Valkon koulu Pitkäniityntie , Valko

Transkriptio

1 Loviisan kaupunki Valkon koulu Pitkäniityntie , Valko Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, Lahti Puh

2 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Yleistä Rakenteet LVIA- tekniikka Sähkötekniikka PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA Yleistä Aluerakenteet (D) Pohjarakenteet (E) Perustukset (F1) Rakennusrunko (F2) Julkisivu (F3) Yläpohjarakenteet (F4) Täydentävät sisäosat (F5) Sisäpinnat (F6) Rakennetekniset valokuvat LVI-TEKNIIKKA Yleistä Lämmitysjärjestelmät (G1) Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Jäähdytysjärjestelmät (G4) Palontorjuntajärjestelmät (G5) Rakennusautomaatio (J6) LVI-tekniset valokuvat SÄHKÖTEKNIIKKA Yleistä Aluesähköistys (H1) Kojeistot ja keskukset (H2) Johtotiet (H3) Johdot ja niiden varusteet (H4) Valaisimet (H5) Laitteet (H6) Erityisjärjestelmät (H7) Tietojärjestelmät (J) Siirtolaitteet (F8) Sähkötekniset valokuvat ASBESTIKARTOITUS Yleistä Näytteenotto, analyysit ja tulokset Johtopäätökset 33 Ramboll Finland Oy 2 / 33

3 LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Risto Purtilo - LVIA Mikko Jääskeläinen - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 33

4 ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty osoitteessa Pitkäniityntie 62, Valko sijaitsevan Valkon koulurakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön yhteis- ja teknisissä tiloissa sekä sisätiloissa Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin Osoite Niemenkatu73, Lahti Ramboll Finland Oy 4 / 33

5 1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 33

6 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Valkon koulu (Pitkäniityntie 62, Valko). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu vuonna Rakennuksessa on kaksi käyttökerrosta, sekä ullakko ja kellari. Peruskorjausta ei ole tehty. Esikoulun tiloissa on ollut kosteusvaurio syksyllä 2009, joka on korjattu. Samalla tehtiin viemäriremontti. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala 1590,6 m 2, huoneistoala 1200 m 2 ja tilavuus n.5000 m 3. Pinta-ala- ja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Rakennuksen ulkopinta on tyydyttävässä kunnossa, lukuun ottamatta syöksytorvien kohdalle seinään muodostuneita tummentumia. Sadevedet eivät ohjaudu eteenpäin, vaan kastelevat seinän liian vähäisen kallistuksen ja viemäreiden puutteen vuoksi. Rakenteeseen kohdistuu merkittävää kosteusrasitusta, joka voi olla osasyy halkeamiin seinän alareunassa kellarin ikkunoiden kohdalla. Ikkunat ovat pääosin kaksilasisia puuikkunoita, ja niille suositellaan huoltomaalausta. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista tulee harkita. Kellarin ikkunat eivät ole tiiviitä, ja ne tulee korjata tai uusia välittömästi. Ramboll Finland Oy 6 / 33

7 Ulko-ovet on toimintakuntoisia erilaisia puu- lasi- ja metalliovia. Niiden arvioidaan selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Ullakolla on murtumia ja aukkoja putken eristeessä, sekä reikiä palopermannossa. Sadevedet eivät kaikki ohjaudu niille tarkoitettuihin kaivoihin, mikä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Heti tehtäviin toimenpiteisiin kuuluu sadevesijärjestelmän korjaustöiden loppuunsaattaminen. Havainnot sisäpuolelta: Eri puolilla kellaritiloja oli kosteuden aiheuttamia jälkiä. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat pääosin hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa, pois lukien ilmanvaihto, joka perustuu pääosin painovoimaiseen ilmavaihtoon. Rakennuksen lämmöntuotanto on vuonna 2012 vaihdettu öljylämmityksestä kaukolämpöön, jolloin asennettiin kaukolämmön alajakokeskus pumppuineen ja venttiileineen. Kuitenkin rakennuksen lämmityspatterit ja putkistot ovat pääosin alkuperäisiä tai luvulta. Ainakin osan patteritermostaattiventtiilien ja iäkkäimpien lämmityspattereiden uusinta tullee ajankohtaiseksi tarkastelujaksolla. Käyttövesi- ja viemäriverkostoa on uusittu 2000-luvulla ja samoin vesi- ja viemärikalusteita. Vuonna 2003 korjattiin pihan sadevesien poistoa ja salaojajärjestelmää. Ilmanvaihto on toteutettu painovoimaisesti lukuun ottamatta keittiön ilmanpoistoa ja matalan osan erillisellä pienellä ilmanvaihtokoneella varustettuja toisen kerroksen rajattuja tiloja. Ilmanlaadun puutteet ovat tunnistettu laajasti rakennuksen eri tiloissa. Automaatiojärjestelmä valvoo ja ohjaa nyt vain lämmönjakohuoneen alajakokeskusta ja valaistusta, joten sen valvontoja olisi tulevaisuudessa syytä laajentaa. Kattavia LVI-piirustuksia ei ollut käytettävissä kohteessa, vaan piirustukset käsittivät lähinnä ulkopuolista viemäröintiä, lämmönjakohuoneen remonttia ja toisen kerroksen ilmavaihtoneen asennusta. Sisäpuolisen viemäröinnin ja käyttövesiverkoston korjauksista sekä lämmitysverkoston toteutuksesta tarvittaisiin huoltoa ja ylläpitoa varten päivitetyt piirustukset. 1.4 Sähkötekniikka Sähkötekniikka on osittain edelleen alkuperäistä tekniikkaa vuodelta Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmää on uudistettu vuonna Tällöin lisättiin 5-johtimisen TN-S järjestelmän mukaisia pistorasiaryhmiä ja yleiskaapelointijärjestelmän mukainen Ramboll Finland Oy 7 / 33

8 datajakokaappi pistorasiointeineen. Vanhat sähköjärjestelmän asennukset ovat kuitenkin jätetty käyttöön koulun tiloissa ja niissä tiloissa, jotka eivät ole koulun käytössä. Niiden vanhojen asennusten kaapelointi on toteutettu ainakin osin TN-C järjestelmän mukaisesti. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Tarkastuksen aikaan ei ollut kuitenkaan käytettävissä päivitettyjä pääkaaviopiirustuksia, jotka koskevat uusinnan yhteydessä tehtyjä uusia tai muutettuja asennuksia. Kohteessa tulee tarkistaa, että käytettävissä on rakennuksen tiloihin sijoitetut, uusia asennuksia koskevat, ajantasaiset piirustukset ja, että sähkökeskusten merkinnät vastaavat nykyistä toteutusta. Samoin tulee tarkistaa, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset on suoritettu ajallaan. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 33

9 2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 33

10 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko koulurakennukseen. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä aikaisempia tutkimusraportteja ja korjaussuunnitelmia. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Piha-alueella on teräsrakenteinen polkupyöräkatos. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Piha-alueiden kallistuksien korjaamista suositellaan ja korjauksien yhteydessä tehdään kaivutöitä. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa. Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole tiedossa. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Putkirakenteet ja johdot (D5) Osa sadevesistä on ohjattu sadevesikaivoihin ja osa kouruilla noin metrin etäisyydelle rakennuksesta poispäin. Sisäpihan puolella sadevesi ohjautuu suoraan seinän viereen, mikä lisää rakennuksen perustuksiin ja alapohjaan kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rännikaivot ovat päältä täynnä lehtiä ja ne tulee puhdistaa. Ehdotetaan rakentamaan sadevesijärjestelmä koskemaan koko rakennusta. Maakaivot alueella (D52) Rakennuksen pohjoispäädyssä on valurautakantinen kaivo. LVIpohjakuvasta (2003) näkyy rakennuksen ulkopuoliset salaoja- ja sadevesikaivot, sekä viemärit ja rasvanerotin. Ramboll Finland Oy 10 / 33

11 Ehdotetaan sadevesikaivojen asentamista piha- ja paikoitusalueelle pintavesien hallittuun ohjaamiseen. Kasvillisuus (D6) Alueella on luonnon kasvillisuutta ja paikoitusalueella istutettuja pensaita. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Sisäpiha-alue on asfaltoitu. Koulun ja monitoimihallin välissä on hiekkakenttä. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko ja katos sijaitsevat pihan ja parkkipaikan välissä ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu rakennuksen takanurkkaan puisen lavan päälle. Jäteastioille suositellaan rakennettavaksi katos. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Rakennuksen sisäänkäynnin yläpuolella on katos. Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Ei toimenpide-ehdotuksia. Aidat ja kaiteet (D91) Koulun ja tien välissä on verkkoaita. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ovat graniittia ja betonia, niiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Portaat saattavat olla liukkaat märkänä ja lumisina. Portaiden käyttöturvallisuudessa tulee noudattaa RakMK F2 säännöksiä. Normaalit huoltotoimenpiteet. (Ei huomioitu PTS-ehdotuksessa.) Ramboll Finland Oy 11 / 33

12 Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Teknisentyöntila ja liikuntahalli sijaitsevat viereisessä monitoimihallissa, joka ei kuulunut arvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Tilaajalta saadusta lähtöaineistosta löytyy LVI-pohjakuva vuodelta 2003, jossa näkyy ulkopuoliset salaojaputkistot. Salaojien tarkastuskaivoja ei kuitenkaan havaittu kohdekäynnin aikana. Mikäli kiinteistöllä on salaojitusta, niiden toiminta ehdotetaan tarkastettavaksi erillisellä lisätutkimuksella eli tarkastuksella ja huuhtelulla. Ellei salaojia ole, suositellaan salaojajärjestelmän rakentamista mahdollisimman nopeasti. Salaojajärjestelmän rakentaminen/ uusinta. 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennuksen perustamisesta ei saatu kuntoarviota tehtäessä tarkempia asiakirjatietoja, mutta katselmusajankohdan havaintojen perusteella perustukset ovat maanvaraisia ja teräsbetonia. Perustukset, sokkelit ja alapohjat arvioidaan tyydyttäväkuntoisiksi. Osassa perusmuuria oli ulkopuolella patolevyä, muu osan vesieristyksestä ei ole tietoa. Perusmuurin vedeneristys tulisi ulottaa koskemaan koko rakennusta, ellei sitä ole tai se on teknisesti vanhentunut. Samalla asennetaan uudet lämpö- ja routaeristeet. Perusmuurin vedeneristyksen korjaaminen/uusinta. Lämpö- ja routaeristeiden asennus. 2.5 Rakennusrunko (F2) Välipohjat sekä ulkoseinät ovat kivirakenteiset. Välipohjarakenteet ovat alalaattapalkistoja ja niissä on käytetty eristeenä sahanpurua ja kutterilastua. Ulkoseinän rakenteesta ei ole varmuutta. Rakennuksen ulkoseinille ehdotetaan erillistä tarkempaa kuntotutkimusta kohdassa F31. Samassa yhteydessä ehdotetaan rakennusrungon paikallista kuntotutkimusta korjaustarpeiden ja mahdollisten korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Välipohjarakenteena on alalaattapalkisto ja tämän tyyppisiin vanhoihin rakenteisiin syntyy herkästi mikrobikasvustoa, jos sinne pääsee kosteutta. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita, vaan korjaustarpeet tarkentuvat lisätutkimusten jälkeen. Korjaustarpeet ja kustannukset määritellään tarkemmin kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS:aan tässä vaiheessa. Ramboll Finland Oy 12 / 33

13 Rakennusrungon kuntotutkimus (kustannusennuste sisältyy kohtaan F31). Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Varaus rakennuksen paikallisiin pintavauriokorjauksiin. Kuilut(F22) Ei ole. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella tyydyttävässä kunnossa. Julkisivu on tummentunut syöksytorvien alaosien kohdalta ja kosteuden aiheuttamia jälkiä näkyy muissakin kohdissa julkisivua. Rappauksessa on myös muutamia halkeamia. Rakennuksen ulkoseinien sisäpuolista rakennetta ei saatu tarkemmin selvitettyä. Julkisivurappauksen huolto ja kunnostus on ajankohtainen tarkastelujaksolla. Ulkoseinien kuntotutkimus rakenteen, kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkentamiseksi. Rakennusrungon kunto huomioidaan kuntotutkimuksessa, katso myös kohta F2. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Varaus ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäisiä pääosin kaksipuitteisia ja kaksilasisia sisään ja ulos aukeavia puuikkunoita. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunoiden sisäpuoliset puuosat ovat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta niiden pintakäsittelyt ovat paikoin rispaantuneet ja ikkunapenkkien maalipinnat lohkeilevat. Ulkopuolelta ikkunat ovat paikoin välttävässä kunnossa. Kittauksia on irronnut ja maali hilseilee. Ikkunoiden tekninen käyttöikä on tullut tai tulossa vastaan tarkastelujaksolla. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista tulee harkita. Ikkunoiden vesipelleissä on epätiiveyttä ja kellarikerroksen ikkunoissa ei ole vesipeltejä. Lasten käytössä olevissa tiloissa suositellaan aukeamisrajoittimien käyttöä tuuletusikkunoissa, ne tulisi asentaa, ellei ikkunoissa ole muuta putoamisestettä. Ikkunoiden kunnostus tai uusiminen ja samalla ikkunoiden vesipellityksen korjaus sekä aukeamisrajoittimien asennus. PTSehdotuksessa on otettu huomioon ikkunoiden uusiminen. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia, lasiaukollisia käyntiovia. Ovet ovat tyydyttävässä kunnossa ja ne arvioidaan Ramboll Finland Oy 13 / 33

14 selviävän tarkastelujakson kunnostuksin ja huoltomaalauksin. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat tyydyttävässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen yläpohja on havaintojen mukaan: - rivipeltikate - kattoruoteet - puurakenteinen vesikaton runko + tuuletettu ilmatila (ullakko) - betoninen palopermanto - alalaattapalkisto, eriste sahanpuru/kutterilastu. Yläpohjan rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Yläpohjatilassa oli varastoituna pulpetteja ja muuta tavaraa, jotka tulisi poistaa. Räystäät ovat teräsbetonirakenteiset. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen ulkopuolisten räystäskourujen ja syöksytorvien kautta. Sisäkulman lumieste on vaurioitunut ja sen korjaamista suositellaan. Piipunhattujen asentamista suositellaan. Katon huoltoluukku ei ollut kiinni rakenteissa ja se tulee kiinnittää seuraavan käynnin yhteydessä. Vaurioituneen lumiesteen korjaamista ja piipunhattujen asentamista suositellaan. Varaus pieniin korjauksiin. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Alkuperäiset puuväliovet ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat tiilirakenteisia, kaikkia väliseiniä ei tutkittu mutta päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Sisäpuoliset portaat ovat betonirakenteiset ja ne ovat tyydyttävässä Ramboll Finland Oy 14 / 33

15 kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Hormit olivat näkyviltä osin tyydyttävässä kunnossa. Hormien päällä ei ollut piippuhattuja, ne ehdotetaan lisättäväksi. Hormien päihin asennetaan piipunhatut toisella tarkastelujaksolla. 2.9 Sisäpinnat (F6) Pintamateriaalit ovat eri-ikäisiä tiloista riippuen. Seuraavat rakennustekniset toimenpide-ehdotukset sisäpinnoille on tehty tekniseltä kannalta. Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat pääosin maalattuja rappaus- ja tiilipintoja. Seinäpinnat ovat tyydyttävässä kunnossa paikallisia kosteusjälkiä lukuun ottamatta. Kosteusjälkiä on eri puolilla rakennuksen kellarikerrosta sekä toisen kerroksen tilassa (212) patterin takana, sen syntyajankohdasta ei ole tietoa. Maali hilseilee muutamissa ikkunapenkeissä. Kellarikerroksen rakennekosteudesta on mainittu aiemmin Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n raportissa vuonna Esiopetustiloissa on todettu 2009 kosteusvaurio, joka on korjattu. Kosteusjälkien vuoksi ehdotetaan tehtäväksi erillinen kuntotutkimus, jossa selvitetään kosteusvaurioiden syyt, laajuus ja tarkennetaan korjaustarpeet ja korjauskustannukset. Erillinen kuntotutkimus kosteusvauriojälkien alueille, kustannukset huomioitu yhdessä ulkoseinien kuntotutkimuksen kanssa. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS-ehdotukseen. Varaudutaan kellarin seinien sisäpintojen kunnostukseen kosteuden kestävällä pinnoitteella. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin maalattuja rappauspintoja. Lisäksi on akustolevyjä. Kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa, eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Ei toimenpide-ehdotuksia. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty muovimattoa, vinyylilaattoja, laminaattia, keraamisia laattoja ja mosaiikkibetonia. Tilojen lattiapinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida välittömiä uusintatarpeita tarkasteluajanjaksolle. Keittiössä on maalattu betonilattia, jossa on lohkeamia ja poistettujen laitteiden kiinnityskohtia/ läpivientejä, joita on paikattu mm. puulla. Paikkaukseen tulee käyttää epäorgaanisia aineita ja niiden Ramboll Finland Oy 15 / 33

16 vesitiiveys tulee varmistaa. Toisen kerroksen wc -tilasta (219) muovimattoa ei ole paikattu viemäriremontin jälkeen. Varaudutaan vanhimpien muovimatto- ja linoleumipinnoitteiden uusimiseen tarkastelujaksolla. Keittiön lattian reikien ja lohkeamien korjaus tarkastelujakson ensimmäisellä osalla (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Varaus vanhimpien muovimattojen ja linoleumipinnoitteiden osittaiseen uusimiseen. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä 2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva Sadevedet ohjautuvat syöksytorvista seinän vierustalle ja pihan kallistukset eivät ohjaa pintavesiä riittävästi poispäin rakennuksesta, paikallisia painaumia on rakennuksen vierustalla. Kuva Kosteuden aiheuttamia jälkiä kellarikerroksen seinässä. Kuva Ikkunoiden kittaukset ja maalit ovat rapistuneet, ikkunoiden uusimiseen varaudutaan PTS-ehdotuksessa. Kuva Maali hilseilee ikkunapenkissä. Ramboll Finland Oy 16 / 33

17 Kuva Julkisivun rappauksen paikalliseen kunnostamiseen varaudutaan. Kuva Rakennuksen vierustalla on painaumia, joihin vesi lammikoituu ja aiheuttaa kosteusrasitusta perusmuuriin. Kuva Keittiön lohkeileva lattiapinta ja vieressä osittain orgaanisella materiaalilla paikattuja reikiä. Kuva Lattioiden pintamateriaalien osittaiseen uusimiseen varaudutaan tarkastelujaksolla. Ramboll Finland Oy 17 / 33

18 3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 18 / 33

19 3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on liitetty kaukolämpöverkkoon, mutta lämmityspatterit ja putkistot ovat pääosin alkuperäisiä tai 1970-luvulta. Ainakin joidenkin patterien termostaattiventtiilien ja iäkkäimpien lämmityspattereiden uusinta tullee ajankohtaiseksi tarkastelujaksolla. Käyttövesi- ja viemäriverkostoa on uusittu luvulla ja samoin vesi- ja viemärikalusteita. Ilmanvaihto on toteutettu painovoimaisesti lukuun ottamatta keittiön ilmanpoistoa ja matalan osan erillisellä pienellä ilmvaihtokoneella varustettuja toisen kerroksen rajattuja tiloja. Automaatiojärjestelmä valvoo ja ohjaa vain lämmönjakohuoneen alajakokeskusta ja valaistusta, joten sen valvontoja olisi tulevaisuudessa syytä laajentaa. Kattavia LVI-piirustuksia ei ollut käytettävissä kohteessa: Piirustukset käsittivät lähinnä ulkopuolista viemäröintiä, lämmönjakohuoneen remonttia ja toisen kerroksen ilmavaihtoneen asennusta. Tulee varmistaa, että rakennuksesta on olemassa ajantasaiset LVIAtekniikan piirustukset ja dokumentit, jotka mahdollistavat kohteen huollon ja ylläpidon. Em. dokumentaation täydentäminen tarvittaessa. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty 2012 entisen kellarin kattilahuoneeseen asennetun kaukolämmön alajakokeskuksen kautta Porvoon Energian kaukolämpöverkkoon. Vanhat öljykattilat ovat purettu, mutta erilliseen huoneseen sijoitettu öljysäiliö on ilmeisesti vielä purkamatta. Lämmönsiirtimistä lämpimän käyttöveden siirrin on 120 kw:n tehoinen ja toinen patteriverkostoa palveleva siirrin 85 kw:n tehoinen. Lämmönsiirtimet ja niihin liittyvät pumput, venttiilit sekä pumppujen ohjauskeskus ovat hyväkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkoston putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin messinkisiä palloventtiileitä. Patteriverkostoa ja sen sulkuja linjasäätöventtiilejä on uusittu vain lämmönjakohuoneen osalta. Niinpä osa sulku- ja linjasäätöventtiileistä on erittäin huonokuntoisia Ramboll Finland Oy 19 / 33

20 ja pikaisen uusinnan tarpeessa. Lämmitysjohtojen kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden pääosin tyydyttävältä, mutta huomioiden niiden ikä, tulee varautua uusintatarpeisiin ainakin kellariosuuksilla jo takastelujakson aikana. Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Patteriverkoston huonokuntoisten sulku- ja linjasäätöventtiilien välitön uusinta ja varautuminen samalla verkoston tasapainoittamiseen sekä kellarin putkiläpivientien korjaukseen. Kuntotutkimuksen teettäminen lämmitysverkoston putkikistolle ja vanhoille lämmityspattereille. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään vesikiertoisin paneeliradiaattorein, joista merkittävä osa on alkuperäisiä tai 1970-luvulta. Lämmityspattereiden termostaattiventtiileistä merkittävä osa on yli 10 vuotta vanhoja, joten niiden uusitaan tulee vartautua jo seuraavan 5 vuoden aikana. Lämmityspattereiden kunto näyttää kohtuulliselta, mutta huomioiden niiden ikä vanhimpien uusintaan tulee varautua jo takastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhempien termostaattiventtiilien uusitaan ja pattereiden puhdistukseen viiden vuoden kuluessa. Varautuminen vanhimpien pattereiden uusintaan jo takastelujakson aikana. Eristykset (G14) Lämmönjakohuoneen osalta eristykset ovat tehty villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla. Muualla on kuitenkin eristyksiä, joiden toteutuksessa on mahdollisesti käytetty asbestia. Eristeiden mahdollisista asbestiaineen olemassaolosta suoritetaan tähän raporttiin liittyvä osatutkimus. Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä Loviisan Vesiliikelaitoksen verkostosta. Liittymä ja vesimittari ovat kellarin lämmönjakohuoneen viereisessä huoneessa. Rakennuksen vesijohdot ovat kupariputkea ja sulku- ja kertasäätöventtiilit messinkisiä. Putkistot näyttivät silmämääräisesti arvioiden hyväkuntoisilta. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet, etenkin kellarin putkiläpivientien tiivistykset tulee tarkistaa. Ramboll Finland Oy 20 / 33

21 Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen jätevesi- ja sadevesiverkostoihin. Jätevesiviemärit ovat valurauta- ja muoviviemäreitä. Sadevesivemärit ovat muoviviemäreitä. Vesikatolle johdetut tuuletusviemärit ovat valurautaa kerrosten lävistäviltä osilta. Vuonna 2003 ulkoalueen viemäröinitä on uusittu niin sadevesi- kuin salaojaviemäröinnin osalta. Tällöin myös keittiön lähtevä jäteviemäri on varustettu pihalle sijoitetulla upotetulla rasvanerotinkaivolla. Ullakon tuuletusputkien paloeristyksessä havaittiin tarkastuskäynnin yhteydessä puutteita. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tuuletusviemäröinnin paloeristysten korjaaminen. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Osa vesi- ja viemärikalusteista on uusittu 2000-luvun puolella, mutta jäljellä on myös iäkkäämpiä kalusteita. Rakennuksessa on keittiön yhteydessä pikapaloposti. Kalusteet ovat hyvä- ja tyydyttäväkuntoisia, mutta niistä iäkkäimpien korjaukset tai uusimiset ovat ajankohtaisia toimenpiteitä tarkastelujaksolla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen iäkkäimpien kalusteiden korjauksiin tai uusintaan tarkastelujakson aikana. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Vain osassa rakennuksen tiloista on koneellinen ilmanvaihto. Keittiötilat ovat varustettu koneellisella poistoilmavaihdolla vesikatolle asennetun huippuimurin avulla. Matalan osan toisen kerroksen koulun käytössä oleviin tiloihin on asennettu 2000-luvulla tilakohtainen lämmön talteenotolla varustettu pieni paikallisesti ohjattu ilmanvaihtokone. Muissa tiloissa ilmavaihto on painovoimaista raitisilman tullessa seinien raitisilmaventtiileistä ja lämmenneen ilman siirtyessä seinien yläosissa sijaitsevien hormiliitäntäisten venttiilien kautta ulos. Useiden ulkoseinien raitisilmaventtiilien aukiolon asteessa havaittiin tarkastuskäynnin yhteydessä puutteita. Luokkahuoneissa tämä heikentää ilmanlaatua, jos oppilasmäärä on suurehko tilaan nähden ja/tai oppitunnin kesto on pidempi. Ilmanlaatua heikentää myös se, etteivät vanhemmat raitisilmaventtiilit sisällä suodatinelementtejä ja kylmään vuodenaikaan raitisilma ei ehdi lämmetä kunnolla oleskeluvyöhykkeelle siirtyessään. Keittiöön ei saada sen huippuimurin ollessa käynnissä riittävästi Ramboll Finland Oy 21 / 33

22 puhdasta korvausilmaa. Lisäksi sinne tulevassa korvausilmassa on epäpuhtauksia ilman siirtyessä osin rakenteiden lävitse, kuivattaen samalla keittiön viemäröintiä. Ongelma tulisi ratkaista koneellisella tuloilmalla. Myös muissa tiloissa on ilmalaadun ongelmia ja lämmönjakohuoneessa ei ole kunnollista koneellista ylilämmön poistoa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ilmamäärien tarkastukset painovoimasen ilmavaihdon piirissä olevissa tiloissa ja tarvittaessa ilmanvaihdon venttiilien säädöt tai muutokset. Varautuminen vanhan huippuimurin korjaukseen tai uusintaan tarkastelujakson alussa ja erillisen matalan osan 2. kerroksen ilmavaihtokoneen korjauksiin tarkastelujakson loppupuolella. Koneellisen tuloilman järjestäminen keittiöön ja lämmönjakohuoneeseen varustaminen koneellisella ylilämmön poistolla. Lisäksi tulisi vakavasti harkita painovoimaisen ilmavaihdon piirissä olevien tilojen muuttamista koneellisen ilmavaihdon piiriin. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen kanavat ja hormit ovat pääosin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla poistokanavat ovat paloeristettyjä. Palomääräysten mukaan rasvapoistokanavat on puhdistettava vuosittain. Rasvakanavan eli keittiön poiston nuohousta ei budjetoida kiinteistön PTS-ehdotukseen, vaan niiden hoito kuuluu käyttäjille vuosihuoltotoimenpiteisiin. Yleisilmanvaihdon kanavien puhdistus koulutiloissa tulee suorittaa 5 vuoden välein. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Yleisilmanvaihdon kanavat ja hormit rakennuksessa ehdotetan puhdistettavaksi tarkastelujakson aikana, ajankohta riippuu edellisestä puhsitusajankohdasta. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapalopostista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Kiinteistö on liitetty lämmönjakohuoneeseen sijoitetun rakennusautomaation alakeskusken kautta kaukovalvontaan. Sen Ramboll Finland Oy 22 / 33

23 kautta ohjataan myös valaistuksia, mutta käytössä olleen dokumentaation mukaan ei keittiön huippuimuria tai matalan osan ilmanvaihtokonetta. Alakeskuksen keskusyksikkö on vanhaa tyyppiä, joten sen uusitaan tulee varautua lähivuosina. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen uusimaan alakeskuksen keskusyksikkö lähivuosina. Automaation valvontaja ja ohjauksia tulisi lisätä kattamaan laajemmin talotekniikan osajärjestelmiä ja laitteita. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 23 / 33

24 3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva Rakennuksn lämmönsiirtimet ovat liitetty kaukolämpöverkkoon. Kuva Lämmitysverkon vanhat venttiilit ovat pikaisen uusinnan tarpeessa. Kuva Automaation alakeskus jouduttaneen uusimaan lähivuosina. Kuva Matalassa osassa on ns. pakettikone vastaamassa rajatun osan ilmanvaihtoa. Kuva Osa lämmitypattereista on hyvin iäkkäitä. Kuva Vesikatolla vanha keittiön huippuimuri on liitetty hormien kautta poistoihin. Ramboll Finland Oy 24 / 33

25 4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 25 / 33

26 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmää on uudistettu vuonna Tällöin lisättiin 5-johtimisen TN-S järjestelmän mukaisia pistorasiaryhmiä ja yleiskaapelointijärjestelmän mukainen datajakokaappi pistorasiointeineen. Vanhat sähköjärjestelmän asennukset ovat kuitenkin jätetty käyttöön koulun tiloissa ja niissä tiloissa, jotka eivät ole koulun käytössä. Niiden vanhojen asennusten kaapelointi on toteutettu ainakin osin TN-C järjestelmän mukaisesti. Kaapelointi ja sähkötekniikka on silmämäärin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Tarkastuksen aikaan ei ollut kuitenkaan käytettävissä päivitettyjä pääkaaviopiirustuksia, jotka koskevat uusinnan yhteydessä tehtyjä uusia tai muutettuja asennuksia. Myöskään keskusten varokkeiden ryhmämerkinnät eivät olleet ajantasaisia. Tulee tarkistaa, että käytettävissä on rakennuksen tiloihin sijoitetut, uusia asennuksia koskevat, ajantasaiset piirustukset ja, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset on suoritettu ajallaan. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on muutama ulkovalopylväs ja rakennuksen seinään kiinnitetty valaisin. Osa seiniin kiinnitetyistä valaisimista on vanhoja hehkulamppuvalaisimia ja osa uudempia halogeenivalaisimia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Pääkeskus ja ryhmäkeskukset (H22) Rakennuksen tulppavarokkein varustettu sähköpääkeskus sijaitsee kellarikerroksessa. Siihen on tehty lisäyksiä vuoden 2009 sähkön lisäasennusten yhteydessä. Keskuksen viereen on lisätty päämaadoituskisko ja TN-S kaapeloinnin mukaisia pistorasiaryhmiä. Sen nykyinen sulakekoko 3x63 A ja maksimikoko 3x125 A. Osa sen kaapeloinneista voi olla vielä vanhan TN-C-järjestelmän mukaisesti. Pääkeskus on tyydyttävssä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Osa ns. matalan tason ryhmäkeskuksista on vanhoja, ilmeisesti alkuperäisiä 1950-luvulta. Keittiön ryhmäkeskus on asennettu ilmeisesti 1990-luvulla. Ramboll Finland Oy 26 / 33

27 Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Pääkaavioiden ajantasaisuus tulee tarvittaessa päivittää vastaamaan nykyisiä asennuksia. Tarvittaessa vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Varautuminen vanhimpien keskusten ja niiden kaapelointien uusintaan jo tarkastelujaksolla. Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Lämmönjakohuoneen yhteydessä kaukolämmön alajakokeskuksen sähkölaitteiden ohjauskeskus. Ohjauskeskus on asennettu kaukolämmön liittymän asennuksen yhteydessä 2012 ja on kunnoltaan hyvä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Vuoden 2009 sähköjärjestelmien uudistuksen yhteydessä käytävätiloihin on asennettu kaapelihyllyjä. Kohteen kaapelihyllyt ovat polttomaalattuja teräslevyhyllyjä. Kaapelihyllyt ovat melko hyväkuntoisia ja niillä on tilaa lisäkaapeloinneille. Kohteessa ei ole valaisinripustuskiskoja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Johtokanavat (H32) Luokka- ja toimistotilojen kaapeloinnissa on vuoden 2009 sähköjärjestelmien uudistuksen yhteydessä käytettyjä johtokanavia. Johtokanavat ovat hyväkuntoisia eikä niiden uusiminen ei tule ajankohtaiseksi tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä mm. ullakon ja 2. kerroksen sekä korkean ja matalan osan välillä. Kartoituksen yhteydessä havaittiin puutteita läpivientien palokatkoissa etenkin ullakolla. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä pikaisesti kaapeliläpivientien systemaattinen tarkastus ja korjaus. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennus on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n Ramboll Finland Oy 27 / 33

28 pienjänniteverkkoon. Kohteen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x63 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Ei toimenpide-ehdotuksia normaalien tarkastusten lisäksi. Maadoitukset (H42) Rakennukseen on asennettu vuoden 2009 sähköjärjestelmien uudistuksen yhteydessä pääkeskukselle TN-S järjestelmän mukainen päämaadoituskisko. Päämaadoituskisko sijaitsee pääkeskuksen vieressä. Käytettävissä ei ollut dokumentaatiota, onko pääkeskuksen vanhat asennukset tehty TN-S järjestelmän mukaisesti ja meneekö ryhmäkeskuksille maadoitus pääkeskukselta asti. Vanhempien ryhmäkeskusten ryhmäkaapelointi on ilmeisimmin TN-C-järjestelmän mukainen. Maadoitusten toteutuksen tarkastus ja varautuminen maadoitusten korjauksiin. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita. Vesikatolla keittiön poistopuhaltimen turvakytkimeltä puuttuu sääsuoja. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä em. sääsuojan asennus. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Ainakin uudet 2009 asennetut pistorasiaryhmäjohdot ovat TN-Sjärjestelmän mukaisesti asennettuja MMJ-kaapeleita. Niiden asennukset ovat hyväkuntoisia. Vanhempien asennusten toteutustavasta ei ollut käytettävissä dokumentaatiota, mutta ainakin matalan osan vanhojen ryhmäkeskusten asennukset ovat TN-C järjestelmän mukaisia. Osa asennuksista hyvin vanhaa ja läpivienenneissä puutteita sekä yksittä viallisia jakorasioita (yksi). Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varatutuminen vanhojen TN-C järjestelmän mukaisten kaapelointien uusintaan ryhmäkeskusten uusinnan yhteydessä. 4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisätiloissa on pääosin T8-putkella varustettuja loisteputkivalaisimia ja ulkona halogeeni- ja hehkulampuin varustettuja seinä- ja pylväsvalaisimia. Osa luokkahuoneiden valaisimista on uudempia ja niiden uusimistarve ei ole vielä tarkastusjaksolla ajankohtainen. Ramboll Finland Oy 28 / 33

29 Sisätiloista ja etenkin ullakolta löytyy vielä myös vanhoja hehkulamppuvalaisimia. Tulee varautua pääosan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittaa tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Koulun porrashuoneessa on yksi 2000 W:n tehoinen sähköpatteri. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Keittiölaitteet (H62) Keittiölaitteista on tehty erillinen selvitys, joten niiden mahdollista uusimista ei sisällytetä PTS-ehdotukseen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Ei ole. Poistumisteillä poistumissuunnta on esitetty jälkiheijastavin kyltein. Rakennuksen tilat tulisi varautua varustamaan keskusakustollisella poistumistiemerkkivalojärjestelmällä. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon. Puhelinjakamo on kellarin sähköpääkeskushuoneessa. Puhelinsisäjohtoverkko on korvattu vuonna 2009 yleiskaapelointijärjestelmällä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Antennijärjestelmä (J2) Ei ole. Ramboll Finland Oy 29 / 33

30 Äänentoistojärjestelmä (J3) Ei ole. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on asennettu 2009 yleiskaapelointijärjestelmä omalla datajakokaapilla ja valokuituun perustuvalla tietoliikenneliittymällä. Pistorasioita on erityisesti luokkahuoneiden yhteydessä 1. ja 2. kerroksessa. Järjestemän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennus on varustettu aikakellojärjestelmällä, jonka pääkello ohjaa aikanäyttökelloja ja äänimerkkikelloja. Rakennukseen on asennettu osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä, jonka keskusyksikkö ja palokuntapääte ovat 1. kerroksen pohjoispäädyssä pääsisäänkäynnin vieressä. Järjestelmä kattaa myös ullakkotilat. Järjestemän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 30 / 33

31 4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva Rakennuksen ulkovalaistuksesta vastaavat pääosin seiniin asennetut valaisimet. Kuva Rakennuksen pääkeskus on varustettu tulppavarokkein. Kuva Sisätilojen valaistuksessa on käytetty lähinnä loisteputkivalaisimia. Kuva Rakennuksessa on yleiskaapeloinnilla toteutettu ATK-verkko datajakokaapilla. Kuva Myös ullakkotiloja suojataan osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä. Kuva Ulkoseinälle on jätetty puutteellisesti kiinnitettyjä sähköjohtoja. Ramboll Finland Oy 31 / 33

32 5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 32 / 33

33 5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 5.3 Johtopäätökset Näytteitä otettiin yhteensä kahdeksan kappaletta kolmesta kerroksesta. Kellarikerroksen puutyötilan massaputkesta otettiin kaksi näytettä ja pannuhuoneen muurauslaastista yksi. Ensimmäisen kerroksen keittiön lattiasta otettiin yksi ja juhlasalin ikkunapenkistä kaksi näytettä. Toisen kerroksen eteisen muovimatosta ja ulkopuolelta julkisivun tasoitteesta otettiin myös näytteet. Kellarin massaputkista sekä pannuhuoneen muurauslaastista löytyi asbestia nimeltä antofylliitti. Näytteenottopisteet sekä asbestia sisältävät materiaalit on merkitty pohjakuvaan. Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 33 / 33

34

35

36

37 Välittömästi Pitkäniityntie 62, Valko Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla Valkon koulu Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) 0 Maanpintojen kallistusten parantaminen, sadevesien viemäröinti, pintavesien viemäröinti, pihantasaussuunnitelma Salaojajärjestelmän täydentäminen koko rakennuksen kattavaksi Pohjarakenteet (E) Jätekatoksen rakentaminen 3 3 Perustukset (F1) Perusmuurin veden- ja lämmöneristyksen uusiminen/täydentäminen Rakennusrunko (F2) 0 Julkisivu (F3) Ikkunoiden uusiminen Julkisivurappauksen huolto ja paikalliset korjaukset Yläpohjarakenteet (F4) Lumiesteen korjaus, piipunhatut Täydentävät sisäosat (F5) 0 Sisäpinnat (F6) Muovimattojen ja linoleumipinnoiteiden osittainen uusinta 8 8 Kellarin ulkoseinien pinnoittaminen kosteuden kestävällä pinnoitteella Yhteensä LVI-järjestelmät Dokumentaation mahdolliset täydennykset 1 1

38 Pitkäniityntie 62, Valko Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla Lämmitysjärjestelmät Termostaatit, patteri-, sulku- ja linjasäätöventtiilit, uusinnat, kuntotutkimuksen teettäminen verkostolle Lämmitysjärjestelmät Pattereiden puhdistukset ja uusinnat Lämmitysjärjestelmät Putkien läpivientien korjaukset ja putkiosuuksien korjaukset Vesi- ja viemärijärjestelmät Viemärijärjestelmän putkiston läpivientien korjaukset 2 2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmamäärien tarkastukset ja korjaukset painovoimasen ilmavaihdon piirissä 2 2 Ilmanvaihtojärjestelmät Päätelaitteiden, kanavien, hormien ja iv-koneiden tarkastus ja puhdistus 3 3 Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtokoneen ja keittiön huippuimurin korjaukset ja uusinnat Automaatio Automaatiojärjestelmän keskusyksikön uusinta sekä sen valvontojen ja ohjausten lisäys 4 4 Yhteensä Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset ja määräaikaistarkastus Vikavirtasuojien lisäys kosteisiin tiloihin ja ulkopistorasioihin, palokatkojen korjaukset Vanhojen keskuksen ja niiden kaapelointien uusinnat TN-Sjärjestelmän mukaisiksi Valaistusjärjestelmät Ulkovalaisinten puhdistuksia ja korjauksia sekä uusintoja Valaistusjärjestelmät Valaisinten tarkastuksia, puhdistuksia ja korjauksia sekä uusintoja Valaistusjärjestelmät Turvavalaistusjärjestelmä, valaisinten ja keskuksen korjaukset ja uusinnat Yhteensä YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 317