1. Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Transkriptio

1 LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevaan lainsäädäntöön Huolimatta siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole sisällyttänyt Aivoliitto ry:tä jakelussa mainittuihin lausunnon antajiin, Aivoliitto ry lausuu kantanaan seuraavaa: 1. Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Asetus on pääsääntöisesti hyvä ja noudattaa nykymuotoista avustuskäytäntöä. Suunnitellun avustuskeskuksen kustannukset eivät kuitenkaan voi vähentää järjestöille jaettavia avustusosuuksia, joten kustannukset on katettava muulla tavoin. Tarkoitus lienee, että tämä asetus on mahdollisimman yhdenmukainen veikkausvarojen käyttöä koskevan OKM:n vastaavan asetuksen kanssa. Tässä tulee ottaa huomioon myös MMM:n vastaavat asetukset. 3 :ssä mainittu avustuslajien jako on nykyjärjestelmän mukainen ja sellaisenaan hyvä. SOSTE ry on ottanut kantaa avustusten yhdistämiseen. Mikäli tätä kohtaa halutaan muuttaa yleisavustuksen ja kohdennetun toiminta-avustuksen osalta, tulee mahdollista yhdistämistä pohdittaessa ottaa vahvasti huomioon avustuksen käytön seuranta ja vaikuttavuus kuitenkin siten, että se on mahdollisimman yksinkertaisesti ja helposti toteutettavissa. Esimerkiksi yleisavustus ja kohdennettu avustus sopeutumisvalmennukseen eivät voi olla saman avustuslajin sisällä, koska niiden mittaamistavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Näiden erillinen seuranta olisi linjassa nykyisen OKM:n avustuslinjauksen kanssa. Yleisavustuksen on jatkossa oltava riittävä sekä järjestön toiminnan ylläpitämiseen että kehittämiseen. Siinä on myös otettava huomioon järjestön toiminta siten, että valtakunnallisen järjestön yhdistyskentän palvelut voidaan turvata ottaen huomioon kohderyhmän tarvitsemat tukitoimet kuten esteettömän osallisuuden mahdollistaminen. Seurannan tulee olla valtionapuviranomaisten kesken yhteneväinen, jotta järjestökenttää voidaan kohdella tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi tulee ottaa huomioon mm. yhteisten verkostojen Ak-avustukset, jotka ovat tällä hetkellä kiertäviä. Ne eivät voi olla osa kulloisenkin puheenjohtajajärjestön A-avustusta. Tällaisia verkostoja ovat mm. Neurologiset vammaisjärjestöt. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / info@aivoliitto.fi / Y-tunnus /

2 6 :ssä mainittu erityisiin tarkoituksiin haettava avustus on hyvä uudistus, mikäli se takaa joustavan rahoituksen mm. erilaisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. 8 :ssä mainittu joustava yleisavustuksen maksatus jo tammikuussa mahdollistaa järjestön perustoiminnan rahoituksen turvaamisen. 9 :ssä mainittu käyttötarkoitustekstin tarkentaminen tukee 3 :n avustuslajien jakoa ja mahdollistaa siis tarkemman seurannan. 17 :ssä ehdotettu uusi raja-arvo on tarkoituksenmukainen. 2. Valtioneuvoston asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta 2 :ssä mainittu avustusasioiden neuvottelukunta strategisten linjauksien ja lausuntojen antajana on tarkoituksenmukainen ja esitys on hyvä. Järjestökentän ja ministeriön viranhaltioiden väliset linjaus- ja strategiakeskustelut täydennettynä eri alojen asiantuntijoiden kuulemisella mahdollistavat hyvän lopputuloksen. 4 :n arviointi- ja avustusjaosto Aivoliitto ry:n käsityksen mukaan STM:n avustuskeskuksessa toimii jatkossa virkavastuulla olevia henkilöitä, joiden toiminnan tarkastelu kuuluu normaaliin valtionhallinnon sisäiseen tarkasteluun. Avustus- ja arviointijaoston rooli jää näin ollen asetuksessa epäselväksi. Järjestöthän eivät ole toistensa avustuksien substanssiosaajia. Jotta järjestöjen toimintaa ja avustuksia voidaan jatkossa tarkastella tasapuolisesti ja oikeidenmukaisesti, tarvitaan ammattitaitoisia, laaja-alaisesti järjestökentän tuntevia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia arvioimaan valtioavustusten tarpeellisuutta. On todella tärkeää, että asianomainen valmistelija/valmistelutiimi pystyy perehtymään käsittelemänsä järjestökentän erityiskysymyksiin hyvän ja linjakkaan rahoitusratkaisun aikaansaamiseksi. Aivoliitto ry Terttu Erilä puheenjohtaja Tiina Viljanen toiminnanjohtaja Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / info@aivoliitto.fi / Y-tunnus /

3

4 LAUSUNTO 1 (2) Viite: Lausuntopyyntö STM074:00/2015 Sosiaali- ja terveysministeriölle Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemista asetusluonnoksista liittyen rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Maalikuussa 2015 julkistetussa selvityksessä suomalaisen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista rahapeliyhteisöt, niiden edunsaajat ja valtion edustajat sopivat niistä periaatteista, joita noudatetaan yhdistettäessä suomalaiset rahapeliyhteisöt yhdeksi yhtiöksi. Selvityksessä tarkastellaan edunsaajien asemaa ja osallistumista tuotonjakopäätöksiin. Rahaautomaattiyhdistyksen tuotonjaon osalta yhteistyöpöytäkirjassa todetaan: Edunsaajat tulee kytkeä rahapelituotoista RAY:n edunsaajille myönnettävistä avustuksista päätettäessä kiinteäksi osaksi tuotonjakoministeriön päätöksentekoa. RAY:n edunsaajien edustajista muodostettava edunsaajaneuvosto tai edunsaajaneuvostot voisi olla toimiva järjestely. Edunsaajaneuvostot tekisivät esitykset ohjeellisesta tuotonjakosuunnitelmasta ja vuosittaisesta avustuspäätöksestä. Edunsaajaneuvoston kautta saataisiin päätöksentekoa varten tarpeellinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestönäkökulma ja siten voitaisiin tehostaa kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi annettavien avustusten vaikuttavuutta. Toisin kuin selvityksessä ja sen jälkeen edunsaajien, peliyhteisöjen ja valtiovallan laatimassa yhteisymmärryspöytäkirjassa, nyt kommentoitavassa asetusehdotuksessa avustusasioiden neuvottelukunnasta esitetään, että sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä toimisi avustusasioiden neuvottelukunta, jonka tehtävänä antaa STM:lle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta sekä avustustoiminnan linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustusehdotuksessa. Tämän lisäksi asetuksessa ehdotetaan, että neuvottelukunnalla olisi itsenäinen arviointi- ja avustusjaosto, joka antaisi lausunnon STM:n laatimasta avustusehdotuksesta. Asetusehdotus heikentää sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaa tuotonjaon valmistelussa. Allianssin näkemyksen mukaan ei tarvita erikseen linjauksia tekevää neuvottelukuntaa ja sille jaostoa, joka antaa lausunnon avustusesityksestä. Neuvottelukunta voisi tehdä esityksen sekä strategisen tason asioista että itse avustuksista. Elin tulisi nimetä valtioneuvoston toimesta sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämistä ehdokkaista, joilla on paras tuntemus kansalaisjärjestökentästä ja sen olosuhteista. Valtioneuvoston asetuksella valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen siirretään käytännössä nykyinen RAY:n avustusjärjestelmä sellaisenaan STM:öön. Rahapelifuusiolle asetettu keskeinen tuotonjakoa koskeva tavoite oli järjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian vähentäminen. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Finlands Ungdomssamarbete Allians rf Finnish Youth Co-operation Allianssi Allianssi-talo Allianshuset Allianssi House Asemapäällikönkatu Helsinki Stinsgatan Helsingfors Asemapäällikönkatu 1 FI Helsinki Finland Faksi Fax Fax neuvonta: info@alli.fi information: info@alli.fi information: info@alli.fi etunimi.sukunimi@alli.fi fornamn.efternamn@alli.fi firstname.surname@alli.fi Y-tunnus FO-nummer Business ID

5 LAUSUNTO 2 (2) Esitys ei juurikaan sisällä muutoksia nykyiseen järjestelmään, eikä siis tavoitteen mukaisia elementtejä. Asetetun tavoitteen huomioiminen tulee olla keskeistä mahdollisessa avustusjärjestelmien yhtenäistämisessä. Helsingissä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Eero Rämö puheenjohtaja Olli Joensuu pääsihteeri Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Finlands Ungdomssamarbete Allians rf Finnish Youth Co-operation Allianssi Allianssi-talo Allianshuset Allianssi House Asemapäällikönkatu Helsinki Stinsgatan Helsingfors Asemapäällikönkatu 1 FI Helsinki Finland Faksi Fax Fax neuvonta: info@alli.fi information: info@alli.fi information: info@alli.fi etunimi.sukunimi@alli.fi fornamn.efternamn@alli.fi firstname.surname@alli.fi Y-tunnus FO-nummer Business ID

6

7

8 Lausuntopyyntö STM 074:00/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) on 40 päihdejärjestön yhteenliittymä. Toiminta käynnistyi vuonna Verkosto toimii aktiivisesti kansanterveyden ja hyvinvoinnin puolesta päihde- ja pelihaittoja ehkäisten ja vähentäen. EPT-verkoston kuten useimpien sen jäsenjärjestöjenkin toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Tätä tieto- ja kokemustaustaa vasten järjestöt haluavat lausua avustusmenettelystä sekä avustusasioiden neuvottelukunnasta. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VERKOSTO TUKEE SOSTEN LAUSUNTOA ( ) Päihdejärjestöt tukevat SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n antamaa lausuntoa kokonaisuudessaan. Erityisesti lausunnossa nousee esiin järjestöjen asema valmistelutyössä, sekä edunsaajien rooli avustusprosessissa. Koska esitys ei sisällä järjestöjen autonomiaa lisääviä tai byrokratiaa vähentäviä elementtejä, eikä yhdenmukaistamista muihin avustusjärjestelmiin tehdä, säilyy monialaisesti toimivien järjestöjen byrokraattinen taakka suurena. Päihdejärjestöt pitävät SOSTE:n tavoin tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen tulisi olla näin oleellisessa asiassa keskeisesti mukana jo valmisteluvaiheessa. Päihdejärjestöt eivät myöskään SOSTE:n tavoin pidä kaksinkertaista neuvottelukuntarakennetta tarkoitu k- senmukaisena. Kahden erilaisen lausunnon antaminen johtaisi todennäköisesti avustusprosessin pitkittym i- seen. Neuvottelukunnan jäsenet tulisi nimetä valtioneuvostossa sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämistä ehdokkaista ja neuvottelukunnan tulisi tehdä esitys sekä strategisen tason asioista että itse avustusesityksestä. MUITA JÄRJESTÖJEN ESILLE NOSTAMIA YKSITYISKOHTIA AVUSTUSLUONNOKSEEN LIITTYEN 4 Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset Järjestöt eivät pidä selkeänä linjausta, jonka mukaan avustuksen myöntämisen yhtenä perusteena olisi, että avustus ei kohdistu menoihin, joista kunnat ja valtio ovat lakisääteisesti vastuussa. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä lähtee perustuslaista. Järjestöillä on tärkeä rooli julkisen vallan rinnalla tukiessaan ja täydentäessään kuntien ja valtion tekemää työtä. Yhteistyön tavoite on myös kirjattu uuteen lakiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä: Julkinen valta huolehtii päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Järjestöt näkevät, että em. yhteistyötä korostavaa henkeä voisi soveltaa myös avustusasetuksiin. Myös Raha-automaattiyhdistyksen nykyisissä periaatteissa kannustetaan avustustenhakijoita yhteistyöhön kuntien kanssa.

9 5 Valtionavustuksen määrä Asetusluonnokseen on kirjattu, että jos avustuksensaajalla on merkittävää varallisuutta, voi kohdennetun toiminta-avustuksen enimmäismäärä olla enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Jos asetuksiin sisällytetään varallisuusharkintaa, niin järjestöjen mielestä kriteerien tulisi olla selvät ja yksiselitteiset. 6 Valtionavustuksen hakeminen Järjestöt pitävät haasteellisena nykyistä tilannetta, jossa kaikki avustuspäätökset annetaan joulukuun puolessa välissä. Reagointi nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisin tilanteisiin helpottuisi, jos avustuspäätöksiä saataisiin eri kohdissa vuosijanaa. Uusien hankkeiden kohdalla suomalaisen työelämän hidaskäyntisyys vuodenvaihteessa hankaloittaa työntekijöiden rekrytoimista. Käytännössä uudet hankkeet käynnistyvät nykyisin vasta maaliskuun alussa. Myös työntekijöiden kannalta tilanne on ikävä, kun tieto työn jatkumista ajoittuu joulun alle. Olisi tärkeää selvittää myös keinoja avustushakemusten käsittelyprosessien nopeuttamiseksi. 8 Avustuksen maksaminen Järjestöt pitävät hyvänä ehdotusta, että yleisavustuksia voitaisiin maksaa avustuksen saajille jo tammikuussa nykyisen helmikuun sijasta. Tämä olisi merkittävä parannus erityisesti järjestöille (usein pieniä järjestöjä), joiden puskurirahasto ei ole suuri. 9 Avustuksen käyttö Järjestöt esittävät pohdittavaksi voisiko investointiavustusten kohteiden käyttöaikaa lyhentää 10 vuoteen nykyisestä 20 vuodesta. 10 Hyväksyttävät kulut Järjestöjen mielestä tulee säilyttää nykyiset kriteerit hyväksyttävien kulujen osalta. Esimerkiksi lomapalkkavaraukset on tärkeää hyväksyä jatkossakin kuluksi. On hyvän kirjanpitotavan mukaista ja tilintarkastajien yle i- sesti edellyttämä toimintatapa, että lomapalkkavaraukset kirjataan kuluksi kuukausittain. 17 Kirjanpito ja tilintarkastus Järjestöt pitävät hyvänä muutosta, jonka mukaan tilintarkastajien raporttia ei enää jatkossa vaadittaisi, ellei avustusta ole käytetty vähintään euroa avustuskohtaisesti. Työajan kirjaamisvelvoite on määrätty työaikalaissa. Mahdollisen päällekkäisen työn karsimiseksi järjestöt esittävät uudelleen arvioitavaksi sitä, onko tilintarkastajan raporttiin tarpeen liittää selvitystä työajankäytön hallinnasta. 18 Selvitys avustuksen käytöstä Järjestöt kannattavat uudistusta, jonka mukaan avustusten käyttöä koskevien selvitysten toimittamisen ajankohtaa pidennettäisiin nykyisestä huhtikuusta toukokuun loppuun.

10 Helsingissä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkostoon kuuluvat järjestöt: A-klinikkasäätiö Barnavårdsförening i Finland r.f. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elämäni Sankari ry Irti Huumeista Koulutus elämään -säätiö Kran r.f. Kriminaalihuollon tukisäätiö Nuorten ystävät Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus Raittiuden Ystävät ry Suomen Ash Tukikohta ry Lisätietoja lausunnosta: Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen olavi.kaukonen@a-klinikka.fi puh

11

12

13

14

15 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN VALMISTELEMIIN ASETUSLUONNOKSIIN LIITTYEN RAHAPELIYHTEISÖJEN YHDISTÄMISTÄ KOSKEVAAN HANKKEESEEN Asia: Lausuntopyyntö , STM 3351/2015 Ensi- ja turvakotien liitto ry on lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka toimii 30 jäsenyhdistyksensä keskusjärjestönä. Liitto toimii erityisesti haavoittavissa olosuhteissa elävien lapsiperheiden aseman parantamiseksi, heidän oikeuksiensa puolustamiseksi sekä lapsen oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Liitto on Raha-automaattiyhdistyksen edunsaaja. Ensi- ja turvakotien liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemiin asetusluonnoksiin koskien rahapeliyhtiöiden yhdistämishanketta seuraavaa: 1. Tärkeimpänä asiana peliyhtiöiden yhdistämisessä ja siihen liittyvässä arpajaislain ja asetusten valmistelussa Ensi- ja turvakotien liitto pitää sitä, että siinä on kohdeltava kaikkia peliyhteisöjä ja edunsaajaryhmiä yhdenvertaisesti. Tehdyissä esityksissä tämä lähtökohta ei liiton näkemyksen mukaan riittävästi toteudu. 2. Valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille annetaan tarkempia säännöksiä valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Avustuksen enimmäismäärä voi asetusluonnoksen 5 :n mukaan muissa avustuslajeissa kuin investointi- ja kohdennetuissa avustuksissa olla avustuksen tavoitteiden toteutumiseksi erityisestä syystä 100 prosenttia, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla. Ensi- ja turvakotien liitto pitää erittäin tärkeänä asetusluonnoksen lähtökohtaa, jonka mukaan erityisestä syistä avustus voi olla 100 prosenttia. Huomattava osa sosiaali- ja terveysjärjestöistä toimii tukeakseen ja tarjotakseen osallistumisen mahdollisuuksia erityisesti haavoittavissa olosuhteissa eri syistä eläville ihmisille. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä ei useinkaan ole muita rahoituslähteitä tai sponsorituloja käytettävissä. Mikäli valtionavustusta ei myönnettäisi täysimääräisenä, vaan siinä edellytettäisiin omarahoitusosuutta, se vaarantaisi monien sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja sitä kautta haavoittavissa olosuhteissa elävien ihmisten osallisuuden ja tuen. Kirjanpitoa ja tarkastusta koskevassa pykälässä 17 todetaan, että tähän saakka noudatettu euron raja ehdotetaan korotettavaksi euroon. Lisäksi euroa koskisi yksittäistä avustusta eikä enää kaikkien avustusten yhteismäärää. Liitto pitää hyvänä avustusmenettelyä koskevan asetusehdotuksen 17 :ssä ehdotettua muutosta avustuksen saajan velvollisuuteen toimittaa tilintarkastaja raportti avustusten

16 käytöstä. Asetusehdotuksessa esitetään, että velvollisuus koskisi vain yli euron suuruisia avustuskokonaisuuksia. 3. Neuvottelukuntaa koskevassa asetuksessa säädetään sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavasta avustusasioiden neuvottelukunnasta ja sen tehtävistä. Neuvottelukunnan tehtäviin ei perustelumuistion mukaan kuuluisi julkisen vallan käyttöä, jolloin siitä ei olisi tarpeen säätää lailla. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta sekä kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa, järjestötoimintaa ja välittää tietoja järjestökentältä. Neuvottelukunnan kausi olisi neljä vuotta. Neuvottelukunnalla olisi lisäksi arviointi- ja avustusjaosto, jonka tehtävänä olisi antaa lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaoksi ja tehdä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Jaoston jäsenet eivät saisi olla esteellisiä esimerkiksi työsuhteessa tai muussa sidossuhteessa avustuksensaajiin. - Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä järjestöjen osallisuutta nykyiseen tapaan avustusasioissa. Neuvottelukunnan rooliin liittyen liitto yhtyy SOSTEn lausuntoon siitä, että asetusluonnos heikentää sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuutta osallistumiseen ja ehdotus poikkeaa tässä suhteessa siitä, että muiden ministeriöiden osalta asetuksissa ei esitetä muutosta nykykäytäntöihin. - edellä olevan pohjalta ETKL lähtee siitä, että neuvottelukunnan tehtäväksi tulisi määritellä, että avustusasiain neuvottelukunta a)tekee esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle avustuksen jaosta b) tekee esityksiä avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja painotuksista c) tekee esityksen vuosittaisesta toimeenpanosuunnitelmasta ja vuosittaisista erillispainotuksista d) kehittää avustuspolitiikkaa e) arvioi järjestötoimintaa f) välittää tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon alueelta ja järjestökentältä ja g) seuraa avustuskeskuksen toiminnan tehokkuutta ja kustannusten kehittymistä. Näiden muotoilujen osalta tulisi erikseen varmistaa, onko kyse sellaisesta hallintotehtävästä, josta tulisi säätää lailla. - Ensi- ja turvakotien liitto ei näe perustelluksi ja päätöksenteon joustavuuden kannalta tarkoituksenmukaiseksi, että neuvottelukunnan lisäksi olisi erillinen jaosto. Erillinen jaosto asetusluonnoksessa esitetyllä tavalla tekisi päätöksenteon kankeaksi ja turhaan moniportaiseksi, mikä voi viivästyttää avustuspäätöksen syntymistä ja synnyttää prosessin kannalta moninkertaista työtä avustusyksikölle. Mahdollisimman nopeasti syntyvä avustuspäätös ja avustusten maksatus heti vuoden alussa on erityisesti pienten järjestöjen likviditeetin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jaoksen jäsenet olisivat erillään neuvottelukunnasta, mikä merkitsisi haastetta varmistaa, että heidän avustuslinjauksiin ja strategiaan liittyvä osaamisensa on riittävä. Liitto näkee epäselvänä myös sen, ketkä voisivat olla henkilöitä, joilla olisi riittävä järjestötoiminnan tuntemus, joilla ei olisi mitään sidoksia järjestöihin. Esimerkiksi huomattava osa järjestökenttään ja sosiaalipolitiikkaan liittyvää tutkimusta tekevistä kokeneista tutkijoista on mukana järjestöjen luotta muselimissä tai erilaisissa yhteistyö- ja kumppanuushankkeissa. Jaoksen rooli jää kaikkinensa epämääräiseksi. Ensi- ja turvakotien liitto ehdottaa, että erillisestä jaoksesta luovutaan ja neuvottelukunnan roolia tarkennetaan aikaisemmin lausunnossa esitetyllä tavalla.

17 4. Lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä sitä, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus on itsenäinen ja että vuosittainen avustusehdotus on aina julkinen jo siinä vaiheessa, kun se valmistuu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta. Se on tärkeää päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Ensi- ja turvakotien liitto ry TUULA HAATAINEN Tuula Haatainen liittohallituksen puheenjohtaja Riitta Särkelä pääsihteeri

18

19

20

21 UTLÅTANDE Hänvisning: STM 3351/2015 Social- och hälsovårdsministeriet (SHM) har bett Förbundet De Utvecklingsstördas Väl (FDUV) om ett utlåtande om statsrådets förslag till förordning om statsunderstöd för allmännyttiga sammanslutningar och stiftelser för främjande av hälsa och social välfärd i Finland. FDUV har tillsammans med andra svenskspråkiga social- och hälsovårdsorganisationer behandlat statsrådets förslag till förordning och vill härmed framföra följande. I första hand vill vi lyfta fram frågan om att tillämpningsområdet bör förtydligas. Vi önskar att man i förordningen tydligt avser att understöd ska beviljas organisationer inom socialoch hälsovårdssektorn och inte som i förslaget sammanslutningar som bedriver social- och hälsovårdsverksamhet. Förslaget till förordning motsvarar inte till alla delar det man kommit överens om i ett tidigare betänkande där man utrett fusionens följder för förmånstagarna. Vi anser att den nya lotterilagen och förordningarna ska basera sig på den modell som man gemensamt kom överens om I det enhälliga betänkandet konstaterades att det inom Social- och hälsovårdsministeriet ska tillsättas ett råd för förmånstagare, som består av representanter som föreslagits av organisationerna. Dessa representanter ska i stället för RAY:s styrelse i fortsättningen komma in med förslag till understöd. Ur vårt perspektiv är betänkandet det avtal, på basis av vilket förtroendeorganen har ställt sig positiva till en fusionering av penningspelbolagen. Förslagen innehåller inte nämnvärt element som ökar organisationernas autonomi eller som minskar på byråkratin. Understödssystemet bör utvecklas på ett sådant sätt att organisationernas autonomi ökar och därmed leder till mer ändamålsenlig och flexibel verksamhet med avseende på både organisationsmedlemmarna och målgrupperna. Samtidigt skulle man kunna minska på kostnaderna för beredningen. Vi anser att den föreslagna ändringen i 17 i förslaget till förordning som gäller understödsförfarandet är bra. Ändringen gäller skyldigheten för mottagaren av understöd att leverera en revisorsrapport om användningen av understödet. I förslaget till förordning framförs att skyldigheten endast ska gälla understödshelheter som överskrider euro. I förslaget till förordning föreslås att det i anslutning till SHM ska verka en delegation för understödsärenden, som har till uppgift att lämna utlåtanden till SHM om målen och de strategiska riktlinjerna för understödsverksamheten och om förverkligandet av understödsmålen i de årliga understödsförslagen. I förordningen föreslås ytterligare att delegationen ska ha en självständig bedömnings- och understödssektion, som ska lämna utlåtanden om SHM:s understödsförslag. Vi anser att den dubbla delegationsmodellen (delegation + sektion) inte är ändamålsenlig. Att två instanser ska avge utlåtanden skulle leda till att utdelningsprocessen ytterligare förlängs och byråkratiseras.

22 Det är viktigt att detta organ, i enlighet med tidigare förhandlingsresultat, ska kunna göra förslag, inte enbart ge utlåtanden. Statsrådet ska utnämna medlemmarna i delegationen, och i bedömnings- och understödssektionen, om man ändå beslutar om att ha båda. Medlemmarna utnämns bland kandidater som social- och hälsovårdsorganisationerna föreslår. I själva förordningen ska man inte särskilt ta ställning till jäv, jävsfrågor omfattas av förvaltningslagen och ska lösas från fall till fall. Vi föreslår att delegationen för understödsärenden ska ha följande uppgifter: 1) ge förslag till Social- och hälsovårdsministeriet om fördelningen av understöd för allmännyttiga organisationer inom social- och hälsovårdssektorn 2) ge förslag till mål, strategiska riktlinjer och prioriteringar för understödsverksamheten, 3) ge förslag till den årliga genomförandeplanen och de årliga särskilda prioriteringarna, 4) utveckla understödspolitiken, 5) utvärdera organisationsverksamheten, 6) förmedla information från social- och hälsovårdssektorn och organisationsfältet och 7) följa effektiviteten i understödscentralens verksamhet och utvecklingen av kostnaderna. För att öka transparensen i beslutsfattandet föreslår vi ytterligare att det årliga understödsförslaget alltid ska vara offentligt redan i det skede då det är behandlat i socialoch hälsoorganisationernas understödscentral. Helsingfors den 21 april 2016 Lisbeth Hemgård, verksamhetsledare Förbundet de Utvecklingsstördas Väl rf Pia Sundell, verksamhetsledare Barnavårdsföreningen i Finland rf Viveca Hagmark, förbundsdirektör Folkhälsans förbund rf Mette Strauss, verksamhetsledare KRAN rf Nina af Hällström, verksamhetsledare SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf Anna Calden, ordförande Finlands Svenska Handikappförbund rf Berit Dahlin, verksamhetsledar Svenska pensionärsförbundet rf

23 Matthias Jakobsson, organisationsledare Finlands Svenska Synskadade rf Bodil Viitanen, verksamhetsledare Psykosociala förbundet Jonas Turtonen, verksamhetsledare Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf Micaela Romantschuk-Pietilä, verksamhetsledare Förbundet Hem och Skola i Finland rf

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE VIITE: ASIA Lausuntopyyntö STM074:00/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Kuurojen Liitto ry on tutustunut lausuntokierroksella oleviin asetusluonnoksiin sekä sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n siitä antamaan lausuntoon. Kuurojen Liitto ry yhtyy kaikilta osin SOSTEn antamaan lausuntoon. Kuurojen Liitto ry joka edustaa sekä vammais- että kieli- ja kulttuurivähemmistöä pitää erityisen tärkeänä kansalaisjärjestöjen yhdenvertaista kohtelua ja osallistumismahdollisuuksien turvaamista. Nämä nimenomaiset periaatteet ovat olleet liiton oman, jo 110 vuotta kestäneen kansalaistoiminnan kivijalka. Tästä syystä liitto rohkenee korostaa, että mikäli jatkossa päätetään toimia SOSTEn lausunnon esittämällä tavalla Neuvottelukunta, tai jos jaostorakenne päätettäisiin säilyttää, kummatkin elimet tulisi nimetä valtioneuvostossa sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämistä ehdokkaista. Itse asetuksessa ei tule ottaa jääviyksiin erikseen kantaa, asia kuuluu hallintolakiin ja on ratkaistava tapauskohtaisesti., tulee valtioneuvoston hallintolain lisäksi huomioida pian ratifioitavan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklan 4 sisältämä velvoite osallistaa vammaisia henkilöitä heitä itseään koskevaan päätöksentekoon heitä itseään edustavien järjestöjen kautta. Helsingissä Markku Jokinen toiminnanjohtaja

36

37

38

39

40 Viite: STM:n Lausuntopyyntö , Asia: Asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen 1. Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2. Valtioneuvoston asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lausunto Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella toimiva järjestö, joka järjestää ja kehittää tuettuja lomia sekä tarjoaa mahdollisuuden toimia vapaaehtoistyössä. 23 jäsenjärjestönsä kautta MTLH tavoittaa n suomalaista. Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry näkemyksen mukaan avustukset tulisi jatkossa kohdentaa sosiaali- ja terveysalan järjestöille, joiden perustehtävänä on perinteisesti ollut suomalaisten terveyden ja monimuotoisen hyvinvoinnin edistäminen. Asetusluonnoksessa avustusasioiden neuvottelukunnasta painotetaan sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuutta ( 3). MTLH pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuus käsitetään tässä yhteydessä laajasti kokemusasiantuntijuutta unohtamatta. MTLH ry kannattaa nykyisten avustuslajien säilymistä jatkossakin. Eri avustuslajit palvelevat kehittämistyötä ( 3). Järjestöjen omavastuuseen ( 5) liittyvä ilmaisu on melko epämääräinen. Mitä on merkittävä omaisuus? Esim. sosiaalisen lomatoiminnan omavastuuosuuksia ei lasketa järjestön omaksi tuloksi, vaan omavastuuosuudet käytetään lomatoimintaan. Järjestöjen rahoituksen ja käytännön taloudenpidon näkökulmasta avustuksen maksaminen ( 8) tammikuussa on kannatettava ehdotus. Ehdotus poikkeuksen kohdennetun loma-avustuksen käyttämisestä kurssi-, loma- tai muuhun vastaavaan toimintaan poistamisesta ( 12) on myös kannatettava.

41 Voisiko asetustekstissä olla asiakkaiden valintaan ( 14) liittyen tarkempi taloudellisen tuen huomioiminen? Voitaisiinko ilmaisun tulot sijaan käyttää ilmaisua käytettävissä olevat tulot, mikä huomioisi asiakkaan tulojen lisäksi mm. asiakkaan velat. Valtioneuvoston asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta Kokonaisuutena ehdotus avustusasioiden neuvottelukunnasta on kannatettava ja neuvottelukunnalle suunnitellut tehtävät perustellut. Ehdotuksen mukaan neuvottelukunnan arviointi- ja avustusjaosto voi tehdä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Miten mahdolliset arvioinnit liittyvät perustettavan palvelukeskuksen toimintaan? MTLH:n näkemyksen mukaan mahdolliset järjestöjen toiminnan arvioinnit tulee tehdä ko. järjestön sääntöjen puitteissa ja arviointien tulee liittyä avustusten valmisteluun. MTLH ry:n näkemyksen mukaan on hyvä, että arviointi- ja avustusjaostoon esitetään valittavaksi sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita. MTLH ry pitää sidonnaisuusriskien minimoimista tärkeänä. Samoin MTLH ry pitää tärkeänä järjestötyön tuntemusta arviointineuvostossa. Helsingissä Anssi Kemppi puheenjohtaja, MTLH ry Anne Ylönen toiminnanjohtaja, MTLH ry

42 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: LAUSUNTOPYYNTÖ STM/3351/2015 Asia: Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry, Marttaliitto ry, Iholiitto ry ja Psoriasisliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen. Liittenä järjestöjen lausunto ylläolevasta asiasta. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Pia Hytönen p , toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä p toiminnanjohtaja Sirpa Pajunen p toiminnanjohtaja Sonja Bäckman p Pia Hytönen toiminnanjohtaja FinFami ry Marianne Heikkilä toiminnanjohtaja Marttaliitto ry Sirpa Pajunen toiminnanjohtaja Iholiitto ry Sonja Bäckman toiminnanjohtaja Psoriasisliitto ry

43 Valtionavustuksia koskeva asetus Valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen annetaan valtionavustuslain 8 :n nojalla tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Marttaliitto, Iholiitto ja Psoriasisliitto pitää asetusluonnosta hyvin valmisteltuna ja kannattaa osaltaan asetuksen esitettyjä muotoiluja. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Marttaliitto, Iholiitto ja Psoriasisliitto pitää erittäin hyvänä esitystä, että eri avustuslajit säilyisivät nykyisellään: 3 Avustuslajit: yleisavustus (Ay) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta kohdennettu toiminta-avustus (Ak), investointiavustus (B) tai hankeavustus (C). Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Marttaliitto, Iholiitto ja Psoriasisliitto haluaa painottaa, että on tärkeää tunnistaa avustuslajien erot. Ak -toiminta-avustuksen säilyttämisestä on käyty keskusteluja. Ak eli kohdennettu toiminta-avustus toimii erittäin hyvin muun muassa järjestöjen kehittämien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa sekä kurssitoiminnassa, minkä takia on tärkeää, että Ak -toiminta-avustuslaji säilyy myös jatkossa. Asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta Asetusehdotuksessa esitetään, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii avustusasioiden neuvottelukunta, jonka tehtävänä olisi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta, antaa ministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustusehdotuksessa sekä kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa sekä välittää tietoja järjestökentältä. Neuvottelukunta asetettaisiin neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto asettaisi neuvottelukunnan, joiden tulee olla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimialaa edustavien järjestöjen ja yhteisöjen ehdottamia henkilöitä. Lisäksi asetuksessa esitetään, että avustusasioiden neuvottelukunnalla olisi arviointi- ja avustusjaosto, jonka tehtävänä olisi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunto ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaoksi ja tehdä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Jaoston jäsenet eivät saisi olla esteellisiä, esimerkiksi työsuhteessa tai muussa sidossuhteessa avustuksensaajiin. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Marttaliitto, Iholiitto ja Psoriasisliitto tuo esiin huolen asetusluonnoksessa esitetystä neuvottelukunnan yhteyteen perustettavasta jaostosta. Avustusehdotusten ja avustuslinjausten kierrättäminen kahden toimielimen kautta voi olla hallinnollisesti raskasta eikä mahdollisesti edistä päätöksenteon joustavuutta ja nopeutta. Järjestöjen toiminnan kannalta olisi erittäin tärkeää, että avustuspäätös tulisi aikaisemmin ja olisi

44 mahdollista saada avustuspäätös esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Tämä helpottaisi huomattavasti toimintojen suunnittelua, käynnistämistä ja toteuttamista. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry, Marttaliitto ry, Iholiitto ry ja Psoriasisliitto ry pitäisi hyvänä, että avustusasioiden neuvottelukunta 1) antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaosta 2) tekee esityksiä avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja painotuksista 3) antaa lausuntoja vuosittaisesta toimeenpanosuunnitelmasta sekä vuosittaisista erillispainotuksista 4) kehittää avustuspolitiikkaa 5) arvioi järjestötoimintaa ja 6) välittää tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon alueelta ja järjestökentältä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry, Marttaliitto ry, Iholiitto ry ja Psoriasisliitto ry pitäisi hyvänä, että neuvottelukunta ei ottaisi kantaa yksittäisiin avustushakemuksiin. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry, Marttaliitto ry, Iholiitto ry ja Psoriasisliitto ry pitäisi tärkeänä, että neuvottelukuntaa asetettaessa huolehditaan monipuolisesti järjestöjen edustavuudesta. Keskeistä on, että neuvottelukunnassa on mukana järjestöjä eri toimialoilta, eri puolilta Suomea ja huomioidaan sekä suuret että pienet järjestöt. Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry, Marttaliitto ry, Iholiitto ry ja Psoriasisliitto ry pitäisi tärkeänä, että mikäli esitetty arviointi- ja avustusjaosto toteutuu, niin jaoston jäseniä valittaessa järjestöjen kokemusasiantuntijuus ja laaja erityisosaaminen näkyy jaoston kokoonpanossa. Päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Marttaliitto, Iholiitto ja Psoriasisliitto esittää, että vuosittainen avustusehdotus olisi aina julkinen heti siinä vaiheessa, kun se valmistuu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta.

45 1 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN VALMISTELAMAT ASETUSLUONNOKSET LIITTYEN RAHAYHTEISÖJEN YHDISTÄMISTÄ KOSKEVAAN HANKKEESEEN Muistiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta asetusluonnoksesta ja toteaa seuraavaa: Yleistä Muistiliitto korostaa, että on tärkeää pitää huolta suomalaisen järjestötoiminnan perusidean säilyttämisestä ja edelleen kehittämisestä, jota avustustoiminnan on jatkossakin tuettava. Järjestölähtöinen kansalaistoiminta pitää Suomea vireänä, aloitteellisena ja aktiivisena. Kansalaistoiminta edistää kansalaisten mukanaoloa, kiinnittymistä ja kuulumista yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tällaisessa osallisuudessa on mukana omakohtaista sitoutumista, vaikuttamista ja vastuun ottamista. Se ehkäisee syrjäytymistä. Kun jatkossa yhden rahapeliyhtiön avustusten jaosta päätetään asianomaisessa ministeriössä, on yhdenvertaisuus periaatetta noudatettava ja säädettävä samanlaisista avustuksen haku, käyttö, raportointi ja arviointi käytännöistä. Ministeriöiden välistä yhteistyötä on lisättävä, jotta päätökset noudattavat yhteistä linjausta. Vaikka asetusluonnoksessa ei mainita avustusten jakoa valmisteleva arviointi- ja avustustoimikuntaa, jonka valtioneuvosto nimittää, Muistiliitto esittää kantanaan, että toimikunnan tehtävä on linjata avustusten valmistelua, valvontaa ja seurantaa. Toimikunnassa on oltava vankka kansalaisjärjestöjen asiantuntemus ja järjestöjen edustajia. 3 Avustuslajit Muistiliitto pitää hyvänä että avustuslajit säilytetään. Jos rahoittajalla ei olisi ohjausta (kuten Ak hankkeissa nyt on), avustuksen käytössä olisi vaarana, että erityisesti valtakunnallisesti ohjatut hankeverkostot, joilla on vahva kehittämisrooli, näivettyisivät. 5 Valtionavustuksen määrä Nykyisin RAY-avustuksiin (Ay, Ak ja C) ei pääsääntöisesti ole vaadittu omarahoitusosuutta. Harvalla sosiaali- ja terveysalan järjestöllä on varoja, joilla mahdollisia omarahoitusosuuksia voidaan rahoittaa. Muistiliitto esittää, että aktiivisen kansalaisjärjestötoiminnan jatkumisen ja kehittymisen turvaamiseksi, on tulevaisuudessakin säilytettävänä 100 % rahoitus. Emme ota kantaa erittäin varakkaiden säätiöiden ja liittojen omavastuuseen. Olisi kuitenkin hyvä määritellä, mitä merkittävä omaisuus käytännössä tarkoitta. Helsinki Muistiliito ry Eila Okkonen toiminnanjohtaja Anna Tamminen järjestöjohtaja

46 Lausunto OKM/83/050/ Sosiaali- ja terveysministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite Asia STM/3351/2015 Rahapeliyhteisöjen rahapelitoimintojen yhdistämistä koskeva hanke, sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat valtioneuvoston asetusluonnokset; opetus- ja kulttuuriministeriön lausunto Rahapeliyhteisöjen rahapelitoimintojen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu seuraavat kaksi valtioneuvoston asetusluonnosta: 1) luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja 2) luonnos valtioneuvoston asetukseksi avustusasioiden neuvottelukunnasta. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt asetusluonnoksista lausuntoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa lausuntonaan seuraavaa. Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on erityyppisiä valtionavustuksia: on laskennallisin perustein käyttökustannuksiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) perusteella myönnettäviä valtionavustuksia sekä harkinnanvaraisia valtionavustuksia, joiden myöntämiseen sovelletaan toimialakohtaista erityislainsäädäntöä, valtionavustuslakia (688/2001) ja hallintolakia (434/2003). Valtionavustuslain 8 :n perusteella ei ole annettu valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvien valtionavustusten myöntämisestä, maksamisesta tai käytöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustuksissa valtionapuviranomaisena toimii joko ministeriö tai virasto. Valtionavustuslain 7 :n 2 momentin nojalla valtionavustusten myöntäminen on joissakin yksittäistapauksissa delegoitu yksityisoikeudellisille yhteisöille. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriöön saapui yhteensä valtionavustushakemusta ja ministeriön alaisille virastoille yhteensä hakemusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2014 valtionavustuksina yhteensä euroa ja ministeriön alaiset virastot yhteensä euroa. Merkittävä osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustuksista myönnetään veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista. Valtionavustuksia käsitellään ja myönnetään koko varainhoitovuoden ajan. Osassa liikuntaa ja nuorisoa koskevien valtionavustuspäätösten valmistelussa käytetään lakisääteisiä toimielimiä, nuorisojärjestöjen arviointi- ja avustustoimikuntaa ja valtion

47 OKM/83/050/ (3) liikuntaneuvostoa, jotka antava ministeriölle vuosittain lausunnon lainsäädännössä määritellyistä valtionavustuskokonaisuuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on ollut ja on yhä vireillä ministeriön hallinnonalan valtionavustustoimintaa koskevia kehittämishankkeita 1. Ministeriöön on myös asetettu valtionavustusryhmä, jonka tehtävänä on muun muassa toimia ministeriön osastojen valtionavustustoiminnan tukena ja yhtenäistää ministeriön valtionavustusprosesseja ja menettelytapoja esimerkiksi valmistelemalla ministeriön sisäinen määräys valtionavustuksia koskevista menettelytavoista. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Valtioneuvoston asetus ehdotetaan annettavaksi valtionavustuslain 8 :n ja arpajaislain 20 :n nojalla. Valtionavustuslain 8 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtionavustuslain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Valtionavustuslain esitöiden mukaan (HE 63/2001 vp.) 8 :n asetuksenantovaltuutus koskee ainoastaan välttämättömien ja tarpeellisten säännösten antamista. Uuden arpajaislain 20 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella on puolestaan mahdollista antaa tarkempia säännöksiä ainoastaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tehtävistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan asetusehdotuksen säännökset eivät vastaa asetuksenantovaltuutta. Asetusluonnos sisältää säännökset muun muassa valtionapuviranomaisesta, valtionavustuslajeista, valtionavustuksen määrästä sekä yleisavustuksesta ja erityisavustuksesta. Asetusehdotuksessa säädetään monista sellaisista asioista, joista on jo olemassa säännökset valtionavustuslaissa, esimerkiksi valtionavustuslajit. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että asetuksessa tulee säätää asetuksenantovaltuuden rajoissa ainoastaan niistä seikoista, joista on asian kannalta tarpeen säätää. Valtionavustuslaissa säädetyistä asioista ei tule säätää enää asetuksella. Yleisemminkin asetusehdotuksen jatkovalmistelussa on tarkoituksenmukaista tarkistaa, että asetuksessa käytetyt käsitteet vastaavat valtionavustuslain käsitteitä. Asetusehdotus vaikuttaa olevan osittain ristiriidassa valtionavustuslain säännösten kanssa. Esimerkiksi asetusehdotuksen 9 :n mukaan jos avustuspäätöksessä ei ole käyttötarkoitusta yksilöity, avustus on käytettävä hakemuksessa mainittuun tarkoitukseen. Valtionavustuslain 11 :n 2 momentin mukaan valtionapuviranomaisen tekemässä valtionavustuspäätöksestä tulee kuitenkin käydä ilmi valtionavustuksen käyttötarkoitus. Asetusehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi valtionapuviranomaisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan valtionapuviranomaisesta on mahdollista säätää ainoastaan lailla. Asetusehdotuksen soveltamisalaa koskevaa säännöstä on myös tarkoituksenmukaista uudistaa ottaen huomioon etenkin Lainkirjoittajan oppaassa selostetut seikat. Edelleen jatkovalmistelussa on syytä kiinnittää huomiota asetuksen kirjoitustapaan. Asetusehdotus vaikuttaa enemmän määräykseltä tai ohjeelta kuin varsinaiselta säädöstekstiltä. Asetusehdotus on tarkoituksenmukaista käyttää tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. 1 Esimerkiksi Valtionavustusten käytäntöjen ja vaikuttavuuden kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:24 ja Työryhmä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustustoiminnan sisältöjen ja käytäntöjen uudistamiseksi

48 OKM/83/050/ (3) Uudistus tarkoittaisi sitä, että sekä sosiaali- ja terveysministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin valtionavustuksiin sovellettaisiin valtionavustuslakia. Asetusehdotuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että valtionavustuskäytännöt sosiaali- ja terveysministeriössä ja opetus- ja kulttuuriministeriössä ovat muotoutumassa osin erilaisiksi. Käytäntöjen erilaisuutta ei voida kaikin osin pitää tarkoituksenmukaisena jo siitä syystä, että osittain samat hakijat hakevat valtionavustuksia sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan olisi toivottavaa, että asetusehdotuksen jatkovalmistelua voitaisiin toteuttaa osittain yhteisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi avustusasioiden neuvottelukunnasta Asetusehdotuksen jatkovalmistelua varten opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää sosiaali- ja terveysministeriön huomiota etenkin seuraavaan kahteen seikkaan. Ensiksi asetusehdotuksen 3 :n 1 ja 3 momentissa säädetään päällekkäin samoista asioista. Toiseksi asetusehdotuksesta ei käy ilmi, mikä taho asettaa avustusasioiden neuvottelukunnan muut kuin arviointi- ja avustusjaostot. Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Hallitusneuvos Merja Leinonen

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63 1 Lausunto 1 (7) kirjaamo@intermin.fi lainsaadantoyksikko_poliisiosasto@intermin.fi kirjaamo@stm.fi Viite: SMDno ja STM 3351/2015 Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva lausunto Arpajaislaki Sisäministeriö on päivätyllä lausuntopyynnöllä pyytänyt Rahaautomaattiyhdistykseltä (RAY) lausuntoa ehdotuksesta hallituksen esitykseksi arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt päivätyllä lausuntopyynnöllä RAY:ltä lausuntoa rahapeliyhteisöjen yhdistämisestä koskevaan hankkeeseen sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemien asetusluonnosten osalta. RAY esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arpajaislakia siten, että jatkossa ainoastaan uudella, perustettavalla rahapeliyhtiöllä olisi alkaen oikeus toimeenpanna rahapelejä Manner-Suomessa. RAY:n toiminta julkisoikeudellisena yhdistyksenä lakkaisi samalla ja RAY:n toiminnan ja omaisuuden siirtäminen uudelle rahapeliyhtiölle tapahtuisi lain nojalla korvauksetta. Lailla säädettäisiin myös sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen avustusten valmistelua, maksatusta, seurantaa ja valvontaa varten perustettavasta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta sekä rahapeliyhtiön velvollisuudesta korvata puolet avustuskeskukselle säädettyjen tehtävien hoitamisesta valtiolle aiheutuvista kustannuksista. Puolet avustuskeskuksen kustannuksista katettaisiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta tuotosta. RAY tukee pääsääntöisesti ehdotettuja arpajaislain muutoksia, mutta kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - RAY korostaa, että lakiehdotuksessa on kohdeltava kaikkia rahapeliyhteisöjä ja edunsaajia yhdenvertaisella tavalla. - Osaan arpajaislain 3 :ssä olevista rahapelien määritelmistä on lisätty nimenomainen maininta ns. virtuaalipelistä. Kyseinen maininta puuttuu kuitenkin esimerkiksi raha-automaattien ja erityisautomaatin määritelmästä. RAY kävi lainvalmistelun aikana lukuisia keskusteluja asiasta sekä RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS Turuntie 42, ESPOO Puhelin PL 32, ESPOO Faksi Y-tunnus

64 Lausunto 2 (7) Poliisihallituksen että sisäministeriön kanssa ja RAY jäi käsitykseen, että lain välineneutraliteettiperiaatteen mukaisesti myös raha-automaateissa ja erityisautomaateissa voitaisiin tarjota pelejä virtuaalisesti. RAY esittää, että lakitekstiin lisättäisiin selvyyden vuoksi raha-automaattien ja eritysautomaattien osalta maininta virtuaalisesta pelistä. RAY esittää lisäksi, että raha-automaatteja ja erityisautomaatteja koskevan pykälän perustelutekstiin lisättäisiin maininta siitä, että raha-automaatilla ja eritysautomaatilla tarjottavissa peleissä ns. peliteema on nykyiseen tapaan vapaa. Peliteemaa ei ole jatkossa tarpeen rajoittaa myöskään pelien erotettavuuden näkökulmasta, koska vain yksi toimija voi toimeenpanna rahapelejä Manner-Suomessa. - Arpajaislain 42 a :n mukaan sisäministeriön yhteydessä toimivan rahapeliasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata rahapelipoliittisten tavoitteiden toteutumista ja kehittämistarpeita. Yksinoikeusjärjestelmän oikeuttamisperusteiden ylläpitämiseksi on tarpeen koordinoida ja yhteen sovittaa erilaisia tavoitteita. Koska sisäministeriön vastuulle kuuluu rahapelitoiminnan operatiivisia asioita, muun muassa rahapelilainsäädännön valmistelu ja rahapelien pelisääntöjen antaminen, sopisi neuvottelukunta koordinoivan ja yhteen sovittavan roolinsa vuoksi RAY:n näkemyksen mukaan paremmin valtioneuvoston kanslian yhteyteen. - Arpajaislain hallituksen esityksen perustelutekstin mukaan uuden rahapeliyhtiön hallitus koostettaisiin osaamisperusteisesti ottaen huomioon liiketoimintaosaaminen ja yhtiön erityistehtävän luonne. RAY pitää tärkeänä, että hallituksen kokoonpanossa näkyy erityistehtävän luonne huomioiden yhteiskunnallinen ulottuvuus, kansalaisjärjestötoiminnan ymmärrys ja pelihaittojen tuntemus. - RAY pitää tärkeänä, että uuden rahapeliyhtiön hallintoneuvosto nimitetään samassa yhteydessä kuin yhtiön hallituskin. - RAY pitää tärkeänä, että uuden yhtiön johdon palkitsemisessa noudatetaan kohtuullisuutta ja otetaan huomioon yhtiön toimintaympäristö ja yksinoikeusasema. - Arpajaislain 13 c :n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti valtioneuvoston asetuksella säädetään pelipisteissä, erityisissä pelisaleissa ja pelikasinoissa olevien raha-automaattien, erityisautomaattien ja kasinopelien lajeista ja enimmäismääristä, erityisten pelisalien enimmäismääristä sekä pelikasinoiden lukumäärästä, sijaintipaikoista ja aukioloajoista. RAY pitää tärkeänä, että lakitekstiin lisätään selventävä maininta siitä, että tämän pykälän mukaisesti tarkoituksena on säätää vain ns. fyysisten raha-automaattien, fyysisten erityisautomaattien, fyysisten kasinopelien, fyysisten erityisten pelisalien ja fyysisen pelikasinon rajoitteista. Koska erityinen pelisali voi lain 4 :n 2dkohdan määritelmän mukaan olla myös sähköinen pelisivusto ja nykyisenkin arpajaislain tulkinnan mukaan netissä voi olla myös automaatti- ja

65 Lausunto 3 (7) kasinopelejä, joiden määrää ei erikseen rajoiteta, on selventävä maininta asiasta tarpeen. - RAY pitää tärkeänä, että arpajaislain II-vaiheen valmistelu käynnistyy välittömästi ja silloin tarkastellaan erityisesti pelitoiminnan operatiivisen toiminnan kannalta kriittisiä asioita, joita ei aikataulupaineen vuoksi ole voitu ottaa huomioon lain I-vaiheen valmistelussa. Edunsaajien osallisuus arpajaislain II-vaiheessa tulee varmistaa. - Arpajaislain hallituksen esityksen perustelutekstin sivun 31 mukaan "talousarvioon ottamista koskevien säännösten muutos tarkoittaa sosiaali- ja terveysministeriön osalta sitä, että sen tulee uuden rahapeliyhtiön tuoton lisäksi kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana jakaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen RAY:n osalta jakamatta jääneet varat. Nämä varat ovat arviolta noin 500 miljoonaa euroa huomioitaessa valtion vuoden 2016 talousarviossa oleva RAY:n tuotto 426,8 miljoonaa euroa, RAY:n käyttöpääoma, joka voi olla enintään 30 miljoonaa euroa, ja jakamaton osuus, joka vuonna 2016 oli 28,2 miljoonaa euroa. Ennen rahapelitoimintojen yhdistämistä kertyneet rahapelituotot on alustavasti arvioitu käytettäväksi tasaisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja säätiöille myönnettäviin valtionavustuksiin hyödyntäen lähtökohtaisesti koko 10 vuoden siirtymäkauden." RAY pitää erittäin tärkeänä, että valtio osaltaan sitoutuu siihen, että edellä todetut varat (noin 500 miljoonaa euroa) käytetään kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysalan järjestöille, eikä niitä käytetä muihin valtion menoihin. - Arpajaislain 22 :ssä säädetään avustustoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Tarkoituksena on, että puolet avustuskeskuksen kustannuksista katettaisiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta tuotosta ja uusi rahapeliyhtiö olisi velvollinen korvaamaan valtiolle puolet aiheutuvista kustannuksista. RAY kiinnittää huomiota siihen, että näiden korvattavien kulujen tulee olla kohtuullisia ja läpinäkyviä ja esittää, että avustusasioiden neuvottelukunnan tehtäväksi säädettäisiin seurata avustuskeskuksen toiminnan tehokkuutta ja kustannusten kehittymistä. - RAY esittää, että arpajaislain 17 b :n 1 momentti muotoiltaisiin kuulumaan siten, että lakitekstistä ilmenee suoraan lain perusteluissa todettu avustusten myöntämisessä noudatettava keskeinen periaate, jonka mukaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu tuotto käytetään avustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveysalan oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. - Arpajaislain siirtymäsäännösten osalta RAY toteaa, että sen käsityksen mukaan peliyhteisöjen yhdistämisessä on myös RAY:n henkilöstön (pois luettuna avustusosaston henkilökunta) osalta kyse liikkeenluovutuksesta, jolloin siirtymäsäännösten kohtia 2 ja 3 tulisi muuttaa tältä osin. RAY pitää tärkeänä,

66 Lausunto 4 (7) STM:n valmistelemat asetukset että yhdistämisessä käytetään lakiehdotuksen perusteluissakin todettuja joustavia henkilöstöpoliittisia ratkaisuja. - RAY pyytää, että lakitekstiin ja sen perusteluihin tehtäisiin siirtymäsäännösten osalta seuraavat tekniset korjaukset: - Siirtymäsäännösten 4. kohdassa oleva viittaus kohtaan 8 pitänee olla viittaus kohtaan 9. - Lain voimaantuloa (s. 59) koskevan arpajaislain perustelutekstin 5. kappaleessa oleva viittaus 8 momenttiin pitänee olla viittaus 9 momenttiin. - Lain voimaantuloa (s. 59) koskevan arpajaislain perustelutekstin kappaleessa oleva viittaus 6 momenttiin pitänee olla viittaus 5 momenttiin. - Siirtymäsäännösten kohdan 9 vuosiluku tulee olla 2017, ei Valtionavustuksia koskeva asetus Valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen annetaan valtionavustuslain 8 :n nojalla tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. RAY pitää asetusluonnosta hyvin valmisteltuna ja kannattaa osaltaan asetuksen esitettyjä muotoiluja. RAY toteaa, että asetuksen soveltamisalaa koskevaan 1 :ään tulee tehdä vastaava lisäys kuin arpajaislain 17 b :n 1 momenttiin, jota RAY esittää muutettavaksi niin, että terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettu tuotto käytetään avustusten myöntämiseen sosiaali- ja terveysalan oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. RAY pitää erittäin tärkeänä, että avustuksen enimmäismäärä voi asetusluonnoksen 5 :n mukaan olla avustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi erityisestä syystä 100 prosenttia, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla. Neuvottelukuntaa koskeva asetus Valtioneuvoston asetuksessa avustusasioiden neuvottelukunnasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavan avustusasioiden neuvottelukunnan tehtävistä. Neuvottelukunnan tehtäviin ei perustelumuistion mukaan kuuluisi julkisen vallan käyttöä, joten siitä ei olisi tarpeen säätää lain nojalla. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta, antaa ministeriölle lausuntoja avustustoiminnan

67 Lausunto 5 (7) linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustusehdotuksessa sekä kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa sekä välittää tietoja järjestökentältä. Neuvottelukunta asetettaisiin neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnalla olisi esityksen mukaisesti lisäksi arviointi- ja avustusjaosto, jonka tehtävänä olisi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunto ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaoksi ja tehdä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Jaoston jäsenet eivät saisi asetuksen perustelutekstin mukaan olla esteellisiä, esimerkiksi työsuhteessa tai muussa sidossuhteessa avustuksensaajiin. RAY kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Yhdenvertainen kohtelu RAY:n näkemyksen mukaan eri edunsaajaryhmiä tulee kohdella yhdenvertaisesti jakoprosesseissa ja erityisesti esteellisyysasioissa. RAY:n ymmärryksen mukaan muiden edunsaajien osalta esim. esteellisyyskäytäntöihin ei ole tulossa tiukennuksia. RAY kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun arpajaislain 17 c :n 2 momentin mukaan "raviurheilun- ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö tekee maa- ja metsätalousministeriölle esityksen 1 momentissa tarkoitetusta osuudesta myönnettävien avustusten vuosittaisesta jakosuunnitelmasta eri avustuksen saajille ja käyttötarkoituksiin". Veikkauksen edunsaajien puolella osassa liikuntaa ja nuorisoa koskevien valtionavustusten valmistelussa käytetään lakisääteisiä toimielimiä, nuorisojärjestöjen arviointi- ja avustustoimikuntaa ja valtion liikuntaneuvostoa, jotka antavat ministeriölle vuosittain lausunnon lainsäädännössä määritellyistä avustuskokonaisuuksista. Neuvostojen toiminnassa noudatetaan hallintolain esteellisyyssäännöksiä ja useassa tapauksessa asioiden käsittelyssä jäsenet jääväävät itsensä. Päätöksenteon ketteryys Valtioneuvoston asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta sisältää toimielimet, jotka jatkossa tulisivat Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen tilalle käsiteltäessä avustusasioita - niin avustustoiminnan linjauksia kuin vuosittaista avustusehdotustakin. Avustustoiminnan irrottaminen peliyhteisöstä ja siirtäminen ministeriöön mahdollistaa periaatteessa nykyistä joustavamman, nopeamman ja hyvän hallintotavan mukaisen päätöksentekomallin rakentamisen. Se mahdollistaa myös avustuspäätösten teon uudistamisen siten, että lopullinen päätös voitaisiin tehdä saman vuoden aikana. Lukuisat avustusta saavat järjestöt ovat antaneet palautetta siitä, että toimintojen suunnittelun ja käynnistämisen näkökulmasta lopullinen avustuspäätös tulee liian myöhään. Usein esimerkiksi projektien käynnistyminen ja henkilöstön rekrytointi

68 Lausunto 6 (7) siirtyvät merkittävästi suunnitellusta vasta helmikuussa tulevan lopullisen avustuspäätöksen takia. Lisäksi joustavampi päätöksentekomalli säästää olennaisesti osaston avustusehdotuksen valmisteluun käytettävää aikaa, mikä on merkittävä tekijä entistä laadukkaamman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Voimassa olevien avustuslinjausten mukaan tavoitteena on, että avustuspäätöksiä voitaisiin tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Jotta näihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, uuden päätöksentekojärjestelmän tulisi olla nykyistä ketterämpi ja kevyempi. Sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamassa asetusluonnoksessa tavoitteet päätöksentekomallin ketteryydestä ja hallinnollisesta keveydestä eivät toteudu. Eniten kysymyksiä herättää neuvottelukunnan yhteyteen perustettava jaosto. Asetusluonnoksen mukaan jaosto antaisi lausunnon avustusehdotuksesta eli käytännössä järjestökohtaisesta ehdotuksesta. Jaoston jäsenet eivät kuitenkaan istuisi neuvottelukunnassa, jossa laaditaan lausunto avustustoiminnan linjauksista ja strategisista painotuksista sekä käydään tärkeimmät keskustelut avustuspolitiikan sisällöistä. On epäselvää, miten jaosto voi antaa lausunnon yksittäisistä, yli tuhannen järjestön hakemuksista ja noin 2500 avustuskohteesta, kun sen jäsenet eivät istu siinä elimessä, joissa strategiset linjaukset käsitellään. Jaoston jäsenillä ei saisi olla esityksen ja sen perustelujen mukaan myöskään sidonnaisuuksia avustettaviin järjestöihin. Mistä siis syntyisi pätevyys ja osaaminen arvioida yksittäisiä ehdotuksia ja niiden oikeellisuutta suhteessa avustuslinjauksiin? Käytännössä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus joutuisi erikseen pitämään jaoston jäsenet ajan tasalla kulloisistakin linjauksista ja painotuksista. Se on luonnollisesti mahdollista, mutta avustuskeskuksen työaikaa kuluisi näin hallinnon ajan tasalla pitämiseen. Avustusehdotusten ja avustuslinjausten kierrättäminen kahden toimielimen kautta olisi hallinnollisesti raskasta ja veisi aikaa siten, etteivät vuosittaiset avustusehdotukset valmistuisi yhtään nopeammin kuin tällä hetkellä. Lopulliset päätökset voisivat jopa viivästyä nykyisestä, mikä olisi avustettavien järjestöjen kannalta huono asia. Tavoitetta tehdä avustuspäätöksiä useammin kuin kerran vuodessa on erittäin työläs toteuttaa, jos toimielimiä on kaksi. Neuvottelukunta ilman alajaostoja olisikin oikea taho käsittelemään avustusasioita. Jotta tavoite ketterämmästä ja joustavammasta päätöksenteosta toteutuisi ja jotta avustuspäätöksiä voitaisiin tehdä lähivuosina useammin kuin kerran vuodessa, asetukseen tulisi RAY:n näkemyksen mukaan sisältyä vain ehdotus avustusasioiden neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan tehtävät RAY:n näkemyksen mukana neuvottelukunnan tehtävät tulisi määritellä seuraavasti:

69 Lausunto 7 (7) Avustusasioiden neuvottelukunta 1) tekee sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaosta 2) tekee esityksiä avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja painotuksista 3) tekee esityksiä vuosittaisesta toimeenpanosuunnitelmasta sekä vuosittaisista erillispainotuksista 4) kehittää avustuspolitiikkaa 5) arvioi järjestötoimintaa 6) välittää tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon alueelta ja järjestökentältä ja 7) seuraa avustuskeskuksen toiminnan tehokkuutta ja kustannusten kehittymistä. Näiden muotoilujen osalta tulisi erikseen varmistaa, onko kyse sellaisesta julkisesta hallintotehtävästä, josta tulisi säätää erikseen lailla. Päätöksenteon avoimuus Päätöksen teon avoimuuden lisäämiseksi RAY esittää, että vuosittainen avustusehdotus olisi aina julkinen jo siinä vaiheessa, kun se valmistuu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta. Espoossa 6. päivänä huhtikuuta 2016 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN HALLITUS Raimo Vistbacka Timo Heinonen Pekka Räsänen hallituksen puheenjohtaja varapuheenjohtaja toinen varapuheenjohtaja

70

71

72

73

74

75

76 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö STM074:00/2015 Asia: Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Sininauhaliitto on sadan järjestön keskusliitto. Se kokoaa laajan yhteistyöverkoston vaikeaan tilanteeseen joutuneen ihmisen auttamiseksi. Liiton ja sen jäsenyhteisöjen erityisosaamista ovat päihde- ja pelihaitat, riippuvuudet, mielenterveysongelmat, pitkäaikaisasunnottomuus sekä sosiaalinen työllistäminen. Jäsenyhteisömme tarjoavat joka yö 2500 ihmiselle tuettua asumispalvelua. Jäsenyhteisöissämme tehdään joka viikko 9500 tuntia vapaaehtoistyötä. Jäsenyhteisöjemme päiväkeskukset kohtaavat vuosittain yli 9000 ihmistä. Sininauhaliitto on Peliklinikan kumppanuusorganisaatio ja klinikan 14 työntekijästä 10 on työsuhteessa Sininauhaliittoon. Lausuntomme keskeiset esitykset perustuvat seuraaviin periaatteisiin: - Avustukset tulee valmistella vastuullisesti, läpinäkyvästi ja hyvän hallintotavan mukaan. Päätökset ja lausuntoprosessit avustuksista tulee tehdä avoimesti, tasapuolisesti ja muutenkin hyvän hallintotavan mukaan järjestötoimijoiden erityispiirteet tuntien sekä kansalaistoiminnan itsenäisyyttä kunnioittaen. - Rahapeliyhteisöjen yhdistämisen ytimessä suomalaisessa monopolijärjestelmässä tulee olla rahapelihaittojen ehkäisy ja rahapeliongelmien hoidon varmistaminen. - Asetusten tulee tukea osaltaan mahdollisimman hyvin järjestöjen terveyden ja sosiaalisen hyvinvointiin kohdentuvaa toimintaa. Näiden periaatteiden valossa lausumme asetuksista seuraavaa: ASETUS AVUSTUSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNASTA Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että neuvottelukunta on laajasti järjestötoimintaa tunteva asiantuntijataho, johon valitaan järjestökenttää laajasti tuntevat sekä mahdollisimman neutraalisti tarkastelevat henkilöt. Sininauhaliitto esittää, että avustusasioiden neuvottelukunnan tehtäviin lisättäisiin 2 :aan lausunnon antaminen kokonaisuutena vuosittaisesta avustusesityksestä asetettujen tavoitealueiden valossa. Sininauhaliitto pitää välttämättömänä, että 3 kokoonpanoon liittyen asetukseen tulee selkeä kirjaus, miten järjestöt ja yhteisöt käytännössä ehdottavat neuvottelukuntaan henkilöitä.

77 Prosessin avoimuus ja läpinäkyvyys on ensiarvoisen tärkeä ja esitysten tekemisen neuvottelukunnan jäseniksi tulee olla mahdollisimman avoin prosessi. Sininauhaliitto esittää, että lausunto vuosittaisesta avustusesityksestä kuuluu avustusasioiden neuvottelukunnan tehtäviin (lisätään 2 osaksi). Erillistä arviointi- ja avustusjaostoa ei tule kirjata asetukseen. Se voidaan perustaa ilman asetusta tarpeen mukaan, mikäli neuvottelukunta niin tarpeelliseksi näkee. ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN Jotta asetus tukisi mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti järjestöjä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä, Sininauhaliitto lausuu asetuksen eri kohtiin seuraavat näkemykset. Sininauhaliitto pitää tärkeänä, että 3 :ssa todetut avustuslajit säilyisivät nykyisellään ja ne otetaan mukaan asetukseen Tehdyt kirjaukset avustuslajeihin liittyen ovat myös kannatettavia. Sininauhaliitto esittää, että asetukseen 5 ei oteta nykyisiä avustuskäytäntöjä tietyille investoinneille (enimmäisosuudet). Esimerkiksi tukiasuntojen hankinta erityisryhmille ja pitkäaikaisasunnottomille elää yhteiskunnallisesti sellaisessa muutoksessa, että se asettaa nykyiset käytännöt enimmäisosuuksista uuteen valoon. Nykyisiä käytäntöjä saatetaan joutua tarkastelemaan uudessa asunnottomuustilanteessa (mm. pakolaisaalto syksyllä 2015). Asetukseen kirjaaminen sementoisi käytännön, jota saatetaan joutua tarkistamaan toimintaympäristön muutoksessa. Sininauhaliitto esittää, että asetuksen 5 poistetaan merkittävää varallisuutta koskeva kirjaus enintään 90 prosentin avustuksesta. Liitto toteaa, että tämä voidaan toteuttaa harkinnanvaraisesti, eikä kirjaus asetukseen ole tarpeellinen. Sininauhaliitto tukee nykyisen 20 vuoden määräajan käyttövelvoitetta investointiavustuksissa ja sen kirjaamista asetukseen. Sininauhaliitto pitää hyvänä byrokratian vähentämisenä sitä, että asetuksen 17 :ssa eur:n raja nostetaan euroon sekä euron koskee yksittäistä avustusta Aarne Kiviniemi Toiminnanjohtaja Sininauhaliitto

78 Lausunto SM (2) SMDno Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntönne STM/3351/2015, STM074:00/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Sosiaali- ja terveysministeriö on päivätyllä lausuntopyynnöllään pyytänyt sisäministeriöltä lausuntoa rahapeliyhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen liittyvistä sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemista luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi koskien valtionavustuksia yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä avustusasioiden neuvottelukuntaa. Asetuksissa säädettäväksi ehdotettavat asiakokonaisuudet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. Asetusluonnokset on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä sisäministeriön vastuulla olevasta, arpajaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamista koskevasta lainsäädäntöhankkeesta erillisen hankkeen puitteissa. Sisäministeriö toteaa, että asetusluonnokset liittyvät kiinteästi sisäministeriön lainsäädäntöhankkeeseen, minkä vuoksi jatkovalmistelussakin on huolehdittava hankkeiden yhteensovittamisesta. Esimerkiksi avustusmenettelyyn liittyvien siirtymäsäännösten osalta on tarkasteltava, miltä osin säännökset tulee sijoittaa sisäministeriön hankkeessa valmisteltavaan esitykseen sisältyvään rahaautomaattiavustuslain kumoamislakiin ja miltä osin puolestaan avustusmenettelystä annettavaan valtioneuvoston asetukseen. Lisäksi tulee tarkastella, missä määrin asetusten sisältöä tulee kuvailla sisäministeriön hankkeessa valmisteltavassa hallituksen esityksessä erityisesti yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Jos sosiaali- ja terveysministeriön saaman lausuntopalautteen johdosta nousee esille tarve säätää joistakin asetusluonnoksiin sisältyvistä seikoista lakitasolla, tulisi tarvittavia lainmuutoksia tarkastella yhteistyössä sisäministeriön lainsäädäntöhankkeen sihteeristön kanssa siltä osin kuin on kyse arpajaislakiin mahdollisesti liittyvistä tai siihen tehtävistä muutoksista. Asetusten jatkovalmistelussa sisäministeriö esittää lisäksi otettavaksi huomioon seuraavia seikkoja: Valtionavustuslain 8 :n sisältämän asetuksenantovaltuuden osalta olisi hyvä tarkastella, voidaanko sen nojalla säätää myös valtionapuviranomaisesta vai tulisiko viranomaisesta säätää lakitasolla. Avustusasioiden neuvottelukunnan osalta olisi myös hyvä tarkastella, onko asetustasoinen sääntely riittävää vai tulisiko neuvottelukunnan yleisistä perusteista säätää lailla. Perustuslakivaliokunta on eräässä tilanteessa katsonut toimielimen tosiasiallisen merkityksen vuoksi olevan asianmukaista säätää toimielimen yleisistä perusteista lailla, vaikka sen tehtäviin ei näyttänytkään kuuluvan julkisen vallan käyttöä perustuslain 119 :n 2 momentin mielessä (PeVL 41/2005 vp). Jos neuvottelukunnasta ei katsota olevan tarpeen säätää lailla, olisi asetuksen perustelumuistioon hyvä kirjata tältä osin perustelut. Osastopäällikön sijainen Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Neuvotteleva virkamies Elina Rydman Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Erottajankatu 2 Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Helsinki Valtioneuvosto Faksi:

79 Sisäministeriö Lausunto 2 (2) Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö SM klo 08:57. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Sosiaali- ja terveysministeriö Neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen Erityisavustaja Kortelainen Kansliapäällikkö Nerg SM/PO/LSY

80 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö STM074:00/2015 Asia: Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 209 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 66 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta sekä valtuuston hyväksymät tavoitelinjaukset uudesta avustusjärjestelmästä. Lisätietoja: pääsihteeri Vertti Kiukas, p , SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Jukka Tahvanainen puheenjohtaja Vertti Kiukas pääsihteeri

81 Keskeiset esitykset: SOSTE esittää, että - perustetaan välittömästi viranomaisista ja edunsaajaedustajista koostuva työryhmä, joka ryhtyy valmistelemaan kansalaisjärjestöjen avustusjärjestelmien yhdenmukaistamista soveltuvin osin sekä toteuttamaan autonomiaa lisääviä ja byrokratiaa vähentäviä uudistuksia - jo ensimmäisessä vaiheessa siirrytään jakamaan vain yksi toiminta-avustus järjestöä kohti, jonka tulisi olla suuruudeltaan sellainen, että se mahdollistaa myös kehittämistoiminnan - poistetaan määräys siitä, millä edellytyksillä toiminta-avustus voi kattaa vain 90 % kuluista - perustetaan avustusasian neuvottelukunta, jossa on seitsemän jäsentä ja joka tekee ministeriölle esityksen asioista, joista nyt esitetään annettavan lausunto Lausunto Asetusehdotuksissa säädettäisiin avustusmenettelyistä ja avustusasioiden neuvottelukunnasta. Asetukset täydentäisivät valtionavustuslakia. Asetusehdotuksissa ei ehdoteta suuria muutoksia avustuskäytäntöön tai avustusehtoihin. SOSTE katsoo, että olisi ollut tarkoituksenmukaista toteuttaa tässä yhteydessä laajempi uudistus viime vuonna linjatulla tavalla. Nyt muutokset jäävät pieniksi. Koko rahapelifuusiota koskevaa lakihanketta edelsi sisäministeriön selvityshanke, johon myös STM osallistui. Asetusehdotus ei kaikilta osin vastaa selvityshankkeen mietinnössä sovittua. SOSTE katsoo, että arpajaislain ja annettavien asetusten on pohjauduttava vuonna 2015 yhteisesti sovittuun malliin. Yksimielisessä mietinnössä todettiin, että STM:öön perustetaan järjestöjen esittämistä edustajista koostuva edunsaajaneuvosto, joka jatkossa RAYn hallituksen sijasta tekisi avustusesityksen. Mietintö on SOSTEn näkökulmasta sopimus, jonka nojalla sen luottamuselimet ovat ottaneet myönteisen kannan peliyhteisöjen yhdistämiseen. Esitykset eivät juurikaan sisällä järjestöjen autonomiaa lisääviä tai byrokratiaa vähentäviä elementtejä. Myöskään yhdenmukaistamista muihin avustusjärjestelmiin ei tehdä, mikä merkitsee, että edelleen monialaisesti toimivien järjestöjen byrokraattinen taakka säilyy suurena. Työn pitäisi jatkua näistä lähtökohdista välittömästi aidossa yhteistyössä edunsaajien kanssa. Nyt käytössä ollut valmistelumalli, jossa virallisen valmistelun suorittivat pelkästään viranomaistahot, ei ole näin

82 keskeisesti autonomisia kansalaisjärjestöjä ja vapaata kansalaistoimintaa koskevassa asiassa hyväksyttävä. SOSTEn näkemykset avustusjärjestelmän kehittämisestä perustuvat laajassa järjestöyhteistyössä valmisteltuun ja valtuuston hyväksymään linjaukseen, joka on tämän lausunnon liitteenä. Avustusjärjestelmän kehittäminen liitteessä esitetyllä tavalla merkitsisi merkittävää järjestöllisen autonomia lisäystä ja johtaisi näin järjestöjen jäsenten ja kohderyhmien kannalta tarkoituksenmukaisempaan ja joustavampaan toimintaan. Samalla voitaisiin pienentää valmistelukustannuksia. SOSTE pitää hyvänä avustusmenettelyä koskevan asetusehdotuksen 17 :ssä ehdotettua muutosta avustuksen saajan velvollisuuteen toimittaa tilintarkastaja raportti avustusten käytöstä. Asetusehdotuksessa esitetään, että velvollisuus koskisi vain yli euron suuruisia avustuskokonaisuuksia. SOSTE pitää varakkaimmille järjestöille jo nyt asetettua omavastuuvelvoitetta sinänsä kannatettavana. SOSTE ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että asiasta säädettäisiin asetuksella. Asiasta tulisi jatkossakin määrätä itse avustuspäätöksessä käyttötarkoitustekstillä tms. Asetusehdotuksessa esitetään, että STM:n yhteydessä toimisi avustusasioiden neuvottelukunta, jonka tehtävänä antaa STM:lle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta sekä avustustoiminnan linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustusehdotuksessa. Lisäksi asetuksessa ehdotetaan, että neuvottelukunnalla olisi itsenäinen arviointi- ja avustusjaosto, joka antaisi lausunnon STM:n laatimasta avustusehdotuksesta. SOSTE toteaa, että asetusehdotuksilla tultaisiin heikentämään edunsaajien asemaa tuotonjaon valmistelussa. Muut ministeriöt eivät ole heikentämässä edunsaajien osallisuutta yhdistymisprosessin seurauksena. Samaan aikaan lausunnolla oleva maa- ja metsätalousministeriön valmistelema asetusluonnos painottaa huomattavasti STM:n valmistelemia asetusluonnoksia enemmän järjestöjen osuutta valmistelussa, säätää huomattavasti kevyemmän raportoinnin sekä sisältää elementtejä, joita STM on eri vaiheissa neuvotteluja pitänyt jopa perustuslain vastaisina. Jos MMM:n esittelystä annettava asetus toteutuu valmistellussa muodossa, on STM:n välttämätöntä tarkistaa omia käsityksiään jääviyksistä ja siitä, miten rahanjako järjestöperheiden sisällä voi toteutua. Käsitykset asianomaisista kysymyksistä eivät yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta voi merkittävästi vaihdella viranomaisesta toiseen. SOSTEn näkemyksen mukaan esitetty kaksinkertainen neuvottelukuntarakenne ei ole tarkoituksenmukainen. Kahden erilaisen lausunnon antaminen johtaisi todennäköisesti avustusprosessin pitkittymiseen, mikä ei ole tarkoituksenmukaista hallinnon tehokkuuden, eikä järjestöjen näkökulmasta. Kahden erillisen elimen malli johtaa myös siihen, että jos jaoston jäsenet ovat muita kuin varsinaisen neuvottelukunnan jäseniä, työt pahimmillaan erkanevat toisistaan.

83 Asetuksesta on syytä poistaa laajempi neuvottelukunta, jonka tehtävät voidaan antaa kaavaillulle jaostolle. Neuvottelujen kuluessa on löytynyt yksimielisyys siitä, että osa elimille kaavailluista tehtävistä olisi esityksiä ja osa lausuntoja. Nyt lausunnolla olevassa luonnoksessa kaikesta esitetään lausuttavan. Tämä on omiaan herättämään ihmetystä, eikä kasvata luottamusta valmisteluun. Neuvottelukunta tai, jos jaostorakenne päätettäisiin säilyttää, kummatkin elimet tulisi nimetä valtioneuvostossa sosiaali- ja terveysjärjestöjen esittämistä ehdokkaista. Itse asetuksessa ei tule ottaa jääviyksiin erikseen kantaa, asia kuuluu hallintolakiin ja on ratkaistava tapauskohtaisesti. SOSTEn näkemyksen mukaan neuvottelukunnan tulisi tehdä esitys sekä strategisen tason asioista että itse avustusesityksestä ja siihen liittyvästä ohjeellisesta suunnitelmasta, kuten vuosi sitten yksimielisesti on kirjattu. Ennen ministeriön päätöksentekoa neuvottelukunnan esitykset on voitava julkaista. SOSTE esittää, että Avustusasioiden neuvottelukuntaa koskeva 2 kirjataan seuraavasti: Neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) tehdä esitykset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvan avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta 2) tehdä esitys terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaoksi 3) kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa sekä välittää tietoa järjestökentältä 4) tehdä sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta

84 SOSTEn hallituksen esitys valtuustolle / Hyväksytty valtuuston kokouksessa Uuden avustusjärjestelmän rakennusperiaatteet perustelumuistio Hallitus esittää, että valtuusto päättäisi määritellä SOSTEn neuvottelijoille tässä dokumentissa määritellyt periaatteet neuvottelutavoitteiksi rahapeliyhteisöjen yhdistämisprosessissa tapahtuvaan avustusjärjestelmän uudistamiseen. Hallitus toteaa, että avustusjärjestelmän uudistaminen voi tapahtua onnistuneesti vain avoimella prosessilla, jossa ajankohtainen tieto on mahdollisimman laajasti jäsenkentän saatavilla kuitenkaan neuvottelutilanteen luottamuksellisuuden vaarantumatta. Asian merkityksellisyyden vuoksi lopullisen neuvottelutuloksen hyväksyminen alistetaan valtuuston vahvistettavaksi. Tavoitelinjaukset 1. RAYn toiminnalla kerätyt, mutta toistaiseksi jakamattomat varat sekä RAYlle jäävä omaisuus tulee täysimääräisesti käyttää edunsaajien hyväksi. Minkäänlainen varojen siirto budjetin yleiskatteeseen tai lisätehtävien osoittaminen rahapelituotoista maksettavaksi, ei ole hyväksyttävissä. Yksi suuri pelko, joka yhdistymiseen on liittynyt, kohdistuu siihen, että valtionvarainministeriö käyttää murroskohtaa hyväkseen ja joko osoittaa järjestelmään uusia rahoituskohteita tai vaihtoehtoisesti taseet töihin hengen mukaisesti siirtää merkittävän määrän omaisuutta itselleen. Jos nykyisten edunsaajaryhmien avustukset halutaan turvata, tämä on ehkäistävä laajalla yhteisellä vaikuttamistoiminnalla. 2. Tulevan tuotonjakojärjestelmän tulee perustua järjestöjen autonomian kunnioittamisen, avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteille sekä vähentää byrokratiaa. Lähtökohtaisena periaatteena tulee olla, että järjestöllä itsellään on paras tietämys siitä, miten kohdennettuna sen saama avustus parhaiten yhteiskuntaa ja jäsenistöä palvelee. Tämä on järjestötoiminnan autonomia ydinajatus. Läpinäkyvyys kaikissa prosesseissa ja avustamisen kriteerien läpinäkyvyys ovat välttämättömiä perusperiaatteita puolustettaessa rahoituksen säilymistä järjestöillä. 3. SOSTE huolehtii osaltaan avustuksien saajien riittävästä koulutuksesta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tuloksellisuuden arvioinnin tuesta. SOSTElla ei voi olla roolia avustusten jaon valmistelussa.

85 SOSTE tukee jo tällä hetkellä järjestöjä mm. toimintansa arvioinnissa sekä kouluttaa yhteistyössä RAYn kanssa esimerkiksi talousasioissa. Yhteistyötä tehdään myös esim. Allianssin ja OK-opintokeskuksen kanssa. Erityisesti muutosvaiheessa, jos järjestelmä muuttuu, tulee jäsenistön kouluttamiseen varata riittävät resurssit. Jos järjestelmiä yhdenmukaistetaan, yhteistyötä muiden kattojärjestöjen kanssa on järkevää lisätä. On esitetty, että SOSTE voisi ottaa roolia avustusvalmistelussa. Tämä rooli on yksiselitteisesti syytä sulkea pois kaikista pohdinnoista järjestön luonteeseen sopimattomana. 4. Uuteen avustusjärjestelmään siirrytään aikaisintaan vuoden 2018 alusta. Kaikissa tapauksissa järjestöille on varattava riittävä siirtymäaika sekä turvattava riittävä koulutus ja tuki mahdollisiin muutoksiin. On toistaiseksi epäselvää, missä aikataulussa arpajaislakia ja tuotonjakolakia uudistava työryhmä työskentelee. Yhtiöiden yhdistämistä on julkilausutusti kaavailtu tapahtuvaksi vuoden 2017 alusta. On syytä avustusten hakijakentän rauhoittamiseksi mahdollisimman selkeästi myös viranomaisten puolelta tehdä selväksi, että tällöin ei avustusjärjestelmälle tapahdu mitään. Jos tuotonjakolaki annetaan eduskunnalle vasta kevätistuntokaudella 2017, on myös vuoden 2018 alku epärealistinen uuden avustusjärjestelmän käyttöönotolle. 5. Avustusten jako valmistellaan ja niiden jaosta päätetään asianomaisissa sektoriministeriöissä, sosiaali- ja terveysjärjestöjen osalta Sosiaali- ja terveysministeriössä. Järjestöjen avustaminen on osa yhteiskuntapolitiikkaa ja on näin tärkeää säilyttää osana asianomaista substanssia. On esitetty, että avustaminen koottaisiin yhteen instanssiin. Tämä toisi luonnollisesti synergiahyötyjä. Julkisen talouden tilan huomioiden olisi kuitenkin suuri vaara siihen, että tällaisen instanssin toimialaan ryhdyttäisiin sisällyttämään myös muiden järjestösektorien avustamista budjettivarojen säästämiseksi. Tämä on huomattavasti vaikeampaa, jos valmistelu ja määrärahat kulkevat sektoriministeriöittäin.

86 6. Sosiaali- ja terveysministeriöön tulee perustaa avustusten jakoa valmisteleva arviointi- ja avustustoimikunta, jonka valtioneuvosto nimittää edunsaajien tekemien esitysten pohjalta. Nimittämisprosessin tulee olla avoin ja läpinäkyvä. Toimikunnan tehtävänä on linjata avustusten valmistelua, valvontaa ja seurantaa sekä tehdä ministeriölle esitys avustuspäätöksestä ja ohjeellisesta avustussuunnitelmasta. Toimikunta tekee päätöksensä virkamiesten esittelystä. Prosessin eri vaiheissa virkamiesesittely tapahtuu aina virkavastuulla. Järjestöjen valitsemat tai ehdottamat edustajat ovat maassamme perinteisesti osallistuneet avustamisen käsittelyyn. Raha-automaattiavustusten jaossa järjestöt ovat olleet edustettuina RAY:n jäsenjärjestöjen yhdistyksen kokouksessa hallitukseen valitsemien jäsenten kautta. On pidetty hyvänä, että järjestöt tuovat prosessiin avustuksen käyttäjän äänen, siis arjen asiantuntemusta. Käytäntö on yleinen myös muilla sektoreilla järjestöedustajien kautta välittyy tietoa järjestötoiminnan kehityksestä ja tarpeista. Hallitus on hyväksynyt avustusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelman. Hallituksen oikeus tehdä valmistelun pohjalta avustusesitys ministeriölle on ollut periaatelinjauksen toteutumisen takeena. Tämä vertaisarvioinnin elementti on tärkeää säilyttää myös tulevaisuudessa. On vaikea ajatella, että ilman tällaista järjestölähtöistä elementtiä avustuskäytännöt kehittyisivät järjestöjen arkea tukevammiksi kuin sen kanssa. Avustusvalmistelu on tehty virkatyönä RAYssa, jatkossa sieltä siirtyvä henkilökunta tekisi ne ministeriön virkamiehinä. RAYn hallitus on käsitellyt esitykset virkavastuulla tiukan jääviystulkinnan puitteissa, mahdollisissa rakenteissa virkavastuu ja jääviyssäännökset säilyisivät. Päätökset myönnettävistä avustuksista tekee esittelystä sosiaali- ja terveysministeri. Tämä menettely on tarkoitus säilyttää myös uudessa järjestelmässä. Kun avustusvalmistelu siirtyy STM:ssä tehtäväksi, tulee sinne perustaa elin, joka huolehtii edellä kuvatusta tehtävästä. Sille kuvaava nimi voisi olla arviointi- ja avustustoimikunta. Ministeriön neuvottelukunnat ja toimikunnat nimittää poikkeuksetta valtioneuvosto. On yleinen käytäntö, että tällaisia neuvottelukuntia ja toimikuntia nimitettäessä pyydetään asiaa tuntevilta esityksiä nimettäviksi jäseniksi, tässä tapauksessa niitä pyydettäisiin avustuksia saavilta järjestöiltä. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että valintaan voisi vaikuttaa noin kymmenkertainen joukko järjestöjä nykytilaan verrattuna. Toinen vaihtoehto on, erityisesti jos halutaan painottaa toimikuntien poliittista tai yhteiskunnallista luonnetta, että ne ovat kokoonpanoltaan parlamentaarisia. Rahaautomaattiavustusten jaon politisoiminen ei ole järjestönäkökulmasta tavoiteltavaa. On epätodennäköistä, että monipuoluehallituksessa yhden ministerin käsiin uskottaisiin näin merkittävä avustuspäätös ilman jonkinlaisen monijäsenisen toimielimen käsittelyä. Jos tällaista toimikuntaa ei olisi, merkitsisi se sitä, että valmistelu tehtäisiin täysin virkatyönä. Tämä merkitsisi sitä, että avoimuus vähenisi ja poliittisen ohjauksen mahdollisuus kasvaisi merkittävästi. Nyt yksi tärkeimpiä poliittista puuttumista vähentäviä elementtejä on, että RAYn hallituksen tekemä avustusehdotus on julkinen. Tällaisen monijäsenisen elimen poistaminen käsittelyketjusta merkitsisi käytännössä, että vasta ministerin päätös olisi julkinen. Kun valmistelu jatkossa tapahtuu poliittisesti johdetussa päällikkövirastossa, merkitsisi tämä käytännössä sitä, että epävirallisesti taustalla tapahtuvan poliittisen ohjauksen mahdollisuus lisääntyisi merkittävästi nykyisestä. Arviointi- ja avustustoimikunnan perustaminen ja sen virkavastuulla tekemä esitys suojelisi valmistelua tällaiselta vaikuttamiselta.

87 7. Kansalaisjärjestötoiminnan avustuskäytännöt ja -kriteerit on eri tuotonjakoministeriöissä määriteltävä yhdenmukaisiksi soveltuvin osin. Jos jaetaan samasta lähteestä tulevaa rahaa, jonka käyttämisestä on tarkoitus säätä yhdellä lailla, eivät kovin erilaiset menettelyt tai kriteerit ole erityisen perusteltuja. Tämän ei luonnollisestikaan tarvitse tai pidä tarkoittaa sitä, että kaiken avustamisen täytyisi olla täysin yksi yhteen. Esimerkiksi pienimmät järjestöt/avustukset on syytä prosessoida kevyemmin menettelyin, kuten nytkin. On syytä muistaa, että SOSTEn jäsenenä on kymmeniä sote-järjestöjä, jotka saavat toimintaansa tukea myös OKM:stä joko nuorisotyötä tekevänä tai liikuntatoimintaa harjoittavana järjestönä. Jos näiden hakemis- ja tilitysprosessit ovat yhtenevät, säästytään merkittävältä määrältä ylimääräistä työtä. Jos normipohja avustamiselle on yhteinen, voidaan saada myös merkittävää säästöä avustusjärjestelmästä, kun esim. voitaisiin ottaa käyttöön yhteiset tietojärjestelmät. Myös muussa kuin valmistelussa, esimerkiksi käytön lainmukaisuuden valvonnassa, voitaisiin saavuttaa synergiahyötyjä. 8. Avustuslajeja olisivat toiminta-avustus, kehittämisavustus ja investointiavustus. Lähtökohtana tulee olla toiminta-avustuksen vahvistaminen niin, että ne mahdollistavat myös jatkuvan kehittämistoiminnan. Yhdistettäessä yleis- ja kohdennetut avustukset yhdeksi toimintaavustukseksi, niiden taso ei saa laskea. Toiminta-avustuksia voidaan myöntää myös alueellisille ja paikallisille yhdistyksille. On tärkeää, että avustusjärjestelmä kykenee vastaamaan järjestökentän uusiutumiseen ja tukemaan innovaatioita kaikilla tasoilla. Jos järjestöjen autonomiaa ja niiden mahdollisuuksia painottaa toimintaa kulloisenkin tarpeen mukaan halutaan lisätä, on tehokkain keino siihen kasata avustuksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Mitä pirstaleisempi rahoitusrakenne on, sitä hankalammin se voi vastata usein kesken vuodenkin muuttuviin tarpeisiin. Tästä näkökulmasta kaikkein tehokkain menettely olisi yhdistää nykyiset yleis- ja kohdennetut avustukset yhdeksi (siirtymävaiheessa yhteenlaskettuna saman tasoiseksi) toimintaavustukseksi, jolla järjestön toimintaa rahoitettaisiin. Näiden pitäisi olla tasoltaan sellainen, että myös pysyvä toiminnan kehittäminen ja uudet innovaatiot olisivat mahdollisia. Kehittämisavustuksia tulisi kehittää enemmän nopean reagoinnin ja uusien avausten mahdollistamisen suuntaan. Kehittämisavustukset voisi irrottaa vuosittaisesta valmistelusyklistä, varata niihin määräraja ka mahdollistaa niiden hakeminen ja myöntäminen jatkuvasti nyt matka uudesta ideasta rahoituspäätökseen voi kestää yli puolitoista vuotta. Tulisi selvittää edellytykset myöntää kehittämisavustuksia rekisteröityneiden liittojen ja yhdistysten lisäksi myös rekisteröimättömille ryhmille ja verkostoille, joiden kautta maahamme syntyy entistä enemmän uutta ja innovatiivista toimintaa. Investointiavustuksia myöntävät monet eri tahot. Tässä yhteydessä olisi hyvä selkeyttää eri myöntäjien roolit ja pohtia, millaisiin investointeihin pelituottoja käytetään.

88 9. Järjestöjen erilaisuutta on kunnioitettava. Toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta koko maassa. Avustamisen edellytyksenä ei voi olla kuuluminen valtakunnalliseen järjestöön. Valtakunnallisilla liitoilla on oltava mahdollisuus valita niille tarkoituksenmukainen alueellisen toiminnan avustamistapa. On muistettava, että järjestöjen organisoituminen on hyvin moninaista ja on paljon alueellisesti ja paikallisesti toimivia itsenäisiä yhdistyksiä (ilman valtakunnallista taustaliittoa), ja myös näiden toiminnan avustusmahdollisuudet on tärkeä turvata tulevassa järjestelmässä. Alueellista toimintaa avustetaan tällä hetkellä hyvin kirjavin menettelytavoin. Osassa järjestöjä ja yleensä säätiöissä valtakunnalliset toimijat organisoivat toiminnan ja usein palkkaavat henkilökunnan koko maahan. Osa järjestöistä myös jakaa avustuksia edelleen piireilleen ja/tai alueellisille toimijoille. Osassa järjestöjä alueelliset jäsenjärjestöt saavat toiminta-avustukset suoraan. Joskus rahoitusrakenne voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin organisoitumisrakenteisiin tai esimerkiksi avustusten pirstoutumiseen liian pieniksi kokonaisuuksiksi tai henkilöstöhallinnon vaikeuksiin. On tärkeää, että rahoitusrakenne ei määrää tai ohjaa organisoitumista vaan se on järjestön omassa päätäntävallassa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Jukka Tahvanainen puheenjohtaja Vertti Kiukas pääsihteeri

89 Uuden avustusjärjestelmän rakennusperiaatteet Hallitus esittää, että valtuusto päättäisi määritellä SOSTEn neuvottelijoille tässä dokumentissa määritellyt periaatteet neuvottelutavoitteiksi rahapeliyhteisöjen yhdistämisprosessissa tapahtuvaan avustusjärjestelmän uudistamiseen. Hallitus toteaa, että avustusjärjestelmän uudistaminen voi tapahtua onnistuneesti vain avoimella prosessilla, jossa ajankohtainen tieto on mahdollisimman laajasti jäsenkentän saatavilla kuitenkaan neuvottelutilanteen luottamuksellisuuden vaarantumatta. Asian merkityksellisyyden vuoksi lopullisen neuvottelutuloksen hyväksyminen alistetaan valtuuston vahvistettavaksi. Tavoitelinjaukset 1. RAYn toiminnalla kerätyt, mutta toistaiseksi jakamattomat varat sekä RAYlle jäävä omaisuus tulee täysimääräisesti käyttää edunsaajien hyväksi. Minkäänlainen varojen siirto budjetin yleiskatteeseen tai lisätehtävien osoittaminen rahapelituotoista maksettavaksi, ei ole hyväksyttävissä. 2. Tulevan tuotonjakojärjestelmän tulee perustua paitsi jo määritellyille byrokratian vähentämisen ja järjestöjen autonomian kunnioittamisen periaatteille myös mahdollistaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden säilymisen. 3. SOSTE huolehtii avustuksien saajien riittävästä koulutuksesta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tuloksellisuuden arvioinnin tuesta. SOSTElla ei voi olla roolia avustusten jaon valmistelussa. 4. Uuteen avustusjärjestelmään siirrytään aikaisintaan vuoden 2018 alusta. Kaikissa tapauksissa järjestöille on varattava riittävä siirtymäaika sekä turvattava riittävä koulutus ja tuki mahdollisiin muutoksiin. 5. Avustusten jako valmistellaan ja niiden jaosta päätetään asianomaisissa sektoriministeriöissä. 6. Sosiaali- ja terveysministeriöön tulee perustaa avustusten jakoa valmisteleva arviointi- ja avustustoimikunta, joka nimetään edunsaajien esityksestä. Toimikunnan tehtävänä on linjata avustusten valmistelua, valvontaa ja seurantaa sekä tehdä ministeriölle esitys avustuspäätöksestä ja ohjeellisesta avustussuunnitelmasta. 7. Kansalaisjärjestötoiminnan avustuskäytännöt ja -kriteerit on eri tuotonjakoministeriöissä määriteltävä yhdenmukaisiksi. 8. Avustuslajeja olisivat yleisavustus, kehittämisavustus ja investointiavustus. Lähtökohtana tulee olla yleisavustusten vahvistaminen niin, että ne mahdollistavat myös jatkuvan kehittämistoiminnan. 9. Järjestöjen erilaisuutta on kunnioitettava. Toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta koko maassa. Avustamisen edellytyksenä ei voi olla kuuluminen valtakunnalliseen järjestöön. Valtakunnallisilla liitoilla on oltava mahdollisuus valita niille tarkoituksenmukainen alueellisen toiminnan avustamistapa.

90 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo Viite: STM/3351/2015 Asia: Lausunto, sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Suomen Diabetesliitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja lausuu kohteliaimmin seuraavaa. Asetuksessa valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen annetaan säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Diabetesliitto pitää asetusluonnosta hyvin valmisteltuna. Asetusehdotuksissa ei ehdota juurikaan muutoksia nykyiseen avustuskäytäntöön tai avustusehtoihin. Olisi ollut tarkoituksenmukaista toteuttaa tässä yhteydessä laajempi kokonaisuudistus, jossa olisi samalla yhdenmukaistettu eri rahapelien edunsaajaryhmien avustamisen käytäntöjä. Nyt muutokset jäävät vähäisiksi ja nykyisiä käytäntöjä pääosin ylläpitäväksi. Ehdotus siitä, että tilintarkastajan raportin toimittamisen velvoitteen euromääräinen raja nostetaan euron sijalta euroon, on kannatettava ratkaisu, joskin koko raportin toimittamisen tarpeellisuus on kyseenalainen. Asetusehdotus eivät sisällä muita avustuksen saajien byrokratiaa vähentäviä elementtejä. Diabetesliitto toivoo, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskusta kehittämään niitä toimia, joilla järjestöjen autonomiaa lisääviä ja byrokratiaa vähentäviä elementtejä voidaan lisätä asetuksen toimeenpanossa. Kun yhdenmukaistamista muihin avustusjärjestelmiin ei juurikaan tehdä se merkitsee muun muassa, että eri ministeriöistä rahoitusta hakevien ja saavien järjestöjen byrokraattinen taakka ei tältä osin kevene. Seuraavissa vaiheissa tulisi ennakkoluulottomasti arvioida, voitaisiinko eri edunsaajaryhmille kansalaisjärjestötoimintaan myönnettävät avustukset myöntää ja maksaa keskitetysti yhden toimielimen kautta. Asetuksessa avustusasioiden neuvottelukunnasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavan avustusasioiden neuvottelukunnan tehtävistä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta, antaa ministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustusehdotuksessa sekä kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa sekä välittää tietoja järjestökentältä. Neuvottelukunnalla olisi arviointi- ja avustusjaosto, jonka tehtävänä olisi antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunto ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaoksi ja tehdä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta.

91 Diabetesliitto pitää tärkeänä, että kaikilla edunsaajaryhmillä järjestöjen osallistumismahdollisuudet ja jääviyden määrittelyt olisivat mahdollisimman yhteneväiset. Eri edunsaajaryhmiä tulee kohdella yhdenvertaisesti jakoprosesseissa ja esteellisyysasioissa. Käytännöt eivät voi merkittävästi vaihdella viranomaisten välillä. Kahden toimielimen järjestelmä vaikuttaa hallinnollisesti raskaalta ja epätarkoituksenmukaiselta. Jos neuvottelukunnassa laaditaan lausunto avustustoiminnan linjauksista ja strategisista painotuksista sekä käydään tärkeimmät keskustelut avustuspolitiikan sisällöistä, miten jaosto voi antaa lausunnon järjestökohtaisista avustuksista, kun sen jäsenet eivät istu siinä elimessä, joissa strategiset linjaukset käsitellään. Diabetesliitto kyseenalaistaa esitetyn kahden toimielimen mallin, esittää jaoston poistoa ja jaoston lausunnon antotehtävän siirtoa neuvottelukunnalle. Ellei erityisiä juridisia syitä ole, neuvottelukunnan tulee voida tehdä esitys avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta. Diabetesliitto ei pidä hyväksyttävänä, että raha-automaattivaroja saaneiden edunsaajien osallistumismahdollisuutta päätöksentekoon merkittävästi heikennetään, jos muiden edunsaajien osalta ei ole tulossa tiukennuksia. Lisätiedot: toiminnanjohtaja Janne Juvakka p: Tampereella Janne Juvakka toiminnanjohtaja Suomen Diabetesliitto ry

92 Sisäministeriö LAUSUNTOPYYNTÖ STM074:00/2015 SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖN VALMISTELEMAT ASETUSLUONNOKSEN LIITTYEN RAHAPELIYHTEISÖJEN YHDISTÄMISTÄ KOSKEVAAN HANKKEESEEN Julkinen valta on tällä vuosituhannella kantanut huolta kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestötoiminnan tulevaisuudesta. Kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden tukemiseen pyrkiviä linjauksia on tehty muiden muassa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa vuosina , valtioneuvoston periaatepäätöksessä demokratian edistämisestä Suomessa vuonna 2010 ja demokratiapoliittisessa selonteossa vuonna Linjauksissa velvoitetaan ministeriöitä edistämään vuorovaikutusta ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa omilla hallinnon- ja politiikka-aloillaan sekä muiden muassa selkeyttämään ja yhtenäistämään avustuskäytäntöjä. Suomalainen rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmä on avainasemassa kansalaisyhteiskunnan, osallisuuden ja demokratian elinvoimaisuuden turvaajana. Onkin valitettavaa, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten näkökulmasta keskeisessä valmisteluprosessissa järjestöjen osallisuus tai autonomia ei ole toteutumassa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä edistävien linjausten hengessä. Lisäksi on outoa, että prosessissa ei ole kaikilta osin kunnioitettu aikaisempien valmisteluvaiheiden yhteisiä linjauksia, joiden perusteella järjestöjen luottamushallinnot ovat tehneet omat päätöksensä asettua kannattamaan fuusiota. Rahapeliyhteisöjen yhdistämistä pohjustaneessa sisäministeriön selvityshankkeessa linjattiin maaliskuussa 2015, että sosiaali- ja terveysjärjestöjä koskevan avustusesityksen tekee jatkossa sosiaali- ja terveysministeriöön perustettava edunsaajaneuvosto, joka koostuu järjestöjen esittämistä edustajista. Selvityshankkeen yksimielisen mietinnön allekirjoitti myös sosiaali- ja terveysministeriö. Nyt lausunnolla olevassa asetusluonnoksessa edunsaajaneuvoston on kuitenkin korvannut monimutkainen neuvottelukunta- ja jaostomalli, jossa kummallakin elimellä olisi esitysoikeuden sijaan ainoastaan lausunnon antajan rooli. Avustusesityksestä lausunnon antavaa jaostoa ei nimettäisi järjestöjen esittämistä edustajista. Nykyisin vuosittaisen avustusesityksen tekee RAY:n hallitus, jonka jäsenistä puolet on järjestöjen edustajia. Asetusluonnoksiin sisältyvä malli heikentäisi näin ollen olennaisesti järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia avustusmäärärahojen suuntaamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tai maa- ja metsätalousministeriön puolella järjestöjen asemaa ei olla heikentämässä, mikä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema olisi avustuspolitiikassa jatkossa huonompi kuin muiden järjestösektoreiden. Suomen Mielenterveysseura oudoksuu tapaa, jolla sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa järjestöjen osallistuminen ja vaikuttaminen avustuslinjauksiin ja -päätöksiin on nähty eitoivottavana tai jopa vahingollisena. Seura toivoo, että tämä näkemys kansalaisyhteiskunnan asemasta ja roolista ei heijastele julkisen vallan yleisemminkin muuttunutta käsitystä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen asemasta. Kansalaisyhteiskunnan tulee olla lähtökohtaisesti ja määritelmällisesti riippumaton julkisen vallan ohjauksesta. Julkinen rahoitus tuo kuitenkin väistämättä julkisen vallan ohjaavan elementin kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomen Mielenterveysseura Föreningen för Mental Hälsa i Finland The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI Helsinki, Finland. Puh./Tel , mielenterveysseura.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID:

93 avustusjärjestelmään sisältyy mekanismeja, jotka rajaavat julkisen vallan mahdollisuutta ohjata kansalaisjärjestöjä ja niiden toimintaa. Edunsaajaneuvoston esitysoikeus jättäisi kaikissa tapauksissa päätöksentekovastuun ministerille, mutta antaisi kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden vaikuttaa sekä avustustoiminnan strategisiin linjauksiin että arvioida niiden toteutumista vuosittaisissa päätöksissä. Suomen Mielenterveysseura pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriöön nimetään aikaisemman linjauksen mukainen edunsaajaneuvosto, joka tekee esityksen sekä avustustoiminnan strategisista linjauksista että myös vuosittaisesta avustustenjaosta. Jääviyskysymykset päätöksenteossa tulee ratkaista tapauskohtaisesti, hallintolain mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ei voi olla muista poikkeavia tulkintoja avustusjakoon liittyvistä jääviyksistä. Suomen Mielenterveysseura pitää tärkeänä, että rahapelifuusion myötä eri järjestösektoreita kohdellaan yhdenvertaisesti ja avustusmekanismeja yhdenmukaistetaan soveltuvin osin, nykyisten mallien parhaita käytäntöjä hyödyntäen. Seura pitää valitettavana, että tässä yhteensovituksessa ja avustuskäytäntöjen kehittämisessä ei vielä ole juurikaan päästy liikkeelle, vaikka aikaisemmissa vaiheissa on linjattu, että avustustoimintaa kehitetään järjestöjen autonomiaa vahvistavaan ja byrokratiaa vähentävään suuntaan. Suomen Mielenterveysseura pitää tervetulleena esitystä avustusten käytön tilintarkastuslausunnon poistamisesta alle euron avustuskokonaisuuksilta, Käytäntö on otettu käyttöön melko äskettäin, ja on osoittautunut erittäin raskaaksi erityisesti pienemmille toimijoille. Yksittäisen käytännön keventämistä ei kuitenkaan voida pitää riittävänä autonomiaa lisäävänä ja byrokratiaa vähentävänä uudistuksena. Onkin tärkeää, että avustuskäytäntöjen uudistamisen valmistelu käynnistetään välittömästi järjestöjen ja viranomaisten edustajista koottavassa työryhmässä. Keskeiset esitykset: - sosiaali- ja terveysministeriöön nimetään järjestöjen esittämistä edustajista koostuva edunsaajaneuvosto, joka tekee esityksen avustustoiminnan strategisista linjauksista ja vuosittaisesta avustustenjaosta. - valmistelutyö eri vastuuministeriöiden avustuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi soveltuvin osin käynnistetään välittömästi. Avustusjärjestöjen kehittämisessä keskeisiä tavoitteita tulee olla järjestöjen autonomian lisääminen ja byrokratian vähentäminen. Helsingissä Sari Aalto-Matturi Toiminnanjohtaja Suomen Mielenterveysseura Föreningen för Mental Hälsa i Finland The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI Helsinki, Finland. Puh./Tel , mielenterveysseura.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID:

94 LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriö Viite: STM/3351/2015 STM:n lausuntopyyntö asetusluonnoksista liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön lausunto STM:n asetusluonnoksista Sosiaali- ja terveysministeriö on kohdennetusti pyytänyt lausuntoja rahapeliyhteisöjen yhdistämiseen hankkeeseen liittyvistä asetusluonnoksista (STM /3351/2015). Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ei kuulu lausunnon jakeluissa mainittuihin tahoihin, mutta Raha-automaattiavustusten edunsaajana sekä laajasti pelastusalan järjestöjä edustavana valtakunnallisena toimijana haluamme saattaa kantamme asetusluonnoksiin ministeriön tiedoksi sekä huomioon otettavaksi jatkovalmistelussa. Asetusluonnos valtioneuvoston asetukseksi valtion avustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen on lähtökohtaisesti oikean suuntainen. Esitetyt muutokset nykykäytäntöihin ovat vähäisiä, mutta niihin sisältyy yksityiskohtia, jotka edellyttävät jatkotyöstämistä. Asetusluonnoksen 5 :ssä esitetään, että avustuksen enimmäismäärä voisi eräissä tapauksissa olla enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Investointien osalta rajoitus on perusteltu, mutta toiminnallisten avustusten (kohdennetut toimintaavustukset) osalta rajoitus voi aiheuttaa ongelmia. Asetusluonnoksessa ajatus on ollut sitoa raja hakijan varallisuuteen. Käytännössä ongelmaksi voi muodostua se, miten varallisuuden käytettävyys otettaisiin huomioon ja arvioitaisiin luotettavasti. Turhan byrokratian ja hakijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi SPEK esittää, että toiminnallisten avustusten osalta ei rajoitusta asetettaisi ja ehdotus poistetaan asetusluonnoksesta. Asetusluonnoksen 6 :ssä esitetään, että avustusten hakuajat pidettäisiin ennallaan, jolloin uusia avustuksia haettaisiin toukokuun loppuun mennessä ja vanhoja avustuksia syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi voisi olla erikseen STM:n julkistamia hakuja. SPEK pitää valitettavana, että aikaisemmin keskusteluissa esillä ollutta uutta hakukierrosta ei ole nyt huomioitu esityksessä. Käytännön järjestötyön kannalta olisi perusteltua, että uusia avustuksia voisi hakea useammin kuin kerran vuodessa. Tämä toisi lisää mahdollisuuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja niistä kumpuaviin tarpeisiin. Useampi hakuajankohta antaisi lisäksi liikkumavaraa hankkeiden valmisteluun ja toiminnan rytmitykseen. Erityisesti pienten järjestöjen kannalta ongelmallista on, että uusien avustusten haku ajoittuu edellisen vuoden raportoinnin kannalta samalle jaksolle. SPEK esittääkin, että uusia avustuksia olisi jatkossa mahdollista hakea kaksi kertaa vuodessa keväällä ja esim. loppuvuodesta. Avustuksen maksamisen (8 ) esitetty muutos on hyvä ja pienten toimijoiden kassanhallinnan kannalta perusteltu jousto. Kirjanpidon ja tilintarkastuksen osalta (17 ) esitetty muutos on perusteltu ja kustannuksia karsiva. Samoin edellisen vuoden raportoinnin takarajan siirtäminen toukokuun loppuun (18 ) on kannatettava uudistus. Osoite Ratamestarinkatu Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti spekinfo@spek.fi Internet Y-tunnus

95 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi avustusasioiden neuvottelukunnaksi sisältää lähtökohtaisesti periaatteellisia ongelmia, ja SPEK yhtyy Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (SOSTE) lausunnossaan esittämään näkemykseen siitä, että esitetty malli rajoittaisi järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia ja olisi ristiriitainen mm. maa- ja metsätalousministeriön valmistelemiin käytäntöihin nähden. SPEK pitää tärkeänä, että järjestöjen vaikutusmahdollisuudet avustuspolitiikkoihin turvataan kaikilla asianomaisilla hallinnonaloilla yhdenmukaisesti ja että myös avustuskäytäntöjä harmonisoidaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen SPEK esittää otettavaksi SOSTE:n lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle esittämä ratkaisumalli, jonka mukaisesti neuvottelukunnan tehtävänä olisi tehdä esitykset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvan avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta sekä mm. kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa sekä välittää tietoa järjestökentältä. Neuvottelukunnan kokoonpanossa SPEK pitää tärkeänä, että siinä huomioidaan koko nykyisen avustusjärjestelmän piirissä oleva järjestökenttä. Rahapeliuudistuksen valmisteluun liittyen SPEK haluaa kiinnittää ministeriön huomion siihen, että valmistelu on tapahtunut pitkälti virkamiestyönä, asianosaisia järjestöjä laajasti kuulematta. SPEK toivoo, että jatkovalmistelussa huomioitaan paremmin järjestöt, pelastuspalvelusektorin toimijat mukaan lukien. Sektorimme toimii merkittävällä tavalla arjen turvallisuuden sekä kriisiauttamisen hyväksi. Järjestöillä on vakiintunut asema RAY:n edunsaajina. Lisäksi sektorin Suomen Meripelastusseura, Suomen Punainen Risti sekä SPEK (edeltäjänsä Kaasupuolustusjärjestön kautta) ovat RAY:n perustajajäseniä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on turvallisuuden yleishyödyllinen ja riippumaton asiantuntija, joka tuottaa tietoa, kehittää ja kouluttaa sekä vaikuttaa arjen turvallisuuden sekä pelastusalan vapaaehtoistoiminnan puolesta. Strategiansa mukaisesti SPEK toimii arjen turvallisuuden sekä pelastusalan elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan puolesta. SPEK saa toimintaansa tukea mm. Palosuojelurahastolta, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä OK-opintokeskukselta. SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Juha Hakola Puheenjohtaja Marko Hasari Toimitusjohtaja Liite Jakelu Tiedoksi Muistio koskien pelastuspalvelualan järjestöjen RAY-rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriö Sisäministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Suomen sosiaali- ja terveys ry Suomen Punainen Risti Suomen Meripelastusseura Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön jäsenet

96 Sosiaali- ja terveysministeriö Viite: Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat asetusluonnokset liittyen rahayhteisöjen yhdistämistä koskevaan hankkeeseen Lausunto Suomen Reumaliitto on vuonna 1947 perustettu kansanterveys-, liikunta-, potilas- ja vammaisjärjestö. Reumaliitto edustaa reumaa ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavia Suomessa. Liittoomme kuuluu lähes jäsentä yhteensä 157 jäsenyhdistyksestä ympäri Suomea. Lausuntomme koskee sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksia valtioneuvoston asetuksiksi, joilla säänneltäisiin nykyisten kolmen rahapeliyhteisön yhdistymisen tuoman rahapeliyhtiön tuotosta myönnettävien avustusten jakamista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Reumaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua järjestöille tärkeästä asiasta. Esitetyt ehdotukset liittyvät suunniteltuun kolmen pelitoimintaa harjoittavan yhtiön yhdistämiseen. Yhdistymisen perustana on vahvistaa suomalaista rahapelijärjestelmää, millä pystytään turvaamaan paremmat edellytykset vastuullisen pelikulttuurin kehittämiseen ja vastaamaan ulkomaille tapahtuvan pelaamisen tuomaan haasteeseen. Pidämme uudistusta myönteisenä. Rahapeleistä kertyvillä tuotoilla turvataan järjestöjen arvokas työ ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtaamien haasteiden kasvaessa pidämme tämän työn turvaamista entistäkin tärkeämpänä. Uudistuksen yhteydessä on pidettävä huolta, että jatkossa yhden yhtiön mallissa eri edunsaajatahojen välille määritellään prosentuaaliset osuudet tuottojen kokonaismäärästä. Näin jakosuhde on läpinäkyvä ja oikeudenmukainen ja takaisi potilasjärjestötoiminnan jatkumisen vahvana, kansantaloudellisestikin tärkeänä yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen täydentäjänä. Ehdotuksessa esitetään, että rahapeliyhtiöiden yhdistymisen myötä sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettaan avustusasioiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi antaa avustusesitys ministeriölle samaan tapaan kuin RAY:n hallitus nyt tekee. Ehdotuksessa esitetty neuvottelukunta koostuisi kokonaan järjestöjen edustajista, minkä katsomme olevan järjestöjen vaikutusmahdollisuuksien kannalta erittäin merkittävä parannus sekä avustuspäätöksen osalta, että myös avustuskäytäntöjen kehittämisen näkökulmasta. Ehdotuksessa esitetään myös, että velvollisuus toimittaa tilintarkastajan raportti koskisi vain yli euron suuruisia avustuskokonaisuuksia. Kannatamme tätä, sillä se säästäisi resursseja ja rahaa itse toimintaan. Maria Ekroth Terhi Stevander toimitusjohtaja Sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija puh puh maria.ekroth(at)reumaliitto.fi terhi.stevander(at)reumaliitto.fi Iso Roobertinkatu A, Helsinki