Eloisa ikä -tutkimussuunnitelma. Marja Saarenheimo & Minna Pietilä. Vanhustyön keskusliitto
|
|
- Tommi Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eloisa ikä -tutkimussuunnitelma Marja Saarenheimo & Minna Pietilä Vanhustyön keskusliitto
2 Aluksi Raha-automaattiyhdistyksen Eloisa ikä -avustusohjelman päämääräksi otettiin alun alkaen ikäihmisten hyvä arki. Ajatuksena oli koota väljän teeman ympärille kehittämishankkeiden verkosto, jossa yksittäiset hankkeet ja hankeryppäät tarttuisivat erilaisiin ikäihmisten arjen haasteisiin tai lähestyisivät näitä jonkin erityisryhmän näkökulmasta. Ohjelma tarjoaisi avustusmuotona projekteille keskusteluareenan ja mahdollisuuden jäsentää omaa toimintaansa osana suurempaa kokonaisuutta. Rahoittajan näkökulmasta ohjelma voisi muun muassa tuoda uutta tietoa avustusten kohdentamiseen sekä auttaa levittämään hyviä toimintamalleja ja ideoita. Ohjelmasuunnitelmassa tavoitteet määriteltiin seuraavasti: 1. Mahdollisuuksien ja edellytysten luominen ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle 2. Paikallisten yhteistyömallien kehittäminen ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen arjessa selviytymistä uhkaavien ongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen välittämiseen ongelmia kohdanneiden auttamiseen 3. Yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin vaikuttaminen myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Perussävyltään Eloisa ikä on ihmisten omia voimavaroja ja elämänkokemusta korostava ohjelma, jolla on sekä käytännöllisiä että laajempia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Ohjelman ytimessä ovat kaikenlaiset iäkkäät ihmiset elämänkulun eri vaiheissa. Pitkäikäisyys on muuttanut radikaalisti koko elämänkulkua, ja myös vanhuus tai seniori-ikä on venynyt ja monimuotoistunut 1. Kohderyhmä 60+ merkitsee parhaimmillaan yli 40 vuoden ikähaitaria. Voi kysyä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on haitarin ääripäitä edustavien henkilöiden elämäntilanteissa. Tyhjentävää vastausta ei ole, sillä ikä yksin ei määrittele esimerkiksi ihmisen terveydentilaa, kiinnostuksen kohteita tai avun tarvetta. Kyseessä on siten hyvin kirjava joukko ihmisiä erilaisine tarpeineen, haluineen ja elämäntilanteineen. 1 Teemaa käsitellään esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeen tutkimukseen perustuvassa Ikäpolvien taju -kirjassa (2014). 2
3 Raha-automaattiyhdistyksen avustusstrategian mukaisesti Eloisa ikä -ohjelman piirissä ovat 1) aktiiviset ja toimintakykyiset ikäihmiset, jotka haluavat osallistua auttamistyöhön esimerkiksi vapaaehtoistoimijoina, 2) hyvinvoinnin kannalta erilaisiin riskiryhmiin kuuluvat ikäihmiset sekä 3) ongelmia elämässään kohdanneet ikäihmiset. Rajanveto on siten selkeä: näkökulma on auttamisessa ja tukemisessa eikä esimerkiksi mielekkään toiminnan järjestämisessä ylipäänsä kaikille ikäihmisille. Tosiasiassa iso joukko iäkkäistä ihmisistä, etenkin niin sanotuista kolmasikäläisistä, elää aktiivista ja osallistuvaa elämää, joka poikkeaa nuorempien aikuisten elämänmuodosta lähinnä palkallisen työnteon osalta. Toisaalta osa sinänsä toimintakykyisistä ja taloudellisestikin hyvin toimeentulevista ihmisistä kärsii esimerkiksi erilaisista psyykkisen tai yhteiskunnan rakenteisiin liittyvän hyvinvoinnin ongelmista, jotka eivät välttämättä näy suoranaisena syrjäytymisenä tai avun hakemisena mutta joilla voi pitkällä aikavälillä olla kielteisiä seuraamuksia sekä inhimillisestä näkökulmasta että yhteiskunnan kannalta. Eloisa ikä -ohjelmaa koordinoi Vanhustyön keskusliitto, jossa koordinaatioryhmän muodostavat ohjelmapäällikkö Reija Heinola, ohjelmakoordinaattori Katja Helo, viestintäkoordinaattori Tiina Hailla sekä 1,5 tutkijaa (Minna Pietilä ja Marja Saarenheimo). Koordinaatio tukee ohjelmaan valittujen hankkeiden toimintaa ja verkostoitumista sekä edistää yhdessä RAY:n kanssa myönteistä suhtautumista ikääntymiseen ja vanhuuteen. Osana koordinaatiota toteutetaan tutkimushanke, jonka tavoitteena on tarkastella ohjelman ja siihen kuuluvien hankkeiden merkitystä ja vaikutuksia ikäihmisten arjessa. Tämä paperi on Eloisa ikä -tutkimussuunnitelman päivitetty versio. Eloisa ikä -tutkimuksen ajatuksellinen kehikko Eloisa ikä -ohjelman suunnitelmapaperissa kehittämistoiminnan keskeiseksi viitekehykseksi on määritelty toimijuus -käsite 2, jonka mukaan tarkastelun kohteena ovat toimintakäytännöt ja ikäihmiset toimijoina erilaisissa arjen tilanteissa. Toimijuudella viitataan vanhus- ja seniorityössä ja sosiaaligerontologiassa usein yksinkertaisesti ajatukseen siitä, että vanha ihminen tulisi nähdä aktiivisesti elämästään päättävänä yksilönä eikä vain erilaisten palveluiden tai auttamistoimien kohteena. Tosin toimijuuden löytäminen saattaa sekin edellyttää jonkinasteista tukea. Toimijuuden avulla lähestytään osin samaa ilmiökenttää, josta psykologiassa puhutaan itsesäätelynä tai elämänhallintana, joissa myös usein tarvitaan ulkopuolista tukea. Toimijuuden ytimessä on joka 2 Toimijuus ei ole vain johonkin tiettyyn teoreettiseen suuntaukseen sidottu käsite, vaan sitä on tarkasteltu useista teorioista käsin. Suomalaisessa sosiaaligerontologiassa on sovellettu eniten Jyrki Jyrkämän tunnetuksi tekemää toimijuus -käsitettä, jonka vaikutteet ovat alun alkaen peräisin semiotiikan piiristä ja jota kansainvälisessä kirjallisuudessa oivat kehitelleet muun muassa Richard Settersten Jr sekä GH Elder ja M Kirkpatrick Johnson. 3
4 tapauksessa käsitys ihmisestä, joka asettaa tavoitteita, valikoi kiinnostuksen kohteita ja toimintatapoja sekä arvioi omaa toimintaansa. Suomessa erityisesti Jyrki Jyrkämä 3 on tuonut käsitettä ikäihmisten arkielämän tutkimuksiin. Mikä on toimijuuden suhde toimintakykyyn? Eloisa ikä -ohjelmassa on otettu lähtökohdaksi ajatus toimintakyvystä yhtenä toimijuuden ulottuvuutena. Toimintakyky on monissa tilanteissa käyttökelpoinen käsite erityisesti silloin, kun tarvitaan helposti mitattavaa tietoa suurista väestöotoksista. Sen sijaan yksittäisten ihmisten kohdalla toimintakyky on varsin mekaaninen käsite ja kuvaa vain rajallisesti henkilön arjen jäsentymistä ja toimintatapoja, vaikka siihen sisällytettäisiin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen osio. Toimintakyky saattaa vaihdella tilanteesta toiseen ja olla eri ympäristöissä hyvin erilainen. Puutteellisesta toimintakyvystä huolimatta ihmiset voivat joskus yltää hämmästyttäviinkin suorituksiin, mikäli he kokevat ne välttämättömiksi tai henkilökohtaisesti tärkeiksi. Toisaalta hyväkään toimintakyky ei aina riitä, jos puuttuu halu toimia tai mielekäs päämäärä. Toimintakykymittarit eivät tuo esiin niitä merkityksiä, joita ihmiset antavat omalle toiminnalleen ja jotka siten osaltaan selittävät arjen toimintatilanteita. Toimijuus puolestaan siirtää tarkastelun painopisteen käytännön tilanteisiin ja arjen kokemuksiin, joissa voi kykenemisen lisäksi olla kyse toimintaan liittyvistä haluista, päämääristä, tiedoista, taidoista, arvostuksista, pakoista, täytymisistä, tunteista ja esteistä. Vaikka toimijuudessa on ensisijaisesti kysymys ihmisen autonomiasta ja sekä yksilöllisistä että kulttuurisista merkityksistä, se voidaan joskus samaistaa virheellisesti konkreettiseen aktiivisuuteen ja puuhakkuuteen. Aktiivisen ikääntymisen yhteydessä puhutaan paljon vireydestä, sosiaalisesta aktiivisuudesta ja osallistumisesta. Monet tutkimukset myös tukevat käsitystä aktiivisen elämäntyylin positiivisesta yhteydestä elämänlaatuun ja sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. 4 Puuhakkuuden korostamisen varjopuolena on kuitenkin vanhenemisen näkeminen suorituksena, jossa ihminen voi lähinnä itsestään riippuen joko onnistua tai epäonnistua. Amerikkalainen sosiaaligerontologi Stephen Katz 5 on analysoinut aktiivisuuden käsitettä ja sen taloudellisia, poliittisia ja moraalisia kytkentöjä. Hän huomauttaa, että aktiivisuuden ja puuhakkuuden korostaminen arvoina on yksi niistä yhteiskunnallisen säätelyn muodoista, joita vanhenemiseen kohdistuu. Sellaisen elämäntyylin markkinointi, joka korvaa sisäisen elämän jatkuvalla ulkoisella touhulla jossain mielessä myös kyseenalaistaa ulkoisista tunnusmerkeistä riippumattoman henkilökohtaisen kasvun ihannetta. 3 J Jyrkämä 2007 a ja b 4 M Saarenheimo S Katz
5 Toimijuuden vahvistamisen ohella Eloisa ikä -ohjelman tavoitteena on eri elämäntilanteissa olevien ja toimijuuden suhteen erilaisessa asemassa olevien ikäihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Osallisuutta on määritelty niin voimaantumisen ja johonkin kuulumisen tunteena kuin mahdollisuutena käytännössä osallistua ja toimia yhteisössä. Yhdenvertaisuus taas on kokemusta kohdatuksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisesta yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Osallisuus voi olla sekä sisäinen kokemus että konkreettista sitoutumista johonkin yhteisöön tai toimintaan ja liittyä niin henkilökohtaisen elämän ratkaisuihin kuin laajempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseenkin. Yhdenvertaisuus on kaikkien ihmisten tasa-arvoista kohtelua esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle: syrjäytymiselle, voimattomuudelle, köyhyydelle, yksinäisyydelle ja sosiaalisen pääoman puutteelle. Yhdenvertaisuuden puute taas merkitsee esimerkiksi joidenkin ihmisryhmien rakenteellista syrjintää yhteiskunnassa. Konkreettisina keinoina ikäihmisten osallisuuden lisäämiseen on nähty muun muassa erilaiset järjestöjen organisoimat ryhmätoiminnan muodot, neuvontapalvelut ja monenlaiset vapaaehtoistyön muodot, kuten esimerkiksi ystävätoiminta. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää sekä lainsäädännöllä että periaatteen selkeällä sisällyttämisellä erilaisiin toimintakäytäntöihin. Psykologisesta näkökulmasta osallisuuden kokemus voidaan ymmärtää yhtenä elämänhallinnan ulottuvuutena ja psykososiaalisen hyvinvoinnin kulmakivenä. Vaikka osallistumisen mahdollisuuksia voidaan käytännössä lisätä esimerkiksi järjestämällä erilaista laadukasta ryhmätoimintaa, osallisuuden kokemusta ei silti välttämättä synny, jos ihminen ei kykene psyykkisesti kiinnittymään ja kiintymään toisiin ihmisiin. Tällaisen syvän ulkopuolisuuden kokemuksen korjaantumiseen tarvitaan psykologisesti relevantteja välineitä ja työmuotoja. Koska ikäihmisillä on havaittu olevan muita aikuisia vähemmän mahdollisuuksia julkisiin mielenterveys- ja terapiapalveluihin 6, kolmas sektori on noussut tärkeään asemaan myös psykologisen tuen tarjoamisessa ja mielenterveysongelmien ehkäisemisessä vanhuusiällä. Ihmisten osallisuuden mahdollisuuksia ja kokemuksia voivat toisaalta estää myös joihinkin ihmisryhmiin kohdistuvat epäluulot ja syrjintä. Monenlaiset haavoittavat tekijät näyttävät sysäävän sekä nuoria että ikäihmisiä yhteiskunnan toisiksi, joiden kohdalla tavanomaisten ihmisyyden ja hyvän elämän kriteerien toteutuminen voi kyseenalaistua. Elämänkulun ja ikääntymisen eri kohdissa ja elämän eri alueilla ihmiset tarvitsevat vaihtelevasti tukea. Samat ihmiset voivat kuitenkin olla samaan aikaan jollain muulla elämän alueella tukena toisille ihmisille. Vastavuoroisuus ja tarpeellisena oleminen toisille on kaikenikäisille ihmisille tärkeä kokemus elämän mielekkyyden ja sitä kautta myös hyvinvoinnin kannalta. Siksi erilaisten vertaistukeen ja 6 M Saarenheimo & M Pietilä
6 vapaaehtoistoimintaan perustuvien toimintatapojen kehittäminen ja vahvistaminen on tärkeä osa kolmannen ja neljännen iän ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin ja hyvän arjen rakentumista. Yhteiskunnassa pitäisi nyt kyetä tarkastelemaan parhaan olemassa olevan tiedon ja parhaiden käytäntöjen pohjalta kokonaisvaltaisesti ikäihmisten tilannetta myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osalta. Eloisa ikä -ohjelmassa tehdyn järjestöjohtajille suunnatun kyselyn perusteella ikäihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin esteitä ovat osallistavan ja mielekkään tekemisen puute, ympäristön ja liikkumisen hankaluus, yhteiskunnan kielteiset asenteet, yksinäisyys ja koetun elämänlaadun heikentyminen sekä palvelujen ja ennalta ehkäisevän toiminnan riittämättömyys. 7 Jotakin tiedetään myös siitä, millaisia merkityksiä iäkkäät ihmiset itse antavat ympäristölle, liikkumiselle, yhteiskunnan asenteille ja palveluille ja mikä heidän omasta näkökulmastaan on mielekästä tai elämänlaatua kohentavaa tekemistä. Tärkeitä kysymyksiä ovat, miten erilaisten ikäihmisten omat kokemukset ja merkityksenannot saadaan osaksi uusien toimintakäytäntöjen ja palveluiden suunnittelua sekä miten heidän tarpeensa ja toiveensa tulevat yhdenveroisesti huomioiduiksi. Tarvitaan tietoa siitä, mitkä elementit yleisesti ottaen lisäävät ihmisten osallisuuden ja mielekkyyden kokemuksia, mutta samaan aikaan kartoituksia siitä, ketkä minkinlaisesta toiminnasta hyötyvät. Eloisa ikä -tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Eloisa ikä -ohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa RAY:n avustusosaston seurantatiimi Tuomas Koskelan johdolla. Avustusohjelmaa arvioidaan kolmella tasolla: ohjelma, projekti/toiminto ja osallistuja. Arvioinnin tavoitteena on auttaa hankkeita ja viime kädessä koko ohjelmaa kehittymään siten, että ne jatkuvasti vastaisivat paremmin kohderyhmien tarpeita ja reagoisivat toimintaympäristöissä tapahtuviin muutoksiin. Tämä on tärkeää, sillä yhteiskunnan ja kulttuurin muutosvauhti on ainakin tietyillä alueilla niin nopeaa, että sitä voidaan mitata pikemmin vuosissa tai osavuosissa kuin vaikkapa vuosikymmenissä. RAY:n arvioinnin keskeiset osa-alueet liittyvät hankkeiden toimeenpanoon, tavoitteisiin, organisointiin, yhteistyöhön, viestintään sekä tuloksiin ja vaikutuksiin. Ohjelman tutkimushankkeessa puolestaan keskitytään tarkastelemaan sitä, miten ohjelmassa kehitetyt toiminnot ja mallit muuttavat mukana olevien ikäihmisten 1) arkea sekä 2) osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia ja millaisia 7 R Heinola & K Helo
7 vaikutuksia niillä on ikäihmisten 3) psykososiaaliseen hyvinvointiin. Osahankkeiden toimintoja analysoidaan sekä hankekohtaisesti että laajemman ymmärryksen tavoittamiseksi ohjelman tavoitteiden suuntaisesta toiminnasta. RAY:n arvioinnilla ja ohjelmassa tehtävällä tutkimuksella on yhteisiä rajapintoja erityisesti hankkeiden osallistujiin liittyviä tuloksia arvioitaessa ja ne täydentävät toisiaan. Eloisa ikä -tutkimuksessa 1. tehdään hankkeiden alkuvaiheessa kartoitus niissä mukana olevien ikäihmisten psykososiaalisesta hyvinvoinnista, arjen merkityksistä ja jäsentymisestä sekä toimijuuden ja osallisuuden tai osattomuuden kokemuksista (Eloisa ikä -kysely) 2. tarkastellaan hankkeiden tavoitteita ja niissä kehitettävää toimintaa suhteessa alkukartoituksessa esiin tulleisiin tarpeisiin sekä osallisuuden, toimijuuden ja mielekkyyden edellytyksiin ja esteisiin (Eloisa ikä -kysely, hankedokumentit) 3. seurataan hankkeiden aikana tapahtuvia muutoksia osallistujien arjessa, psykososiaalisessa hyvinvoinnissa sekä autetuksi tulemisen, osallisuuden ja toimijuuden kokemuksissa (Eloisa ikä -kysely alussa ja lopussa, osallistujien muutoshaastattelut, hankkeiden omat aineistot toiminnasta) 4. tuotetaan uutta ymmärrystä ikäihmisten arjen moninaisuudesta, siinä ilmenevistä tuen ja avun tarpeista sekä niihin vastaamisen edellytyksistä ja esteistä (myös hyvät käytännöt) 5. seurataan ohjelman aikana tapahtuvia muutoksia ikääntymiseen ja vanhuuteen liittyvässä julkisessa keskustelussa (esim. kansalaisten mielipidegallup, mediaaineistot) Tutkimuksen tavoitteissa on otettu huomioon Eloisa ikä -ohjelman ajatuksellinen viitekehys ja sitä rakenteistavat käsitteet kuten toimijuus, osallisuus, hyvä arki ja psykososiaalinen hyvinvointi. Kyseessä ei ole pelkästään hankkeiden tavoitteiden ja niiden toteutumisen seuraaminen, vaikka tämä näkökulma on mukana. Osallistujien elämässä tapahtuu ohjelman aikana muutoksia, jotka eivät välttämättä liity millään tavoin hankkeissa mukana olemiseen. Tällaisten muutosten erottaminen hankkeiden vaikutuksista on hyvin hankalaa ja edellyttäisi ankarasti ottaen interventiotutkimuksen kontrolloituja asetelmia. Toisaalta myös kontrolloiduissa kokeissa on omat ongelmansa, joista vähäisin ei liene se, että mitata voidaan ainoastaan asioita, jotka taipuvat mitattaviksi suureiksi. Inhimilliset kokemukset harvoin taipuvat. Eloisa ikä -tutkimus noudattaa pikemminkin kulttuurintutkimuksellista kuin terveyden tutkimisen viitekehystä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinnostuksen kohteina olevia ilmiöitä tässä tapauksessa 7
8 ikäihmisten arkea, psykososiaalista hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta lähestytään useista eri tulokulmista useiden aineistojen ja menetelmien avulla. Perimmäisenä tavoitteena on ymmärryksen lisääminen puheena olevasta moninaisesta ilmiökentästä. Sekä vanhuus että arki, kuten kulttuuri ylipäänsä, ovat liikkeessä olevia ilmiöitä, joita ei ole edes mahdollista ymmärtää kertaluontoisesti. Tämän hetken vanhuuspolitiikassa ja yhteiskuntasuunnittelussa keskeinen kysymys koskee sitä, miten relevanttia aikaisempia sukupolvia tutkimalla tuotettu gerontologinen tieto on nykyisten ja tulevien ikäihmisten näkökulmasta. Tarvitaan menetelmiä ja lähestymistapoja, joilla saadaan suhteellisen nopeasti käytännöllistä tietoa suunnittelun ja kehittämistyön tueksi. Perinteiset raskaat rakenteet ja jäykät toimintamallit eivät ehkä vastaa kaikkiin (post)modernin yhteiskunnan tarpeisiin. Voi olla, että tarvitaan kevyitä, muunneltavia toimintakonsepteja, jotka mukautuvat erilaisten ryhmien ominaispiirteisiin ja toimijuuden muunnelmiin. Tutkimusaineistot Tutkimuksessa kootaan useita sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja, jotta tutkittavasta ilmiökentästä saadaan monipuolista tietoa. Tutkimusaineistot kootaan yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa sovittavilla tavoilla. Alkukartoitus tehdään kyselyn avulla, jonka käytännön toteuttamisen organisoivat hankkeiden työntekijät (esim. valitsevat osallistujat). Koska usean hankkeen osallistujat ovat muistisairaita henkilöitä, voidaan kysely toteuttaa heidän osaltaan esimerkiksi parihaastatteluna jonkun läheisen tai hankkeen työntekijän kanssa. On joka tapauksessa tärkeää yrittää saada myös muistisairaiden ihmisten oma näkökulma esiin. Osassa hankkeista toiminta kohdentuu ikäihmisten sijasta esimerkiksi ammattilaisiin tai vapaaehtoistoimijoihin ja joissakin hankkeissa on jo tehty heidän osaltaan alkukartoituksia, joita hyödynnetään tutkimuksessa mahdollisuuksien mukaan. Kartoituksessa hyödynnetään aikaisempia väestötason kyselyjä, jotta saadaan hyvä vertailupohja (THL:n ATH -kysely). Hankkeiden tavoitteiden ja toimintojen tarkastelu suhteessa alkukartoituksessa esiin tuleviin tarpeisiin sekä osallisuuden, toimijuuden ja mielekkyyden edellytyksiin ja esteisiin tapahtuu analysoimalla hankesuunnitelmia ja kyselyn vastauksia. Kyseessä on siis eräänlainen dokumenttiaineisto, jota tarpeen mukaan täydennetään hanketyöntekijöiden yksilö- tai ryhmähaastatteluilla. Tämäntyyppisen aineiston analyysi voi tuottaa uutta ymmärrystä projektimaailman ja ikäihmisten arjen kokemusten välisestä suhteesta. Saatua tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa projektien itsearvioinnissa sekä uusien hankkeiden suunnittelussa. 8
9 Ohjelman aikana osallistujien psykososiaalisessa hyvinvoinnissa, arjessa sekä autetuksi tulemisen, osallisuuden ja toimijuuden kokemuksissa tapahtuvia muutoksia voidaan tarkastella useiden eri menetelmien avulla. Tarkastelu on mielekkäintä tehdä hankekohtaisesti, jolloin voidaan hyödyntää tapaustutkimusta, yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä havainnointia. Pääasiallisena menetelmänä ovat Eloisa ikä -tutkijoiden tekemät muutoshaastattelut. Jokaisesta hankkeesta haastatellaan 4-6 toimintaan osallistunutta henkilöä. Haastateltavien valintaa ohjaa mahdollisimman suuren variaation periaate. Hanketoimijoita pyydetään ehdottamaan projektistaan henkilöitä, joiden he katsovat hyötyneen paljon hankkeessa olosta sekä toisaalta henkilöitä, jotka eivät välttämättä näytä hyötyneen kovin paljoa. Haastatteluaineiston lisäksi kootaan hankekohtaisesti erilaisia dokumentteja, kuten prosessikuvauksia ja päiväkirjoja Neljäs tavoite, uuden ymmärryksen tuottaminen ikäihmisten arjen moninaisuudesta, siinä ilmenevistä tuen ja avun tarpeista sekä niihin vastaamisen edellytyksistä ja esteistä on eräänlainen kokoava päämäärä. Se liittyy käsitykseen, että hyvään käytäntöön liittyy aina kirkas ajattelu ja tarkoituksenmukainen mutta joustava käsitteistö. Teoria -sanan välttely on tässä tarkoituksellista, sillä pyrkimys on raskaan teoriakehikon sijaan hyödyntää kevyempää käsitesysteemiä. Hyvä metafora voisi olla askelten ohjaaminen aina sinne, missä löytyy riittävän tukeva maapohja, kivi, kanto tai pitkospuu. Viidennen tavoitteen toteutuminen edellyttää jatkuvaa julkisen keskustelun seurantaa ja muun muassa erilaisten media-aineistojen hyödyntämistä. Helpoimmin toteutettavia ovat sanomalehti- ja aikakauslehtiaineistot, ja tällaisia on koottu myös useissa aikaisemmissa hankkeissa. 8 Aikaisempia analyyseja voidaan käyttää tämän tarkastelun vertailukohtina, jolloin saadaan kuvaa myös pidemmällä aikajänteellä tapahtuneista muutoksista. Lisäksi voidaan seurata esimerkiksi television ajankohtaisohjelmissa käytyjä keskusteluja, internet -keskustelupalstoja, sosiaalista mediaa ja eduskuntakeskusteluja. Tällaisessa tutkimuksessa aineisto ei välttämättä voi olla kovin kattava mutta sen tulisi edustaa niitä eri ajatus- ja asennevirtoja, joita yhteiskunnassa tutkimushetkellä liikkuu. Tutkimuksen käytännön toteuttamista ohjaa Eloisa ikä -ohjelman ohjelmapäällikkö ja varsinaiseen tutkijaryhmään kuuluu kaksi tutkijaa. Lisäksi on perustettu halukkaista hankkeiden toimijoista koostuva tutkimusverkosto, jonka kanssa käsitellään aineiston keruuseen, dokumentointiin ja osittain myös aineiston analysoimiseen sekä tulosten esittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä asioita. Tutkijat tekevät yhteistyötä RAY:n arviointitiimin kanssa molemminpuolisen hyödyn saamiseksi ja päällekkäisyyksien 8 esimerkiksi Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeessa 9
10 välttämiseksi. Aikataulu tarkentuu tutkimuksen kuluessa, mutta pääsääntöisesti tutkimusaineistojen keruu päättyy kussakin hankkeessa niiden päättymistä edeltävän vuoden lopussa, jotta raportointiin jää riittävästi aikaa. Tutkimusta seurataan Vanhustyön ohjelman tutkimusryhmän ja RAY:n seurantatiimin yhteisissä tapaamisissa. Kirjallisuus Elder GH Jr. & Kirkpatrick Johnson M (2003). The life course and aging: Challenges, lessons, and new directions. Teoksessa Settersten RA Jr. (toim.) Invitation to the life course. Toward new understandings of later life, s New York: Baywood Publishing Company. Heinola R & Helo K (2012). Iäkkäiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Yhteenveto järjestöille suunnatusta kyselystä. Vanhustyön keskusliitto Ry/ Eloisa ikä -ohjelman koordinaatio. Jyrkämä J (2007a). Toimijuus ja toimijatilanteet aineksia ikääntymisen arjen tutkimukseen. Teoksessa Seppänen M & Karisto A & Kröger T (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välillä, s Jyväskylä: PS-kustannus. Jyrkämä J (2007b). Vanheneva yksilö, toimijuus ja toimintatilanteet. Teoksessa Heikkinen E & Rantanen T (toim.): Gerontologia, s uudistettu painos. Helsinki: Duodecim. Katz S (2000). Busy bodies: Activity, aging, and the management of everyday life. Journal of Aging Studies 14(2), s Saarenheimo M & Pietilä, M (2011). MielenMuutos masennuksen hoidossa. Mielialaongelmista kärsivien iäkkäiden ihmisten psykososiaalinen tukeminen. Vanhustyön keskusliitto. Settersten RA Jr. (toim.) Invitation to the life course. Toward new understandings of later life, s New York: Baywood Publishing Company, Inc. 10
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi
Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka
LisätiedotHyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia
IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014
Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
Lisätiedotikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto
Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja
RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki
LisätiedotProjektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013
Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis
LisätiedotIKÄIHMISET JA TOIMIJUUS
IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT
LisätiedotRAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo
RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotPäihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013
Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO
LisätiedotEläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto
Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotAikuisten yhteisen vastuun vahvistaminen
Ohjelma-asiakirja 1 (12) Emma ja Elias -avustusohjelma 1 Taustaa Emma & Elias -avustusohjelman (2012 2017) avulla kehitetään, vahvistetaan ja monipuolistetaan yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotKUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotMONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA
Vanhustyön sosiaaliset Kasvun ja vanhenemisen tutkijoiden vuosikokousseminaari Tampere 13.-14.3.2008 MONIA LAITOKSIA, MONIA SOSIAALISUUKSIA Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotErityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi
Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen
LisätiedotYHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen
ÄijäVirtaa ja Neuvokkaita naisia: hyvän ikääntymisen iltapäivä Jyväskylä 26.4.2017 YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologian professori
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotTOIMIJUUS JA IKÄÄNTYNEIDEN ARKIELÄMÄ
Vanhustyön ajankohtaispäivät Kotka ja Lappeenranta 4.-5.3.2008 TOIMIJUUS JA IKÄÄNTYNEIDEN ARKIELÄMÄ Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotMiehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella
Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
Lisätiedotsosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA
MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt
LisätiedotKykyviisari tulee, oletko valmis?
Kykyviisari tulee, oletko valmis? Muutoksen seuranta aikuissosiaalityössä mittareita ja menetelmiä asiakastyöhön ke 25.4.2018 Työterveyslaitos: Kirsi Unkila ja Minna Savinainen Solmu-koordinaatiohanke
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen
ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana Mari Stycz & Jaakko Ikonen Seurantatiedon kerääminen kannattaa Järjestöissä vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn,
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotEDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010
EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotEloisa ikä -ohjelma-asiakirja
Eloisa ikä -ohjelma-asiakirja 2017 Sisältö 1. OHJELMAN TAVOITTEET... 3 1.1 Ohjelman tavoitteet... 3 1.2 Kohderyhmät... 3 2. OHJELMAN TOTEUTUS... 4 2.1 Ohjelman rakenne ja koordinointi... 4 2.2 Kehittämistyön
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotSISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 AMMATTILAISENA KASVATUS-, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 1.1 Lähihoitaja 1.2 Lähihoitajan toimintaympäristöt 1.2.1 Lähihoitajan toimintaympäristö muuttuu 1.3 Kasvun ja osallisuuden
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotAvustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias
Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotTRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto
TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset 23.4.2018 Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto Sisältö Yksin tulleiden tilanne Euroopassa ja Suomessa
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotEmma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue
Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotTyöyhteisöjen rajat ja rajattomuudet
Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotHankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi
Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotMiten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)
Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotTHL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1
THL Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1 ketään ei käännytetä pois, kaikki osallistetaan On tarve Ohjelmakauden mittainen kehittämistyö Itä-ja Pohjois-Suomessa
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotSTEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018
STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018 26.10.2018 1 STEA uudistaa avustusstrategiansa Yhteistyössä Kevät-kesän 2018 aikana
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat
LisätiedotOhjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen
Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua
Lisätiedot