]ANNE VILJAMAA. Werner Söderström Osakevhriö Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "]ANNE VILJAMAA. Werner Söderström Osakevhriö Helsinki"

Transkriptio

1

2

3 ]ANNE VILJAMAA Werner Söderström Osakevhriö Helsinki

4 Kirja on omistettu lapsilleni Niklakselle, Adelinalle, Danielalle, Odelialle ja Tofferille. Ilman teitä olisin vielä kärsimättömämpi. Kiitos suurenmoiselle ja kirkkaasti ajattelevalle kustannustoimittajalleni Ulla Paavilaiselle, joka jaksaa pitää tiukkaa ryhtiä jokaisen kirjan kanssa ja joka löytää ladun pimeässäkin. Kiitos mainioille kollegoilleni Jyrki Pukariselle ja Sanelle ajatuksen kirkastamisesta ja henkisestä sparraamisesta. Kiitos myös harjoittelukaverilleni Arille. Tämän kirjan tekoon on saatu tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä ja WSOY:n kirjallisuussäätiöltä. WSOY ja Janne Viljamaa Toimittaja: Ulla Paavilainen Graafinen suunnittelu: Marjaana Virta ISBN Bookwell Oy Porvoo 20 10

5 Lukijalle 7 SISÄLLYS Pidä puolesi 9 Narsismi ei aina näy päälle 11 Narsisti rakastaa valtaa 23 Henkinen elämä kaapattu 27 Fyysisesti uhattu 40 Piilossa kulissin takana 56 Rahalla ostettu rakkaus 71 Narsistilla töissä 78 Lahkon lamauttama 109 Narsistinen yhteiskunta 124 Telkkari avaa tavikselle taivaan 126 Narsisti ajattelee puolestasi 135 Autoritaarinen ihminen alistaa ja alistuu 140 Iso paha yritysmaailma 148 Narsistisen yhteiskunnan uhkakuvia 150 Eroon narsistista 159 Hyödyllistä tietoa 170

6

7 LUKIJALLE PIDÄ PUOLESI - IRTI NARSISTIN HAMPAISTA -kirjan tarkoitus 00 auttaa kiinnittämään huomio narsistisen häiriön piirteisiin ja auttaa huomaamaan, miten joidenkin ihmisten vaikutuspiirissä toimiminen on itsetuonolle vahingollista. Kirja voi auttaa tunnistamaan vallankäytön ja manipulaation muotoja, sillä vallankäyttö ja alistaminen voivat kätkeytyä myös hymyilyn ja "rakastamisen" kulissin taakse. Empatia on manipulaation pikkuveli ja sarkasmi vihan sukulainen. Kirja ei ole narsistinmetsästysopas, vaan siihen tutustumalla voi lisätä itsetuntemusta ja vahvistaa itsevarmuutta. Niitä molempia tarvitaan narsistin valtapiiristä irtautumisessa. Syy ei ole aina minussa, vaikka narsisti näin väittääkin. Ihmistieteissä täytyy muistuttaa jatkuvasti itselleen, miten voin olla myös väärässä. Täytyy hillitä ensimmäisen kiven heittämistä. Narsistilla ensimmäinen kivi on herkässä. Hänhän on syytön, lavastettu ja muutenkin kaiken puolin esimerkillinen. Narsismi ja vallankäyttö ovat läsnä myös asiantuntija-asiakassuhteissa. Asiantuntija voi kertoa, että sinulla on jokin ongelma, josta et itse ole tietoinen. Nöyrä kysyjä luottaa sokeasti guruun uskaltamatta pohtia itse. Ennen vanhaan pohdittiin, mitä itse ongelmalle voisi tehdä. Nykyään mietitään, mitä Dr. Phil asiasta tuumaisi. Kannattaakin pitää mielessä, että gurukin on ihminen ja saattaa langeta lukemaan muiden ajatuksia ja elämään toisten elämää. Jokaisella meillä lienee omassa elämässäkin riittävästi puuhaa. Omaa elämää ja ajattelua ei kannata luovuttaa karismaattisellekaan gurulle. Kriittisyys ja vapaa mielipiteidenvaihto ovat narsistisen pönäkkyyden kaatajia. Ei ihme, että hirmuhallitsijat teloittavat aluksi ajattelijat ja humoristit. Huumori ja itseironia eivät kuulu todellisen narsistin harrastuksiin. Jäykistely leviää pelottavalla varmuudella narsistin lähiympäristöön. Mitä kovemmat olosuhteet, sitä tiuhemmin huumorin kukkaa on kasteltava. Jokainen on omien ajatustensa guru ja oman elämänsä sankari. Vain opiskelemalla ja ihmisen ajatteluun ja toimintaan perehtymällä voi tulla myös oman elämänsä guruksi, mikä on ihailtava tavoite. Tieto on valtaa myös ihmistieteissä. Psykologiaa pitemmälle lukeneen tuntee hänen varovaisuudestaan LUKIJALLE 7

8 diagnosoida muita. Todelliselta asiantuntijalta pikadiagnoosia on turha odottaa. Pikadiagnoosin "selvä narsisti" tai "psykopaatti" saa henkilöltä, joka on liian itsevarma kyvystään lukea muita ihmisiä. Hän syyttää muita narsistiksi, mutta on pikadiagnoosin antajana itse narsisti. Toivottavasti kirja innostaa perehtymään lisää sosiaalipsykologiaan ja vallankäyttöön ihmissuhteissa. Myös kaunokirjallisuudesta löytyy mainioita aihetta käsitteleviä kirjoja. Kun narsistin tai mahdottoman ihmisen tapaa, häntä osaa oikealla tavalla epäillä ja hänen puheitaan pystyy kyseenalaistamaan, ennen kuin hän on levittänyt verkkoosa joka paikkaan ja peräytyminen on mahdotonta. Jos kaikki näyttää liian hyvältä narsistin kanssa, näin luultavasti onkin. Narsisti on illuusion luomisen mestari. Narsistin omatunto on puhdas- se on käyttämätön. Paljon aineistoa ja tarinoita olen saanut eri puolella Suomea pitämistäni Tunnista narsistin naamiot -koulutuksista, joihin osallistuneille haluan osoittaa lämpimät kiitokseni. Helsingissä kesäkuussa Janne Viljamaa 8 PIDÄ PUOLESI

9 PIDÄ PUOLESI PIDÄ PUOLESI - IRTI NARSISTIN HAMPAISTA -kirjassa hahmotellaan kuvaa narsistista vanhempana, esimiehenä ja elämänkumppanina. Kirjassa pohditaan narsismin olemusta sosiaalipsykologian näkökulmasta, jolloin keskitytään vallankäytön, manipulaation ja alistamisen eri muotoihin. Narsistilla on usein epäsosiaalisia taipumuksia, hän on monesti tunne-elämäitään epävakaa ja huomionhakuinen. Hän reagoi pettymyksiin lapsenomaisesti raivoamalla, manipuloimaila tai mököttämällä. Läheisen ihmisen narsismi, olkoon se lääketieteellisesti diagnosoitu tai ei, vaikuttaa kaikkeen vuorovaikutukseen. Lääketieteellisesti diagnosoitavissa olevasta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä katsotaan kärsivän noin prosentin verran ihmisistä. Häiriötasoinen narsismi on sen sijaan huomattavasti laajemmin levinnyt ilmiö. Neljän luonnehäiriötyypin, narsistisen, epäsosiaalisen, huomiohakuisen ja epävakaan persoonallisuushäiriön, yhteinen esiintyvyys on aikuisväestössä 7-9 prosenttia ja pelkästään miehillä prosenttia. Lisäksi huomattavasti tätä laajemmalla joukolla on persoonallisuudenpiirteitä, jotka tekevät toiminnan heidän kanssaan äärimmäisen vaikeaksi, kitkaiseksi ja epämiellyttäväksi. Kirjassa käsitellään narsistisen persoonallisuushäiriön lisäksi tasapainotonta, epävakaata persoonallisuushäiriötä, sääntöihin sopeutumatonta, epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä ja huomionhakuista persoonallisuushäiriötä, jolloin ihminen haluaa olla jatkuvasti keskipisteenä ja yrittää valokeilan suuntautuessa toisaalle suunnata sen takaisin itseensä. Suurin osa meistä on joka päivä tekemisissä luonnehäiriöisen kanssa kotona tai työssä. Narsismi on tullut osaksi jokapäiväistä kielenkäyttöämme. Puhekielessä sillä ei tarkoiteta persoonallisuushäiriötä, vaan yleensä sellaista piirrettä, joka tekee itsekeskeisestä ihmisestä jollakin tapaa häiritsevän, hankalan, jopa sietämättömän. Ikävä työkaveri on helppo leimata narsistiksi, oikein ikävä psykopaatiksi. Kun yhteistyö luonnehäiriöisen kanssa ei suju, syy löytyy harvoin itsestä, vaikka luonnehäiriöinen yrittää taitavasti manipuloimaila saada PIDÄ PUOLESI 9

10 näin uskomaan. Vuorovaikutukseen narsistin kanssa pureudutaankin monipuolisten esimerkkien kautta. Kirjassa etsitään tapoja tunnistaa narsistin manipulointiyritykset ja keinoja narsistista irtautumiseen. 10 PIDÄ PUOLESI

11 NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE NARSISMI NÄKYY KASVATUKSESSA, PARISUHTEESSA ja työpaikalla. Häiriötasoinen narsisti on itsekeskeinen, huomionkipeä, kateellinen ja hyväksikäyttävä. Kateellisuus ja kauna lähentelevät pakkomiellettä, eikä hän kykene toimimaan toisin. Hän kokee uhkaa ollessaan itseään pätevämpien, osaavampien tai kauniimpien ihmisten seurassa ja pyrkii poistamaan uhan mitätöimällä, kiusaamalla, alistamalla tai eristämällä heidät. Elämä narsistin varjossa jättää jälkensä. Narsistin synkkä perintö voi olla epävarmuus, riippuvuus, lamaantuminen, häpeä ja pelko. Narsistin varjossa kasvaneella voi jäädä loppuiäksi tunne omasta kelpaamattomuudesta, sillä narsisti ei voi koskaan antaa vilpitöntä myönteistä palautetta ja olla täysin tyytyväinen. Hän haluaa aina sanoa viimeisen sanan ja hieman korjata. Hän haluaa pitää muut epävarmuudessa. Rakkaus on narsistille kauppatavaraa. Hän ei rakasta aidosti, vaan voi rakkautta esittämällä saada etuja itselleen. Ihmisen reagointitavat alistamiseen riippuvat hänen temperamentistaan. Vahvaluonteinen ja alistumaton ihminen, jolla on selkeästi oma, narsistista riippumaton tehtävä hoidettavana, on narsistille erityisen uhkaava, koska häntä ei voi uhkailla tai kiristää. Jotkut uskovat narsistin syytökset, eivät sano vastaan ja jopa taistelevat niitä. He katsovat perhepalaverissa narsistia silmiin ja pyytävät lupaa puhua. Narsistin ilkeän mulkaisun jälkeen he vaikenevat. Toinen saattaa sisuuntua ja päättää näyttää narsistille. Kolmas katkeraimu ja kyynistyy. Itsestään saa pitää, mutta muillekin pitää antaa tilaa Häiriötasoiset narsistit ovat niin sanottuja mahdottomia ihmisiä, joilla on mielestään oikeuksia, muilla vain velvollisuuksia. Häiriötasoinen narsismi näkyy sääntöjen yläpuolelle asettumisen lisäksi valehteluna, manipulointina ja kyvyttömyytenä sietää kritiikkiä. Tasavertaiset ja toista tukevat ja arvostavat ihmissuhteet eivät tunnu onnistuvan persoonallisuushäiriöiseltä. Narsisti yrittää hallita tai välttää yksinäisyyteen tai ihmissuhteisiin liittyviä ahdistavia mielikuvia ja tunteita. Hän voi kääntää oireensa ulospäin esilläoloon tai vastaavasti sisäänpäin ahdistukseen ja synkkyyteen. Kuitenkaan hän ei useinkaan NARSISMI El AI NA NÄY PÄÄLLE 11

12 itse koe tarvitsevansa minkäänlaista hoitoa. Hän on mielestään yhteisön tervein ihminen ja syyttää toisia ongelmistaan. Narsisti ylläpitää häiriöistä minäkuvaansa näkemällä itsensä muita parempana, väistelemällä vastuuta ja syyttämällä virheistä muita. Itse tehtyjen virheiden korjaaminen ja erehdysten myöntäminen on usein mahdotonta, sillä hän aidosti uskoo olevansa hyvä ja oikealla asialla, vaikka muut ihmiset näkevät asian aivan toisin. Narsistiset piirteet näkyvät eri tavoin eri aikoina. Nyky-yhteiskunnassa häiriötasoista narsismia voidaan jopa ihailla. Kun ihminen tuo röyhkeästi itseään esiin, alistaa heikompiaan, käyttää valtaansa julmasti ja pelaa itsekkäästi, hänet voi löytää naistenlehden kannesta ihailtuna johtajana, urheilijana tai jopa elämäntaitovalmentajana. Narsistin hyväksyvät, hiljentämät hyssyttelijät ja hyväksi käyttämät ihailijat unohdetaan helposti. Narsisteja on ollut kaikkina aikoina, kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, sosiaaliluokissa ja ammateissa yhtä lailla miehissä kuin naisissa. Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä, mutta ne eivät vahingoita muita, koska terve ihminen osaa tunnistaa rajansa ja ottaa muut huomioon. Terve ihminen voi ottaa vastaan kritiikkiä, kykenee eläytymään toisen näkökulmaan ja pystyy muuttamaan toimintaansa. Narsisti ei tähän kykene. Narsismin juuret ovat lapsuudessa Narsistisen persoonallisuushäiriön pohja on lapsuudessa, jossa ihmisen täytyy oppia tuntemaan rajansa. Pettymykset ovat minäkuvan oleellista raaka-ainetta. Jos niitä ei opi sietämään, muut ihmiset alkavat näyttää omien, loppumattomien tarpeitten tyydyttäjiltä. Jos koskaan ei joudu pettymään, tekemään kompromisseja, odottamaan, päästämään hitaampaa edelleen ja arvostamaan itseään vanhempaa, ei kenelläkään muodostu terveitä rajoja. Itsekäs pikku prinssi tai prinsessa ei ole kokenut tervettä rajoittamista, vaan on saanut astua aikuisen elämään, jossa valinnat ovat omia. Vastuuntunto ei kuitenkaan ole päässyt kehittymään. Rajaton ja julman alistava kasvuympäristö eivät sulje toisiaan pois. Häiriötasoiselle narsismille luo pohjaa myös alistava, epävakaa ja kaoottinen kasvuympäristö, jossa on henkistä ja fyysistä väkivaltaa, päihteiden käyttöä ja julmuutta. Kun vanhemmilla on mielenterveystai päihdeongelma, he eivät jaksa toimia kasvattajina lapsilleen, 12 PIDÄ PUOLESI

13 jotka joutuvat liian aikaisin astumaan aikuisen suuriin saappatsun. Ongelmaperheessä kukaan ei kysy missä olit, mihin menet ja söitkö. Vanhemmat voivat olla tukkihumalassa joka viikonloppu, tyynyä voi joutua painamaan korvaan, kun juopporemmi ryyppää läpi yön. Maanantaina pitäisi mennä tyhjällä vatsalla kouluun. Jos päihtyneelle tai mielenterveysongelmaiselle vanhemmalle sanoo takaisin, tämä lyö vastaukseksi. Ei ihme, että ongelmaisesta perheestä fiksunkaan lapsen on vaikea ponnistaa elämässä pitkälle. Vaikka ongelmaperheen lapsi myöhemmin ulkoisesti menestyisikin, hän on sisäisesti epävarma ja ratkaisee ristiriidat usein kotoa oppimaliaan tavalla: turvautumalja päihteisiin tai väkivaltaan. Niin kauan kuin menee hyvin, ongelmat pysyvät pois, mutta vaikeudet ja ristiriidat tuovat lapsuuden ahdistuksen esille. Ongelmaisesta ja kaoottisesta lapsuudesta tulee osa identiteettiä, halusipa sitä tai ei. Jokainen haluaa olla parempi vanhempi omille lapsilleen kuin omat ongelmavanhemmat olivat, mutta käytännössä se ei ole helppoa. Omien vanhempien virheitä tulee toistettua tiukassa paikassa. Jos oma vanhempi pakeni ongelmia karkaamalla, juomalla tai lyömällä, on malli aina valmiina esiin otettavaksi. Lapsena lyöty lyö todennäköisemmin kuin se, jota ei ole lyöty. Itseä ei voi paeta. Itsensä viereen pitää kömpiä nukkumaan joka ilta, ja jos itsensä kanssa ei tule juttuun, tulee öistä pitkiä. Onneksi aina on mahdollisuus oppia pois totutusta käytösmallista. Terapiassa tai ankaralla opiskelulla voi opetella tuntemaan itsensä ja etsiä tietä parempaan elämään. Ahdistus on yleisin mielenterveysongelma Maailman terveysjärjestö WHO:n tilastot mielenterveyshäiriöiden yleisyydestä osoittavat, että ylivoimaisesti yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä kaikkialla maailmassa ovat erilaiset ahdistusperäiset vaivat, esimerkiksi lievä masennus. Näiden jälkeen tulevat mielialahäiriöt, kuten tunne-elämän epävakaus, ja vasta kolmantena erilaiset huumaus- ja lääkeaineiden käyttöön liittyvät riippuvuudet. Koska kaikki kolme yleisintä häiriötyyppiä perustuvat tunnejärjestelmien toiminnan muutoksiin, narsismi, pelko, ahdistus ja vallankäyttö kuuluvat selvästi yhteen. Ahdistus liittyy usein tapaan käsitellä pelottavia asioita. Se tarvitsee purkukanavan, jota narsistinen yhteisö ei tarjoa. Sen sijaan siellä joutuu kohtaamaan paljon piilotettua aggressi- NARSISMI EI AINA NÄY PÄÄLLE 13

14 ota, tabuja ja näkymätöntä vallankäyttöä. Sublimointi, eli aggressiivisten ja pelotravien tunteiden muuttaminen sosiaalisesti hyväksyttävään muotoon, vaatii turvallista ilmapiiriä. Narsistisen yhteisön ilmapiiri on aina jollain tavalla jännittynyt, ahdistava tai kaoottinen riippuen aggression avoimuudesta. Ahdistuksen voi purkaa ulospäin raivoksi ja väkivallaksi, mutta myös sisäänpäin itsetuhoisuudeksi, masennukseksi, riippuvuuksiksi ja syömishäiriöiksi. Kun ihmiseltä viedään oikeus olla oma itsensä, hän reagoi henkisesti ja fyysisesti: masentunut käy levottomaksi, ahdistuu ja lopulta masentuu, hänen verenpaineensa nousee, vatsa oirehtii ja päätä särkee. Kasvattajan sanotaan olevan lapselleen peili, jonka avulla lapsi oppii itsensä ja rajansa. Julma ja alistava vanhempi sekä toisaalta kaiken salliva lepsu, lapsen ja nuoren tasolle vajonnut kasvattaja ei voi toimia peilinä jälkeläisilleen. Isä ei halua olla isä, vaan ihan kaveri vaan, hyvä jätkä, joka ei kiellä tai rajoita. Äitikin pukeutuu teininsä tavoin, auttaa tyttöään hankkimaan ehkäisypillerit jo 14-vuotiaana ja ostaa tälle pohjat perjantai-illaksi Alkosta. Opettaja onkin koulussa ihmeissään lapsen tai nuoren kanssa, joka ei ota vastaan ohjeita, haluaa johtaa luokkaa ja masentuu pienen vastoinkäymisen edessä. Ihanan röyhkeä tyyppi Tilastollisesti narsismi on huomattavasti yleisempää miehillä kuin naisilla. Narsisti hakeutuu usein tilanteisiin, jossa voi kontrolloida ja hallita muita ja jossa hänellä on riittävän itsenäinen asema. Tyypillistä narsistille on pitää itsensä vahvoilla ja muut heikoilla. Hän pelkää hallinnan tunteen kadottamista. Myös kulttuuri vaikuttaa narsismin esiintymiseen. Väkivallan, alistamisen ja pahuuden ihannointi tarjoaa röyhkeälle mahdollisuuden käyttää heikompaa hyväksi. Nainen saattaa hurmaantua narsistiin, joka on ihanan röyhkeä, ei kysy, vaan vie vahvalla otteella. Vasta vähitellen paljastuu, että narsistilla ei käytösrepertuaarissaan olekaan muita rooleja kuin röyhkeän ja kaikkitietävän don juanin rooli, jota hän kokeilee kaikkiin samassa huoneessa oleviin naisiin. Omaa seksuaalista magnetismia ja erotiikkaa tihkuvaa verovoimaa ei kerta kaikkiaan voi jättää testaamatta yhteenkään hameelliseen. 14 PIDÄ PUOLESI

15 Kuka meistä on narsisti? Usein ärsyttävät tyypit niputetaan lennokkaasti ja huolimattomasti. Kahvipöydässä omia ongelmiaan vuodattava tyyppi voi kovaäänisesti moittia toisia narsisteiksi, jos nämä eivät jaksa nyökkäillä psykoterroristin vuodatuksille ja jokakeväiselle burn outille. Ihminen, joka on todella masentunut tai kärsii burn outista, ei jaksa tai halua pitää melua itsestään ja siitä, miten kovasti hän ponnistelee yrityksen eteen ja kuinka paljon hän on tehnyt muihin verrattuna. "Voisiko tästä kaikesta saada edes hiukkasen ymmärtämystä, lisää liksaa tai edes ylennyksen?" Narsisti kaappaa keskusteluissa ja kahvipöydässä puheenvuorot itselleen. Hän puhuu päälle, vähättelee muiden ongelmia ja kertoo, että hänellä oli viime vuonna huomattavasti vakavampi ongelma ja pahempi sairaus. Narsisti johdattelee puheenaiheen pois itseään kiinnostamattomista aiheista. Hän haluaa osata kaiken, tietää kaiken ja saada muiden ihailun. Jos kahvipöydässä on joku, jolla on jotain enemmän, narsisti tuhahtaa ja kertoo vähättelevän mielipiteensä: "Puhdasta sattumaa. " Tutkimuksissa on huomattu suomalaisten kestävän puheenvuorojen välistä hiljaisuutta muita kansoja paremmin. Venäläinen tai amerikkalainen voi tulkita hiljaisuuden epäkohteliaisuudeksi. Ranskalaiselta puheenvuoroa ei saa puhumatta päälle. Italialaisen välihuutelun ja innostuneisuuden voi tulkita usein pikemminkin impulsiivisuudeksi kuin narsismiksi. Toinen ihminen ei ole narsistille lähimmäinen, vaan mahdollisuus hankkia palkatonta työvoimaa, seksuaalista tyydytystä, riistää omaisuutta, nöyryyttää, kiduttaa tai jopa tappaa. Toiset ihmiset ovat resurssi, jonka avulla narsisti toteuttaa egoistisia tarpeitaan. Hän leikkii ympärillään olevilla ihmisillä hyötytarkoituksella ja nauraa itsekseen tajutessaan, miten helposti onnistui manipuloimaan ja luomaan itsestään edullisen vaikutelman. Narsisti on usein joutunut ottamaan iskuja vastaan matkalla huipulle. Hän on pannut naamat muistiin ja alkaa jakaa iskuja takaisin päästessään valta-asemaan. Narsistin muisti on pitkä ja valokuvatarkka. Hän haluaa kostaa. Onpa happamia Tuon tuostakin tulee mieleen satu, jossa kettu totesi pihlajanmarjojen olevan happamia, kun ei itse pystynyt saamaan niitä. Kun narsisti katselee televisiota, hän pohtii koko ajan, miten noinkin tyhmä ihminen NARSISMI EI AINA NÄY PÄÄLLE 15

16 ja kaiken lisäksi lahjaton, on onnistunut pääsemään noin merkittävään asemaan. Narsisti tekisi itse kaiken kaksi kertaa tehokkaammin, puolet nopeammin ja kaksi kertaa pienemmin kustannuksin. Itsetunnoltaan vahva ihminen ei koe muita uhaksi. Hän kestää, vaikka samassa pöydässä istuisi eri alojen tohtoreita tai työkavereita, joilla on kalliimpi auto kuin itsellä. Itsetunnoltaan vahva ihminen ei peilaa itseään jatkuvasti muihin. Hänellä on riittävästi itsearvostusta, jolla pystyy itse määrittelemään arvonsa. Narsisti on sen sijaan hyvin riippuvainen muiden antamasta ihailusta. Hän kokee itsensä vahvaksi, kun joku antaa tunnustusta ja huomaa hänet. Kun kukaan, varsinkaan hierarkiassa ylempänä oleva, ei noteeraa, narsisti tuntee hajoavansa. Miksi mun pitäis muuttua, minähän olen likimain täydellinen? Vuorovaikutus narsistin kanssa on vaikeaa ja todennäköisesti myös pysyy sellaisena, sillä narsisti ei tunnista sairauttaan. Narsistin on mahdollista parantua, mutta käytännössä se on hyvin harvinaista. Jos itse ei tunne tarvetta muuttua, ei hoitoon hakeutuminen kiinnosta. Oikeastaan ainoa tapa taistella narsistia vastaan on hankkia riippumattomuutta: osaamista, rahaa, asemaa ja valtaa päättää omasta elämästä. Ilman resursseja osaamaton ja rahaton jää narsistin armoille. Kotiäidin on vaikea lähteä pois yhteisestä asunnosta pienet lapset kainalossaan, vaikka mies olisi kuinka julma. Ammattitaidotroman on kestettävä työpaikan menetyksen uhalla tyhmää, julmaa ja osaamatonta esimiestä. Ilman resursseja ihmisellä ei ole valinnanvaraa. Monet riippumattomuutta antavat resurssit ovat hankittavissa kovalla työllä ja päättäväisyydellä. Elämänhallintaa ja itsetuntoa voi etsiä erilaisista onnistumisista, esimerkiksi taitojen kehittämisestä, koulutuksesta ja oman rahan ansaitsemisesta. MORAALI - ONKO SITÄ? Moraalifilosofia tutki i käs itystä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Moraalinen ihm inen toimii heikommassa asemassa olevan ihm isen olojen parantamiseksi. Moraalikyky on to isaalta synnynnäinen ja toisaalta opittu. Use in kahta lähtö kohtaa on va ikea erottaa to is istaan. Ihminen on aina myös kulttuurinsa tuote, 16 PIDÄ PUOLESI

17 mutta olemme myös syntyneet erilaisiksi. Persoonallisuustutkijoiden mukaan persoonallisuutemme muodostuu noin puoliksi perimästä. Toinen puolisko muovautuu ympäristön vaikutuksesta. Kädellisten aivot tekevät mahdollisiksi myötäelämisen ja antavat neurokemiallisia palkintoja hyvistä teoista. Hyvän tekeminen tuottaa mielihyvää. Hyvän tekeminen on aina ihmisen oma valinta. Moraalinen toiminta on syntynyt hyödyksi yksilölle ja yhteisölle. Todellista moraalista valintaa ei tehdä pakotettuna. Ase ohimolla jokainen on vaatijan kanssa samaa mieltä. Geneettiset ominaisuudet ja kulttuuritietämys eivät aina ole kovinkaan helposti erotettavissa toisistaan. On vaikea erottaa, mikä moraalissa on perinnöllistä ja mikä opittua. Ihminen ei ole vain geenialusta, vaan kulttuuri on tärkeä osa häntä. Kolmekymmentä vuotta apinoita tutkineen psykologin ja etologin Frans de Waalin mukaan moraali ei ole täydellisessä ristiriidassa kulttuurin kanssa. Esimerkiksi seksi liittyy simpansseilla valtaan ja alistamiseen, mutta sen avulla puretaan myös sosiaalisia jännitteitä. Mitä kehittyneempi eläin, sitä sosiaalisempi se on. Se pystyy leikkimään ja tekemään asioita huvikseen, eikä vain geenien ja vaistojen määräämänä. Parman yliopiston neurofysiologi Giacomo Rizzolatti tutkimusryhmineen teki hämmästyttävän löydön 1980-luvun lopussa tutkiessaan saparomakaki-apinoita. Tarkoituksena oli havainnoida, miten tietty liikehermo aktivoitui apinan napatessa pähkinän. Kun apina seurasi tutkimuksen seuraavassa vaiheessa pähkinän nappaavaa ihmistä, sen aivoissa aktivoitui sama liikehermosolu, kuin jos se olisi itse ottanut pähkinän: apinan hermosolut toimivat täysin samalla tavalla, vaikka se itse ei koskettanut pähkinää. Rizzolatti tutkimusryhmineen oli paikallistanut peilisolun (mirror neuron), joka on epäitsekkään käyttäytymisen perusta. Passiivisessa myötäelämisessä aivoissa syntyvät täsmälleen reaktiot kuin varsinaisessa toiminnassa. Peilisolujen avulla ihminen voi eläytyä toisten ihmisten tunteisiin. Esimerkiksi autisteilla peilisolut eivät toimi kuten normaaleilla ihmisillä. Yhtä lailla egoisti laskelmoi ja käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen saavuttaakseen tavoitteensa. Epäitsekäs antaa vaikka viimeisen kolikkonsa köyhälle, vaikka itse on nälkäinen. NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE 17

18 MILLAINEN ON NARSISTI? Narsistinen persoonallisuushäiriö Psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980 hyväksytty ja persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. ICD- 10 -tautiluokituksessa narsistinen persoonallisuushäiriö luokitellaan persoonallisuushäiriöksi. Häiriö on keskimäärin 1-3 prosentilla ihmisistä, narsistisesti häiriintyneitä piirteitä huomattavasti suuremmalla joukolla ihmisiä. Häiriö alkaa usein varhaislapsuudessa. Oireita: Häiriöstä kärsiväliä on itsestään mielikuvien tai käytöksen tasolla laaja-alaisia suuruuskuvitelmia. Henkilöltä puuttuu kyky empatiaan eli myötäelämiseen. Henkilö on kateellinen ja vihamielinen. Henkilöltä puuttuvat paljolti häpeä ja syyllisyydentunteet Henkilö ei myönnä epäonnistumista, hän syyttää niistä muita. Henkilöä kiehtoo vallankäyttö, asema ja status. Henkilö pönkittää valtaansa usein uhkailemalla, kiristämällä ja saattamalla toisen häpeään. Epävakaa persoonallisuus Epävakaa persoonallisuus on ICD- 10 -luokituksen mukainen vakava persoonallisuushäiriö, joka lisättiin ICD 10 -järjestelmään vuonna Sillä tarkoitetaan laaja-alaista minäkuvaan, ihmissuhteisiin ja tunteisiin liittyvää epävakautta,jota esiintyy koko väestöstä arviolta 0,6 prosentilla. Taustalla ovat perinnölliset tekijät, lapsuuden traumat ja määrittämättömät ympäristötekijät Perintötekijöiden osuudeksi on arvioitu jopa 70 prosenttia. Persoonallisuushäiriöisen ja niin sanotun normaalin ihmisen välille on usein vaikea vetää rajaa. Henkilö hyötyy usein mielialalääkkeistä ja terapiasta. Oireita: Henkilöllä esiintyy neuroottisia oireita, kuten ahdistusta, jännittämistä ja sosiaalisia pelkoja. 18 PIDÄ PUOLESI

19 Henkilö on usein itsetuhoinen, viiltelee itseään tai ottaa kovia riskejä esimerkiksi liikenteessä. Tunteet heittelevät, henkilö ei hallitse tunteitaan, ei kontrolloi normaalisti käytöstään, eikä kykene luonnolliseen vuorovaikutukseen. Mieliala vaihtelee laidasta toiseen usein saman päivän aikana. Henkilö kokee usein voimakasta häpeää ja itseinhoa. Vihan tunne on tavallinen. Pettymyksen sietokyky on alhainen. Ihminen tiuskii tai alkaa itkeä äkkiarvaamatta. Hän voi myös ahdistua, pelätä ja masentua. APD - Epäsoslaallnen persoonallisuushäiriö Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (APD tai ASPO lyhenteenä käsitteestä Antisocial personality disorder, sääntöihin sopeutumaton, epäsosiaalinen persoonallisuus) Psykopatia ja antisosiaalinen persoonallisuushäiriö eivät tarkoita samaa. APD on virallinen ICD-10 -diagnoosi, ja se on psykopatiaa yleisempää. Psykopatia ei kuulu diagnoosiluokituksiin, vaan se todetaan haastattelun perusteella. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on kliinisen psykologian termi. Psykopatia on kriminaalipuolella käytetty käsite. Jokainen psykopaatti sairastaa antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, mutta vain noin joka neljäs ADP-ihminen on psykopaatti. Oireita: Henkilö tekee lyhytnäköisiä ratkaisuja, elää vain tätä hetkeä, eikä pohdi huomista. Henkilö hakee nautintoa muiden kustannuksella ja käyttää muita hyväksi omiin tarkoituksiinsa. Henkilö on avoimesti tai piilotetusti aggressiivinen, mikä voi yhtä hyvin näkyä lyömisenä kuin verbaalisena aggressiona ja solvauksina. Passiivinen aggressiokin voi kuulua APD-ihmisen strategioihin. Hän on tarvittaessa maailman surkein ihminen, joka hyvää hyvyyttään joutuu kärsimään muiden takia. NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE 19

20 Henkilö on piittaamaton säännöistä. Säännöt ovat muita, eivät häntä varten. APD-ihmisillä on oikeuksia, muilla velvollisuuksia. Henkilön ylimielisyys ei perustu todellisille saavutuksille. APD-ihminen on sankari omassa maailmassaan, ei välttämättä meidän muiden maailmassa. Henkilöllä on kahdet eri säännöt: itselle ja muille. Todellinen katumus puuttuu tai se on näennäistä krokotiilinkyyneleineen. Tavoitteena on luikahtaa pois hankalasta tilanteesta. Henkilö manipuloi ihmisiä ja onnistuu hankkimaan itselleen oman tukiryhmän: anopille ja naapureille on varattu eri naamio kuin vaimolle. Ihmisillä on usein kahdenlaisia käsityksiä APD-ihmisestä. Toisten mielestä hän on hurmaava, toisten mielestä vaarallinen hyväksikäyttäjä. Huomlonhakulnen persoonallisuus Oireita: Henkilö käyttää muita hyväksi omiin tarkoituksiinsa. Henkilöllä on jatkuva tarve olla huomion keskipisteenä. Hän johdattaa muiden huomion itseensä, jos tuntee jäävänsä muiden varjoon. Henkilö on kyvytön arvostamaan muita, varsinkin osaavia ja lahjakkaita ihmisiä, sillä henkilön täytyy itse olla koko ajan parempi. Tunteet ovat pinnallisia ja nopeasti vaihtelevia, käytös seksuaalisesti provosoivaa. Henkilö haluaa kiinnittää huomiota ulkonäkönsä avulla. Henkilöllä on jatkuva pyrkimys dramaattisuuteen tilanteesta riippumatta. Huomionhakuinen persoonallisuus haluaa kuulla jatkuvasti muilta olevansa muita parempi ja ilmiselvä poikkeuslahjakkuus. Henkilö kokee ihmissuhteet todellista läheisemmäksi, hän esimerkiksi uskoo helposti olevansa tähden kaveri. Robert Haren psykopatlan piirreluettelo Vain noin 25 prosenttia epäsosiaalisista APD-henkilöistä täyttää Robert Haren määrittelemät psykopatian kriteerit. 1 Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima 2 Vahvalta vaikuttava omanarvontunto 20 PIDÄ PUOLESI

21 3 Stimulaation tarve ja taipumus ikävystymiseen 4 Patologinen valehtelu 5 Petkuttaminen ja manipulointi 6 Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen 7 Tunteiden pinnallisuus 8 Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen 9 Loismainen elämäntyyli 10 Heikko käyttäytymisen kontrolli 11 Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa) 12 Varhaiset käyttäytymisongelmat 13 Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen 14 lmpulsiivisuus 15 Vastuuttomuus 16 Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä 17 Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita 18 Nuorisorikollisuus 19 Ehdonalaisen vapauden peruutus 20 Monipuolinen rikollisuus Tunnekylmä psykopaatti Joka neljäs APD-henkilö kärsii narsistisen luonnehäiriön vakavammasta puolesta, jota kutsutaan psykopatiaksi, vaikka sana psykopatia on poistunut tautiluokituksesta. Sitä kuitenkin käytetään kriminaalipuolella. Psykopatia-luokituksen voi antaa vain psykiatri haastattelun perusteella. Siksi on väärin leimata ihmisiä psykologisilla käsitteillä oman vallan ja tietämyksen osoittamiseksi. Hyökkäys kääntyy hyökkääjää itseään vastaan. Kliinisellä puolella puhutaan epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä eli APD:stä. APD-ihminen on narsisti, joka katsoo olevansa sääntöjen yläpuolella ja reagoi voimakkaasti, jos hän joutuu alistumaan kaikille muille ihmisille selviin sääntöihin. Jokainen psykopaatti sairastaa antisosiaalista persoonallisuushäiriötä, mutta vain noin joka neljäs APD-ihminen on psykopaatti. Psykopaatti on täysin tunnekylmä ihminen, joka saattaa katsoa vaikka elokuvaa lasten silpomisesta ilman mitään tunnereaktiota. Hän NARSISMI El AINA NÄY PÄÄLLE 21

22 ei usein tunteettomuutensa takia hyödy edes terapiasta, sillä terapian onnistuminen vaatii tunteita ja käsitystä väärästä ja oikeasta. Psykopaattikin voi silti joskus ahdistua tai masentua jouduttuaan sellaisten tosiasioiden eteen, joita ei pysty ratkaisemaan manipuloimalla ja selittelemällä. Myös narsisti katsoo olevansa usein lain yläpuolella. Hänellä on oikeus. Narsisti suuntaa raivonsa usein juuri asianajajaan, jonka katsoo asettuneen tiellensä. Narsistille ihmisellä ei ole ihmisarvoa omana itsenään, vaan toinen on arvokas vain itselle hyödyllisenä. Itselleen hyödyttömiin ihmisiin narsisti ei panosta. 22 PIDÄ PUOLESI

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa?

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? tiedämme varmasti että jopa kaksi kolmesta länsimaisesta johtajasta epäonnistuu työssään; heidät erotetaan, alennetaan tai siirretään syrjään. Yleisin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

NARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lapseniko villipeto?

Lapseniko villipeto? Lapseniko villipeto? Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi Aggression hallinta on oppimisprosessi Opitaan tuntemaan itseä ja

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot