Oppia suurhauen. saamiseksi
|
|
- Santeri Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kymppihauki on monen kalastajan unelma, joka monelle jääkin unelmaksi. Haukiguru Rami Eloranta paljastaa tässä juttusarjassa niitä tärkeitä asioita, joiden avulla moni muukin voi toteuttaa tämän unelman. Ehkä jopa useammankin kerran elämässään! osa 1 Yli 50 kymppihaukea 10 vuodessa Oppia suurhauen RAmI EloRAntA saamiseksi L Heti aluksi painotan, että tässä juttusarjassa esitetyt asiat eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan vain yhden miehen tapa onnistua. Kalastuksessa kun voi onnistua niin monella eri tavalla. Kalastusurani alkoi pikkupoikana tuntikausia onkien, vaikkei kalaa aina tullutkaan. Intohimo kalastukseen ja peräänantamattomuus oli jo tuolloin näkyvissä. Lapsuuteeni kuuluivat myös jokavuotiset Lapin reissut perheen kanssa lähinnä harjuksien ja taimenien perässä. Kehitystä hauenkalastajana Ensimmäiset haukeni sain vasta aikuisiällä. Tämä isoksi kasvava ja kotimaisista komein kalalaji vei heti voiton kaikista muista. Omia tilastojani tutkien on haukiurallani tapahtunut selviä hyppäyksiä. Ensimmäinen tapahtui 1994 syksyllä, kun työkaverini Helge vihdoin vuosien yrityksen jälkeen sai minut mukaansa Ahvenanmaalle. Hän oli katsellut tarpeekseen kesäisin järviltä heitellen saamieni hauenpoikasten kuvia. Haukiennätykseni oli tuolloin hurjat 2,7 kg. Ehdimme kalastaa Ahvenanmaalla vain pari tuntia, kun sain 3,5 kg hauen. Pari tuntia myöhemmin ennätykseni oli jousivaa alla punnittuna jo tasan viisi kiloa. Alkukesästä seuraavana vuonna parantelin ennätykseni 9,5 kiloon. Tuo sama jousivaaka elätteli kyllä toiveita ensimmäistä kympin ylityksestä, mutta todellinen paino jäi paremmalla vaa alla punnittuna vielä selvästi alle. Seuraava kehitys tapahtui hankittuani oman veneen. Pääsin vii- 30 E R Ä S U U R H A U K I Järveltä kymppihauen löytäminen on varsinkin kesäaikaan vaikeaa, ei kuitenkaan mahdotonta. Esimerkiksi kuvan Summas järveltä sellaisia on vuosien saatossa saatu lukuisia. meinkin merelle kalaan silloin, kun itse halusin. Samoihin aikoihin liityin myös kalastusseura Pokaan. Nämä yhdessä lisäsivät merkittävästi saaliin lisäksi myös kalastuspäiviä. Vuoden 1998 keväänä pääsin ensi kertaa jyvälle keväthauen kalastuksesta. Onneksi jo tuolloin ymmärsimme, miten tärkeää on kalojen vapauttaminen. Kukaan ei olisi pystynyt syömään sitä määrää haukea ja olimme sentään vielä aika aloittelijoita. Hirvittää pelkkä ajatuskin, mitä 10 vuoden lisäkokemuksella tuolloin olisimme saaliiksi saaneet. Seuraava askel saaliissa tapahtui, kun aloin kalastaa enimmäkseen jerkeillä alkuvuodesta Varsinkin alkuaikoina tuntui, että vähän joka kalapäivä veneessä kävi vähintään 7 kg hauki. Hauillekin jerkit olivat jotain uutta ja ihmeel- listä, joita piti käydä maistamassa. Eipä taida tänä päivänä enää monta isompaa haukea olla, jotka eivät jerkkejä olisi nähneet, joten tuo etu on menetetty. Kymppikerhoon Sain ensimmäisen kymppihaukeni 1999 huhtikuussa. Olin saanut sitä ennen kahdeksan vähintään 8-kiloista eli ihan helpolla ensimmäinen kymppi ei veneeseen noussut. Toisilla jo eka iso kala on kympin ylitys ja tiedän myös kavereita, jotka edelleen ovat kymppijonos- Kuva: Jari Tuiskunen
2 sa, vaikka kaseja on tullut useampi kymmenen. Tasan ei käy onnen lahja, varsinkaan kalastuksessa. Toki pelkästä onnesta ei läheskään aina ole kyse. Tuon ensimmäisen kympin jälkeen olen saanut vähintään yhden kymppikiloisen per vuosi. Parhaana vuotenani 2007, sain 12 yli kymppiä, joista seitsemän oli vähintään 12-kiloisia. Vaikka 61 kymppihaukea on iso määrä, pidän kuitenkin saamiani kahtakymmentä vähintään 12-kiloista henkilökohtaisesti paljon kovempana saavutuksena. Avaimet onnistumiseen Tämä kaikki ei ole kuitenkaan tullut ilmaiseksi, vaan vaatinut erittäin paljon työtä. Uistinten opettelua, kalojen käyttäytymisen tarkkailua, kalapaikkojen etsintää, ennakkoluulotonta kokeilemista, peräänantamattomuutta, tuhansia kilometrejä autolla ja veneellä yms. Erityisesti se on vaatinut paneutumista isojen kalojen pyyntiin. Tekemällä monta asiaa vähän muita paremmin voi lopputuloksesta tulla hyvinkin merkittävästi parempi. Jos satut asumaan jonkun huippusuurhaukipaikan lähellä, jossa on pieni kalastuspaine, ja vielä vapautat suuret hauet ja osaat pitää suusi kiinni, voit selvitä helpommallakin. Todennäköistä tämä yhtälö ei kuitenkaan ole pitkällä aikajaksolla. Ennakkoluulottomuus ja kokeilunhalu ovat olleet merkittäviä tekijöitä. En välttämättä ole seuraillut niinkään muiden tekemisiä, vaan koettanut itse keksiä asioita. Toki muiltakin kannattaa vinkkejä kuunnella ja soveltaa niitä sitten omaan tapaan kalastaa. Ennakkoluulottomuudesta yksi hyvä esimerkki oli alkaa kalastaa jerkeillä omalla tavalla. Huomasin nopeasti, että pitkillä vavoilla, kelajerkkauksella ja notkeilla perukkeilla pystyi jerkkejä uittamaan ihan yhtä kalastavasti kuin lajiin kehitetyillä erikoisvälineilläkin. Alkuvaiheessa päätin, että jos joku alkaa saada veneessäni selvästi paremmin haukia, varsinkin isompia, siirryn itsekin vapajerkkaukseen. Sitä päivää ei ole tullut. Nykyään jo aika moni aluksi vannoutunut vapajerkkaajakin on siirtynyt sekakäyttöön. Eli välillä jerkkaa vavalla ja välillä kelalla. Vasurikelaakin tuli kokeiltua, mutta se ei sopinut ollenkaan käteen. Koska uitto tehdään kelajerkkauksessa pelkästään kelaavalla kädellä, kannattaa ehdottomasti käyttää siihen vahvempaa kättä. Kokeilunhaluni tyydyttämiseksi S U U R H A U K I E R Ä
3 pakissani on käynyt toistasataa erilaista jerkkimallia, joista on valikoitunut joitain kymmeniä aktiivikäyttöön. Osa on itse tehtyjä. Olen myös kehitellyt paljon omia värejä uistimiin. Vessan lattialla maalia töpöttämällä ei tietysti saa lähellekään ruiskumaalauksen tasoista jälkeä, mutta tykkään E Suurin osa suurhauista on tullut heittäen mereltä, mutta se on myös ollut selvästi suosituin kalastusmuoto. Varsinkin syksyllä uistelu on tehokas tapa suurhauen tavoittamiseen. kpl Heittäen mereltä Uistellen mereltä Miten ja mistä? Täkyillen mereltä Heittäen järveltä 8 9,99 kg 10 11,99 kg 12 kg Uistellen järveltä Kuva: Jorma Koivuniemi käyttää paljon ärsyvärejä ja niiden tekeminen alkeellisemmillakin keinoilla onnistuu. Kaiken lisäksi hienoja luonnon värisiä vieheitä ovat kaupat pullollaan. Ensimmäisen kerran osuin todelliseen kultasuoneen alkuvuodesta 1998, kun koetin keksiä keväthauille mahdollisimman ärsyttävän värin. 15-senttinen Nilsu sai sinisen selän, mustat raidat ja oli muuten pinkki. Kevään kolme suurinta haukea tuli juuri sillä ja nimesin värin ansioiden mukaan Monsteriksi. Myöhemminkin sama väri on toiminut todella hyvin etenkin keväällä. Jonkin ajan päästä markkinoille tuli valkovatsainen muuten vastaava väri. Tämä Zaltin Esset-väri on myös osoittautunut toimivaksi. Nykyään vastaavia löytyy vähän joka merkiltä. Monta muutakin itse kehittämääni väriä on osoittautunut pyytäviksi ja muutama on päätynyt kauppojen hyllyllekin. Muun muassa SHS-Nilsun vihreäselkäinen, keltaraitainen hopeahilevaappu on kehitelty erityisesti keväthauille. Sama väri tehtiin myös Salmo Slideriin numeroituina versioina. Buster Jerkin kromipunainen, jossa on kupariraidat, musta selkä ja oranssi vatsa (C269), on puolestaan suunniteltu etenkin aurinkoisiin sääoloihin. Tilastointia Olen ollut pienestä pitäen tilastofriikki ja tallentanut saalistilastojani nettiin yli 15 vuoden ajan. Näistä tiedoista on ollut usein itselleni iloa, kun ne ovat missä tahansa koneen ääressä tarkasteltavissa. Olen saanut sivuista paljon myönteistä palautetta, mutta on joukkoon mahtunut muutama kriitikkokin. Olen myös ilmoitellut ahkerasti kalojani erilaisiin kilpailuihin, joissa on tiedusteltu sääoloja yms. joita en ole kirjannut kalapäiväkirjaani. Nyt näistä kaikista tiedoista on iloa ainakin Erä-lehden lukijoille. Ja osa tässä juttusarjassa esitettävien tilastojen tuloksista yllätti jopa itseni. Alun perin tarkoituksena oli tehdä kooste 10 vuoden ajalta alkaen ensimmäisestä kymppihauestani. Tuona aikana olin saanut reilut haukea ja 55 vähintään 10-kiloista haukea. Mutta kirjoituksen kestäessä suurhaukia tuli lisää, joten päätin tehdä koosteen kaikista saamistani hauista. Näin tilastot ovat entistä kattavammat ja sattuman osuus pienempi. Veneeseeni on kaverien väsytteleminä noussut 19 vähintään 10-kiloista, joukossa pari komeaa ennä- 32 E R Ä S U U R H A U K I
4 kpl Suurhauet kuukausittain 8 9,99 kg 10 11,99 kg 12 kg tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Suurhaukia on tullut parhaiten keväällä ja etenkin huhtikuussa, mutta yli 10-kiloisia vielä enemmän syksyllä loka joulukuussa. Myös talvikuukaudet ovat olleet hyviä. tystäkin. Näistä en kuitenkaan ole kirjannut kuin painon ylös, joten tilastoissa on vain omia haukiani mukana. Tilastojen ja tekstin lukemisen helpottamiseksi selvennetään ensin, mikä on kymppihauki ja mikä on kasi. Eli kymppihauki on vähintään 10,00 kg painava hauki. Ei siis 9,51 tai 9,99 kg hauki. Tässä ei pyöristellä kokoja ylöspäin tilastojen kaunistelemiseksi. Kasi = 8,00 8,99 kg painava hauki. Tilastoihin on hyväksytty vain Suomesta saatuja haukia. Olen saanut tätä kirjoittaessani (heinäkuu 2010) vapavälinein haukea (katso oheinen taulukko Hauet vuosittain). Suunta oli pitkään ylöspäin taitojen kasvaessa. Samalla keskittyminen entistä enemmän suurhaukiin on vienyt Omatekoinen jerkki on yllättänyt suurhauen. määriä hieman alaspäin. Valitettavasti haukien saanti merellä on viime vuosina vaikeutunut selvästi. Uskoisin syyn olevan kovassa kalastuspaineessa ja siinä, että keskivertokalastajan taidot ovat huimasti paremmat kuin 10 vuotta sitten. Entistä valistuneempien kalastajien ansiosta isoja haukia onneksi vielä riittää mukavasti. Toivottavasti jatkossakin. Ahkeruus palkitaan Oppimisen myötä ja kalastuksen määrää lisäämällä saalismäärien hurja kasvu on mahdollista lyhyessäkin ajassa, kuten omat tilastoni kertovat. Vähintään 13-kiloisia on omassa saaliissani ollut yhdeksän eli joka hauki. Vähintään 12-kiloisia on vastaavasti ollut 20 eli joka 565. hauki, vähintään 10-kiloisia 61 eli joka 185. hauki ja vähintään 8-kiloisia 215 eli joka 53 hauki. Suhteelliset määrät olisivat parempia, jos en kalastaisi kesällä. Nimittäin moni kova hauenkalastaja jättää kesän kalastamatta haukea, kun isoihin on silloin niin paljon heikompi mahdollisuus. Mutta tykkään kalastaa myös kesällä, silloinhan on aikaa. Itse asiassa käytän kesäaikaan kaikkein eniten aikaani tähän harrastukseen. Vähintään 10-kiloisista 59 haukea on tullut mereltä ja vain kaksi järveltä. Vähintään 8-kiloisia on kuitenkin tullut järviltä 15. Kun merellä noin joka neljäs 8 kiloa rikkonut on painanut vähintään 10 kg, niin järvillä suhde on ollut puolet huonompi. Toki tähän vaikuttavat paljon vuodenajat, jolloin järvillä pääasiassa kalastan. Eikä tietenkään järviaineiston pienuuskaan riitä kovin suuriin päätelmiin. Näistä tilastoista voi vetää kuitenkin jonkinlaisia johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon kalaa pitää saada, jotta kymppihaukia alkaisi tulla. Miten ja milloin? Suurin osa suurhauista on tullut heittäen mereltä, mutta se on myös ollut eniten suosimani kalastusmuoto. Uistellen on 10 kilon raja rikkoontunut vain neljä kertaa ja jäältä täyllä onkien olen saanut kuusi yli kymppiä. Vähintään kahdeksankiloisista 177 on tullut heittäen, uistellen 28 ja jäältä 10. Jos tutkii pelkästään tilastoja, niin otsikon kysymykseen miten ja milloin voisi vastata yksinkertaisesti. Heittäen jerkillä mereltä joko keväällä tai syksyllä. Ja leutoina talvina vielä alkutalvestakin, jos avovesille vielä pääsee. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, koska nykyään kalastan nuo parhaat ajat merellä ja lähes pelkästään jerkeillä heittäen. Vuosirytmi haltuun Vuosirytmini on melko vakiintunut vuosien varrella. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkää kalastusta, mutta koetan päästä kalaan muiden vel- S U U R H A U K I E R Ä
5 vollisuuksien puitteissa mahdollisimman paljon. Kalapäiviä tulee vuosittain Sellaisiksi lasken kaikki päivät, jolloin kalaa on yritetty, on siihen sitten käytetty aikaa puoli tuntia tai puoli vuorokautta. Eikä päivä kulu suinkaan aina pelkän suurhauenkalastuksen merkeissä, sillä kokonaisajasta käytän siihen noin 2/3 ja lopun vie lähinnä kuha. Muita lajeja kalastan vain satunnaisesti. Kausi alkaa keväästä, jolloin pyrin kalastamaan paljon. Ovathan hauet silloin painavimmillaan mätilastin ansiosta. Tämä näkyy myös tilastoissani vuoden parhaana suurhaukiaikana. Keväällä heittäminen tuntuu huomattavasti tehokkaammalta ja kpl Hauet vuosittain Oppimisen myötä ja kalastusmääriä lisäämällä saalismäärien hurja kasvu on mahdollista lyhyessäkin ajassa. Ylösotossa perukkeeseen tai siimaan tarttumalla kala on helpompi saada käsin lip-lock-otteella tai niskasta veneeseen. mukavammaltakin tavalta tavoittaa suurhauki kuin uistelu. Toukokuun loppupuolella alkaa kuhan kalastus kiinnostaa ja se syö hyvää suurhauenkalastusaikaa merellä. Kesällä enimmäkseen uistelen, mutta nykyään yhä enemmän järvillä. Kun monilla järvillä on mahdollisuus uistella useammalla vavalla, havaintojen (värit, uistimen koko, ottisyvyys yms.) tekeminen on paljon helpompaa. Kaiken lisäksi monilla järvillä saa haukea uistella lähes yksinään. Se tarjoaa todellista hermolepoa merellä ruuhkassa kalastaville. Kesällä ongelmana on, että järvihauet ovat enimmäkseen hyvin laihoja ja kympin ylitys ei ole helppoa. Tosin ei se ole silloin merelläkään. 34 E R Ä S U U R H A U K I Suurimmat haukeni g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Salmo Slider 12 cm uppoava g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Pig Jr Suspending g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Kaappari g, , heittouistelu, Nils Master Invincible 15 cm g, , heittouistelu, Nils Master Invincible 15 cm g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Big Bandit g, , täkyonginta, särki g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , heittouistelu, Buster Jerk g, , vetouistelu, Nils Master Invincible 25 cm Joka tapauksessa juuri kesällä ison kalan väsyttely on tavallista hauskempaa, kun hauki jaksaa taistella ja hyppiä tosissaan. Ikävämpi puoli on, että lämpöisissä vesissä hauki vetää välillä itsensä täysin maitohapoille. Kesällä suurimman huomioni vievät kuitenkin suurkuhat. Haasteita pitää aina olla. Onneksi järvillä usein hauet ja kuhat viihtyvät paljon samoilla paikoilla ja ottavat pitkälti samoihin uistimiin. Riippuu paljon järvestä, kelistä ja vuorokaudenajasta, kumpaan lajiin panostan milläkin hetkellä enemmän. Elokuun puolivälissä vie hauki taas voiton ja tuossa vaiheessa kalastan edelleen lähinnä järvillä. Syksyn alkaessa ja merivesien kylmetessä siirryn merelle suurhauen perään. Kun vedet kylmenevät noin 10 asteeseen, alkaa vuoden toinen todellinen suurhaukiaika. Heittämällä suurhaukia tavoittaa koko syksyn, mutta varsinkin vesien viilennyttyä. Marraskuu nousee kymppihauissa toiseksi parhaaksi kuukaudeksi, jopa lähelle huhtikuuta, ja myös lokakuu on hyvä. Mutta yllättäen Erä-lehden suurkalakilpailussa heikosti pärjännyt joulukuu on vieläkin parempi. Alkusyksyllä, mutta varsinkin aivan loppusyksystä, uistelu on tehokas tapa tavoittaa suurhaukia. Kovan heittokalastuspaineen takia merellä uistelusta on tullut taas houkutteleva vaihtoehto. Kun jäät peittävät meren pinnan, kalassa käymiseni vähenee. Talvella ehdoton suosikkini on täkyonginta, jolla isoja kaloja tulee huomattavasti paremmin kuin pilkillä. Ti-
6 Suurhaukia meiltä ja muualta L Historiankirjoista löytyy paljon merkintöjä aivan hurjan kokoisista suurhauista. Täyttä luotettavuutta niistä ei kuitenkaan ole. Passiivivälinein on myös pyydetty hyvinkin suuria haukia. Tässä käsittelen kuitenkin vain vapavälinein pyydettyjä haukia. IGFA:n maailmanennätyshauen on saanut Lothar Louis Grefeernjärvestä Saksasta lokakuussa Painoa jätillä oli 54,6 paunaa eli 24,8 kiloa. Suomen suurin suurkalarekisteriin hyväksytty hauki vapavälinein on Särkisalon vesiltä lokakuussa 1998 uisteltu 18,8-kiloinen luvun ennätys vapavälinein on 17,8-kiloinen Hartolan Tainionvirrasta. Naapurimaassamme Ruotsissa on suurhaukitilanne huomattavasti Suomea parempi. Kun me joudumme tyytymään vuosittain keskimäärin muutamaan yli 15-kiloiseen, naapurimaastamme ilmoitetaan niitä keskimäärin pari kolmekymmentä. Syitä on varmasti useampia. Ruotsissa on pidempään ymmärretty vapauttaa suurhauet, verkkokalastus on vähäistä verrattuna Suomeen ja meitä eteläisempi sijainti pidempine kasvukausineen antaa hauille mahdollisuuden kasvaa isommiksi. Laatusiima ei pakkasta pelkää! Pilkkisiima Unyl 50 m fluorikeltainen, punainen ja sininen Uudistunut pakkaus! Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa hauet kasvavat mm. pidemmän kasvukauden ansiosta hyvin. Kuvassa hyväkuntoinen tanskalaishauki. Kuva: Savage Gear Iso kala on kauneimmillaan vedessä. lastojeni mukaan kalastusmäärään nähden jopa loistavasti. Kaiken lisäksi puolet kahdeksan kilon rajan rikkovista ovat olleet yli kymppejä. Tämä onkin vuoden kolmas todellinen suurhaukiaika. Kellonaikoja on vähän vaikeampi vertailla, kun ne vaihtelevat vuoden mittaan niin paljon. Joka tapauksessa silmiinpistävää on, että vähintään 10-kiloisistani yllättävän harva on tullut aamu- ja iltahämärässä, vaikka usein silloin kalastankin. Sen sijaan jonkinlaiset piikit ovat näkyvissä puolen päivän aikaan ja jonkin verran ennen auringonlaskua. Tosin kesällä taas pimeän molemmin puolin on selkeästi parasta ison hauen aikaa sekä merellä että järvillä. Rami Elorannan kymppihaukijuttusarja jatkuu seuraavassa numerossa, teemana on silloin suurhauen ottivieheet ja välineet. vahvuus vetolujuus 0.10 mm 1.2 kg 0.12 mm 1.6 kg 0.14 mm 2.0 kg 0.16 mm 2.4 kg 0.18 mm 3.3 kg 0.20 mm 3.8 kg 0.22 mm 4.2 kg 0.25 mm 5.6 kg 0.30 mm 7.5 kg 0.35 mm 8.4 kg (Unyl 25 m punainen) A L A N L I I K K E I S TÄ J A O S A S T O I LTA K A U T TA M A A N
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotNimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa
, Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:
LisätiedotHeippa. Jari Vanhakylä
1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotKalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013
Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08
Lisätiedot100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus
100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001
Tiedustelut Pirjo Ylöstalo, puh. 020 434 1390 14.2.2002 s-posti pirjo.ylostalo@kela.memonet.fi ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Joulu- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. joulukuusta 2001 2001 kuusta,%
LisätiedotVastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotValitut kalat - esittely. Etukansi. Heikki Makkonen. Valitut kalat
Valitut kalat - esittely Etukansi Heikki Makkonen Valitut kalat Takakansi Valitut kalat on poikkeuksellinen kalakirja. Se sisältää tosikertomuksia kalastuksesta, kalastajista ja kaloista. Mutta mitä tekemistä
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003
TEK Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003 Tutkimus/HT 05.08.2003 Työttömyydessä tyypillistä kasvua keväästä kesään Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotSohvalle vai lenkille?
Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 Aleksi Perkiö 8lk Isojoen Koulukolmio Sisällysluettelo Aleksi Perkiö, Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Mikä satuolento haluaisit olla?...4
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä 2017 (syyskuu 2017)
Työttömyyden kehityksestä 2017 (syyskuu 2017) Työttömyyden kehitys 7 9 11 13 15 17 19 huhti.08 touko.08 kesä.08 heinä.08 elo.08 syys.08 loka.08.08 joulu.08 tammi.09 helmi.09 maalis.09 huhti.09 touko.09
Lisätiedot1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit
OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
Lisätiedottommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki)
tommi.pomppis@gmail.com, Naantalin koulu-uinnit, Suomalaiset juhlapyhät, Viikkonumerot ma 10. syys ti 18. syys 2012 (Helsinki) ma 10/9 ti 11/9 ke 12/9 to 13/9 pe 14/9 ma 17/9 ti 18/9 Viikko 37 / 2012 Viikko
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2004 Tutkimus/PP KESÄKUU 2004 Rakennusalalla tilanne edelleen paranee, muilla aloilla ei Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotSelvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.
O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018)
Työttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018) Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 - 17 Syyskuussa 2018 kymmeneen vuoteen ensimmäisen kerran alle 10 Tilanne oli
LisätiedotNäsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista
Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriölle
Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö antoi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tulostavoitteeksi vuodelle 2009 laatia selvityksen kalastuslain kokonaisuudistusta varten
LisätiedotJousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry
Jousella kalastus SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Mitä kalastusasetus säätää? Jousikalastus rinnastetaan atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastusasetus
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotSunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat
Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Marraskuu 2018
Työttömät insinöörit Marraskuu 2018 Työttömyystilanne marraskuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4325 Määrä laski kuukauden aikana 28 henkilöllä (-0,6 %) ja vuoden aikana 909 henkilöllä (-17 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014
Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset 31.12.2013
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun
LisätiedotYLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.
PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja
PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotTAITAVA PERHOKALASTAJA
Perhokalastus on arvostettu urheilukalastustuksen muoto. Se tarjoaa hienoja elämyksiä, luonnonläheisyyttä, virtakalojen sulavaa kauneutta, hyönteismaailman ja perhosidosten väriloistoa. Siinä koetaan heittosiiman
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 DIA-työttömyys jatkanut nousua kolmannella vuosineljänneksellä Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana työttömien tekniikan
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
Lisätiedotvarusteita Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi kysymyksillä Ikä: 15-24 Vastauspäivä Kysymys Vastaus Aikajakso: 01.01.2002-31.08.
Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi kysymyksillä Aikajakso: 01.01.2002-31.08.2012 Ikä: 15-24 ruokailuolosuhteita saanti kiinotuin lehtijutuin luin asiansa suurempia kalansaanti varusteita kooo kaloja
LisätiedotVeto v Tässä artikkelissa pyrin valottamaan
JORMA KOIVUNIEMI Veto v Tässä artikkelissa pyrin valottamaan tietä vetovapaviidakkoon omien ja uistelukavereideni kokemusten perusteella. En anna suosituksia merkeistä, vaikka eräitä tuotenimiä tekstissä
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Huhtikuu 2019
Työttömät insinöörit Huhtikuu 2019 Työttömyystilanne huhtikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4194 Määrä laski kuukauden aikana 173 henkilöllä (-4 %) Vuoden aikana laskua 590 henkilöä (-12 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Lokakuu 2018
Työttömät insinöörit Lokakuu 2018 Työttömyystilanne lokakuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4353 Määrä laski kuukauden aikana 121 henkilöllä (-3 %) ja vuoden aikana 928 henkilöllä (-18 %) Työttömyysprosentti
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Elokuu 2019
Työttömät insinöörit Elokuu 2019 Työttömyystilanne elokuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4398 Määrä laski kuukauden aikana 253 henkilöllä (-5 %) Vuoden aikana laskua 174 henkilöä (-4 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015
Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet 2007-2014 ja 2015 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 Työttömyys korkealla tasolla mutta tasaantumassa?
LisätiedotSuomen suurlähetystö Astana
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotKalastuksenvalvonnan kustannustehokkuuden selvitys Pohjois- Pohjois Karjalassa
Kalastuksenvalvonnan kustannustehokkuuden selvitys Pohjois-Karjalassa kuva: Risto Vesa P-K Kalatalouskeskus valvojana Ensimmäisen valvontaveneen hankinta v.1993 Valvonnan hiipuminen 2000-luvulle siirryttäessä
LisätiedotOral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta. Toukokuu 2010
Oral-B Pohjoismainen tutkimus hampaiden hoidosta Toukokuu 2010 Hampaidenhoitotutkimus Tutkimuksen toteutti toukokuussa 2010 YouGov. Siihen otti osaa noin 3000 18-65 -vuotiasta miestä ja naista Suomesta,
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2007 www.tek.fi Tutkimus/js Työttömyysaste laskee edelleen Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä loka-joulukuussa
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10 Päivämäärä 10.3.2010 Dnro 666/14/2010 Voimassaoloaika 1.4.2010 toistaiseksi Muuttaa Kuormainvaa n käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidosta
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Joulukuu 2018
Työttömät insinöörit Joulukuu 2018 Työttömyystilanne joulukuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4666 Määrä kasvoi kuukauden aikana 341 henkilöllä (8 %) tyypillistä kausivaihtelua, kasvu kuitenkin hieman edellisvuosien
LisätiedotOlympiakomitea ja Liikunnan aluejärjestöt YHDESSÄ ENEMMÄN. #YhdessäEnemmän #Liikunnanaluejärjestöt #SuomenOlympiakomitea. Aluepäivät 15.8.
Olympiakomitea ja Liikunnan aluejärjestöt YHDESSÄ ENEMMÄN #YhdessäEnemmän #Liikunnanaluejärjestöt #SuomenOlympiakomitea 1 Yhteisen tekemisen mallin tavoitteet Liikunnan aluejärjestöjen ja Olympiakomitean
LisätiedotTalouden seurantaraportti elokuu Tähän tarvittaessa. Talousjohtaja Anne Arvola
Talouden seurantaraportti elokuu Tähän tarvittaessa 2015 otsikko Talousjohtaja Anne Arvola 1.6.2015 Tuloslaskelmaennuste 19.10.2015 Tuloslaskelma Ei sisällä sisäisiä eriä *TP 2015 (vain todelliset kustannukset)
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Kesäkuu 2019
Työttömät insinöörit Kesäkuu 2019 Työttömyystilanne kesäkuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4462 Määrä nousi kuukauden aikana 282 henkilöllä (7 %) Vuoden aikana laskua 340 henkilöä (-7 %) Työttömyysprosentti
LisätiedotTyöttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018
Työttömät insinöörit Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Työttömyystilanne elokuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4572 Määrä laski kuukauden aikana 367 henkilöllä (-7 %) ja vuoden aikana 1038 henkilöllä (-19 %)
LisätiedotKytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015
Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotTyössäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
LisätiedotKaunis pieni saalistaimen
Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli
LisätiedotTOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI
TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus/PirkkaJalasjoki 11.8.2009 Sivu1(2) Diplomi insinöörienjaarkkitehtientyömarkkinatilanneheikentynyt
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.
LisätiedotRUHA WOLLEY ry seurana.
KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu 2017
Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa syyskuu Päivitetty 24.10./Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotSärkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund
Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable
Lisätiedotäijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos
äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-syyskuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn
LisätiedotVäestömuutokset 2016
Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.
Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTyöttömyys sama kuin vuodenvaihteessa
Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotKalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012
Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä kesäsyyskuu. Vuodet ja 2013
Työttömyyden kehityksestä kesäsyyskuu 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:
Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa
Lisätiedot