitajan vapaapäivää käsittelevässä päätöksessä kerrotaan, että omaishoitajan lakisääteisestä vapaasta peritään asiakasmaksua 11,30 euroa hoi to vuo ro kau del ta. Omaishoidon palveluohjaajat ohjeistavat omaishoitajaa myös vapaaseen liittyvissä asioissa. Omaishoitajille annetaan aina tiedote, jossa ker ro taan mitä vapaiden järjestämismuotoja on valittavana. Samassa tie dottees sa kerrotaan myös perittävästä asiakasmaksusta (tiedote liitteenä 1.) Joensuun kaupunki ei ole suunnitellut muuttavansa asiakasmaksujen perintää aina kaan tässä vaiheessa. Jokaisella omaishoitajalla on lakisääteinen (937/2005) oikeus pitää vapaata vähin tään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jona aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ym pä ri vuo ro kau tises ti tai jatkuvasti päivittäin. On omaishoitajan oma asia, käyttääkö hän la ki sääteis tä oikeuttaan pitää vapaat. Joen suus sa on tietyn verran tilapäispaikkoja, käytet tä vis sä on kolme per he hoi to ko tia, lisäksi vapaapäivien järjestämiseen käy tetään sijaishoitoa ja palveluseteliä. Ti la päis paik ko ja on valitettavasti rajoitetusti, ei kä omaishoitaja aina saa hoi det ta vaan sa hoitoon juuri silloin, kun omaishoitaja si tä haluaisi. Joensuun kaupunki on lisäämässä lyhytaikaista perhehoitoa tar joavien perhehoitokotien määrää. Tä mä helpottaisi osaltaan tilapäisjaksojen jär jestä mis tä. 3. Toimeksiantosopimus ja palveluseteli (sijaishoito asiakkaan ko to na).mitä Joen suun kaupunki aikoo tehdä sijaishoidon palkkioiden nos ta mi sek si? Miten kaupunki aikoo ratkaista sijaishoidon järjestämisen niin, ettei si jais hoi taja ole sidottu kolmeen vapaapäivän kuukaudessa? Miten kaupunki ta kaa, että omaishoitaja saa vapaansa pidetyksi saman vuoden aikana ja että liik kuma va raa olisi vapaiden suunnittelussa? Palveluseteli ei vastaa kaikkia omaishoi ta jan tarpeita.

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kun omaishoidon tuen lakiin tuli muutos, jolla mahdollistettiin sijaishoidon käyttö omaishoitajan lakisääteisen vapaa yhdeksi järjestämistavaksi, sijaishoitajalle mak set ta van palkkion määrä suhteutettiin lyhytaikaista perhehoitoa pää toi mises ti tuottavalle perhehoitajalle maksettaviin palkkioihin. Perhehoitaja hoitaa asiak kai ta työkseen, kun taas sijaishoitaja on useimmiten omainen (lapsi tai lapsen lap si) tai joku muu läheinen (usein eläkkeellä oleva ystävä), joka muun ohessa toimii sijaishoitajana. Lisäksi haluttiin maksaa sijaishoitajalle kulukorvausta, vaik ka laki ei sitä edellytäkään. Perhehoitajalle maksettava alin hoitopalkkio on 47,26 euroa ja kulukorvaus on 21,87 euroa hoitopäivältä. Sijaishoitajalle mak setta va alin hoitopalkkio on 46,95 euroa vuorokausi, ja sen lisäksi maksettava ku lukor vaus on 20,70 euroa. Sijaishoitajille maksettavaa hoitopalkkiota ei olla ko rotta mas sa, ei myöskään maksettavaa kulukorvausta. Joensuussa on tällä hetkellä yhteensä noin 32 si jais hoi to so pi mus ta. Ou to kummus sa sijaishoitosopimuksia on 16 ja Kontiolahdella 6. Lakisääteisten vapaapäivien pitämistä voi suunnitella ja jaksottaa sen mukaan, mi kä käy omaishoitajalle ja vapaapäivän järjestämistaholle, oli sitten ky sy mykses sä perhehoito, lyhytaikainen tilapäishoito tai sijaishoito. Sijaishoidossa voi samal la tavalla kuin esimerkiksi perhehoidossakin kerätä vapaita ja pitää niitä useam man kuin kolme peräkkäin, siihen ei ole mitään estettä. Omais hoi ta jan jaksamisen kannalta on suositeltavaa, että vapaat kuitenkin pidettäisiin kuu kausit tain. Joulukuussa ansaitut vapaat voi pitää vielä tammikuussa, oli va paan järjestämistapa mikä tahansa. 4. Avustajakortin kelpoisuuden lisääminen kaupunkiliikenteen busseihin. Mil loin Joensuun kaupunki aikoo hyväksyä avustajakortin käymisen kau punki lii ken teen busseissa? Aikooko kaupunki hyväksyä kaikki avustajakortin saa neen hoidettavan omaishoitajat/saattajat tasavertaiseksi eli vapauttaa myös saattajan maksusta kuten lasten kanssa kulkevat aikuiset. Loppuvuoden aikana selvitetään talousarvion laadinnan yhteydessä, kuinka paljon mahdollisia kustannuksia muodostuu, jos omaishoitajat / saattajat ja omaishoi det ta vat saisivat maksutta kulkea kaikissa kaupunkiliikenteen vuoroissa. 5. Omaishoitajien vapaiden lisääminen ja niiden pitämisen turvaaminen. Onko Joensuun kaupunki miettinyt omaishoitajatyön raskautta ja sitä, että omais hoi ta jat ovat ansainneet vapaansa? Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaalija terveystoimen yhteistoiminta-alueen omaishoidontuesta vastaavat vi ran hal tijat ovat erittäin hyvin tietoisia omaishoitotyön raskaudesta. Joensuun kaupunki on järjestänyt yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Joensuunseudun Omais hoi ta jat ja Läheiset ry:n kanssa omaishoitajille suunnattua kuntouttavaa toi min taa nimellä Omaisvoima. Toiminta on saanut jo vankan jalansijan am matti kor kea kou lus sa valinnaisena aineena sekä omaishoitajien keskuudessa voimaan nut ta va na toimintana. Omaisvoiman puitteissa omaishoitajille järjestettiin ryh mä toi min taa ja omaishoidettavan luokse kotiin meni aina kaksi opiskelijaa, jot ka järjestivät kotiin jääneelle hoidettavalle hänelle sopivaa toimintaa. Tämä toiminta on saanut erittäin paljon kiitosta ja positiivista palautetta, niin omaishoitajilta kuin opiskelijoiltakin. Myös kaupungin näkökulmasta toi min ta on erittäin hyvin suunniteltua ja organisoitu sekä tavoitteellista. Toi min taa on

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta tarkoitus jatkaa. Omaishoitajille tarkoitetut hyvinvointi- ja terveystarkastukset aloitetaan jo al kuke sän aikana yhteistyössä Ikäneuvolan terveydenhoitajien ja muistihoitajien kans sa. Omaishoitajat toivovat myös kirjelmässään, että Joensuun kaupunki lisäisi omais hoi ta jien vapaapäiviä niin, että ensimmäisen palkkioluokan omais hoi dontuen saajien vapaapäivä määrä olisi se lakisääteinen kolme päivää, toisessa hoito palk kio luo kas sa neljä ja kolmannessa hoitopalkkioluokassa viisi vapaapäivää kuu kau des sa. Tälläkin hetkellä on mahdollista lisätä vapaiden määrää, jos omaishoitaja ei koe enää palautuvansa lakisääteisen vapaan aikana. Näistä mahdollisista lisäpäivistä on omaishoitajan sovittava oman omaishoidonyhteyshenkilön kanssa. Li sä päivis tä perittävä hoitopäivämaksu on 31,80 euroa hoitopäivältä, eikä tämä maksu ker ry tä omavastuuta. 6. Omaishoitajailmoitusten palauttaminen ja muu viestintä myös sähköiseksi Hoito- ja hoivapalveluissa ollaan syksyn aikana ottamassa käyttöön sähköinen pal ve lu ha ke mus. Myös omaishoidon tukeen on harkittu sähköisesti toi mi tet tavan työaikailmoituksen käyttöönottoa, mutta toisaalta voi olla hyvä, että odo tetaan uuden lain voimaantuloa ja omaishoidontuen siirtymistä Kelalle. Lisäksi omais hoi don palveluohjaajilla ja sosiaalityöntekijöillä on käytössä suojattu sähkö pos ti, joka helpottaa sähköistä tiedonvälitystä. Sähköistä toi mek si an to so pimus ta ei ole vielä mahdollisuus saada, koska toimeksiantosopimus pitää al le kirjoit taa eikä sähköinen allekirjoitus ole vielä käytössä. 7. Määrärahojen riittävyys. Aikooko Joensuun kaupunki lisätä määrärahoja niin, että kaikki jo nykyiset sekä uudet kriteerit täyttävät omaishoitajat saavat palkkionsa koko vuoden? Uuden omaishoitopäätöksen saaneelle omaishoitajalle tehdään aina omais hoidon määrärahavaraus koko vuodeksi. Samalla tavalla, aina vuoden alussa, myös kai kil le entisille omaishoitajille tehdään määrärahavaraus koko vuodeksi ker rallaan. Tämä tarkoittaa, ettei kenenkään omaishoidonsopimusta irtisanota kesken vuo den määrärahojen loppumisen vuoksi. Kuukausiraportissa on mainittu summa siitä, paljonko varattuja määrärahoja on vie lä käytössä, tämä tarkoittaa summaa, joka voidaan vielä käyttää uusiin omais hoi to pää tök siin. Vastauksessa 1. on jo käyty läpi omaishoitoon varattujen mää rä ra ho jen lisäystä. Valmistelijat: vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas ja johtava sosi aa li työn te ki jä Kaisa Rautiainen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen Joensuunseu dun omaishoitajat ja Läheiset ry:n kirjelmään.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 10 Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kirjelmä omaishoitajien aseman parantamiseksi Liite 11 Ohje omaishoitajalle järjestettävästä vapaasta Joensuussa Liite 12 Ohje omaishoitajalle järjestettävästä vapaasta Kontiolahdella Liite 13 Ohje omaishoitajalle järjestettävästä vapaasta Outokummussa

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastaus valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen senioreiden liikuntaohjelmasta 3237/ /2014 KV Valtuutettu Sampsa Jääskeläinen jätti valtuuston puheenjohtajalle valtuustoaloitteen senioreiden liikuntaohjelmasta. Aloitteen olivat allekirjoittaneet myös valtuutetut: Jussi Wihonen, Kari Surakka, Teemu Arponen, Eero Bogdanoff, Veijo Oinonen, Päivi Ikonen, Marjatta Räty, Sari Sallinen, Sirpa Hyökki, Leo Leino, Ville Tahvanainen, Hannu Holopainen ja Marko Haakana. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. VAPAALK Kaupunginhallitus kohdalla antoi aloitteen va paa-ai ka lau ta kunnan valmisteltavaksi. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Joensuuhun kehitetään laaja-alainen se niorien liikuntaohjelma, joka sisältää liikuttavuussuunnitelman. Tarvetta ohjelmalle pe rus tel laan seniori-ikäisten määrän voimakkaalla kasvulla. Joensuussa on käytössä 65 vuotta täyttäneille liikunnan senioripalvelut (ent. senio ri kort ti), joka käytännössä tarkoittaa korttia uimahalleihin ja kuntosaleille elä ke läis hin to ja huomattavasti edullisempaan hintaan. Viikoittain Joensuussa jär jes te tään noin 70 ohjattua liikuntaryhmää, joista kokonaan seniori-ikäisille koh dis tet tu ja on 46 kappaletta. Kasvavan palvelutarpeen myötä liikuntapalvelujen tarjontaa ikäihmisille on ke hitet ty viime vuosina. Ohjattuja ryhmiä suunnitellaan ja markkinoidaan yhdessä kau pun gin hoito- ja hoivapalveluiden kanssa. Lisäksi järjestöjen kanssa on suunni tel tu toi min taa sellaisille kohderyhmille, joille ei muualla ole tarjontaa esi merkki nä muis ti sai raat ja liikehäiriöiset (esim. Parkinsonin tauti) henkilöt. Ryh mä tarjon taa on lisätty selvästi ikäihmisten lihaskunnon ja tasapainon ylläpitämiseen. Ter veys kes kuk sis sa on toteutettu myös liikkumisreseptikokeiluja. Ihmisten liikkumista edistää monipuoliseen harrastamiseen innostavat edulliset lii kun ta pai kat ja liikunnallisuutta tukeva ympäristö. Kunnan mahdollisuudet vaikut taa asukkaidensa liikunta-aktiivisuuteen ovat kuitenkin rajalliset, sillä tärkein liik ku maan saava tekijä on oma motivaatio. Ikäihmisissä on hyvin erikuntoisia hen ki löi tä ja heidän liikkumismotivaationsa on erilainen. Yllä esitettyjen jo Joensuus sa saatujen kokemusten perusteella on opittu, että etenkin ikäihmisten liikku maan aktivoinnissa tarvitaan kohdennettuja toimia, jotka tulee suunnitella tapaus koh tai ses ti. Yleisohjelma, jossa tarjotaan kaikille jotakin, ei ole osoit tau tunut toimivaksi aktivointikeinoksi. Sama kokemus on saatu myös seniorikortin

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta KH koh dal la. Kortti aktivoi jo valmiiksi paljon liikkuvia senioreita lisäämään liikuntaa mut ta ei tavoita liikunnallisesti passiivisia. Myöskään yksittäisten oh jaa ji en/liikun ta neu vo ji en palkkaaminen ei ole ratkaisu haasteen suuruus huomioiden, vaan tär keäm pää on löytää yhdessä tekemisen keinot ja luoda toimivat pal ve luket jut, joil la tavoitetaan ne ikäihmiset joiden liikkuminen uhkaa vähentyä. Kaupungin strategiasta johdetussa ikäihmisten palveluohjelman toi meen pano-oh jel mas sa ikääntyvien hyvinvointia tuetaan kulttuurin ja liikunnan avulla. Toi men pi teet tavoitteiden saavuttamiseksi on jo käynnistetty. Syksyn 2014 ai kana toteutetaan myös seniorikorttipalvelujen jatkon selvittäminen. Val tuus toaloit tees sa ehdotettua ikäihmisten liikuntaan aktivointia tullaan toteuttamaan eri keinoin ikäihmisten palveluohjelman toimeenpano-ohjelman mukaisesti. Vastaus on laadittu yhteistyössä hoito- ja hoivapalveluiden kanssa. Valmistelija: Terveyssuunnittelija Heini Lehikoinen Vapaa-aikajohtajan päätösehdotus: Vapaa-aikalautakunta päättää antaa ylläolevan vastauksena Sampsa Jääs ke läisen ynnä muiden valtuustoaloiteeseen senioreiden liikuntaohjelmasta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Sampsa jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätettiin yksimielisesti palauttaa valmisteltavaksi lausunnon pyytämiseksi sosiaali- ja terveyslautakunnalta. STLTK 59 Vapaa-aikalautakunta on käsitellyt kohdalla Seniorien liikuntaohjelma, -strategia ja -hankkeeseen liittyvää Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloitetta. Aloitteeseen liittyvä vastaus on laadittu yhteistyössä vapaa-aikatoimen ja sosiaali- ja terveyskeskuksen hoito- ja hoivapalvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole aloitteeseen lisättävää. Valmistelija: vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupunginvaltuusto Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen valtuustoaloitteeseen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 14 Valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloite senioreiden liikuntaohjelmasta

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset STLTK 60 Seuraavat päätökset on ilmoitettu sosiaali- ja terveyslautakunnalle: Liitteenä päätösluettelo viranhaltijapäätöksistä. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Merkitään tiedoksi, eikä oteta kuntalain 51 :n noljalla sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 15 Päätösluettelo 1 Liite 16 Päätösluettelo 2

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Tiedoksiantoja STLTK Vanhusneuvoston pöytäkirja 4/ Kuntainfo 6; Isyyslaki uudistuu vuonna 2016 Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 17 Vanhusneuvoston pöytäkirja Liite 18 Kuntainfo 6/Isyyslaki uudistuu vuonna 2016

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokousaikojen muutoksia STLTK 62 KH : Valtiovarainministeriö julkistaa oman ehdotuksensa vuoden 2016 talousarvioksi ja valtion budjettiriihi pidetään Valtion talousarvioehdotus ja julkisen talouden suunnitelma julkistetaan Kaupungin talousarvion valmistelun aikataulu myöhentyy edellä olevasta johtuen noin kahdella viikolla aiemmasta. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviokokous perutaan ja uusi kokousajankohta on Lisäksi pidetään klo sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tilaajajaoston yhteinen iltakoulu. Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää pitää sosiaali- ja terveyslautakunnan ja tilaajaoston yhteisen iltakoulun ja talousarvioarviokokouksen Hyväksyttiin yksimielisesti.

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KOKOUSPÄIVÄMÄÄRÄ PYKÄLÄT MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 50-55, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Käyntiosoite: Torikatu 18 A Postiosoite: PL 261, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: sosiaalijaterveysvirasto@jns.fi Pykälät 56 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

28 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2.krs, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puh (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Hallintovalitus Pykälät Pykälät Muu valitusviranomainen, Pykälät osoite ja postiosoite: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

29 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviran-omaiselle): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Liitetään pöytäkirjaan