HDO OPISKELIJAT KOULUTUKSITTAIN (LÄSNÄ 1528)
|
|
- Markus Salminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2
3 HDO OPISKELIJAT KOULUTUKSITTAIN (LÄSNÄ 1528) 3
4 HDL KOULUTUSPALVELUT Liite 5 Helsingin Diakoniaopiston tehtävänä on tuottaa työelämään osaajia, jotka osaavat toimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi niiden ihmisten kanssa, joiden elämästä on kyse edistää yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia ja edellytyksiä hyvän elämän rakentamiseen. Osaamista, osallisuutta ja onnistumisen iloa yhdessä Välittämisen asiantuntija Helsingin Diakoniaopisto on tunnettu työelämälähtöisestä pedagogiikastaan, jonka ennakoi ja vastaa työelämän muuttuviin ja erikoistuviin ammattitaitovaatimuksiin kasvatus-, hoito- ja hoivapalvelualalla osaamisestaan ja yksilöllisistä ratkaisuistaan erityisryhmien kouluttajana ja koulutuksen mahdollistajana vaikuttavana ja luotettavana kumppanina pääkaupunkiseudulla. Päämääränämme on kristilliseen lähimmäisen rakkauteen perustuva palvelutyön toteuttaminen ja ihmisarvoisen huomisen rakentaminen. 4
5 Diakoniastrategiat ja / toiminnan uudistaminen ja suuntaaminen strategisten tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisuuden arviointi LAATUPALKINTO 2005 LAATUPALKINTO Päätös kehittää diakoniaopiston laadunhallintaa ja valmiutta osallistua laatupalkintokilpailuun. h a k e m u s 2009 Päätös kehittää säätiötasoista laadunhallintaa ja opistolla ylläpitää valmiutta osallistua laatupalkintokilpailuun. h a k e m u s 2011 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia; miten edetään oppilaitoksena ja osana HDL:ää avoin.
6 Diakoniastrategia ja laatupalkintokilpailujen 2005 &2010 erityisteemat - toiminnassa, tuloksissa ja palkitsemisen perusteluissa 2010 erityisteemana: opettajien työelämäosaamisen kehittäminen työpaikkaohjaajien koulutus työpaikalla tapahtuva oppimisen kehittäminen ja laajentaminen 2005 erityisteemana: erilainen oppija 6
7 Yleiskuvauksessa esitellyt keskeiset kehittämishankkeet viime vuosilta 7
8 1. Johtaminen Toiminnan organisointi: opiskelijan prosessin mukaan 8
9 Johtajuus Tavoitteita mm: HDO:ssa johtamisen tärkein päämäärä on varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttaminen ja vahvistaa arvojemme toteutumista opiskelija- ja asiakassuhteessa, työntekijöiden kesken sekä yhteistyöverkostoissa pedagogisessa johtamisessa lisätä ja monipuolistaa työelämälähtöisten koulutusten tarjontaa sekä arki- ja työelämälähtöisiä toteutustapoja kaikissa koulutuksissa tukea ja motivoida esimiehiä ja henkilöstöä yhteisen vision toteuttamisessa Toiminnassa kannalta tämä tarkoittaa mm: Strategisen johtamisen vahvistamiseksi luotiin synergiaa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävä laajennettu johtoryhmäkäytäntö Opiston strategisiin asiakkuuksiin liittyvä kehittämistyö sekä arki- ja työelämälähtöisten koulutusten kehittämistyö koordinoitua ja vastuutettua Esimiesresurssien lisäämistä ja johdon kouluttamista Hyvien käytänteiden jakamisen järjestämällä kehittämispäiviä kerran vuodessa koko koulutuspalveluiden henkilöstölle sekä kaksi kertaa vuodessa palvelualueiden sekä opiskelija- ja tukipalveluiden henkilöstölle. Työryhmien palkitseminen pedagogisista innovaatioista, jotka edistävät ajankohtaisia kehittämisalueita opiskelija-, työelämä- tai ulkoisten sidosryhmien rajapinnassa 9
10 10
11 Johtaminen Itse tunnistamamme vahvuudet ja Johtajat ovat sitoutuneita ja heidät on valmennettu HDLsäätiön perustehtävän, arvojen ja strategian mukaisen toiminnan johtamiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen Ammatillisessa koulutuksessa on onnistuttu luomaan ainutlaatuinen synergia sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon ja koulutuksen välillä Koulutusten työelämälähtöisyyttä ja erityisryhmien työllistymistä on edistetty monin innovatiivisin pilottihankkein sekä säätiötasoisessa yhteistyössä ja avainkumppanien kanssa Opiston toimintajärjestelmä on jo vuodesta 2003 alkaen perustunut asiakaspalvelu- ja tukipalveluprosesseihin ja niitä tukevaan tiedonhallintaan. Nyt tätä kokonaisuutta toteutetaan ja kehitetään säätiötasoisessa kokonaisuudessa palkitsemisen perustelut: Rehtori osallistuu useiden strategian kannalta merkittävien organisaatioiden hallintoon. Johdon edustajat ovat haluttuja ja asiantuntevia yhteistyökumppaneita sidosryhmäyhteistyössä. Johtamisjärjestelmä on selkeä mm. suhteessa ylläpitäjään. Johtamiseen liittyvät vastuusuhteet ja alueet on määritelty kaikilla tasoilla. Toimintaa johdetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti. Johtamisjärjestelmä mahdollistaa luovuuden ja innovatiivisuuden. Johtamista on uudistettu mm. esimiesresursseja lisäämällä ja johtoa kouluttamalla. Kehityskeskustelut ovat käytössä säännöllisesti ja ryhmäkehityskeskustelut on otettu käyttöön kehitystyössä. Palautetta johtamisjärjestelmän toimivuudesta saadaan mm. vuotuisen henkilöstöpalautteen, kehityskeskustelujärjestelmän ja kehittämispäivien avulla 11
12 Strategia Tavoitteita mm: tuottaa osaavaa, hyvät työelämävalmiudet omaavaa ja syrjäytymisen parissa työskentelemään pystyvää hoito- ja hoivahenkilöstöä yhteiskunnan palvelukseen sekä vastaa kasvavaan alan työvoimakysyntään erityisesti Helsingin kaupungin sekä yksityisen ja 3. sektorin toimijoiden piirissä työelämälähtöisen pedagogiikan avulla luoda uudenlaisia tapoja opettaa ja ohjata opiskelijoita ja kehittää opetuskäytäntöjä yhteistyössä työelämän kanssa, myös kansainvälisissä verkostoissa aktiivisen projektitoiminnan ja avainkumppanuuksien kautta sekä säätiön diakoniaohjelmiin osallistumalla vahvistaa alueellista vaikuttavuutta ja omaa osaamista Toiminnassa mm: Strategian uudistamista varten säätiön ja toimialojen johto kuuli noin 70 ulkopuolista asiantuntijaa, jotka edustivat laajasti eri näkemyksiä ja osaamisalueita yhteiskunnallisesta kehityksestä, hyvinvointi- ja koulutuspalveluista sekä näiden alojen uusimmasta tutkimuksesta Toimintasuunnitelmat laaditaan tasapainotetun tuloskortti- eli BSC-mallin mukaisesti yhteneväisellä tavalla kaikilla vastuualueilla Strategiatyötä varten vuoden 2009 alusta on käynnistetty uusia yhteistyöfoorumeja mm. laajennetut johtoryhmät, esimiespäivät ja 140+ ryhmä. Koko henkilöstö on osallistunut säätiötasoiseen keskusteluun HDL eilen tänään huomenna - pienryhmätilaisuuksissa. Uudistuvien opetussuunnitelmien toteuttamissuunnitelmat ja opintokokonaisuudet on perusteltu diakoniastrategiasta ja työelämälähtöisyydelle asetetuista tavoitteista käsin 12
13 Strategia Itse tunnistamamme vahvuudet ja palkitsemisen perustelut: määrätietoinen koulutustoiminnan rakenteen kehittäminen strategisista tavoitteista käsin työelämälähtöisten koulutusten kehittäminen kaikissa koulutusmuodoissa, innovatiivisia projekteja mm LÄHTÖ kumppanuuksien kehittäminen ja yhteistyösopimukset myös erityisosaamisen alueilla Organisaatiomuutos tukee osaamistiimien toimintaa ja asiantuntijuuden kehittymistä työelämälähtöisesti Diakoniastrategian mukainen erikoistuminen ohjaa palvelutoiminnan suuntaamista ja asiakkuuksille asettuja tavoitteita. Koulutus on suunnattu pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin ja ryhmille, jotka ovat jääneet koulutuspalvelujen ulkopuolelle. Jokainen opintokokonaisuus on perusteltu työelämälähtöisyydestä ja diakoniastrategiasta käsin. Helsingin Diakoniaopisto on tehnyt uraauurtavaa työtä mm. romaanien, maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten parissa. Työllistymisen hankkeita laajoissa yhteistyöverkostoissa Aluevaikuttavuutemme esitelty hyvänä käytäntönä (KAN nro 27, 2008) Strategian uudistamista varten säätiön ja toimialojen johto kuuli laajasti ulkopuolisia asiantuntijoita. HDL-säätiön johto määrittelee vuosittain diakoniastrategian perusteella toimintasuunnitelman tavoitteet ja linjaukset. Jokaista toimintasuunnitelmakierrosta edeltää HDO:n oma toimintaympäristön analyysi. Toimintasuunnitelmaprosessi on osa toimialan ja säätiön vuosisuunnittelua, jota koordinoidaan yhteisen vuosikellon mukaisesti. Henkilöstö osallistuu strategian kehittämiseen. 13
14 Henkilöstö Tavoitteita mm: henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja sitoutunutta opetus- ja ohjaustehtävään & toimii yhteisten arvojen mukaan työntekijät kokevat johtamisen ja keskinäisen yhteistyön oikeudenmukaiseksi ja hyväksi sopivasti uusiutuva henkilöstö kehittää ammattiaan ja työtään pedagogisten ja strategisten tavoitteiden mukaisesti työyhteisöt toimivat tehokkaasti ja tuloksellisesti työnantajakuva on hyvä ja ilmapiiri on kannustava Toiminnassa kannalta tämä tarkoittaa mm: Henkilöstövoimavaroja hallitaan henkilöstöprosesseja, yhdenmukaisia toimintatapoja sekä johtamista, esimiestyötä, asiantuntijuutta ja vaihtoehtoisia mahdollisuuksia urakehitykseen arvioimalla ja parantamalla. Työntekijällä, esimiehellä ja laajemmista kokonaisuuksista vastaavilla johtajilla on yhteneväiset tiedot työsuhteista (palkat, poissaolot), pätevyyksistä, osaamisesta ja työkokemuksesta sekä kehittymissuunnitelmista Jokaisesta työntekijästä on ajan tasalla oleva tehtävänkuvaus. Koulutuspäällikköforumilla sovitaan opettajien yhteiskäytöstä tavoitteena mahdollisimman suuri synergia eri vastuualueiden kesken Osaamisen kehittämisen alueet on määritelty ja niiden suhteen kunkin osaamista voidaan arvioida ja kehittää Säätiön henkilöstöjohtaja koordinoi kehityskeskustelujen mukaisia toimia ja sopii mm. työkierrosta vastuualueiden johdon kanssa 14
15 Henkilöstö Itse tunnistamamme vahvuudet ja palkitsemisen perustelut: Henkilöstön käyttö on joustavaa ja erityisosaaminen hyödynnetään tarvittaessa myös säätiötasoisesti. Noin 20 työntekijää on mukana säätiön diakoniaohjelmia toteutettavissa projekteissa Työkierron turvin on myös voitu uudistaa ja jakaa koko organisaation osaamista. Asiantuntijaorganisaation tarpeita vastaava tiimimalli Olemme hyödyntäneet opettajien työelämäosaamisen ylläpitoon saatavan ERS-rahoituksen: Opettajat työelämässä OTE- projektissa sekä Kehittämiskumppanuusprojektissa Korttelin Kaiku-areenalla säätiön eri asiakasryhmät, yhteistyökumppanit sekä lähiympäristön asukkaat voivat kohdata ja toimia yhdessä Tapamme hoitaa turvallisuusasioita palkittiin Opetusalan turvallisuuden tunnustuspalkinnolla 2010 Osaamisen kehittämisen alueet on määritelty. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti mm. työssä oppimalla, projekteissa, työnohjauksen keinoin sekä sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Lähiesimiehen tuen tarve on tunnistettu haastavia vuorovaikutustilanteista sisältävässä työssä ensiarvoisen tärkeäksi jaksamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta. Henkilöstön käyttö on joustavaa ja erityisosaamista hyödynnetään tarvittaessa myös säätiötasoisesti. Työkierron turvin on voitu uudistaa ja jakaa koko organisaation osaamista. Koulutuspäällikköfoorumilla sovitaan opettajien yhteiskäytöstä tavoitteena mahdollisimman suuri synergia eri vastuualueiden kesken. Perehdytystä järjestetään suunnitelmallisesti niin uusille työntekijöille kuin pitkään poissa talosta olleille säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.. 15
16 Kumppanuudet ja resurssit Tavoitteita mm: työssäoppimisen yhteistyöverkosto joka edistää opiskelijoiden urasuunnittelua ja työllistymistä mahdollisimman moni kumppanuus perustuu kumppanuus-, puite- tai projektisopimukseen sekä tulokselliseen yhteistyöhön hyödyntää koko säätiömme osaamista sekä opiskelijoiden lähipiiriä ja tukiverkostoja toimia Diakoniaopistot - verkostossa valtakunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi kansainvälinen yhteistyöverkosto, joka mahdollistaa globaalin vastuun ottamisen kestävän kehityksen kulttuurisessa ulottuvuudessa tarjota ajanmukaiset resurssit, tukipalvelut ja toimintaympäristöt & korkealuokkaiset kirjasto- ja informaatiopalvelut myös erilaisille oppijoille Toiminnassa kannalta tämä tarkoittaa mm: Opiston ja palvelualueen johtoryhmät ovat tunnistaneet yhteiset ja palvelualueiden omat avainkumppanuudet, määritelleet yhteistyönalueet ja asettaneet kumppanuuksille tavoitteet TO_verkosto: pysyviä kumppanuuksia säätiön palveluyksiköiden, pääkaupunkiseudun kaupunkien, valituilla alueilla toimivien sosiaali- ja terveystoimen työpaikkojen sekä seurakuntien, yksityisten palvelujen tuottajien kanssa ja 3.sektorin kanssa. Kansainvälistä (lyh. kv) yhteistyötä ohjaa säätiötasoinen kv-strategia ja työssäoppimista opiston kvohjelma Opiskelijahuollon toimintamallit varmistavat, että palveluohjaus sosiaalitoimen, nuorisotoimen, lastensuojelun sekä HDL-säätiön tarjoamien palveluiden kuten yhteisöpalveluiden piiriin toimii Taloudellisia resursseja ja muita fasiliteetteja hallitaan säätiötasoisesti. Näiden palveluiden tuottamisen prosessit on kuvattu. 16
17 Kumppanuudet ja resurssit Itse tunnistamamme vahvuudet ja palkitsemisen perustelut: Työssäoppimisen verkoston perusta luotiin vuosina toteutetussa Oppimisverkkojen kutojat (ESR)-projektissa, jossa kehitetty toimintatapa esiteltiin aikanaan hyvänä käytäntönä Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Suositukset terveydenhuollon toimintayksiköille terveysalan työssäoppimisesta ja ohjatusta harjoittelusta, Itse kouluttamamme verkosto varmistaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus oppia diakoniastrategian tavoitteisen mukaisia taitoja ja tällä on saamamme palautteen mukaan ollut myös vahva työelämää kehittävä merkitys. Opiston TOP-tiimin jäsenet kuuluvat alueellisiin Helsingin kaupungin ja HUSin sektoreittain koolle kutsumiin sosiaali- ja terveysalan yhteistyöryhmiin, Työelämän verkostoille järjestetyt koulutukset ovat säännöllisiä ja niistä informoidaan koulutuskalenterissa kausittain Helsingin Diakoniaopistolla on pitkäaikaisia kumppanuuksia erityisryhmiin sitoutuneiden työssäoppimispaikkojen kanssa. Työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta ja säännöllisiä tapaamisia. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opetuksen tukipalveluja on hyvin saatavilla. Taloudellisia resursseja hallitaan säätiötasoisesti. Hankinnat hoidetaan keskitetysti, millä saadaan huomattavaa taloudellista etua. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus näkyvät oppilaitoksen arjessa monipuolisesti. Kestävä kehitys näkyy arvona, opetuksessa ja muussa toiminnassa. Työelämälähtöisen pedagogiikan pilotteja varten opistolla on omat yhteistyöryhmät kulloinkin kehittämisen kohteena olevien työyhteisöjen kanssa. 17
18 Prosessit Tavoitteita mm: Strategiaa toteuttava toimintajärjestelmä, jota voidaan arvioida (CQARF ja EFQM) ja parantaa: prosesseja hallinnoidaan kokonaisuutena osana toimintaamme ja johtamisjärjestelmäämme prosessit perustuvat asiakasnäkökulmaan, tavoitteena ehyt palvelu- ja tiedonhallintaketju prosesseissa toimivat ihmiset tuntevat oman vastuunsa ja ovat sisäistäneet yhteiset toimintatavat niin, että kaikki tärkeät työt tulevat tehdyiksi avainprosessit on kuvattu ja niille on asetettu tavoitteet ja onnistumisen mittarit siten, että toimintaa arvioida ja parantaa yhteistyössä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa Toiminnassa kannalta tämä tarkoittaa mm: Säätiötasoiset ydinprosessit ovat asiakaspalvelu, asiakashankinta, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tukiprosesseista avainprosesseja ovat osaamisen kehittäminen, johtaminen, kestävä kehitys ja sielunhoito Prosesseissa toimivat ihmiset muodostavat luontaisesti prosessien mukaisia työryhmiä ja vastaavat toiminnan parantamisessa käytännössä esimerkkeinä työssäoppimisen-, opiskelijavalinta- tai opetussuunnitelmatyöryhmä. Opetussuunnitelmaan perustuva koulutus tuotetaan seuraavien osaprosessien kautta Toteutussuunnitelman arviointiin perustuva uudistaminen - Opetustarjonnan suunnittelu ja resursointi - Opiskelijavalinta -Opetuksen ja ohjauksen suunnittelu, toteutus sekä oppimisen arviointi -Koulutus - ja oppimisprosessin arvioinnissa Opiskelijan ohjaus- ja tukipalvelut tuotetaan keskitetysti Opiskeluvalmentaja vastaa kaikille avoimesta oppimisen tukipisteestä Funtsista. Funtsi tarjoaa yksilö- ja pienryhmäkohtaista tukiopetusta, opiskeluvalmennusta, oppimisprosessin ohjausta sekä tukee tehtävien suorittamista ajallaan Tukiopiskelijamalli ja Verso-toiminta 18
19 Prosessit Itse tunnistamamme vahvuudet ja palkitsemisen perustelut: Prosessimme ovat nyt osa säätiötasoista kokonaisuutta, mikä varmistaa, että työelämälähtöisyys on läsnä kaikissa toiminnoissamme ja toteutuu avainprosessiemme kautta. Keskitetysti johdettu työssäoppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi varmistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun, henkilökohtaiset työssäoppimisen polut ja toiminnan jatkuvan parantamisen.. Opetussuunnitelmauudistusta varten on pilotoitu mallia, jossa lähiopetusta viedään opettajan johdolla työpaikoille Helsingin Diakoniaopiston toimintajärjestelmä on vuodesta 2003 alkaen perustunut asiakaspalvelu- ja tukipalveluprosesseihin ja niitä tukevaan tiedonhallintaan. Tätä kokonaisuutta kehitetään nyt säätiötasoisesti. Toimintajärjestelmä rakentuu säätiötasoisille avainprosesseille ja keskitetysti tuotettuihin sisäisiin palveluihin, joita arvioidaan säännöllisesti. Oppilaitoksen prosessit on kuvattu tarkasti ja kuvauksia käytetään toiminnassa. Oppilaitos parantaa prosessien sujuvuutta ja mittaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tsemppiä elämään-kurssit hyödyntävät yhteisömetodiikan menetelmiä tuottaen Kaiku-areenalle mm. vapaaehtoistyöhön, kulttuuriharrastuksiin, liikuntaan liittyviä aktiviteetteja Työelämälähtöisen pedagogiikan pilotteja varten opistolla on omat yhteistyöryhmät kulloinkin kehittämisen kohteena olevien työyhteisöjen kanssa. Kansainvälisestä työssäoppimisesta (4ov/8ov) ja työmahdollisuuksista kiinnostuneita varten järjestetään lukukausittain valmennusta kulttuurien kohtaamiseen sekä ulkomailla työskentelyn realismiin, myös turvallisuus huomioiden Työelämälähtöisiä koulutusmalleja kehitetään ja toteutetaan. Keskitetysti johdettu työssäoppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi (esim. opiskelijapalaute ja työpaikkaohjaajan palaute) varmistaa työssäoppimisen laadun, henkilökohtaiset työssäoppimisen polut (esim. näyttösuunnitelman käyttö ohjauksessa) ja toiminnan jatkuvan parantamisen Opiskelijoita ohjataan yksilöinä sekä ryhmänä. Ryhmän ohjaus mahdollistaa opiskelijoiden vertaistuen esim. erityisopiskelijoiden ohjauksessa ja maahanmuuttajien koulutuksessa. Terveydenhoito ja muut tukipalvelut (esim. Funtsi) on järjestetty kattavasti ja järjestelmällisesti. 19
20 Tuloksia arviointialueelta 6, mm. Viestintätoimisto Perfecto Oy teki sosiaalisessa mediassa käydystä keskustelusta toukokuussa 2010 yhteenvedon n. 60 osuman perusteella. Sen mukaan kirjoittelu opiskelusta HDO:ssa oli positiivista, neutraalia, vinkkien ja suositusten vaihtoa, myös vertailussa muihin oppilaitoksiin- Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus nousivat esiin, opetuksen tasoa pidetään hyvänä, kiitettävänä. 20
21 21
22 22
23 23
24 24
25 25
26 Tuloksia arviointialueilta 7, mm. 26
27 27
28 Tuloksia arviointialueilta 8, mm. Lasten ja nuorten syrjäytyminen: opiston vastuulla olevat ohjelmat 28
29 Etnisyys ja monikulttuurisuus Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen, projekti ja julkaisu Anu Arvonen et al. Tsetanes- romanien koulutuksellisen aseman parantaminen Yhteisöllisyys ja kansalaistoiminta, Asunnottomuus ja kodittomuus Cable-valmennus, yhteisömetodiikan käyttöönotto mm Sälli- ja Salli-kodeissa 29
30 Tuloksia arviointialueilta 8 myös Urabaari Oppisopimusopiskelijoiden vaikutus työyhteisöjen kehittämiseen HDO:n asiantuntemuksen jakaminen mm -Turvallisuusosaaminen -Maahanmuuttajaosaaminen -tasa-arvo-osaaminen -KV-osaaminen -Laatuosaaminen mm rehtori mukana OKM laatustrategia työryhmässä Kehitysvamma-alan valtakunnallinen vaikuttaja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsen Helsingin kristillisen opiston kanssa tehtävä yhteystyö nuorten syrjäytymiskehitykseen vaikuttamiseen 30
31 Tuloksia arviointialueilta 9, mm. 31
32 TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYDEN PERUSPILARIT Työssäoppimisen verkosto Voimassa oleva sopimus yli 300 organisaation (yli 1000 työpaikan) kanssa Koulutettujen työssäoppimisen ohjaajien verkosto ja lukukausittain toteutettavat verkostoseminaarit Strategiasta käsin kehitettävät kumppanuudet Opettajien työelämäosaaminen OTE-projekti Kehittämiskumppanuus-ohjelma Uusien opettajien rekrytointi ja työnkierto säätiön sisällä Työelämälähtöiset koulutukset: laatua ja määrää lisätty systemaattisesti Työssäoppimispainotteinen ammatillinen peruskoulutus (LH nuoret) Lähtö projekti (LH- aikuiset), Oppisopimus (aikuiset yli 15 v ja myös nuoret 2008-) Erityisopetuksena Kotitalousyrittäjä-koulutus, työllistyminen alalle Työvoimapoliittiset ammatilliset koulutukset maahanmuuttajataustaisille (SOTE) Tutkintoja edeltävässä te-painoitteisia toteuttamismalleja Työssäoppimisen polku kaikilla LH oman suunnitelman mukaan jo yli 10 vuoden ajan Uusimpana vapaaehtoistyöstä kokemuksia kaikille LH-opintojen aikana 32
33 LAATUPALKINTO 2010 TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS *opettajien työelämäosaamisen kehittäminen *työpaikkaohjaajien koulutus *työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen ja laajentaminen Erikoistuminen ohjaa palvelutoiminnan suuntaamista ja asiakkuuksille asettuja tavoitteita. Koulutus suunnattu pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin ja ryhmille, jotka olleet vailla koulutuspalveluja Strategiasta lähtien on kehitetty paikallisia tutkinnon osia. Työelämä arvostaa Helsingin Diakoniaopistossa hankittua osaamista ja sen toimintaa työelämäyhteistyössä. Opiskelijat ja opettajat ovat myönteisellä tavalla ylpeitä HDO:sta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelua tuetaan muun muassa Funtsi-opintoklubi- ja tukiopiskelijatoiminnan avulla. Opistolla on pitkäaikaisia kumppanuuksia erityisryhmiin sitoutuneiden työssäoppimispaikkojen kanssa. Työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta ja säännöllisiä tapaamisia. Tukiopiskelijoiden käyttö työssäoppimisessa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukena ja samalla tukiopiskelijan oman ammatillisen kasvun edistämisessä. Lähtö-projektissa on kehitetty toiminnallista ja käytännönläheistä lähihoitajakoulutusta. Oppilaitoksessa on panostettu henkilöstön kehittämiseen ja erityisesti opetushenkilöstön työelämäosaamiseen. 33
34 DIAKONIASTRATEGIA ja SEN MUKAINEN TOIMINTA, mm Koulutamme työntekijöitä, joilla on tieto, taito ja tahto auttaa huono-osaisia sekä parantaa heidän asemaansa Lähihoitajakoulutuksen läpäisevät teemat ja arvojen mukaiset painotukset Strategian mukainen työssäoppimisen verkosto Valinnaiset opinnot, myös kv-opinnoissa Ammatti ja erikoisammattitutkinnot säätiön vahvoille osaamisalueille Tuotamme uusia koulutuspalveluja ennakoiden ja reagoiden palvelutarpeiden ja -järjestelmien muutoksiin Monipuolinen ja lisääntyvä koulutustarjonta ennen kaikkea tutkintoja edeltävässä koulutuksessa Uusia koulutuspolkuja erityisryhmille ja maahanmuuttajille Toteutamme koulutuksellista tasa-arvoa opiskelijavalinnassa Omien valintamenettelyjen kehittämisellä ja jokaisen hakijan haastattelemisella oikea väylä koulutukseen, ammattiin ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Koulutuspalvelumme muodostavat kokonaisuuden, joka edistää oppijan yksilöllistä kehittymistä ja elämänlaatua Uusia tuki- ja ohjauspalveluita, henkilöstörakenne muuttuu Palvelujatkumoita säätiön diakonia- ja koulutuspalveluiden välille 34
35 LAATUPALKINTO 2005 TEEMA: Erilainen oppija ammatillisessa koulutuksessa, perusteluja mm Opistolla on selkeä arvopohja, joka heijastuu sen kaikkeen toimintaan. Säätiöllä ja opiston johdolla on yhteinen näkemys oppilaitoksen tehtävästä ja suunnasta, ja se konkretisoituu hyvin käytännön toiminnassa. Opisto hakee aktiivisesti uusia ratkaisuja toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin. Oppilaitoksella on paljon koulutustarjontaa sellaisille opiskelijaryhmille, joiden kouluttautumiseen liittyy normaalia suurempia haasteita. Esimerkkinä tällaisista ovat maahanmuuttajat ja muut joko terveydentilansa tai sosiaalisesti vaikean asemansa vuoksi haasteelliset opiskelijaryhmät. Oppilaitos on tehtäväänsä hoitaessaan luonut itselleen vakiintuneen työssäoppimisverkoston Opistosta valmistuvat opiskelijat ovatkin hyvien työelämävalmiuksiensa vuoksi työmarkkinoilla haluttuja. Oppilaitoksella on vaativan ja arvostetun oppilaitoksen maine. Oppilaitos on aktiivisesti toteuttanut monia opiskelijoiden tukemiseen tähtääviä hankkeita, joiden tuloksia on pystytty vakiinnuttamaan hyvin. Muista opiskelijalähtöisistä toiminnoista esimerkkinä ovat opiskelijafoorumit, jonne kaikki halukkaat voivat tulla puhumaan itseään kiinnostavista asioista. 35
36 DIAKONIASTRATEGIAN ONNISTUMINEN edellyttää, että VÄLITÄMME - VAIKUTAMME SAAMME AIKAAN UUTTA! Kiitos 36
HDL KOULUTUSPALVELUT Oppilaitos osana yhteiskunnallista konsernia
HDL KOULUTUSPALVELUT Oppilaitos osana yhteiskunnallista konsernia HOIVA OY Sairaala Hoivakoti Scilla Kirkko Hallinto Helsingin Diakoniaopisto Hia-koti Elim-koti Lehmustupa Alppitupa DIACOR OY Lääkärikeskus
Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
OPH AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTO 2011
OPH AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTO 2011 Laatupalkintokilpailu osana laadunhallintaa 28.2.2011 Hallintopäällikkö Soili Jaarinen LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄ tarkoittaa johtamisjärjestelmää, jonka avulla
AMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA
SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European
Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari OPH
MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari OPH 1-2.9.2016 MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Sisältö Näkökulmia osaamisen kehittämisen tarpeisiin ja
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit
Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit Oppimisen ja opetuksen oppijakeskeinen uudistaminen Mittari 1: Oppijat voivat vaikuttaa opetuksen suunnitteluun Kuvaus: Oppijoita kuunnellaan säännöllisesti opetuksen
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit
Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
Toimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012
Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Euroopan laatupalkinto (EFQM) ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon arviointiperusteet ja erityisteema Tiedotustilaisuus 3.2.2012 Opetusneuvos www.oph.fi
Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Mirja Hannula, EK @mirjahannula 9.11.2018 Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
LAATUFESTARIT Vararehtori Heli Huotari
LAATUFESTARIT 27.-28.11.2018 Vararehtori Heli Huotari 1 Oppilaitos pähkinänkuoressa Olemme yksityinen oppilaitos, omistajina Helsingin seudun kauppakamari ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö Kantaoppilaitokset
Opetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017
Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä
SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari
Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
Oppijan verkkopalvelut -seminaari
Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja
Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet
Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
Vaikeina aikoina tarvitaan hyvää johtamista: Case Omnia
Vaikeina aikoina tarvitaan hyvää johtamista: Case Omnia Tulevaisuus työn alla #omnia2016 Riikka-Maria Yli-Suomu, johtaja, aikuisten oppimispalvelut Anne Lahdenperä-Seunavaara, henkilöstöpäällikkö Omnialaiset
Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän
Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
Lasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus
Päätös ID-17153509 1 (5) 20.07.2017 POL-2017-13405 Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset 2017- Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen
Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi
Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari
Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
#uusiamis #10askeltaonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia
#uusiamis #10taonnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen yrityksille Ammatillisen koulutuksen eri opiskelijaryhmiä Perusasteen päättävät
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty
Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja
Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula
26.1.2018 Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula 2 KUOPIO 2030: HYVÄN ELÄMÄN PÄÄKAUPUNKI STRATEGIAN NÄKÖKULMAT MISSIO Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy
Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja
AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT
AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
kaikille yhteinen tiimivalmennus kaikille yhteinen asiantuntijainterventiot
RIVERIA 2025 -henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma : Olemme Suomen vaikuttavin monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä vuonna 2025. Tarve: Riverian henkilöstön osaamisen ja
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta
LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto
Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät
Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE
Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
Ohjausta kehittämään
Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi
Laatua Siikalatvalla
Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
Ohje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
Mikä ihmeen Opin ovi?
Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen