KUKA PUHUU? NMI MATERIAL PÅ SVENSKA HUR PRESTERAR FINLANDSSVENSKA BARN I ÖVERSATTA PSYKOLOGISKA TESTBATTERIER (WISC-IV OCH NEPSY-II)?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUKA PUHUU? NMI MATERIAL PÅ SVENSKA HUR PRESTERAR FINLANDSSVENSKA BARN I ÖVERSATTA PSYKOLOGISKA TESTBATTERIER (WISC-IV OCH NEPSY-II)?"

Transkriptio

1 Svenska kulturfonden och Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne UTREDNING AV INLÄRNINGSSVÅRIGHETER HOS FINLANDSSVENSKA BARN - HAR VI TILLFÖRLITLIGA MÄTMETODER? Ääriryhmien (imetysaika alle 1 kk vs yli 12 kk) välillä pieni ero älykkyystesteissä (d=0,25) 30vuotiaana (WAIS-III) Älykkyys selitti 72% tulojen vaihtelusta 30-vuotiaana Fre kl Elhusets auditorium, Runebergsgatan 1 A, Helsingfors HUR PRESTERAR FINLANDSSVENSKA BARN I ÖVERSATTA PSYKOLOGISKA TESTBATTERIER (WISC-IV OCH NEPSY-II)? The association between breastfeeding and child IQ can be largely explained by sociodemographic factors, parental lifestyle and maternal IQ. Our results cannot confirm beneficial effects of breastfeeding on child intelligence. Sajjad, A., Tharner, A., Kiefte-de Jong, et al. (2015). Breastfeeding duration and non-verbal IQ in children. Journal of epidemiology and community health. Pekka Räsänen varatoiminnanjohtaja, neuropsykologi (VET) Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä 1 2 KUKA PUHUU? Syväoja, H., Tammelin, T., Ahonen, T. Räsänen, P., Tolvanen, A., Kankaanpää, A., & Kantomaa, M.T. (in press). Internal consistency and stability of the CANTAB neuropsychological test battery in children. Psychological Assessment. Aunio, P. & Räsänen, P. (in press). Core numerical skills for learning arithmetic in children aged five to eight years. European Early Childhood Education Research Journal. Hannula-Sormunen, M. M., Lehtinen E., & Räsänen P. (in press, May 2015). Children s preschool subitizing, spontaneous focusing on numerosity and counting skills as predictors of mathematical performance 6-7 years later at school. Mathematical Thinking and Learning. Räsänen, P. (in press, April 2015). Computer-assisted Interventions on Basic Number Skills. In R. Cohen Kadosh & A. Dowker, (eds.) The Oxford Handbook of Mathematical Cognition. Oxford University Press. Räsänen, P., Käser, T., Wilson, A., von Aster, M., Maslov, O., & Maslova, U. (2015). Assistive Technology for Supporting Learning Numeracy (pp ). In B O Neill & A. Gillespie, (eds.) Assistive Technology for Cognition: A handbook for clinicians and developers. Current Issues in Neuropsychology. Psychology Press. Mazzocco, M., & Räsänen, P. (2013). Contributions of longitudinal studies to evolving definitions and knowledge of developmental dyscalculia. Trends in Neuroscience and Education, 2, Zhang, X., Koponen, T., Räsänen, P., Aunola, K., Lerkkanen, M., & Nurmi, J. (2013). Linguistic and Spatial Skills Predict Early Arithmetic Development via Counting Sequence Knowledge. Child Development. 3 NMI MATERIAL PÅ SVENSKA LUKIMAT - Inlärnings- och utvärderingsplattform för grundläggande läsfärdigheter samt för inlärningsberedskap i matematik (NMI 2007 ) Kaninhistorier Träning i aktiv hörförståelse (på hösten 2015)(Mattinen, Kajamies, Räsänen, Hannula-Sormunen, Lehtinen, 2014) Nallematte - Program för utveckling av tidig matematisk inlärningsförmåga (Mattinen, Räsänen, HannulaSormunen, Lehtinen, 2010; översättning till svenska 2013) KTLT - Ett test i räknefärdighet för årskurser 7 9, (Räsänen & Leino, 2005; Räsänen, Leino, Linnanmäki, Korhonen, 2012) LENE - Den neurologiska bedömningen av barn i lekåldern (Riitta Valtonen, Kirsi Mustonen & työryhmä, 2003; översättning till svenska 2012) RMAT - Test av räknefärdighet hos elever i åldern 9-12 år (Räsänen, 2004; Räsänen, Linnanmäki, Haapamäki, Skagersten, översättning till svenska 2008) KUMMI 1. Läsförståelse: Teorier och övningar (Aro, 2002; översättning till svenska 2007) 4

2 LUKIMAT - VIERAILIJATILASTO (1 KK): RUOTSINKIELISET SIVUT Keskimäärin n. 6 uutta vierailijaa/työpäivä Suomesta ja 5 Ruotsista MIHIN PSYKOLOGISIA TESTEJÄ TARVITAAN? 5 6 Kognitiivisten taitojen eri osa-alueet (kieli, sujuvuus, hahmotus, muisti, yms.) Lasku- taitojen valmiudet 1. luokalla Erilaisia matemaattisia taitoja 4. luokalla MIKSI PITÄÄ OLLA PSYKOLOGISIA TESTEJÄ? Niillä voidaan tutkia ajattelun ilmiöitä, joita ei voi suoraan havainnoida (esim. sanavarasto, työmuisti) Testien avulla voidaan sekä ennustaa että selittää (lue: ymmärtää) menestymistä erilaisissa oppimista, osaamista, päättelyä, jne. vaativissa tilanteissa Zhang, X., Räsänen, P., Koponen, T., Aunola, K., Lerkkanen, M., & Nurmi, J. (in preparation). Knowing, Applying, and Reasoning about Arithmetic: Roles of Domain-General and Numerical Skills in Multiple Domains of Arithmetic Learning Tämä ymmärrys auttaa meitä sekä ymmärtämään että tukemaan paremmin yksilöitä ja kehittämään uusia tuen muotoja 7 8

3 KAKSI TRADITIOTA TESTIRAKENTEISSA 1. Tarkastellaan kykyjä ja taitoja jatkumona erittäin heikosta erinomaiseen psykometrinen lähestymistapa, mm. WISC 2. Ajatellaan, että on olemassa iso tavanomaisen osaamisen vaihtelu (kaikkien pitäisi osata) ja sitä heikommat suoritukset kertovat aivotoiminnallisista pulmista Psykometrinen neuropsykologinen lähestymistapa, alunperin Nepsy Molemmissa lähtökohtana on, että verrataan yksilön tai ryhmän suoritusta johonkin viiteryhmään. Neuropsykologinen 9 TESTIEN HISTORIA: WISC Taustalla 1890-luvulta alkaneet kehitysvammaisuustutkimukset sekä I ja II MS rekrytointitutkimukset Pääosa eri tehtävämalleista on peräisin luvuilta Psykometrinen lähestymistapa Versiot 1 3 jako kielelliseen ja suoritusindeksiin, uudessa 4-versiossa otettu käyttöön uusien älykkyysteorioiden käsitteet, mutta ei rakennetta 10 tehtävää ja 4 indeksiä (kielellinen päättely, havaintopäättely, työmuisti, prosessointinopeus) Muut yleisimmät testipatterit perustuvat teoreettisesti ja rakenteellisesti monitasoiseen CHC-malliin. Näitä ei ole suomennettu. 10 TESTIEN HISTORIA: WISC Wechsler-Bellevue Intelligence test, 1939 myöhemmin nimellä WAIS (Wechsler Adult Intelligence Scale) Wechsler Intelligence Scale for Children (WISC), 1949 (Suomessa ilman normeja 1974) Wechsler Preschool and Primary Scale of Intelligence (WPPSI), 1967 WISC-R, 1974 (Suomessa 1984) WISC-III, 1991 (Suomessa 1999) WISC-IV, 2003 (Suomessa 2010) 11 12

4 WISC-IV NORMITUS SUOMESSA Yhdysvalloissa virallista väestönlaskentaa tekevä kauppaministeriön U.S. Bureau of the Census on laatinut aineiston keruuta varten väestöä edustavat tiedot iän, sukupuolen, rodun, oman tai vanhempien koulutuksen ja maanosan mukaan. Yhdysvaltalaisia aineistot on kerätty rekrytoimalla testattavat eri paikoista, esimerkiksi ostoskeskuksista tai nettiyhteisöistä. Suomessa viimeisimpiin Wechslerin testeihin tehtiin otanta suomenkielisestä väestöstä väestörekisteristä iän ja paikkakunnan mukaan, minkä perusteella on WPPSI-III:n ja WISC-IV:n normiaineiston testattaville lähetetty pyyntö osallistua tutkimuksiin. WISC-IV NORMITUS SUOMESSA Wechslerin yhdysvaltalaisten testistöjen normitaulukoissa esitettävät arvot perustuvat aineistoon, jossa ei ole mukana henkilöitä, joilla on todettu sairauksia (esimerkiksi epilepsia tai aivovamma), lääkityksiä, kuulo- tai näkövammoja tai muita tiloja, jotka vaikuttaisivat kognitiiviseen suorituskykyyn. Edellä mainittujen ryhmien tuloksia ei siis ole sisällytetty normiaineistoon. Lisäksi tutkittavien äidinkieli on ollut englanti. Myös suomalaisten Wechslerin testistöjen viimeisimpien laitosten (WPPSI-III ja WISC-IV) sekä WAIS-IV:n kohdalla on normiaineiston keruussa käytetty vastaavia poissulkukriteereitä kuin Yhdysvalloissa ja poistettu kaikki tutkittavat, joilla on ollut jokin tutkimuksesta poissulkemiseen vaikuttava lääkärin diagnosoitu sairaus tai muu tila tai tutkittavan äidinkieli ei ole ollut suomi. yksittäisen henkilön testituloksia verrataan aina normaaliväestössä olevaan kykyjen vaihteluun Poissulkukriteerien vuoksi testistö ei välttämättä erottele hyvin heikkoja tuloksia saavia toisistaan. 13 WISC-IV NORMITUS RUOTSISSA Ruotsalaiseen WISC-IV:en oli kerätty pieni ruotsalaisten lasten otos (n=290) tunnuslukujen vertailua varten, mutta sitä ei ole hyödynnetty normitaulukkojen laskemiseen. Samaa strategiaa on noudatettu myös ruotsalaisen WPPSI:n osalta, jossa osapsykometrisistä analyyseistä oli tehty pienen ruotsalaisen otoksen (n=318) perusteella, mutta normit ovat Iso-Britannian testistä. 14 TESTIEN HISTORIA: NEPSY Taustalla aivovauriotutkimukset ja niihin liittyvät neuropsykologiset testit ensimmäisissä versioissa neuropsykologinen lähestymistapa, joka myöhemmin tehtäviä kehittämällä muutettu psykometriseksi Norjassa käytetään ruotsalaista versiota WISC-IV:stä ja sen normitaulukoita

5 Kehitys noin tai yli 1 sd edelliseen ikäryhmään Kehitys noin 0,5 sd edelliseen ikäryhmään Kehitys selväs7 alle 0,5 sd edelliseen ikäryhmään useimmissa testeissä ei kehitystä 11-ikävuoden jälkeen poikkeuksena kiirehditty nimeäminen visuaalinen tarkkaavuus sanojen keksiminen merkittäviä sukupuolieroja tarkkaavuuden muistin visuo-spatiaalisten ja sosiaalisen havaitsemisen tehtävissä hieman yllättäen järjestelmällisiä sukupuolieroja ei kielellisissä tai sensomotorisissa tehtävissä 12/37 sukupuolieroja ei raportoitu MITÄ TESTAAMINEN OIKEASTAAN ON? Esim. Sanavarasto Suomen kielen perussanakirjassa on noin satatuhatta sanaa, kaikkia näitä ei voi kysyä, joten pitää ottaa pieni, mutta mahdollisimman edustava otos sanoista: kaikkien ymmärtämästä harvojen ymmärtämään kysytään näiden sanojen merkitystä isolta joukolta sen kielen ja kulttuurin omaksuneita henkilöitä, jotta tiedetään, miten tavanomaista on osata nämä sanat. sanojen valinta on tarkkaa puuhaa. Sanojen tuttuus on kulttuurisidonnaista ja kulttuurissa muuttuvaa (komelianttari, leiviskä, puhelinluettelo) KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Puhelinluettelo - Telefonkatalog 19 20

6 WISC-IV KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Matriisipäättely oivaltavan älykkyyden ja yleisen älykkyyden mitta (vrt. Raven matriisit) neljä erityyppistä matriisipäättelymallia: diskreetin ja jatkuvan mallin täydentäminen, analoginen päättely, sarjallinen päättely 21 Kirjain-numerosarjat 22 NEPSY-II KIELI- JA KULTTUURISIDONNAISUUS Sano ensin numerot järjestyksessä ja sitten kirjaimet sequencing, mental manipulation, attention, short-term auditory memory, visuospatial imaging, processing speed 23 24

7 NMI-WISC -TUTKIMUS: KONTROLLIRYHMÄN KESKITASO 1 MILTÄ NÄYTTÄÄ TAVALLINEN KOGNITIIVINEN SUORITUSPROFIILI Esimerkki Suomen keskimääräisimmistä lapsista 1 14" T11" T T13" T14" T15" T1 T17" T1 T19" 4" 2" 25 Normiaineistoon verrattuna WISC - 4 LTK Verrokki n mean 7,91 7,48 SD 2,62 2,2 0" pienin vaihtelu: 6 12 pistettä (2 SD) YT_s3" SK_s3" LA_s3" SV_s3" YK_s3" KT_s3" MK_s3" KJ_s3" KU_s3" KO_s3" 26 MITÄ TARKOITTAA ERON SUURUUS 2SD? SD = standard deviation, keskihajonta käytetään usein eron suuruuden vakioituna mittana WISC-IV:n suomalaisessa normiaineistossa (n>800), josta oli poistettu lapset, joilla on kehityksellisiä häiriöitä tai oppimisvaikeuksia, keskimääräinen vaihtelu parhaimman ja heikoimman osatestin välillä 8,59 standardipistettä asteikolla 10±3. pituus- ja painotaulukoissa 2SD on tavanomaisesta selvästi poikkeava 27 28

8 MITÄ TARKOITTAA ERON SUURUUS 2SD? Jos lasten keskipituus on 140 cm ja keskihajonta on 10 cm silloin cm välillä on 67% lapsista ja 2 SD = 120 tai 160 cm pitkä lapsi (heitä on 2%+2%) Suomenruotsinkieliset lapset ja WISC-IV Alustava tarkastelu keskeisistä tuloksista Kognitiivisissa mitoissa ero tarkoittaa samaa kuin keskitasoisen ja lievästi kehitysvammaisen tai keskitasoisen ja huippulahjakkaan välillä 29 WISC-IV osatestien standardipisteet suomalaisiin ja ruotsalaisiin normeihin suhteutettuna, 1 lk Kielellinen Havainto Työmuisti P-nopeus 30 WISC-IV osatestien standardipisteet suomalaisiin ja ruotsalaisiin normeihin suhteutettuna, 4 5 lk Kielellinen Havainto Työmuisti P-nopeus 13" 11" 13" 11" 2SD 9" 7" FIN" SWE" 2SD 9" 7" FIN" SWE" 5" Likheter" Ordförråd" Förståelse" Blockmönster" Bildkategorier" Huom! Käännös tehty suomalaisesta versiosta. Matriser" SifferrepeEEon" BokstavsGsifferGserier" Kodning" Symbolletning" 5" Likheter" Ordförråd" Förståelse" Blockmönster" Bildkategorier" Huom! Käännös tehty suomalaisesta versiosta. Matriser" SifferrepeEEon" BokstavsGsifferGserier" Kodning" Symbolletning" 31 32

9 Nuorempien ja vanhempien ikäryhmien indeksi- ja kokonaisäo-pisteet suomenkielisten normeihin suhteutettuna 130# 120# 110# 100# 90# Younger# Older# Kognitiivisten testien sanalliset kuvaukset 80# 70# VCI# PRI# WMI# PSI# FSIQ# Vanha tautiluokitus Testilautakunnan suositus 35 36

10 NEPSY-II NEPSY-II NEPSY&II(och(Svenska(normer( Nepsy&II(och(Finska(normer(( " 14" Younger" Older" Total" Younger" Older" Total" 4" 4" 2" 2" 0" Förståelse"av" instruk6oner" Påskyndad" benämning" Seman6sk" Fonologisk" Minne"för"namn" Fonologisk" bearbetning" Ordflöde 0" Förståelse"av" instruk6oner" Påskyndad"benämning" Ordflöde" Minne"för"namn" Minne"för"beräCelser" Ordlistor" KAHDET NORMIT 13" 11" 9" Förståelse"av"instruk9oner" Påskyndad"benämning" TESTITULOSTEN TULKINTA 7" Finska" Svenska" 39 40

11 MITÄ TEHDÄ? WISC-IV suomalaisen version tehtävien ja normien käyttö havaintopäättelyssä, työmuistissa ja prosessointinopeudessa mahdollista WISC-IV kielellisten mittojen käännökset eivät tuota mielekkäitä tuloksia NEPSY-II (ruotsalainen) äänteiden prosessointi, nimien muistaminen, ohjeiden ymmärtäminen, kiirehditty nimeäminen epävarmoja käytettäväksi NEPSY-II (suomalainen) kiirehditty nimeäminen, kertomuksen oppiminen, ohjeiden ymmärtäminen epävarmoja käytettäväksi MITÄ TEHDÄ? Lue syksyllä ilmestyvä oppaamme tarkasti! ILS (Inlärningsvårigheter) -hanke NMI, yhteistyössä Åbo Akademin (Psykologian ja logopedian laitos, Vaasan erityisopetuksen yksikkö), Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa on aloittanut lasten oppimisvalmiuksiin ja lukemiseen liittyvien kielellisten taitoihin liittyvän kehittämishankkeen, jossa myös kerätään edustavia viiteaineistoja lukutaitoihin liittyviin keskeisiin testeihin. Pilottitutkimukset aloitettu keväällä KIITOS -TACK Erityiset kiitokset yhteistyöstä Tutkimukseen osallistuneet lapset sen mahdollistaneet vanhemmat ja koulut Åbo Akademi Psykologian laitos Folkhälsan Svenska Kulturfonden Brita Maria Rendlunds Minne Svenska Folkskolans vänner 43

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Älykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä Kliinisen työn näkökulma SISÄLTÖ

Älykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä Kliinisen työn näkökulma SISÄLTÖ Älykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä - Kliinisen työn näkökulma Terhi Mikola, psykologi, neuropsykologiaan erikoistuva terhi.mikola@neural.fi 8.4.2013 SISÄLTÖ 1. Älykkyystutkimuksen historiasta

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Matematiikan solmukohdat

Matematiikan solmukohdat Matematiikan solmukohdat Pyhäntä 28.10.2013 Ohjaavat opettajat Raisa Sieppi ja Eija Häyrynen etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Kuinka luvut opitaan Noin 2-vuotiaana lapset huomaavat kuinka luvut viittaavat

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

CV /Pekka Räsänen /8

CV /Pekka Räsänen /8 CV /Pekka Räsänen 7.9.2014 1/8 Curriculum vitae Family name: Räsänen First name: Pekka Date of birth 030364 Nationality: Finnish Mother tongue Finnish Marital status, children Employer: Home address: Married

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Matematiikan rakennuspalikoita järjestämään esi- ja alkuopetuksessa

Matematiikan rakennuspalikoita järjestämään esi- ja alkuopetuksessa Matematiikan rakennuspalikoita järjestämään esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -tapahtuma 12. 13.2.2014, Jyväskylän Paviljonki KT Sirpa Eskelä-Haapanen, Jyväskylän yliopisto, OKL Mitä opetellaan, miten

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA

OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA OPPIMISEN HAASTEET NYT JA TULEVAISUUDESSA 18. valtakunnallinen tutkijatapaaminen Jyväskylässä 24.-25.4.2015 Tapahtuman järjestäjät: Niilo Mäki Instituutti ja ForLearning-tutkimusverkosto Oppimisvaikeustutkijoiden

Lisätiedot

Aikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus

Aikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus Eka Roivainen NÄIN TUTKIN Aikuisen lievä älyllinen kehitysvammaisuus ja älykkyystestit Lievän älyllisen kehitysvammaisuuden yhtenä kriteerinä on älykkyystestillä mitattu kokonaistaso, joka on alle 70 ÄO-pistettä.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Niilo Mäki Instituutti

Niilo Mäki Instituutti Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin.

Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN VARHAINEN HAVAINNOINTI JA SEURANTA esi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja Esiopetusryhmä miettii ja ilmoittaa tuotoksensa myöhemmin. 1-2lk Oppilaan : läksyjen teon Oppilaan

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta tuen järjestämiseksi Oppilas Vanhemmat Opettaja Erityisopettaja esi kasvun ja hyvinvoinnin lapsikohtaiset keskustelut, lapsen oppimissuunnitelma

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa ROKK- seminaari Helsinki 20.05.2015 Peppi Taalas Kielikeskus Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi Keskeisinä ajatuksina Fokus opedamisesta

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

APA-tyyli. Petri Nokelainen

APA-tyyli. Petri Nokelainen APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa

Lisätiedot

NMI:n uudet kuulumiset apua ja tukea lapsille ja perheille oppimisvaikeuksissa. Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja

NMI:n uudet kuulumiset apua ja tukea lapsille ja perheille oppimisvaikeuksissa. Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja NMI:n uudet kuulumiset apua ja tukea lapsille ja perheille oppimisvaikeuksissa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Professori Niilo Mäki 1902-1968 Merkittävin neuropsykologian ja erityispedagogiikan

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3% www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille

Lisätiedot

Kärkihankkeen arvioinnin esittely Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti

Kärkihankkeen arvioinnin esittely Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen lapsille ja nuorille Hallituksen kärkihanke 4 Kärkihankkeen arvioinnin esittely Juha-Matti Latvala, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Niilo Mäki

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus

Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus AJATELLAAN! Ajattelutaitojen interventiosta 1.-luokan oppilaille - pilottitutkimus Risto Hotulainen & co Opettajankoulutuslaitos/Erityispedagogiikka 17.3.2016 1 AJATTELUTAITOJEN HARJOIT- TAMISESTA (meidän

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE

TUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE Matti Katila ja Asko Soukka TUTKIMUSSUUNNITELMA: OPPIMISPELI TYÖMUISTILLE Tietojärjestelmätieteen tutkimussuunnitelma 7.11.2012 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 1 TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Tulevaisuuden matemaattisen ajattelun kultivointi

Tulevaisuuden matemaattisen ajattelun kultivointi Tulevaisuuden matemaattisen ajattelun kultivointi Erno Lehtinen, Boglarka Brezovszky, Gabriela Rodriguez-Aflecht, Jake McMullen, Nonmanut Ponksakdi, Maikki Jaatinen & Minna Hannula- Sormunen Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: VUOSIKERTOMUS 2013 YHTEENVETO TOIMINNASTA 2013... 5

SISÄLLYSLUETTELO: VUOSIKERTOMUS 2013 YHTEENVETO TOIMINNASTA 2013... 5 VUOSIKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO: YHTEENVETO TOIMINNASTA 2013... 5 NIILO MÄKI SÄÄTIÖ INSTITUUTIN YLLÄPITÄJÄNÄ... 8 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 9 NIILO MÄKI INSTITUUTIN TOIMINTA VUONNA 2013... 10

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus Käyttäjän opas Niilo Mäki Instituutti, 2011 Koponen, T., Salminen, J., Aunio, P. & Polet, J. LukiMat - Oppimisen arviointi: Matematiikan tuen

Lisätiedot

ThinkMath-verkkopalvelu. Matemaattisten taitojen tutkimukseen perustuva tukeminen

ThinkMath-verkkopalvelu. Matemaattisten taitojen tutkimukseen perustuva tukeminen Kokeilut ja käytänteet Riikka Mononen Pirjo Aunio Anna Tapola ThinkMath-verkkopalvelu. Matemaattisten taitojen tutkimukseen perustuva tukeminen Kohokohdat ThinkMath-verkkopalvelu tarjoaa tutkimukseen perustuvaa

Lisätiedot

Katsaus LukiMatiin. ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna. S Johanna Manninen, Niilo Mäki Instituutti

Katsaus LukiMatiin. ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna. S Johanna Manninen, Niilo Mäki Instituutti Katsaus LukiMatiin ITK2013, 10.-12.4.2013 Hämeenlinna S 11.4.2013 1 LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi S Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (I-vaihe 2007-2009, II-vaihe 2010-2011 ja III-vaihe

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Mikko Aro, prof. Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka, Jyväskylän yliopisto Tuija Aro, tutkija, dos. Niilo Mäki Instituutti Tutkitut oppimisvaikeuksien

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Lumosity älykkyyspelien vaikutus älykkyyteen. Iiro Nurmi

Lumosity älykkyyspelien vaikutus älykkyyteen. Iiro Nurmi Lumosity älykkyyspelien vaikutus älykkyyteen Iiro Nurmi Tutkimussuunnitelma ICT2TN011-24 17.03.2014 Tiivistelmä Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Tekijä tai tekijät Iiro Nurmi Raportin nimi Lumosity älykkyyspelien

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI Arjen sankareita lasta kannatteleva kumppanuus: Maire Saksola, Johanna Liukkonen, Sari-Maarika Mäntymaa SISUKAS 2012-2016 PROJEKTI WWW.PESAPUU.FI Sisukastiimi Christine Välivaara, projektipäällikkö Johanna

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot