Isnäs koulujen ruokala Edöntie , Isnäs

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Isnäs koulujen ruokala Edöntie , Isnäs Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Puh

2 Isnäsin koulujen ruokala Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Yleistä Rakenteet LVIA- tekniikka Sähkötekniikka PTS-korjauskustannusehdotus 9 2. RAKENNUSTEKNIIKKA Yleistä Aluerakenteet (D) Pohjarakenteet (E) Perustukset (F1) Rakennusrunko (F2) Julkisivu (F3) Yläpohjarakenteet (F4) Täydentävät sisäosat (F5) Sisäpinnat (F6) Rakennetekniset valokuvat LVI-TEKNIIKKA Yleistä Lämmitysjärjestelmät (G1) Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Jäähdytysjärjestelmät (G4) Palontorjuntajärjestelmät (G5) Rakennusautomaatio (J6) LVI-tekniset valokuvat SÄHKÖTEKNIIKKA Yleistä Aluesähköistys (H1) Kojeistot ja keskukset (H2) Johtotiet (H3) Johdot ja niiden varusteet (H4) Valaisimet (H5) Laitteet (H6) Erityisjärjestelmät (H7) Tietojärjestelmät (J) Siirtolaitteet (F8) Sähkötekniset valokuvat ASBESTIKARTOITUS Yleistä Näytteenotto, analyysit ja tulokset Johtopäätökset 35 Ramboll Finland Oy 2 / 35

3 LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - LVIA Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 35

4 ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Isnäsin koulujen ruokalan, osoitteessa Edöntie 27, Isnäs sijaitsevien koulurakennusten ruokala/asuntorakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön ulkosekä sisätiloissa pois lukien asunto-osa. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin Osoite Niemenkatu73, Lahti Ramboll Finland Oy 4 / 35

5 1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 35

6 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Isnäsin koulujen ruokalarakennus (Edöntie 27, Isnäs). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu luvun tienoilla. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros ja kellarikerros. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennuksessa on tehty vuosien varrella peruskorjausluonteisia toimenpiteitä sekä pienempiä kunnostustöitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala 316 m 2 ja tilavuus 1040 m 3. Pinta-ala- ja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta: Julkisivut on rapattua tiiliseinää ja ne ovat silmämääräisesti tarkasteltuna tyydyttävässä kunnossa. Eteläpuolen pääty ja lähes kaikki rakennuksen nurkka kohdat ovat kuitenkin tummuneet. Pääoven katoksen rännin alapuolen lauta on rikkoutunut ja maali on rapistunut monesta kohtaa pois. Vesikate on osittain pahasti ruostunut. Punatiilisen savupiipun yläosan tiilien saumaukset ovat lähes mitättömät ja piipun alareunan pellit eivät ole tiiviit. Saman piipun harjan puolen alareunassa on sammalta ym. kasvustoa. Rakennuksen ympärystän maanpinnat eivät kallista riittävästi rakennuksesta poispäin ja lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Rakennuksen ulkopuolella kulkee paljon irtonaisia johtoja, jotka tulisi suojata ja kiinnittää paikoilleen. Ramboll Finland Oy 6 / 35

7 Kellarikerroksessa on alkuperäiset kaksilasiset ikkunat, mutta muut on uusittuja kolme lasisia puualumiini-ikkunoita. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusiminen on ajankohtaista muun kellariremontin yhteydessä. Ulko-ovet on uusittu vuonna 2003 ja ne ovat edelleen tyydyttävässä kunnossa. Sadevedet on viemäröity vanhojen betonikaivojen kautta eteenpäin. Viemäröinnin toiminta ja purkupaikka ehdotetaan tarkistettavan. Salaojituksesta ei ole tietoa, todennäköisesti niitä ei ole. Pihaalueella ei ole sadevesikaivoja. Räystäskouruissa on paljon roskaa ja ne tulee puhdistaa mahdollisimman pian. Havainnot sisäpuolelta: Eteisaulan seinissä on muutamia halkeamia. Keittiö on remontoitu 1996, sen pinnat ovat tulossa elinkaarensa päähän. Alkuperäiset väliovet ja lattiapinnoitteet ovat elinkaarensa päässä. Maalatuissa seinäpinnoissa on kuluneisuutta. Kellarikerrokseen mentäessä tulee vahva ummehtunut haju ja siellä on eri puolilla seinien alaosissa useita kosteuden aiheuttamia jälkiä. Saunatilojen pinnoitteet ovat osin huonossa kunnossa. Keittiön ilmanvaihdon ollessa päällä ovien käyttö hankaloituu suuren alipaineen johdosta. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, joiden lämmönlähteenä toimii kellarin kattilahuoneen öljylämmityskattila. Lämmityskattilassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä, jota varten on viereisessä huoneessa teräksinen öljysäiliö. Öljykattiloita on ollut kaksi, nyt käytössä on enää toinen, joka on vuodelta Nykyisellä öljykattilalla on käyttöikää vielä muutama vuosi, mutta sen uusintaa tai korvaamista maalämpöjärjestelmällä suositellaan tulevaisuudessa. Päällisin puolin lämmityspatterit ja putkistot näyttävät tyydyttäväkuntoisilta, mutta niille olisi syytä suorittaa kuntotutkimus. Tutkimuksen kiireellisyyttä olisi syytä selvittää ensin irrottamalla pistokoeluontoisesti jokunen patteri puhdistaen ja tarkistaen sen ja liittyvän verkostoputkiston kunto. Yksittäiset vuotaneet sulku- ja linjasäätöventtiilit tulee kuitenkin uusia pikaisesti ja pintaruosteiset putkiosuudet tarkistaa, puhdistaa ja huoltomaalata. Lämmitysjärjestelmän eristeiden palo-osastoja ylittävät läpiviennit tulee tarkistaa niiden toteutuksen palonkestävyyden osalta. Vesijohdot ovat ilmeisesti pääosin alkuperäiset ja ne ovat rakennuksen sisäosan verkostossa kupariputkea. Vaikka tarkastuskäynnillä ei havaittu kuin yksittäisiä huonokuntoisempia putkisto-osuuksia, huomioiden putkiston iän verkostolle olisi syytä suorituttaa lähitulevaisuudessa laajempi kuntotutkimus, ellei sitä ole vielä suoritettu. Jätevesiviemärit ovat pieneltä osin alkuperäisiä ja oleelliselta osin uusittuja valurauta- ja muoviviemäreitä. Viemäriverkoston tuuletus Ramboll Finland Oy 7 / 35

8 ei ole kaikilta osin viety vesikatolle asti, vaan ullakkotilasta löytyi yksi alipaineventtiilillä varustettu tuuletusviemäri. Ratkaisu vaarantaa ullakon palo-osastoinnin, ellei viemäriä ole varustettu välipohjassa asiallisella palomansetilla tai palopellillä. Kattilahuoneen viemäröinnin öljynerottimen toteutus tulee varmistaa ja keittiön rasvanerotuskaivon hälytysjärjestelmän päällä olleen padotushälytyksen syy selvittää. Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin 1990-luvulla uusittuja ja niiden kunto on silmämäärin arvioiden vielä tyydyttävä, mutta huomioiden niiden ikä tulee varautua kalustekorjauksiin ja uusintoihin jo tarkastelujaksolla. Rakennuksessa on vain keittiössä ja ruokalatiloissa koneellinen ilmanvaihto. Muut tilat ovat painovoimasen ilmavaihdon piirissä, joka on toteutettu ikkunankarmeihin sijoitetuilla raitisilmaventtiileillä ja tiilihormein toteutetuilla poistoilmakanavilla. Em. tiloja palveleva tuloilmakone on sijoitettu kellaritiloihin ja poistosta vastaa erillinen vesikatolle sijoitettu, ilman lämmön talteenottoa toteutettu, normaali huippuimuri. Keittiötiloissa poistoilmavaihto koettiin tarkastelukäynnin yhteydessä tehdyissä haastatteluissa olevan liian suuri. Tämän vuoksi tulisi tarkastaa ilmamäärät, koneiden ja kanavien säätöpeltien sekä lämmityspatterin toiminta. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei pysty kuljettamaan osasta tiloja kosteutta pois, vaan niissä on havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä rakenteissa ja sisäilman laadussa. Osa tuosta kosteudesta on tilojen puutteellisen kosteuseristyksen vuoksi sinne päässyttä kosteutta. Kiinteistössä ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, mutta öljylämmityskattilaa ja poltinta sekä ilmanvaihtokoneita ohjataan kojekohtaisin säätöyksiköin. Tuloilmakoneen säädinyksikkö on monipuolisempi, mutta sekin joudutaan todennäköisesti uusimaan tarkastelujakson aikana. Ulkovalaistusta ohjataan erillisten aikakellojen kautta aikaohjelmin ja hämäräkytkimin. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen vuonna 2009 uusittu sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin omaan pääkeskushuoneeseen. Keskuksen kautta tuodaan sähkö myös kahdelle viereiselle koulurakennukselle. Pääkeskus ja sen asennuksen yhteydessä tehdyt asennukset ovat toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti. Kuitenkin ainakin kellaritiloissa ja ulkona on näkyvissä vanhempia asennuksia ja kaapelointeja, joiden asennustapa ei todennäköisesti vastaa TN-S - standardia. Kohteessa tulee varautua uusimaan vanhat asennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti tarkastelujakson aikana. Rakennuksen kellarin kattilahuoneeseen vanhan erillisen Ramboll Finland Oy 8 / 35

9 hälytyskeskuksen toimintaa ja sen valvomien hälytysten edelleen siirtoa ei kohdekäynnillä voitu varmentaa. Sisällä valaisimet ovat 1. kerroksessa pääosin eri-ikäisiä loisteputkivalaisimia ja kellaritiloissa sekä ulkona lähinnä iäkkäitä hehkulamppuvalaisimia. Rakennuksessa ei ole poistumistiemerkkivalojärjestelmää, vaan poistumisreitit ovat merkitty jälkiheijastavin kilvin. Mikäli tilojen nykyinen käyttö jatkuu, tulisi varautua varustamaan tilat keskusakustollisella poistumistie-merkkivalojärjestelmällä tai erillisakullisilla poistumistiemerkki-valaisimilla. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää. Mikäli tilojen nykyinen käyttö jatkuu, tulee varautua keskitetyn palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamiseen turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon viereisen Isnäs skola -koulurakennuksen liittymän kautta. Rakennukseen on asennettu hyvin pienimuotoinen yleiskaapelointijärjestelmä omalla kellaritilojen pääkeskushuoneeseen sijoitetulla datajakoräkillä. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 9 / 35

10 2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 10 / 35

11 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin pääasiassa koulun käytössä oleville tiloille. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä alkuperäisiä piirustuksia, muutospiirustuksia sekä energiakatselmusraportti ja -todistus. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Käytettävissä olevien asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Ruokalarakennuksella on yhteinen piha-alue suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun kanssa. Pihalla on koulujen lisäksi, puurakenteinen varastorakennus. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden kallistuksien korjaamista suositellaan ja korjauksien yhteydessä tehdään kaivutöitä. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa. Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat rännikaivoihin muualla paitsi asuntoosalla. Vanhat kaivorakenteet ovat betonirakenteisia. Viemäröinnin kunnosta ei ole tietoa ja niille suositellaan huoltoa. Suositellaan rännikaivojen puhdistamista ja viemäröinnin puhdistamista/huoltoa sekä rakennuksen itäkulman syöksytorvien liittämistä sadevesijärjestelmään. Ramboll Finland Oy 11 / 35

12 Maakaivot alueella (D52) Piha-alueella on yksi sadevesikaivo yläpihan puolella, koulun ja ruokalan välissä. Nykyisen sadevesikaivon toiminnan tarkastamista ja puhdistamista suositellaan tarkastelujaksolla. (Ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Kasvillisuus (D6) Alueella on luonnon kasvillisuutta ja muutamia istutettuja pensaita. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueen kulkureitit ovat pääasiassa sorapintaiset ja muualla on nurmipintaa. Ruokalan edessä on suuri hiekkakenttä. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Leikkitelineitä ja leikkimökki. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu piharakennuksen läheisyyteen. Jätekatoksen tai aitauksen rakentamista suositellaan tarkastelujaksolla. Jätekatoksen/-aitauksen rakentamista suositellaan. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Ulkopuolisten rakenteiden Kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Rakennuksen pääsisäänkäynnillä on katos, jonka pintamateriaalit ovat samoja kuin rakennuksessa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aidat ja kaiteet (D91) Piha-alueella on puurakenteinen aita Edöntien varrella. Sisäänkäyntiportaissa ei ole kaiteita. Kaiteiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. Portaiden kaiteiden rakentamiseen varaudutaan viimeistään tarkastelujakson toisella osalla. Huomioitu PTS-ehdotuksessa. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Kaikkiin sisäänkäynteihin on 4-5 kiviporrasta, jotka olivat tarkastelu Ramboll Finland Oy 12 / 35

13 hetkellä tyydyttävässä kunnossa. Portaiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Katselmusajankohtana ei saatu aistinvaraisia havaintoja salaojituksesta eikä myöskään vanhoista suunnitelmista tai tilaajalta löytynyt tietoa salaojituksesta. Mikäli kiinteistöllä on salaojitusta, niiden toiminta ehdotetaan tarkastettavaksi erillisellä lisätutkimuksella eli tarkastuksella ja huuhtelulla. Muiden putkien toiminnan varmistaminen lisätutkimuksin on arvioitu LVI osiossa. Salaojien olemassaolon selvitys ja mikäli sellaiset on, suositellaan ne tarkastettaviksi ja huuhdeltaviksi toiminnan selvittämiseksi. (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennus on perustettu asiakirjojen mukaan maanvaraisten anturoiden varaan. Alapohjana on maanvarainen betonilaatta. Perustukset arvioidaan tyydyttävä kuntoisiksi, alapohjan ja perusmuurin kunto arvioidaan välttäväksi. Perusmuurin sisäpinnalla on jälkiä kosteuden tunkeutumisesta rakenteen läpi. Ulkopuolella ei havaittu kosteudeneristystä ja maanpinnat kallistavat paikoin rakennusta kohti. Perusmuurin ulkopuolinen kosteudeneristys ja kellaritilan kohdalla lisäksi lämmöneristys. Sisäpintojen kunnostus ja käsittely kosteuden kestävillä ja hengittävillä tuotteilla. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on massiivitiili -runkoinen. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Rakennuksen runkoa koskevia korjaustöitä ei ole tehty. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuilut(F22) Ei ole. Ramboll Finland Oy 13 / 35

14 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa, pois lukien idän puoleiset päädyt. Rakennuksen ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteisia ja ulkopinnassa on tasoitekerros ja rappaus. Pintakäsittelynä on maalaus. Itäpäädyn julkisivu on pahasti tummunut, ja siihen suositellaan huoltomaalausta tarkastelujakson toisella osalla. Samalla huolto maalataan ja tarkastetaan muut tummuneet kohdat. Tasoitekerroksen vauriokorjauksiin varaudutaan samalla. Ulkoseinien huoltomaalaukseen ja paikallisten vaurioiden korjaukseen varaudutaan tarkastelujakson toisella osalla. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kaksipuitteisia ja kolmilasisia puu-alumiini-ikkunoita. Kellarikerroksessa on alkuperäisiä kaksipuitteisia ja kaksilasisia puuikkunoita, ne ovat tulossa teknisen käyttöikänsä loppupuolelle tarkastelujaksolla. Uusitut ikkunat ovat hyvässä kunnossa niin sisä- kuin ulkopuoleltakin ja alkuperäiset ovat tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäynnin ulko-ovi on teräsrakenteinen ja lasi-ikkunoilla varustettu käyntiovi. Muut ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Ovien normaalit kunnostustoimenpiteet toisella tarkastelujaksolla (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat on uusittu jossain vaiheessa, mutta ne ovat hyvässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen yläpohja on havaintojen mukaan: - rivipeltikate - kattoruoteet - puurakenteinen vesikaton runko + tuuletettu ilmatila (ullakko) - puhallusvilla - yläpohjan puurakenteet Yläpohjan rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Katon Ramboll Finland Oy 14 / 35

15 vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Räystäskouruissa oli paljon lehtiä ja roskaa, jotka tulisi poistaa mahdollisimman pian. Vesikate on ruosteessa toisen savupiipun kohdalta ja se suositellaan huoltomaalattavaksi tarkastelujakson toisella osalla. Vesikatolla läpivientien pellitykset eivät ole täysin tiiviitä ja ne suositellaan korjattavan. Toiselle savupiipulle ei ole hoitosiltaa. Suositellaan pellitysten tiivistyskorjauksia. Varaudutaan vesikatteen osittaiseen huoltomaalaukseen tarkastelujakson toisella osalla. Toimenpide-ehdotus sisältää hormien ja vesikatteen liittymäkohtien korjaamisen tiiviiksi ja hoitosillan toiselle savupiipulle. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Alkuperäiset ovet lähenevät teknisen käyttöikänsä loppua tarkastelujaksolla. Kellarikerroksen saunanovi on kosteus-/lahovaurioitunut ja se ehdotetaan vaihdettavaksi uuteen. Kustannuksia ei ole huomioitu PTS-ehdotuksessa. Muuten sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Saunan oven vaihto uuteen. Kustannuksia ei ole huomioitu PTSehdotuksessa. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Sisäpuoliset portaat kellaritiloihin ja ullakolle ovat betonirakenteiset. kellariin menevät portaat on maalattu. Ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Hormit olivat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Rakennuksen seinäpinnat ovat pääosin maalattuja kiviseiniä. Lisäksi on käytetty laatoitusta sekä maalattua lasikuitutapettia, saunassa on paneloituja seiniä. Pääoven tuulikaapin yläpuolella ja eteisaulan ikkunanpielessä on halkeamia, keittiön laatoitus on paikoin lohkeillut Ramboll Finland Oy 15 / 35

16 ja ruokasalin maalaus on kulunut. Maanpinnalla olevan kerroksen seinäpinnat ovat muuten pääosin tyydyttävässä kunnossa. PTSehdotuksessa huomioitu keittiön laatoituksen osittainen uusinta ja maalipintojen uusinta ruokasalissa, eteisaulassa ja vessatiloissa. Kellaritilojen seinissä on useassa kohdassa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kosteusjälkien aiheuttajan syy ja vaurioiden laajuus tulisi selvittää erillisellä kuntotutkimuksella. Vaurioiden aiheuttaja tulisi ensisijaisesti poistaa ennen rakenteiden korjausta tai toissijaisesti tulisi käyttää sellaisia materiaaleja, jotka päästävät kosteuden haihtumaan sisäilmaan, mikäli tilan käyttötarkoitus sen sallii. Kellaritilojen kunnostuskustannuksia ei ole huomioitu PTS ehdotuksessa, ne tarkentuvat kuntotutkimuksen jälkeen. Ruokasalin, eteisaulan ja vessatilojen maalaus sekä keittiön laatoituksen osittainen uusinta tarkastelujakson kolmannella osalla. Kellarikerroksen kosteusvaurioiden syyn ja laajuuden selvittäminen erillisellä kuntotutkimuksella ennen korjaustoimenpiteitä tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Kattopinnat (F62) Rakennuksen kattopinnat ovat maalattuja betonipintoja sekä rakennuslevyjä. Lisäksi on käytetty akustolevyjä. Kellarikerroksen tiloissa on maalattuja sekä toja levytettyjä pintoja. Saunassa on panelointi. Keittiössä vanhan kylmiön paikalla on katossa pyöreä tummentuma ja katossa on muitakin roiskejälkiä. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Pintojen tekniset käyttöiät ovat tulleet tai tulevat osin vastaan tarkastelujaksolla. Varaudutaan keittiön ja vessatilojen pintojen kunnostukseen tarkastelujakson kolmannella osalla. Saunan paneloinnin uusinta kuntotutkimuksen jälkeen, kustannuksia ei ole huomioitu PTS-ehdotuksessa. Varaus keittiön ja vessatilojen kattopintojen kunnostukseen tarkastelujakson kolmannella osalla. Saunan paneloinnin uusinta (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty pääosin muovimattoa, vinyylilaattaa ja mosaiikkibetonia. Kellaritiloissa on betonilattioita, jotka ovat osin maalattuja. Maalipinnat ovat kuluneet. Vinyylilaattojen tekninen käyttöikä on jo tullut ja keittiön sekä vessatilojen muovimaton tekninen käyttöikä tulee vastaan tarkastelujaksolla. Vinyylilaattojen, keittiön sekä vessatilojen muovimaton uusintaan varaudutaan tarkastelujakson kolmannella osalla. Keittiön puiset kynnykset vaihdetaan samalla metallisiin. Kellarin lattiarakenteen kuntotutkimus suositellaan tehtävän yhdessä seinärakenteen kuntotutkimuksen kanssa. Kellarikerroksen kunnostuskustannukset tarkentuvat kuntotutkimuksen jälkeen eikä niitä ole huomioitu PTSehdotuksessa. Ramboll Finland Oy 16 / 35

17 Vinyylilaattojen, keittiön sekä vessatilojen muovimattojen uusinta tarkastelujakson kolmannella osalla sekä keittiön kynnysten vaihto metallisiin. Kellaritilojen lattiarakenteen kuntotutkimus, jonka kustannukset on huomioitu seinärakenteen kuntotutkimuksen yhteydessä. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 17 / 35

18 2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva Halkeama eteisaulan seinässä tuulikaapin päällä. Kuva Maali hilseilee ulkooven päällä. Kuva Kosteuden aiheuttamia jälkiä kellarikerroksen seinässä. Kuva Maali hilseilee ulko-oven yläpuolella. Kuva Saunan lahovaurioitunut ovi. Ramboll Finland Oy 18 / 35

19 3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 19 / 35

20 3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen jotkut LVI-tekniset järjestelmien osat ovat osin hyvinkin vanhoja ja osa on uusittu 1990-puolivälissä. Vanhemmista osista ei ollut käytettävissä kattavasti sähköisiä dokumentteja. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaatio on täydennettävä tarvittaessa. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on varustettu kellariin sijoitetulla öljylämmityskattilalla. Öljykattila palvelee lämmönlähteenä myös viereisiä koulurakennuksia eli Isnäsin koulua ja Isnäs skolaa. Kattila on vuodelta 1990 ja sillä pitäisi olla teknistä käyttöikää jäljellä vielä noin 10 vuotta. Kattilahuoneen iäkkäät toimilaitteet, pumput ja automaatio olisi syytä varautua uusimaan seuraavan 10 vuoden aikana. PTS-ehdotuksessa kattilan korjauksista ja uusinnasta syntyvät kustannukset on jaettu tasasuuriin eriin sitä käyttävän kolmen rakennuksen kesken. Korjausten tai uusintojen yhteydessä tulee varautua uusimaan rakennusten välinen lämmönjakoputkisto ja mahdollisesti öljysäiliö sekä selvittämään savupiipun kunto. Öljysäiliöhuoneen seinien ja lattian öljynkestävyydestä ei saatu varmuutta, mutta säiliöltä kattilalle menevän putken mekaaninen sulkuventtiili on johdettu asianmukaisesti ulkoa ohjattavaksi. Mekanismin toimivuus tulee säännöllisesti tarkistaa. Kattila, poltin ja piippu tulee tarkistaa ja puhdistaa vuosittain. Piippua ympäröivien rakenneainesten kunto ja palonkestävyys tulee myös tarkistaa säännöllisesti. Rakennuksessa on myös oma sähkölämmitteinen lämminvesivaraaja, jonka uusintaan on syytä varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana Energiataloudellisesti ajatellen kattilan uusinnan sijaan lämmönlähteenä voisi olla maalämpö huomioiden piha-alueen koon ja vuoden 2012 energiakatselmuksen laskelmat. Lämminvesivaraajan uusintaan on varauduttava 5-10 vuoden aikana samoin kuin lämmityskattilan ja siihen liittyvien toimilaitteiden ja pumppujen uusintaan tai korvaamiseen maalämpöpumppulämmityksellä 10 vuoden kuluessa. Ramboll Finland Oy 20 / 35

21 Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan tulee varautua seurantajakson aikana. Tällöin on tarpeen suorittaa myös verkoston tasapainotus. Pattereiden ja lämmitysjohtojen kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden pääosin tyydyttävältä, mutta kappaleessa G13 mainittavat pistokoeluonteiset tarkastukset ja niiden pohjalta mahdollisesti suoritettava laajempi kuntotutkimus on myös verkoston osalta tarpeellinen. Yksittäiset vuotaneet sulku- ja linjasäätöventtiilit tulee kuitenkin uusia pikaisesti ja pintaruosteiset putkiosuudet tarkistaa, puhdistaa ja huoltomaalata. Lämmönjakeluverkoston kunto on säännöllisesti tarkastettava ja huollettava. Vuotaneet sulku- ja linjasäätöventtiilit tulee uusia pikaisesti ja pintaruosteiset putkiosuudet tarkistaa, puhdistaa ja huoltomaalata. Pistokoeluonteiset tarkastukset ja niiden pohjalta mahdollisesti suoritettava laajempi kuntotutkimus on suositeltava. Patteriverkoston alkuperäisten sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan ja verkoston tasapainottamiseen on varauduttava tarkastelujakson aikana. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään pääosin yksilevyisin paneeliradiaattorein, jotka ovat lähinnä 1970-luvulta ja osin vielä alkuperäisiä luvultakin. Päällisin puolin lämmityspatterit näyttävät tyydyttäväkuntoisilta, mutta niille olisi syytä suorituttaa kuntotutkimus. Tutkimuksen kiireellisyyttä olisi syytä selvittää ensin irrottamalla pistokoeluontoisesti jokunen patteri puhdistaen ja tarkistaen sen ja liittyvän verkostoputkiston kunto. Tämän jälkeen voidaan tulosten pohjalta määrittää suoritettavan laajemman kuntotutkimuksen tarpeellisuus. Pääosa lämmityspattereiden termostaattiventtiileistä on uudehkoja, joten uusimmilla venttiileillä ei ole vaihtotarvetta seuraavan 10 vuoden aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä pistokoeluonteiset tarkastukset ja niiden pohjalta mahdollisesti suoritettava laajempi kuntotutkimus, varautuminen vanhempien termostaattiventtiilien uusitaan tarkastelujakson aikana. Eristykset (G14) Näkyvissä olleet eristykset ovat tehty osin villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla ja osassa on kangaspäällinen. Eristeiden palo-osastoja ylittävät läpiviennit tulee tarkistaa niiden toteutuksen palonkestävyyden osalta. Eristeiden mahdollisesta asbestiaineen olemassaolosta on suoritettu tässä raportissa esiteltävä osatutkimus. Ramboll Finland Oy 21 / 35

22 Vaurioituneet eristeet tulisi korjata huomioiden asbestikartoituksen tulokset. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat sijoitettu kellarin kattilahuoneeseen. Viereiset kaksi koulurakennusta saavat käyttövetensä ruokalarakennuksen vesiliittymän kautta ilman erillisiä veden kulutuksen alamittauksia. Rakennuksen sisäiset vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Vesijohdot ovat ilmeisesti pääosin alkuperäiset ja ne ovat rakennuksen sisäosan verkostossa kupariputkea, niiden sulku- ja kertasäätöventtiilit ovat messinkisiä. Vaikka tarkastuskäynnillä ei havaittu kuin yksittäisiä huonokuntoisempia putkisto-osuuksia, huomioiden putkiston iän verkostolle olisi syytä suorituttaa lähitulevaisuudessa laajempi kuntotutkimus, ellei sitä ole vielä suoritettu. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kohteessa tulee varautua suorittamaan lähitulevaisuudessa laajempi kuntotutkimus ja yksittäisten verkoston osien uusinta tarkastelujakson aikana. Sulku- ja kertasäätöventtiilit ehdotetaan uusittaviksi seuraavan vesi- ja viemärisaneerauksen yhteydessä, ellei niiden kunto osoittaudu sitä ennen kuntotutkimuksessa puutteelliseksi. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat osin alkuperäisiä ja osin uusittuja valurauta- ja muoviviemäreitä. Viemäriverkoston tuuletus ei ole kaikilla osin viety vesikatolle asti, vaan ullakkotilasta löytyi yksi alipaineventtiilillä varustettu tuuletusviemäri. Se tulee jatkaa vesikatolle asti ja paloeristää kokonaisuudessaan ullakkotilassa, kuten muutkin tuuletusviemärit, tai varustaa palomansetein paloosaston rajalla. Kattilahuoneen viemäröintiin liitetyn öljynerottimen toteutus tulee varmistaa. Keittiön jäteviemäri on varustettu rasvanerotuskaivolla ja sen hälytysjärjestelmällä, jonka hälytys jää keittiön hälytyskojeelle. Kohdekäynnin yhteydessä hälyttimellä oli päällä padotushälytys, joka voi johtua likaantuneesta anturista. Ramboll Finland Oy 22 / 35

23 Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tuuletusviemäröinti tulisi saattaa vesikatolle ja ne tulisi paloeristää ullakkotilassa vesikatolle asti. Kattilahuoneen viemäröinnin öljynerottimen toimivuus ja sen hälytykset tulee varmistaa. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin 1990-luvulla uusittuja ja niiden kunto on silmämäärin arvioiden vielä tyydyttävä, mutta huomioiden niiden ikä tulee varautua kalustekorjauksiin ja uusintoihin tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on vain osassa eli keittiössä ja ruokalatiloissa koneellinen ilmanvaihto. Muut tilat ovat painovoimaisen ilmavaihdon piirissä, joka on toteutettu ikkunankarmeihin sijoitetuilla raitisilmaventtiileillä ja tiilihormein toteutetuilla poistoilmakanavilla. Em. tiloja palveleva tuloilmakone on sijoitettu kellaritiloihin ja poistosta vastaa erillinen vesikatolle sijoitettu, ilman lämmön talteenottoa toteutettu, normaali huippuimuri. Tuloilmakoneen lämmityspatteri on kytketty käyttövesipiiriin ja sen huippuimurin puhaltimet ovat taajuusohjattuja, mutta ilmeisesti ilmamäärät eivät ole olleet kohdallaan. Keittiötiloissa poistoilmavaihto koettiin tarkastelukäynnin yhteydessä tehdyissä haastatteluissa olevan liian suuri. Tämän vuoksi tulisi tarkastaa ilmamäärät, koneiden ja kanavien säätöpellit sekä lämmityspatterien toiminta. Jos keittiöön ei tule riittävästi lämmitettyä korvausilmaa, tuntuu kylmä tuloilma tai rakenteiden kautta tuleva vielä kylmempi ulkoilma nopeasti vedon tunteena. Poikkeuksellisella korvausilmareitillä ilman nopeus voi olla oleellisen suuri. Kellarin saunatilaan on asennettu pieni kanavapuhallin. Tämän vuoksi tulee varmistaa, että hormista ei ole yhteyttä muihin tiloihin. Ilmanvaihtokoneiden korjauksiin ja uusintaan tulee varautua vielä tarkastelujakson aikana, erityisesti tuloilmakoneen osalta. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ei pysty kuljettamaan osasta tiloja kosteutta pois, vaan niissä on havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä rakenteissa. Osa tuosta kosteudesta on tiloihin puuttuvan kosteuseristyksen vuoksi hallitsemattomasti päässyttä kosteutta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen kojeiden korjauksiin ja uusintaan Ramboll Finland Oy 23 / 35

24 tarkastelujakson aikana. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen kanavat ja hormit ovat pääosin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla poistokanavat ja tuuletusviemärit ovat pääosin paloeristettyjä, mutta eristeiden kiinnitys on puutteellista. Tämä voi aiheuttaa palon etenemisen määriteltyä nopeammin sekä kondenssiveden syntyä putkiston pinnalle ja siten edelleen valumista ympäristöön. Palomääräysten mukaan rasvapoistokanavat on puhdistettava vuosittain. Rasvakanavan eli keittiön poiston nuohousta ei budjetoida kiinteistön PTS-ehdotukseen, vaan niiden hoito kuuluu käyttäjille vuosihuoltotoimenpiteisiin. Yleisilmanvaihdon kanavien puhdistus tulee nykyisellä käyttötavalla tehdä viiden vuoden välein. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ullakolla poistokanavien eristykset tulisi korjata. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Kiinteistössä ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, mutta öljylämmityskattilaa ja poltinta sekä ilmanvaihtokoneita ohjataan kojekohtaisin säätöyksiköin. Tuloilmakoneen säädinyksikkö on monipuolisempi, mutta sekin joudutaan uusimaan tarkastelujakson aikana. Ulkovalaistusta ohjataan erillisten aikakellojen kautta aikaohjelmin ja hämäräkytkimin. Ehdotetaan keskitetyn, kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asennusta korvaamaan nykyisiä erillisiä säädinyksikköjä ja aikakellojärjestelmän ohjauksia tarkastelujakson aikana. Tällöin valvontoja ja ohjauksia voidaan lisätä kattamaan laajemmin osajärjestelmiä ja laitteita. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 24 / 35

25 3.1 LVI-tekniset valokuvat Kuva Vanhempaa käytöstä poistettua kattilaa ei ole purettu kattilahuoneesta. Kuva Lämmityspatterit ovat pääosin 1970-luvulta. Kuva Tuloilmakoneen lämmityspatteri on liitetty patteriverkostoon. Kuva Ullakkotilaan päätetty tuuletusventtiili ja puutteelliset eristekiinnitykset. Kuva Ilmanvaihdon säädinyksikkö ja rasvanerottimen hälytyskoje. Kuva Viemäröinnin näkyvät osat ovat pääosin uusittu muovi- ja valurautaviemärein. Ramboll Finland Oy 25 / 35

26 4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 26 / 35

27 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen uusittu sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin pääkeskushuoneeseen. Pääkeskus ja sen asennuksen yhteydessä tehdyt asennukset ovat toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti. Kuitenkin ainakin kellaritiloissa ja ulkona on näkyvissä vanhempia asennuksia ja kaapelointeja, joiden asennustapa ei todennäköisesti vastaa TN-S -standardia. Tarkastuksen aikana ei ollut käytettävissä uusimpia sähköisiä sähköpiirustuksia eikä myöskään vanhempia sähköpiirustuksia. Asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että niistä on huollon ja ylläpidon käytössä myös sähköiset versiot. Tulee myös varmistaa, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset on suoritettu aikavälirajojen mukaisesti. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama rakennuksen seinään ja vesikaton räystäslaudoitukseen kiinnitetty iäkäs hehkulamppuvalaisin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen ulkovalaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole. Pääkeskus (H22) Rakennuksen vuonna 2009 uusittu sähköpääkeskus on asennettu kellaritiloihin omaan pääkeskushuoneeseen. Keskuksen kautta tuotetaan sähkö myös kahdelle viereiselle koulurakennukselle. Keskuksen sulakekoko on 3x125 A maksimikoon ollessa 3x250 A. Pääkeskukselta on nousujohdot sekä kulutuksen jälkimittaukset viereisten koulurakennusten sähkökeskuksille. Pääkeskus on rakennettu TN-S -järjestelmän mukaisesti. Pääkeskus on tyydyttävässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa vikavirtasuojat on lisättävä kosteiden tilojen ja mahdollisten ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Mikäli tulevaisuudessa tullaan vaihtamaan öljylämmitys maalämpöön, tulee selvittää tuolloin tarvittavat sähkötehot ja varautua kasvattamaan sähköliittymän kokoa, jotta talviaikaiset Ramboll Finland Oy 27 / 35

28 lämmöntarpeen kuormahuiput saadaan katettua. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Keittiön ja ruokalan tuloilmakoneen ja huippuimurin ohjauskeskusosat ovat asennettu tuolloin 1990-luvulla omaan sähkökeskukseen. Kattilahuoneessa on edelleen vanha ryhmäkeskus, joka palvelee poltinta ja kattilan pumppuja. Rakennuksen kellarin kattilahuoneessa olevan vanhan erillisen hälytyskeskuksen toimintaa ja sen valvomien hälytysten edelleen siirtoa ei kohdekäynnillä voitu varmentaa. Keittiön rasvanerotuskaivolla on erillinen hälytyskeskus, jossa oli kohdekäynnin yhteydessä padotushälytys päällä. Ehdotetaan kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asentamista korvaamaan nykyisiä erillisiä ohjausyksikköjä sekä muiden oleellisten, mutta puuttuvien tai paikallisten valvontojen ja ohjauksien liittämistä siihen. Lisäksi normaalit ja säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Kohteeseen on asennettu pääkeskuksen uusinnan ja tietoliikenneyhteyksien lisäyksen yhteydessä uusia kaapelihyllyjä kellaritiloihin. Hyllyt ovat hyväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Johtokanavat (H32) Uusia asennuksia on tehty osin muovisiin johtokanaviin. Muuten asennuksen ovat etenkin teknisissä tiloissa ja kellarissa pinnassa, 1. kerroksessa osin putkitettuina. Osasta muovisia johtokanavia puuttui tarkastuskäynnin aikana kanavarungon otsan etulevy. Kanavien puuttuvat tai irronneet osat tulee korjata. Tämän jälkeen normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet ovat riittävät. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä ullakon ja 1. kerroksen sekä kellaritilojen välillä. Lisäksi myös vaakatasossa kellarissa kattilahuoneen ja saunan viereisten tilojen sekä 1. kerroksessa keittiön ja viereisten asuintilojen välillä. Kartoituksen yhteydessä havaittiin merkittäviä puutteita ja tarkistettavia kohtia läpivientien palokatkoissa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä systemaattinen läpivientien tarkastus ja korjaus huomioiden palo- Ramboll Finland Oy 28 / 35

29 osastoinnin toteutuminen. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x125 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Rakennuksen pääkeskuksen uusinnan yhteydessä 2009 uusitut asennukset ja kaapeloinnit ovat asennettu TN-S -järjestelmän mukaisesti. Kuitenkin ainakin kellaritiloissa ja ulkona on näkyvissä vanhempia asennuksia ja kaapelointeja, joiden asennustapa ei todennäköisesti vastaa TN-S -standardia. Tulee varmistaa, että keskusten yhteyteen on sijoitettu ajantasaiset pääkaaviot ja sähköistyksen tasopiirustukset. Myös vesikaton antennin kaapeloinnin ukkossuojaus tulee tarkistaa. Tulee varautua uusimaan vanhat asennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita. Vesikaton huippuimurin turvakytkin ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta turvakytkimeltä puuttuu sääsuoja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä sääsuojan lisäys turvakytkimelle. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJ-kaapelia asennettuna, ainakin 2009 tehtyjen asennusten osalta, TN-S -järjestelmän mukaisesti. Vanhempien asennusten asennustapaa ei voitu tarkastuskäynnillä tai käytössä olevien dokumenttien perusteella varmistaa. Vanhemmat valaistusjohtoasennukset on todennäköisesti tehty TN-C -järjestelmän mukaisesti ns. 2 johdinasennuksina ilman maadoitusjohdinta. Silmämääräisesti arvioiden asennukset ovat pääosin hyvä- tai tyydyttäväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lisäksi tulee varautua uusimaan vanhat asennukset ja kaapeloinnit, jotka eivät ole toteutettu TN-S -järjestelmän mukaisesti tarkastelujakson aikana. Ramboll Finland Oy 29 / 35

30 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisällä valaisimet ovat 1. kerroksessa pääosin eri-ikäisiä loisteputkivalaisimia ja kellaritiloissa lähinnä hehkulamppuvalaisimia. Iäkkäämmät loisteputkivalaisimet ovat varustettu vanhalla T8- loisteputkella. Kellarin vanhimmat valaisimet ovat jo hyvin iäkkäitä. Valaisimien iän ja kunnon lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Tulee varautua pääosan vanhojen valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Kellarissa on sähkölämmitteinen kiuas omalla jo iäkkäällä ohjauskeskuksella. Kellarissa kattilahuoneen tiloissa on käyttöveden lämminvesivaraaja. Rakennuksessa on yksi vaatteiden kuivauskaappi. Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä varautuinen kiukaan ja sen ohjauskeskuksen, kuivauskaapin ja lämminvesivaraajan uusintaan tarkastelujakson aikana. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillisen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Keittiön lämpökojeiden yhteinen ohjauskytkin on sijoitettu LVI- ja sähkölaitteiden ohjauskeskukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa ei ole poistumistiemerkkivalojärjestelmää, vaan poistumisreitit ovat merkitty jälkiheijastavin kilvin. Huomioiden rakennuksen tilojen nykyinen käyttötarkoitus tulisi varautua varustamaan tilat keskusakustollisella poistumistiemerkkivalojärjestelmällä tai erillisakullisilla poistumistiemerkkivalaisimilla. Varavoimajärjestelmä (H74) Ei ole. Ramboll Finland Oy 30 / 35

31 UPS-laitteet (H73) Ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon viereisen Isnäs skola -koulurakennuksen liittymän kautta. Aiempi puhelinsisäjohtoverkko on korvattu vuonna 2010 yleiskaapelointijärjestelmällä, jonka datajakoräkki on sijoitettu kellariin pääkeskushuoneeseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antenneilla vahvistimineen ja antenniverkon pistorasioinnilla. Järjestelmä mahdollistaa vastaanottaa myös digitaalisia televisio- ja radiolähetyksiä. Vesikatolle asennetun antennien kaapeloinnin kiinnitykset, jotka ovat rakennuksen ulkoseinillä, on tehty puutteellisesti ja tulee korjata asiallisiksi. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä antennikaapeloinnin kiinnitysten korjaukset. Äänentoistojärjestelmä (J3) Ei ole. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on asennettu hyvin pienimuotoinen yleiskaapelointijärjestelmä omalla kellaritilojen pääkeskushuoneeseen sijoitetulla datajakoräkillä ja valokuituun perustuvalla tietoliikenneyhteydellä. Tietoliikenneliittymä sijaitsee viereisen Isnäs skolan koulurakennuksessa. Järjestelmän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennuksessa on ollut aiemmin erillinen hälytyskeskus, mutta sen nykyisistä jälleenannoista ja liittymisestä automaatioon ei saatu kohdekäynnin aikana varmuutta. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää. Ehdotetaan kaukovalvotun automaatiojärjestelmän asentamista korvaamaan nykyisiä erillisiä ohjausyksikköjä sekä muiden oleellisten, mutta puuttuvien tai paikallisten valvontojen ja ohjauksien liittämistä siihen. Ramboll Finland Oy 31 / 35

32 Lisäksi ehdotetaan keskitetyn palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamista turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 32 / 35

33 4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva Rakennuksen ulkopuoliset kaapeloinnit ovat osin toteutettu puutteellisesti kiinnittäen ja suojaten. Kuva Sähköpääkeskus on uusittu ja ulkovalaistuksen ohjaukset siirretty paikalliselle hämäräkytkimen sisältävälle ohjauskellolle. Kuva Kellarin valaisimissa on runsaasti iäkkäitä hehkulamppuja. Kuva Poistumistiet on merkitty vain jälkiheijastavilla merkkikilvillä. Kuva Rakennukseen on asennettu yleiskaapelointijärjestelmän yhteydessä kuitukaapeliyhteys. Kuva Rakennuksessa on myös käyttöveden lämminvesivaraaja. Ramboll Finland Oy 33 / 35

34 5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 34 / 35

35 5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 5.3 Johtopäätökset Näytteitä otettiin yhteensä viisi kappaletta. Ruokasalin näytteet ovat kattolevytyksestä, vinyylilaatasta ja sen liimasta. Ulkopuolelta näytteitä on ulkomaalista ja rappauksesta. Ruokasalin vinyylilaatassa on asbestia nimeltä krysotiili ja liimasta löytyi antofylliittia. Muista näytteistä ei löytynyt asbestia. Näytteenottopisteet sekä asbestia sisältävät materiaalit on merkitty pohjakuvaan. Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 35 / 35

36 Isnäs skola, ruokala rakennus Näytteet: ASB10-ASB14 ASB10 kattolevy ASB11 vinyylilaatta SISÄLTÄÄ ASBESTIA ASB13 rappaus ASB14 maali ASB12 mustaa liimaa SISÄLTÄÄ ASBESTIA

37 Välittömästi Endöntie 27, Isnäs Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla Isnäs Ruokala Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Kasvillisuuden poisto sokkelin vierestä, 0,5m leveän sepelikaistan rakentaminen 5 5 Maanpintojen osittainen kallistusten parantaminen, sadevesien ohjaaminen pois rakennuksen vierustalta 5 5 Sadevesien viemäröintijärjestelmän tarkastus ja huuhtelu Salaojajärjestelmän rakentaminen Varaus jäteaitauksen/-katoksen rakentamiseen 4 4 Pohjarakenteet (E) 0 Perustukset (F1) Ulkopuolinen perusmuurin kosteudeneristys ja kellaritilojen kohdalla lisäksi lämmöneristys Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Julkisivun paikalliset kunnostukset ja huoltomaalaus Julkisivun puuosien huoltomaalaus sekä huonokuntoisten rakenteiden uusiminen Yläpohjarakenteet (F4) Vesikatteen huoltomaalaus, vesikaton läpivientien tiivistys, hormin muurauksen korjaukset, huoltosilta toiselle savupiipulle Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Keittiön seinäpintojen osittainen laatoitus, muovimaton uusinta ja kattopinnan uusinta 7 7 Vessatilojen lattia, katto ja seinäpinnoitteen uusinta 3 3 Eteisaulan ja ruokasalin seinäpintojen maalaus 4 4 Vinyylilaattojen uusinta 6 6 Kellarin seinien ja lattian erillinen kuntotutkimus 4 4 Yhteensä