Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2014"

Transkriptio

1 Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2014

2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Hoitokoti Päiväkumpu palveluntuottajaksi nuorten aikuisten kehitysvammaisten Käpytikka-taloon 6 Asiakas- ja henkilöstötutkimuksesta erinomaisia tuloksia 9 Anna minulle turvaa 13 Kieliä, musiikkia, kirjallisuutta, matkoja ja mökkeilyä Aune Koskenmäen värikäs elämä 15 Tapahtumia 22 Kodinhoitopalveluita pääkaupunkiseudulle Päiväkummun Kodinhoidosta 23 Töölön Krista ry:n ja Päiväkummun Kotihoidon yhteistyö käynnistynyt 24 Hoitokoti Päiväkumpu Facebookissa ja nettisivujen uusi ilme 25 Sisäisestä auditoinnista toiminnan kehittämiskohteita 26 Valokuvaus harrastuksena 27 Voima- ja tasapainoryhmistä energiaa asukkaiden arkeen 28 Gallup 30 Keittiönurkka: Herkullista kotiruokaa omasta keittiöstä esittelyvuorossa Hoitokoti Päiväkummun keittiö Karpalo 34 Esteettisyys ja sisustus osana hoitajan työtä ja ryhmäkodin arkea ja juhlaa 36 Tukena ja turvana, mörönsyöttinä ja nukkumattina yökkönä Vuosaaren yksikössä Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Marjo Alste, Tuulisirkku Bärlund-Ohtonen, Aija Jacobsson, Henriikka Järvenperä, Anne Kangas, Maarit Kankimäki, Anu Koskela, Patricia Kulpakko, Satu Lievonen, Minna Lyhty, Paula Malmberg, Laura Pasanen, Mirja Saksa, Jaana Sulkava, Maarika Suopanki, Taimi Turunen, Irma Väätäinen Etukansi Ari Korpela Takakansi Thinkstock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2014 ISSN Yhteystiedot Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan, Malmin ja Arabianrannan toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, Helsinki, Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, Helsinki. Ryhmäkoti Ainola Ryhmäkoti Vipula Ryhmäkoti Kullervo Ryhmäkoti Vanamo Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar Ryhmäkoti Väinölä Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R , Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo Ryhmäkoti Ahtiala Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, Helsinki, Arabianranta/Käpytikka-talo Muotoilijankatu 18 A, Helsinki, Keittiö Karpalo (09) Hoitokoti Päiväkumpu

3 Pääkirjoitus Palvelut kehittyvät valtakunnassa ja Päiväkummussa Maaliskuun loppupuolella hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta. Kyseessä on yhteiskuntamme ehkä merkittävin rakenneuudistus, jonka aikaansaamiseksi pitää hyödyntää kaikki tarjolla oleva osaaminen. Toki uudistuksen rakentamisessa on vielä työtä, mutta eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella ja tarkoituksena on, että uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa Tavoitteena on, että uudessa sote-mallissa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman järjestelmän piirissä, jolloin niistä huolehtisivat viisi eri sote-aluetta. Näin ollen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut toimivat jatkossa saumattomammin yhdessä. Tämän palveluiden käyttäjä havaitsee jouhevana ja paremmin saavutettavissa olevana hoitona. Julkinen sektori vastaa sote-palveluiden järjestämisestä ja osallistuu myös itse merkittävällä tavalla tuotantoon. Tämä lähtökohta on suomalaisissa olosuhteissa oikea ja perusteltu. Kansalaiset hyötyvät kuitenkin siitä, että osan sote-tuotannosta tuottavat kilpailluilla markkinoilla toimivat yrittäjät ja yritykset. Näin siksi, että toimiva kilpailu parantaa palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja saatavuutta siihen vaihtoehtoon verrattuna, että palvelut tuotettaisiin vain virkatyönä. Lisäksi yrittäjyyteen luontaisesti kuuluva luovuus edistää asiakaslähtöisten toimintamallien löytymistä. Yritystoiminnan avulla sote-palveluita voidaan myös kasvattaa ja laajentaa julkisen sektorin vastuulla olevaa palvelua laajemmaksi, jolloin syntyy uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Toivottavaa on, että uudessa mallissa voitaisiin paremmin toteuttaa asiakkaan oikeutta valita palveluntuottaja. Jotta asiakas voisi paremmin vertailla palveluntuottajia, tulisi lain valmistelussa kiinnittää huomiota aidon kustannus- ja laatuvertailujärjestelmän rakentamiseen. Tärkeää on, että lain valmistelussa asetetaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat samalle viivalle samoilla säännöillä ja huomioidaan, että palveluiden tuottajina voivat toimia kunnat, kolmas sektori, yritykset ja yrittäjät. Hoitokoti Päiväkummussa palveluiden kehittämistä on jatkettu aktiivisesti myös tänä keväänä. Saimme tärkeitä eväitä toimintamme edelleen kehittämiseen loppuvuodesta saatujen tyytyväisyyskyselyiden perusteella (ks. sivu 6). Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Toimintamme on laajentunut tänä keväänä erityisesti kotiintuotettavien palveluiden puolella (ks. sivut 22 ja 23), mutta myös hoitokotitoiminta on laajentunut; tarjoamme nykyisin palveluita myös Käpytikka-talon asukkaille (ks. sivu 4). Toimintamme laajentumisesta johtuen teimme tänä keväänä myös organisaatiomuutoksen, jonka myötä johtoryhmään kuuluvat eri liiketoiminta-alueiden johtajat hoitokotien toimintayksiköiden vetäjät muodostavat puolestaan johtotiimin, jota vetää toiminnanjohtaja Jaana Sulkava. Tätä kirjoittaessa keväiset omaisten illat ovat jo käynnissä ja ensimmäiset kesäretketkin on toteutettu. Toimintaa kehittäessä pidetään tärkeistä perinteistä kiinni! Aurinkoista kesää kaikille lukijoille toivottaen, Anne Kangas toimitusjohtaja Hoitokoti Päiväkumpu

4 Hoitokoti Päiväkumpu palveluntuottajaksi nuorten aikuisten kehitysvammaisten Käpytikka-taloon Teksti ja kuvat: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkumpu aloitti palvelutuottamisen Helsingin Arabianrannassa sijaitsevassa Käpytikka-talossa, jossa asuu aikuista nuoria kehitysvammaisia. Talon viidessä keskimmäisessä kerroksessa asuu 20 asukasta m²:n kaksioissa, ja henkilökunta työskentelee ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Talon omistaa asukkaiden vanhempien perustama Käpytikka-yhdistys. Käpylän yläasteelta Käpytikkataloon Ensimmäiset askeleet kohti Käpytikka-talon perustamista otettiin tammikuussa 2003, kun Helsingin Käpylän yläasteen kahden harjaantumisluokan oppilaiden vanhemmat kokoontuivat ja miettivät, miten järjestää lasten asuminen, kun he muuttavat pois kotoa, sillä sopivia asuntoja Helsingin kaupungilta vapautui kovin vähän. Vanhemmat päättivät perustaa Käpytikka-yhdistyksen ja alkoivat selvittää, mistä löytyisi sopiva tontti, jonne voisi rakennuttaa talon, jossa lapset voisivat asua turvallisesti ja itsenäisesti. Pekka Särssi vastasi sopivan tontin etsimisestä, rahoituksen järjestämisestä sekä talon rakennusprojektista. Taideteollinen korkeakoulu saatiin mukaan projektiin, kun sen Future Home Instituten maisterikurssi suunnitteli talon toiminnallisuuden selkärangan seuraamalla tulevien asukkaiden arkea heidän kotonaan, työpaikoilla ja harrastuksissa ja tutkimalla, millaisia haaveita ja tarpeita heillä on. Työryhmä oli kansainvälinen eikä kukaan sen jäsenistä puhunut suomea eivätkä tulevat asukkaat englantia, mutta työryhmä sai silti upealla tavalla löydettyä juuri oikeat näkökulmat ja asiat, joita talon toiminnallisuuden suunnittelussa tarvittiin. Kurssin lopputyö toimi lähtökohtana arkkitehdeille, jotka myöhemmin suunnittelivat talon. Sopiva tontti talolle löytyi Helsingin Arabianrannasta. Tärkeää oli, että talo sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien päässä ja se oli osa naapurustoa. Integroituminen yhteiskuntaan, ympäristöön ja naapurustoon on todella tärkeää, Pekka Särssi toteaa. Hänen mukaansa kehitysvammaisia integroidaan yhteiskuntaan päiväkodissa ja koulussa, mutta aikuisena asunnot ovat helposti hieman syrjässä. Siksi Käpytikka-yhdistyksen vanhemmat halusivat, että lapset asuisivat lähellä palveluita ja aktiviteettejä. Talon rahoitus mahdollistui ARA:n 35%:n investointiavustuksella ja korkotukilainalla, ja peruskivi muurattiin Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon alkuvuodesta ASPA Palvelut Oy tuotti Käpytikka-talon asumispalvelut aina huhtikuuhun 2014 saakka, ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa on tehty läpi vuosien tiivistä yhteistyötä. Avoimuus tärkeää Talon sisustussuunnittelijana toimi Kirsi Gullichsen. Yhteiset tilat on sisustettu suomalaisilla klassikkohuonekaluilla ja suomalainen klassinen selkeä linja näkyy kaikkialla talossa Iittalan, Aeron ja Artekin tuotteiden muodossa. Arabianrantaan on keskittynyt paljon taideteollisuutta, ja kotimaista taidetta näkyykin siellä täällä talon yhteisissä tiloissa. Talon sisäänkäyntiin on kiinnitetty erityistä huomiota: talon edessä on arkadi, jolloin ei astuta suoraan kadulle, vaan siirtyminen ulkomaailmaan tapahtuu pehmeästi. Sisään astuttaessa ei ole pitkiä käytäviä tai henkilökunnan kansliaa, vaan vastassa on kotoisa deski. Ovia yhteisissä tiloissa on mahdollisimman vähän, jolloin liikkuminen on helppoa ja avointa. Verhot on jätetty tarkoituksella pois alakerran aulatilasta, jolloin ohikulkijat ja naapurit näkevät, että talossa asuu tavallisia ihmisiä, jotka tekevät tavallisia asioita, Särssi kuvailee. On tärkeää, että asukkaat näkyvät Arabianrannassa ja heihin on helppo tutustua. Naapuruston kanssa ollaan tultu tutuiksi mm. avointen ovien päivänä, jolloin järjestettiin myös pop-up kahvila ja talossa on järjestetty myös kaksi kotikonserttia. Voimavaroja yhteisöllisyydestä ja omasta asunnosta Yhteisöllisyys on tärkeää Käpytikka-talossa. Talon tilasuunnittelu mahdollistaa tahattomia kohtaamisia, Särssi kertoo. Kussakin kerroksessa asuu vain neljä asukasta ja talossa on paljon yhteisiä tiloja, hän jatkaa. Alakerran valoisa ja korkea olotila on suunniteltu siten, että siellä voidaan pitää esim. juhlia, ja yläkerran parvelta on suora näkyvyys tilaan heille, jotka eivät halua olla huomion keskipisteinä, mutta jotka haluavat silti olla osana tapahtumia. Talossa on lisäksi kaksi muuta yhteistä tilaa, joissa voi viettää vapaa-aikaa ja harrastaa ilman, että muut asukkaat häiriintyvät: televisioja kirjastotila sekä yläkerran kerho- ja saunatilat. Hyvään akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. 4 Hoitokoti Päiväkumpu

5 Integroituminen yhteiskuntaan, ympäristöön ja naapurustoon on todella tärkeää. Kerrosten porrastasanteet ovat isot, ja asunnoista on pyritty tekemään mahdollisimman kodikkaita. Särssi kuvailee, että asunnot ovat kuin pieniä pesiä, sillä niissä näkee helposti joka huoneeseen ja tuntee, että hallitsee koko tilaa. On tärkeää, että asunto tuntuu omalta ja turvalliselta kotipesältä mutta apu on tarvittaessa lähellä. Parasta Käpytikassa asumisessa on oikeus määrätä omista asioistaan ja se, että tuntee tulevansa kuulluksi, toteaa Käpytikka-talon vanhin asukas, Valtteri Poitsalo, 35. Hoitokoti Päiväkumpu

6 Asiakas- ja henkilöstötutkimuksesta erinomaisia tuloksia Asiakas- ja henkilöstötutkimus toteutettiin syksyllä 2013 yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tavoitteena oli selvittää asukkaiden ja heidän omaistensa tyytyväisyyttä Hoitokoti Päiväkummun toimintaan ja palveluihin. Teksti: Jaana Sulkava, toiminnanjohtaja Kuvat: Thinkstock Henkilöstötutkimuksella kartoitettiin työtyytyväisyyttä ja henkilöstön sitoutuneisuutta. Tyytyväisyyskyselyjen tuloksien perusteella kehitämme ydinprosesseja eli hoito-, ateria-, asumispalvelujamme ja yhteisöllisyyttä sekä tukiprosesseja (operatiivinen, henkilöstön, talouden ja strategian ohjaus). Henkilöstökyselyn tulosten kautta kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin ja ympäristön osa-alueisiin. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin asukkaiden osalta henkilökohtaisin haastatteluin ryhmäkodeissa ja omaiset vastasivat kirjekyselyyn tai puhelinhaastatteluun. Henkilökunnalle Taloustutkimus ohjelmoi kyselylomakkeesta sähköisen version intranettiin. Henkilökunnasta tutkimukseen osallistui 76 henkilöä, joista 65 oli kuukausipalkkaista ja 11 tuntityöntekijää. Talous- tutkimuksen koulutetut haastattelijat vierailivat 48 asukkaan luona. Omaisista palautti kirjekyselyn 46 henkilöä ja puhelinhaastatteluun osallistui 15 ihmistä. Taloustutkimus tallensi asiakas- ja henkilöstötutkimuksen aineiston, analysoi ja raportoi materiaalin Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Raportissa tulokset ovat pääosin graafisessa muodossa. Tekstiyhteenvedoissa esitettiin kokonaistasolla asukkaiden ja omaisten tyytyväisyysarvioita. Omaisten tuloksista on myös laskettu osa-aluekohtaisesti eri tekijöiden tärkeys korrelaatioanalyysin avulla (mitkä tekijät nousivat tärkeimmiksi osa-alueen kokonaistyytyväisyyden kannalta). Ryhmäkotien asukkaat arvioivat tyytyväisyyttään toimintaan ja palvelun osatekijöihin ns. kolmiportaisen naama-asteikon avulla, jossa J tyytyväinen, K ei tyytyväinen mutta ei tyytymätönkään ja L tyytymätön. Naama-asteikko vastaa numeroasteikkoa 3 1. Asukkaiden omaiset puolestaan käyttivät arvioinnissaan asteikkoa, jossa 5=erittäin tyytyväinen; 4=melko tyytyväinen; 3=ei tyytyväinen eikä tyytymätön; 2=melko tyytymätön; 1=erittäin tyytymätön. Asukas- ja omaiskyselyjen yhteenveto Kokonaisuutena vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä Hoitokoti Päiväkummun toimintaan ja palveluihin. Tyytyväisyys kaikkiin arvioituihin osa-alueisiin on kokonaisuutena hyvällä ja useimmilla osa-alueilla erittäin hyvällä tasolla. Tyytyväisyysarviot useimmista osa-alueista sekä osatekijöistä ovat 6 Hoitokoti Päiväkumpu

7 myös kehittyneet positiivisesti verrattuna edellisen tyytyväisyyskyselyn tuloksiin. Vahvuudeksi asukkaiden ja omaisten tuloksissa nousivat ateriapalvelut, henkilökunta ja mahdollisuus lisäpalveluihin. Kehityskohteena toivottiin monipuolisen viriketoiminnan näkyvyyttä omaisille ja läheisille. Valtaosa sekä asukkaista että omaisista on valmiita suosittelemaan Hoitokoti Päiväkumpua varmasti tai todennäköisesti ystävilleen. Asukas- ja omaistutkimuksen osa-alueiden tuloksia Hoitopalvelusuhde Hoitokotien asukkaat arvioivat hoitopalvelusuhdetta seitsemän ja omaiset 11 tekijän suhteen. Asukkaat ovat kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä hoitopalvelusuhteeseen. Sekä asukkaat että omaiset arvioivat hoitopalvelun paremmaksi kuin edellisessä kyselytutkimuksessa. Asukkaat ja omaiset antavat kritiikkiä tiedon saannista ajankohtaisista asioista. Omaiset odottavat asukkaiden voinnin muutoksista systemaattista Hoitokoti Päiväkumpu

8 tietoa ja osa vastaajista toivoi hoito- ja palvelusuunnitelmaan selkeyttä. Omaisten kokemaan osa-alueen kokonaistyytyväisyyteen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat yhteistyön sujuvuus, hoitokodin toiminnan esitteleminen, hoito- ja avuntarpeiden ymmärtäminen, tiedon saanti hoitokodin asukkaan voinnista ja sen muutoksista, Hoitokoti Päiväkummun internetsivut ja hoito- ja palvelusuunnitelman selkeys. Hoitohenkilökunta, esimiehet ja johto sekä keittiöhenkilökunta Asukkaat ja omaiset ovat varsin tyytyväisiä ryhmäkotien hoitohenkilökuntaan. Hoitokotien asukkaiden tyytyväisyydessä henkilökuntaan ei kokonaisuutena ole tapahtunut muutosta verrattuna edelliseen kyselyyn. Omaisten tyytyväisyys henkilökuntaan kokonaisuutena on sen sijaan kehittynyt positiivisesti. Parhaat arviot annetaan henkilöstön ystävällisyydestä, kun taas eniten tyytymättömiä arvioita annetaan henkilöstön riittävyydestä. Asukkaiden ja omaisten tyytyväisyys keittiöhenkilökuntaan on samalla hyvällä tasolla kuin vuonna Tyytyväisyys hoitokodin esimiestyöhön ja johtoon on myös kehittynyt myönteisesti ja tyytyväisyys on valtaosin erittäin hyvällä tasolla. Asumispalvelut/asumisolosuhteet Tyytyväisyystekijöitä oli arvioitavana kokonaistyytyväisyyden lisäksi yhdeksän kappaletta. Asukkaat ovat kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä asumisolosuhteisiinsa. Asukkaiden ja omaisten tyytyväisyys asumispalveluihin on parantunut edellisestä kyselystä. Tilojen siisteys, esteettömyys, turvallisuus ja kalusteiden sekä varusteiden tarkoituksenmukaisuus saavat parhaat arvosanat asukkailta. Omaiset puolestaan antavat parhaat arviot tilojen turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Asukkailta eniten kritiikkiä tulee tilojen kodikkuudesta, joskin valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä kodikkuuteen. Omaisilta saatu kritiikki kohdistuu vaatehuollon toimivuuteen sekä tilojen kodikkuuteen ja viihtyisyyteen. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ovat tilojen viihtyisyys, kodikkuus, siisteys ja tilojen soveltuvuus omaisten vierailuille. Ateriapalvelu Arvioitavia tekijöitä oli kokonaistyytyväisyyden ohella kaikkiaan yhdeksän osa-aluetta. Asukkaat ja omaiset ovat kokonaisuutena hyvin tyytyväisiä ateriapalveluihin. Asukkaiden arvio ateriapalveluista on hieman heikompi kuin edellisessä tyytyväisyyskyselyssä, omaisten palaute on pysynyt samalla tasolla. Asukkaat antavat erittäin hyvät arvosanat erityisesti ruoan laadusta, ruoka-annosten ja ruokailukertojen riittävyydestä sekä ruokailuaikojen sopivuudesta. Ruuan laadusta annettu arvosana on noussut lähes kaksi kymmenystä. Omaisten tyytyväisyysarviot ovat useimmissa tekijöissä parempia tai vastaavalla tasolla. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavat avun saaminen ruokailutilanteissa, ruuan laatu, maku ja ruokailtutilojen viihtyvyys. Virike- ja harrastuspalvelut Arvioitavia osa-alueita oli neljä kokonaistyytyväisyyden lisäksi. Asukkaat ja omaiset antoivat kokonaisuutena hieman heikomman arvion kuin edellisessä tutkimuksessa. Asukkaat antavat parhaan palautteen lehdistä, kirjoista ja muista virikkeistä ja toivovat ulkoilumahdollisuuksia useammin. Omaiset ovat tyytyväisimpiä hoitokodin yhteisiin tilaisuuksiin ja toivovat mahdollisimman paljon ulkoilumahdollisuuksia. Vastanneista suuri osa ei osannut arvioida tyytyväisyyttään virike- ja harrastuspalveluihin. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat retket, konsertit tai muut ulkopuoliset tapahtumat ja yhteiset tilaisuudet. Lisäpalvelut Lisäpalveluihin kuten jalkahoitoon, fysioterapiaan, musiikki- ja kuvataideterapiaan sekä kampaajan palveluihin vastaajat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä. Kokemukset lisäpalveluista ovat positiivisempia kuin edellisessä tutkimuksessa. Henkilöstökyselyn yhteenveto Taloustutkimus käytti tulosten raportoinnissa korrelaatioanalyysia, jolla selviää yksittäisten osa-alueiden vaikutus kokonaistyytyväisyyteen. Henkilöstökyselyn tuloksista laadittiin osa-aluekohtainen nelikenttä kehityskohteiden arviointiin. Henkilöstökyselyjen tulosten vertailukohteena Taloustutkimus käytti ns. terveys- ja sosiaalipalvelujen tietopankkia, jossa on yhteensä 760 toimialan vastaajaa. Hoitokoti Päiväkummun henkilöstö on hyvin tyytyväistä ja sitoutunutta työhönsä. Tyytyväisyys on kaikkien osa-alueiden kohdalla paremmalla tasolla verrattuna edelliseen tyytyväisyyskyselyyn. Henkilöstö on myös sitoutuneempaa ja uskollisempaa edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Lähes kaikki pitävät omaa työkykyään varsin hyvänä ja henkilöstöllä on myös erittäin positiivinen asenne oman ammatillisen osaamisensa kehittämisen suhteen. Vajaa puolet vastaajista kokee yrityksen muuttuneen selvästi tai hieman parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Parannuksina koetaan yleisesti toiminnan, viestinnän ja tiedottamisen parantuminen, koulutuksen lisääntyminen ja johdon tiiviimpi läsnäolo. Tuntityöntekijät antavat lähes kaikista väittämistä paremman arvosanan kuin kuukausipalkkaiset. Terveys- ja sosiaalipalvelut -vertailuryhmään verrattuna lähes kaikkia osa-alueita/osatekijöitä arvioidaan Hoitokoti Päiväkummussa selvästi positiivisemmin. Tulokset ovat kehittyneet positiivisesti edellisestä henkilöstökyselystä, jossa ne olivat jo kaikilta osin korkealla tasolla. Tämä tekee entistä haastavammaksi selkeiden kehityskohteiden osoittamisen tutkimuksen perusteella. Henkilöstön hyvän tyytyväisyystilan, sitoutuneisuuden ja uskollisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Henkilöstökyselyn osa-alueina olivat oma työ, työilmapiiri, koulutus ja kehittyminen, sisäinen tiedonkulku, palkitseminen, johtaminen sekä sitoutuminen ja uskollisuus. 8 Hoitokoti Päiväkumpu

9 Anna minulle turvaa Tiimityö on välttämätöntä ryhmäkodissa. Tarjan kainalossa on lähihoitaja Shillan Ahmadi. Teksti: Minna Lyhty Kuvat: Minna Lyhty Elämässä ei kannata kerätä tavaraa vaan muistoja ja ystäviä. Lähihoitaja Tarja Koivunen on oppinut sen työskennellessään muistisairauteen työikäisenä sairastuneiden parissa. Herätyskello on soinut Tarja Koivusen kotona klo 4. Väsymys ei paina, sillä lahtelaisella Tarjalla on aina ollut tapana herätä ennen kukonlaulua. Klo 5.40 hän on hypännyt Lahdesta Helsingin junaan. Jo ennen seitsemää hän on työpaikallaan Pasilassa Hoitokoti Päiväkummussa. Päiväkummun Ainola-ryhmäkoti, jossa asuu muistisairauteen työikäisenä sairastuneita, avattiin viisi vuotta sitten. Tarja oli juuri valmistunut lähihoitajaksi, ja hän pääsi Ainolaan töihin. Monet pelkäävät työtä nuorten muistisairaiden parissa. He luulevat, ettei muistisairaiden kanssa voi enää tehdä mitään. Mutta se ei ole totta. Heidät voi ottaa mukaan moneen tekemiseen, kaikki vain tapahtuu hitaasti. Kun hyväksyy muistisairaat sellaisena kuin he ovat, tämä on erittäin antoisaa ja mukavaa työtä. Täällä pätee hyvin sanonta: jos annat, sä saat. Suomessa on hyvin vähän työikäisille muistisairaille suunnattuja hoitopaikkoja. Perässähiihtäjän etua ei ole Ainolassa saatu. Olemme kehittäneet tätä työtä. Kun toteamme, ettei jokin asia toimi, pitää keksiä uutta. Minulla on pyrkimyksenä tuoda hoitoon koko ajan lisää syvällisyyttä, sallivuutta ja yksilöllisyyttä. Jotta onnistun tässä, tarvitsen tietoa omaisilta ja ystäviltä asukkaan eletystä elämästä. Ryhmäkodissa noudatetaan Elämänilon hoitofilosofiaa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että arkeen ja juhlaan etsitään mieltä ilahduttavia kokemuksia. Tavoitteena on, että asukkaat, omaiset ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Ainolan kaikilla asukkailla on etenevä muistisairaus. Suurimmalla osalla on Alzheimer, muutamalla otsalohkodementia. Kenelläkään asukkaista ei ole päihteiden liikakäytöstä johtuvaa muistisairautta. Monet asukkaat ovat korkeasti kouluttautuneita ja olleet vaativissa työtehtävissä. Väitetään, että kun huoltaa aivojaan, ei tule muistisairautta. Se ei näytä pitävän paikkansa. Elämä on arpapeliä, jossa voit saada millaiset kortit tahansa. Saunomisesta hyvää oloa Työpäivä Ainolassa alkaa tavalliseen tapaan yöhoitajan raportilla. Yö on ollut rauhallinen. Pari asukasta on jo jalkeilla. Kahvikupin äärellä Tarja sopii toisen aamuvuorolaisen Shillan Ahmadin kanssa työjaosta: Shillan on saunottamassa aamupäivän ja Tarja auttaa muissa aamutoimissa ja tarjoilee aamupalaa. Ainolassa sauna on lämpimänä jokaisena aamuna, paitsi sunnuntaisin. Asukkaat käyvät saunassa pari kertaa viikossa. Hoitokoti Päiväkumpu

10 Tarja Koivunen laittaa Marita Hakulisen seinälle kalenterin, josta on helppo tarkistaa omat menot. Muistisairaille ihmisille on tärkeää päästä pesulle lämpimään, vaikka ei löylyjä ottaisikaan. Tarja menee herättämään naispuolisen asukkaan, jonka pitäisi lähteä Alzheimer-yhdistyksen päivätoimintakeskukseen. Asukas sanoo olevansa väsynyt, eikä jaksaisi mennä sinne tänään. Tarja muistuttaa, miten mukavaa siellä on tavata ystäviä ja käydä kävelyllä. Keittäjä tuo aamiaisen Päiväkummun keittiöstä Ainolaan. Asukas pääsee aamutoimien jälkeen suoraan aamupalalle. Tarja mainitsee, että taksi tulee pian hakemaan hänet päivätoimintaan. En minä halua lähteä sinne vanhojen miesten seuraan, asukas sanoo. Mutta eihän siellä ole yhtään vanhaa miestä, Tarja vastaa. No, en halua sinne siltikään. Jos tykkäät päivätoiminnasta, mene sinä sinne, asukas toteaa tyynesti. Minä menisinkin sinne ihan mielelläni, Tarja vastaa. Tarja tarjoilee aamupalaa myös muille jalkeilla oleville. Yhdelle asukkaalle puuro pitää jäähdyttää, muuten hän syö sen tulikuumana. Toiselle puuron sekaan laitetaan banaania, sokeria ja voita. Muistisairauteen kuuluu painonlasku ja kun paino laskee, lähtevät myös lihakset. Emme voi antaa valtavan suuria annoksia, joten pienessä annoksessa on oltava paljon energiaa ja riittävästi proteiinia. Toiset tarvitsevat apua syömiseen, toisilta se sujuu vielä omatoimisesti. Puhelin soi. Taksinkuljettaja ilmoittaa tulostaan. Tarja kysyy vielä asukkaalta, onko hän aivan varma siitä, ettei halua tänään päivätoimintaryhmään. Päätös on ja pysyy. Koskaan aikaisemmin näin ei ole käynyt. En voi pakottaa sinua lähtemään sinne, Tarja sanoo lempeästi asukkaalle. Hienotunteisuutta ja huolenpitoa Puoli kahdeksalta saapuu aamuvuoroon kolmas työntekijä Riikka Niemi. Hänen tehtävänään on mennä antamaan kahdelle asukkaalle aamupala vuoteeseen ja auttaa sen jälkeen muissa aamutoimissa. Pyrimme siihen, etteivät ateriavälit ole liian pitkiä. Siksi annamme aamupalat varhain. Aamupalan yhteydessä Tarja jakaa aamulääkkeet. Ainolassa lääkitykset on saatu hyvälle mallille. Nykyään ei mene mitään ylimääräistä. Rauhoittavia tarvitaan tietyissä tilanteissa, mutta pyrimme siihen, ettei lääkitys jää päälle. Kun sairaus on edennyt riittävän pitkälle, myös muistisairauslääkkeitä lopetetaan. Kun aivot surkastuvat, mitä enemmän siellä on lääkettä, sitä sekavampi ihminen on. Monella muistisairauslääkkeen lopettaminen on tuonut lisää toimintakykyä. Mutta vaatii tarkkaa harkintaa, missä vaihteessa lääke lopetetaan. Päivä Ainolassa on alkanut kiireettömästi. Tunnelma on levollinen ja ilmassa leijuu kahvintuoksu. Tarja tarjoilee lisää juomista pöydissä istuville. Nämä juomat ovat rypynestoon. Me olemme jo sen ikäisiä, että tarvitsemme näitä. Minä ainakin olen mieluimmin viinirypäle kuin rusina. Pöydässä istuvat naiset ovat samaa mieltä. Jotkut ovat tulleet saunasta ja istuvat nyt pöydän ääressä papiljotit päässä. Kauneudenhoito on aina ollut osa heidän elämäänsä, ja se on edelleenkin. Sälekaihtimet ovat vielä kiinni. Ikkunan takana on raitiovaunupysäkki, jossa työmatkalaiset jäävät pois tai hyppäävät kyytiin. Olemme tarkkoja siitä, milloin pidämme sälekaihtimia auki. Pimeään vuodenaikaan pidämme kirkasvalolamppua päällä olohuoneessa ja olemme kuin teatterin esiintyjiä, jos sälekaihtimet ovat kokonaan auki. Kesällä ikkunoissa oleva tummennus toimii melko hyvin. Haluamme suojella asukkaitamme. Emme halua yleisöä sille, jos joku asukkaistamme tekee jotain tavallisesta poikkeavaa. Pysäkillä seisoskeleva ihminen ei voi tietää, mistä on kyse. Tarja korostaa sitä, että työ työikäisten muistisairaiden parissa vaatii suurta hienotunteisuutta. Koko ajan pitää olla tuntosarvet ylhäällä, ettei tunkeudu toisen reviirille. Asukkaat ovat tottuneet tekemään asioita itse. Pitää osata auttaa niin, ettei asukas tunne olevansa kuin lapsi. Esimerkiksi en koskaan puhu asukkaalle vaipasta. Sanon aina, että laitetaanpa nämä alushousut jalkaan. Tarja ei käytä työssään lainkaan ei-sanaa. Kiellot täytyy verhoilla toisin tai sanattomasti ohjata toimimaan oikein. Nuorin asukkaista on samanikäinen kuin Tarja, 53-vuotias. Se koskettaa. Jos muistisairaus tulee yli 80-vuotiaana, se ei ole niin valtava menetys. Elämä on jo antanut paljon ennen sitä. Mutta 50-vuotiaana olet parhaimmillasi työelämässä. Koko elämä jää silloin kesken. 10 Hoitokoti Päiväkumpu

11 Kun mietin, millaista elämää elän, haluaisin antaa näille ihmisille paljon enemmän. Joskus tunnen itseni riittämättömäksi. Mutta kun sairaus etenee, he eivät enää pysty ottamaan paljoa vastaan. Silloin kaipaa vain turvallisuutta ja huolenpitoa. Nenäpäivän nenä saa Sanna Ojalan hyvälle tuulelle. Afrikkalaisia rytmejä Kun aamun askareet on hoidettu, Tarja Koivunen menee toimistotöihin. Hän on ollut viimeiset kaksi vuotta ryhmäkotivastaavana. Hän on mukana lääkehoidon suunnittelussa, tekee apteekkitilaukset, soittaa tarvittaessa esimerkiksi omaisille ja lääkärille sekä suunnittelee työvuorolistat. Nyt Tarja soittaa päivätoimintaan. Hän haluaa tietää, miten asukkaalla on sujunut siellä viime kerroilla. Mitään erityistä ei ilmene. Ehkä ensi viikolla ryhmä kiinnostaa jälleen. Ainolassa on rauhallinen tunnelma, vaikka kaikki ovat jo hereillä. Aamupäivän ohjelmassa on afrikkalaisia tansseja, mutta tällä kertaa intoa on vain afrikkalaisen musiikin kuunteluun. Tarjan mukaan Ainolan asukkaat tulevat hyvin toimeen keskenään ja he jopa hoitavat toinen toisiaan. He jotenkin tietävät olevansa samassa maailmassa. Kun hoitokotiin tulee uusi asukas, hänelle ovat tärkeitä oma huone ja omat tavarat. Vähitellen ne menettävät merkityksensä. Asukkaat ovat yhteisissä tiloissa, kävelevät käytävällä ja hakevat meistä hoitajista turvaa. Täällä halataan, itketään ja nauretaan paljon. Nuorena muistisairauteen sairastuneille on tyypillistä, että he menettävät puhekykynsä sairauden edetessä. Kasvojen ilmeitä seuraamalla tietää, onko asukkaalla hyvä olo. Tarja on sopinut, että hän menee aamupäivällä ryhmäkoti Vipulaan leikkaamaan asukkaan viikset. Samalla siistitään myös hiukset. Työ sujuu rupattelun ohessa. Puoli kahdeltatoista Ainolaan tuodaan lounasruoka. Pöydän ääressä nauretaan yhdessä arkisille iloisille asioille. Ruoan jälkeen melkein kaikki asukkaat haluavat päivälevolle, pari heistä jää viettämään aikaa olohuoneeseen. Tarja pitää oman ruokataukonsa yhdessä muiden hoitajien kanssa. Sen jälkeen on palattava toimistotöihin. Hoitokoti Päiväkumpu

12 Tänään töissä Teksti ja kuvat: Minna Lyhty (SuPer-lehti, 12/2013) Kuka Tarja Koivunen on ryhmäkotivastaavana Hoitokoti Päiväkummun Ainolaryhmäkodissa, joka on tarkoitettu työikäisenä muistisairauteen sairastuneille ihmisille. Muistisairaus ei vie iloa elämästä, tietävät Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkotivastaava Tarja Koivunen ja asukas Marita Hakulinen. Elämä jatkuu nyt näin Puolen päivän jälkeen omainen tulee hakemaan puolisonsa ulkoilemaan. Samalla selvitetään asukkaan vaateasioita. Moni omainen on hoitanut läheistään pitkään kotona. Se on ollut uuvuttavaa, koska läheisensä hoitamisen lisäksi on täytynyt käydä töissä. Työpäivän aikana on joutunut murehtimaan, mitä kotona tapahtuu. Sairastuminen on omaiselle valtava shokki. Heistä tuntuu siltä, että sairaus vie heiltä puolison, äidin tai isän. Lapsille syntyy pelkoja siitä, sairastuuko itsekin nuorena muistisairauteen. Tarjan mukaan omaiselle rankin vaihe on se, kun muistisairas menettää sairaudentuntonsa. Jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi hoitopaikan miettiminen. Kun luovuttaa rakkaansa meidän hoitoon, moni kokee syyllisyyttä mutta samalla helpottuneisuutta, kun voi jälleen tehdä omia asioita. Kestää jonkin aikaa tottua tilanteeseen, että elämä jatkuu nyt näin. Ainolassa eletään aktiivista elämää niin kauan kuin mahdollista. Ainoastaan muutamat viimeiset viikot asukkaat ovat vuodehoidossa. Sitten kun asukkaan kunto menee niin huonoksi, että on ajankohtaista puhua saattohoitopäätöksestä, se on omaisille ja myös meille hoitajille jälleen sopeutumista vaativa tilanne. Kun ollaan tiiviisti yhdessä, asukkaista tulee hoitajille tärkeitä. Olen itkenyt monet yhteiset itkut omaisten ja asukkaiden kanssa. Pitäisi itse pysyä vahvana, mutta olen tosi itkuherkkä. Toisaalta ei itku ole paha asia. Tarja ei murehdi asukkaiden tulevia päiviä. Hän on oppinut elämään päivä kerrallaan. Hänen mukaansa hoitajalla on paljon valtaa vaikuttaa siihen, millaista muistisairaan elämä hoitokodissa on. Haluan, että asukkaat saavat elää turvallista arkea, johon kuuluu myös huippuhetkiä. Muistisairaana voi elää vielä hyvää elämää. Häneltä vain katoaa joitain taitoja. Siksi minua tarvitaan vierellä kulkijaksi. Iltavuorolaiset saapuvat töihin. Ainolan asukkaat juovat kahvit tänään tavallista aikaisemmin, sillä Vipulassa on Helsingin kulttuurikeskuksen järjestämä teatteriesitys. Tarja ei ehdi sinne, sillä toimistotyöt ovat vielä kesken. Hän haluaa hoitaa asiat kuntoon, vaikka menisi vähän ylitöiksikin, sillä edessä on viikon loma. Aamulla on lento Malagaan. Teksti ja kuvat on julkaistu alun perin SuPer-lehden numerossa 12/2013. Työura Opiskeli nuorena parturi-kampaajaksi, mutta lopetti työt allergian vuoksi. Työskenteli pitkään puolisonsa kanssa autoalan yrittäjinä. Valmistui lähihoitajaksi vuonna Aloitti työt Ainolassa vuonna 2008, kun ryhmäkoti avattiin. Viimeiset kaksi vuotta on työskennellyt ryhmäkotivastaavana. On opiskellut muistihoitajaksi, mutta haluaisi opiskella vielä lisää muistisairauksista. Perhe Asuu Lahdessa aviomiehensä kanssa. Harrastukset Uiminen, vesijuoksu ja luonnossa liikkuminen. Tykkään myös sisustamisesta, lasitöiden tekemisestä ja lukemisesta. Parasta työssä Silloin kun saa yhteyden asukkaaseen ja hän luottaa minuun, kaikki sujuu helposti. Saan antaa näille ihmisille hyvää elämää ja elämyksiä. Ikävintä työssä Mikään ei ole ikävää, mutta rankinta on se, että Ainolan asukkaat ovat niin nuoria. On vaikeaa, kun näkee omaisten tuskan. Kun hyväksyy muistisairaat sellaisena kuin he ovat, tämä on erittäin antoisaa ja mukavaa työtä. 12 Hoitokoti Päiväkumpu

13 Asukkaan kohtaaminen Kieliä, musiikkia, kirjallisuutta, matkoja ja mökkeilyä Aune Koskenmäen värikäs elämä Aune Koskenmäki, 83, on asunut Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä ryhmäkoti Vanamossa kolme vuotta. Hänellä on takanaan pitkä ja värikäs elämä. Elämän polulla kulkijana vierellä on ollut aviomies Aarre Koskenmäki, joka asuu lähistöllä ja käy tervehtimässä vaimoaan säännöllisesti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme, Aune hymyilee. Teksti: Paula Malmberg Kuva: Paula Malmberg Aune Koskenmäki syntyi vuonna 1930 Helsingissä, jossa hän on asunut suurimman osan elämästään. Lapsuusvuosia varjosti 24-vuotiaan isän tapaturmainen kuolema traagisessa junaonnettomuudessa, kun Aune oli vasta 3-vuo- tias ja pikkusiskonsa 2-vuotias. Aunen äidin elämä kahden pienen lapsen yksinhuoltajana 1930-luvulla ei ollut helppoa, mutta hän onnistui selviytymään läpi vaikeiden aikojen ja toisen maailmansodan pommitusten. Aune menestyi hyvin koulussa, mutta lukio jäi kesken, sillä perhe muutti Ruotsiin sodan loppuvaiheissa. Ruotsissa Aune työskenteli sairaaloissa ja sai perushoitajakoulutuksen. Hän oppi hyvin ruotsin kielen, josta oli hänelle paljon hyötyä myöhemmissä elämänvaiheissa. Muutama vuosi sodan jälkeen Hoitokoti Päiväkumpu

14 Asukkaan kohtaaminen Aune palasi äitinsä kanssa takaisin Suomeen, mutta Aili-sisko, joka oli Aunelle hyvin läheinen, meni naimisiin ruotsalaismiehen kanssa jo 16-vuotiaana ja jäi Ruotsiin loppuelämäkseen. Sisko pysyi Aunelle aina hyvin läheisenä ja he pitivät säännöllisesti yhteyttä. Ruotsissa vierailtiin ahkerasti, ja kun Aili sairastui keuhkosyöpään, soitti Aune hänelle joka päivä tukien ja rohkaisten häntä loppuun saakka. Rakkautta lentokentällä Aarren, 90, Aune tapasi 1940-luvun lopussa Malmin lentokentällä, jossa he olivat molemmat töissä Aune Aero Oy:n eli Finnairin edeltäjän infodeskillä ja Aarre ulkomaan rahtivirkailijana. Rakkaus syttyi ensi näkemältä. Pian syntyi myös esikoinen, Irmatytär, ja vuoden kuluttua pikkuveli Yrjö. Nuori perhe perusti kodin Itä-Helsinkiin Vartiokylään, jossa he asuivat aluksi omakotitalon vintillä. Aune oli lasten kanssa kotona ja Aarre kävi töissä. Ensin hän oli Malmin lentokentällä, mutta Helsinki-Vantaan lentokentän valmistuttua vuonna 1952 hän siirtyi sinne. Kun Aarre saapui illalla kotiin töistä, oli Aunen vuoro lähteä töihin. Lasten ollessa pieniä Aune teki iltaisin toimitussihteerin ja oikolukijan töitä eri aikakauslehdissä. Kun lapset olivat kasvaneet ja menneet kouluun, Aune meni päivätöihin ja teki pitkän uran Yleisradiossa, jossa hän toimi ohjelmasihteerinä. Käsivaivojen takia Aune joutui siirtymään sairaseläkkeelle jo 56-vuotiaana. Perhe on asunut koko elämänsä Helsingissä. Aarre asuu nykyisin lyhyen matkan päässä ryhmäkoti Vanamosta, joten hänen on helppo käydä tapaamassa vaimoaan. Heillä on tapana mm. ulkoilla yhdessä ryhmäkodin ympäristössä. Kieliä, kirjallisuutta, oopperaa ja kuorolaulua Aune on ollut lahjakas monellakin saralla. Varhain menehtyneeltä isältään hän on todennäköisesti perinyt kielellisen lahjakkuutensa. Aunen isällä, joka oli jo nuorena poikana lähtenyt seikkailumielellä merille, oli kirjallinen kyky. Hän kirjoitti tarinoita mm. merimiehistä ja lännen sankareista Vuodet ovat menneet nopeasti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme. sekä piirsi juttuihinsa myös kuvituksen. Ennen varhaista kuolemaansa Aunen isä ehti osoittaa kykynsä myös taidemaalarina. Hänen upeata öljyvärimaalaustaan voi tänäkin päivänä ihailla Aunen huoneen seinällä Päiväkummussa. Aune on elämänsä aikana ahminut valtavasti kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, ja hänellä on ollut aina tarkka kielikorva sekä hyvä muisti. Koulussa hän ehti lukea englantia ja saksaa, ja myöhemmin hän opiskeli itse vielä venäjää ja espanjaa. Espanjan kieltä hän sai käyttää, kun perhe teki Aarren Finnairilta saamilla henkilökunnan lentolipuilla useasti lomamatkoja Espanjan Malagaan. Siellä asuttiin espanjalaisen perheen pitämässä kodikkaassa matkustajakodissa. Aune ystävystyi perheen äidin kanssa ja oli tämän kanssa ahkerassa kirjeenvaihdossa. Yksi Aunen rakkaista harrastuksista oli valokuvaus. Aarre kehuu, että Aune oli hyvä myös auton ratissa jopa niin hyvä, että hän uskalsi tarttua rattiin myös vieraissa isoissa kaupungeissa perheen ulkomaanmatkoilla. Ihmisten kanssa Aune on aina ystävystynyt helposti, sillä hän on ollut hyvin sosiaalinen. Hänellä on ollut paljon ystäviä, ja erittäin hyvät suhteet naapureihin perheen kesämökillä Nummi-Pusulassa. Kun paikka hankittiin, oli se aluksi vain peltoa, mutta tontti täyttyi pikkuhiljaa erilaisilla metsäpuulajeilla, pensailla, hyötykasveilla ja kukilla. Mökillä vietettiin aluksi viikonloppuja mutta eläkkeellä ollessa jo koko kesä. Se oli Aunelle hyvin tärkeä paikka. Myös musiikki, erityisesti ooppera, on ollut aina Aunen sydäntä lähellä ja hänellä on myös erinomainen nuottikorva. Nuorena Aune lauloi Helsingin saksalaisen kirkon tyttökuorossa. Vielä joitakin vuosia sitten hän osasi laulaa ulkomuistista monet virret vanhasta virsikirjasta alkavasta muistisairaudestaan huolimatta. Myös Aarre on musikaalinen hän laulaa sekä soittaa huuliharppua, pianoa ja klarinettia ja on käynyt poikansa Yrjön kanssa esiintymässä monissa vanhainkodeissa, tietenkin myös Päiväkummussa. Lisäksi Aarre laulaa ensimmäistä tenoria maineikkaassa Helsingin Sotaveteraanikuorossa. Tukea elämään Lapset ovat aina olleet hyvin tärkeitä Aunelle. Omat lapset samoin kuin 3 lastenlasta ovat saaneet sen hyvin tuntea. Nyttemmin jälkikasvuun kuuluu myös 4 lastenlastenlasta. Irma-tyttären mukaan Aune on luonteeltaan ollut varsin voimakastahtoinen ja usein myös temperamenttinen, mutta lasten kanssa hän on aina ollut tyyni, rauhallinen ja pitkämielinen. Irma kertoo, että Aune ja Aarre täydentävät toisiaan upeasti: isä on filosofoiva pohdiskelija, kun taas äiti on ollut käytännönläheinen ja tarvittaessa järkähtämätönkin toimeenpanija. Irma ja hänen veljensä saivat kasvaa rakastavassa ilmapiirissä, jossa lapsia tuettiin kaikin tavoin. Heitä motivoitiin myös opiskelemaan ja toteuttamaan itseään. Ennen kaikkea piti luottaa itseensä. Periksi ei saanut koskaan antaa. Isä ja äiti ovat antaneet hyvät elämän eväät, ja suhteet vanhempiin ovat aina olleet läheiset ja luottamukselliset. Kun Aune huomasi noin 13 vuotta sitten ongelmia muistissaan, hän hakeutui lääkäriin, joka varmisti Alzheimer-diagnoosin. Aarre ehti toimia kymmenisen vuotta vaimonsa omaishoitajana. Lopulta kotona selviytyminen kävi vaikeaksi, jolloin Aune muutti hoitokotiin. Vanamossa Aune on ollut jo kolme vuotta. Täällä on hyvä olla, hän kertoo. Vuodet ovat menneet nopeasti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme, Aune tuumaa ja katsoo Aarretta pilke silmäkulmassa. 14 Hoitokoti Päiväkumpu

15 Tapahtumia Muotinäytösten hurmaa Päiväkummussa Teksti ja kuvat: Marjo Alste Muotinäytöksen mallit ja Irma Väätäinen (3. vas.) sekä Fantasticon omistaja Irma Jeng (1. vas.) Vuosaaren yksikön muotinäytöksessä. Asukkaat saivat esityksen jälkeen tutkia vaatteita itse kaikessa rauhassa. Kuva Itä-Pasilasta. Hoitokoti Päiväkummussa päästiin huhtikuussa nauttimaan hieman erikoisemmista asukastapahtumista, kun Fantastico XLvaateliikkeen mallit esittelivät Päiväkummun Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköissä vaateliikkeen keväisiä vaatteita. Fantastico XL sai alkunsa sen omistajan Irma Jengin matkustellessa Argentiinassa. Jeng löysi matkallaan kauniita vaatteita, mutta kokoja ei ollut tarpeeksi. Siitä syntyi ajatus oman, xl-kokoisia vaatteita myyvän liikkeen perustamisesta, Jeng kertoo. Fantasticon vaatteet ovat tanskalaisia ja suomalaisia. Lisäksi asusteita tuodaan eri puolilta Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Jeng kertoo Päiväkummun näytösten olevan liikkeen ensimmäisiä muotinäytöksiä. Syksyllä järjestimme kaksi hyväntekeväisyysnäytöstä, mutta muuten olemme tässä vasta-alkajia. Itä-Pasilan yksikön tilaisuus alkoi Hoitokoti Päiväkummun hallituksen puheenjohtajan, Irma Väätäisen puheella ja maljojen nostolla. Paikalla oli asukkaita Itä-Pasilan yksikön eri ryhmäkodeista, ja innostunut tunnelma välittyi kaikkien kasvoilta. Muotinäytöksen mallit ja heidän esittelemänsä vaatteet saivat aikaan useita ihastelevia huudahduksia ja suuret suosionosoitukset. Tilaisuuden lopussa päästiin nauttimaan keittiö Karpalon loihtimista maistuvista cocktailpaloista ja virvokkeista. Monet innostuivat sovittamaan paikalle tuotuja esittelyvaatteita, ja muutaman asukkaan mukaan tarttuikin puseroita ja kauniita kesämekkoja. Oli tämä aivan ihana tapahtuma, ryhmäkoti Kullervon asukas Kirsti huokaili uudenuutukainen kesämekko käsivarrellaan. Hoitaja mallaa uutta mekkoa Kirstin ylle Itä-Pasilan yksikössä. Hoitokoti Päiväkumpu

16 Tapahtumia Kevättunnelmia Teksti ja kuvat: Vellamo, Vanamo ja Ainola Kevään ensimmäiset lämpimät päivät jäävät aina mieleen: auringon säteet lämmittävät ja tuovat ajatuksia tulevasta kesästä ja muistoja edelliskesästä mieleen. Kävelylenkillä voi aistia mullan ja kevätsateen tuoksun ja kuunnella parvekkeella ja pihapenkillä lintujen viserrystä. Vellamossa pidettiin pienet kevätkauden avajaiset ja kohotettiin malja kevään ensimmäisen todella lämpimän päivän kunniaksi erään asukkaan parvekkeella. Vanamossa nautittiin päiväkävelyn päätteeksi auringon lämpimistä säteistä. Itä-Pasilan yksikön edustalla olevan viereisen taloyhtiön lasten leikkipaikan keinu saa aika ajoin käyttäjiä myös asukkaista ja hoitajista. Isänmaallinen ilta Teksti: Anne Kangas Kuva: Eino Jokkala Lions Club Helsinki/Malmittaret järjestivät jo perinteeksi muodostuneen isänmaallisen illan Kansallisen veteraanipäivän merkeissä torstaina Malmin kirkossa. Esiintyjinä tässä lämminhenkisessä illassa saimme kuulla Malmin mieslaulajia sekä Kaartin soittokunnan varusmiehiä. Lisäksi Hoitokoti Päiväkummun asukas sotaveteraani Tauno Naumanen lausui runon Aamuhetki II, jonka hän on kirjoittanut rintamalla ollessaan. Lionsien Ulla Welin lausui Eeva Tuovisen runon Oi Suomi Äiti. Kapteeni Valto Mattilan tervehdyksen tilaisuuteen toimitti Irma Väätäinen Mattilan estyttyä tulemasta. 93-vuotias Mattila halusi viestittää kuulijoille, että pitäkää huolta nuorisosta siinä on tulevaisuus. Illan monipuolinen ohjelma houkutteli paikalle yli 50 päiväkumpulaista. Aamuhetki II Kaunis ja kylmä aamuhetki, sodanurut yllä kuolemaa soittaa, elämän tahtois ne voittaa. Polvistun maahan hiljaa, elonretki toi minut tähän, suommeni aukee, Herra; juurruta sinne elämän kukka. Tauno Naumanen Kirjoitettu rintamalla 1941 Kristillisen päiväkodin lapset kävivät esittämässä Vuosaaren yksikössä pääsiäisen aikaan pääsiäiskertomuksen musiikin sekä kuvaelman keinoin. Kaunis esitys herätti tunteita aasi pitkine korvineen oli erityisen suloinen! Teksti ja kuva: Paula Malmberg 16 Hoitokoti Päiväkumpu

17 Tapahtumia Vapputunnelmia Kuvat ja teksti: Ahtiala, Vellamo ja Ainola Anneli Vellamosta kohotti muiden ohella maljan vapulle ja keväälle. Vellamon Mantat, Paula (vas.) ja Liisa. Aino ja Maaret Ahtialasta vapputunnelmissa. Vappua juhlittiin jälleen tänä keväänä kaikissa ryhmäkodeissa perinteisten vapputanssien, laulun, siman, munkkien ja muiden vappuherkkujen sekä koristeiden ja hassuttelun merkeissä. Vellamossa jatkettiin vuonna 2002 aloitettua vappuperinnettä ja lakitettiin kaksi Mantaa. Kummatkin Mantat pitivät ylioppilaslakkia koko vapun ajan. Kaikki nauttivat iloisesta yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta. Ahtialassa muisteltiin juhlahumun ohessa menneitä vappuja. Aino muisteli, että vappuna ostettiin aina vappuhuiskuja. Isän ja äidin piti aina heti ensimmäisestä paikasta ostaa vappuhuisku, kun lähdettiin ulos. Maaretin vappuun kuuluivat vappuhuiskut, kynttilät, vappusima ja tippaleivät. Hän muistelee tehneensä myös marsipaanirullia kermavaahdolla. Mies vatkasi aina kermavaahdon, koska siihen tarvitaan raakaa voimaa, Maaret kertoo. Itä-Pasilan yksikössä pidettiin isot vapputanssit Sampola-juhlatilassa. Tunnelma oli iloisen kepeä! Tunnelma Itä-Pasilan yksikön vapputansseissa oli iloisen kepeä. Hoitokoti Päiväkumpu

18 Tapahtumia KANNELPOPTYTÖT ESITTIVÄT RAIKKAAN KEVÄISEN KONSERTIN ÄITIENPÄIVÄN KUNNIAKSI Yhteistyö Lyhty ry:n eli aikuisille kehitysvammaisille mm. työpajapalveluita tarjoavan yhdistyksen kanssa jatkui jälleen tänäkin vuonna. Lyhdyn ulkotyöpaja Ladon iloiset jäsenet kävivät istuttamassa Päiväkummun yksiköihin jälleen perinteisesti ulos terasseille ja pihoille kevät- ja kesäkukkia asukkaiden ja hoitajien iloksi. Kiitos! Teksti ja kuva: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkumpu järjesti yhdessä LC Helsinki/Malmittaret kanssa ikimuistoisen konsertin äitienpäivän kunniaksi Länsi-Pasilan, Itä-Pasilan ja Vuosaaren yksiköissä. Kuusi Kannelpoptyttöä opettajansa Riina Kyllösen kanssa saivat seitsemästä kanteleestaan ilmoille sointuja, jotka herättivät kuulijoiden mieleen monia muistoja lapsuuden keväistä ja äitienpäivistä. Välillä oli mukavaa laulaa yhdessä kanteleiden säestyksellä, välillä taas kuunnella vaan, miten ihanasti eri tavoin soivat kanteleet sointuivat yhteen. Kuulijat olivat kiinnostuneita myös soittajien taustoista. Tytöt kertoivat soittaneensa kannelta jo seitsemisen vuotta ja yhdessä noin neljä vuotta. Nyt he opiskelevat kanteleen soittoa Musiikkikoulu Demossa Helsingin Tapanilassa. Kevään aikana he ovat kartuttaneet ahkerasti matkakassaansa, jotta voivat lähteä touko-kesäkuun vaihteessa Italian Riccioneen musiikkifestivaaleille. He olivat saaneet festarikutsun, koska festivaaleille halutaan erikoisia soittimia. Vaikka tytöt soittavat kanteleillaan taidokkaasti ja mieluisasti poppia, sujuu muunkinlainen musiikki kuulijan sävelkorvaa hivellen. Lämmin kiitos esiintyjille ja konsertin järjestäjille! Teksti: Irma Väätäinen Kuva: Irma Väätäinen Ahtialan ystävykset Tuulikki ja Aino unten mailla. Äitienpäivän kauneussalonki Vanamossa Vietimme äitienpäivää Vanamossa jo lauantaina ja järjestimme asukkaille Illun ja Immin kauneussalongin hemmotteluhoitoja. Jonoa salonkiin alkoi muodostua jo aamuyhdeksän aikoihin ja avasimme salongin klo 10 aikaan. Miesasukkaille oli luvassa parturipalveluja ja naisasukkaat saivat pikamanikyyrejä, kasvohoitoja ja kampauksia. Asukkaat nauttivat hemmottelusta ja saamastaan erityiskohtelusta silminnähden! Yhdessä tekeminen ja oleminen on asukkaille tärkeää! Teksti: Tuulisirkku Bärlund-Ohtonen Kuva: Vanamo 18 Hoitokoti Päiväkumpu

19 Tapahtumia Markku ja Eva-Kaisa. Päiväkummun syntymäpäiväsankareita on juhlittu jälleen talven ja kevään aikana kukkien, onnittelukorttien ja -maljojen sekä lahjojen kera. Ahtialassa on juhlittu mm. Kaisan syntymäpäiviä ja Vellamossa kaikki iloitsivat Eva-Kaisan 96-vuotispäivästä. Vellamon Markku-asukas harrastaa kuorossa käyntiä ja kuuntelee joka aamu You Tubesta musiikkia. Hän lauloi perinteisesti syntymäpäiväsankarille. Kaisa. Teksti ja kuvat: Ahtiala ja Vellamo Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen. Hyödynnä kotitalousvähennys! Eräs perinteisistä kevätaskareista ryhmäkodeissa on rairuohon tai muun kevätruohon istutus. Kuvissa Aune Vanamosta istutuspuuhissa ja Ainolassa istutus sujui yhteistuumin. Kuva ja teksti: Vanamo ja Ainola Kysy palveluistamme lisää puh tai käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi Kotisairaanhoito Lääkäripalvelut Kotihoiva Kotihoidon tukipalvelut Omaishoitajan lomitus Lapsiperheiden kotipalvelu Hoitokoti Päiväkumpu

20 Tapahtumia Vuosaaren kevätristeily Teksti ja kuva: Patricia Kulpakko Vuosaaren ryhmäkodit Ahtiala ja Vellamo tekivät perinteeksi muodostuneen kevätristelyn Norsö-laivalla Risteilyä oli odotettu ja mukana oli suurin osa asukkaista, hoitajia ja omainen. Lähtötunnelma oli iloinen ja odottava. Tummat pilvet ja luvatut sateet eivät alentaneet tunnelmaa, kun kaikilla oli lämpimät vaatteet päällä. Lopulta luvattu rankkasade olikin hyvin pientä. Laivan lähdettyä nostimme alkumaljat ja iloinen puheensorina täytti laivan. Kiersimme laivalla Sipoon saaristoon, ja maisemat herättivät jatkuvia ihasteluita. Ran- tamökit ja saunat saivat monet asukkaat muistelemaan ja odottamaan kesää. Risteilyyn kuului tietenkin mukaan musiikki, ja ryhmäkotiemme omat muusikot esiintyivät. Ahtialan ryhmäkodissa asuva Matti soitti kauniisti haitaria ja otti vastaan toivelauluja. Vellamon ryhmäkodissa asuva Markku myös lauloi suosittuja laulujaan. Myös hoitajien tanssi- ja lauluesitys nosti tunnelmaa. Risteilyllä oli mukana lämmin ruoka, ja keittiö Karpalon tekemä janssoninkiusaus maistui merimaisemia katsellessa erityisen hyvältä. Pullakahvit ja suklaakonvehdit maistuivat ruoan päälle. Koko risteily sujui hyvin ja paljon naurua kuului laivalla. Kotiin palattiin takseilla ja kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä. Risteilyn jälkeen haastattelin Ahtialan ryhmäkodissa asuvaa Kaisaa. Miltä nyt tuntuu risteilyn jälkeen ja väsyttääkö? Ei, matkahan vain virkistää. Tuntee itsensä paljon virkeämmäksi kuin lähtiessä, kun saa uusia elämyksiä. Elämyksiähän tulee maailmassa joka päivä. Silmä pysähtyy aina eri kohteisiin ja siitä tulee uusi elämys. Muuten elämä on sellaista tasapaksua, Kaisa totesi. Eli risteilyt kannattavat ja tuovat elämäniloa! 20 Hoitokoti Päiväkumpu

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010

Sitaatit: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Tulevaisuuden voittajat, 9/2010 Yhteisöllinen senioritalo Loppukiri - sijainti Kirjasto Loppukirin kohdalla, Hämeentiellä Kauppakeskus ja apteekki vajaankilometrin päässä (kartan alalaitaan päin) Raitiovaunut kaupunkiin n. 100 metrin

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot