Sisältö. Sopuavain etsii ja kehittää käytännön malleja lasten ja nuorten kokeman ja tekemän väkivallan vähentämiseksi ja seurausten lieventämiseksi.

Transkriptio

1

2 Sopuavain etsii ja kehittää käytännön malleja lasten ja nuorten kokeman ja tekemän väkivallan vähentämiseksi ja seurausten lieventämiseksi. Viimeaikaiset järkyttävät väkivallanteot ovat herättäneet kysymään paitsi meidän aikuisten, vanhempien, opettajien ja viranomaisten vastuuta myös yhteiskuntamme tilaa. Väkivalta on aina oire, jonka syihin tulee puuttua. Tasavallan presidentti Tarja Halonen Yhteisvastuukeräyksen avauspuheessa Väkivalta on maassamme alati kasvava suuntaus. Nousua leimaa kuitenkin uusi piirre. Yhä suurempi joukko nuoria on entistä normitietoisempaa ja kiltimpää. Se tarkoittaa, että pienempi ryhmä tekee entistä enemmän ja raaempia tekoja. Tampereen yliopiston tutkija Tapio Kuure Väkivalta fyysisenä yksityisyyden loukkaamisena on vain yksi väkivallan ilmenemismuoto. Henkistä väkivaltaa esiintyy niin päiväkodeissa, koulussa kuin työpaikoillakin. Esimerkiksi jatkuvasti koulukiusattujen samoin kuin säännöllisesti kiusaavien määrä on useimmissa Euroopan maissa ollut vakio, eli vajaa 10 % pojista ja 5 % tytöistä. WHO:n tutkimus 2002 Sisältö Aluksi... 2 Mikä ja mitä on Sopuavain?... 4 Miten ja milloin Sopuavain toteutuu?... 6 Miten mukaan Sopuavaimeen?... 8 Taustaa: kasvatuksellista pohdintaa...10 Taustaa: teologista pohdintaa Yhteystiedot Sopuavaimen toteuttavat: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nuorten Keskus ry Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK ry 2 3

3 Mikä ja mitä on Sopuavain? Vuoden 2003 Yhteisvastuukeräyksen teemana on Väkivallasta vastuuseen. Väkivaltaongelmaa käsitellään erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta. Keräyksen ulkomaisena tiedotuskohteena on Ruanda ja kotimaisena kohteena Sopuavain, joka toteutuu vuosien aikana. Ennaltaehkäisee lasten ja nuorten väkivaltakäyttäytymistä. Vähentää lasten ja nuorten tekemää ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa. Lieventää väkivallan seurauksia. Tukee vanhempien kasvatustehtävää. Kehittää lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien toimijoiden yhteistyötä. Auttaa tunnistamaan väkivallasta johtuvia seurauksia ja rohkaisee puuttumaan niihin. Ennaltaehkäisevää toimintaa Ohjaa ja valistaa lapsia, varhaisnuoria ja nuoria. Keinoina ovat erilaiset tunnetaitojen ja rakentavan vuorovaikutuksen ohjelmat. Hankkeessa käytetään olemassa olevia ohjelmia ja kehitetään uusia. Kouluttaa ammattihenkilöitä. Keinoina ovat ryhmien ohjaajakoulutukset, paikallisten työmallien ja verkostojen kehittäminen, varhaisen puuttumisen koulutus ja väkivaltaisten tilanteiden ehkäiseminen. Tukee lasten ja nuorten vanhempia. Keinoina ovat rakentavan vuorovaikutuksen ohjelmat, vertaisryhmätoiminta vanhemmuuden tukemiseen ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Korjaavaa toimintaa Auttaa ja tukee väkivallan uhreja ja heidän läheisiään sekä väkivallan tekijöitä. Keinoina ovat ryhmätoiminta, paikallisten työmallien ja verkostojen sekä tukipalvelujen kehittäminen. Sopuavain on yhteiskunnallista vaikuttamista! Sopuavaimen taustajärjestöt toimivat yhdessä yleisen kasvatusja asennekeskustelun herättämiseksi sekä toivon lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Keinoja ovat arvokeskustelut, seminaarit, paneelit sekä muu julkinen keskustelu ja tiedottaminen. 4 5

4 Miten ja milloin Sopuavain toteutuu? 1. Pilottipaikkakunnat Sopuavaimeen valitaan noin kymmenen pilottipaikkakuntaa. Kohderyhmänä ovat paikkakunnan lapset, nuoret ja heidän vanhempansa sekä kasvatuksen ammattilaiset. 2. Järjestöjen toiminta Taustajärjestöt tarjoavat tehostetusti kehittämäänsä koulutusta, ohjelmia ja materiaaleja kautta maan. Hanke tarjoaa mahdollisuuden järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisäämiseen erityisesti väkivallan vastaisessa toiminnassa. 3. Yhteinen vaikuttaminen Sopuavain tarjoaa taustajärjestöille yhteisen vaikuttamisen kanavan, jolla pyritään vaikuttamaan koko yhteiskuntaan esim. seminaarit ja pilottipaikkakuntien kokemuksista kootut raportit. Hanke pyrkii tukemaan myös kirkossa tapahtuvaa diakonian ja kasvatuksen välistä lähentymistä. Tärkeää hankkeen ja perustyön suhteesta Sopuavain ja sen pilotit pyrkivät monella tavalla tukemaan seurakuntien ja järjestöjen tekemää perustyötä ja olemaan siihen aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa. Sopuavain etsii perustyölle uusia lisäresursseja. Siksi on tärkeää alusta alkaen miettiä, miten ja milloin hankkeen toiminnot muotoutuvat osaksi perustyötä. Aikataulu Yhteisvastuukeräyksen avaus, tasavallan presidentin puhe radiossa ja tv:ssa tutkimustyö alkaa Sopuavain-esite ja -hakuohje jaetaan kirkon lapsi-, nuoriso-, ja diakoniatyölle sekä MLL:n paikallisyhdistyksille taustajärjestöjen koulutus- ja materiaalitarjotin on käytössä asiantuntijaseminaari Kirkkopäivien yhteydessä Helsingissä pilottien ensimmäinen hakuaika päättyy. Piloteiksi hyväksytyt hankkeet julkistetaan pilottien toinen hakuaika päättyy. Piloteiksi hyväksytyt hankkeet julkistetaan Pilotit käynnistyvät vuoden alussa. Synergia- ja ohjaustapaamiset. Sopuavain ja pilotit laajasti julkisuudessa. Tutkimuksen väliraportointi Pilotista prosessiksi. Pilottien ja koko Sopuavaimen ohjaaminen osaksi perustoimintaa. Tutkimuksen julkistaminen ja arviointi. Pilotti on kuin yhteisen työn sivuraide, jossa tutkitaan, kehitetään, ideoidaan ja toteutetaan yhteistä työtä. Sen välttämätön, mutta samalla kriittisin vaihe on palautuminen takaisin pääraiteelle. 6 7

5 Miten mukaan Sopuavaimeen? Pilottipaikkakuntien haku Pilotit toteutetaan noin kymmenellä pilottipaikkakunnalla, jotka valitaan mukaan hakuprosessin kautta. Pilotiksi pyrkivät laativat suunnitelman, josta käy ilmi toiminnan tavoitteet ja sisältö sekä käytännön toteuttaminen talousarvioineen. Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään monitahoista yhteistyötä. Hakuaikoja on kaksi. Hakemus käsitellään vain sen hakukerran yhteydessä, johon se on ilmoitettu. Hakulomake on tämän esitteen liitteenä. Lomakkeen voi tilata myös Sopuavaimen toimistosta. Pilottisuunnitelma voi olla paikallinen idea tai toimintamalli, joka on Sopuavaimen tavoitteiden mukainen. Pilotti voi synnyttää uutta toimintaa, mutta myös hyödyntää Sopuavaimen tarjoamaa koulutusta, materiaalia ja ohjelmia. Jokaisen paikkakunnan on käytettävä myös omia talousresurssejaan paikallishankkeen toteuttamiseen. Taloudellinen tuki pilotille Sopuavain myöntää pilotille tukea, joka on noin euroa. Pilotilla tulee olla merkittävä omarahoitusosuus (noin 2/3 kokonaiskustannuksista), joka voi olla seurakunnan ja yhteistyökumppaneitten taloudellista sitoutumista esim. työntekijäresursseja. Näiden peruspääomien lisäksi pilotti voi hakea muuta lisärahoitusta hankkeelleen niin kansallisista kuin kansainvälisistäkin lähteistä. Taustajärjestöt pyrkivät tukemaan tätä hakuprosessia. Synergiatuki Pilottien vastuutiimeille järjestetään yhteisiä tapaamisia, joissa kuullaan vastaavista hankkeista ja niiden toteutumisesta muualla maassa. Tapaamiset ovat luonteeltaan työnohjauksellisia. Sopuavaimen tuki Pilottipaikkakunnat saavat tehostetusti käyttöönsä Sopuavaimen tarjoamia ohjelmia ja koulutusta. Myös järjestöjen omat asiantuntijaverkostot ovat pilottipaikkakuntien hyödynnettävissä. Tutkimustyö Sopuavain on sopinut Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen kanssa hankkeeseen liittyvästä tutkimus- ja arviointitehtävästä. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa hankkeesta yleistämiskelpoista tietoa, jota voidaan hyödyntää muiden, erityisesti väkivallan ehkäisemiseen liittyvien projektien suunnittelussa sekä varmistaa resurssien käytön järkevyys paikkakunnilla. Valinta Hakemusten pohjalta Sopuavain valitsee pilottipaikkakunnat. Suunnitelmien arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: pilotilla on tehtävään sitoutunut moniammatillinen tiimi ja vastuullinen vetäjä pilotilla on valmis tai kehitteillä oleva lasten/nuorten parissa toimiva verkosto pilotilla on omarahoitusosuus (n. 2/3 kokonaiskustannuksista) pilotti sitoutuu Sopuavaimen tutkimus- ja seurantatyöhön pilotti arvioi suunnitteluvaiheessa, miten Sopuavaimen vaikutus näkyy paikkakunnan toiminnoissa myös projektin loputtua Tervetuloa mukaan myös ilman pilottia! Sopuavaimeen voi liittyä monella tavalla. Sen tuottamaa materiaalia, ohjelmia, koulutusta ja julkisuutta voi hyödyntää sellaisenaan lapsi-, nuoriso- ja perhetyössä. Kysy lisää toimistosta tai koordinaattoreilta! 8 9

6 Taustaa Kasvatuksellista pohdintaa Yhteisvastuukeräys nostaa yhteiskunnassamme esiintyvän väkivallan tarkastelun kohteeksi tavoitteenaan sen näkyväksi tekeminen ja ehkäiseminen. Väkivaltaa esiintyy hyvin erilaisissa muodoissa mm. fyysisenä, henkisenä, uskonnollisena, rasistisena ja jopa seksuaalisena väkivaltana. Väkivallan ehkäiseminen pakottaa meidät tarkastelemaan yhteisöjämme ja omaa käyttäytymistämme. Ovatko kasvatustapamme väkivaltaa vastustavia ja lapsen kasvua tukevia vai sisältyykö niihin kenties piilevää tai näkyvää henkistä ja fyysistä väkivaltaa? Sama koskee muitakin yhteisöjä, joissa elämme seurakuntia, työpaikkoja, kouluja. Tämän hetken yhteiskunnassamme lapset ja nuoret saavat hyvin paljon vaikutteita kodin ulkopuolelta. Vanhemmat joutuvat asettamaan rajoja paitsi lasten fyysisen myös henkisen turvallisuuden takia. Tiedotusvälineet, viihde ja internet ovat esimerkkejä nykyajan vaikuttajista. Niissä esiintyvät arvot eivät aina vastaa niitä arvoja, joita haluamme lapsillemme antaa. Turvalliset ja välittävät aikuiset ovat lapsen ja nuoren maailmassa korvaamattomia. Tehtävä ei ole nykypäivänä helppo. Onkin tärkeää, ettei kasvatustehtävässä tarvitse jäädä yksin, vaan saatavilla on riittävästi tukea kodin kasvatustyötä ja vanhemmuutta varten. Kasvatustehtävää toteuttavien aikuisten jaksaminen ja hyvinvointi takaa myös lapselle hyvät eväät tasapainoiseen ja onnelliseen lapsuuteen ja kasvuun. Teologista pohdintaa Raamattu ja kristillinen usko avaa monia näkökulmia väkivallan vastustamiseen ja ehkäisemiseen. Kymmenen käskyä luo pohjan oikealle ja väärälle. Käsky Älä tapa! kieltää sekä fyysisen että henkisen väkivallan käytön. Rakkauden kaksoiskäsky Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi johtaa vielä syvemmälle. Siinä avautuu rakkauden periaate, vastuun kantaminen, huolehtiminen ja välittäminen. Sopuavaimen teologinen pohja on Jeesuksen sanoissa: Kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille. Tämä kultainen sääntö asettaa meidät toisen ihmisen asemaan myös väkivallasta kärsivän puolelle. Tästä avautuu myös laajemmin kirkon profeetallinen tehtävä maailmassa: osoittaa mikä on väärin ja tehdä se tiettäväksi. Sopuavain sitoutuu toivon ja tekojen teologiaan. Puolustamme rohkeasti lapsia ja nuoria niin, että he eivät joutuisi väkivallan uhreiksi tai tekijöiksi. Olemalla läsnä arjen kovuudessa ja hädän keskellä Sopuavain toteuttaa toivon ja teon teologiaa. Siinä otetaan todesta kristillisen uskomme perusta ja voima, sekä tämän ajan ihmisen arki. Silloin teksti (Sana) ja konteksti (aika) kohtaavat. Kirkko ja sen diakonia, korjaavine ja ohjaavine toimineen on aina seissyt kärsivien ihmisten tukena, joskus yksin, useimmiten yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kirkon kasvatustyö on perusteiltaan lasta ja nuorta suojelevaa, ohjaavaa ja kannustavaa. Ennaltaehkäisevänä työnä se tukee lapsen ja nuoren kasvua. Kirkkokäsikirjan rukous: Me rukoilemme niiden perheiden puolesta, joiden elämässä henkinen tai ruumiillinen väkivalta aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja kipua. Ole lyötyjen ja loukattujen rinnalla ja anna heille rohkeutta ja voimaa puolustautua ja vaatia ihmisarvoista kohtelua. Osoita lyöjille heidän tekojensa seuraukset. Johdata heitä muutokseen armosi ja rakkautesi tähden. Auta meitä taistelemaan kaikkea väkivaltaa vastaan

7 Sopuavain Nuorten Keskus Liisankatu 27 A HELSINKI Projektipäällikkö Markus Talvio Puh. (09) , markus.talvio@nuortenkeskus.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Georg Henrik Wrede Puh. (09) , georghenrik.wrede@mll.fi Nuorten Keskus ry Juhani Virtanen Puh juhani.virtanen@nuortenkeskus.fi Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Reijo Takamaa Puh reijo.takamaa@lastenkeskus.fi Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK ry Eeva Liesilinna Puh , (09) eeva.liesilinna@ptk.fi Yhteisvastuukeräys Kirkkopalvelut Töölönkatu HELSINKI Yhteyspäällikkö Anne Viljanen Puh. (09) , anne.viljanen@kirkkopalvelut.fi