]ANNE VILJAMAA. Werner Söderström Osakevhriö Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "]ANNE VILJAMAA. Werner Söderström Osakevhriö Helsinki"

Transkriptio

1

2

3 ]ANNE VILJAMAA Werner Söderström Osakevhriö Helsinki

4 Kirja on omistettu lapsilleni Niklakselle, Adelinalle, Danielalle, Odelialle ja Tofferille. Ilman teitä olisin vielä kärsimättömämpi. Kiitos suurenmoiselle ja kirkkaasti ajattelevalle kustannustoimittajalleni Ulla Paavilaiselle, joka jaksaa pitää tiukkaa ryhtiä jokaisen kirjan kanssa ja joka löytää ladun pimeässäkin. Kiitos mainioille kollegoilleni Jyrki Pukariselle ja Sanelle ajatuksen kirkastamisesta ja henkisestä sparraamisesta. Kiitos myös harjoittelukaverilleni Arille. Tämän kirjan tekoon on saatu tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä ja WSOY:n kirjallisuussäätiöltä. WSOY ja Janne Viljamaa Toimittaja: Ulla Paavilainen Graafinen suunnittelu: Marjaana Virta ISBN Bookwell Oy Porvoo 20 10

5 Lukijalle 7 SISÄLLYS Pidä puolesi 9 Narsismi ei aina näy päälle 11 Narsisti rakastaa valtaa 23 Henkinen elämä kaapattu 27 Fyysisesti uhattu 40 Piilossa kulissin takana 56 Rahalla ostettu rakkaus 71 Narsistilla töissä 78 Lahkon lamauttama 109 Narsistinen yhteiskunta 124 Telkkari avaa tavikselle taivaan 126 Narsisti ajattelee puolestasi 135 Autoritaarinen ihminen alistaa ja alistuu 140 Iso paha yritysmaailma 148 Narsistisen yhteiskunnan uhkakuvia 150 Eroon narsistista 159 Hyödyllistä tietoa 170

6

7 LUKIJALLE PIDÄ PUOLESI - IRTI NARSISTIN HAMPAISTA -kirjan tarkoitus 00 auttaa kiinnittämään huomio narsistisen häiriön piirteisiin ja auttaa huomaamaan, miten joidenkin ihmisten vaikutuspiirissä toimiminen on itsetuonolle vahingollista. Kirja voi auttaa tunnistamaan vallankäytön ja manipulaation muotoja, sillä vallankäyttö ja alistaminen voivat kätkeytyä myös hymyilyn ja "rakastamisen" kulissin taakse. Empatia on manipulaation pikkuveli ja sarkasmi vihan sukulainen. Kirja ei ole narsistinmetsästysopas, vaan siihen tutustumalla voi lisätä itsetuntemusta ja vahvistaa itsevarmuutta. Niitä molempia tarvitaan narsistin valtapiiristä irtautumisessa. Syy ei ole aina minussa, vaikka narsisti näin väittääkin. Ihmistieteissä täytyy muistuttaa jatkuvasti itselleen, miten voin olla myös väärässä. Täytyy hillitä ensimmäisen kiven heittämistä. Narsistilla ensimmäinen kivi on herkässä. Hänhän on syytön, lavastettu ja muutenkin kaiken puolin esimerkillinen. Narsismi ja vallankäyttö ovat läsnä myös asiantuntija-asiakassuhteissa. Asiantuntija voi kertoa, että sinulla on jokin ongelma, josta et itse ole tietoinen. Nöyrä kysyjä luottaa sokeasti guruun uskaltamatta pohtia itse. Ennen vanhaan pohdittiin, mitä itse ongelmalle voisi tehdä. Nykyään mietitään, mitä Dr. Phil asiasta tuumaisi. Kannattaakin pitää mielessä, että gurukin on ihminen ja saattaa langeta lukemaan muiden ajatuksia ja elämään toisten elämää. Jokaisella meillä lienee omassa elämässäkin riittävästi puuhaa. Omaa elämää ja ajattelua ei kannata luovuttaa karismaattisellekaan gurulle. Kriittisyys ja vapaa mielipiteidenvaihto ovat narsistisen pönäkkyyden kaatajia. Ei ihme, että hirmuhallitsijat teloittavat aluksi ajattelijat ja humoristit. Huumori ja itseironia eivät kuulu todellisen narsistin harrastuksiin. Jäykistely leviää pelottavalla varmuudella narsistin lähiympäristöön. Mitä kovemmat olosuhteet, sitä tiuhemmin huumorin kukkaa on kasteltava. Jokainen on omien ajatustensa guru ja oman elämänsä sankari. Vain opiskelemalla ja ihmisen ajatteluun ja toimintaan perehtymällä voi tulla myös oman elämänsä guruksi, mikä on ihailtava tavoite. Tieto on valtaa myös ihmistieteissä. Psykologiaa pitemmälle lukeneen tuntee hänen varovaisuudestaan LUKIJALLE 7

8 diagnosoida muita. Todelliselta asiantuntijalta pikadiagnoosia on turha odottaa. Pikadiagnoosin "selvä narsisti" tai "psykopaatti" saa henkilöltä, joka on liian itsevarma kyvystään lukea muita ihmisiä. Hän syyttää muita narsistiksi, mutta on pikadiagnoosin antajana itse narsisti. Toivottavasti kirja innostaa perehtymään lisää sosiaalipsykologiaan ja vallankäyttöön ihmissuhteissa. Myös kaunokirjallisuudesta löytyy mainioita aihetta käsitteleviä kirjoja. Kun narsistin tai mahdottoman ihmisen tapaa, häntä osaa oikealla tavalla epäillä ja hänen puheitaan pystyy kyseenalaistamaan, ennen kuin hän on levittänyt verkkoosa joka paikkaan ja peräytyminen on mahdotonta. Jos kaikki näyttää liian hyvältä narsistin kanssa, näin luultavasti onkin. Narsisti on illuusion luomisen mestari. Narsistin omatunto on puhdas- se on käyttämätön. Paljon aineistoa ja tarinoita olen saanut eri puolella Suomea pitämistäni Tunnista narsistin naamiot -koulutuksista, joihin osallistuneille haluan osoittaa lämpimät kiitokseni. Helsingissä kesäkuussa Janne Viljamaa 8 PIDÄ PUOLESI

9 PIDÄ PUOLESI PIDÄ PUOLESI - IRTI NARSISTIN HAMPAISTA -kirjassa hahmotellaan kuvaa narsistista vanhempana, esimiehenä ja elämänkumppanina. Kirjassa pohditaan narsismin olemusta sosiaalipsykologian näkökulmasta, jolloin keskitytään vallankäytön, manipulaation ja alistamisen eri muotoihin. Narsistilla on usein epäsosiaalisia taipumuksia, hän on monesti tunne-elämäitään epävakaa ja huomionhakuinen. Hän reagoi pettymyksiin lapsenomaisesti raivoamalla, manipuloimaila tai mököttämällä. Läheisen ihmisen narsismi, olkoon se lääketieteellisesti diagnosoitu tai ei, vaikuttaa kaikkeen vuorovaikutukseen. Lääketieteellisesti diagnosoitavissa olevasta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä katsotaan kärsivän noin prosentin verran ihmisistä. Häiriötasoinen narsismi on sen sijaan huomattavasti laajemmin levinnyt ilmiö. Neljän luonnehäiriötyypin, narsistisen, epäsosiaalisen, huomiohakuisen ja epävakaan persoonallisuushäiriön, yhteinen esiintyvyys on aikuisväestössä 7-9 prosenttia ja pelkästään miehillä prosenttia. Lisäksi huomattavasti tätä laajemmalla joukolla on persoonallisuudenpiirteitä, jotka tekevät toiminnan heidän kanssaan äärimmäisen vaikeaksi, kitkaiseksi ja epämiellyttäväksi. Kirjassa käsitellään narsistisen persoonallisuushäiriön lisäksi tasapainotonta, epävakaata persoonallisuushäiriötä, sääntöihin sopeutumatonta, epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä ja huomionhakuista persoonallisuushäiriötä, jolloin ihminen haluaa olla jatkuvasti keskipisteenä ja yrittää valokeilan suuntautuessa toisaalle suunnata sen takaisin itseensä. Suurin osa meistä on joka päivä tekemisissä luonnehäiriöisen kanssa kotona tai työssä. Narsismi on tullut osaksi jokapäiväistä kielenkäyttöämme. Puhekielessä sillä ei tarkoiteta persoonallisuushäiriötä, vaan yleensä sellaista piirrettä, joka tekee itsekeskeisestä ihmisestä jollakin tapaa häiritsevän, hankalan, jopa sietämättömän. Ikävä työkaveri on helppo leimata narsistiksi, oikein ikävä psykopaatiksi. Kun yhteistyö luonnehäiriöisen kanssa ei suju, syy löytyy harvoin itsestä, vaikka luonnehäiriöinen yrittää taitavasti manipuloimaila saada PIDÄ PUOLESI 9

10 näin uskomaan. Vuorovaikutukseen narsistin kanssa pureudutaankin monipuolisten esimerkkien kautta. Kirjassa etsitään tapoja tunnistaa narsistin manipulointiyritykset ja keinoja narsistista irtautumiseen. 10 PIDÄ PUOLESI

11 NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE NARSISMI NÄKYY KASVATUKSESSA, PARISUHTEESSA ja työpaikalla. Häiriötasoinen narsisti on itsekeskeinen, huomionkipeä, kateellinen ja hyväksikäyttävä. Kateellisuus ja kauna lähentelevät pakkomiellettä, eikä hän kykene toimimaan toisin. Hän kokee uhkaa ollessaan itseään pätevämpien, osaavampien tai kauniimpien ihmisten seurassa ja pyrkii poistamaan uhan mitätöimällä, kiusaamalla, alistamalla tai eristämällä heidät. Elämä narsistin varjossa jättää jälkensä. Narsistin synkkä perintö voi olla epävarmuus, riippuvuus, lamaantuminen, häpeä ja pelko. Narsistin varjossa kasvaneella voi jäädä loppuiäksi tunne omasta kelpaamattomuudesta, sillä narsisti ei voi koskaan antaa vilpitöntä myönteistä palautetta ja olla täysin tyytyväinen. Hän haluaa aina sanoa viimeisen sanan ja hieman korjata. Hän haluaa pitää muut epävarmuudessa. Rakkaus on narsistille kauppatavaraa. Hän ei rakasta aidosti, vaan voi rakkautta esittämällä saada etuja itselleen. Ihmisen reagointitavat alistamiseen riippuvat hänen temperamentistaan. Vahvaluonteinen ja alistumaton ihminen, jolla on selkeästi oma, narsistista riippumaton tehtävä hoidettavana, on narsistille erityisen uhkaava, koska häntä ei voi uhkailla tai kiristää. Jotkut uskovat narsistin syytökset, eivät sano vastaan ja jopa taistelevat niitä. He katsovat perhepalaverissa narsistia silmiin ja pyytävät lupaa puhua. Narsistin ilkeän mulkaisun jälkeen he vaikenevat. Toinen saattaa sisuuntua ja päättää näyttää narsistille. Kolmas katkeraimu ja kyynistyy. Itsestään saa pitää, mutta muillekin pitää antaa tilaa Häiriötasoiset narsistit ovat niin sanottuja mahdottomia ihmisiä, joilla on mielestään oikeuksia, muilla vain velvollisuuksia. Häiriötasoinen narsismi näkyy sääntöjen yläpuolelle asettumisen lisäksi valehteluna, manipulointina ja kyvyttömyytenä sietää kritiikkiä. Tasavertaiset ja toista tukevat ja arvostavat ihmissuhteet eivät tunnu onnistuvan persoonallisuushäiriöiseltä. Narsisti yrittää hallita tai välttää yksinäisyyteen tai ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia ja tunteita. Hän voi kääntää oireensa ulospäin esilläoloon tai vastaavasti sisäänpäin ahdistukseen ja synkkyyteen. Kuitenkaan hän ei useinkaan NARSISMI El AI NA NÄY PÄÄLLE 11

12 itse koe tarvitsevansa minkäänlaista hoitoa. Hän on mielestään yhteisön tervein ihminen ja syyttää toisia ongelmistaan. Narsisti ylläpitää häiriöistä minäkuvaansa näkemällä itsensä muita parempana, väistelemällä vastuuta ja syyttämällä virheistä muita. Itse tehtyjen virheiden korjaaminen ja erehdysten myöntäminen on usein mahdotonta, sillä hän aidosti uskoo olevansa hyvä ja oikealla asialla, vaikka muut ihmiset näkevät asian aivan toisin. Narsistiset piirteet näkyvät eri tavoin eri aikoina. Nyky-yhteiskunnassa häiriötasoista narsismia voidaan jopa ihailla. Kun ihminen tuo röyhkeästi itseään esiin, alistaa heikompiaan, käyttää valtaansa julmasti ja pelaa itsekkäästi, hänet voi löytää naistenlehden kannesta ihailtuna johtajana, urheilijana tai jopa elämäntaitovalmentajana. Narsistin hyväksyvät, hiljentämät hyssyttelijät ja hyväksi käyttämät ihailijat unohdetaan helposti. Narsisteja on ollut kaikkina aikoina, kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, sosiaaliluokissa ja ammateissa yhtä lailla miehissä kuin naisissa. Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä, mutta ne eivät vahingoita muita, koska terve ihminen osaa tunnistaa rajansa ja ottaa muut huomioon. Terve ihminen voi ottaa vastaan kritiikkiä, kykenee eläytymään toisen näkökulmaan ja pystyy muuttamaan toimintaansa. Narsisti ei tähän kykene. Narsismin juuret ovat lapsuudessa Narsistisen persoonallisuushäiriön pohja on lapsuudessa, jossa ihmisen täytyy oppia tuntemaan rajansa. Pettymykset ovat minäkuvan oleellista raaka-ainetta. Jos niitä ei opi sietämään, muut ihmiset alkavat näyttää omien, loppumattomien tarpeitten tyydyttäjiltä. Jos koskaan ei joudu pettymään, tekemään kompromisseja, odottamaan, päästämään hitaampaa edelleen ja arvostamaan itseään vanhempaa, ei kenelläkään muodostu terveitä rajoja. Itsekäs pikku prinssi tai prinsessa ei ole kokenut tervettä rajoittamista, vaan on saanut astua aikuisen elämään, jossa valinnat ovat omia. Vastuuntunto ei kuitenkaan ole päässyt kehittymään. Rajaton ja julman alistava kasvuympäristö eivät sulje toisiaan pois. Häiriötasoiselle narsismille luo pohjaa myös alistava, epävakaa ja kaoottinen kasvuympäristö, jossa on henkistä ja fyysistä väkivaltaa, päihteiden käyttöä ja julmuutta. Kun vanhemmilla on mielenterveystai päihdeongelma, he eivät jaksa toimia kasvattajina lapsilleen, 12 PIDÄ PUOLESI

13 jotka joutuvat liian aikaisin astumaan aikuisen suuriin saappatsun. Ongelmaperheessä kukaan ei kysy missä olit, mihin menet ja söitkö. Vanhemmat voivat olla tukkihumalassa joka viikonloppu, tyynyä voi joutua painamaan korvaan, kun juopporemmi ryyppää läpi yön. Maanantaina pitäisi mennä tyhjällä vatsalla kouluun. Jos päihtyneelle tai mielenterveysongelmaiselle vanhemmalle sanoo takaisin, tämä lyö vastaukseksi. Ei ihme, että ongelmaisesta perheestä fiksunkaan lapsen on vaikea ponnistaa elämässä pitkälle. Vaikka ongelmaperheen lapsi myöhemmin ulkoisesti menestyisikin, hän on sisäisesti epävarma ja ratkaisee ristiriidat usein kotoa oppimaliaan tavalla: turvautumalja päihteisiin tai väkivaltaan. Niin kauan kuin menee hyvin, ongelmat pysyvät pois, mutta vaikeudet ja ristiriidat tuovat lapsuuden ahdistuksen esille. Ongelmaisesta ja kaoottisesta lapsuudesta tulee osa identiteettiä, halusipa sitä tai ei. Jokainen haluaa olla parempi vanhempi omille lapsilleen kuin omat ongelmavanhemmat olivat, mutta käytännössä se ei ole helppoa. Omien vanhempien virheitä tulee toistettua tiukassa paikassa. Jos oma vanhempi pakeni ongelmia karkaamalla, juomalla tai lyömällä, on malli aina valmiina esiin otettavaksi. Lapsena lyöty lyö todennäköisemmin kuin se, jota ei ole lyöty. Itseä ei voi paeta. Itsensä viereen pitää kömpiä nukkumaan joka ilta, ja jos itsensä kanssa ei tule juttuun, tulee öistä pitkiä. Onneksi aina on mahdollisuus oppia pois totutusta käytösmallista. Terapiassa tai ankaralla opiskelulla voi opetella tuntemaan itsensä ja etsiä tietä parempaan elämään. Ahdistus on yleisin mielenterveysongelma Maailman terveysjärjestö WHO:n tilastot mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä osoittavat, että ylivoimaisesti yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä kaikkialla maailmassa ovat erilaiset ahdistusperäiset vaivat, esimerkiksi lievä masennus. Näiden jälkeen tulevat mielialahäiriöt, kuten tunne-elämän epävakaus, ja vasta kolmantena erilaiset huumaus- ja lääkeaineiden käyttöön liittyvät riippuvuudet. Koska kaikki kolme yleisintä häiriötyyppiä perustuvat tunnejärjestelmien toiminnan muutoksiin, narsismi, pelko, ahdistus ja vallankäyttö kuuluvat selvästi yhteen. Ahdistus liittyy usein tapaan käsitellä pelottavia asioita. Se tarvitsee purkukanavan, jota narsistinen yhteisö ei tarjoa. Sen sijaan siellä joutuu kohtaamaan paljon piilotettua aggressi- NARSISMI EI AINA NÄY PÄÄLLE 13

14 ota, tabuja ja näkymätöntä vallankäyttöä. Sublimointi, eli aggressiivisten ja pelotravien tunteiden muuttaminen sosiaalisesti hyväksyttävään muotoon, vaatii turvallista ilmapiiriä. Narsistisen yhteisön ilmapiiri on aina jollain tavalla jännittynyt, ahdistava tai kaoottinen riippuen aggression avoimuudesta. Ahdistuksen voi purkaa ulospäin raivoksi ja väkivallaksi, mutta myös sisäänpäin itsetuhoisuudeksi, masennukseksi, riippuvuuksiksi ja syömishäiriöiksi. Kun ihmiseltä viedään oikeus olla oma itsensä, hän reagoi henkisesti ja fyysisesti: masentunut käy levottomaksi, ahdistuu ja lopulta masentuu, hänen verenpaineensa nousee, vatsa oirehtii ja päätä särkee. Kasvattajan sanotaan olevan lapselleen peili, jonka avulla lapsi oppii itsensä ja rajansa. Julma ja alistava vanhempi sekä toisaalta kaiken salliva lepsu, lapsen ja nuoren tasolle vajonnut kasvattaja ei voi toimia peilinä jälkeläisilleen. Isä ei halua olla isä, vaan ihan kaveri vaan, hyvä jätkä, joka ei kiellä tai rajoita. Äitikin pukeutuu teininsä tavoin, auttaa tyttöään hankkimaan ehkäisypillerit jo 14-vuotiaana ja ostaa tälle pohjat perjantai-illaksi Alkosta. Opettaja onkin koulussa ihmeissään lapsen tai nuoren kanssa, joka ei ota vastaan ohjeita, haluaa johtaa luokkaa ja masentuu pienen vastoinkäymisen edessä. Ihanan röyhkeä tyyppi Tilastollisesti narsismi on huomattavasti yleisempää miehillä kuin naisilla. Narsisti hakeutuu usein tilanteisiin, jossa voi kontrolloida ja hallita muita ja jossa hänellä on riittävän itsenäinen asema. Tyypillistä narsistille on pitää itsensä vahvoilla ja muut heikoilla. Hän pelkää hallinnan tunteen kadottamista. Myös kulttuuri vaikuttaa narsismin esiintymiseen. Väkivallan, alistamisen ja pahuuden ihannointi tarjoaa röyhkeälle mahdollisuuden käyttää heikompaa hyväksi. Nainen saattaa hurmaantua narsistiin, joka on ihanan röyhkeä, ei kysy, vaan vie vahvalla otteella. Vasta vähitellen paljastuu, että narsistilla ei käytösrepertuaarissaan olekaan muita rooleja kuin röyhkeän ja kaikkitietävän don juanin rooli, jota hän kokeilee kaikkiin samassa huoneessa oleviin naisiin. Omaa seksuaalista magnetismia ja erotiikkaa tihkuvaa verovoimaa ei kerta kaikkiaan voi jättää testaamatta yhteenkään hameelliseen. 14 PIDÄ PUOLESI

15 Kuka meistä on narsisti? Usein ärsyttävät tyypit niputetaan lennokkaasti ja huolimattomasti. Kahvipöydässä omia ongelmiaan vuodattava tyyppi voi kovaäänisesti moittia toisia narsisteiksi, jos nämä eivät jaksa nyökkäillä psykoterroristin vuodatuksille ja jokakeväiselle burn outille. Ihminen, joka on todella masentunut tai kärsii burn outista, ei jaksa tai halua pitää melua itsestään ja siitä, miten kovasti hän ponnistelee yrityksen eteen ja kuinka paljon hän on tehnyt muihin verrattuna. "Voisiko tästä kaikesta saada edes hiukkasen ymmärtämystä, lisää liksaa tai edes ylennyksen?" Narsisti kaappaa keskusteluissa ja kahvipöydässä puheenvuorot itselleen. Hän puhuu päälle, vähättelee muiden ongelmia ja kertoo, että hänellä oli viime vuonna huomattavasti vakavampi ongelma ja pahempi sairaus. Narsisti johdattelee puheenaiheen pois itseään kiinnostamattomista aiheista. Hän haluaa osata kaiken, tietää kaiken ja saada muiden ihailun. Jos kahvipöydässä on joku, jolla on jotain enemmän, narsisti tuhahtaa ja kertoo vähättelevän mielipiteensä: "Puhdasta sattumaa. " Tutkimuksissa on huomattu suomalaisten kestävän puheenvuorojen välistä hiljaisuutta muita kansoja paremmin. Venäläinen tai amerikkalainen voi tulkita hiljaisuuden epäkohteliaisuudeksi. Ranskalaiselta puheenvuoroa ei saa puhumatta päälle. Italialaisen välihuutelun ja innostuneisuuden voi tulkita usein pikemminkin impulsiivisuudeksi kuin narsismiksi. Toinen ihminen ei ole narsistille lähimmäinen, vaan mahdollisuus hankkia palkatonta työvoimaa, seksuaalista tyydytystä, riistää omaisuutta, nöyryyttää, kiduttaa tai jopa tappaa. Toiset ihmiset ovat resurssi, jonka avulla narsisti toteuttaa egoistisia tarpeitaan. Hän leikkii ympärillään olevilla ihmisillä hyötytarkoituksella ja nauraa itsekseen tajutessaan, miten helposti onnistui manipuloimaan ja luomaan itsestään edullisen vaikutelman. Narsisti on usein joutunut ottamaan iskuja vastaan matkalla huipulle. Hän on pannut naamat muistiin ja alkaa jakaa iskuja takaisin päästessään valta-asemaan. Narsistin muisti on pitkä ja valokuvatarkka. Hän haluaa kostaa. Onpa happamia Tuon tuostakin tulee mieleen satu, jossa kettu totesi pihlajanmarjojen olevan happamia, kun ei itse pystynyt saamaan niitä. Kun narsisti katselee televisiota, hän pohtii koko ajan, miten noinkin tyhmä ihminen NARSISMI EI AINA NÄY PÄÄLLE 15

16 ja kaiken lisäksi lahjaton, on onnistunut pääsemään noin merkittävään asemaan. Narsisti tekisi itse kaiken kaksi kertaa tehokkaammin, puolet nopeammin ja kaksi kertaa pienemmin kustannuksin. Itsetunnoltaan vahva ihminen ei koe muita uhaksi. Hän kestää, vaikka samassa pöydässä istuisi eri alojen tohtoreita tai työkavereita, joilla on kalliimpi auto kuin itsellä. Itsetunnoltaan vahva ihminen ei peilaa itseään jatkuvasti muihin. Hänellä on riittävästi itsearvostusta, jolla pystyy itse määrittelemään arvonsa. Narsisti on sen sijaan hyvin riippuvainen muiden antamasta ihailusta. Hän kokee itsensä vahvaksi, kun joku antaa tunnustusta ja huomaa hänet. Kun kukaan, varsinkaan hierarkiassa ylempänä oleva, ei noteeraa, narsisti tuntee hajoavansa. Miksi mun pitäis muuttua, minähän olen likimain täydellinen? Vuorovaikutus narsistin kanssa on vaikeaa ja todennäköisesti myös pysyy sellaisena, sillä narsisti ei tunnista sairauttaan. Narsistin on mahdollista parantua, mutta käytännössä se on hyvin harvinaista. Jos itse ei tunne tarvetta muuttua, ei hoitoon hakeutuminen kiinnosta. Oikeastaan ainoa tapa taistella narsistia vastaan on hankkia riippumattomuutta: osaamista, rahaa, asemaa ja valtaa päättää omasta elämästä. Ilman resursseja osaamaton ja rahaton jää narsistin armoille. Kotiäidin on vaikea lähteä pois yhteisestä asunnosta pienet lapset kainalossaan, vaikka mies olisi kuinka julma. Ammattitaidotroman on kestettävä työpaikan menetyksen uhalla tyhmää, julmaa ja osaamatonta esimiestä. Ilman resursseja ihmisellä ei ole valinnanvaraa. Monet riippumattomuutta antavat resurssit ovat hankittavissa kovalla työllä ja päättäväisyydellä. Elämänhallintaa ja itsetuntoa voi etsiä erilaisista onnistumisista, esimerkiksi taitojen kehittämisestä, koulutuksesta ja oman rahan ansaitsemisesta. MORAALI - ONKO SITÄ? Moraalifilosofia tutki i käs itystä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Moraalinen ihm inen toimii heikommassa asemassa olevan ihm isen olojen parantamiseksi. Moraalikyky on to isaalta synnynnäinen ja toisaalta opittu. Use in kahta lähtö kohtaa on va ikea erottaa to is istaan. Ihminen on aina myös kulttuurinsa tuote, 16 PIDÄ PUOLESI

17 mutta olemme myös syntyneet erilaisiksi. Persoonallisuustutkijoiden mukaan persoonallisuutemme muodostuu noin puoliksi perimästä. Toinen puolisko muovautuu ympäristön vaikutuksesta. Kädellisten aivot tekevät mahdollisiksi myötäelämisen ja antavat neurokemiallisia palkintoja hyvistä teoista. Hyvän tekeminen tuottaa mielihyvää. Hyvän tekeminen on aina ihmisen oma valinta. Moraalinen toiminta on syntynyt hyödyksi yksilölle ja yhteisölle. Todellista moraalista valintaa ei tehdä pakotettuna. Ase ohimolla jokainen on vaatijan kanssa samaa mieltä. Geneettiset ominaisuudet ja kulttuuritietämys eivät aina ole kovinkaan helposti erotettavissa toisistaan. On vaikea erottaa, mikä moraalissa on perinnöllistä ja mikä opittua. Ihminen ei ole vain geenialusta, vaan kulttuuri on tärkeä osa häntä. Kolmekymmentä vuotta apinoita tutkineen psykologin ja etologin Frans de Waalin mukaan moraali ei ole täydellisessä ristiriidassa kulttuurin kanssa. Esimerkiksi seksi liittyy simpansseilla valtaan ja alistamiseen, mutta sen avulla puretaan myös sosiaalisia jännitteitä. Mitä kehittyneempi eläin, sitä sosiaalisempi se on. Se pystyy leikkimään ja tekemään asioita huvikseen, eikä vain geenien ja vaistojen määräämänä. Parman yliopiston neurofysiologi Giacomo Rizzolatti tutkimusryhmineen teki hämmästyttävän löydön 1980-luvun lopussa tutkiessaan saparomakaki-apinoita. Tarkoituksena oli havainnoida, miten tietty liikehermo aktivoitui apinan napatessa pähkinän. Kun apina seurasi tutkimuksen seuraavassa vaiheessa pähkinän nappaavaa ihmistä, sen aivoissa aktivoitui sama liikehermosolu, kuin jos se olisi itse ottanut pähkinän: apinan hermosolut toimivat täysin samalla tavalla, vaikka se itse ei koskettanut pähkinää. Rizzolatti tutkimusryhmineen oli paikallistanut peilisolun (mirror neuron), joka on epäitsekkään käyttäytymisen perusta. Passiivisessa myötäelämisessä aivoissa syntyvät täsmälleen reaktiot kuin varsinaisessa toiminnassa. Peilisolujen avulla ihminen voi eläytyä toisten ihmisten tunteisiin. Esimerkiksi autisteilla peilisolut eivät toimi kuten normaaleilla ihmisillä. Yhtä lailla egoisti laskelmoi ja käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen saavuttaakseen tavoitteensa. Epäitsekäs antaa vaikka viimeisen kolikkonsa köyhälle, vaikka itse on nälkäinen. NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE 17

18 MILLAINEN ON NARSISTI? Narsistinen persoonallisuushäiriö Psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980 hyväksytty ja persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. ICD- 10 -tautiluokituksessa narsistinen persoonallisuushäiriö luokitellaan persoonallisuushäiriöksi. Häiriö on keskimäärin 1-3 prosentilla ihmisistä, narsistisesti häiriintyneitä piirteitä huomattavasti suuremmalla joukolla ihmisiä. Häiriö alkaa usein varhaislapsuudessa. Oireita: Häiriöstä kärsiväliä on itsestään mielikuvien tai käytöksen tasolla laaja-alaisia suuruuskuvitelmia. Henkilöltä puuttuu kyky empatiaan eli myötäelämiseen. Henkilö on kateellinen ja vihamielinen. Henkilöltä puuttuvat paljolti häpeä ja syyllisyydentunteet Henkilö ei myönnä epäonnistumista, hän syyttää niistä muita. Henkilöä kiehtoo vallankäyttö, asema ja status. Henkilö pönkittää valtaansa usein uhkailemalla, kiristämällä ja saattamalla toisen häpeään. Epävakaa persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus on ICD- 10 -luokituksen mukainen vakava persoonallisuushäiriö, joka lisättiin ICD 10 -järjestelmään vuonna Sillä tarkoitetaan laaja-alaista minäkuvaan, ihmissuhteisiin ja tunteisiin liittyvää epävakautta,jota esiintyy koko väestöstä arviolta 0,6 prosentilla. Taustalla ovat perinnölliset tekijät, lapsuuden traumat ja määrittämättömät ympäristötekijät Perintötekijöiden osuudeksi on arvioitu jopa 70 prosenttia. Persoonallisuushäiriöisen ja niin sanotun normaalin ihmisen välille on usein vaikea vetää rajaa. Henkilö hyötyy usein mielialalääkkeistä ja terapiasta. Oireita: Henkilöllä esiintyy neuroottisia oireita, kuten ahdistusta, jännittämistä ja sosiaalisia pelkoja. 18 PIDÄ PUOLESI

19 Henkilö on usein itsetuhoinen, viiltelee itseään tai ottaa kovia riskejä esimerkiksi liikenteessä. Tunteet heittelevät, henkilö ei hallitse tunteitaan, ei kontrolloi normaalisti käytöstään, eikä kykene luonnolliseen vuorovaikutukseen. Mieliala vaihtelee laidasta toiseen usein saman päivän aikana. Henkilö kokee usein voimakasta häpeää ja itseinhoa. Vihan tunne on tavallinen. Pettymyksen sietokyky on alhainen. Ihminen tiuskii tai alkaa itkeä äkkiarvaamatta. Hän voi myös ahdistua, pelätä ja masentua. APD - Epäsoslaallnen persoonallisuushäiriö Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (APD tai ASPO lyhenteenä käsitteestä Antisocial personality disorder, sääntöihin sopeutumaton, epäsosiaalinen persoonallisuus) Psykopatia ja antisosiaalinen persoonallisuushäiriö eivät tarkoita samaa. APD on virallinen ICD-10 -diagnoosi, ja se on psykopatiaa yleisempää. Psykopatia ei kuulu diagnoosiluokituksiin, vaan se todetaan haastattelun perusteella. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on kliinisen psykologian termi. Psykopatia on kriminaalipuolella käytetty käsite. Jokainen psykopaatti sairastaa antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, mutta vain noin joka neljäs ADP-ihminen on psykopaatti. Oireita: Henkilö tekee lyhytnäköisiä ratkaisuja, elää vain tätä hetkeä, eikä pohdi huomista. Henkilö hakee nautintoa muiden kustannuksella ja käyttää muita hyväksi omiin tarkoituksiinsa. Henkilö on avoimesti tai piilotetusti aggressiivinen, mikä voi yhtä hyvin näkyä lyömisenä kuin verbaalisena aggressiona ja solvauksina. Passiivinen aggressiokin voi kuulua APD-ihmisen strategioihin. Hän on tarvittaessa maailman surkein ihminen, joka hyvää hyvyyttään joutuu kärsimään muiden takia. NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE 19

20 Henkilö on piittaamaton säännöistä. Säännöt ovat muita, eivät häntä varten. APD-ihmisillä on oikeuksia, muilla velvollisuuksia. Henkilön ylimielisyys ei perustu todellisille saavutuksille. APD-ihminen on sankari omassa maailmassaan, ei välttämättä meidän muiden maailmassa. Henkilöllä on kahdet eri säännöt: itselle ja muille. Todellinen katumus puuttuu tai se on näennäistä krokotiilinkyyneleineen. Tavoitteena on luikahtaa pois hankalasta tilanteesta. Henkilö manipuloi ihmisiä ja onnistuu hankkimaan itselleen oman tukiryhmän: anopille ja naapureille on varattu eri naamio kuin vaimolle. Ihmisillä on usein kahdenlaisia käsityksiä APD-ihmisestä. Toisten mielestä hän on hurmaava, toisten mielestä vaarallinen hyväksikäyttäjä. Huomlonhakulnen persoonallisuus Oireita: Henkilö käyttää muita hyväksi omiin tarkoituksiinsa. Henkilöllä on jatkuva tarve olla huomion keskipisteenä. Hän johdattaa muiden huomion itseensä, jos tuntee jäävänsä muiden varjoon. Henkilö on kyvytön arvostamaan muita, varsinkin osaavia ja lahjakkaita ihmisiä, sillä henkilön täytyy itse olla koko ajan parempi. Tunteet ovat pinnallisia ja nopeasti vaihtelevia, käytös seksuaalisesti provosoivaa. Henkilö haluaa kiinnittää huomiota ulkonäkönsä avulla. Henkilöllä on jatkuva pyrkimys dramaattisuuteen tilanteesta riippumatta. Huomionhakuinen persoonallisuus haluaa kuulla jatkuvasti muilta olevansa muita parempi ja ilmiselvä poikkeuslahjakkuus. Henkilö kokee ihmissuhteet todellista läheisemmäksi, hän esimerkiksi uskoo helposti olevansa tähden kaveri. Robert Haren psykopatlan piirreluettelo Vain noin 25 prosenttia epäsosiaalisista APD-henkilöistä täyttää Robert Haren määrittelemät psykopatian kriteerit. 1 Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima 2 Vahvalta vaikuttava omanarvontunto 20 PIDÄ PUOLESI

21 3 Stimulaation tarve ja taipumus ikävystymiseen 4 Patologinen valehtelu 5 Petkuttaminen ja manipulointi 6 Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen 7 Tunteiden pinnallisuus 8 Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen 9 Loismainen elämäntyyli 10 Heikko käyttäytymisen kontrolli 11 Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa) 12 Varhaiset käyttäytymisongelmat 13 Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen 14 lmpulsiivisuus 15 Vastuuttomuus 16 Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä 17 Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita 18 Nuorisorikollisuus 19 Ehdonalaisen vapauden peruutus 20 Monipuolinen rikollisuus Tunnekylmä psykopaatti Joka neljäs APD-henkilö kärsii narsistisen luonnehäiriön vakavammasta puolesta, jota kutsutaan psykopatiaksi, vaikka sana psykopatia on poistunut tautiluokituksesta. Sitä kuitenkin käytetään kriminaalipuolella. Psykopatia-luokituksen voi antaa vain psykiatri haastattelun perusteella. Siksi on väärin leimata ihmisiä psykologisilla käsitteillä oman vallan ja tietämyksen osoittamiseksi. Hyökkäys kääntyy hyökkääjää itseään vastaan. Kliinisellä puolella puhutaan epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä eli APD:stä. APD-ihminen on narsisti, joka katsoo olevansa sääntöjen yläpuolella ja reagoi voimakkaasti, jos hän joutuu alistumaan kaikille muille ihmisille selviin sääntöihin. Jokainen psykopaatti sairastaa antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, mutta vain noin joka neljäs APD-ihminen on psykopaatti. Psykopaatti on täysin tunnekylmä ihminen, joka saattaa katsoa vaikka elokuvaa lasten silpomisesta ilman mitään tunnereaktiota. Hän NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE 21

22 ei usein tunteettomuutensa takia hyödy edes terapiasta, sillä terapian onnistuminen vaatii tunteita ja käsitystä väärästä ja oikeasta. Psykopaattikin voi silti joskus ahdistua tai masentua jouduttuaan sellaisten tosiasioiden eteen, joita ei pysty ratkaisemaan manipuloimalla ja selittelemällä. Myös narsisti katsoo olevansa usein lain yläpuolella. Hänellä on oikeus. Narsisti suuntaa raivonsa usein juuri asianajajaan, jonka katsoo asettuneen tiellensä. Narsistille ihmisellä ei ole ihmisarvoa omana itsenään, vaan toinen on arvokas vain itselle hyödyllisenä. Itselleen hyödyttömiin ihmisiin narsisti ei panosta. 22 PIDÄ PUOLESI

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miten kasvatan luovia yrittäjiä? KARI UUSIKYLÄ professori emeritus

Miten kasvatan luovia yrittäjiä? KARI UUSIKYLÄ professori emeritus Miten kasvatan luovia yrittäjiä? KARI UUSIKYLÄ professori emeritus 22.01.2010 Luovuus: syntyy jotain uutta Huomaa ero: luovuus Luovuus KOLME Peetä: Persoona luo Prosessin aikana Produktin Ympäristö tukee

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot