The future of textile recycling and the differentiation between recycled fibres/textiles

Transkriptio

1 The future of textile recycling and the differentiation between recycled fibres/textiles Pertti Nousiainen Professor, Dr. Department of Materials Science Fibre Materials University of Technology Box 589, Korkeakoulunkatu Finland (c) P.Nousiainen,

2 World production development of plastics, steel and paper (c) P.Nousiainen,

3 World production of non-pulp fibres M tn Textile fiber consumption 12 kg/capita/a (c) P.Nousiainen,

4 (c) P.Nousiainen,

5 Next Generation polymers: biopolymers (c) P.Nousiainen,

6 PEF: the Next Generation Polyester Superior performance over PET: O2 barrier: 10x improvement H2O barrier: 2x improvement CO2 barrier: 4x improvement Improved Thermal Stability Tg: ~88 C, 12 C higher than PET Excellent Mechanical Properties: Tensile Modulus PEF : 1.6* PET Significant reduction in carbon footprint 70% lower carbon emission 65% lower NREU (c) P.Nousiainen,

7 PEF: the Next Generation Polyester Recycling of biofiber Goal: find the optimal end-of-life solution for PEF polymer Close collaboration with recycling community End goal: PEF to PEF recycling : Mechanical recycling: demonstrated (similar to PET) Chemical recycling: demonstrated PEF depolymerization to monomers Conducting sorting trials at waste separation & recycling sites Sorting out PEF from PET for food grade bottles Transition period: PEF in PET recycle streams: Conducting trials of potential effects of PEF in rpet streams and PET in rpef streams (c) P.Nousiainen,

8 Recycling of textile fibers A. Municipal/household waste : sorting difficulties B. Industrial waste: easy sorting Second-hand use *) Mechanical recycling Thermal recycling Chemical recycling Incineration and energy production Landfill and constructions Transportation costs crucial for economics *) e.g.. Cotton From blue to green. for buidings, second hand donations with companies, institutions, Universities and Schools (c) P.Nousiainen,

9 Recycling of textile fibers Textiles Environment Network (TEN) Manchester, UK (c) P.Nousiainen,

10 Property summary and end of life possibilities for cotton, viscose, PET and cotton/pet blends (c) P.Nousiainen,

11 Mechanical recycling - Applicable for all fibers: the only existing technology for cotton - Cutting and shredding machinery necessary for defibration - Cutting/Shredding Carding Bonding Yarn spinning Nonwovens Weaving Thermal recycling - Applicable for meltable synthetic fibers - Non-applicable for natural fibers, PAN, PVA, Aramids - Fibers are melted into processable polymer liquid, which is used for extrusion or spinning of lower value products, - Such as; plastic plates, packaging boxes, oil protection bars, buckets. pipes (c) P.Nousiainen,

12 Possible utilization of recycled fibers Nonwovens: Thermal insulation materials Acoustic materials Pressed forms for car industry akustiikkalevyt Flooring support materials Furniture filling materials Packaging materials Cleaning towels Spun yarns: Furniture fabrics Interior fabrics Textile wallpapers Effect yarns Needlepunched felts Car insulation materials Carpet backings Eco-clothing fabrics (c) P.Nousiainen,

13 Chemical recycling Applicable for synthetic fibers, mainly PET Fibers are transformed back to original monomers by using chemical reactions polymers are synthetized again from same monomers - Methods for PET: glycolyse and methanolyse (c) P.Nousiainen,

14 Chemical Recycling of Cotton Cotton has been recycled up to now by mechanical methods In textiles, the polymerization degree depends on chemical modification (pretreatment, bleaching, dyeing, finishing) during manufacturing and degradation during end-using In some articles with minimum modification and less degradation, the DP can remain quite high suitable for the raw material for regenerated fibers Scientists at Stockholm's Royal Institute of Technology have developed a way of recreating cotton (Renewcell) A group of Swedish companies (e.g. H&M) presented the world's first garment made entirely from recycled cotton and the scalability of this process looks promising Cotton clothes are shredded turned onto a slurry and non-recyclable pieces are removed, followed by the creation of molecular solution The cellulose in the solution is regenerated in rayon yarn by using spinning technology (c) P.Nousiainen,

15 Recycled Polyester PET The production of polyester fibers accounts for about 50-55% of total global annual fiber production Polyester is made from petroleum-based chemicals; its raw material is crude oil Polyester production involves numerous processes, for creating the polyethylene terephthalate (PET) polymer, which is then extruded and spun into polyester fibers Polyester production is energy-intensive and relies on a finite, nonrenewable natural resource that is utilized in many other ways as part of everyday life for energy, fuel, and plastics production About percent of global polyester production is used for textiles, of which more than 65 percent is produced in China The majority of the remaining percent is used in the manufacture of PET beverage bottles. (c) P.Nousiainen,

16 Chemical recycling of PET (c) P.Nousiainen,

17 Chemical recycling of PET Pressurized glycolysis of PET at 200 ºC for BHET and purified by filtration The chemical recycled PET chips are obtained to virgin PET processes (c) P.Nousiainen,

18 Chemical recycling of PET Long-term properties (c) P.Nousiainen,

19 Chemical recycling of PA 6 and 6.6 An invention relates to a process for treating polyamide-containing carpet waste by extracting the polyamide 6 and polyamide 6.6. from the carpet waste with an extraction agent containing an aliphatic alcohol (methanol) and water For PA 6 the extraction process is carried out in higher temperature 100 ºC 150 ºC and for PA 6.6 at 140 ºC 180 ºC The separated polyamide can then be recovered from the extract and recycled for further use Carpet waste containing two polyamides can be treated in accordance with the present invention so as to separately recover each polyamide. The process according to the present invention provides a high yield of the polyamide. The presence of other constituents normally present in carpets does not interfere with the separating and recycling of the polyamide After the extraction the polymer is precipitated, dried and used for further applications US Pat A, 1996 (c) P.Nousiainen,

20 Thermal recycling of PA 6 Recycled PA 6 cloth can be used as the only raw material to prepare single polymer composites (SPC) by partially melting the PA6 fibers During the process, part of PA6 fibers is melted to fill the gap between the remained fibers at a temperature in the melting temperature range of fibers The matrix was in situ formed by recrystallization of the molten part and bonded the remained unmolten fibers together with cooling. Critical parameter is the processing temperature ( C), on the partially melting behavior of PA6 fibers According (DSC) and (SEM), and tensile tests, the processing temperature of 226 C, 31% of PA6 fibers were exactly molt to form the matrix Tensile strength of prepared SPC achieved a maximal value of 138 MPa that was 105% higher than the one of neat PA6 J Appl Polym Sci, 2010 (c) P.Nousiainen,

21 Chemical recycling of PA 6 The chemical reutilization of polyamide 6 containing carpets for ϵ- caprolactam recovery offers some economic benefit and is performed on a technical scale with the help of the Zimmer-process. By this process polyamide 6 is depolymerized with steam and phosphoric acid. An alternative to this process is the thermal depolymerization catalyzed or non-catalyzed. The kinetic parameters of the thermal depolymerization of polyamide 6, the thermal depolymerization in presence of sodium/potassium hydoxide, and the thermal depolymerization in presence of phosphoric acid are alternatives Based on the kinetics of the catalyzed or non-catalyzed depolymerization a stepwise pyrolysis procedure is designed by which the formation of ϵ-caprolactam from polyamide 6 can be separated from the formation of other pyrolysis products. Gong, Y. and Yang, G. (2010), Single polymer composites by partially melting recycled polyamide 6 fibers: Preparation and characterization. J. Appl. Polym. Sci., 118: doi: /app (c) P.Nousiainen,

22 Mechanical recycling of PA and PP from carpets Carpet waste disposed of in landfills each year in the U.S. is about 2-3 million tons and about 4-6 million tons per year worldwide. Carpet waste for soil and concrete reinforcement requires only a simple and inexpensive shredding process. For soil applications sorting is not necessary. For concrete reinforcement, only PA and polypropylene carpet should be used. It is also possible to mechanically remove PA face fibers from a nylon carpet to produce PA resins and use the less-valuable polypropylene backing for concrete and soil reinforcement. Studies on the properties of fiber reinforced concrete with carpet waste fibers have shown that waste fiber reinforcement can effectively improve the shatter resistance, toughness, and ductility of concrete. The use of low-cost waste fiber for concrete reinforcement could lead to improved durability and reliability pavements, columns, bridge decks and barriers, and for airport construction as runways and taxiways. The use of carpet waste for soil reinforcement is shown to increase the triaxial compressive strength and ductility of soil. Field trials show that shredded carpet waste fibers (to 70 mm long) can be blended into soil with conventional equipment. The availability of low cost fibers from carpet waste could lead to wider use of fiber reinforced soil and more cost-effective construction. Recycling in Textiles. Y. Wang (Editor), Woodhead Publishing Ltd., Cambridge, UK, February (c) P.Nousiainen,

23 Mechanical recycling of PP Low Price recycled polypropylene is available in markets such as recycled fiber, recycled polypropylene granules, high tenacity anti-crack recycled polypropylene fiber, recycled 7dx32mm polypropylene hollow fiber, nonwoven recycled polypropylene fiber and toy raw material recycled polypropylene staple fiber The mechanical properties of PP tensile strength, Young`s modulus and melt flow index were compared with the recycled ones during recycled 14 th times in order The test specimen was a dog bone, for the testometric machine in order to find out the tensile strength and young`s modulus, and recycled granulates, for the melt flow index machine in order to find out the melt flow index. The material was recycled by using a plastic shredding machine and the dog bones were created with an injection molding machine. The recycling and testing part was done in the plastic laboratory located in Arcada - University of Applied Sciences. The school, Arcada in this case, provided the material used and the machines to perform the tests with. (c) P.Nousiainen,

24 Kestävä kehitys ja elinkaariarviointi 1. Kestävän kehityksen periaatteet, YK raportti 1988: nykytarpeet tulevia tarpeita vaarantamatta Luonnonvaraperustan turvaaminen - uusiutuvien luonnonvarojen käyttö (miten paljon, viljelymenetelmä, käyttö/uusiutumisaste) - uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö (miten paljon, perustarve?, BAT, siirto uusiutuviin?) Elämän monimuotoisuuden turvaaminen - välttämättömät luonnonalueet - päästöt ja niiden vaikutus luontoon - jätteet ja jätteiden kierrätys (c) P.Nousiainen,

25 Kestävän kehityksen periaatteet Tasa-arvon, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - ravinnon tuotanto ja vaikutukset kehitysmaille - vaikutukset terveyteen ja viihtyvyyteen - vaikutukset tasa-arvoon ja henkiseen hyvinvointiin Talouskehityksen turvaaminen - kasvun laatu: materiaalista vaiko laadullista - vähemmän energiaa vaativat palvelut ja tuotteet - kasvun edellytykset kehitysmaissa - vaikutukset teknologian kehitykseen ja kulutustapoihin (c) P.Nousiainen,

26 Kestävä kehityksen kriteerit (c) P.Nousiainen,

27 Kestävän kehityksen ohjauskeinot KRITEERI OHJAUSKEINO LUONNONVA- RAPERUSTA ELÄMÄN MONI- MUOTOISUUS PERUSTARPEET TERV./HYVINV. TALOUS- KEHITYS LUON/ENER/TAPA ENERGIAVERO + UUSIUTUMATON KORVAUKSET? TULONJAKO ALV +?? + + +? +? ALKUTUOTE- VÄHENNYS ULKOMAAN- KAUPAN SÄÄNT. ELINTARVIKE- TEOLLISUUS + UTON + UVA +/-UTON +/- UVA?? + +? +? +? +/- +/ TEVA-TEOLLI-SUUS +/- C0 - TEKOK +/- TEKOKUIDUT VANHAN ALAN TUKI - -? - -? UUDEN ALAN TUKI + + +? +? +? +? +? ALUETUET +/- +/- +/- + (FIN) +/- +/-? (c) P.Nousiainen,

28 Maailman 13 ympäristöuhkaa 1. KASVIHUONEILMIÖ JA ILMASTOMUUTOKSET 2. OTSONIKERROKSEN OHENEMINEN 3. VESISTÖJEN JA MAAN HAPPAMOITUMINEN 4. FOTOKEMIALLISET HAPETTIMET MAAN PINNALLA 5. YHDYSKUNTIEN MELU JA ILMANSAASTEET 6. VESIEN JA MAAN REHEVÖITYMINEN 7. RASKASMETALLIEN VAIKUTUKSET 8. YMPÄRISTÖMYRKKYJEN VAIKUTUKSET 9. UUSIEN MIKROBIEN SYNTYMINEN 10. MAA-ALUEIDEN KULUMINEN 11. MAKEAN VEDEN RAJALLISUUS 12. ARVOKKAIDEN ALUEIDEN TUHOUTUMINEN 13. JÄTTEIDEN SYNTYMINEN (c) P.Nousiainen,

29 Jätteiden hyötykäyttö energian tuotannossa (c) P.Nousiainen,

30 Jätteet ja hyötykäyttö pääkaupunkiseudulla (c) P.Nousiainen,

31 Hyötykäytön vaikutus kasvihuonekaasu- päästöihin (c) P.Nousiainen,

32 Elinkaariarvioinnin eri osien suhde toisiinsa (c) P.Nousiainen,

33 Pakkausmateriaalien periaatteellinen virtauskaavio (c) P.Nousiainen,

34 Puuvillan elinkaarivirtauskaavio (c) P.Nousiainen,

35 Polyesterin elinkaarivirtauskaavio (c) P.Nousiainen,

36 Viskoosin ja polypropeenin elinkaarivirtauskaavio (c) P.Nousiainen,

37 Polylaktidin (maitohappopolymeeri) elinkaarivirtauskaavio PLA: -((CH 3 )CHOH-CO-O-) n (c) P.Nousiainen,

38 Jätteenpolton päästöt ja lämpöarvot (c) P.Nousiainen,

39 Elinkaarianalyysin (LCA) suorittaminen LCA = tuotteen kehdosta hautaan-analyysi ELINKAAREN TARKASTELU: raaka-aineiden hankinta ja tuotanto - välituotteiden valmistus - lopputuotteiden valmistus - jakelu - tuotteiden käyttö - jätehuolto ELINKAARIANALYYSIN SISÄLTÖ 1. Tavoitteen määrittely ja kohdistaminen 2. Inventaarioanalyysi eli EKOTASE 3. Vaikutusten arviointi 4. Parannustoimenpiteiden selvitys Usein kartoitetaan vain raaka-aine- ja energiakulutukset, aiheutetut vesi- ja ilmapäästöt, kiinteät jätteet ja muut päästöt ja hukkaenergia (c) P.Nousiainen,

40 Puuvilla- ja polyesterikuitutuotannon elinkaarianalyysi (c) P.Nousiainen,

41 Puuvilla- ja puuvilla/polyesteri tekstiilien tuotannon elinkaarianalyysi (c) P.Nousiainen,

42 Teollisten pesuloiden elinkaarianalyysi (c) P.Nousiainen,

43 Hotellitekstiilien yhden vuoden elinkaarianalyysi ilman kulumisen vaikutusta (c) P.Nousiainen,

44 Hotellitekstiilien yhden vuoden elinkaarianalyysi kuluminen mukaan laskettuna (c) P.Nousiainen,

45 Hotellitekstiilien elinkaarianalyysi ja ympäristövaikutukset (c) P.Nousiainen,

46 Pesukemikaalien ympäristövaikutukset (c) P.Nousiainen,

47 Materiaalihaaskioiden syntyminen kuitu- ja tekstiiliprosesseissa Haaskion arvio tuotannosta (suuntaa antava) Luonnonkuitujen tuotanto 3 % x 26 Mt 0.78 Tekokuitujen valmistus 1% x 55 Mt 0.55 Kuidunvalmistuskemikaalit 1% x 1% x 55 Mt Kuitukankaat 0.5 % x 15 Mt Kuitukankaiden sideaineet 1% x 3% x 15 Mt Langat 1% x 66 Mt Avivointiöljyt 2% x 0.5% x 81 Mt Kankaat/kutominen-trikoo 2.5% x 35 Mt Värjäys ja viimeistyskemikaalit 10% x 2% x 49 Mt Vaatekankaat/vaatevalmistus 3% x 40 Mt Sisustustekstiilit 1% x 25 Mt Tekniset ja muut tekstiilit 1% x 15 Mt Yhteensä 5,3292Mt (c) P.Nousiainen,

48 Tekstiilijätteen syntyminen maailmanlaajuisesti Valmisvaatteet Sisustustekstiilit Tekniset ja muut tekstiilit Yhteensä 40 Mt 25 Mt 15 Mt 80 Mt Tekstiilijätteen luonne: -puuvillaa ja villaa suuri osa puhtaana 100% värjättynä -puuvilla ja villa usein myös viimeisteltyjä kemiallisesti -polyesteriä käytetään eniten sekoitteissa (30 70 %) luonnonkuitujen kanssa -muita luonnonkuitujen kanssa sekoitettavia: polyamidi 6.6 ja akryyli -kompostoituva polylaktidi (PLA) vasta tulossa markkinoille (c) P.Nousiainen,

49 Tekstiilijätteen syntyminen 2003 (c) P.Nousiainen,

50 Tekstiilijätteen syntyminen 2003 (c) P.Nousiainen,

51 Tekstiilijätteen kierrätysmuotoja (c) P.Nousiainen,

52 Tekstiilijätteen syntyminen (c) P.Nousiainen,

53 JÄTEHUOLLON TAVOITTEET 1. Jätteiden syntymisen välttäminen - laatutavoitteet (jätettä on myös huonolaatuinen tuote) - taloudellisuustavoitteet - tuotantoteknologian kehittäminen ja valinta 2. Jätteiden määrän vähentäminen - tuotannon optimointi - laadun parantaminen - laadukkaan toiminnan kehittäminen (EMAS-TQM) 3. Jätteiden hyödyntäminen ja kierrätys - ympäristötavoitteet - taloudelliset tavoitteet 4. Asianmukainen jätteenkäsittely - jätelain ohjeistuksen mukaan (c) P.Nousiainen,

54 Ympäristölainsäädäntö JÄTELAKI 1993 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKEMINEN EDISTÄMÄLLÄ LUONNONVAROJEN JÄRKEVÄÄ KÄYTTÖÄ JÄTTEISTÄ AIHEUTUVIEN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖ-VAAROJEN EHKÄOSEMINEN JÄTEHUOLTO = KERÄYS, KULJETUS, HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY VALVONTOINEEN JÄTTEEN TUOTTAJAN TAI HALTIJAN JÄRJESTETTÄVÄ (KRIMINALISOINTI) KUNNALLISET VELVOITTEET JÄTEASETUS 1993 SOVELTAMISALA, LUOKITTELU(16 LUOKKAA), ONGELMAJÄTTEET, KÄSITTELYTOIMINNOT JÄRJESTÄMINEN, HYVÄKSYMINEN JNE (c) P.Nousiainen,

55 Uudet Polyesteri-tekokuidut 1) Kuitunimi: polyesteri Kemiallinen rakenne: PTT, polytrimetyleenitereftalaatti, uusi polyesteri, muodostuu PDO:sta (1,3 propanediol) ja tereftaalihaposta, PDO valmistettu bioteknisesti sokerista Kauppanimi CORTERRA Alkuperä: suulakemenetelmällä sulakehruulla valmistettu tekokuitu suoraketjuisista makromolekyyleistä koostuva kuitu, ketjuissa on vähintään 85 % poly(trimetyleenitereftalaatti)a Valmistus: valmistaja DuPont/USA Ominaisuuksia: pehmeä, joustava, elastinen, helppo värjätä, polyesteriä paremmat kestot 2) Kuitunimi: polylaktidi Kemiallinen rakenne: PLA (polylaktidi-maitohappopolyesteri) Kauppanimi : SYNTERRA Alkuperä: suulakemenetelmällä sulakehruulla valmistettu tekokuitu, makromolekyyli valmistettu maissitärkkelyksestä fermentoimalla ja syntetisoimalla, valmistaja NatureWorks Kuidun ominaisuudet: kuten PET, maatuu kaatopaikalla, joustavuus, oikenevuus, luonnonkuitujen tuntu, mikrokuituja (c) P.Nousiainen,

56 Geeniteknologia Puuvilla OLOSUHTEET PUUVILLAN KASVULLE HUONONEVAT, (ILMASTON LÄMPENEMINEN, MÄÄPERÄMUUTOKSET) GEENIKARTOITUS TEHTY USEILLE KASVEILLE JA ELÄIMILLE (TIETYN OMINAISUUDEN ANTAVAT GEENIT < 5% YLEENSÄ) PUVILLAAN GEENI BAKTEERISTA KESTÄMÄÄN PUUVILLA-TOUKAN TORJUNTA-AINEITA (1996) - VAHINGOT VÄHENTYNEET PUUVILLA TÄRKEÄ MYÖS RAVINTOLÄHTEENÄ (2/3 SADOSTA) 1998 TRANSGEENINEN CO YHT. 49% USA:SSA (HERBISIDI- JA INSEKTIDI- KESTÄVÄT LAJIKKEET) TUTKITAAAN GEENITEKNIKKAA KUIDUN OMINAISUUKSIEN PARANTAMISEKSI - ERIKOISPUUVILLA VÄRILLISTEN PUUVILLAKUITUJEN KEHITTÄMINEN (SININEN V. 2005/MONSANTO) UUSI BIOTEKNINEN KOMPOSIITTIKUITU?: POLYHYDROXYBUTY-RATE- FIBRILLIT PUUVILLAKUIDUN SISÄÄN ( LUONNON PES/CO ) (c) P.Nousiainen,

57 Spider silk (Seittikuitu) Geeniteknologia SEITTIKUITU TUNNETTU ANTIIKISTA, V KELAUS 6000 M (ROLT, UK) KÄYTETTY OPTISISSA LAITTEISSA JA ASEISSA (OHUT 1,25 um) TROOPPISEN HÄMÄHÄKIN (Nephila) KUITU ERIKOISLUJAA (>Kevlar) JA SILTI VENYVÄÄ (KORKEA MODULI) ZEMLIN 1968 ALOITTI TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA TUOTANTO- MÄÄRIEN KASVATTAMINEN TRANSGEENISEN SEITTIPROTEIININ KEHITTÄMINEN ERI PROTEIININTUOTAJIEN AVULLA (BAKTEERI, VUOHI, HOMESIENI) TRANSGEENISEN PROTEIININ KEHRUUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN AKTIIVISET KEHITÄJÄT: DuPont, Nexia Biotechnologies, Inst. TITK/D PISIMMÄLLÄ VUOHENMAITOON PERUSTUVA TUOTANTO (BIOSTEEL) (c) P.Nousiainen,

58 Geeniteknologia Villa GEENIEN KARTOITUS KÄYNNISSÄ: KUIDUN ERI OMINAISUUKSIIN VAIKUTTAVAT GEENIT (USA, AUSTRALIA) TÄRKEÄÄ KUITUHIENOUDEN JA PITUUDEN TASAISUUS HEDELMÖITYKSEN KAUTTA EI PYSTYTÄ TARKKAAN VAIKUTUKSEEN HIIREN SUPER-KERATIINI-GEENIN ISTUTTAMINEN LAMPAAN INSULIINI-GEENIIN ONNISTUNUT MYÖS YKSI IHMISEN PERINTÖTEKIJÖISTÄ ISTUTETTU LAMPAAN SOLUPLASMAAN, JOKA SIIRRETTIN LAMPAAN MUNASOLUUN VOIDAAN POISTAA EI-TOIVOTTUJA OMINAISUUKSIA LAMPAASTA (McGreath et. al, 2000) KEHITYS ELÄIMILLÄ HITAAMPAA KUIN KASVEILLA (c) P.Nousiainen,

59 Lähdeluettelo Sundquist, J., Tekstiiliraaka-aineet 2, Tekokuidut, 2001, 311 p Nousiainen, P., Tekokuidut, TTKK Luentomoniste, 2001, 60 p Nousiainen, P., High Technology Fibres, University of Technology, 2001, p. 8 Lewin, M. and Preston, J., High Technology Fibers, Part A, Marcel Dekker Inc., 1985, 390 p Nakajima, J., Advanced Fiber Spinning Technology, Woodhead Publ. Ltd, Cambridge, 1994, 258 p. Revi. Progr. Color., 31 (2001), pp Nature 405 (2000), p Talvenmaa, Päivi, Tekstiilit ja ympäristö, Finatex et al. Helsinki 1997, 87 p. CIRFS, 2000 Fire Journal, World Directory of Manufactures Fibre Producers Fibres and Textiel for the Future, Proceedings, 2001 Savolainen, I. et al., Ilmasto. Haaste teknologialle. TEKES, Helsinki s. (c) P.Nousiainen,

60 Lähdeluettelo (c) P.Nousiainen,

61 Lähdeluettelo International Jute Organisation Woolmark Company International Alpaca Association International Mohair Association International Silk Association (ISA) European Comission for Promotion of Silk (CEPS) (c) P.Nousiainen,