Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus Raportointi jäsenkuntiin Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan Talouden raportit - Tuloslaskelma - Rahoituslaskelma - Tase - Tuloskortti

2 1 (18) Koulutuskeskus Salpaus, osavuosikatsaus 3/2015 Sisällys Ammatillisen koulutuksen reformi... 2 Henkilöstö... 3 Koulutuskeskus Salpauksen yhteistoimintaneuvottelut syksyllä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstö- ja opiskelijamäärien kehitys vuosina Henkilöstömäärien kehitys vuosina Opiskelijamäärien kehitys vuosina Toiminta- ja taloussuunnitelma , talousarvio Koulutustarjonta ja palveluverkkoselvitys osana toiminta- ja taloussuunnittelua... 8 Toimitilastrategia Ajankohtaisia kehittämistyön tuloksia Osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden kehittäminen Digitalisaatio, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Ohjauspalveluja eri kohderyhmille Kansainvälisyys tukee ammatillista kasvua Kilpailutoiminta Opiskelijatilanne Talouden toteuma

3 2 (18) Ammatillisen koulutuksen reformi Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan hallituksen kärkihankkeena laaja reformi, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja sääntelyä puretaan. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista edistetään muun muassa luomalla uusi koulutussopimusmalli ja vähentämällä oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Lisäksi jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä. Rahoitusta OKM ei reformiin osoita, vaan ammatillisesta koulutuksesta leikataan merkittävästi vuosien aikana. Vuonna 2016 poistuu investointien takuukorotus ja vuonna 2017 rahoitusta leikataan 190 milj. euroa. Vuoden 2018 toimenpiteet ovat vielä osin tarkentumatta, mutta selvää on että, ammatillisen koulutuksen rahoitus laskee pysyvästi. Uudet lait ammatilliseen koulutukseen astuvat voimaan tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2018 alusta, jolloin samalla kumoutuvat nykyisin erilliset lait nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen johtaja Mika Tammilehto puhui koulutuksen järjestäjille järjestetyssä valtakunnallisessa tilaisuudessa. Hänen mukaansa leikkaukset tullaan toteuttamaan ensisijaisesti yksikköhintarahan leikkauksella. Samaan ajanjaksoon sijoittuvat myös päätökset OKM:n ja TEM:n keskinäisestä työnjaosta. Työnjaossa sovitaan mm, miten tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus sijoittuu ministeriöihin. Nämä päätökset tulevat osaltaan vaikuttamaan koulutuksenjärjestäjien toimintaan. Yksi keskeisistä ammatillisen koulutuksen uudistuksista on osaamisperusteisuuden vahvistuminen. Osaamisperusteisuus korostaa aiempaa vahvemmin aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä puuttuvan osaamisen hankkimista yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen kautta. Osaamisperusteisuus edellyttää koulutuksen järjestäjältä toimintaprosessien ja pedagogisten käytänteiden, opetushenkilöstön tehtävänkuvien ja toimintamuotojen sekä opetushenkilöstön osaamisen uudistamista. Näiden lisäksi muutoksia on tehtävä koulutuksen järjestäjän organisaatiorakenteeseen ja resurssien käyttöön (rahoitus ja henkilöstö). Toimintatavoissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti työelämäyhteistyöhön, asiakkaille tarjottaviin palveluihin, tietojärjestelmiin sekä koulutuksen järjestäjän toimintajärjestelmään ja laadunhallinnan menettelyihin. Ammatillisten perustutkintojen uudistuksen (TUTKE2) osana myös ammatillinen opettajuus on merkittävässä muutoksessa. Valtakunnallisen tutkintojen uudistuksen mukaisesti Koulutuskeskus Salpauksessa on kuluneen lukuvuoden aikana uudistettu kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat niin, että niissä korostuvat osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys. Opinnot rakentuvat jatkossa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijoiden henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Opintojen ja työn vuorottelu helpottuu, opintoja voi suorittaa kesäaikana ja yleinen jatko-opintokelpoisuus säilyy. Opiskelu uusien opetussuunnitelmien mukaisesti käynnistyi alkaen, jolloin myös jatkavien opiskelijoiden opinnot henkilökohtaistettiin uusien tutkintojen perusteita vastaaviksi.

4 3 (18) Opettajien ja ohjaajien työssä ja käytettävissä pedagogisissa ratkaisuissa tutkintojen uudistus näkyy merkittävästi. Opetetusta ja ohjausta ei enää voi, eikä tarvitse suunnitella ja toteuttaa yksin. Luokka- ja ryhmäopetuksen sijaan työelämän kanssa tehtävät projektit ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen lisääntyvät. Opiskelijan ohjauksessa huomioidaan entistä paremmin yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Tämä näkyy sekä ajasta ja paikasta riippumattomana ohjauksena, yhteisöllisinä uudenlaisina työtapoina että digitalisaation lisääntymisenä. Iso muutos haastaa opettajat, heidän lähiesimiehensä, oppilaitosjohdon ja koko muun henkilöstön uudistamaan ajattelu- ja työskentelytapoja. Uudistukset näkyvät myös uuden strategian tavoitteissa ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Uudet menetelmät ja toimintatavat edellyttävät jatkuvaa henkilöstön koulutusta, jota toteutamme erityisesti mallin mukaisesti kiinteänä osana jokaisen omaa työtä. Mallin idea on se, ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. 20 % oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta sekä jakamalla kokemuksia tai seuraamalla esimiehen tai kollegan työtä. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Täten mallin mukaisesti henkilöstön osaamisen varmistamisen toimintamuotoja ovat mm. työtehtävien laajentuminen, kehittämisprojekteihin osallistuminen, parityöskentely, mentorointi sekä koulutus ja valmennus. Henkilöstö Keskeiset henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ovat alla olevissa taulukoissa. Läsnäolevat ilman sivutoimisia Henkilötyövuotta OVTES KVTES TS Henkilöä hlö hlö hlö Oppimis- ja koulutuspalvelut, hallinto 4 4,0 4 Opiskelija- työelämä ja kehittämispalvelut, hallinto 1 1,0 1 Hyvinvointiala 95 89, Luonto ja asuminen , Palveluala , Teknologia-ala , Opiskelijapalvelut , Oppimisen kehittämispalvelut 14 13, Rehtorintoimisto ja hallinto 34 33, Työelämäpalvelut 21 21,0 21 Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut 55 52, Oppilaitospalvelut Ravintolapalvelut 70 68,7 70 Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut 43 43,0 43 Yhteensä , Kaikkiaan henkilöstöä ilman sivutoimisia sisältää pitkillä poissaoloilla olevat henkilöt 897 Sivutoimisia

5 4 (18) Sairauspäivien määrä Sairauspäivät Yhteensä kalenteripäiviä 5258 Sairauspoissaolopäivät/hlö 5,77 Koulutuspäivien määrä Koulutuspäivät Yhteensä tunneista lasket Koulutuspäivät/hlö 2,38 Salpauksen henkilöstö tuottaa tietohallinto-, palkanlaskenta-, taloushallinto- ja ravintolapalveluita myös Lahden ammattikorkeakoululle. Koulutuskeskus Salpauksen yhteistoimintaneuvottelut syksyllä 2015 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän/koulutuskeskus Salpauksen käynnistyneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut päättyivät Yhtymähallitus käsitteli neuvottelutulosta Neuvotteluissa käsiteltiin kaikkia Koulutuskeskus Salpauksen toimintoja ja ne koskivat koko henkilöstöä. Neuvottelut käynnistettiin Suomen hallitusohjelman ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kohdistuvien muutosten vuoksi. Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen merkitsee lähes 12 miljoonan euron kulujen karsintaa vuosina Neuvottelujen alkaessa sopeuttamistarpeeksi arvioitiin noin 100 henkilötyövuotta vuoden 2018 loppuun mennessä. Salpauksessa on noin 850 työntekijää, joista noin 550 on opetus- ja ohjaushenkilöstöä. Käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tarkoituksena on ollut suunnitella valmistautumista toiminta- ja taloussuunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin ja yhteisvalinnan tilanteeseen sekä käsitellä muita neuvotteluja edellyttäviä suunnitelmia ja niistä aiheutuvia henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Tavoitteena on turvata Koulutuskeskus Salpauksen toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset perustehtävän toteuttamiseksi. Neuvottelut etenivät suunnitellussa aikataulussa, ja ne käytiin vaikeasta tilanteesta huolimatta hyvässä sekä rakentavassa hengessä. Neuvotteluesityksen taloudellisista ja tuotannollisista perusteista oltiin yksimielisiä. Työnantaja tulee tekemään päättyneiden neuvottelujen perusteella tarvittavia henkilöstöön kohdistuvia sopeuttamispäätöksiä alkaen saakka. Osa suunnitelluista muutoksista edellyttää yhtymäkokouksen tai yhtymähallituksen päätöksiä. Vuosina sopeuttamistoimenpiteet koskevat arviolta yhteensä 34 henkilöä, joista 15 on opetus- ja ohjaustehtävissä ja 19 muissa tehtävissä. Lisäksi 36 henkilön vähennys toteutuu eläke- ja muilla henkilökohtaisilla ratkaisuilla. Vuosina henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän noin 65 henkilöllä.

6 5 (18) Vuosina kohdistuu 116 henkilöön tehtävämuutoksia ja 47 henkilöön mahdollisia liikkeenluovutuksia. Näiden vaikutuksia ei ole laskettu sopeutettaviin henkilöstövaikutuksiin eikä kustannussäästöihin. Henkilöstövähennysten arvioitu taloudellinen vaikutus on noin 5,6 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä eli 115 henkilötyövuotta. Luku sisältää eläke- ja muut henkilökohtaiset ratkaisut. Henkilöstöön kohdistuvia sopeuttamistoimenpiteitä vähentävät valmistelussa olevat muut toimenpiteet, joista toimitilastrategian vaikutukset ovat suurimmat. Tilojen määrän vähentämistavoite on 40 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2023 mennessä. Näistä aiheutuva säästöarvio on noin 3,5 miljoonaa eli noin 24 prosenttia nykyisistä kiinteistökustannuksista. Lisäksi palveluiden ostojen ja muiden kulujen kustannuksia on suunniteltu vähennettävän yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. Henkilöstöön, kiinteistöihin, palveluiden ostoihin ja muihin kuluihin kohdistettavat sopeuttamistoimet tuottavat yhteensä noin 9,6 miljoonan euron kustannussäästöt. Taloudellinen haaste on edelleen merkittävä. Tämä on otettava huomioon myös nyt päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen. Neuvotteluja tullaan todennäköisesti käymään myös vuosina 2016 ja Suurin taloudellinen ja toiminnallinen muutostarve tulee kohdistumaan Suomen hallitusohjelman ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti erityisesti koulutuksen toimintaprosesseihin ja pedagogisiin käytänteisiin. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstö- ja opiskelijamäärien kehitys vuosina Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämät ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitusmuutokset käynnistivät kuntayhtymän ensimmäiset koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut keväällä Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on käyty yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja seuraavasti: keväällä 2013 koko kuntayhtymän henkilöstöä koskevat neuvottelut (Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut) syksyllä 2013 Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstöä koskevat neuvottelut keväällä 2014 koko kuntayhtymän henkilöstöä koskevat neuvottelut (Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut) syksyllä 2015 Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstöä koskevat neuvottelut

7 6 (18) Henkilöstömäärien kehitys vuosina Alla olevassa kuviossa on Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstömäärän kehitys vuosina Vuosien luvuissa on yhdistettyinä Koulutuskeskus Salpauksen ja Yhteisten palveluiden henkilöstömäärät alkaen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin muodostaa Koulutuskeskus Salpaus, jossa palveluita tuottaa Oppilaitospalvelut. Henkilöstömäärät on eroteltu henkilöstöryhmittäin: opetus- ja ohjaushenkilöstö, muu henkilöstö, esimiehet ja johto. Vuoden 2015 henkilöstömäärään vaikuttaa Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöityminen vuoden 2015 alussa siltä osin, että Yhteisistä palveluista siirtyi Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiöön 40 henkilöä. Edelleen oppilaitospalveluiden nykyisestä henkilöstöstä laskennallisesti noin 44 henkilöä tuottaa palveluja Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle ostosopimuksella. Vuosien arvioiduista henkilöstömääristä ei ole vähennetty mahdollisten liikkeenluovutusten piiriin kuuluvaa henkilöstöä (47 henkilöä).

8 7 (18) Opiskelijamäärien kehitys vuosina Opiskelijamäärien kehitys vuosina on alla olevassa taulukossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kesäkuussa 2013 ammatillisen peruskoulutuksen vuosien opiskelijamääristä. Ministeriön tekemän päätöksen mukaisesti Koulutuskeskus Salpauksesta vähennetään 380 opiskelupaikkaa: 50 paikkaa vuonna 2014, 160 paikkaa vuonna 2015 ja 170 paikkaa vuonna Koulutuskeskus Salpaus opiskelijamäärät TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA enn enn.2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Yksikköhintaopisk. amm. koul. ka 7/ Yksikköhintaopisk. opso Yksikköhintaopisk. lukio Maks.palv.toimintana järj. koulutus Yhteensä Oppisopimuskoulutuksen volyymiin vaikuttaa yleinen taloustilanne yritysten ja työpaikkojen mahdollisuus palkata henkilöstöä. Lukion opiskelijamäärä poistuu Salpauksen vahvuudesta lukiotoiminnan siirtyessä Lahden kaupungin vastuulle Maksullisena palvelutoimintana järjestetyn aikuiskoulutuksen takana on myös vahvasti veroraha. Määrärahat vähenevät mm. työvoimaviranomaisilla, mikä vaikuttaa todennäköisesti tulevien vuosien opiskelijamääriin tässä rahoituksessa. Toiminta- ja taloussuunnitelma , talousarvio 2016 Yhtymäkokous käsittelee lokakuun kokouksessaan esitystä kuntayhtymän talousarviosta vuodelle 2016 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Keskeiset muutosehdotukset talousarviossa 2016 ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Ehdotus sisältää lukion ylläpidon ja toiminnan siirtämisen Lahden kaupungille lukien. Keväällä 2015 Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen turvatakseen Koulutuskeskus Salpauksen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden. Selvityksen tavoitteena on tuottaa esitys siitä, mitä koulutuksia Salpaus tarjoaa eri kohderyhmille sekä millä paikkakunnilla Salpaus voi tulevaisuudessa toimia vaikuttavuuden ja talouden tasapainon turvaamiseksi. Olennaiset muutokset toiminnassa kohdistuvat henkilöstövähennyksiin sekä toimipisteiden sulkemisesityksiin Orimattilassa ja Nastolassa siten, että uusia opiskelijoita ei enää otettaisi sisään vuonna Esitys ei tarkoita opiskelupaikkojen vähentämistä, vaan tavoitteena on tiiviimpi ja tehokkaampi toimipisteverkko. Tavoitteena on jatkossakin vastata Päijät-Hämeen työelämän tarpeisiin ammatillisen koulutuksen monipuolisella ja laadukkaalla tarjonnalla. Toimipisteiden lakkauttamisen kustannussäästöt ovat Orimattilan toimipisteen osalta noin euroa ja Nastolasta noin euroa. Mikäli kiinteistömäärää ei onnistuta vähentämään esitetyn mukaisesti, kohdistuu mm. opetuksen ja ohjauksen henkilöstöresurssien vähentämiseen niin suuri paine, että se ei voi olla vaikuttamatta perustehtävän toteuttamiseen.

9 8 (18) Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus ovat sopeuttaneet toimintaansa vuosina 2013 ja Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus on pienentynyt lähes 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoittanut 14 prosentin leikkausta. Talous on kuitenkin kyetty pitämään kunnossa, eikä lähiopetuksen määrää ole vähennetty. Nykyisen kuntayhtymärakenteen mukainen henkilöstömäärä on laskenut vuodesta 2012 kuitenkin jo 250 henkilöä. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät toisen 10 miljoonan euron leikkausta Salpauksen tuloista. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu 3,7 miljoonaksi euroksi, jolloin tilikauden tulos jää lähes vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 leikkausvauhti kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpauksessa oli aloitettava koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut heti kesälomien päätyttyä, jotta lain edellyttämä neuvotteluaika täyttyy ennen sopeuttamistoimenpiteitä ja - tavoitteita sisältämän vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma -esityksen tekemistä yhtymäkokoukselle. Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 24. syyskuuta. Vuoteen 2018 arvioidaan henkilöstön vähentyvän 130 henkilöllä. Käytämme aiempina tilikausina taseeseen tuotettua ylijäämää, jotta saamme aikaa toiminnan sopeuttamiseen. Seuraavat viisi tilikautta tulevat nykytiedon valossa olemaan alijäämäisiä. Taseen ylijäämiä käytetään yhteensä 16 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 tilikauden ylijäämiä on jäljellä 5 miljoonaa euroa. Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 lähes 30 %, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä, toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä, toimintamalleja ja organisaatiota uudistamalla sekä alueellista yhteistyötä kehittämällä. Koulutustarjonta ja palveluverkkoselvitys osana toiminta- ja taloussuunnittelua Salpaus käynnisti keväällä koulutustarjonta ja palveluverkkoselvityksen. Selvitys oli jatkoa jo usean vuoden ajan toteutuksessa olleeseen toimitiloja vähentävään kiinteistöstrategiaan. Selvityksen tavoitteena on turvata koulutuksen laatu sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyys. Palveluverkko-selvityksessä tarkastellaan, mitä koulutuksia/ammatillisia perustutkintoja tarjotaan eri kohderyhmille ja millä paikkakunnilla koulutusta on tulevaisuudessa mahdollista järjestää koulutuksen vaikuttavuuden ja talouden tasapainon turvaamiseksi. Taustana selvitykselle on ikäluokkakehitys sekä ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoituksen merkittävät leikkaukset päättyneellä vaalikaudella. Koulutuksen voimavarat supistuvat aiempien päätösten mukaan vielä vuosina Tämän lisäksi uudessa hallitusohjelmassa ammatilliseen koulutukseen on tulevina vuosina kohdistumassa merkittävät euromääräiset leikkaukset ja kokonaistoteutuksen reformi. Koulutuksen järjestäjien tulee hallituksen esityksen mukaisesti tiivistää tilankäyttöä opetusjärjestelyillä ja kiinteistöistä luopumalla sekä lisäämällä työssäoppimista. Henkilöstökulut ovat toiminnan luonteesta johtuen lähes 60 % toimintatuotoista ja tilakustannukset noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen kuluista. Erityisesti riittävän opetuksen ja ohjauksen sekä henkilökohtaisen tuen varmistamiseksi sekä koulutuksen tarvitsemien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon mahdollistamiseksi, on monien alojen

10 9 (18) erillisistä tiloista välttämätöntä luopua ja koota koulutuksen oppilaitososuutta yhteen. Tämä koskee erityisesti kalliita investointeja lähivuosina tarvitsevia tekniikan ja liikenteenaloja (kone- ja metalliala, sähkö- ja tietoliikennetekniikka ym.). Näin varmistetaan myös opiskelijoiden tasa-arvoista kohtelua valinnaistenopintojen ja kaksoistutkinnon suorittamisen näkökulmasta. Osaltaan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tarvetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset monipuolisine oppimisympäristöineen mahdollistavat opintojen etenemisen myös kesäaikana ammatillisten ohjaajien avulla sekä yhteiset investoinnit oppimisympäristöihin ja laitteisiin. Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategiaa valmistellaan ja toteutetaan osana koulutustarjonnan ja palveluverkon selvitystä. Oppimisympäristöjä tulee kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita ja kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa sekä Opintie 2:n kiinteistöstä luopuminen Heinolassa. Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden tarkastelu on myös välttämätöntä. Molemmissa on keskimäärin vuositasolla vain noin 150 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Opiskelijamäärien jakaminen eri toimipisteisiin ei korjaisi sitä tilannetta että kiinteistöjä on vajaakäytöllä ja lähtökohtaisesti liikaa suhteessa uusien tutkinnonperusteiden edellyttämiin pedagogisiin ratkaisuihin mm. työssäoppimisen lisäämiseen ja digitalisaation vaikutuksiin sekä hallitusohjelmassa tuleviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Opiskelijoiden vapaata hakeutumisoikeutta ei myöskään voi rajata ja aiemmat vuodet ovat osittaneet sen että opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan Päijät-Hämeen ulkopuolelle mikäli koulutusta ei ole tarjolla oman maakunnan suurimmilla kampuksilla, joissa on samalla mahdollisuus ikäkehitykseen kuuluvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen muidenkin kun oman alan opiskelijoiden kanssa. Toimipisteiden vähentäminen ei vaikuta alueen kokonaisopiskelijapaikkamäärään. Toimipisteverkon tiivistäminen tehdään niin, että se ei vaaranna opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella eikä alueen yritysten työvoiman saantia vaan näitä tuetaan mm. uusien tutkintojen mahdollistamilla räätälöidyillä opintopoluilla sekä mahdollisuudella kotipaikkakunnalla tapahtuvaan työssäoppimiseen. Järjestimme keskustelutilaisuuden päättäjä- ja yritys- ja työelämän yhteistyökumppaneille ammatillisen koulutuksen toteutuksesta ja uusista yhteistyömuodoista erityisesti Nastolan alueen osalta. Orimattilan vastaava keskustelutilaisuus oli Lahden ja Nastolan edustajien kanssa on vielä neuvottelu Nastolan yksikön lakkauttamisesityksestä. Opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukeminen vähentää keskeyttämistä ja kehittää työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto tukevat opiskelijayhteisöä. Monialainen kampussijoittelu voi näiden lisäksi tarjota opiskelijalle myös alueellista hajasijoittumista paremmin erilaisia koulutusvaihtoehtoja, jos alkuperäinen opiskeluala ei ole sopiva, näin vähennetään opiskelujen keskeytymistä ja estetään nuorten syrjäytymistä.

11 10 (18) Tavoitteena on edelleen turvata alueen yrityksille riittävän yksilöllinen henkilöstökoulutus ja motivoitunutta työvoimaa. Jo nyt eri aloilla ammattiin opiskelevien esimerkiksi Nastolalaisten nuorten mahdollisuus työllistyä kotipaikkakunnalleen turvataan laajan ja monipuolisen työssäoppimisen avulla, kaikilla aloilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimista kotipaikkakunnallaan, riippumatta siitä missä opintojen teoreettiset opinnot suoritetaan tai missä hallinnollinen osoite sijaitsee (mm. kone-ja metalliala, matkailu- ja ravitsemisala tai kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysala). Ammatillisen tutkintojen perusteiden uudistuessa alkaen ja rahoituksen edelleen kiristyessä on laadukkaan ja riittävän opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseksi sekä koulutuksen tarvitsemien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon varmistamiseksi eri alojen sekä aikuisten ja nuorten koulutuksen erillisiä tiloja välttämätöntä kootaan yhteen. Osaltaan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tarvetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset mahdollistavat yhteiset investoinnit oppimisympäristöihin ja laitteisiin. Tavoitteena on varmistaa opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ja eri alojen tarvitseman konekannan uusiminen ym. jota ei niiden korkean hankintahinnan ja opiskelijamäärien vuoksi ole mahdollista eikä perusteltua hankkia useaan paikkaan Päijät-Hämeen kaltaisella tiiviillä ja hyvien kulkuyhteyksien toiminta-alueella. Niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi, tulee kotikunnan järjestää erilaisia työharjoittelu ja/tai tuettuja kuntouttavia työpaja ym. palveluja. Näiden jaksojen opinnollistamisessa ja hyödyntämisessä nuoren opinoissa myöhemmin Koulutuskeskus Salpaus tekee tiivistä yhteistyötä mm. Lahden ja Heinolan kanssa, mutta myös muilla paikkakunnilla on mahdollista kehittää yhteistyössä näitä palveluja ja tukea nuorten kehitystä hallitusohjelman asettaman yhteisötakuun suuntaan. Toimitilastrategia Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kolmella kampukselle keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista kolme ensimmäistä on jo toteutettu ja Katsastajankadusta luopuminen ajoittuisi vuoden 2018 syksylle. Kaiken kaikkiaan toimitilastrategian toteutusaika on noin 10 vuotta. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaustasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v oli noin m 2, olisi tavoitetila 2023 noin m 2 (noin -40 prosenttia). Lähtökohta oli kuusi kuntaa ja 14 toimipistettä. Tavoitteena on tiivistää toimipisteverkko kolmeen kuntaan ja viiteen toimipisteeseen. Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on keskustakampuksen maksimaalinen käyttö, koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kaupunkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Salpauksen on mahdollisuus käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja työpajoja

12 11 (18) vaativat toiminnot. Nämä eivät mahdu keskustakampukselle eivätkä sijoitu luontevasti ja toiminnallisesti keskusta-alueelle. Näitä ovat kuljetus ja logistiikka, rakentaminen sekä kone- ja metalliala. Keskustakampus on ulkoasultaan suojeltu ja kaavassa koulutuskäyttöön määritelty. Keskustakampuksen mahdollisuuksien täysimääräinen käyttäminen vähentää myös uudisrakentamisen tarvetta Vipusenkadulle. Osin vanhan purkaminen ja uudisrakentaminen on Vipusenkadulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös muuntojoustavat tilat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtymähallituksen pyysi Lahden kaupungilta kannanottoa siihen, miten Salpauksen toimintoja suunnitellaan sijoitettavan Lahden alueen kampuksille. Täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin? Vai vaihtoehtoisesti sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja enemmän siten, että Pikku- Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuisi muuhun käyttöön, mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat? Lahden kaupungilta saatu kannanotto tuki kuntayhtymän esitystä keskustakampuksen käytöstä. Kannanotto tarvittiin syyskuun 2015 alkuun mennessä, koska Vipusenkadulla nykyisen A-talon tekninen kunto pakottaa aloittamaan uudisrakennuksen suunnittelun syksyllä 2015, jotta kiinteistö olisi käyttöönotettavissa syksyllä Nykyisen A-talon purkutyöt alkaisivat saman vuoden kesällä. Uudisrakennuksen suunnittelun ja mitoituksen näkökulmasta tarvitaan näkemys toiminnoista, jotka Vipusenkadulle tulevaisuudessa sijoittuvat. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää esityksen, että Nastolan toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna Nastopoli-kiinteistö tuli kuntayhtymään kokonaisuutena samassa yhteydessä, kun lukio siirtyi Nastolan kunnalta kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Järjestelyyn liittyen esitys tulee olemaan Lahden kaupungille, että Lahti ottaa vastuun Nastopoli-kiinteistöstä. Lukiotoiminta jatkaa kiinteistössä Lahden kaupungin ylläpitämänä, ja kiinteistöä voi mahdollisesti käyttää Nastolan alueen muun kouluverkon käyttöön. Lisäksi esityksenä on, että Orimattilan Koulutien toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna Kiinteistöä tarjotaan Orimattilan kaupungin käyttöön tai laitetaan myyntiin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat järjestivät mielenosoituksen ja kävivät tapaamassa Salpauksen johtoa. Opiskelijoiden viesti oli selkeä. He tukivat suunnitelmaa lakkauttaa Orimattilan toimipiste ja pitivät koulutuksen vetovoiman ja parhaan mahdollisen opiskeluympäristön näkökulmasta Lahtea sopivimpana sijoittumispaikkana omalla koulutukselleen. He olivat erityisen huolissaan vaihtoehdosta sijoittaa nuoriso- ja vapaa-ajan koulutus Asikkalan toimipisteeseen. Lahdessa Katsastajankadun toimipiste on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2018, jolloin Vipusenkadun tilat on saatu järjestelyn edellyttämälle tasolle. Kannaksenkadun kulta- ja hopeaseppäkoulutus siirretään Ståhlberginkadun kampukselle osana järjestelyjä. Kaikkiaan Lahden toimipisteiden määrää on tavoitteena vähentää kahdeksasta (8) kolmeen (3), jolloin jäädään Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille sekä Jokimaalle. Lahden ulkopuolella Salpauksen toimintaa olisi esitysten toteutuessa Heinolassa yhdessä rakennuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n rakennusta on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön.

13 12 (18) Koulutuskonsernilla on ollut myynti- ja poistolistalla kiinteistöjä tai kiinteistöyhtiön tiloja kaikkiaan yhteensä m 2. Myynti- ja luovutustoimia on jatkettu kuluvan vuoden aikana. - Teinintien kiinteistö myytiin huhtikuussa. - Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui toukokuussa. Seuraavana on kiinteistön alaskirjaus kirjanpidossa ja rakennuksen mahdollinen purkaminen, jos kiinteistöä ei onnistuta myymään. - Hollolan Kukonkoivun kaavoitusprosessi on kesken ja kiinteistön myyntiponnisteluja jatketaan. Kiinteistöstä on tarpeen tehdä ylimääräinen poistokirjaus arvonmääritykseen perustuen. - Sammonkadun toimitilojen luovutus Lahden kaupungille hyväksyttiin toukokuun yhtymäkokouksessa. Siirrosta on valitettu hallinto-oikeuteen. Nämä em. toimet vähentävät vastuulla olevia tiloja neliötä. Salpauksen tyhjät tilat Hollolan Kukonkoivussa ja Orimattilan Heinämaantiellä soveltuvat myös pakolaisten hätämajoituskäyttöön. Pakolaisten vastaanottamistoimintaa suunnittelevat tahot ovat tehneet tiloista kyselyjä erityisesti lokakuun alun jälkeen. Tiloihin on myös käyty tutustumassa. Satunnaisista kuluista tehdään selvitysten jälkeen talousarviomuutosesitys vuodelle 2015 syksyn yhtymäkokoukseen seuraavasti: - Lahti, Teinintie 4, kiinteistön myyntitappio euroa, määräraha satunnaisiin kuluihin - Orimattila, Heinämaantien kiinteistöjen tasearvon alaskirjaus euroa, määräraha lisäpoistoon - Hollola, Kukonkoivun kiinteistöjen tasearvon alentaminen euroa, määräraha lisäpoistoon Ajankohtaisia kehittämistyön tuloksia Osaamiseen ja koulutukseen liittyviä hallituskauden tavoitteita ovat mm. oppimisympäristöjen modernisointi, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentäminen, koulutuksen keskeyttäneiden määrän lasku, koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisääntyminen. Hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tavoitteita on avattu osavuosikatsauksen alussa. Koulutuskeskus Salpauksessa on valmistauduttu hallitusohjelmassa esitettyihin uudistuksiin mm. erilaisissa kehittämishankkeissa toteutetuilla kokeiluilla ja kehittämistyöllä. Kehittämishankkeita toteutetaan laajoissa verkostoissa, joissa on mukana opiskelijoita, muita koulutuksenjärjestäjiä, työelämäkumppaneita ja muiden sidosryhmien edustajia. Kehittämistyötä ohjaavat jatkossa Salpauksen strategiset kehitysohjelmat ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet, joiden konkreettisia suunnitelmia vuodelle 2016 on valmisteltu syksyn aikana. Seuraavassa kuvataan käynnissä olevien kehittämishankkeiden tavoitteita ja saavutettuja tuloksia.

14 13 (18) Osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöisyyden kehittäminen Osaamisperusteisuudella tavoitellaan nopeampaa ja joustavampaa vastaamista työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Opintopolut rakentuvat yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti ottaen huomioon työnantajan tarpeet. Keskeistä on tehostaa aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista. Koulutuksessa keskitytään yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisperusteisuuden aito toteutuminen edellyttää yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumista. Salpauksessa on kehitteillä mobiilisovellus ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen perustutkintojen henkilökohtaistamiseen, oppimisen seurantaan ja todentamiseen. Lisäksi opetussuunnitelmia on visualisoitu ja ne auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita muodostamaan käsityksen tutkinnon rakenteesta ja ammatistaan sekä hahmottamaan jatko-opinto- ja työllistymismahdollisuuksia. Nykyisiä opetuksen suunnittelun ja toteutuksen toimintamalleja on tarkasteltu kriittisesti ja kehitetty niitä osaamisperusteisuutta tukeviksi. Esimiehille ja opettajille on järjestetty kehittämisfoorumeita pedagogisen muutoksen toteuttamiseen. Lisäksi hankkeissa kehitetään malleja työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrän lisäämiseksi ja laadun kehittämiseksi erilaisin koulutuksen järjestämismuodoin ja pedagogisin menetelmin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua halutaan varmistaa myös mm. opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle ja opettajalle suunnatuilla itsearviointitesteillä. Oppisopimuskoulutuksen laatua kehitetään mm. työpaikkakouluttajien kansallisen verkkosivuston avulla. Oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastajia on koulutettu asiakaskuunteluun ja dialogisen keskustelun taitoihin. Kansallisesti yksi keskeinen hallituskauden tavoite on oppisopimuskoulutuksen laajentaminen. Käynnissä olevassa verkostohankkeessa selvitetään, mitä asioita tulee huomioida ja mitkä vaikuttavat (mahdolliset esteet ja haasteet) opiskelijan joustavaan siirtymiseen oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen ja toisinpäin. Tavoitteena on lisätä erilaisia ja vaihtoehtoisia oppisopimuksen toteutuksia (mm. oppisopimuksen pituus, ajoitus, ohjaus). Toisessa hankkeessa toteutetaan 110 yrityskäyntiä, joiden tavoitteena on löytää 35 oppisopimustyöpaikkaa alle 25-vuotiaille nuorille, jotka ovat vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Yrityskäyntejä tekevät oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastajat ja ammatinopettajat. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan mallintamalla kesä- ja keikkakoulupolku, jonka avulla voidaan sisällyttää opintojen ohella työkokemuksella hankittua osaamista osaksi tutkintoa. Hankkeessa selvitetään ja testataan kesäaikana tapahtuvan työssäoppimisen ja kesälukukauden toimintamalleja sekä jaetaan hyviä käytäntöjä Salpauksen sisällä. Yksilöllisten polkujen luomisessa tulee huomioida erilaiset kohderyhmät. Tämän vuoksi opetus- ja ohjaushenkilöstöä koulutetaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Työelämäkumppanuutta kehitetään mm. kone- ja metallialalla uusien oppimisympäristöjen suunnittelussa. Yhteisellä kehittämishankkeella selvitetään uuden teknologian mahdollisuudet ja haasteet uuden oppimisympäristön suunnittelussa.

15 14 (18) Digitalisaatio, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetussuunnitelman yhteisessä osassa on kuvattu Salpauksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön linjauksia. Linjauksissa kuvataan käytettävät toimintatavat ja työvälineet, kuten verkko-oppimisalusta, sähköinen työssäoppimispäiväkirja, sähköinen portfolio, opetustallenteet ja pelillisyys opetuksessa. Kehittämishankkeissa on jatkettu aiemmin kehitettyä tutkivan oppimisen pedagogiikan soveltamista digitaalisia oppimisratkaisuja ja mobiiliohjausta hyödyntävään opetukseen ja oppimiseen (erityisesti blogit, videot ja oppimispelit). Tutkivan oppimisen pedagogiikkaa on laajennettu uusille koulutusaloille ja keskeisiä opetusmenetelmiä on sisällytetty soveltuvin osin opetussuunnitelmiin. Opiskelijoille ja opetushenkilölle on järjestetty työpajoja mm. ipadien, blogien ja pelillisyyden hyödyntämisestä. Hankkeissa on kehitetty myös sähköinen oppimisen ohjausalusta etaito ja siihen liittyvä 3D-oppimispeli Tom City. Tom Cityssä on mahdollista opiskella ja suorittaa yhteisiä tutkinnon osia. Jatkohankkeessa peliin liitetään kone- ja metallialan, sosiaali- ja terveysalan sekä kiinteistöpalvelualan ammatillisia tehtäviä. Lisäksi hankkeissa on tuotteistettu virtuaalisia oppimisratkaisuja ja ohjauskäytäntöjä, joilla tuetaan ammattitaidon saavuttamista, vahvistetaan osaamisperusteisuuden, työelämälähtöisyyden ja yksilöllisten opintopolkujen toteutumista sekä kehitetään työssäoppimisen mobiiliohjausta yhdessä työelämän kanssa. Lisäksi rakennetaan tutkinto-, koulutusala- ja oppilaitosrajoja ylittävää toimintamallia ja digitaalista oppimateriaalia, joilla tuetaan yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. Ohjauspalveluja eri kohderyhmille OPINtie-hankkeen ensisijainen tavoite on tukea nuorta suorittamaan ammatillinen perustutkinto ja edelleen siirtymään työelämään. Tavoitteena on vakinaistaa ammatillinen opinpajatoiminta (OPINpaja) Koulutuskeskus Salpauksessa sekä juurruttaa matalan kynnyksen koulutuksellinen ohjauspalvelu (KohtaAmo) vakiintuneeksi käytännöksi Päijät-Hämeen alueella. Tavoitteena on, että jatkossa oppilaitoksen ammatilliset työpajat mahdollistavat opiskelun myös oppilaitoksen ulkopuolisille nuorille. Koulutuksellisen ohjauksen ja tuen palveluja halutaan tarjota myös niille nuorille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Lisäksi tavoitteena on joustavoittaa koulutusalan vaihtoa ilman opintojen keskeytymistä. Matalan kynnyksen koulutuksellisten ohjauspalvelujen tulee juurtua kiinteäksi osaksi Koulutuskeskus Salpauksen ohjauspalveluja ja päijäthämäläistä yhteistyötä. OPINtie on jatkoa vuonna 2014 toimineille OPINpaja- ja KohtaAmo -hankkeille. Opintojen keskeytymistä ennaltaehkäistään erilaisilla toiminta- ja tukimuodoilla. Tähän tavoitteeseen liittyy keskeisesti henkilöstön ohjausosaamisen kehittäminen. Lisäksi opintojen keskeytymistä voidaan vähentää joustavilla ja yksilöllisillä opintopoluilla, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja ohjausmenetelmiä.

16 15 (18) Kansainvälisyys tukee ammatillista kasvua Kilpailutoiminta Salpauksen kansainväliset toiminnot keskittyvät verkostoitumiseen, oppimisen kehittämiseen sekä opiskelija- ja asiantuntijavaihtoihin. Vuosittain Salpauksen opiskelijat suorittavat 4-12 viikon työssäoppimis- ja oppilaitosjaksoja ulkomailla. Ulkomailta saapuvat opiskelijat ja asiantuntijat kansainvälistävät oppilaitoksemme ja alueen elinkeinoelämän arkea. Salpauksessa on käynnissä lukuisia kansainvälisiä hankkeita. Monenkeskisissä yhteistyöhankkeissa kehitetään uusia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Lisäksi hankkeet ja verkostot tukevat opiskelijoiden ja opettajien työssäoppimis- ja työelämäjaksoja ulkomailla. Apurahojen lisäksi Salpaus avustaa opiskelijoiden omaehtoisia ulkomaan työssäoppimisjaksoja. Lähialueyhteistyötä on toteutettu mm. Interreg-, Central Baltic - ja Nordplus-hankkeissa. Koulutuskeskus Salpaus toimii myös Opetushallituksen rahoittamissa valtakunnallisissa tekniikan ja liikenteen, palvelualojen sekä Venäjä-, Intia- ja Japani-, Korea- ja Thaimaaverkostoissa sekä Euroopan Unionin rahoittamissa Erasmus+ -hankkeissa, joissa edistetään eri ammattialojen kansainvälistä toimintaa. Käynnissä olevissa kansainvälisisissä hankkeissa kehitetään mm. henkilökohtaisia kansainvälisiä opintopolkuja tekniikan ja liikenteen alalla, huippuosaamista palvelualojen koulutuksessa (hotelli-, ravintola-, catering-, matkailu-, liiketalous ja tieto- ja viestintätekniikka), kansainvälistä työpaikkaohjaajakoulutusta, sosiaalisen yrittäjyyden ja mentoroinnin pilotointia, CNC-koneistuksen digitaalisesti ohjattua oppimisympäristöä sekä uusien teknologioiden kuten 3D-kuumamuovauksen kokeiluja. Hankkeissa on mukana opiskelijoiden ja Salpauksen henkilöstön lisäksi alueen työelämäkumppaneiden edustajia. Nuoret osaajat kilpailevat ammattitaidon maailmanmestaruuksista joka toinen vuosi. Brasilian São Paulossa kilpailtiin jo 43. kerran. Kilpailuun osallistui yli tuhat kilpailijaa ja yli tuhat eksperttiä yli 60:sta eri maasta tai alueelta. Tapahtumassa vieraili kävijää. Skills Finland lähetti kilpailuun Suomen maajoukkueen, johon kuului 36 nuorta kilpailijaa ja 32 eksperttiä, jotka toimivat kilpailussa tuomareina. Suomalaiset osallistuivat Brasiliassa 31 lajiin. Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat Jaakko Järvi ja Anni Paakkinen saivat Medallion for Excellence -tunnustuksen. Tunnustuksella palkitaan kilpailijat, jotka saavat oman lajinsa keskiarvoa korkeammat pisteet. Jaakko Järvi kilpaili huonekalupuusepän- ja Anni Paakkinen kultasepänlajissa. Tiukassa MM-taistossa oli mukana myös Salpauksen Ilmari Manner, joka ylsi hyvään suoritukseen kivitöissä. WorldSkills-kilpailusta saatiin Suomeen yksi mitali: Pekka Tuukkanen voitti pronssia lajinaan tietokoneet ja -verkot. WorldSkills-kilpailun taso kasvaa kerta kerralta ja mitalien saaminen on entistä vaikeampaa. Kokonaisuutena Suomen joukkue pärjäsi hyvin, sillä joukkueen 36 kilpailijasta 18 sai suorituksestaan Medallion for Excellence -tunnustuksen.

17 16 (18) Opiskelijatilanne Tilanne Päijät-Hämeessä perusopetuksen päättäneiden toisen asteen jatko-opintojen osalta on hyvä. Nuorille, suoraan peruskoulusta tuleville ja jo aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille aikuisille suunnattuja ammatillisen peruskoulutuksen ja valmentavan koulutuksen paikkoja Päijät-Hämeessä on riittävästi. Pajatoiminnan opinnollistamisessa Salpaus tekee kiinteää yhteistyötä kuntien kanssa. Kotikuntien on kuitenkin järjestettävä tarvittavat tukitoimet niille alueensa nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta ole koulukuntoisia. Nuorilla on vapaa hakeutumisoikeus ja heidän hakeutuminen alueen oppilaitoksiin edellyttää keskeisillä paikoilla, hyvien kulkuyhteyksien ja harrastusmahdollisuuksien lähellä sijaitsevia monialaisia, riittävän suuria ja virikkeellisiä kampusalueita, jotka mahdollistavat myös riittävän tuen sekä hyvät ja monipuoliset opiskelijapalvelut. Jos tämä ei ole toteudu, osa nuorista hakeutuu Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Tänä päivä kilpailemme aidosti opiskelijoista muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Koulutuskeskus Salpauksessa aloitti syksyllä oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa perustutkinnossa 1697 uutta opiskelijaa. Lukio-opinnot aloitti 56 uutta opiskelijaa, joista 15 tekniikkalinjalla. Uusista opiskelijoista 67 suorittaa yhdistelmätutkintoa (ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto). Syksyn yo-kirjoituksiin osallistuu 101 kokelasta, joista 49 aikuislinjalaista (yhdistelmätutkintolaiset Lahdesta). Vuoden 2015 alusta erilaisissa aikuiskoulutuksissa ja eri rahoitusmuodoilla on aloittanut yli opiskelijaa ja tutkinnon suorittajaa. Perustutkinnon luvan mukainen opiskelijamäärä 5260 täyttyi ja lisäksi opiskelijoita otettiin erityisesti vuotiaille suunnattuun nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamistason nostamisohjelmaan. Ammatillisen koulutuksen suosio on edelleen vahva. Uudessa hakujärjestelmässä samaan yhteisvalintaan suoraan peruskoulusta hakevien kanssa ei voi enää osallistua, jos hakija on suorittanut aiemmin lukion tai ammatillisen tutkinnon. Toisen tutkinnon suorittaneille on kuitenkin voitu edelleen varata oma kiintiö opiskelupaikkoja, kuitenkin niin, että suoraan peruskoulusta hakevat ovat etusijalla. Uusimuotoinen VALMA-koulutus (ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus) käynnistyi valtakunnallisesti VALMA-koulutuksessa yhdistyvät seuraavat aiemmat koulutukset: ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. VALMAkoulutuksessa on uutuutena oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso, jonka aikana voi valmentautua oppisopimuskoulutukseen. VALMA-koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen ja sen suorittamiseen sekä vahvistaa opiskelijan opiskelu- ja jatko-opintovalmiuksia. Haku VALMA-koulutukseen tapahtui kesällä ammatillisen peruskoulutuksen yhteisvalinnan jälkeen ja koulutuksen aloitti elokuussa 99 opiskelijaa.

18 17 (18) Talouden toteuma Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen toinen vuosineljännes eteni odotetusti. Kahtena edellisenä vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet turvaavat taloudellisen tasapainon. Tilikauden tulos näyttää syyskuun lopussa 1,14 milj. euron tilikauden tulosta, mutta samanaikaisesti kirjanpidon nopeasta sulkemisesta johtuen ostolaskuja on siirtynyt lokakuulle suunnilleen sama summa. Lisäksi ajanjaksolle on kirjaamatta euroa suunnitelman mukaisia poistoja, jotka tulevat tilinpäätösvaiheessa kirjattavaksi, jos Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöt ovat vielä vuodenvaihteessa kuntayhtymän vastuulla omistussiirtojen valitusten oikeudellisen käsittelyn ollessa kesken. Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintatuotot (perusrahoitus) ovat laskeneet 2,365 milj. euroa (-5,0 prosenttia). Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opiskelijapaikkojen vähennyksestä asteittain -380 paikkaa vuoteen 2016 mennessä vähentää tänä vuonna Salpauksesta 160 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi yksikköhintoja on leikattu. Koulutuksen perusrahoituksesta on kokonaisuutena valtion päätöksillä leikattu vuodesta 2013 vuoden 2015 loppuun mennessä Salpauksen tuloja -10 milj. euroa ja tämän lisäksi aikuiskoulutuksen muiden rahoitusmuotojen tuotot laskevat kaikkiaan arviolta -1,7 milj. euroa vuodesta Edellä kuvattu ja edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myynti- ja kannattavuustilanne edellyttävät jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toiminnan ohjausta. Aikuiskoulutuksen myynti on kokonaisuudessaan laskenut edellisen vuoden syyskuun lopun tilanteeseen verrattuna 0,319 milj. euroa (-4,2 prosenttia). Suurimmat muutokset on tapahtunut henkilöstö- ja työvoimakoulutuksessa. Vastaava lasku heijastuu myös koulutuksen myynnin tilauskantaan. Uusina aikuiskoulutuksen toteutus- ja rahoitusmuotoina on Nuorten aikuisten osaamisohjelma ( vuotiaat) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma ( vuotiaat). Osavuosikatsauksen talousraporteista on otettu huomioon ne talousarviomuutokset, jotka on esitetty 26. lokakuuta kokoontuvalle yhtymäkokoukselle. Tuotot ovat kertyneet 79,8 prosenttisesti talousarvion tavoitteesta. Vertailu edellisvuoteen osoittaa rahoituksen laskun lisäksi rakennemuutoksen vaikutuksen kuntayhtymän talouteen. Kaikkiaan tuotoista 34,8 prosenttia ja kuluista 36,2 prosenttia on poistunut kuntayhtymän taloudesta. Kulut ovat kertyneet 74,9 prosenttisesti talousarviosta. Henkilöstökulujen toteumaprosentti on 76,1 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 57,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana oli 58,6 prosenttia. Satunnaiset erät tuloslaskelmassa ja pysyvien vastaavien luovutustulot ja oman pääoman muutokset rahoituslaskelmassa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyneen apporttiomaisuuden ja Lahden kaupungille myytävien Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeiden kirjauksia. Teinintien myyntitappio euroa on kirjattu satunnaisiin kuluihin. Kuntayhtymän kassavarojen määrä on noin 22,1 miljoonaa euroa. Maksuvalmius on parantunut 103 päivään ja quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat) tarkasteltuna maksuvalmius on 1,85. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 84 päivää, ja quick ratio 1,71.

19 18 (18) Rakennemuutos näkyy taseen erien pienemisenä ja erityisesti osakkuusyhteisöjen osuudet ja osakkeet rivillä, jossa muutos tilinpäätöksestä 2014 on -4,770 miljoonaa euroa, joka vastaa Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden luovutusta Lamk Oy:lle. Muissa osakkeissa ja osuuksissa merkittävin muutos on 1,512 milj. euron osakemerkintä Lamk Oy:stä kuntayhtymän suoraan luovuttamalla apporttiomaisuudella kahdeksan (8) omistajakunnan puolesta. Lahden ammattikorkeakoulun apporttiomaisuuden luovutus vaikutti lisäksi erityisesti rahoihin ja pankkisaamisiin sekä edellisten tilikausien ylijäämiin. Lisätietoja antavat mielellään - toimitusjohtaja Martti Tokola, sähköposti martti.tokola[at]salpaus.fi, puhelin rehtori Päivi Saarelainen, Koulutuskeskus Salpaus, sähköposti päivi.saarelainen[at]salpaus.fi, puhelin henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi, sähköposti lena.siikaniemi[at]salpaus.fi, puhelin

20 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMA Euro (9 kk = 75 %) TA 2015 sis. TA muutoksen TOT 1-9 / 2015 Tot-% 2015 TP 2014 TOT 1-9 / 2014 Tot-% 2014 Toimintatuotot , ,5 Myyntituotot valtiolta , ,1 Myyntituotot kunnilta , ,9 Myyntituotot kuntayhtymi , ,7 Myyntituotot muilta , ,3 Opetus- ja kultt.toimen , ,3 Muut palvelumaksut ,3 Tuet ja avustukset , ,5 Vuokratuotot , ,7 Muut toimintatuotot ,3 Valmistus omaan käyttöön ,6 Toimintakulut , ,7 Henkilöstökulut , ,3 Palvelujen ostot , ,0 Ostot tilikauden aikana , ,8 Varaston lisäys/vähennys , ,1 Avustukset , ,9 Vuokrat , ,3 Muut toimintakulut , ,4 Toimintakate , ,8 Korkotuotot , ,5 Muut rahoitustuotot ,9 Korkokulut , ,3 Muut rahoituskulut , ,4 Vuosikate , ,9 Suunnitelman mukaiset poistot , ,4 Kertaluonteiset poistot , Satunnaiset tuotot ,3 Satunnaiset kulut , ,0 Tilikauden tulos , ,9 Poistoeron lisäys ja väh , ,7 Varausten lisäys ja vähe ,0 Rahastojen lisäys ja väh Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,2 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,3 % 14,1 % 10,1 % 12,3 % Perusrahoitus , ,2 Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,5 % 75,0 % 76,5 % 77,1 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 60,1 % 57,2 % 59,5 % 58,6 % Talousarviomuutoksessa (yhtymäkokous ) Tuoterengas poistetaan kuntayhtymän talousarviosta.