Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2014"

Transkriptio

1 Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2014

2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Hoitokoti Päiväkumpu palveluntuottajaksi nuorten aikuisten kehitysvammaisten Käpytikka-taloon 6 Asiakas- ja henkilöstötutkimuksesta erinomaisia tuloksia 9 Anna minulle turvaa 13 Kieliä, musiikkia, kirjallisuutta, matkoja ja mökkeilyä Aune Koskenmäen värikäs elämä 15 Tapahtumia 22 Kodinhoitopalveluita pääkaupunkiseudulle Päiväkummun Kodinhoidosta 23 Töölön Krista ry:n ja Päiväkummun Kotihoidon yhteistyö käynnistynyt 24 Hoitokoti Päiväkumpu Facebookissa ja nettisivujen uusi ilme 25 Sisäisestä auditoinnista toiminnan kehittämiskohteita 26 Valokuvaus harrastuksena 27 Voima- ja tasapainoryhmistä energiaa asukkaiden arkeen 28 Gallup 30 Keittiönurkka: Herkullista kotiruokaa omasta keittiöstä esittelyvuorossa Hoitokoti Päiväkummun keittiö Karpalo 34 Esteettisyys ja sisustus osana hoitajan työtä ja ryhmäkodin arkea ja juhlaa 36 Tukena ja turvana, mörönsyöttinä ja nukkumattina yökkönä Vuosaaren yksikössä Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Marjo Alste, Tuulisirkku Bärlund-Ohtonen, Aija Jacobsson, Henriikka Järvenperä, Anne Kangas, Maarit Kankimäki, Anu Koskela, Patricia Kulpakko, Satu Lievonen, Minna Lyhty, Paula Malmberg, Laura Pasanen, Mirja Saksa, Jaana Sulkava, Maarika Suopanki, Taimi Turunen, Irma Väätäinen Etukansi Ari Korpela Takakansi Thinkstock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2014 ISSN Yhteystiedot Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan, Malmin ja Arabianrannan toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, Helsinki, Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, Helsinki. Ryhmäkoti Ainola Ryhmäkoti Vipula Ryhmäkoti Kullervo Ryhmäkoti Vanamo Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar Ryhmäkoti Väinölä Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R , Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo Ryhmäkoti Ahtiala Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, Helsinki, Arabianranta/Käpytikka-talo Muotoilijankatu 18 A, Helsinki, Keittiö Karpalo (09) Hoitokoti Päiväkumpu

3 Pääkirjoitus Palvelut kehittyvät valtakunnassa ja Päiväkummussa Maaliskuun loppupuolella hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta. Kyseessä on yhteiskuntamme ehkä merkittävin rakenneuudistus, jonka aikaansaamiseksi pitää hyödyntää kaikki tarjolla oleva osaaminen. Toki uudistuksen rakentamisessa on vielä työtä, mutta eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella ja tarkoituksena on, että uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa Tavoitteena on, että uudessa sote-mallissa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman järjestelmän piirissä, jolloin niistä huolehtisivat viisi eri sote-aluetta. Näin ollen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut toimivat jatkossa saumattomammin yhdessä. Tämän palveluiden käyttäjä havaitsee jouhevana ja paremmin saavutettavissa olevana hoitona. Julkinen sektori vastaa sote-palveluiden järjestämisestä ja osallistuu myös itse merkittävällä tavalla tuotantoon. Tämä lähtökohta on suomalaisissa olosuhteissa oikea ja perusteltu. Kansalaiset hyötyvät kuitenkin siitä, että osan sote-tuotannosta tuottavat kilpailluilla markkinoilla toimivat yrittäjät ja yritykset. Näin siksi, että toimiva kilpailu parantaa palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja saatavuutta siihen vaihtoehtoon verrattuna, että palvelut tuotettaisiin vain virkatyönä. Lisäksi yrittäjyyteen luontaisesti kuuluva luovuus edistää asiakaslähtöisten toimintamallien löytymistä. Yritystoiminnan avulla sote-palveluita voidaan myös kasvattaa ja laajentaa julkisen sektorin vastuulla olevaa palvelua laajemmaksi, jolloin syntyy uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Toivottavaa on, että uudessa mallissa voitaisiin paremmin toteuttaa asiakkaan oikeutta valita palveluntuottaja. Jotta asiakas voisi paremmin vertailla palveluntuottajia, tulisi lain valmistelussa kiinnittää huomiota aidon kustannus- ja laatuvertailujärjestelmän rakentamiseen. Tärkeää on, että lain valmistelussa asetetaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat samalle viivalle samoilla säännöillä ja huomioidaan, että palveluiden tuottajina voivat toimia kunnat, kolmas sektori, yritykset ja yrittäjät. Hoitokoti Päiväkummussa palveluiden kehittämistä on jatkettu aktiivisesti myös tänä keväänä. Saimme tärkeitä eväitä toimintamme edelleen kehittämiseen loppuvuodesta saatujen tyytyväisyyskyselyiden perusteella (ks. sivu 6). Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Toimintamme on laajentunut tänä keväänä erityisesti kotiintuotettavien palveluiden puolella (ks. sivut 22 ja 23), mutta myös hoitokotitoiminta on laajentunut; tarjoamme nykyisin palveluita myös Käpytikka-talon asukkaille (ks. sivu 4). Toimintamme laajentumisesta johtuen teimme tänä keväänä myös organisaatiomuutoksen, jonka myötä johtoryhmään kuuluvat eri liiketoiminta-alueiden johtajat hoitokotien toimintayksiköiden vetäjät muodostavat puolestaan johtotiimin, jota vetää toiminnanjohtaja Jaana Sulkava. Tätä kirjoittaessa keväiset omaisten illat ovat jo käynnissä ja ensimmäiset kesäretketkin on toteutettu. Toimintaa kehittäessä pidetään tärkeistä perinteistä kiinni! Aurinkoista kesää kaikille lukijoille toivottaen, Anne Kangas toimitusjohtaja Hoitokoti Päiväkumpu

4 Hoitokoti Päiväkumpu palveluntuottajaksi nuorten aikuisten kehitysvammaisten Käpytikka-taloon Teksti ja kuvat: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkumpu aloitti palvelutuottamisen Helsingin Arabianrannassa sijaitsevassa Käpytikka-talossa, jossa asuu aikuista nuoria kehitysvammaisia. Talon viidessä keskimmäisessä kerroksessa asuu 20 asukasta m²:n kaksioissa, ja henkilökunta työskentelee ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Talon omistaa asukkaiden vanhempien perustama Käpytikka-yhdistys. Käpylän yläasteelta Käpytikkataloon Ensimmäiset askeleet kohti Käpytikka-talon perustamista otettiin tammikuussa 2003, kun Helsingin Käpylän yläasteen kahden harjaantumisluokan oppilaiden vanhemmat kokoontuivat ja miettivät, miten järjestää lasten asuminen, kun he muuttavat pois kotoa, sillä sopivia asuntoja Helsingin kaupungilta vapautui kovin vähän. Vanhemmat päättivät perustaa Käpytikka-yhdistyksen ja alkoivat selvittää, mistä löytyisi sopiva tontti, jonne voisi rakennuttaa talon, jossa lapset voisivat asua turvallisesti ja itsenäisesti. Pekka Särssi vastasi sopivan tontin etsimisestä, rahoituksen järjestämisestä sekä talon rakennusprojektista. Taideteollinen korkeakoulu saatiin mukaan projektiin, kun sen Future Home Instituten maisterikurssi suunnitteli talon toiminnallisuuden selkärangan seuraamalla tulevien asukkaiden arkea heidän kotonaan, työpaikoilla ja harrastuksissa ja tutkimalla, millaisia haaveita ja tarpeita heillä on. Työryhmä oli kansainvälinen eikä kukaan sen jäsenistä puhunut suomea eivätkä tulevat asukkaat englantia, mutta työryhmä sai silti upealla tavalla löydettyä juuri oikeat näkökulmat ja asiat, joita talon toiminnallisuuden suunnittelussa tarvittiin. Kurssin lopputyö toimi lähtökohtana arkkitehdeille, jotka myöhemmin suunnittelivat talon. Sopiva tontti talolle löytyi Helsingin Arabianrannasta. Tärkeää oli, että talo sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien päässä ja se oli osa naapurustoa. Integroituminen yhteiskuntaan, ympäristöön ja naapurustoon on todella tärkeää, Pekka Särssi toteaa. Hänen mukaansa kehitysvammaisia integroidaan yhteiskuntaan päiväkodissa ja koulussa, mutta aikuisena asunnot ovat helposti hieman syrjässä. Siksi Käpytikka-yhdistyksen vanhemmat halusivat, että lapset asuisivat lähellä palveluita ja aktiviteettejä. Talon rahoitus mahdollistui ARA:n 35%:n investointiavustuksella ja korkotukilainalla, ja peruskivi muurattiin Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon alkuvuodesta ASPA Palvelut Oy tuotti Käpytikka-talon asumispalvelut aina huhtikuuhun 2014 saakka, ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa on tehty läpi vuosien tiivistä yhteistyötä. Avoimuus tärkeää Talon sisustussuunnittelijana toimi Kirsi Gullichsen. Yhteiset tilat on sisustettu suomalaisilla klassikkohuonekaluilla ja suomalainen klassinen selkeä linja näkyy kaikkialla talossa Iittalan, Aeron ja Artekin tuotteiden muodossa. Arabianrantaan on keskittynyt paljon taideteollisuutta, ja kotimaista taidetta näkyykin siellä täällä talon yhteisissä tiloissa. Talon sisäänkäyntiin on kiinnitetty erityistä huomiota: talon edessä on arkadi, jolloin ei astuta suoraan kadulle, vaan siirtyminen ulkomaailmaan tapahtuu pehmeästi. Sisään astuttaessa ei ole pitkiä käytäviä tai henkilökunnan kansliaa, vaan vastassa on kotoisa deski. Ovia yhteisissä tiloissa on mahdollisimman vähän, jolloin liikkuminen on helppoa ja avointa. Verhot on jätetty tarkoituksella pois alakerran aulatilasta, jolloin ohikulkijat ja naapurit näkevät, että talossa asuu tavallisia ihmisiä, jotka tekevät tavallisia asioita, Särssi kuvailee. On tärkeää, että asukkaat näkyvät Arabianrannassa ja heihin on helppo tutustua. Naapuruston kanssa ollaan tultu tutuiksi mm. avointen ovien päivänä, jolloin järjestettiin myös pop-up kahvila ja talossa on järjestetty myös kaksi kotikonserttia. Voimavaroja yhteisöllisyydestä ja omasta asunnosta Yhteisöllisyys on tärkeää Käpytikka-talossa. Talon tilasuunnittelu mahdollistaa tahattomia kohtaamisia, Särssi kertoo. Kussakin kerroksessa asuu vain neljä asukasta ja talossa on paljon yhteisiä tiloja, hän jatkaa. Alakerran valoisa ja korkea olotila on suunniteltu siten, että siellä voidaan pitää esim. juhlia, ja yläkerran parvelta on suora näkyvyys tilaan heille, jotka eivät halua olla huomion keskipisteinä, mutta jotka haluavat silti olla osana tapahtumia. Talossa on lisäksi kaksi muuta yhteistä tilaa, joissa voi viettää vapaa-aikaa ja harrastaa ilman, että muut asukkaat häiriintyvät: televisioja kirjastotila sekä yläkerran kerho- ja saunatilat. Hyvään akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. 4 Hoitokoti Päiväkumpu

5 Integroituminen yhteiskuntaan, ympäristöön ja naapurustoon on todella tärkeää. Kerrosten porrastasanteet ovat isot, ja asunnoista on pyritty tekemään mahdollisimman kodikkaita. Särssi kuvailee, että asunnot ovat kuin pieniä pesiä, sillä niissä näkee helposti joka huoneeseen ja tuntee, että hallitsee koko tilaa. On tärkeää, että asunto tuntuu omalta ja turvalliselta kotipesältä mutta apu on tarvittaessa lähellä. Parasta Käpytikassa asumisessa on oikeus määrätä omista asioistaan ja se, että tuntee tulevansa kuulluksi, toteaa Käpytikka-talon vanhin asukas, Valtteri Poitsalo, 35. Hoitokoti Päiväkumpu

6 Asiakas- ja henkilöstötutkimuksesta erinomaisia tuloksia Asiakas- ja henkilöstötutkimus toteutettiin syksyllä 2013 yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tavoitteena oli selvittää asukkaiden ja heidän omaistensa tyytyväisyyttä Hoitokoti Päiväkummun toimintaan ja palveluihin. Teksti: Jaana Sulkava, toiminnanjohtaja Kuvat: Thinkstock Henkilöstötutkimuksella kartoitettiin työtyytyväisyyttä ja henkilöstön sitoutuneisuutta. Tyytyväisyyskyselyjen tuloksien perusteella kehitämme ydinprosesseja eli hoito-, ateria-, asumispalvelujamme ja yhteisöllisyyttä sekä tukiprosesseja (operatiivinen, henkilöstön, talouden ja strategian ohjaus). Henkilöstökyselyn tulosten kautta kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin ja ympäristön osa-alueisiin. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin asukkaiden osalta henkilökohtaisin haastatteluin ryhmäkodeissa ja omaiset vastasivat kirjekyselyyn tai puhelinhaastatteluun. Henkilökunnalle Taloustutkimus ohjelmoi kyselylomakkeesta sähköisen version intranettiin. Henkilökunnasta tutkimukseen osallistui 76 henkilöä, joista 65 oli kuukausipalkkaista ja 11 tuntityöntekijää. Talous- tutkimuksen koulutetut haastattelijat vierailivat 48 asukkaan luona. Omaisista palautti kirjekyselyn 46 henkilöä ja puhelinhaastatteluun osallistui 15 ihmistä. Taloustutkimus tallensi asiakas- ja henkilöstötutkimuksen aineiston, analysoi ja raportoi materiaalin Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Raportissa tulokset ovat pääosin graafisessa muodossa. Tekstiyhteenvedoissa esitettiin kokonaistasolla asukkaiden ja omaisten tyytyväisyysarvioita. Omaisten tuloksista on myös laskettu osa-aluekohtaisesti eri tekijöiden tärkeys korrelaatioanalyysin avulla (mitkä tekijät nousivat tärkeimmiksi osa-alueen kokonaistyytyväisyyden kannalta). Ryhmäkotien asukkaat arvioivat tyytyväisyyttään toimintaan ja palvelun osatekijöihin ns. kolmiportaisen naama-asteikon avulla, jossa J tyytyväinen, K ei tyytyväinen mutta ei tyytymätönkään ja L tyytymätön. Naama-asteikko vastaa numeroasteikkoa 3 1. Asukkaiden omaiset puolestaan käyttivät arvioinnissaan asteikkoa, jossa 5=erittäin tyytyväinen; 4=melko tyytyväinen; 3=ei tyytyväinen eikä tyytymätön; 2=melko tyytymätön; 1=erittäin tyytymätön. Asukas- ja omaiskyselyjen yhteenveto Kokonaisuutena vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä Hoitokoti Päiväkummun toimintaan ja palveluihin. Tyytyväisyys kaikkiin arvioituihin osa-alueisiin on kokonaisuutena hyvällä ja useimmilla osa-alueilla erittäin hyvällä tasolla. Tyytyväisyysarviot useimmista osa-alueista sekä osatekijöistä ovat 6 Hoitokoti Päiväkumpu

7 myös kehittyneet positiivisesti verrattuna edellisen tyytyväisyyskyselyn tuloksiin. Vahvuudeksi asukkaiden ja omaisten tuloksissa nousivat ateriapalvelut, henkilökunta ja mahdollisuus lisäpalveluihin. Kehityskohteena toivottiin monipuolisen viriketoiminnan näkyvyyttä omaisille ja läheisille. Valtaosa sekä asukkaista että omaisista on valmiita suosittelemaan Hoitokoti Päiväkumpua varmasti tai todennäköisesti ystävilleen. Asukas- ja omaistutkimuksen osa-alueiden tuloksia Hoitopalvelusuhde Hoitokotien asukkaat arvioivat hoitopalvelusuhdetta seitsemän ja omaiset 11 tekijän suhteen. Asukkaat ovat kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä hoitopalvelusuhteeseen. Sekä asukkaat että omaiset arvioivat hoitopalvelun paremmaksi kuin edellisessä kyselytutkimuksessa. Asukkaat ja omaiset antavat kritiikkiä tiedon saannista ajankohtaisista asioista. Omaiset odottavat asukkaiden voinnin muutoksista systemaattista Hoitokoti Päiväkumpu

8 tietoa ja osa vastaajista toivoi hoito- ja palvelusuunnitelmaan selkeyttä. Omaisten kokemaan osa-alueen kokonaistyytyväisyyteen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat yhteistyön sujuvuus, hoitokodin toiminnan esitteleminen, hoito- ja avuntarpeiden ymmärtäminen, tiedon saanti hoitokodin asukkaan voinnista ja sen muutoksista, Hoitokoti Päiväkummun internetsivut ja hoito- ja palvelusuunnitelman selkeys. Hoitohenkilökunta, esimiehet ja johto sekä keittiöhenkilökunta Asukkaat ja omaiset ovat varsin tyytyväisiä ryhmäkotien hoitohenkilökuntaan. Hoitokotien asukkaiden tyytyväisyydessä henkilökuntaan ei kokonaisuutena ole tapahtunut muutosta verrattuna edelliseen kyselyyn. Omaisten tyytyväisyys henkilökuntaan kokonaisuutena on sen sijaan kehittynyt positiivisesti. Parhaat arviot annetaan henkilöstön ystävällisyydestä, kun taas eniten tyytymättömiä arvioita annetaan henkilöstön riittävyydestä. Asukkaiden ja omaisten tyytyväisyys keittiöhenkilökuntaan on samalla hyvällä tasolla kuin vuonna Tyytyväisyys hoitokodin esimiestyöhön ja johtoon on myös kehittynyt myönteisesti ja tyytyväisyys on valtaosin erittäin hyvällä tasolla. Asumispalvelut/asumisolosuhteet Tyytyväisyystekijöitä oli arvioitavana kokonaistyytyväisyyden lisäksi yhdeksän kappaletta. Asukkaat ovat kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä asumisolosuhteisiinsa. Asukkaiden ja omaisten tyytyväisyys asumispalveluihin on parantunut edellisestä kyselystä. Tilojen siisteys, esteettömyys, turvallisuus ja kalusteiden sekä varusteiden tarkoituksenmukaisuus saavat parhaat arvosanat asukkailta. Omaiset puolestaan antavat parhaat arviot tilojen turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Asukkailta eniten kritiikkiä tulee tilojen kodikkuudesta, joskin valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä kodikkuuteen. Omaisilta saatu kritiikki kohdistuu vaatehuollon toimivuuteen sekä tilojen kodikkuuteen ja viihtyisyyteen. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ovat tilojen viihtyisyys, kodikkuus, siisteys ja tilojen soveltuvuus omaisten vierailuille. Ateriapalvelu Arvioitavia tekijöitä oli kokonaistyytyväisyyden ohella kaikkiaan yhdeksän osa-aluetta. Asukkaat ja omaiset ovat kokonaisuutena hyvin tyytyväisiä ateriapalveluihin. Asukkaiden arvio ateriapalveluista on hieman heikompi kuin edellisessä tyytyväisyyskyselyssä, omaisten palaute on pysynyt samalla tasolla. Asukkaat antavat erittäin hyvät arvosanat erityisesti ruoan laadusta, ruoka-annosten ja ruokailukertojen riittävyydestä sekä ruokailuaikojen sopivuudesta. Ruuan laadusta annettu arvosana on noussut lähes kaksi kymmenystä. Omaisten tyytyväisyysarviot ovat useimmissa tekijöissä parempia tai vastaavalla tasolla. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavat avun saaminen ruokailutilanteissa, ruuan laatu, maku ja ruokailtutilojen viihtyvyys. Virike- ja harrastuspalvelut Arvioitavia osa-alueita oli neljä kokonaistyytyväisyyden lisäksi. Asukkaat ja omaiset antoivat kokonaisuutena hieman heikomman arvion kuin edellisessä tutkimuksessa. Asukkaat antavat parhaan palautteen lehdistä, kirjoista ja muista virikkeistä ja toivovat ulkoilumahdollisuuksia useammin. Omaiset ovat tyytyväisimpiä hoitokodin yhteisiin tilaisuuksiin ja toivovat mahdollisimman paljon ulkoilumahdollisuuksia. Vastanneista suuri osa ei osannut arvioida tyytyväisyyttään virike- ja harrastuspalveluihin. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat retket, konsertit tai muut ulkopuoliset tapahtumat ja yhteiset tilaisuudet. Lisäpalvelut Lisäpalveluihin kuten jalkahoitoon, fysioterapiaan, musiikki- ja kuvataideterapiaan sekä kampaajan palveluihin vastaajat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä. Kokemukset lisäpalveluista ovat positiivisempia kuin edellisessä tutkimuksessa. Henkilöstökyselyn yhteenveto Taloustutkimus käytti tulosten raportoinnissa korrelaatioanalyysia, jolla selviää yksittäisten osa-alueiden vaikutus kokonaistyytyväisyyteen. Henkilöstökyselyn tuloksista laadittiin osa-aluekohtainen nelikenttä kehityskohteiden arviointiin. Henkilöstökyselyjen tulosten vertailukohteena Taloustutkimus käytti ns. terveys- ja sosiaalipalvelujen tietopankkia, jossa on yhteensä 760 toimialan vastaajaa. Hoitokoti Päiväkummun henkilöstö on hyvin tyytyväistä ja sitoutunutta työhönsä. Tyytyväisyys on kaikkien osa-alueiden kohdalla paremmalla tasolla verrattuna edelliseen tyytyväisyyskyselyyn. Henkilöstö on myös sitoutuneempaa ja uskollisempaa edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Lähes kaikki pitävät omaa työkykyään varsin hyvänä ja henkilöstöllä on myös erittäin positiivinen asenne oman ammatillisen osaamisensa kehittämisen suhteen. Vajaa puolet vastaajista kokee yrityksen muuttuneen selvästi tai hieman parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Parannuksina koetaan yleisesti toiminnan, viestinnän ja tiedottamisen parantuminen, koulutuksen lisääntyminen ja johdon tiiviimpi läsnäolo. Tuntityöntekijät antavat lähes kaikista väittämistä paremman arvosanan kuin kuukausipalkkaiset. Terveys- ja sosiaalipalvelut -vertailuryhmään verrattuna lähes kaikkia osa-alueita/osatekijöitä arvioidaan Hoitokoti Päiväkummussa selvästi positiivisemmin. Tulokset ovat kehittyneet positiivisesti edellisestä henkilöstökyselystä, jossa ne olivat jo kaikilta osin korkealla tasolla. Tämä tekee entistä haastavammaksi selkeiden kehityskohteiden osoittamisen tutkimuksen perusteella. Henkilöstön hyvän tyytyväisyystilan, sitoutuneisuuden ja uskollisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Henkilöstökyselyn osa-alueina olivat oma työ, työilmapiiri, koulutus ja kehittyminen, sisäinen tiedonkulku, palkitseminen, johtaminen sekä sitoutuminen ja uskollisuus. 8 Hoitokoti Päiväkumpu

9 Anna minulle turvaa Tiimityö on välttämätöntä ryhmäkodissa. Tarjan kainalossa on lähihoitaja Shillan Ahmadi. Teksti: Minna Lyhty Kuvat: Minna Lyhty Elämässä ei kannata kerätä tavaraa vaan muistoja ja ystäviä. Lähihoitaja Tarja Koivunen on oppinut sen työskennellessään muistisairauteen työikäisenä sairastuneiden parissa. Herätyskello on soinut Tarja Koivusen kotona klo 4. Väsymys ei paina, sillä lahtelaisella Tarjalla on aina ollut tapana herätä ennen kukonlaulua. Klo 5.40 hän on hypännyt Lahdesta Helsingin junaan. Jo ennen seitsemää hän on työpaikallaan Pasilassa Hoitokoti Päiväkummussa. Päiväkummun Ainola-ryhmäkoti, jossa asuu muistisairauteen työikäisenä sairastuneita, avattiin viisi vuotta sitten. Tarja oli juuri valmistunut lähihoitajaksi, ja hän pääsi Ainolaan töihin. Monet pelkäävät työtä nuorten muistisairaiden parissa. He luulevat, ettei muistisairaiden kanssa voi enää tehdä mitään. Mutta se ei ole totta. Heidät voi ottaa mukaan moneen tekemiseen, kaikki vain tapahtuu hitaasti. Kun hyväksyy muistisairaat sellaisena kuin he ovat, tämä on erittäin antoisaa ja mukavaa työtä. Täällä pätee hyvin sanonta: jos annat, sä saat. Suomessa on hyvin vähän työikäisille muistisairaille suunnattuja hoitopaikkoja. Perässähiihtäjän etua ei ole Ainolassa saatu. Olemme kehittäneet tätä työtä. Kun toteamme, ettei jokin asia toimi, pitää keksiä uutta. Minulla on pyrkimyksenä tuoda hoitoon koko ajan lisää syvällisyyttä, sallivuutta ja yksilöllisyyttä. Jotta onnistun tässä, tarvitsen tietoa omaisilta ja ystäviltä asukkaan eletystä elämästä. Ryhmäkodissa noudatetaan Elämänilon hoitofilosofiaa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että arkeen ja juhlaan etsitään mieltä ilahduttavia kokemuksia. Tavoitteena on, että asukkaat, omaiset ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Ainolan kaikilla asukkailla on etenevä muistisairaus. Suurimmalla osalla on Alzheimer, muutamalla otsalohkodementia. Kenelläkään asukkaista ei ole päihteiden liikakäytöstä johtuvaa muistisairautta. Monet asukkaat ovat korkeasti kouluttautuneita ja olleet vaativissa työtehtävissä. Väitetään, että kun huoltaa aivojaan, ei tule muistisairautta. Se ei näytä pitävän paikkansa. Elämä on arpapeliä, jossa voit saada millaiset kortit tahansa. Saunomisesta hyvää oloa Työpäivä Ainolassa alkaa tavalliseen tapaan yöhoitajan raportilla. Yö on ollut rauhallinen. Pari asukasta on jo jalkeilla. Kahvikupin äärellä Tarja sopii toisen aamuvuorolaisen Shillan Ahmadin kanssa työjaosta: Shillan on saunottamassa aamupäivän ja Tarja auttaa muissa aamutoimissa ja tarjoilee aamupalaa. Ainolassa sauna on lämpimänä jokaisena aamuna, paitsi sunnuntaisin. Asukkaat käyvät saunassa pari kertaa viikossa. Hoitokoti Päiväkumpu

10 Tarja Koivunen laittaa Marita Hakulisen seinälle kalenterin, josta on helppo tarkistaa omat menot. Muistisairaille ihmisille on tärkeää päästä pesulle lämpimään, vaikka ei löylyjä ottaisikaan. Tarja menee herättämään naispuolisen asukkaan, jonka pitäisi lähteä Alzheimer-yhdistyksen päivätoimintakeskukseen. Asukas sanoo olevansa väsynyt, eikä jaksaisi mennä sinne tänään. Tarja muistuttaa, miten mukavaa siellä on tavata ystäviä ja käydä kävelyllä. Keittäjä tuo aamiaisen Päiväkummun keittiöstä Ainolaan. Asukas pääsee aamutoimien jälkeen suoraan aamupalalle. Tarja mainitsee, että taksi tulee pian hakemaan hänet päivätoimintaan. En minä halua lähteä sinne vanhojen miesten seuraan, asukas sanoo. Mutta eihän siellä ole yhtään vanhaa miestä, Tarja vastaa. No, en halua sinne siltikään. Jos tykkäät päivätoiminnasta, mene sinä sinne, asukas toteaa tyynesti. Minä menisinkin sinne ihan mielelläni, Tarja vastaa. Tarja tarjoilee aamupalaa myös muille jalkeilla oleville. Yhdelle asukkaalle puuro pitää jäähdyttää, muuten hän syö sen tulikuumana. Toiselle puuron sekaan laitetaan banaania, sokeria ja voita. Muistisairauteen kuuluu painonlasku ja kun paino laskee, lähtevät myös lihakset. Emme voi antaa valtavan suuria annoksia, joten pienessä annoksessa on oltava paljon energiaa ja riittävästi proteiinia. Toiset tarvitsevat apua syömiseen, toisilta se sujuu vielä omatoimisesti. Puhelin soi. Taksinkuljettaja ilmoittaa tulostaan. Tarja kysyy vielä asukkaalta, onko hän aivan varma siitä, ettei halua tänään päivätoimintaryhmään. Päätös on ja pysyy. Koskaan aikaisemmin näin ei ole käynyt. En voi pakottaa sinua lähtemään sinne, Tarja sanoo lempeästi asukkaalle. Hienotunteisuutta ja huolenpitoa Puoli kahdeksalta saapuu aamuvuoroon kolmas työntekijä Riikka Niemi. Hänen tehtävänään on mennä antamaan kahdelle asukkaalle aamupala vuoteeseen ja auttaa sen jälkeen muissa aamutoimissa. Pyrimme siihen, etteivät ateriavälit ole liian pitkiä. Siksi annamme aamupalat varhain. Aamupalan yhteydessä Tarja jakaa aamulääkkeet. Ainolassa lääkitykset on saatu hyvälle mallille. Nykyään ei mene mitään ylimääräistä. Rauhoittavia tarvitaan tietyissä tilanteissa, mutta pyrimme siihen, ettei lääkitys jää päälle. Kun sairaus on edennyt riittävän pitkälle, myös muistisairauslääkkeitä lopetetaan. Kun aivot surkastuvat, mitä enemmän siellä on lääkettä, sitä sekavampi ihminen on. Monella muistisairauslääkkeen lopettaminen on tuonut lisää toimintakykyä. Mutta vaatii tarkkaa harkintaa, missä vaihteessa lääke lopetetaan. Päivä Ainolassa on alkanut kiireettömästi. Tunnelma on levollinen ja ilmassa leijuu kahvintuoksu. Tarja tarjoilee lisää juomista pöydissä istuville. Nämä juomat ovat rypynestoon. Me olemme jo sen ikäisiä, että tarvitsemme näitä. Minä ainakin olen mieluimmin viinirypäle kuin rusina. Pöydässä istuvat naiset ovat samaa mieltä. Jotkut ovat tulleet saunasta ja istuvat nyt pöydän ääressä papiljotit päässä. Kauneudenhoito on aina ollut osa heidän elämäänsä, ja se on edelleenkin. Sälekaihtimet ovat vielä kiinni. Ikkunan takana on raitiovaunupysäkki, jossa työmatkalaiset jäävät pois tai hyppäävät kyytiin. Olemme tarkkoja siitä, milloin pidämme sälekaihtimia auki. Pimeään vuodenaikaan pidämme kirkasvalolamppua päällä olohuoneessa ja olemme kuin teatterin esiintyjiä, jos sälekaihtimet ovat kokonaan auki. Kesällä ikkunoissa oleva tummennus toimii melko hyvin. Haluamme suojella asukkaitamme. Emme halua yleisöä sille, jos joku asukkaistamme tekee jotain tavallisesta poikkeavaa. Pysäkillä seisoskeleva ihminen ei voi tietää, mistä on kyse. Tarja korostaa sitä, että työ työikäisten muistisairaiden parissa vaatii suurta hienotunteisuutta. Koko ajan pitää olla tuntosarvet ylhäällä, ettei tunkeudu toisen reviirille. Asukkaat ovat tottuneet tekemään asioita itse. Pitää osata auttaa niin, ettei asukas tunne olevansa kuin lapsi. Esimerkiksi en koskaan puhu asukkaalle vaipasta. Sanon aina, että laitetaanpa nämä alushousut jalkaan. Tarja ei käytä työssään lainkaan ei-sanaa. Kiellot täytyy verhoilla toisin tai sanattomasti ohjata toimimaan oikein. Nuorin asukkaista on samanikäinen kuin Tarja, 53-vuotias. Se koskettaa. Jos muistisairaus tulee yli 80-vuotiaana, se ei ole niin valtava menetys. Elämä on jo antanut paljon ennen sitä. Mutta 50-vuotiaana olet parhaimmillasi työelämässä. Koko elämä jää silloin kesken. 10 Hoitokoti Päiväkumpu

11 Kun mietin, millaista elämää elän, haluaisin antaa näille ihmisille paljon enemmän. Joskus tunnen itseni riittämättömäksi. Mutta kun sairaus etenee, he eivät enää pysty ottamaan paljoa vastaan. Silloin kaipaa vain turvallisuutta ja huolenpitoa. Nenäpäivän nenä saa Sanna Ojalan hyvälle tuulelle. Afrikkalaisia rytmejä Kun aamun askareet on hoidettu, Tarja Koivunen menee toimistotöihin. Hän on ollut viimeiset kaksi vuotta ryhmäkotivastaavana. Hän on mukana lääkehoidon suunnittelussa, tekee apteekkitilaukset, soittaa tarvittaessa esimerkiksi omaisille ja lääkärille sekä suunnittelee työvuorolistat. Nyt Tarja soittaa päivätoimintaan. Hän haluaa tietää, miten asukkaalla on sujunut siellä viime kerroilla. Mitään erityistä ei ilmene. Ehkä ensi viikolla ryhmä kiinnostaa jälleen. Ainolassa on rauhallinen tunnelma, vaikka kaikki ovat jo hereillä. Aamupäivän ohjelmassa on afrikkalaisia tansseja, mutta tällä kertaa intoa on vain afrikkalaisen musiikin kuunteluun. Tarjan mukaan Ainolan asukkaat tulevat hyvin toimeen keskenään ja he jopa hoitavat toinen toisiaan. He jotenkin tietävät olevansa samassa maailmassa. Kun hoitokotiin tulee uusi asukas, hänelle ovat tärkeitä oma huone ja omat tavarat. Vähitellen ne menettävät merkityksensä. Asukkaat ovat yhteisissä tiloissa, kävelevät käytävällä ja hakevat meistä hoitajista turvaa. Täällä halataan, itketään ja nauretaan paljon. Nuorena muistisairauteen sairastuneille on tyypillistä, että he menettävät puhekykynsä sairauden edetessä. Kasvojen ilmeitä seuraamalla tietää, onko asukkaalla hyvä olo. Tarja on sopinut, että hän menee aamupäivällä ryhmäkoti Vipulaan leikkaamaan asukkaan viikset. Samalla siistitään myös hiukset. Työ sujuu rupattelun ohessa. Puoli kahdeltatoista Ainolaan tuodaan lounasruoka. Pöydän ääressä nauretaan yhdessä arkisille iloisille asioille. Ruoan jälkeen melkein kaikki asukkaat haluavat päivälevolle, pari heistä jää viettämään aikaa olohuoneeseen. Tarja pitää oman ruokataukonsa yhdessä muiden hoitajien kanssa. Sen jälkeen on palattava toimistotöihin. Hoitokoti Päiväkumpu

12 Tänään töissä Teksti ja kuvat: Minna Lyhty (SuPer-lehti, 12/2013) Kuka Tarja Koivunen on ryhmäkotivastaavana Hoitokoti Päiväkummun Ainolaryhmäkodissa, joka on tarkoitettu työikäisenä muistisairauteen sairastuneille ihmisille. Muistisairaus ei vie iloa elämästä, tietävät Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkotivastaava Tarja Koivunen ja asukas Marita Hakulinen. Elämä jatkuu nyt näin Puolen päivän jälkeen omainen tulee hakemaan puolisonsa ulkoilemaan. Samalla selvitetään asukkaan vaateasioita. Moni omainen on hoitanut läheistään pitkään kotona. Se on ollut uuvuttavaa, koska läheisensä hoitamisen lisäksi on täytynyt käydä töissä. Työpäivän aikana on joutunut murehtimaan, mitä kotona tapahtuu. Sairastuminen on omaiselle valtava shokki. Heistä tuntuu siltä, että sairaus vie heiltä puolison, äidin tai isän. Lapsille syntyy pelkoja siitä, sairastuuko itsekin nuorena muistisairauteen. Tarjan mukaan omaiselle rankin vaihe on se, kun muistisairas menettää sairaudentuntonsa. Jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi hoitopaikan miettiminen. Kun luovuttaa rakkaansa meidän hoitoon, moni kokee syyllisyyttä mutta samalla helpottuneisuutta, kun voi jälleen tehdä omia asioita. Kestää jonkin aikaa tottua tilanteeseen, että elämä jatkuu nyt näin. Ainolassa eletään aktiivista elämää niin kauan kuin mahdollista. Ainoastaan muutamat viimeiset viikot asukkaat ovat vuodehoidossa. Sitten kun asukkaan kunto menee niin huonoksi, että on ajankohtaista puhua saattohoitopäätöksestä, se on omaisille ja myös meille hoitajille jälleen sopeutumista vaativa tilanne. Kun ollaan tiiviisti yhdessä, asukkaista tulee hoitajille tärkeitä. Olen itkenyt monet yhteiset itkut omaisten ja asukkaiden kanssa. Pitäisi itse pysyä vahvana, mutta olen tosi itkuherkkä. Toisaalta ei itku ole paha asia. Tarja ei murehdi asukkaiden tulevia päiviä. Hän on oppinut elämään päivä kerrallaan. Hänen mukaansa hoitajalla on paljon valtaa vaikuttaa siihen, millaista muistisairaan elämä hoitokodissa on. Haluan, että asukkaat saavat elää turvallista arkea, johon kuuluu myös huippuhetkiä. Muistisairaana voi elää vielä hyvää elämää. Häneltä vain katoaa joitain taitoja. Siksi minua tarvitaan vierellä kulkijaksi. Iltavuorolaiset saapuvat töihin. Ainolan asukkaat juovat kahvit tänään tavallista aikaisemmin, sillä Vipulassa on Helsingin kulttuurikeskuksen järjestämä teatteriesitys. Tarja ei ehdi sinne, sillä toimistotyöt ovat vielä kesken. Hän haluaa hoitaa asiat kuntoon, vaikka menisi vähän ylitöiksikin, sillä edessä on viikon loma. Aamulla on lento Malagaan. Teksti ja kuvat on julkaistu alun perin SuPer-lehden numerossa 12/2013. Työura Opiskeli nuorena parturi-kampaajaksi, mutta lopetti työt allergian vuoksi. Työskenteli pitkään puolisonsa kanssa autoalan yrittäjinä. Valmistui lähihoitajaksi vuonna Aloitti työt Ainolassa vuonna 2008, kun ryhmäkoti avattiin. Viimeiset kaksi vuotta on työskennellyt ryhmäkotivastaavana. On opiskellut muistihoitajaksi, mutta haluaisi opiskella vielä lisää muistisairauksista. Perhe Asuu Lahdessa aviomiehensä kanssa. Harrastukset Uiminen, vesijuoksu ja luonnossa liikkuminen. Tykkään myös sisustamisesta, lasitöiden tekemisestä ja lukemisesta. Parasta työssä Silloin kun saa yhteyden asukkaaseen ja hän luottaa minuun, kaikki sujuu helposti. Saan antaa näille ihmisille hyvää elämää ja elämyksiä. Ikävintä työssä Mikään ei ole ikävää, mutta rankinta on se, että Ainolan asukkaat ovat niin nuoria. On vaikeaa, kun näkee omaisten tuskan. Kun hyväksyy muistisairaat sellaisena kuin he ovat, tämä on erittäin antoisaa ja mukavaa työtä. 12 Hoitokoti Päiväkumpu

13 Asukkaan kohtaaminen Kieliä, musiikkia, kirjallisuutta, matkoja ja mökkeilyä Aune Koskenmäen värikäs elämä Aune Koskenmäki, 83, on asunut Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä ryhmäkoti Vanamossa kolme vuotta. Hänellä on takanaan pitkä ja värikäs elämä. Elämän polulla kulkijana vierellä on ollut aviomies Aarre Koskenmäki, joka asuu lähistöllä ja käy tervehtimässä vaimoaan säännöllisesti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme, Aune hymyilee. Teksti: Paula Malmberg Kuva: Paula Malmberg Aune Koskenmäki syntyi vuonna 1930 Helsingissä, jossa hän on asunut suurimman osan elämästään. Lapsuusvuosia varjosti 24-vuotiaan isän tapaturmainen kuolema traagisessa junaonnettomuudessa, kun Aune oli vasta 3-vuo- tias ja pikkusiskonsa 2-vuotias. Aunen äidin elämä kahden pienen lapsen yksinhuoltajana 1930-luvulla ei ollut helppoa, mutta hän onnistui selviytymään läpi vaikeiden aikojen ja toisen maailmansodan pommitusten. Aune menestyi hyvin koulussa, mutta lukio jäi kesken, sillä perhe muutti Ruotsiin sodan loppuvaiheissa. Ruotsissa Aune työskenteli sairaaloissa ja sai perushoitajakoulutuksen. Hän oppi hyvin ruotsin kielen, josta oli hänelle paljon hyötyä myöhemmissä elämänvaiheissa. Muutama vuosi sodan jälkeen Hoitokoti Päiväkumpu

14 Asukkaan kohtaaminen Aune palasi äitinsä kanssa takaisin Suomeen, mutta Aili-sisko, joka oli Aunelle hyvin läheinen, meni naimisiin ruotsalaismiehen kanssa jo 16-vuotiaana ja jäi Ruotsiin loppuelämäkseen. Sisko pysyi Aunelle aina hyvin läheisenä ja he pitivät säännöllisesti yhteyttä. Ruotsissa vierailtiin ahkerasti, ja kun Aili sairastui keuhkosyöpään, soitti Aune hänelle joka päivä tukien ja rohkaisten häntä loppuun saakka. Rakkautta lentokentällä Aarren, 90, Aune tapasi 1940-luvun lopussa Malmin lentokentällä, jossa he olivat molemmat töissä Aune Aero Oy:n eli Finnairin edeltäjän infodeskillä ja Aarre ulkomaan rahtivirkailijana. Rakkaus syttyi ensi näkemältä. Pian syntyi myös esikoinen, Irmatytär, ja vuoden kuluttua pikkuveli Yrjö. Nuori perhe perusti kodin Itä-Helsinkiin Vartiokylään, jossa he asuivat aluksi omakotitalon vintillä. Aune oli lasten kanssa kotona ja Aarre kävi töissä. Ensin hän oli Malmin lentokentällä, mutta Helsinki-Vantaan lentokentän valmistuttua vuonna 1952 hän siirtyi sinne. Kun Aarre saapui illalla kotiin töistä, oli Aunen vuoro lähteä töihin. Lasten ollessa pieniä Aune teki iltaisin toimitussihteerin ja oikolukijan töitä eri aikakauslehdissä. Kun lapset olivat kasvaneet ja menneet kouluun, Aune meni päivätöihin ja teki pitkän uran Yleisradiossa, jossa hän toimi ohjelmasihteerinä. Käsivaivojen takia Aune joutui siirtymään sairaseläkkeelle jo 56-vuotiaana. Perhe on asunut koko elämänsä Helsingissä. Aarre asuu nykyisin lyhyen matkan päässä ryhmäkoti Vanamosta, joten hänen on helppo käydä tapaamassa vaimoaan. Heillä on tapana mm. ulkoilla yhdessä ryhmäkodin ympäristössä. Kieliä, kirjallisuutta, oopperaa ja kuorolaulua Aune on ollut lahjakas monellakin saralla. Varhain menehtyneeltä isältään hän on todennäköisesti perinyt kielellisen lahjakkuutensa. Aunen isällä, joka oli jo nuorena poikana lähtenyt seikkailumielellä merille, oli kirjallinen kyky. Hän kirjoitti tarinoita mm. merimiehistä ja lännen sankareista Vuodet ovat menneet nopeasti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme. sekä piirsi juttuihinsa myös kuvituksen. Ennen varhaista kuolemaansa Aunen isä ehti osoittaa kykynsä myös taidemaalarina. Hänen upeata öljyvärimaalaustaan voi tänäkin päivänä ihailla Aunen huoneen seinällä Päiväkummussa. Aune on elämänsä aikana ahminut valtavasti kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, ja hänellä on ollut aina tarkka kielikorva sekä hyvä muisti. Koulussa hän ehti lukea englantia ja saksaa, ja myöhemmin hän opiskeli itse vielä venäjää ja espanjaa. Espanjan kieltä hän sai käyttää, kun perhe teki Aarren Finnairilta saamilla henkilökunnan lentolipuilla useasti lomamatkoja Espanjan Malagaan. Siellä asuttiin espanjalaisen perheen pitämässä kodikkaassa matkustajakodissa. Aune ystävystyi perheen äidin kanssa ja oli tämän kanssa ahkerassa kirjeenvaihdossa. Yksi Aunen rakkaista harrastuksista oli valokuvaus. Aarre kehuu, että Aune oli hyvä myös auton ratissa jopa niin hyvä, että hän uskalsi tarttua rattiin myös vieraissa isoissa kaupungeissa perheen ulkomaanmatkoilla. Ihmisten kanssa Aune on aina ystävystynyt helposti, sillä hän on ollut hyvin sosiaalinen. Hänellä on ollut paljon ystäviä, ja erittäin hyvät suhteet naapureihin perheen kesämökillä Nummi-Pusulassa. Kun paikka hankittiin, oli se aluksi vain peltoa, mutta tontti täyttyi pikkuhiljaa erilaisilla metsäpuulajeilla, pensailla, hyötykasveilla ja kukilla. Mökillä vietettiin aluksi viikonloppuja mutta eläkkeellä ollessa jo koko kesä. Se oli Aunelle hyvin tärkeä paikka. Myös musiikki, erityisesti ooppera, on ollut aina Aunen sydäntä lähellä ja hänellä on myös erinomainen nuottikorva. Nuorena Aune lauloi Helsingin saksalaisen kirkon tyttökuorossa. Vielä joitakin vuosia sitten hän osasi laulaa ulkomuistista monet virret vanhasta virsikirjasta alkavasta muistisairaudestaan huolimatta. Myös Aarre on musikaalinen hän laulaa sekä soittaa huuliharppua, pianoa ja klarinettia ja on käynyt poikansa Yrjön kanssa esiintymässä monissa vanhainkodeissa, tietenkin myös Päiväkummussa. Lisäksi Aarre laulaa ensimmäistä tenoria maineikkaassa Helsingin Sotaveteraanikuorossa. Tukea elämään Lapset ovat aina olleet hyvin tärkeitä Aunelle. Omat lapset samoin kuin 3 lastenlasta ovat saaneet sen hyvin tuntea. Nyttemmin jälkikasvuun kuuluu myös 4 lastenlastenlasta. Irma-tyttären mukaan Aune on luonteeltaan ollut varsin voimakastahtoinen ja usein myös temperamenttinen, mutta lasten kanssa hän on aina ollut tyyni, rauhallinen ja pitkämielinen. Irma kertoo, että Aune ja Aarre täydentävät toisiaan upeasti: isä on filosofoiva pohdiskelija, kun taas äiti on ollut käytännönläheinen ja tarvittaessa järkähtämätönkin toimeenpanija. Irma ja hänen veljensä saivat kasvaa rakastavassa ilmapiirissä, jossa lapsia tuettiin kaikin tavoin. Heitä motivoitiin myös opiskelemaan ja toteuttamaan itseään. Ennen kaikkea piti luottaa itseensä. Periksi ei saanut koskaan antaa. Isä ja äiti ovat antaneet hyvät elämän eväät, ja suhteet vanhempiin ovat aina olleet läheiset ja luottamukselliset. Kun Aune huomasi noin 13 vuotta sitten ongelmia muistissaan, hän hakeutui lääkäriin, joka varmisti Alzheimer-diagnoosin. Aarre ehti toimia kymmenisen vuotta vaimonsa omaishoitajana. Lopulta kotona selviytyminen kävi vaikeaksi, jolloin Aune muutti hoitokotiin. Vanamossa Aune on ollut jo kolme vuotta. Täällä on hyvä olla, hän kertoo. Vuodet ovat menneet nopeasti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme, Aune tuumaa ja katsoo Aarretta pilke silmäkulmassa. 14 Hoitokoti Päiväkumpu

15 Tapahtumia Muotinäytösten hurmaa Päiväkummussa Teksti ja kuvat: Marjo Alste Muotinäytöksen mallit ja Irma Väätäinen (3. vas.) sekä Fantasticon omistaja Irma Jeng (1. vas.) Vuosaaren yksikön muotinäytöksessä. Asukkaat saivat esityksen jälkeen tutkia vaatteita itse kaikessa rauhassa. Kuva Itä-Pasilasta. Hoitokoti Päiväkummussa päästiin huhtikuussa nauttimaan hieman erikoisemmista asukastapahtumista, kun Fantastico XLvaateliikkeen mallit esittelivät Päiväkummun Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköissä vaateliikkeen keväisiä vaatteita. Fantastico XL sai alkunsa sen omistajan Irma Jengin matkustellessa Argentiinassa. Jeng löysi matkallaan kauniita vaatteita, mutta kokoja ei ollut tarpeeksi. Siitä syntyi ajatus oman, xl-kokoisia vaatteita myyvän liikkeen perustamisesta, Jeng kertoo. Fantasticon vaatteet ovat tanskalaisia ja suomalaisia. Lisäksi asusteita tuodaan eri puolilta Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Jeng kertoo Päiväkummun näytösten olevan liikkeen ensimmäisiä muotinäytöksiä. Syksyllä järjestimme kaksi hyväntekeväisyysnäytöstä, mutta muuten olemme tässä vasta-alkajia. Itä-Pasilan yksikön tilaisuus alkoi Hoitokoti Päiväkummun hallituksen puheenjohtajan, Irma Väätäisen puheella ja maljojen nostolla. Paikalla oli asukkaita Itä-Pasilan yksikön eri ryhmäkodeista, ja innostunut tunnelma välittyi kaikkien kasvoilta. Muotinäytöksen mallit ja heidän esittelemänsä vaatteet saivat aikaan useita ihastelevia huudahduksia ja suuret suosionosoitukset. Tilaisuuden lopussa päästiin nauttimaan keittiö Karpalon loihtimista maistuvista cocktailpaloista ja virvokkeista. Monet innostuivat sovittamaan paikalle tuotuja esittelyvaatteita, ja muutaman asukkaan mukaan tarttuikin puseroita ja kauniita kesämekkoja. Oli tämä aivan ihana tapahtuma, ryhmäkoti Kullervon asukas Kirsti huokaili uudenuutukainen kesämekko käsivarrellaan. Hoitaja mallaa uutta mekkoa Kirstin ylle Itä-Pasilan yksikössä. Hoitokoti Päiväkumpu

16 Tapahtumia Kevättunnelmia Teksti ja kuvat: Vellamo, Vanamo ja Ainola Kevään ensimmäiset lämpimät päivät jäävät aina mieleen: auringon säteet lämmittävät ja tuovat ajatuksia tulevasta kesästä ja muistoja edelliskesästä mieleen. Kävelylenkillä voi aistia mullan ja kevätsateen tuoksun ja kuunnella parvekkeella ja pihapenkillä lintujen viserrystä. Vellamossa pidettiin pienet kevätkauden avajaiset ja kohotettiin malja kevään ensimmäisen todella lämpimän päivän kunniaksi erään asukkaan parvekkeella. Vanamossa nautittiin päiväkävelyn päätteeksi auringon lämpimistä säteistä. Itä-Pasilan yksikön edustalla olevan viereisen taloyhtiön lasten leikkipaikan keinu saa aika ajoin käyttäjiä myös asukkaista ja hoitajista. Isänmaallinen ilta Teksti: Anne Kangas Kuva: Eino Jokkala Lions Club Helsinki/Malmittaret järjestivät jo perinteeksi muodostuneen isänmaallisen illan Kansallisen veteraanipäivän merkeissä torstaina Malmin kirkossa. Esiintyjinä tässä lämminhenkisessä illassa saimme kuulla Malmin mieslaulajia sekä Kaartin soittokunnan varusmiehiä. Lisäksi Hoitokoti Päiväkummun asukas sotaveteraani Tauno Naumanen lausui runon Aamuhetki II, jonka hän on kirjoittanut rintamalla ollessaan. Lionsien Ulla Welin lausui Eeva Tuovisen runon Oi Suomi Äiti. Kapteeni Valto Mattilan tervehdyksen tilaisuuteen toimitti Irma Väätäinen Mattilan estyttyä tulemasta. 93-vuotias Mattila halusi viestittää kuulijoille, että pitäkää huolta nuorisosta siinä on tulevaisuus. Illan monipuolinen ohjelma houkutteli paikalle yli 50 päiväkumpulaista. Aamuhetki II Kaunis ja kylmä aamuhetki, sodanurut yllä kuolemaa soittaa, elämän tahtois ne voittaa. Polvistun maahan hiljaa, elonretki toi minut tähän, suommeni aukee, Herra; juurruta sinne elämän kukka. Tauno Naumanen Kirjoitettu rintamalla 1941 Kristillisen päiväkodin lapset kävivät esittämässä Vuosaaren yksikössä pääsiäisen aikaan pääsiäiskertomuksen musiikin sekä kuvaelman keinoin. Kaunis esitys herätti tunteita aasi pitkine korvineen oli erityisen suloinen! Teksti ja kuva: Paula Malmberg 16 Hoitokoti Päiväkumpu

17 Tapahtumia Vapputunnelmia Kuvat ja teksti: Ahtiala, Vellamo ja Ainola Anneli Vellamosta kohotti muiden ohella maljan vapulle ja keväälle. Vellamon Mantat, Paula (vas.) ja Liisa. Aino ja Maaret Ahtialasta vapputunnelmissa. Vappua juhlittiin jälleen tänä keväänä kaikissa ryhmäkodeissa perinteisten vapputanssien, laulun, siman, munkkien ja muiden vappuherkkujen sekä koristeiden ja hassuttelun merkeissä. Vellamossa jatkettiin vuonna 2002 aloitettua vappuperinnettä ja lakitettiin kaksi Mantaa. Kummatkin Mantat pitivät ylioppilaslakkia koko vapun ajan. Kaikki nauttivat iloisesta yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta. Ahtialassa muisteltiin juhlahumun ohessa menneitä vappuja. Aino muisteli, että vappuna ostettiin aina vappuhuiskuja. Isän ja äidin piti aina heti ensimmäisestä paikasta ostaa vappuhuisku, kun lähdettiin ulos. Maaretin vappuun kuuluivat vappuhuiskut, kynttilät, vappusima ja tippaleivät. Hän muistelee tehneensä myös marsipaanirullia kermavaahdolla. Mies vatkasi aina kermavaahdon, koska siihen tarvitaan raakaa voimaa, Maaret kertoo. Itä-Pasilan yksikössä pidettiin isot vapputanssit Sampola-juhlatilassa. Tunnelma oli iloisen kepeä! Tunnelma Itä-Pasilan yksikön vapputansseissa oli iloisen kepeä. Hoitokoti Päiväkumpu

18 Tapahtumia KANNELPOPTYTÖT ESITTIVÄT RAIKKAAN KEVÄISEN KONSERTIN ÄITIENPÄIVÄN KUNNIAKSI Yhteistyö Lyhty ry:n eli aikuisille kehitysvammaisille mm. työpajapalveluita tarjoavan yhdistyksen kanssa jatkui jälleen tänäkin vuonna. Lyhdyn ulkotyöpaja Ladon iloiset jäsenet kävivät istuttamassa Päiväkummun yksiköihin jälleen perinteisesti ulos terasseille ja pihoille kevät- ja kesäkukkia asukkaiden ja hoitajien iloksi. Kiitos! Teksti ja kuva: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkumpu järjesti yhdessä LC Helsinki/Malmittaret kanssa ikimuistoisen konsertin äitienpäivän kunniaksi Länsi-Pasilan, Itä-Pasilan ja Vuosaaren yksiköissä. Kuusi Kannelpoptyttöä opettajansa Riina Kyllösen kanssa saivat seitsemästä kanteleestaan ilmoille sointuja, jotka herättivät kuulijoiden mieleen monia muistoja lapsuuden keväistä ja äitienpäivistä. Välillä oli mukavaa laulaa yhdessä kanteleiden säestyksellä, välillä taas kuunnella vaan, miten ihanasti eri tavoin soivat kanteleet sointuivat yhteen. Kuulijat olivat kiinnostuneita myös soittajien taustoista. Tytöt kertoivat soittaneensa kannelta jo seitsemisen vuotta ja yhdessä noin neljä vuotta. Nyt he opiskelevat kanteleen soittoa Musiikkikoulu Demossa Helsingin Tapanilassa. Kevään aikana he ovat kartuttaneet ahkerasti matkakassaansa, jotta voivat lähteä touko-kesäkuun vaihteessa Italian Riccioneen musiikkifestivaaleille. He olivat saaneet festarikutsun, koska festivaaleille halutaan erikoisia soittimia. Vaikka tytöt soittavat kanteleillaan taidokkaasti ja mieluisasti poppia, sujuu muunkinlainen musiikki kuulijan sävelkorvaa hivellen. Lämmin kiitos esiintyjille ja konsertin järjestäjille! Teksti: Irma Väätäinen Kuva: Irma Väätäinen Ahtialan ystävykset Tuulikki ja Aino unten mailla. Äitienpäivän kauneussalonki Vanamossa Vietimme äitienpäivää Vanamossa jo lauantaina ja järjestimme asukkaille Illun ja Immin kauneussalongin hemmotteluhoitoja. Jonoa salonkiin alkoi muodostua jo aamuyhdeksän aikoihin ja avasimme salongin klo 10 aikaan. Miesasukkaille oli luvassa parturipalveluja ja naisasukkaat saivat pikamanikyyrejä, kasvohoitoja ja kampauksia. Asukkaat nauttivat hemmottelusta ja saamastaan erityiskohtelusta silminnähden! Yhdessä tekeminen ja oleminen on asukkaille tärkeää! Teksti: Tuulisirkku Bärlund-Ohtonen Kuva: Vanamo 18 Hoitokoti Päiväkumpu

19 Tapahtumia Markku ja Eva-Kaisa. Päiväkummun syntymäpäiväsankareita on juhlittu jälleen talven ja kevään aikana kukkien, onnittelukorttien ja -maljojen sekä lahjojen kera. Ahtialassa on juhlittu mm. Kaisan syntymäpäiviä ja Vellamossa kaikki iloitsivat Eva-Kaisan 96-vuotispäivästä. Vellamon Markku-asukas harrastaa kuorossa käyntiä ja kuuntelee joka aamu You Tubesta musiikkia. Hän lauloi perinteisesti syntymäpäiväsankarille. Kaisa. Teksti ja kuvat: Ahtiala ja Vellamo Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen. Hyödynnä kotitalousvähennys! Eräs perinteisistä kevätaskareista ryhmäkodeissa on rairuohon tai muun kevätruohon istutus. Kuvissa Aune Vanamosta istutuspuuhissa ja Ainolassa istutus sujui yhteistuumin. Kuva ja teksti: Vanamo ja Ainola Kysy palveluistamme lisää puh tai käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi Kotisairaanhoito Lääkäripalvelut Kotihoiva Kotihoidon tukipalvelut Omaishoitajan lomitus Lapsiperheiden kotipalvelu Hoitokoti Päiväkumpu

20 Tapahtumia Vuosaaren kevätristeily Teksti ja kuva: Patricia Kulpakko Vuosaaren ryhmäkodit Ahtiala ja Vellamo tekivät perinteeksi muodostuneen kevätristelyn Norsö-laivalla Risteilyä oli odotettu ja mukana oli suurin osa asukkaista, hoitajia ja omainen. Lähtötunnelma oli iloinen ja odottava. Tummat pilvet ja luvatut sateet eivät alentaneet tunnelmaa, kun kaikilla oli lämpimät vaatteet päällä. Lopulta luvattu rankkasade olikin hyvin pientä. Laivan lähdettyä nostimme alkumaljat ja iloinen puheensorina täytti laivan. Kiersimme laivalla Sipoon saaristoon, ja maisemat herättivät jatkuvia ihasteluita. Ran- tamökit ja saunat saivat monet asukkaat muistelemaan ja odottamaan kesää. Risteilyyn kuului tietenkin mukaan musiikki, ja ryhmäkotiemme omat muusikot esiintyivät. Ahtialan ryhmäkodissa asuva Matti soitti kauniisti haitaria ja otti vastaan toivelauluja. Vellamon ryhmäkodissa asuva Markku myös lauloi suosittuja laulujaan. Myös hoitajien tanssi- ja lauluesitys nosti tunnelmaa. Risteilyllä oli mukana lämmin ruoka, ja keittiö Karpalon tekemä janssoninkiusaus maistui merimaisemia katsellessa erityisen hyvältä. Pullakahvit ja suklaakonvehdit maistuivat ruoan päälle. Koko risteily sujui hyvin ja paljon naurua kuului laivalla. Kotiin palattiin takseilla ja kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä. Risteilyn jälkeen haastattelin Ahtialan ryhmäkodissa asuvaa Kaisaa. Miltä nyt tuntuu risteilyn jälkeen ja väsyttääkö? Ei, matkahan vain virkistää. Tuntee itsensä paljon virkeämmäksi kuin lähtiessä, kun saa uusia elämyksiä. Elämyksiähän tulee maailmassa joka päivä. Silmä pysähtyy aina eri kohteisiin ja siitä tulee uusi elämys. Muuten elämä on sellaista tasapaksua, Kaisa totesi. Eli risteilyt kannattavat ja tuovat elämäniloa! 20 Hoitokoti Päiväkumpu

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu -konserni. elämäniloa rakentamassa

Hoitokoti Päiväkumpu -konserni. elämäniloa rakentamassa Hoitokoti Päiväkumpu -konserni elämäniloa rakentamassa Perheyritys elämäniloa rakentamassa Tarinamme sai alkunsa jo 90-luvulla. Ajatus yksityisen hoitokodin perustamisesta alkoi kypsyä Irma Väätäisen mielessä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan toimintaa , 8 luokka

Yrittäjyysluokan toimintaa , 8 luokka Yrittäjyysluokan toimintaa 2013 2014, 8 luokka Yrittäjyysluokan opetussuunnitelmassa painottui 8 luokalla oma valinnaisaine Yrittäjyys ja työelämä. Valinnaisaineessa kaikilla oppilailla oli oma kummiyritys,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot