LEHDISTÖTIEDOTE. Maatalous ja kalastus

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston istunto Maatalous ja kalastus 16634/12 (OR. en) PRESSE 485 PR CO 65 Bryssel, 28. ja 29. marraskuuta 2012 Puheenjohtaja Sofoclis ALETRARIS Kyproksen maatalous-, luonnonvaraja ympäristöministeri 16634/12 1

2 Neuvoston istunnon tärkeimmät tulokset Maatalouden osalta ministerit kävivät julkiset keskustelut suorista tuista, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja maaseudun kehittämisestä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen yhteydessä. Julkisissa keskusteluissa käsiteltiin muun muassa seuraavia kysymyksiä: viherryttämiskäytäntöihin sovellettava vastaavuusperiaate, sokerikiintiöt ja viinin istutusoikeudet. Ei muodostunut määräenemmistöä kannattamaan tai vastustamaan ehdotusta neuvoston asetukseksi maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen. Ministerit pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen tiettyjä syvänmeren kantoja koskevista kalastusmahdollisuuksista vuosina 2013 ja He keskustelivat lisäksi EU:n ja Norjan välillä vuosittain käytävistä neuvotteluista. Lopuksi ministereille annettiin tietoja virhetasosta maaseudun kehittämisen alalla, EU:n ja Marokon maataloussopimuksesta, uudesta Euroopan elintarvikemallista, harmaaturskan kannoista ja EU:n ja Mauritanian kalastussopimuksesta. Lounaalla ministerit keskustelivat YMP-uudistuksen tämänhetkisestä tilanteesta /12 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSALLISTUJAT... 5 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA MAATALOUS... 8 Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus... 8 Maitohappo KALASTUS Syvänmeren kantoja koskevat kalastusmahdollisuudet vuosina 2013 ja EU ja Norja: vuotuiset neuvottelut vuoden 2013 osalta MUUT ASIAT Virhetason nousu maaseudun kehittämisen alalla EU:n ja Marokon maataloussopimus Uusi Euroopan elintarvikemalli Harmaaturskan kanta EU:n ja Mauritanian kalastussopimus MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT MAATALOUS Maatalouden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden johtokunta KALASTUS EU:n ja Madagaskarin kumppanuussopimus Pöytäkirjan uusiminen Jos julkilausumat, päätelmät tai päätöslauselmat ovat neuvoston virallisesti hyväksymiä, se on osoitettu kyseisen kohdan otsikossa ja teksti on lainausmerkeissä. Asiakirjoihin, joiden viitenumero on mainittu, voi tutustua neuvoston www-sivuilla osoitteessa Säädökset, joihin liittyy neuvoston pöytäkirjaan merkittäviä julkistettuja lausumia, on merkitty tähdellä. Lausumat ovat saatavissa neuvoston www-sivuilta tai lehdistöpalvelusta /12 3

4 YLEISET ASIAT Tonio Borgin nimittäminen terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavaksi komission jäseneksi /12 4

5 OSALLISTUJAT Belgia: Sabine LARUELLE Olivier BELLE Bulgaria: Miroslav NAIDENOV Petia VASSILEVA Tšekki: Petr BENDL Jaroslava BENEŠ ŠPALKOVÁ Tanska: Mette GJERSKOV Saksa: Ilse AIGNER Robert KLOOS Viro: Clyde KULL Irlanti: Simon COVENEY Tom MORAN Kreikka: Dimitrios MELAS Espanja: Miguel ARIAS CAÑETE Ranska: Stéphane LE FOLL Frédéric CUVILLIER Italia: Mario CATANIA Kypros: Sofoclis ALETRARIS Androula GEORGIOU Latvia: Laimdota STRAUJUMA Liettua: Kazys STARKEVIČIUS Luxemburg: Romain SCHNEIDER Michèle EISENBARTH Unkari: Sándor FAZEKAS Olivér VÁRHELYI György CZERVÁN Itsenäisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien, pk-yritysten ja maatalousasioiden ministeri Pysyvän edustajan sijainen Maatalous- ja elintarvikeministeri Pysyvän edustajan sijainen Maatalousministeri Ulkosuhteiden pääjohtaja, maatalousministeriö Elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri Elintarvike-, maatalous- ja kuluttajansuojaministeri Valtiosihteeri, elintarvike-, maatalous- ja kuluttajansuojaministeriö Pysyvän edustajan sijainen Maatalous-, elintarvike- ja meriministeri Pääsihteeri, maatalous-, elintarvike ja meriministeriö Valtiosihteeri, maaseudun kehittäminen ja elintarvikkeet Maatalous-, elintarvike- ja ympäristöministeri Maatalous-, elintarvike- ja metsätalousministeri Liikenteestä, meritaloudesta ja kalastuksesta vastaava ministeri ekologia-, energia- ja kestävän kehityksen ministeriössä Maa- ja metsätalous- ja elintarvikeministeri Maatalous-, luonnonvara- ja ympäristöministeri Johtaja Maatalousministeri Maatalousministeri Maatalouden, viininviljelyn ja maaseudun kehittämisen ministeri, urheiluministeri, ministeri, vastuualueenaan yhteisvastuullinen talous Pysyvän edustajan sijainen Maaseudun kehittämisen ministeri Pysyvän edustajan sijainen Valtiosihteeri, maaseudun kehittämisen ministeriö 16634/12 5

6 Malta: George PULLICINO Patrick R. MIFSUD Alankomaat: Co VERDAAS Itävalta: Nikolaus BERLAKOVICH Harald GÜNTHER Puola: Stanisław KALEMBA Kazimierz PLOCKE Portugali: Assunção CRISTAS José DIOGO ALBUQUERQUE Manuel PINTO DE ABREU Romania: Achim IRIMESCU Cristian BADESCU Slovenia: Franc BOGOVIČ Uroš VAJGL Slovakia: Magdaléna LACKO-BARTOŠOVÁ Suomi: Jari KOSKINEN Risto ARTJOKI Ruotsi: Eskil ERLANDSSON Yhdistynyt kuningaskunta: Owen PATERSON David HEATH Richard BENYON Richard LOCHHEAD Alun DAVIES Michelle O'NEILL Luonnonvara- ja maaseutuministeri Pysyvän edustajan sijainen Maatalousministeri Maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihuoltoministeri Pysyvän edustajan sijainen Maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeri Valtiosihteeri maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriössä Maatalous-, meri-, ympäristö- ja aluesuunnitteluministeri Valtiosihteeri, maatalous Valtiosihteeri, meriasiat Valtiosihteeri, maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö Pysyvän edustajan sijainen Maatalous- ja ympäristöministeri Pysyvän edustajan sijainen Valtiosihteeri, maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeriö Maa- ja metsätalousministeri Valtiosihteeri, maa- ja metsätalousministeriö Maatalousministeri Ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministeri Varaministeri, maatalous- ja elintarvikeasiat Valtiosihteeri, ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasiat Kabinettiministeri, vastuualueena maaseutu ja ympäristö (Skotlannin hallitus) Maatalouden, kalastuksen, elintarvikeasiain ja EU:n ohjelmien apulaisministeri (Walesin hallitus) Maatalous- ja kalastusministeri (Pohjois-Irlannin edustajakokous) Komissio: Dacian CIOLOŞ Tonio BORG Maria DAMANAKI Jäsen Jäsen Jäsen 16634/12 6

7 Liittyvän valtion hallitus oli edustettuna seuraavasti: Kroatia: Snježana ŠPANJOL Maatalouden varaministeri 16634/12 7

8 ASIAT, JOISTA KÄYTIIN KESKUSTELUA MAATALOUS Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus Ministerit kävivät kolme periaatekeskustelua yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamisesta. Keskustelun pääaiheena olivat ehdotus asetukseksi viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä (suoria tukia koskeva asetus) (15396/3/11); ehdotus asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) (15397/2/11); ehdotus asetukseksi tuesta maaseudun kehittämiseen (maaseudun kehittämisasetus) (15425/1/11). Suorat tuet Suorien tukien viherryttämisen suhteen monet valtuuskunnat tunnustivat vastaavuuskäsitteeseen perustuvan lähestymistavan suuret mahdollisuudet. Monet valtuuskunnat katsoivat, että vaihtoehtoisten toimenpiteiden vastaavuus pitäisi määrittää ilmastolle tai ympäristölle koituvien hyötyjen mukaan. Jäsenvaltiot myös huomauttivat, että vastaavuuden arvioinnin pitäisi olla yksinkertaista, suoraviivaista ja tehokasta. Monet jäsenvaltiot korostivat, että viljelijöillä ja kansallisilla hallinnoilla pitäisi olla selkeä kuva velvoitteistaan ennen kuin ne käyttävät vastaavuuteen perustuvia toimenpiteitä. Nämä valtuuskunnat katsoivat, että komissiolla on tässä tärkeä tehtävä, erityisesti vastaavien toimenpiteiden etukäteisvalidoinnissa. Maaseudun kehittämiseen kuuluvan maatalouden ympäristöön liittyvien / ilmastotoimenpiteiden luvun osalta jotkin valtuuskunnat ehdottivat, että nämä toimenpiteet voitaisiin katsoa vastaaviksi ja komissio voisi validoida ne hyväksyessään kansallisia maaseudun kehittämisohjelmia. Jotkin valtuuskunnat korostivat, että olisi vältettävä liian mutkikkaita tai hankalia menettelyjä. Tältä osin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ensimmäiseen pilariin kuuluvan viherryttämisen (suorat tuet) ja toiseen pilariin kuuluvien maatalouden ympäristöön liittyvien / ilmastotoimenpiteiden perusuran väliseen yhteyteen kaksinkertaisen rahoituksen välttämiseksi. Jotkin valtuuskunnat katsoivat, ettei kaksinkertaisen rahoituksen ongelmaa ollut, ja jotkin ehdottivat, ettei viherryttämistä pitäisi sisällyttää toisen pilarin perusuraan /12 8

9 Yhteinen markkinajärjestely Puheenjohtajavaltio totesi sokerikiintiöjärjestelmästä, jonka voimassaolo päättyy 30. syyskuuta 2015, että useat valtuuskunnat vastustivat tämän järjestelmän päättymistä ja haluaisivat sen voimassaoloa jatkettavan ainakin vuoteen 2020, kun taas toiset valtuuskunnat kannattivat sen lakkauttamista suunnitelman mukaan. Viinin istutusoikeuksien osalta monet valtuuskunnat tukivat puheenjohtajavaltion näkemystä siitä, että oli tarkoituksenmukaisempaa odottaa viinin istutusoikeuksien korkean tason työryhmän suosituksia ennen asian käsittelyä neuvoston tasolla. Komissio asetti korkean tason työryhmän tarkastelemaan viinin istutusoikeuksia ja sen odotetaan antavan suosituksensa joulukuussa Maaseudun kehittäminen Mitä tulee niihin maaseudun kehittämistä koskeviin asioihin, joista neuvostossa on vielä keskusteltava, jotkin jäsenvaltiot pitivät ensisijaisena luonnonhaitta-alueiden määritystä. Useat valtuuskunnat mainitsivat ensisijaisena asiana myös riskinhallinnan. Osa halusi rajoittaa toimenpiteiden soveltamisalaa ja vastustaa tulojen vakauttamisvälinettä, toiset halusivat säilyttää nämä toimenpiteet keskeisinä. Useat jäsenvaltiot viittasivat maaseudun kehittämisohjelmien hyväksynnän yksinkertaistamiseen valtiontukimenettelyissä. EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä kaudelle tehtävän päätöksen lykkäämisen vuoksi jotkin valtuuskunnat korostivat, että maaseudun kehittämiseen tarkoitettu talousarvion osuus on pidettävä ennallaan. Komissio esitteli YMP:n uudistuspaketin lokakuussa 2011 pidetyssä maatalousneuvoston istunnossa. Siitä saakka neuvostolla on ollut yleisiä periaatekeskusteluja YMP:n uudistusehdotuksista lähes kuukausittain. Puheenjohtajavaltio Tanska esitti myös tilannekatsauksen, jossa tuotiin esiin YMP:n uudistusehdotusten keskeisissä kysymyksissä vuoden 2012 alkupuoliskolla saavutettua edistystä /12 9

10 Tämä maatalous- ja kalastusneuvoston tasolla käyty keskustelu oli neljäs Kyproksen puheenjohtajakaudella. Heinäkuussa neuvosto keskusteli laajalti poikkeuksellisista tukitoimenpiteistä YMJ-asetuksen yhteydessä ja riskinhallinnasta maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen yhteydessä. Syyskuussa neuvosto keskusteli viite- ja interventiohinnoista ja niiden mahdollisesta päivityksestä (YMJ) ja jatkoi keskustelua luonnonhaitta-alueiden määrityksestä (maaseudun kehittäminen). Lokakuussa neuvosto keskusteli tuottajajärjestöjen vahvistamisesta (YMJ) ja sen jälkeen jälleen kerran suoria tukia koskevasta asetuksesta. Ministerit kävivät periaatekeskustelun tärkeistä asioista, joita ovat sisäinen lähentyminen ja nuoret viljelijät. Maitohappo Ei muodostunut määräenemmistöä kannattamaan tai hylkäämään ehdotusta asetukseksi maitohapon käytöstä naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen, joka oli esitetty neuvostolle hyväksyttäväksi (14571/12). Komission ehdotus on seurausta Yhdysvaltain maatalousministeriön hakemuksesta, jolla haettiin hyväksyntää maitohapon käytölle naudanruhojen ja -lihan pintakontaminaation vähentämiseen. Koska maitohappoa käytetään laajalti Yhdysvalloissa nauhanliha-alalla, maitohappoasetus liittyy epävirallisesti vuoden 2009 Yhdysvaltain ja EU:n kahdenväliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan naudanlihan kaupasta. Yhteisymmärryspöytäkirjan toisen vaiheen mukaisesti EU avasi 1. heinäkuuta 2012 suuremman tuontikiintiön naudanlihalle, jota ei ole käsitelty hormoneilla. Maitohapon käytön salliminen antaisi Yhdysvalloille mahdollisuuden täyttää tämä vientikiintiö. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 26. heinäkuuta 2011 tieteellisen lausunnon arvioinnista, jossa tarkasteltiin maitohapon turvallisuutta ja tehokkuutta mikrobipintakontaminaation poistamisessa naudan ruhoista, paloista ja leikkuujätteistä. EFSA totesi, että tällaiset käsittelyt eivät aiheuta turvallisuusriskiä, kunhan käytetty aine on elintarvikelisäaineita koskevien unionin eritelmien mukaista. Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean kokouksessa 21. syyskuuta 2012 ei syntynyt määräenemmistöä, joka olisi tarvittu puoltavan tai kieltävän lausunnon antamiseksi komission ehdottamasta lupatoimenpiteestä. Koska lausuntoa ei ole annettu, neuvostolla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa kantansa, minkä jälkeen myös parlamentilla on kaksi kuukautta aikaa ilmoittaa omansa. Neuvosto totesi, ettei ehdotuksen kannattajista tai sen vastustajista muodostunut määräenemmistöä. Tässä tapauksessa komissio voi nyt saattaa päätökseen komiteamenettelyn ja antaa luvan maitohapon käytölle naudanruhojen mikrobiologisen pintakontaminaation vähentämiseen /12 10

11 KALASTUS Syvänmeren kantoja koskevat kalastusmahdollisuudet vuosina 2013 ja 2014 Ministerit ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen tiettyjä syvänmeren kantoja koskevista kalastusmahdollisuuksista vuosina 2013 ja 2014 (14635/12) puheenjohtajavaltion komission kanssa yhteisymmärryksessä laatiman kompromissin pohjalta. Neuvosto antaa tämän asetuksen jossakin tulevista istunnoistaan sen jälkeen, kun lingvistijuristit ovat viimeistelleet tekstin. Asetusta sovelletaan 1. tammikuuta 2013 alkaen. Syvänmeren lajien suurimmat sallitut saaliit (TACit) ja kiintiöt on vahvistettu vuodesta 2003 lähtien EU:n tasolla kahden vuoden välein. Poliittinen yhteisymmärrys koskee tiettyjä syvänmeren kalakantoja, joihin kuuluvat tietyt syvänmeren hait, mustahuotrakalat (Aphanopus carbo), lestikalat (Coryphaenoides rupestris), limapäät (Beryx spp.) ja suomuturskat (Phycis blennoides). Syvänmerenhaihin ei kohdistu suoraa kalastusta vuosina 2013 ja Sivusaaleille ei ole vahvistettu kiintiöitä. Tylppäpyrstömolvia (Molva dypterygia) koskevat suurimmat sallitut saaliit (TACit) kansainvälisillä vesillä alueilla I, II, III ja IV kuuluivat aikaisemmin syvänmeren kantoja koskeviin kalastusmahdollisuuksiin. Ne ja tylppäpyrstömolvan TAC kansainvälisillä vesillä alueella XII tullaan sisällyttämään tiettyjen kalakantojen kalastusmahdollisuuksiin EU:n vesillä. Jos tieteellisissä lausunnoissa on annettu kestävän enimmäistuoton tavoitteita, on sovittu, jos mahdollista, vähittäisestä lähestymistavasta kestävään enimmäistuottoon pääsemiseksi vuoteen 2015 mennessä. Tärkeimmille syvänmerenlajeille sovitut TACit ovat seuraavan taulukon mukaisia /12 11

12 Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue EU:n TACit vuonna 2012 (tonneina) Komission ehdotus: EU:n TACit vuodeksi 2013 (tonneina) Neuvoston päätös: EU:n TACit vuodeksi 2013 (tonneina) Erotus vuoden 2012 EU:n TACeihin (%) Komission ehdotus: EU:n TACit vuodeksi 2014 (tonneina) Neuvoston päätös: EU:n TACit vuodeksi 2014 (tonneina) Erotus vuoden 2013 EU:n TACeihin (%) Tiettyjen syvänmeren kalojen TACit ja kiintiöt vuosiksi 2013 ja 2014 Neuvoston päätös ja komission alkuperäinen ehdotus Syvänmerenhait Syvänmerenhait Syvänmerenhait Mustahuotrakala Aphanopus carbo V, VI, VII, VIII ja IX (EU:n vedet ja X (EU:n vedet ja kansainväliset vedet) XII (EU:n vedet ja kansainväliset vedet) I, II, III ja IV (EU:n vedet ja Mustahuotrakala (1) Aphanopus carbo V, VI, VII ja XII (EU:n vedet ja Mustahuotrakala (1) Aphanopus carbo VIII, IX ja X (EU:n vedet ja Mustahuotrakala (1) Aphanopus carbo CECAF (EU:n vedet ja - Madeira Limapäät (1) XII ja XIV (EU:n vedet ja Beryx spp. III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, Lestikala Lestikala Lestikala (1) Lestikala (1) Keltaroussi Keltaroussi Coryphaenoides rupestris Coryphaenoides rupestris Coryphaenoides rupestris Coryphaenoides rupestris Hoplostethus atlanticus Hoplostethus atlanticus I, II ja IV (EU:n vedet ja III (EU:n vedet ja kansainväliset vedet) Vb, VI, VII (EU:n vedet ja VIII, IX, X, XII ja XIV (EU:n vedet ja VI (EU:n vedet ja kansainväliset vedet) VII (EU:n vedet ja kansainväliset vedet) % 9 9 0% % % % % % % % % % % % % % % % % (1) Analyyttinen TAC näille lajeille helpottaa vuosien välistä joustavuutta /12 12

13 Lajin yleisnimi Lajin latinankielinen nimi ICES-kalastusalue EU:n TACit vuonna 2012 (tonneina) Komission ehdotus: EU:n TACit vuodeksi 2013 (tonneina) Neuvoston päätös: EU:n TACit vuodeksi 2013 (tonneina) Erotus vuoden 2012 EU:n TACeihin (%) Komission ehdotus: EU:n TACit vuodeksi 2014 (tonneina) Neuvoston päätös: EU:n TACit vuodeksi 2014 (tonneina) Erotus vuoden 2013 EU:n TACeihin (%) Tiettyjen syvänmeren kalojen TACit ja kiintiöt vuosiksi 2013 ja 2014 Neuvoston päätös ja komission alkuperäinen ehdotus Keltaroussi Pilkkupagelli (1) Pilkkupagelli (1) Pilkkupagelli (1) Suomuturskat (1) Suomuturskat (1) Suomuturskat (1) Suomuturskat (1) Hoplostethus atlanticus Pagellus bogaraveo Pagellus bogaraveo Pagellus bogaraveo Phycis blennoides Phycis blennoides Phycis blennoides Phycis blennoides I, II, III, IV, V, VIII, IX, X, XII, XIV (EU:n vedet ja VI, VII ja VIII (EU:n vedet ja IX (EU:n vedet ja kansainväliset vedet) X (EU:n vedet ja kansainväliset vedet) I, II, III ja IV (EU:n vedet ja V, VI ja VII (EU:n vedet ja VIII ja IX (EU:n vedet ja X ja XII (EU:n vedet ja % % % % % % % % % % % % % % (1) Analyyttinen TAC näille lajeille helpottaa vuosien välistä joustavuutta /12 13

14 Taustatietoja Syvänmeren kannat ovat kalakantoja, joita pyydetään mannerjalustojen pääasiallisten kalastusalueiden ulkopuolella. Niitä esiintyy mannerjalustojen rinteillä tai merenalaisten vuorten yhteydessä. Kyseiset lajit ovat hidaskasvuisia ja pitkäikäisiä, mistä syystä ne ovat erityisen herkkiä kalastukselle. Lajien pitkäikäisyyttä ja kasvua koskeva tutkimustieto lisääntyy vähitellen, vaikkakaan kannan tilanteesta ei ole vielä mahdollista tehdä kokonaisarviota. Näin ollen ehdotetut toimenpiteet on helpompi kohdentaa tehokkaammin. Kalavarojen kestävyyden varmistamiseksi Euroopan unioni on säännellyt vuodesta 2003 alkaen syvänmeren lajien pyyntiä vahvistamalla suurimmat sallitut saaliit (TACit) lajeittain ja alueittain sekä Koillis-Atlantilla käytettävissä olevan suurimman sallitun pyyntiponnistuksen. Syvänmeren lajien kalastusmahdollisuudet päätetään kahden vuoden välein kantoja koskevien tieteellisten arvioiden varmuuden perusteella. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) toimittaa joka toinen vuosi perinpohjaisen arvion syvänmeren kantojen biologisesta tilanteesta. Viimeisin tällainen lausunto annettiin kesäkuussa Tämä kalastusmahdollisuuksien vahvistamista koskeva ehdotus perustuu tieteellis-teknistaloudellisen kalatalouskomitean (STECF) heinäkuussa 2012 ICESin lausunnon jälkeen laatimaan arvioon. Kummastakin lähteestä saadut lausunnot osoittavat, että useimpien syvänmeren kantojen tilanne on heikko ja että näiden kantojen kalastusmahdollisuuksia olisi kantojen kestävyyden turvaamiseksi vähennettävä, kunnes niiden kokojen todetaan kehittyvän myönteiseen suuntaan. Tänä vuonna tieteellisiä lausuntoja oli ensimmäistä kertaa saatavilla useimmille kalakannoille, jotka kuuluvat eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamista koskevaan ehdotukseen. Joidenkin kantojen osalta on voitu määritellä sellaiset kalastuksen tasot, joita noudattamalla kyseiset kalavarat saadaan kestävän enimmäistuoton tasolle. Toisten merkittävien lajien osalta lausunto perustuu kehityssuuntauksiin mutta antaa viitteitä siitä, miten voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto vuonna Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta syvänmeren kantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet /12 14

15 EU ja Norja: vuotuiset neuvottelut vuoden 2013 osalta Neuvosto keskusteli EU:n ja Norjan välisistä, kahdenvälisen kalastussopimuksen mukaisista vuosittain käytävistä neuvotteluista. Ministereille annettiin selvitys vuotta 2013 koskevien, Brysselissä marraskuuta käydyn ensimmäisen neuvottelukierroksen tuloksista. He keskustelivat Norjassa joulukuuta järjestettävän toisen kierroksen valmisteluista. Useimmat valtuuskunnat pitävät tätä Norjan kanssa tehtyä sopimusta hyödyllisenä, mutta kannattavat EU:n varovaista lähestymistapaa TACien tasoon ja muihin niihin liittyviin toimenpiteisiin pääasiallisten yhteisesti hoidettavien Pohjanmeren yhteisten kalakantojen osalta. Ne suosittelevat myös varovaista lähestymistapaa muiden kalakantojen määrittelemisessä ja käytössä vastavuoroiseen kiintiöiden vaihtoon. Komissio raportoi neuvostolle Islannin ja Färsaarten kanssa Koillis-Atlantin makrillikannan hoitamisesta käytyjen neuvottelujen epäonnistumisesta. Nämä neuvottelut koskevat suoraan myös Norjaa ja EU:ta. Useat jäsenvaltiot huomauttivat, että kauppatoimenpiteet ovat tarpeen neuvoston tämän vuoden lokakuussa hyväksymän välineen mukaisesti. Neuvottelujen keskeiset kysymykset ovat tänä vuonna seuraavat: yksityiskohtaiset hoitojärjestelyt yhdessä hoidettavien kalakantojen osalta (turska, kolja, punakampela, valkoturska, silli/silakka ja seiti) pitkän aikavälin hoitosuunnitelmien mukaisesti, mukaan lukien erityisesti kummankin osapuolen TACien ja kiintiöiden vahvistaminen; sopimus vastavuoroisten kalastusmahdollisuuksien vaihdoista, jonka ansiosta voidaan jatkaa useita kummankin osapuolen kannalta merkittäviä kalastustoimia, mukaan lukien arktisen turskan kalastusmahdollisuudet Norjan vesillä, sekä muita yhteistä etua koskevia kalastustoimenpiteitä; yhteistyö Norjan kanssa makrillin hoitoa koskevan kysymyksen osalta muiden rannikkovaltioiden, Islannin ja Färsaarten kanssa käytävien neuvotteluiden yhteydessä. EY:n ja Norjan vuoden 1980 kahdenvälisen kalastussopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Pohjanmeren yhteiset kalakannat, joista osaa hoidetaan yhteisesti, osaa ei. EY ja Norja vahvistavat yhdessä vuosittaiset suurimmat sallitut saaliit (TAC) yhteisesti hoidettaville yhteisille kalakannoille. Turskaa, koljaa, silliä/silakkaa ja seitiä varten on yhteiset pitkän aikavälin hoitosuunnitelmat, ja punakampelan pitkän aikavälin hoitosuunnitelmaa varten on olemassa pääperiaatteet, jotka perustuvat EU:n pitkän aikavälin hoitosuunnitelmaan punakampelaa ja merianturaa varten Pohjanmerellä (asetus 676/2007). Makrillia koskeva kymmenen vuoden sopimus Norjan kanssa hyväksyttiin tammikuussa 2010, mukaan lukien vastavuoroinen pääsy Pohjanmerelle. Kyseinen sopimus edellyttää tyydyttävää kahdenvälistä kokonaisvaltaista sopimusta. Vastavuoroisen kiintiöiden vaihdon on oltava yleisessä tasapainossa sopimuksessa /12 15

16 MUUT ASIAT Virhetason nousu maaseudun kehittämisen alalla Komissio antoi neuvostolle selvityksen syistä virhetason lisääntymiseen YMP:n maaseudun kehittämisen luvussa ja mahdollisesti toteutettavista korjaavista tai ehkäisevistä toimista (16585/12). Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi vuoden 2011 vuosikertomuksessaan, että koko "maaseudun kehittäminen, ympäristöasiat, kalastus ja terveysasiat" -luvun todennäköisin virhetaso on 7, 7 %. Tämä osoittaa, että maaseudun kehittämistä koskevat menot ovat paljon alttiimpia virheille kuin suorat tuet. Maaseudun kehittämispolitiikan suhteellisen suurta virhetasoa on tarkasteltava tämän politiikan erityispiireiden valossa. Maaseudun kehittämisessä käytetään tarkasti kohdennettuja ratkaisuja huomattavan erilaisiin haasteisiin vastaamiseksi maaseutualueilla eri puolilla EU:ta ja se vuoksi se on lähtökohtaisesti suoria tukia monimutkaisempaa. Erityinen näitä virheitä arvioinut työryhmä vahvisti niiden perimmäiset syyt. Tältä pohjalta komissio suunnittelee korjaavia ja ehkäiseviä toimia. Koska maaseudun kehittäminen on EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisellä vastuulla, komissio aikoo toteuttaa toimenpiteitä jo nykyisen ohjelmakauden aikana joko antamalla lisää tietoa jäsenvaltioille toimista, joilla on korkeat virhetasot, tai suunnittelemalla kohdennetumpia tarkastuksia. Korjaavista toimista tärkein on seuraavan ohjelmakauden ohjelmien valmistelu siten, että alusta alkaen vältetään havaitut perimmäiset syyt. EU:n ja Marokon maataloussopimus Espanjan valtuuskunta antoi ministereille tietoa EU:n ja Marokon maataloussopimuksen täytäntöönpanosta tomaattialalla. Monet jäsenvaltiot tukivat Espanjan valtuuskuntaa, joka kuvasi EU:n markkinoilla vallitsevien alhaisten hintojen aiheuttamaa tomaattialan vaikeaa tilannetta, ja epäilivät EU:n ja Marokon maataloussopimukseen sisältyvän tulohintajärjestelmän" toimivuutta. Komission olisi varmistettava järjestelmän moitteeton täytäntöönpano /12 16

17 Komissio huomautti, että järjestelmän valvonta riippuu suuresti jäsenvaltioiden tullihallintojen toimittamista tiedoista. Viime aikoina toimitetut tiedot eivät tue Espanjan kuvaamaa markkinatilannetta. Näin ollen komissio kehotti jäsenvaltioita tarkistamaan tietonsa kansallisten tulliviranomaisten kanssa. EU:n ja Marokon sopimus maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden sekä kalojen ja kalastustuotteiden vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä tuli voimaan 1. lokakuuta Sopimuksen mukaan (tuoreet tai jäähdytetyt) tomaatit ovat arkoja tuotteita, minkä vuoksi sopimukseen sisältyy tulohintajärjestelmä (46,1 euroa 100 kilogrammalta). Järjestelmän mukaan on sovellettava täydentäviä maksuja silloin kun tuotteet tulevat rajalle tulohintoja alhaisemmin hinnoin. Uusi Euroopan elintarvikemalli Itävallan valtuuskunta, jota Latvian valtuuskunta tuki, antoi neuvostolle tietoja uudesta Euroopan elintarvikemallista (16821/12). Suuri osa valtuuskunnista oli yhtä mieltä Itävallan ehdottamasta elintarvikeketjua koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka perustuu kestävyyden periaatteeseen ja jossa otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: elintarviketurva, elintarviketurvallisuus, elintarvikkeiden laatu sekä elintarvikkeiden alueellinen saatavuus, monimuotoisuus, arvo ja arvostus. Itävallan maatalousministeriö ja Itävallan elintarviketeollisuuden liitto järjestivät 26. tammikuuta 2012 Wienissä yhteisen seminaarin aiheesta Uusi Euroopan elintarvikemalli: Haasteet ja mahdollisuudet". Puhujina oli hallituksen, koulutusjärjestelmän, tutkimusalan, kaupan, intressiryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Tämän seminaarin päätelmät otettiin ehdotetun lähestymistavan pohjaksi /12 17

18 Harmaaturskan kanta Tanskan valtuuskunta antoi ministereille tietoja harmaaturskan kannan hoidosta vuoden 2013 kalastusmahdollisuuksien puitteissa EU:n vesillä. Jotkin jäsenvaltiot tukivat Tanskan pyyntöä harmaaturskan pitkäaikaisesta hoitosuunnitelmasta. Komissio tarkastelee, olisiko hoitosuunnitelmaan mahdollista tehdä kyseisenlainen muutos vuodeksi Tanskan valtuuskunta huomautti, että tieteellisen lausunnon, alustavien TACien vahvistamisen ja kalastuskauden alun välillä kuluu paljon aikaa, kun otetaan huomioon, että Pohjanmeren harmaaturska on lyhytikäinen laji. Tämä tarkoittaa, että tätä kantaa pyytävän laivaston on oltava satamissa odottamassa kalastuksen alkua ilman mahdollisuutta saada myöhemmin korvausta tämän lajin kausittaisuuden ja lyhytikäisyyden vuoksi. Tanska kannattaa nopeampaa menettelyä kalastuksen aloittamiseksi silloin kun tieteellinen lausunto sallii kalastusmahdollisuudet. Lisäksi olisi laadittava pitkän aikavälin hoitostrategia, jotta harmaaturskan hyödyntäminen saataisiin vakaammaksi. EU:n ja Mauritanian kalastussopimus Alankomaiden valtuuskunta antoi neuvostolle tietoja EU:n ja Mauritanian kalastussopimuksesta. Useat valtuuskunnat olivat samaa mieltä Alankomaiden huolesta, joka koskee kyseisen sopimuksen pöytäkirjan mahdollista riittämätöntä käyttöä. Ne haluaisivat, että EU:n ja Mauritanian yhteinen tekninen komitea keskustelisi pöytäkirjan teknisistä edellytyksistä. Komissio suostui tällaisen yhteisen teknisen komitean perustamiseen. Alankomaat kysyi pöytäkirjan tosiasiallisen käytön arvioinnista ja pöytäkirjan 5 artiklan mukaisista asianmukaisista toimenpiteistä. Kyseisen artiklan mukaan pöytäkirja voidaan irtisanoa, jos arvioidaan, että sen tosiasiallisen käytön taso on alle 75 % alun perin sovitusta /12 18

19 MUUT HYVÄKSYTYT ASIAT MAATALOUS Maatalouden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden johtokunta Neuvosto hyväksyi päätelmät eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys" johtokunnan edustajista (16598/12). Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2012 päätelmät eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta "Maatalouden tuottavuus ja kestävyys". Maataloudesta ja tutkimuksesta vastaavat komission jäsenet pyysivät neuvostoa nimittämään tämän eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden johtokuntaan kolme ministeriä, joilla on maatalouden tutkimusta ja innovointia koskevaa asiantuntemusta. Neuvosto päätti nimittää eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden johtokuntaan seuraavat henkilöt: Mette GJERSKOV, Tanskan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeri, Athanasios TSAFTARIS, Kreikan maaseudun kehittämis- ja elintarvikeministeri, sekä Daniel CONSTANTIN, Romanian maatalous- ja maaseudun kehittämisen ministeri /12 19

20 KALASTUS EU:n ja Madagaskarin kumppanuussopimus Pöytäkirjan uusiminen Neuvosto hyväksyi päätöksen EU:n ja Madagaskarin tasavallan kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta EU:n puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (14158/1/12 REV 1). EU:n ja Madagaskarin kalastuskumppanuussopimus tehtiin vuonna Kumppanuussopimukseen liitettävän pöytäkirjan päätavoitteena on määritellä EU:n aluksille myönnettävät kalastusmahdollisuudet sekä taloudellinen korvaus, joka maksetaan pääsyoikeuksista ja alakohtaisesta tuesta kummastakin erikseen. Uusi pöytäkirja parafoitiin neuvottelujen jälkeen 10. toukokuuta 2012, sillä nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. joulukuuta Jotta EU:n alukset voisivat jatkaa kalastusta, uutta pöytäkirjaa olisi sovellettava väliaikaisesti allekirjoituspäivästä lähtien, kunnes sen tekemistä varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen. Uuden pöytäkirjan allekirjoittamisen ja väliaikaisen soveltamisen lisäksi neuvosto hyväksyi asetuksen, joka koskee kalastusmahdollisuuksien jakamista jäsenvaltioiden kesken (14151/1/12 REV 1). YLEISET ASIAT Tonio Borgin nimittäminen terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavaksi komission jäseneksi Neuvosto nimitti yhteisymmärryksessä komission puheenjohtaja José Manuel Durão Barroson kanssa ja EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 246 artiklan mukaisesti Tonio Borgin uudeksi terveys- ja kuluttaja-asioista vastaavaksi komission jäseneksi komission jäljellä olevaksi kaudeksi (31. lokakuuta 2014 asti). Tonio Borg on Maltan kansalainen ja ollut maansa varapääministerinä vuodesta 2004 alkaen ja ulkoasiainministerinä vuodesta 2008 alkaen. Hän tulee John Dallin tilalle /12 20