KUKA PUHUU? NMI MATERIAL PÅ SVENSKA HUR PRESTERAR FINLANDSSVENSKA BARN I ÖVERSATTA PSYKOLOGISKA TESTBATTERIER (WISC-IV OCH NEPSY-II)?
|
|
- Kaisa Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Svenska kulturfonden och Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne UTREDNING AV INLÄRNINGSSVÅRIGHETER HOS FINLANDSSVENSKA BARN - HAR VI TILLFÖRLITLIGA MÄTMETODER? Ääriryhmien (imetysaika alle 1 kk vs yli 12 kk) välillä pieni ero älykkyystesteissä (d=0,25) 30vuotiaana (WAIS-III) Älykkyys selitti 72% tulojen vaihtelusta 30-vuotiaana Fre kl Elhusets auditorium, Runebergsgatan 1 A, Helsingfors HUR PRESTERAR FINLANDSSVENSKA BARN I ÖVERSATTA PSYKOLOGISKA TESTBATTERIER (WISC-IV OCH NEPSY-II)? The association between breastfeeding and child IQ can be largely explained by sociodemographic factors, parental lifestyle and maternal IQ. Our results cannot confirm beneficial effects of breastfeeding on child intelligence. Sajjad, A., Tharner, A., Kiefte-de Jong, et al. (2015). Breastfeeding duration and non-verbal IQ in children. Journal of epidemiology and community health. Pekka Räsänen varatoiminnanjohtaja, neuropsykologi (VET) Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä 1 2 KUKA PUHUU? Syväoja, H., Tammelin, T., Ahonen, T. Räsänen, P., Tolvanen, A., Kankaanpää, A., & Kantomaa, M.T. (in press). Internal consistency and stability of the CANTAB neuropsychological test battery in children. Psychological Assessment. Aunio, P. & Räsänen, P. (in press). Core numerical skills for learning arithmetic in children aged five to eight years. European Early Childhood Education Research Journal. Hannula-Sormunen, M. M., Lehtinen E., & Räsänen P. (in press, May 2015). Children s preschool subitizing, spontaneous focusing on numerosity and counting skills as predictors of mathematical performance 6-7 years later at school. Mathematical Thinking and Learning. Räsänen, P. (in press, April 2015). Computer-assisted Interventions on Basic Number Skills. In R. Cohen Kadosh & A. Dowker, (eds.) The Oxford Handbook of Mathematical Cognition. Oxford University Press. Räsänen, P., Käser, T., Wilson, A., von Aster, M., Maslov, O., & Maslova, U. (2015). Assistive Technology for Supporting Learning Numeracy (pp ). In B O Neill & A. Gillespie, (eds.) Assistive Technology for Cognition: A handbook for clinicians and developers. Current Issues in Neuropsychology. Psychology Press. Mazzocco, M., & Räsänen, P. (2013). Contributions of longitudinal studies to evolving definitions and knowledge of developmental dyscalculia. Trends in Neuroscience and Education, 2, Zhang, X., Koponen, T., Räsänen, P., Aunola, K., Lerkkanen, M., & Nurmi, J. (2013). Linguistic and Spatial Skills Predict Early Arithmetic Development via Counting Sequence Knowledge. Child Development. 3 NMI MATERIAL PÅ SVENSKA LUKIMAT - Inlärnings- och utvärderingsplattform för grundläggande läsfärdigheter samt för inlärningsberedskap i matematik (NMI 2007 ) Kaninhistorier Träning i aktiv hörförståelse (på hösten 2015)(Mattinen, Kajamies, Räsänen, Hannula-Sormunen, Lehtinen, 2014) Nallematte - Program för utveckling av tidig matematisk inlärningsförmåga (Mattinen, Räsänen, HannulaSormunen, Lehtinen, 2010; översättning till svenska 2013) KTLT - Ett test i räknefärdighet för årskurser 7 9, (Räsänen & Leino, 2005; Räsänen, Leino, Linnanmäki, Korhonen, 2012) LENE - Den neurologiska bedömningen av barn i lekåldern (Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen & työryhmä, 2003; översättning till svenska 2012) RMAT - Test av räknefärdighet hos elever i åldern 9-12 år (Räsänen, 2004; Räsänen, Linnanmäki, Haapamäki, Skagersten, översättning till svenska 2008) KUMMI 1. Läsförståelse: Teorier och övningar (Aro, 2002; översättning till svenska 2007) 4
2 LUKIMAT - VIERAILIJATILASTO (1 KK): RUOTSINKIELISET SIVUT Keskimäärin n. 6 uutta vierailijaa/työpäivä Suomesta ja 5 Ruotsista MIHIN PSYKOLOGISIA TESTEJÄ TARVITAAN? 5 6 Kognitiivisten taitojen eri osa-alueet (kieli, sujuvuus, hahmotus, muisti, yms.) Lasku- taitojen valmiudet 1. luokalla Erilaisia matemaattisia taitoja 4. luokalla MIKSI PITÄÄ OLLA PSYKOLOGISIA TESTEJÄ? Niillä voidaan tutkia ajattelun ilmiöitä, joita ei voi suoraan havainnoida (esim. sanavarasto, työmuisti) Testien avulla voidaan sekä ennustaa että selittää (lue: ymmärtää) menestymistä erilaisissa oppimista, osaamista, päättelyä, jne. vaativissa tilanteissa Zhang, X., Räsänen, P., Koponen, T., Aunola, K., Lerkkanen, M., & Nurmi, J. (in preparation). Knowing, Applying, and Reasoning about Arithmetic: Roles of Domain-General and Numerical Skills in Multiple Domains of Arithmetic Learning Tämä ymmärrys auttaa meitä sekä ymmärtämään että tukemaan paremmin yksilöitä ja kehittämään uusia tuen muotoja 7 8
3 KAKSI TRADITIOTA TESTIRAKENTEISSA 1. Tarkastellaan kykyjä ja taitoja jatkumona erittäin heikosta erinomaiseen psykometrinen lähestymistapa, mm. WISC 2. Ajatellaan, että on olemassa iso tavanomaisen osaamisen vaihtelu (kaikkien pitäisi osata) ja sitä heikommat suoritukset kertovat aivotoiminnallisista pulmista Psykometrinen neuropsykologinen lähestymistapa, alunperin Nepsy Molemmissa lähtökohtana on, että verrataan yksilön tai ryhmän suoritusta johonkin viiteryhmään. Neuropsykologinen 9 TESTIEN HISTORIA: WISC Taustalla 1890-luvulta alkaneet kehitysvammaisuustutkimukset sekä I ja II MS rekrytointitutkimukset Pääosa eri tehtävämalleista on peräisin luvuilta Psykometrinen lähestymistapa Versiot 1 3 jako kielelliseen ja suoritusindeksiin, uudessa 4-versiossa otettu käyttöön uusien älykkyysteorioiden käsitteet, mutta ei rakennetta 10 tehtävää ja 4 indeksiä (kielellinen päättely, havaintopäättely, työmuisti, prosessointinopeus) Muut yleisimmät testipatterit perustuvat teoreettisesti ja rakenteellisesti monitasoiseen CHC-malliin. Näitä ei ole suomennettu. 10 TESTIEN HISTORIA: WISC Wechsler-Bellevue Intelligence test, 1939 myöhemmin nimellä WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale) Wechsler Intelligence Scale for Children (WISC), 1949 (Suomessa ilman normeja 1974) Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence (WPPSI), 1967 WISC-R, 1974 (Suomessa 1984) WISC-III, 1991 (Suomessa 1999) WISC-IV, 2003 (Suomessa 2010) 11 12
4 WISC-IV NORMITUS SUOMESSA Yhdysvalloissa virallista väestönlaskentaa tekevä kauppaministeriön U.S. Bureau of the Census on laatinut aineiston keruuta varten väestöä edustavat tiedot iän, sukupuolen, rodun, oman tai vanhempien koulutuksen ja maanosan mukaan. Yhdysvaltalaisia aineistot on kerätty rekrytoimalla testattavat eri paikoista, esimerkiksi ostoskeskuksista tai nettiyhteisöistä. Suomessa viimeisimpiin Wechslerin testeihin tehtiin otanta suomenkielisestä väestöstä väestörekisteristä iän ja paikkakunnan mukaan, minkä perusteella on WPPSI-III:n ja WISC-IV:n normiaineiston testattaville lähetetty pyyntö osallistua tutkimuksiin. WISC-IV NORMITUS SUOMESSA Wechslerin yhdysvaltalaisten testistöjen normitaulukoissa esitettävät arvot perustuvat aineistoon, jossa ei ole mukana henkilöitä, joilla on todettu sairauksia (esimerkiksi epilepsia tai aivovamma), lääkityksiä, kuulo- tai näkövammoja tai muita tiloja, jotka vaikuttaisivat kognitiiviseen suorituskykyyn. Edellä mainittujen ryhmien tuloksia ei siis ole sisällytetty normiaineistoon. Lisäksi tutkittavien äidinkieli on ollut englanti. Myös suomalaisten Wechslerin testistöjen viimeisimpien laitosten (WPPSI-III ja WISC-IV) sekä WAIS-IV:n kohdalla on normiaineiston keruussa käytetty vastaavia poissulkukriteereitä kuin Yhdysvalloissa ja poistettu kaikki tutkittavat, joilla on ollut jokin tutkimuksesta poissulkemiseen vaikuttava lääkärin diagnosoitu sairaus tai muu tila tai tutkittavan äidinkieli ei ole ollut suomi. yksittäisen henkilön testituloksia verrataan aina normaaliväestössä olevaan kykyjen vaihteluun Poissulkukriteerien vuoksi testistö ei välttämättä erottele hyvin heikkoja tuloksia saavia toisistaan. 13 WISC-IV NORMITUS RUOTSISSA Ruotsalaiseen WISC-IV:en oli kerätty pieni ruotsalaisten lasten otos (n=290) tunnuslukujen vertailua varten, mutta sitä ei ole hyödynnetty normitaulukkojen laskemiseen. Samaa strategiaa on noudatettu myös ruotsalaisen WPPSI:n osalta, jossa osapsykometrisistä analyyseistä oli tehty pienen ruotsalaisen otoksen (n=318) perusteella, mutta normit ovat Iso-Britannian testistä. 14 TESTIEN HISTORIA: NEPSY Taustalla aivovauriotutkimukset ja niihin liittyvät neuropsykologiset testit ensimmäisissä versioissa neuropsykologinen lähestymistapa, joka myöhemmin tehtäviä kehittämällä muutettu psykometriseksi Norjassa käytetään ruotsalaista versiota WISC-IV:stä ja sen normitaulukoita
5 Kehitys noin tai yli 1 sd edelliseen ikäryhmään Kehitys noin 0,5 sd edelliseen ikäryhmään Kehitys selväs7 alle 0,5 sd edelliseen ikäryhmään useimmissa testeissä ei kehitystä 11-ikävuoden jälkeen poikkeuksena kiirehditty nimeäminen visuaalinen tarkkaavuus sanojen keksiminen merkittäviä sukupuolieroja tarkkaavuuden muistin visuo-spatiaalisten ja sosiaalisen havaitsemisen tehtävissä hieman yllättäen järjestelmällisiä sukupuolieroja ei kielellisissä tai sensomotorisissa tehtävissä 12/37 sukupuolieroja ei raportoitu MITÄ TESTAAMINEN OIKEASTAAN ON? Esim. Sanavarasto Suomen kielen perussanakirjassa on noin satatuhatta sanaa, kaikkia näitä ei voi kysyä, joten pitää ottaa pieni, mutta mahdollisimman edustava otos sanoista: kaikkien ymmärtämästä harvojen ymmärtämään kysytään näiden sanojen merkitystä isolta joukolta sen kielen ja kulttuurin omaksuneita henkilöitä, jotta tiedetään, miten tavanomaista on osata nämä sanat. sanojen valinta on tarkkaa puuhaa. Sanojen tuttuus on kulttuurisidonnaista ja kulttuurissa muuttuvaa (komelianttari, leiviskä, puhelinluettelo) KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Puhelinluettelo - Telefonkatalog 19 20
6 WISC-IV KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Matriisipäättely oivaltavan älykkyyden ja yleisen älykkyyden mitta (vrt. Raven matriisit) neljä erityyppistä matriisipäättelymallia: diskreetin ja jatkuvan mallin täydentäminen, analoginen päättely, sarjallinen päättely 21 Kirjain-numerosarjat 22 NEPSY-II KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Sano ensin numerot järjestyksessä ja sitten kirjaimet sequencing, mental manipulation, attention, short-term auditory memory, visuospatial imaging, processing speed 23 24
7 NMI-WISC -TUTKIMUS: KONTROLLIRYHMÄN KESKITASO 1 MILTÄ NÄYTTÄÄ TAVALLINEN KOGNITIIVINEN SUORITUSPROFIILI Esimerkki Suomen keskimääräisimmistä lapsista 1 14" T11" T T13" T14" T15" T1 T17" T1 T19" 4" 2" 25 Normiaineistoon verrattuna WISC - 4 LTK Verrokki n mean 7,91 7,48 SD 2,62 2,2 0" pienin vaihtelu: 6 12 pistettä (2 SD) YT_s3" SK_s3" LA_s3" SV_s3" YK_s3" KT_s3" MK_s3" KJ_s3" KU_s3" KO_s3" 26 MITÄ TARKOITTAA ERON SUURUUS 2SD? SD = standard deviation, keskihajonta käytetään usein eron suuruuden vakioituna mittana WISC-IV:n suomalaisessa normiaineistossa (n>800), josta oli poistettu lapset, joilla on kehityksellisiä häiriöitä tai oppimisvaikeuksia, keskimääräinen vaihtelu parhaimman ja heikoimman osatestin välillä 8,59 standardipistettä asteikolla 10±3. pituus- ja painotaulukoissa 2SD on tavanomaisesta selvästi poikkeava 27 28
8 MITÄ TARKOITTAA ERON SUURUUS 2SD? Jos lasten keskipituus on 140 cm ja keskihajonta on 10 cm silloin cm välillä on 67% lapsista ja 2 SD = 120 tai 160 cm pitkä lapsi (heitä on 2%+2%) Suomenruotsinkieliset lapset ja WISC-IV Alustava tarkastelu keskeisistä tuloksista Kognitiivisissa mitoissa ero tarkoittaa samaa kuin keskitasoisen ja lievästi kehitysvammaisen tai keskitasoisen ja huippulahjakkaan välillä 29 WISC-IV osatestien standardipisteet suomalaisiin ja ruotsalaisiin normeihin suhteutettuna, 1 lk Kielellinen Havainto Työmuisti P-nopeus 30 WISC-IV osatestien standardipisteet suomalaisiin ja ruotsalaisiin normeihin suhteutettuna, 4 5 lk Kielellinen Havainto Työmuisti P-nopeus 13" 11" 13" 11" 2SD 9" 7" FIN" SWE" 2SD 9" 7" FIN" SWE" 5" Likheter" Ordförråd" Förståelse" Blockmönster" Bildkategorier" Huom! Käännös tehty suomalaisesta versiosta. Matriser" SifferrepeEEon" BokstavsGsifferGserier" Kodning" Symbolletning" 5" Likheter" Ordförråd" Förståelse" Blockmönster" Bildkategorier" Huom! Käännös tehty suomalaisesta versiosta. Matriser" SifferrepeEEon" BokstavsGsifferGserier" Kodning" Symbolletning" 31 32
9 Nuorempien ja vanhempien ikäryhmien indeksi- ja kokonaisäo-pisteet suomenkielisten normeihin suhteutettuna 130# 120# 110# 100# 90# Younger# Older# Kognitiivisten testien sanalliset kuvaukset 80# 70# VCI# PRI# WMI# PSI# FSIQ# Vanha tautiluokitus Testilautakunnan suositus 35 36
10 NEPSY-II NEPSY-II NEPSY&II(och(Svenska(normer( Nepsy&II(och(Finska(normer(( " 14" Younger" Older" Total" Younger" Older" Total" 4" 4" 2" 2" 0" Förståelse"av" instruk6oner" Påskyndad" benämning" Seman6sk" Fonologisk" Minne"för"namn" Fonologisk" bearbetning" Ordflöde 0" Förståelse"av" instruk6oner" Påskyndad"benämning" Ordflöde" Minne"för"namn" Minne"för"beräCelser" Ordlistor" KAHDET NORMIT 13" 11" 9" Förståelse"av"instruk9oner" Påskyndad"benämning" TESTITULOSTEN TULKINTA 7" Finska" Svenska" 39 40
11 MITÄ TEHDÄ? WISC-IV suomalaisen version tehtävien ja normien käyttö havaintopäättelyssä, työmuistissa ja prosessointinopeudessa mahdollista WISC-IV kielellisten mittojen käännökset eivät tuota mielekkäitä tuloksia NEPSY-II (ruotsalainen) äänteiden prosessointi, nimien muistaminen, ohjeiden ymmärtäminen, kiirehditty nimeäminen epävarmoja käytettäväksi NEPSY-II (suomalainen) kiirehditty nimeäminen, kertomuksen oppiminen, ohjeiden ymmärtäminen epävarmoja käytettäväksi MITÄ TEHDÄ? Lue syksyllä ilmestyvä oppaamme tarkasti! ILS (Inlärningsvårigheter) -hanke NMI, yhteistyössä Åbo Akademin (Psykologian ja logopedian laitos, Vaasan erityisopetuksen yksikkö), Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa on aloittanut lasten oppimisvalmiuksiin ja lukemiseen liittyvien kielellisten taitoihin liittyvän kehittämishankkeen, jossa myös kerätään edustavia viiteaineistoja lukutaitoihin liittyviin keskeisiin testeihin. Pilottitutkimukset aloitettu keväällä KIITOS -TACK Erityiset kiitokset yhteistyöstä Tutkimukseen osallistuneet lapset sen mahdollistaneet vanhemmat ja koulut Åbo Akademi Psykologian laitos Folkhälsan Svenska Kulturfonden Brita Maria Rendlunds Minne Svenska Folkskolans vänner 43
Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI
www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille
LisätiedotTestilautakunta KOGNITIIVISTEN TESTIEN SANALLISET LUOKITUKSET JOHDANTO
Testilautakunta KOGNITIIVISTEN TESTIEN SANALLISET LUOKITUKSET 16.5.2018 JOHDANTO Psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen kykytason arviointiin tarkoitettuja, suomalaiseen väestöön normeerattuja
LisätiedotPSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ
MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN
LisätiedotÄlykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä Kliinisen työn näkökulma SISÄLTÖ
Älykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä - Kliinisen työn näkökulma Terhi Mikola, psykologi, neuropsykologiaan erikoistuva terhi.mikola@neural.fi 8.4.2013 SISÄLTÖ 1. Älykkyystutkimuksen historiasta
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotKOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET
KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,
LisätiedotNopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla
Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotMatematiikan solmukohdat
Matematiikan solmukohdat Pyhäntä 28.10.2013 Ohjaavat opettajat Raisa Sieppi ja Eija Häyrynen etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Kuinka luvut opitaan Noin 2-vuotiaana lapset huomaavat kuinka luvut viittaavat
LisätiedotCV /Pekka Räsänen /8
CV /Pekka Räsänen 7.9.2014 1/8 Curriculum vitae Family name: Räsänen First name: Pekka Date of birth 030364 Nationality: Finnish Mother tongue Finnish Marital status, children Employer: Home address: Married
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotAikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus
Eka Roivainen NÄIN TUTKIN Aikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus ja älykkyystestit Lievän älyllisen kehitysvammaisuuden yhtenä kriteerinä on älykkyystestillä mitattu kokonaistaso, joka on alle 70 ÄO-pistettä.
LisätiedotDyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa
DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?
LisätiedotMatematiikan rakennuspalikoita järjestämään esi- ja alkuopetuksessa
Matematiikan rakennuspalikoita järjestämään esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -tapahtuma 12. 13.2.2014, Jyväskylän Paviljonki KT Sirpa Eskelä-Haapanen, Jyväskylän yliopisto, OKL Mitä opetellaan, miten
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotOPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA
OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA 18. valtakunnallinen tutkijatapaaminen Jyväskylässä 24.-25.4.2015 Tapahtuman järjestäjät: Niilo Mäki Instituutti ja ForLearning-tutkimusverkosto Oppimisvaikeustutkijoiden
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotOnko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?
Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotInterventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio
Interventiot erityispedagogiikassa Professori, Pirjo Aunio 13.11.2018 Pirjo.aunio@helsinki.fi Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija: On kerännyt syvällistä tietoa arvioinnista ja interventio-ohjelmista
LisätiedotNiilo Mäki Instituutti
Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-
LisätiedotOppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotMiksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotOppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotKorkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa
Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotPSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotPSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta
LisätiedotNMI:n uudet kuulumiset apua ja tukea lapsille ja perheille oppimisvaikeuksissa. Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja
NMI:n uudet kuulumiset apua ja tukea lapsille ja perheille oppimisvaikeuksissa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Professori Niilo Mäki 1902-1968 Merkittävin neuropsykologian ja erityispedagogiikan
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotLukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%
www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille
LisätiedotTOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS
TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotLaura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA
Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)
LisätiedotKärkihankkeen arvioinnin esittely Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti
Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Hallituksen kärkihanke 4 Kärkihankkeen arvioinnin esittely Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Niilo Mäki
LisätiedotSuomalaisten aikuisten digitaaliset taidot
Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen
LisätiedotAjattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus
AJATELLAAN! Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus Risto Hotulainen & co Opettajankoulutuslaitos/Erityispedagogiikka 17.3.2016 1 AJATTELUTAITOJEN HARJOIT- TAMISESTA (meidän
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki rakenteena ja käytänteenä: Toteutuuko oppilaiden välinen tasaarvo?
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki rakenteena ja käytänteenä: Toteutuuko oppilaiden välinen tasaarvo? piia.bjorn@uef.fi Espoo 2019 Tavoitteena vertailevassa tutkimuksessamme tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotTUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE
Matti Katila ja Asko Soukka TUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE Tietojärjestelmätieteen tutkimussuunnitelma 7.11.2012 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 1 TUTKIMUKSEN
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotKieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus
Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotTulevaisuuden matemaattisen ajattelun kultivointi
Tulevaisuuden matemaattisen ajattelun kultivointi Erno Lehtinen, Boglarka Brezovszky, Gabriela Rodriguez-Aflecht, Jake McMullen, Nonmanut Ponksakdi, Maikki Jaatinen & Minna Hannula- Sormunen Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotPikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL
Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta
LisätiedotTeknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena
Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä
Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:
LisätiedotOpiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki
Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotOppimisvaikeudet ja psyykkinen hyvinvointi
Oppimisvaikeudet ja psyykkinen hyvinvointi mihin tuki tulisi kohdentaa? Onko meillä malttia sijoittaa lapsuuteen? -Seminaari Jyväskylä 20.9.2018 TUIJA ARO, DOSENT TI, YLIOPISTONLEHTORI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO: VUOSIKERTOMUS 2013 YHTEENVETO TOIMINNASTA 2013... 5
VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO: YHTEENVETO TOIMINNASTA 2013... 5 NIILO MÄKI SÄÄTIÖ INSTITUUTIN YLLÄPITÄJÄNÄ... 8 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 9 NIILO MÄKI INSTITUUTIN TOIMINTA VUONNA 2013... 10
LisätiedotSuomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot
Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot Jyväskylä 9.2.2018 klo 13 (B 103 Minna) Marko van den Berg & Najat Ouakrim-Soivio 1 Tiedonalalalähtöiset tekstitaidot lukion historian
LisätiedotJänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille
Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.
LisätiedotNopean sarjallisen nimeämisen yhteys laskemisen sujuvuuteen hitailla laskijoilla
Nopean sarjallisen nimeämisen yhteys laskemisen sujuvuuteen hitailla laskijoilla Eira Aatola Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2018 Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotDigitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä
Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä
LisätiedotKatsaus LukiMatiin. ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna. S Johanna Manninen, Niilo Mäki Instituutti
Katsaus LukiMatiin ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna S 11.4.2013 1 LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi S Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (I-vaihe 2007-2009, II-vaihe 2010-2011 ja III-vaihe
LisätiedotKielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
LisätiedotLukemisen ja laskemisen perustaitojen esteetön arviointi Mukaan -tehtävillä. 2.4.2014 Helsinki. Tehtäväkuvaukset. neure
Lukemisen ja laskemisen perustaitojen esteetön arviointi Mukaan -tehtävillä 2.4.2014 Helsinki Tehtäväkuvaukset neure Sisältö: 3 Nopeustehtävä 4 Määrien vertailu 1-9 5 Lukujen vertailu 1-9 6 Yhteenlasku
Lisätiedot