SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015

Transkriptio

1 Liite nro Petula 36 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Akaan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungeissa sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen ja Urjalan kunnissa Loippo, Satu PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

2 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Akaan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungeissa sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen ja Urjalan kunnissa Satu Loippo Pikassos Kannen kuva Heli Niemi

3 SAATTEEKSI Tämän selvityksen läpikulkevana teemana olen halunnut nostaa esille erityisesti monialaisten yhteistyön merkityksen monien eri asiakasryhmien kohdalla. Uusi sosiaalihuoltolaki yhdessä useiden muiden lakien ohella velvoittaa sosiaalihuoltoa monialaiseen yhteistyöhön. Monialainen yhteistyö on mielestäni välttämätöntä, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden tarpeisiin halutaan vastata tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja heidän etunsa mukaisesti. Halusin selvittää, miten kunnissa arvioidaan yhteistyön toimivuutta eri yhteistyötahojen kanssa ja millä tavoin monialaista yhteistyötä on pyritty edistämään. Lapsiperheiden kotipalvelun olen ottanut tarkasteluun sen vuoksi, että se on myös uudessa sosiaalihuoltolaissa haluttu nostaa erityisasemaan. Olen halunnut kuntien verkkosivujen ja kuntakyselyn perusteella selvittää, miten lapsiperheiden kotipalvelusta tiedotetaan, peritäänkö siitä maksuja ja minkälaisilla edellytyksillä sitä voi kunnassa saada. Olen nostanut erikseen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen saatavuuteen liittyvät seikat tarkastelun kohteeksi. Tulen myös jatkossa arvioimaan selvityksissäni sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen teemoja. Mielestäni sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen siksi, että useilla sosiaalihuollon asiakkailla on useita yhtäaikaisia tuen tarpeita ja merkittävä osa kunnan aiemmin myöntämästä viimesijaisen taloudellisen tuen käsittelystä siirtyy Kelan vastuulle. Kaikkia kuntia koskevat kehittämisehdotukseni ovat luvussa 2.8. Toivon kuntien arvioivan, minkälaisiin toimiin ne mahdollisesti antavat aihetta. Tampereella Satu Loippo 2

4 SISÄLLYS Saatteeksi... 1 Johdanto Sosiaaliasiamies asiakkaiden aseman edistäjänä Yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle Toimeentulotuki Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Lapsiperheiden kotipalvelu Vammais- ja kehitysvammapalvelut Vanhustenhuolto Monialainen yhteistyö sosiaalihuollon ja muiden viranomaisten välillä Muutoksenhaku ja muistutus oikeusturvakeinoina Sosiaaliasiamiehen kehittämisehdotukset kaikkia kuntia koskien Kuntakohtaiset tiedot Akaa ja Urjala Hattula Hämeenlinna Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Liite

5 1 JOHDANTO 1.1. Sosiaaliasiamies asiakkaiden aseman edistäjänä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 1 (asiakaslaki) on ollut voimassa vuodesta Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Asiakaslaissa säädetään myös sosiaaliasiamiestoiminnasta. Sosiaaliasiamieheltä edellytetään kelpoisuuslain 3 :ssä edellytettyä ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Tehtävään on kelpoinen myös henkilö, jolla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on asiakaslain mukaan neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä antaa selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa. Vaikka sosiaaliasiamies ei käytä julkista valtaa esimerkiksi tekemällä asiakkaita koskevia päätöksiä, sosiaaliasiamiehellä on oikeudelliseen normiin perustuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Sosiaaliasiamiehen tulisi sijoittua kunnassa hallinnollisesti siten, ettei luottamus hänen riippumattomuutensa vaarannu. Kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiestoiminnan kuten muutkin sosiaalihuollon palvelut, yksin, ostopalveluina tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Pikassos sosiaaliasiamiespalvelun tuottajana Pikassos Oy 2 tuotti sosiaaliasiamiespalvelut vuonna 2015 kahdeksalle (8) kunnalle: Akaa, Urjala; Hattula, Hämeenlinna, Janakkala; Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Sosiaaliasiamiehen toimialueella on noin asukasta. Sosiaaliasiamiehenä on vuodesta 2003 alkaen toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Satu Loippo. Sosiaaliasiamiehen laatii selvityksen vuosittain Sosiaaliasiamiehen tulee seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Tämä selvitys on Pikassoksen sosiaaliasiamiehen 14. selvitys. Kaikki selvitykset on luettavissa Pikassoksen verkkosivulta 3. 1 Laki 812/ Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

6 2 YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHELLE Henkilöstö kääntyi asiamiehen puoleen aiempaa useammin Sosiaaliasiamiehelle tuli vuonna 2015 yhteensä 641 yhteydenottoa. Näistä ainoastaan 19 kohdistui sopimuskuntien ulkopuolelle. Yhteydenottojen määrä laski hieman vuodesta 2014 (663). Henkilöstön yhteydenottojen määrä kasvoi selvästi. Vuonna 2015 henkilöstön yhteydenottoja oli kaikista yhteydenotoista 14,4 %. Vuonna 2014 näitä oli noin 5 %. Pidän henkilökunnan yhteydenottoja erittäin myönteisenä ja asiakkaiden ennakollista oikeusturvaa edistävänä. Yhteydenottajista noin 53 % oli asiakkaita ja 31 % yhteydenotoista tuli asiakkaiden omaisilta tai asiakkaita edustavilta tahoilta 4. Tiettyjen ryhmien kohdalla, esimerkiksi lapset ja nuoret, muistisairaat ja kehitysvammaiset, yhteydenottaja on käytännössä aina omainen. Kuvio 1: Yhteydenottojen määrän kehitys vuosina , kpl Vuonna 2015 yhteydenotoista alaikäistä koski 105 yhteydenottoa (kuvio 2). 4 Yhteydenottoja tulee sopimuskuntien henkilöstön ja asiakkaiden omaisten lisäksi myös muilta tahoilta, kuntalaisilta ja vuokranantajilta (näitä oli vuonna 2015 yhteensä 6). 5 Vuoden 2003 tilastointi aloitettiin lukien. 2

7 Kuvio 2: Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen kohteena alaikäinen; henkilöä ja % kaikista yhteydenotoista Alaikäisiä % ,5 18,8 21,5 21,3 17,8 16, Yhteydenotot eivät jakaannu takaisesti kuntien kesken, mikä näkyy parhaiten taulukossa 1. Siinä on kuvattu asiatapahtumien osuuksia suhteessa kunnan väkilukuun neljän viime vuoden ajalta. Taulukko 1: Kunnan asiatapahtumien osuus suhteessa kaikkiin asiatapahtumiin ja kunnan väestömäärään, % Kunta /väkiluku Osuus kaikista asiamiehelle tulleista yhteydenotoista, % Osuus suhteutettuna kunnan väestömäärään, % Akaa/Urjala ,9 13,6 16,4 16,2 0,36 0,31 0,49 0,47 Hattula ,7 4,7 3,0 3,7 0,25 0,25 0,21 0,25 HML ,8 37,7 44,8 41,0 0,28 0,28 0,44 0,39 Janakkala ,5 5,9 2,9 4,5 0,26 0,18 0,11 0,17 Hausjärvi ,1 12,2 11,0 6,2 0,52 0,70 0,83 0,46 Loppi ,9 6,5 7,1 7,8 0,36 0,40 0,56 0,61 Riihimäki ,4 15,2 12,2 17,5 0,23 0,26 0,28 0,38 6 Vuotta 2015 koskevien yhteydenottojen osuus kunnan väestömäärästä on laskettu vuoden 2015 ennakkoväestötiedoilla: Akaa ja Urjala, henkeä; Hattula 9745 henkeä; Hämeenlinna henkeä; Janakkala henkeä; Hausjärvi 8726; Loppi 8178 ja Riihimäki henkeä. Väestömäärän muutos (pienentyminen) vaikutti vuoden 2015 väestötiedoilla prosenttiosuutta suurentavasti Hausjärvellä ja Lopella. Lähde: Väestön ennakkotietoja alueittain. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= joulukuu Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 26_tie_001_fi.html 7 Akaata ja Urjalaa on perusteltua arvioida yhdessä, koska Akaa tuottaa isäntäkuntana monia sosiaalihuollon palveluja Urjalan asukkaille. 3

8 Sopimuskunnista ainoastaan Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan väestö on lisääntynyt vuoteen 2013 verrattuna; muissa on tapahtunut osin selvääkin vähentymistä. Taulukko osoittaa, että väestömäärään suhteutettuna Lopelta tulee selvästi muita kuntia enemmän yhteydenottoja. Akaata ja Urjalaa koskevien yhteydenottojen osuus on suurempi kuin väestömäärältään vain hieman suuremman Riihimäen. Väestömäärään suhteutettuna erityisesti Hausjärven yhteydenottomäärät ovat vähentyneet selvästi. Janakkalaa koskevien palautteiden määrät ovat olleet useita vuosia huomattavan alhaiset. Vuonna 2015 tulleet yhteydenotot kohdistuivat varsin samoin eri sektoreihin kuin vuonna 2014 (kuvio 3). Vanhustenhuollon yhteydenotot ovat olleet muutaman vuoden hienoisessa laskussa siten, että niitä on vähemmän kuin vammaispalveluja koskevia yhteydenottoja. Toimeentulotukiyhteydenottojen osuuden kasvua selittää osin viranhaltijoilta tulleet yhteydenotot. Kuvio 3: Asiatapahtumien jakautuminen eri tehtäväalueisiin vuosina , % Toimeen tulotuki Lasten ja perheiden palvelut Vanhusten huolto Vammais palvelut Omaishoito Muut sosiaalipalve lut Muut, ei sos.huoltoa , ,3 8,9 8,6 1,6 5, ,5 23,1 8,9 9,1 2,8 6,1 11, ,4 23,6 9,3 12,8 1,2 6,1 9, ,6 22,9 13,8 8,9 0,9 5,1 12, ,9 15,8 12,5 13,6 3,3 7, ,3 11,5 13,3 3,4 7, Lasten ja perheiden palvelut koostuvat lastensuojelusta, lasten huolto- ja tapaamisasioista, perheneuvonnasta, lapsiperheiden kotipalvelusta ja päivähoidosta (vuonna 2015 päivähoidosta ei tullut yhtään yhteydenottoa). Vanhushuolto sisältää myös ikäihmisten kotihoidon. Muut sosiaalipalvelut sisältävät päihdehuollon, mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, kuntouttavan työtoiminnan ja muun sosiaalityön. 4

9 2.1. Toimeentulotuki Perustoimeentulotukea koskevia yhteydenottoja on noin kolmasosa Perustoimeentulotuella tarkoitetaan perusosalla katettavia menoja ja muita perusmenoja. Muita perusmenoja ovat kohtuullisen suuruiseksi arvioidut asumismenot (mukaan lukien kotivakuutus ja taloussähkö) sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi määritellään muun muassa lääkärin määräämät lääkkeet, sairaalalaskut ja silmälasit. Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan, ja näillä tarkoitetaan yleensä reseptivapaita lääkkeitä sekä omahoitoon tarkoitettuja haava- ja sidostarvikkeita 9. Perusosa on laskennallinen oletus henkilön jokapäiväisen elämän menoista, kuten ravinnosta, vaatteista ja harrastuksista. Perusosan määrä on riippuvainen muun muassa huoltomuodosta (yksinhuoltaja vai parisuhteessa elävä), asumistavasta (yksin vai muiden henkilöiden kanssa) ja henkilön iästä. Kunnat saavat perustoimeentulotuen kustannuksiin valtionosuutta puoleen aiheutuneista kustannuksista 10. Perustoimeentulotuen myöntäminen edellyttää, että asiakkaalle ja hänen perheelleen tehdään toimeentulotukilaskelma. Valtiontalouden tarkastusvirasto korostaa toimeentulotukilaista johdettavissa olevaa periaatetta, että ilman laskelman laatimista ei voida myöntää perustoimeentulotukea, eikä perustoimeentulotukea voida myöntää, jos laskelma on ylijäämäinen. Jos toimeentulotukea joudutaan myöntämään ilman laskelman laatimista, se tulisi myöntää täydentävänä tai ehkäisevänä toimeentulotukena. 11 Olen tässä selvityksessä halunnut hieman tarkemmin selvittää, kuinka suuri osuus toimeentulotukea koskevista sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista koskee suoraan perustoimeentulotukea ja minkä tyyppisiä asiakokonaisuuksia ne yleisimmin koskevat. Yhteydenotosta ei aina selviä, onko kysymys perus- vai täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä. Näin on esimerkiksi silloin, jos palaute koskee hakemuksen käsittelyaikaa tai tulojen ja menojen huomioonottamista. Vuoden 2015 aineistossa suoraan perustoimeentulotukea koskevia yhteydenottoja oli noin 32 prosenttia. Asumiseen liittyvät yhteydenotot ovat hyvin yleisiä Perustoimeentulotukea koskevat yhteydenotot koskevat esimerkiksi kunnan kohtuullisena pitämää vuokran määrää sekä sähkö- ja vesilaskujen huomiointia toimeentulotuessa. Asunnottomuus, asunnottomuuden uhka tai sopivan asunnon saamisen vaikeus tuottivat myös yhteydenottoja. Henkilö asui 62 neliömetrin asunnossa. Hänen vuokransa oli noin 50 euroa kuukaudessa kunnan määrittelemää kohtuullista tasoa kalliimpi. Koska henkilö joutui turvautumaan toimeentulotukeen vain pari kertaa vuodessa, hän koki asumiskulujen kohtuullistamisen omalla kohdallaan perusteettomana. 9 Opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja Toimeentulotukilaki 1412/1997, 5 b : Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on 50 prosenttia. Kunnan rahoitusosuus otetaan huomioon tekemällä sitä vastaava vähennys kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta. Valtionosuuden vähentämistä koskevasta menettelystä säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 34 b :ssä. 11 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin. Laillisuuskertomus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 12/

10 Henkilö oli 61 -vuotias. Hän oli asunut nykyisessä vuokra-asunnossaan 17 vuotta ja vuokra oli tällä hetkellä 773 euroa kuukaudessa. Henkilö oli saanut työttömyyskorvausta 500 päivää, mutta hänen ikänsä vuoksi työttömyyskorvaus tulisi jatkumaan eläkeikään asti. Kunta oli kohtuullistanut vuokran 650 euroon kuukaudessa. Sähkö- ja vesilaskut kohtuullistetaan usein Lisääntyvästi yhteydenotot koskivat sähkölaskun tai vesilaskun hyväksyttäviä enimmäismääriä. Toimeentulotukilaki ei määrittele sähkö- tai vesilaskujen enimmäismääriä, vaan kunnilla on asiassa harkintavaltaa. Henkilö oli saanut kielteisen toimeentulotukiratkaisun noin 750 euron sähkölaskuvelkaansa. Soittajan mukaan hänellä oli ollut pitkäaikaista masennusta, mikä oli osaltaan vaikuttanut velan syntyyn. Soittajan koti oli sähkölämmitteinen ja myös vesi lämpeni sähköllä. Soittaja oli kertomansa mukaan saanut sähkölaskujen erääntymisajankohtana toimeentulotukea, mutta sähkölaskuja ei ollut täysimääräisesti huomioitu, koska kunta oli kohtuullistanut toimeentulotuessa hyväksyttäviä asumismenoja. Henkilön vuokra oli noin 400 euroa kuukaudessa ja sähkölasku noin 160 euroa kuukaudessa. Henkilö oli saanut päätöksen, jonka mukaan vesilaskusta huomioidaan normilaskelmaan enintään 60 euroa. Kunta oli linjannut, että vesilaskuun huomioidaan enintään 20 euroa kuukaudessa ja normilaskelmaan huomioidaan enintään laskutuskautta vastaava euromäärä (3 X 20 /kk). Vesimaksu sisältyi aiemmin vuokraan, mutta nykyisessä asunnossa oli vesimittari, joka luettiin kolmen kuukauden välein. Henkilölle oli lisäksi huomioitu vajaan kolmen kuukauden sähkölaskusta menoksi vain laskennallinen taloussähkön (37,84 euroa) osuus, koko laskun ollessa 126,14 euroa. Henkilölle aiheutuvista todellisista asumiskuluista jätettiin tosiasiallisesti huomioon ottamatta useita kymmeniä euroa kyseisen kuukauden aikana. Henkilön vesilaskusta huomioitiin toimeentulotukilaskelmassa vain 77 euroa. Koko lasku oli 157 euroa. Vesilasku perustui mittarilukemaan ja mittari oli sovittu luettavaksi neljän kuukauden välein. Olen käsityksessä, että asiakkailla on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa sähkön ja veden kulutukseen. Esimerkiksi sähkölaskusta osa on aina ns. siirron perushintaa, jota ei voi kilpailuttaa. Vesilaskun määrään vaikuttavat omien käyttötottumusten lisäksi myös esimerkiksi se, miten uusia vesikalusteet esimerkiksi vuokra-asunnossa ovat, onko taloyhtiössä pesutupa, vai joutuuko asukas hankkimaan itse pyykinpesukoneen tai onko hänellä astianpesukone. Monissa vuokra-asunnoissa ei ole vettä säästävää astianpesukonetta. Jos vesimittari luetaan vain kolmen tai jopa kuuden kuukauden välein 12, asukas ei kokemukseni mukaan yleensä voi edellyttää, että luenta tehtäisiin tiheämmin ja laskutuskausi olisi lyhempi. Olen jo aiemmin todennut, että sopimuskuntien asukkaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, sillä kunnat käyttävät sähkö- tai vesilaskujen määrittelyperusteina keskenään erilaisia malleja, joihin esimerkiksi kuntaan muuttavat eivät pysty varautumaan, sillä kunnat eivät aina julkaise omia soveltamisohjeitaan kunnan verkkosivuilla. 12 Vesimittarin luenta saatetaan toteuttaa erittäin harvoin ja palautteiden perusteella on tilanteita, joissa vesimittarin luenta toteutuu vain kaksi kertaa vuodessa. 6

11 Eri sairaanhoitopiirit toimivat eri tavoin terveydenhuollon maksujen alentamisessa tai poistamisessa Olen jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että suuret terveydenhuoltokulut aiheuttavat monille toimeentulotuen tarpeen. Vähäistä suuremmat terveydenhuollon kulut kuuluvat perustoimeentulotukena arvioitaviin menoihin. Sopimuskunnistani Akaa ja Urjala kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja muut kunnat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin. Kunnilla ja terveydenhuollon kuntayhtymillä on asiakasmaksulain 11 pykälän 1 kohdan 13 mukaan velvollisuus alentaa tai poistaa kokonaan potilaan maksukyvyn mukaan määriteltyjä maksuja. Terveydenhuollossa näitä maksukyvyn mukaan määriteltyjä maksuja ovat käytännössä vain pitkäaikaisen laitoshoidon maksut. Muut terveydenhuollossa perittävät maksut ovat ns. kiinteämaksuisia. Niiden enimmäismääristä säädetään asiakasmaksuasetuksella. Kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus itsenäisesti päättää perimistään maksuista maksuasetuksen rajoissa. Maksulain 11 pykälän 2 kohdan 14 mukaisesti kunta tai kuntayhtymä kuitenkin voi päättää, että myös tällaisia kiinteämaksullisia maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä asiakkaan tai potilaan huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuu, että palvelusta perittävän maksun alentaminen tai sen poistaminen on ensisijainen toimenpide. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on vuonna 2015 vastannut sosiaaliasiamiehen tiedusteluun, että se ei vallitsevan käytännön mukaisesti tutki asiakkaan maksukykyä, vaan ohjaa asiakkaan hakemaan toimeentulotukea kunnasta, koska sairaanhoitopiirillä ei ole mahdollista nykyisillä resursseilla lähteä arvioimaan lain tarkoittamalla tarkkuudella potilaan taloudellista tilannetta ja tehdä asiaan liittyviä päätöksiä laajemmassa mittakaavassa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri arvioi, että on tarkoituksenmukaista soveltaa maksulain 11 pykälän 2 kohtaa siten, että kunnat huomioivat asiakkaan sairaalamaksut toimeentulotukilaskelmissa. Sairaanhoitopiirin ja kuntien on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin mukaan tarpeen soveltaa yhtenäistä käytäntöä, jotta asiakas ei jää kokonaan lain mukaisten helpotusten ulkopuolelle. 15 Linjauksellaan Kanta-Hämeen keskussairaala käytännössä edellyttää, että esimerkiksi suuren sairaalalaskun maksamisvaikeuden vuoksi potilaan on haettava toimeentulotukea, vaikka hänen ei sitä muutoin tarvitsisi hakea. Kanta-Hämeen keskussairaala on ulkoistanut laskutuksensa yksityiselle taholle (Lindorff Oy 16 ). Potilaita on ohjattu ottamaan itse yhteyttä Lindorffiin sopiakseen maksujen osittamisesta tai siirtämisestä. Potilaalle annetaan normaalisti kahden viikon maksuaika sairaalalaskulle. Käytännössä lienee poikkeuksellista, että potilas ehtisi maksuvaikeuksissaan sopia ja selvittää maksujärjestelyjä ennen viiväs- 13 Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. 14 Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että: 1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai 2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. 15 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kirjelmä kuntayhtymän jäsenkunnille. 16 Suomessa Lindorff on toiminut vuodesta 1966, alkujaan turkulaisena Contant Oy:nä. Norjalaisen Lindorffin ja suomalaisen Contantin yhdistymisen myötä 2003 syntyi Lindorff Group. [Viitattu ]. Saantitapa: 7

12 tysseuraamusten syntymistä. Viivästysseuraamus voidaan asettaa jo ensimmäisestä eräpäivästä lukien. 17 Viivästyskoron sovittelu joka tarkoittaa asiakkaan kannalta huojentamista - lienee käytännössä harvinainen menettely 18. Eräässä tilanteessa asiakkaan sairaalalaskut olivat jo ehtineet ulosottoon, ennen kuin hän pystyi sopimaan osamaksusopimuksesta, johon Lindorff suostui. Tiedossani on, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tehdään terveydenhuoltomaksuista poistoja potilaan erillisen hakemuksen perusteella. Mikäli potilaalle ei voida myöntää alennusta ja maksun poistoa, hän saa asiassa muutoksenhakukelpoisen päätöksen. Sairaanhoitopiirien linjauksilla suhteessa terveydenhuollon maksun alentamiseen tai poistamiseen on monia käytännön seurauksia asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaan. Eri sairaanhoitopiireissä asuvat terveydenhuollon asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa. Mikäli potilas ei saa asianmukaisesti perusteltua muutoksenhakukelpoista päätöstä maksun alentamis- tai poistamishakemukseensa tai häntä suoraan ohjataan hakemaan toimeentulotukea, hän ei voi saattaa maksua koskevaa asiaa viime kädessä muutoksenhakuviranomaiselle. Täydentävää toimeentulotukea haetaan moniin erilaisiin asioihin Täydentävällä toimeentulotuella tarkoitetaan sellaisia menoeriä, joita asiakas tai hänen perheensä voi perustoimeentulotuen lisäksi hakea erityisistä olosuhteistaan johtuvista syistä. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita 19. Täydentävän toimeentulotuen piiriin kuuluvat asumismenoista vuokravakuus, vuokraennakko ja muuttokulut. Kun perustoimeentulotuki vuoden 2017 alusta lukien siirtyy Kelan hoidettavaksi, kunnat joutuvat edelleen arvioimaan hakijan oikeuden täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Täydentävään toimeentulotukeen liittyvät yhteydenotot koskivat toimeentulotuen saamista esimerkiksi uuden asunnon vuokravakuuteen ja muutosta aiheutuviin kuluihin; hautausavustusta; lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvia kuluja; oman auton käytöstä työmatkoilla aiheutuvia kuluja; psykoterapian tai fysioterapian omavastuuta sekä henkilöllisyystodistuksen tai pesukoneen hankintaa. Henkilö oli hakenut vuokravakuutta. Kunta olisi myöntänyt yhden kuukauden vuokravakuuden, mutta koska asiakas ei saanut kerättyä puuttuvaa vakuutta, asunto jäi saamatta. Henkilöllä oli luottohäiriömerkintä ja vakuus oli määrätty tämän vuoksi 1000 euroksi. Uuden asunnon vuokra olisi ollut 634 euroa kuukaudessa. Perhe, jossa oli neljä jäsentä, oli joutunut hankkimaan kodissaan olevan kosteusvaurion vuoksi uuden asunnon. Kosteusvaurio esti kokonaan joidenkin talon osien käyttämisen. Uuden asunnon vuokra oli 780 euroa kuukaudessa ja asunnon saaminen edellytti kahden kuukauden vuokravakuuden maksamista. Kunta katsoi, ettei perhe ollut esittänyt riittävää perustelua asunnon vaihdolle eikä tukea myönnetty. Yhteydenottajan sisar oli kuollut ja hautauksen kuluihin oli haettu toimeentulotukea. Kuluihin oli myönnetty täydentävää toimeentulotukea 880 euroa, mutta omaisille oli jäänyt maksettavaa vielä yli 800 euroa. Soittaja mietti, miten tilanteessa pitäisi toimia, jotta lapsille tai muille sukulaisille ei jäisi maksettavakseen velkoja. 17 Korkolaki 633/1982, 4 ja Korkolaki, Toimeentulotukilaki 1412/1997, 7c. 8

13 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut Henkilö oli eronnut Vanhemmilla oli lastenvalvojan vahvistama lasta koskeva tapaamissopimus. Tapaava vanhempi oli vähävarainen ja hän haki toimeentulotukea lapsen tapaamisista ja luonapidosta aiheutuviin kuluihin. Kunta oli edellyttänyt, että vanhempi tuo lähivanhemman allekirjoittaman selvityksen siitä, että tapaaminen ja luonapito ovat toteutuneet. Näin ei ollut toimittu aiemmin. Tapaava vanhempi epäili, että lähivanhempi saattaisi kieltäytyä antamasta todistusta, vaikka tietäisi sen käyttötarkoituksen. Tapaava vanhempi mietti myös omaa yksityisyyden suojaansa, koska lähivanhempi saisi vaaditun menettelyn seurauksena tietää etävanhemman talousvaikeuksista ja toimeentulotuen tarpeesta. Henkilö oli hakenut toimeentulotukea useamman vuoden. Henkilö oli toimittanut lasten tapaamisesta lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen, joka oli aiemmin riittänyt siihen, että tapaamisesta aiheutuvia kuluja huomiointiin menona laskelmassa. Kunta oli etukäteen varoittamatta edellyttänyt, että jatkossa tapaavan vanhemman on toimitettava lähivanhemman vahvistus tapaamisten toteutumisesta. Kunta oli toimittanut asiaan liittyen useita eri päätöksiä, joissa oli keskenään ristiriitaista ohjausta asiassa noudatettavasta menettelystä. Kunta vetosi myös siihen, että kyseinen henkilö oli aiemmin saanut erityiskohtelua. Henkilö kertoi toivovansa, että käytäntö olisi yhtenäistä ja kaikkien viranhaltijoiden tiedossa. Selvityksen antaminen luonapidon tai tapaamisten toteutumisesta perustuu sosiaali- ja terveysministeriön suositukseen eikä kunnan menettely ollut ao. toimeentulotukilain soveltamisoppaan vastainen. Mielestäni kunnassa yllä vaadittu menettely kuitenkin tosiasiassa voi aiheuttaa tilanteen, jossa eronneiden vanhempien henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät asiat päätyvät edelliselle kumppanille vastoin tarkoitusta. Toimeentulotuen myöntämisessä noudatettu menettely vaihtelee kunnittain ja viranhaltijoittain Henkilön toimeentulotukihakemuksen yhteydessä esittämä sähkölasku oli n. 50 euroa. Kunta oli ilmoittanut, ettei se maksa sähkölaskua suoraan laskuttajalle, vaan asiakkaan on maksettava lasku itse saamallaan toimeentulotukivajeella ja omilla varoillaan. Henkilö oli toisessa kunnassa asuessaan tottunut siihen, että laskut maksettiin laskuttajalle suoraan. Hän ihmetteli, miten eri kuntien käytännöt voivat erota niin paljon. Toimeentulotuki maksetaan toimeentulotukilain mukaan tuen hakijalle käytettäväksi hänen ja hänen perheensä elatukseen. Erityisestä syystä tuki voidaan maksaa tuen hakijan perheenjäsenelle tai tuen saajasta huolehtivalle henkilölle käytettäväksi tuen saajan elatukseen tai muutoin käyttää hänen toimeentulostaan aiheutuvien menojen suorittamiseen. 20 Soittaja ihmetteli kovasti perheelleen tehtyjä laskelmia. Hän koki, että nykyisen viranhaltijan aloitettua perheen toimeentulotukioikeuden arvioinnin vuoden 2015 aikana päätökset ja laskelmat olivat muuttuneet sellaisiksi, etteivät he enää ymmärtäneet niitä ollenkaan. Soittajan sähköt oli katkaistu, koska sosiaalitoimen edustaja ei ollut selvästi kertonut, että sähkölasku pitää maksaa myönnettävällä toimeentulotukivajeella itse. Sosiaalitoimi oli asiakkaan kohdalla jo pidempään maksanut sähkölaskun suoraan laskuttajalle osana myönnettävää toimeentulotukea. 20 Toimeentulotukilaki 1412/1997, 16. 9

14 Koska toimeentulotukilaki edellyttää, että toimeentulotukivaje maksetaan lähtökohtaisesti asiakkaalle itselleen, mielestäni kaikista muista tuen maksujärjestelyistä tulisi sopia selkeästi asiakkaan kanssa ja kirjata käyttöönotettu menettely asiakasta koskeviin asiakirjoihin ja päätökseen. Luottamuksensuojan periaatteella tarkoitetaan muun muassa sitä, että asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että hänelle samojen edellytysten vallitessa annetut päätökset pysyvät ja että viranhaltijan toiminta on johdonmukaista. Myös hallinto-oikeudet ovat ratkaisuissaan arvioineet, että asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että toimeentulotukipäätös tehdään seuraavassakin kuussa samojen sääntöjen ja ohjeiden mukaan kuin edellisessä. Jos käytäntöjä muutetaan, tulee asiasta hallinto-oikeuksien mukaan informoida asiakasta hyvissä ajoin ja niin, että asiakkaalla on tosiasiallisesti asian luonne huomioiden sopiva aika varautua tuleviin muutoksiin. 21 Olen useasti aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että sosiaalihuollon palveluiden myöntämisessä noudatettu menettely voi merkittävällä tavalla edistää tai heikentää kunnan sosiaalihuollon toiminnasta asiakkaille välittyvää kuvaa. Mielestäni johdonmukainen ja linjakas menettelytapa sekä uusien työntekijöiden huolellinen perehdyttäminen mahdollistavat viime kädessä asiakaslähtöisen ja viranomaisen toiminnan tuloksellisen ja tehokkaan hoitamisen. Toimeentulotuen sisäinen soveltamisohje löytyy erittäin huonosti kuntien verkkosivuilta Toimeentulotuen myöntämiseen liittyy merkittävissä määrin kunnan omaa päätäntävaltaa. Useimmat kunnat antavat jonkinlaisen sisäisen ohjeistuksen toimeentulotuen myöntämisessä noudatettavasta menettelystä. Toimeentulotuen soveltamisohjeessa tulisi hallintolain 7 ja 8 pykälissä säädetyn palvelu- ja neuvontaperiaatteen vuoksi selostaa toimeentulotuen hakijoille toimeentulotukihakemuksia käsiteltäessä noudatettavia toimintatapoja. Näin on apulaisoikeusasiamiehen mukaan varsinkin, kun 7 pykälään on lukien lisätty 2 momentti, jonka mukaan viranomaisella on nimenomainen velvollisuus tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa. 22 Julkisuuslaki edellyttää, että viranomainen edistää toimintansa avoimuutta ja tässä tarkoituksessa laatii muun muassa oppaita ja muita julkaisuja palveluistaan ja ratkaisukäytännöstään. Viranomaisen on lisäksi tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista. Viranomaisten on huolehdittava siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat ovat tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä tietoverkoissa taikka muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla. 23 Vaikka osa sopimuskunnista (Hattula, Hämeenlinna, Hausjärvi ja Loppi) käsitteli toimeentulotuen soveltamisohjeisiin liittyviä seikkoja vuonna 2015 lautakuntaelimessä, sopimuskuntien verkkosivujen perusteella toimeentulotuen sisäinen soveltamisohje löytyy ainoastaan Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta 24. Pidän Hämeenlinnan ratkaisua erittäin myönteisenä ja julkisuuslain sekä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisena. 21 Selvitys hallinto-oikeuksien toimeentulotukea koskevista päätöksistä vuosilta Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:15, s Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu , dnro OKV/1401/1/ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, Hämeenlinnan kaupunki. [Viitattu ]. Saantitapa: 10

15 Perustoimeentulotuen myöntää lukien Kansaneläkelaitos Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen myöntämisestä vastaa Kansaneläkelaitos. Perustoimeentulotukena myönnetään lukien joitakin sellaisia menoeriä, joita vielä vuonna 2015 ja 2016 myönnetään täydentävänä toimeentulotukena. Tällaisia ovat esimerkiksi eronneiden vanhempien kohdalla lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut ja asunnon vaihtoon liittyvät muuttokulut. Uudistuksen tavoitteena on asiakkaiden yhdenmukainen kohtelua riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan toimeentulotuen myöntämisen tehokkuutta yhtenäisen tietojärjestelmän ja sähköisen asioinnin avulla. Perustoimeentulotuen siirtymisen Kelaan on esitetty vapauttavan kuntien sosiaalityöntekijöiden aikaa varsinaiseen sosiaalityöhön. 25 Pidän tärkeänä, että kunnissa käynnistettäisiin vuoden 2016 aikana viivytyksettä toimet sen arvioimiseksi, minkälaisia aikuissosiaalityön työmuotoja ja tehtävänkuvia perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan edellyttää Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Sosiaalityön tarve korostuu, kun asiakkaalla on useita yhtäaikaisia pulmia Sosiaalihuoltolain tarkoittamia sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu esimeriksi sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; kuntoutusneuvonta ja ohjaus; valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. 26 Saan varsin paljon sellaisia yhteydenottoja, joissa yleensä omainen on hyvin huolissaan läheisensä selviämisestä. Näistä yhteydenotoista välittyy monenlaisia ja vaikeasti pelkästään sosiaalihuollon keinoin ratkaistavissa olevia, asiakkaan omaan elämänhallintaan, terveydentilaan ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Äiti soitti 27-vuotiaan poikansa asioissa. Poika oli menettänyt jo kaksi asuntoa lyhyen ajan sisällä mm. kovaäänisen musiikin kuuntelun vuoksi. Kunnan kanssa oli aiemmin sovittu, että toimeentulotukea ei makseta pojan omalle tilille, mutta näin oli kuitenkin jälleen tapahtunut. Äidin kokemuksen mukaan poika ei käyttänyt rahoja vuokrien maksuun. Menettäessään asuntonsa, poika hakeutui asumaan äitinsä luokse. Pojan kanssa oli vaikea hoitaa asioita, koska hän ei vastannut puhelimeen. Äidin mukaan pojalla oli vaikea nettiriippuvuus eikä hän jaksanut osallistua mihinkään työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Äiti kustansi pojan ruoan ja henkilökohtaiset tarvikkeet ja hän pohti, voidaanko kunnasta maksaa pojan toimeentulotukea äidin tilille. Sisar soitti veljensä asioissa. Veli oli aiemmin joutunut puukotuksen kohteeksi. Koska hän oli masentunut ja väkivallasta aiheutunut henkinen trauma oli käsittelemättä, veli olisi sisaren mielestä tarvinnut esimerkiksi tukihenkilön. Veljen oli masennuksen vuoksi hyvin vaikea hoitaa 25 Sosiaalivakuutus 1/2016, s Sosiaalihuoltolaki 1301/2014,

16 asioitaan ja asioida viranomaisen luona. Sisar koki, että kunnan sosiaalitoimi oli jättänyt hänen veljensä tilanteen selvittämisen ja veljen auttamisen tekemättä. Vuoden 2013 sosiaalibarometrissä on esitetty arvioita väestön hyvinvoinnista. Raportin vastaajat kokivat, että heikentyneen hyvinvoinnin väestöryhmiä ovat erityisesti päihde- ja huumeongelmaiset, mielenterveysongelmista kärsivät ja työkyvyttömät. Näistä kuitenkin erityisesti eri tyyppiset päihdeja mielenterveysongelmat olivat kokonaisuutena tuntuvasti merkittävämpiä ilmiöitä, sillä ne näyttäytyivät vastauksissa tyypillisesti osana laajempaa toimeentulovaikeuksien ja elämänhallinnan ongelmavyyhtiä. 27 Äiti oli huolissaan 37 -vuotiaasta pojastaan, jolla oli äidin mukaan vaikea peli- ja päihderiippuvuus. Poika oli ollut työttömänä yli 10 vuotta, eikä hän äidin mukaan pystynyt enää työllistymään. Äiti oli itse monisairas. Vanhempi halusi neuvoja, onko äidillä mitään turvaa, kun aikuinen lapsi jumittuu kotiin palveltavaksi, varastaa lääkkeet ja huijaa rahat. Päihtyneenä poika oli myös väkivaltainen. Vanhempi epäili, että pojalla olisi jokin neurologinen erityispiirre, jota poika ei kuitenkaan suostu itse tutkituttamaan tai hakeutumaan hoitoon. Toisen vanhemman ansiotulot ja vaikeus painostuksen alla kieltäytyä rahan antamisesta mahdollistivat pojan rahankäytön. Väitöstutkimuksessa on osoitettu, ettei työttömien heikentynyttä työkykyä ja kuntoutuksen tarvetta riittävästi tunnisteta tavanomaisissa palveluissa. Eniten työkykyä heikensivät mielenterveyden häiriöt. Työkyvyn tukitoimista ilmeni eniten tarvetta psykiatriseen hoitoon ja ammatilliseen kuntoutukseen. Päihdehoidon tai -kuntoutuksen tarvetta todettiin selvästi vähemmän. 28 Tutkimuksen havainto oli, että monialaisella työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnilla tunnistettiin sellaisia työkykyä heikentäviä tiloja, jotka olivat jääneet tavanomaisissa palveluissa tunnistamatta. Nykyisten terveyspalveluiden kapea-alainen sairauksista lähtevä näkökulma vaikuttaa olevan osasyy pitkäaikaistyöttömien syrjäytymiseen myös hoito- ja kuntoutuspalveluista. Monimuotoisia toimintakykyongelmia ja niiden taustalla olevia sairauksia ei riittävästi tunnisteta eivätkä vaikeasti työllistyvät näin ollen tule ohjatuiksi hoidon tai kuntoutuksen piiriin. Suomen kunnat maksavat joka kuukausi yli 30 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksia. Joukossa on runsaasti myös sellaisia, joiden työkykyä olisi mahdollista parantaa hoidolla ja kuntoutuksella. 29 Jos henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii, sosiaaliviranomaisella on edelleen mahdollisuus selvittää henkilön tilannetta ja olosuhteita myös menemällä tämän kotiin tai muuhun olinpaikkaan, viimekädessä poliisin virka-avulla Eronen ym. (2013). Sosiaalibarometri 2013, Ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Helsinki 2013, s Kerätär, Raija (2016). Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Yliopistollinen väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu. Saantitapa: 29 Kerätär, Raija (2016). Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Yliopistollinen väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu. Saantitapa: 30 Ns. vanha sosiaalihuoltolaki 710/1982, 41. Milloin sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan eikä sosiaalihuollon tarve muutoin ole selvitettävissä, sosiaalityöntekijällä on oikeus ( ) toimielimen määräämän johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräyksestä huollon tarpeen selvittämiseksi päästä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan. Milloin asuntoon tai olinpaikkaan pääseminen estetään, on sosiaaliviranomaisen pyydettävä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 22 :ssä tarkoitettua virka-apua poliisiviranomaiselta. Säädös on uuden sosiaalihuoltolain voimaantulosta huolimatta edelleen voimassa. 12

17 Kuntouttavaan työtoimintaan liittyy omia erityiskysymyksiään Vuoden 2015 aineistossa näkyi aiempaa runsaammin myös kuntouttavaan työtoimintaan kytkeytyviä seikkoja. Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan asiakaslakia, minkä vuoksi kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla on mm. laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa omien palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen, oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista kyseissä tilanteessaan ja oikeus tarkistaa itseä koskevat asiakirjat sekä tehdä kohtelustaan tai palvelun laadusta muistutus 31. Henkilö oli pitkän työttömyyden jälkeen ohjattu 55 -vuotiaana kuntouttavaan työtoimintaan. Työpaikassa edellytettiin tietynlaisten työkenkien käyttöä, eikä työtoimintaan voinut ollenkaan tulla ilman sinne sopivia kenkiä. Koska erikoiskengät olivat varsin kalliit, henkilö ei kyennyt niitä tulojen vähyyden vuoksi hankkimaan. Ao. erikoiskenkiä ei saanut käytettyinä. Henkilölle oli ilmoitettu, että kuntouttavasta työtoiminnasta poisjääminen voi aiheuttaa hänelle työttömyysturvan karenssin. Henkilö koki, että hän ei tarvitse ko. kenkiä missään muualla myöhemmin ja toivoi siksi, että kunnassa luotaisiin jonkinlainen järjestelmä tällaisia tilanteita varten. Minulle on välittynyt, että osassa sopimuskunnista kuntouttavassa työtoiminnassa tarvittavista työvaatteista aiheutuvat kulut korvataan kuntoutujalle, jotta tämä voisi osallistua asianmukaisesti työtehtäviin. Sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottanut omainen ihmetteli miehensä kohdalla tehtyä ratkaisua. Mies oli ollut jo noin 7 vuotta työttömänä. Omaisen mukaan häneltä oli edellytetty kuntouttavaan työtoimintaan osallistumista 5 päivänä viikossa 6 tuntia kerrallaan. Miehelle tuli joitakin poissaoloja mahavaivojen ja stressireaktion vuoksi. Hän sai lopulta sairauslomaa mahahaavan vuoksi, mutta kuntouttava työtoiminta lopetettiin "luvattomien poissaolojen vuoksi". Soittajan mukaan jokaisesta poissaolosta oli sairauslomatodistus. Toimeentulotuessa perusosaa oli alennettu 20 prosenttia ensin kahdelle kuukaudelle ja sen jälkeen heti 40 prosenttia. Soittaja ihmetteli, voidaanko perusosaa alentaa, kun puoliso oli esittänyt sairauslomatodistukset. Perusosan alentamisen yhteydessä ei ollut tehty suunnitelmaa. Perusosan alentaminen on säädetty toimeentulotukilaissa tarkasti. Perusosan alentamisen yhteydessä on lähtökohtaisesti aina laadittava suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentaminen voidaan tehdä lain mukaan vain, jos alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. 32 Hallituksen esityksessä suunnitelmaa koskien korostetaan, että suunnitelman teolla on tarkoitus saada aikaan paras mahdollinen palvelukokonaisuus asiakkaan tilanteen selvittämiseksi 33. Janakkalassa on todettu, että toimeentulotuen hakijoiden joukossa on alle 29 -vuotiaita nuoria aikuisia jopa kolmasosa (35 %) kuukaudesta riippuen. Joukossa on paljon niitä nuoria, joiden perusosaa joudutaan alentamaan esimerkiksi työnhaun tai muun työvoimahallinnon osoittaman toimenpiteen laiminlyönnin vuoksi. 34 Janakkalassa on huomattu, että asiakkaan auttaminen, suunnitelman tekeminen ja ohjaaminen pois toimeentulotuen asiakkuudesta on vaikeaa, jos asiakkaita ei tavata riittävästi Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, 4 3 momentti. 32 Toimeentulotukilaki 1412/1997, HE 137/ Janakkalan perusturvalautakunta, 69. Tilannekartoitus toimeentulotuesta. [Viitattu ] Saantitapa: 35 Edellä mainittu viite. 13

18 Ehdotan kunnille harkittavaksi keinoja, joilla sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen asemaa voitaisiin kunnissa vahvistaa siten, että erityishuomio kohdistettaisiin henkilöihin, joilla on useita yhtäaikaisia tuen tarpeita. Sosiaalityöntekijään ei saa aina halutessaan yhteyttä On varsin tavallista, että sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottavat kokevat, että puhelinaikana on vaikea saada sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan yhteyttä. Asiakas saattaa haluta keskustella nimenomaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, koska hänelle on selvinnyt, ettei esimerkiksi etuuskäsittelijä voi ottaa hänen erityistilanteeseensa kantaa. Käsitykseni on, että sopimuskuntien aikuissosiaalityöntekijöiden puhelinajat ovat varsin lyhyitä tai niitä ei pidetä kaikkina viikon arkipäivinä. Akaassa puhelinaika sekä sosiaalityöntekijöille että etuuskäsittelijöille on vain maanantaista keskiviikkoon tunnin kerrallaan. Urjalassa puhelinaika sosiaalityöntekijälle ja etuuskäsittelijälle on kaikkina arkipäivinä tunnin. Puhelinnumerot löytyvät kaikille työntekijöille. Hattulassa aikuissosiaalityön sosiaalipalveluohjaajalla on arkisin tunnin puhelinaika, mutta kaikilta osin yhteydenottoaikoja ei ole määritelty. Hattulan verkkosivuilta löytyy kuitenkin kaikkien työntekijöiden puhelinnumerot. Hämeenlinnassa saa toimeentulotukiasioissa puhelinneuvontaa arkisin klo 9-15 välisenä aikana. Sosiaaliohjaajan tai etuuskäsittelijän tavoittaa joka arkipäivä tunnin ajan. Sosiaalityöntekijän tavoittaa Hämeenlinnassa huonommin, sillä heille on puhelinaika vain kolmena arkipäivänä viikosta tunnin ajan. Janakkalassa joka arkipäivä olevien tunnin mittaisten sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsittelijöiden puhelinaikojen lisäksi voi saada erillistä toimeentulotukiasioihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa toimeentulotukiasioissa klo välisenä aikana. Hausjärven verkkosivuilta löytyvät vain nimikkeet ja puhelinnumerot, mutta ei työntekijän tai viranhaltijan nimeä. Hausjärvellä sosiaaliohjaajalla ja etuuskäsittelijälle on puhelinaika arkisin tunnin ajan. Lisäksi kunnan sosiaalitoimistossa annetaan päivystysluonteista neuvontaa arkisin klo Lopella aikuissosiaalityön asioissa puhelinaika palvelusihteerille ja sosiaaliohjaajalle on joka arkipäivä tunnin ajan. Lopella työntekijöiden tai viranhaltijoiden nimet näkyvät verkkosivuilla tehtävän kohdalla vain osittain. Puhelin ei palautteiden perusteella aina hälytä varattua, vaan hälyttää normaalisti ilman, että siihen vastattaisiin. Mikäli sosiaalityöntekijä on estynyt vastaamasta puhelinaikana puhelimeen, puhelu ei kaikissa tilanteissa siirry toiselle työntekijälle tai kunnan vaihteeseen, jolloin asiakas jää epätietoisuuteen siitä, milloin hän voisi ottaa uudelleen yhteyttä. Eräässä tilanteessa soittaja koki, ettei myöskään hänen kirjallisiin pyyntöihinsä päästä tapaamaan sosiaalityöntekijään reagoitu kunnassa mitenkään. Jos asiakas ei saa yhteyttä työntekijään puhelimella, hän saattaa lähestyä työntekijää suojaamattomalla sähköpostilla tai soittaa useille eri työntekijöille kuormittaen niukkoja puhelinaikoja entisestään. Asiakaspalautteen perusteella asiakkaat eivät usein saa mitään tietoa siitä, onko heidän sähköpostinsa tullut perille tai johtaako viesti viranomaisessa toimenpiteisiin. Viranhaltija ei voi käsitellä salassapidettäviä asiakasasioita tavallisella sähköpostilla. Viranomaisen on kuitenkin viipymättä ilmoitettava sähköisen asiakirjan (esimerkiksi sähköpostin) vastaanottamisesta lähettäjälle Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003, 12 1 momentti. Lisäksi sosiaalihuollon palvelujen antajien on noudatettava lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) lukien. Laissa säädetään muun muassa lokitietojen tarkastusoikeudesta. Asiakkaalla ao. lain 18 :n nojalla oikeus saada asiakastietojensa käsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen antajalta kirjallisesta pyynnöstä viivytyksettä lokirekisterin perusteella maksutta tieto siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste. 14

19 Pidän erittäin tärkeänä, että asiakkaalla on mahdollisuus puhelimella joustavasti saada yhteys joko sosiaaliohjaajaan tai sosiaalityöntekijään. Ehdotan kunnille harkittavaksi takaisinsoittopalvelun käyttöönottoa aikuissosiaalityössä ja /tai harkitsemaan ns. turvapostin käyttöönottoa salassapidettävien asioiden käsittelyä varten Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Lastensuojelua koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet hieman edellisestä vuodesta. Yhteydenottaja on lasta tai nuorta koskien useimmiten hänen vanhempansa tai muu sukulainen. Kuvio 4: Lastensuojelua koskeneet yhteydenotot vuosina , kpl ja % kaikista yhteydenotoista ,8 7,9 10,2 12, ,4 11,2 11,1 7,7 4,6 6,8 3, kpl % Lasta tavataan ennen lastensuojelun asiakkuutta ilman vanhempia Olen viimeisen kahden vuoden aikana saanut useita yhteydenottoja, joissa oudoksutaan lastensuojelun työntekijän tapaa tavata lastensuojelutarpeen selvittämisvaiheessa lasta tai nuorta ilman tämän huoltajan läsnäoloa ja/tai ilman keskustelua huoltajan kanssa. Lastensuojelun työntekijä saattoi työparin kanssa mennä tapaamaan nuorta tämän kouluun koulupäivän aikana kertomatta tai informoimatta asiasta vanhempia mitenkään etukäteen. Vanhemmille ei ollut selvinnyt, merkittiinkö lasta koskeviin asiakirjoihin ne syyt, joiden vuoksi lasta tavattiin ilman huoltajan suostumusta. Huoltajien tehtävistä on säädetty laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sen mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajat myös edustavat lasta, ellei laissa ole toisin säädetty. Ennen päätöksentekoa huol- 15

20 tajien tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lapsen näkemykset ja toiveet tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. 37 Lastensuojelulain mukaan lapsen henkilökohtaisten tapaamisten järjestämisessä on pyrittävä yhteistoimintaan huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön kanssa. Sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on tarvittaessa oikeus tavata lapsi myös ilman huoltajan suostumusta, jos sen arvioidaan olevan lapsen ikä, kehitys tai olosuhteet muutoin huomioon ottaen lapsen edun mukaista. Lasta koskeviin asiakirjoihin on kirjattava syyt, jotka ovat edellyttäneet lapsen tapaamista vastoin huoltajan suostumusta. Huoltajalle on ilmoitettava tapaamisesta, jollei se ole selvästi vastoin lapsen etua 38. Vaikka lapsi olisi jo lastensuojelun asiakas, eivät avohuollon toimenpiteet vaikuta huoltajien oikeudelliseen asemaan. Huoltajilla on ennen lastensuojelun asiakkuutta ja avohuollon tukitoimien aikana oikeus päättää lapsen henkilökohtaisista asioista, asumisesta, kasvatuksesta, mukaan lukien lapsen suhteesta hänelle läheisiin ihmisiin. Lastensuojeluviranomaisella ei eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan ole oikeutta päättää lapsen huoltolaissa tarkoitetuista asioista, ellei lasta ole sijoitettu kiireellisesti tai otettu viranomaisen huostaan. Lapsen mielipiteen selvittäminen ja ottaminen huomioon on ensisijaisesti huoltajien asia. 39 Apulaisoikeusasiamies arvioi, että lastensuojelulain tarkoittamalla tavalla lapsen tapaamisessa on pyrittävä yhteistoimintaan huoltajan kanssa. Lastensuojelun asiakkuuden aikana on tärkeää, että myös lapsen mielipide selvitetään ja otetaan huomioon. Lapsen tapaamisesta on lastensuojelulaissa säädetty erikseen. Lain 29 pykälän 3 momentissa on säädetty niistä edellytyksistä, joiden vallitessa sosiaalityöntekijä voi tavata lasta ilman huoltajan suostumusta. Syyt tällaiseen menettelyyn on kirjattava lapsen asiakirjoihin. Tällöinkin huoltajalle tulisi apulaisoikeusasiamiehen mukaan ilmoittaa tapaamisesta. Poikkeuksena on tilanne, jolloin ilmoittaminen olisi selvästi lapsen edun vastaista. Sosiaalihuollon viranomaisella ei ole oikeutta sivuuttaa huoltajan oikeutta päättää huollossaan olevan lapsen henkilökohtaisista asioista lapsenhuoltolain 4 pykälän mukaisesti. 40 Lastensuojeluilmoituksesta ei aina kerrota ilmoituksen kohteelle Minulle välittyy, että ilmoitusvelvollinen viranomainen ei aina kerro ilmoituksen kohteelle, että aikoo tehdä lastensuojeluilmoituksen tai on jo sellaisen tehnyt. Toisinaan lastensuojeluilmoituksissa on epätarkkuuksia, joiden tarkistaminen ja estäminen käsittääkseni olisivat olleet viranomaisilmoittajalle mahdollista. Asiamieheen yhteyttä ottanut isä kertoi, että päivähoito oli tehnyt hänen 5-vuotiaasta lapsestaan lastensuojeluilmoituksen. Ilmoitukseen oli virheellisesti merkitty, että lapsen isä on lapsen toinen huoltaja. Kuitenkin lapsen äiti oli yksinhuoltaja-asemassa. Huoltaja-asemalla tai sen puuttumisella on lastensuojelussa suuri merkitys, sillä se vaikuttaa muun muassa vanhemman mahdollisuuteen vaikuttaa lasta koskeviin ratkaisuihin avohuollossa. 37 Laki lapsen huollosta ja tapaamisesta 361/1983, Lastensuojelulaki 417/2007, 29 3 momentti. 39 Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu dnro 2806/4/14. Saantitapa: 40 Edellä mainittu ratkaisu. 16

21 Sain palautteen, jossa perheen lapsen asioissa oli juuri ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa pidetty lasten ja perheiden ehkäisevissä palveluissa moniammatillinen neuvottelu yhdessä lastensuojelun, päivähoidon ja muiden kasvatusammattilaisten kesken. Neuvottelun kuluessa perheelle ei millään tavoin tuotu esille, että päivähoidosta saatetaan neuvottelussa yhteisesti asetetuista tavoitteista huolimatta tehdä lastensuojeluilmoitus. Perhe ihmetteli ilmoituksen teon ajankohtaa ja sisältöä, koska siinä asiakkaan käsityksen mukaan ole myös monia asiavirheitä. Perhe koki, että tieto ilmoituksesta tuli aivan puun takaa. Eräässä tilanteessa vanhempi oli yhdessä lastensa kanssa hakenut toimeentulotukea. Asiakkaalle oli tarjottu maksusitoumusta ruokaan, mitä tämä ei ollut pitänyt tarpeellisena. Yllättäen muun asian käsittelyn yhteydessä selvisi, että perheestä oli tehty kuntaan lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksesta ei ollut aiemmin tullut mitään yhteydenottoa asiakkaalle eikä asiakkaalle ollut selvitetty, mistä ilmoituksessa oli kysymys. Asiakkaalle oli jäänyt käsitys, että ilmoitus lastensuojeluun tehtiin aiemman, toimeentulotukiasiaan liittyvän puhelinkeskustelun perusteella. Asiakkaalle ei ollut selvinnyt, missä viranomaisasemassa ilmoittaja oli tai kuka hän oli. Lastensuojeluilmoituksen lisäksi uudessa sosiaalihuoltolaissa säädetään yhteydenotosta sosiaalihuoltoon asiakkaan tai tämän perheen tuen tarpeen arvioimiseksi 41. Lastensuojeluilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen sosiaalihuoltolain säädöksen mukaisesti ja ilmoittanut yhteydenoton syyt. Edellä kuvatussa tilanteessa asiakkaalle ei ollut selvinnyt, tekikö viranhaltija mahdollisesti sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun ilmoituksen. Myös tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta on ilmoitettava asiakkaalle. Palautteiden perusteella on myös tilanteita, että lastensuojeluilmoituksen sisältöä ei ole näytetty eikä ilmoituksen kohteelle ole selvinnyt, mikä taho ilmoituksen on tehnyt. Toisinaan ilmoittaja itse haluaa, että ilmoittajan henkilötiedot salataan. Ilmoitusvelvollinen ilmoittaja (viranomainen) ei voi pyytää, että hänen yhteystietonsa salattaisiin. Mahdollinen salaaminen voi koskea vain kansalaisen tekemää ilmoitusta. Asiakkaan ja viranomaisen tavoitteet eroavat toisistaan Asiakkaiden palautteesta välittyy, että lastensuojelussa on hyvin tavallista asiakkaan ja viranomaisen suuretkin näkemyserot asiakkaan tuen tarpeista tai asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Eräässä tilanteessa asiakas oli erittäin pahoillaan siitä, että hänen ja hänen puolisonsa sekä päihdekuntoutusyksikön edustajien käsitystä päihteettömyystavoitteen saavuttamisesta ei lastensuojelussa uskottu tai sitä vähäteltiin. Tämän seurauksena puolisot kokivat olevansa erittäin tiukan valvonnan alaisena eikä jatkosuunnitelmia päästy perheen mielestä rakentamaan riittävän hyvässä yhteishengessä. Sosiaalihuoltolaki, joka tuli voimaan lukien edellyttää, että asiakkaalle tehtävään asiakassuunnitelmaan kirjataan muun muassa asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään. Suunnitelmaan tulee merkitä myös tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskeva tiedot. 42 Mielestäni on tärkeää, että asiakkaan kanssa yhteisesti määritellään realistiset tavoitteet esimerkiksi suhteessa vanhemman päihteiden käyttöön. Tavoitteiden tulisi käsitykseni mukaan olla asiakkaalle 41 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), 39 2 momentti 6 ja 7 kohdat. 17

22 ymmärrettäviä ja kohtuullisia sen hetkisessä elämäntilanteessa. Mitä konkreettisempia tavoitteet ovat, sitä helpompi niiden toteutumista on käsittääkseni arvioida. Huolellisella dokumentoinnilla voidaan käsittääkseni myös vähentää, vaikkakaan ei kokonaan poistaa, asiakkaan ja viranomaisen erilaista käsitystä asiakkaan elämänhallintataidoista ja tuen tarpeista. Asiakkaan oma näkemys tuen tarpeistaan ja niiden muuttumisesta on kuitenkin aina huolellisesti kirjattava asiakasta koskeviin asiakirjoihin ja asiakassuunnitelmaan 43. Perhetyön tavoitteet ja toimintatavat ovat asiakkaille yhä epäselviä Kunnissa lastensuojelun perhetyötä järjestetään sekä ostamalla sitä yksityisiltä palveluntuottajilta että tuottamalla palvelua itse. Saan edelleen palautetta, jonka mukaan lastensuojelun asiakasperhe ei ole toivonut (lastensuojelun) perhetyötä ja on kokenut joutuneensa ottamaan sitä vastaan vastoin tahtoaan. Olen saanut myös palautteita, että perhetyöntekijän persoonalliset toiminta- ja vuorovaikutustavat koetaan kielteisesti. Sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneen vanhemman lapset olivat 7 ja 5 -vuotiaita. Perhe oli ollut lastensuojelun asiakkaina noin 1 ½ vuotta. Soittaja koki, että perhetyötä oli painostettu ottamaan vastaan, vaikka he eivät olisi sitä halunneet. Palvelua oli myönnetty jo noin vuoden, mutta soittaja ei tiennyt, oliko palvelu ostopalvelua vai kunnan omaa toimintaa. Perhetyötä myönnettiin 2-3 kertaa viikossa, mutta soittajalle oli täysin epäselvää, mitä tarkoitusta varten perheessä käydään tai mitä tavoitteita perhetyölle oli asetettu. Soittaja koki, että hän ei itse eikä hänen perheensä hyötynyt palvelusta millään tavoin. Omia tai alaikäistä huollettavaa koskevien salassapidettävien tietojen saamisessa on puutteita Sosiaalihuollon asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus tutustua itseään ja alaikäistä huollettavaansa koskeviin salassapidettäviin tietoihin. 44 Näitä voivat olla esimerkiksi asiakaskertomukset, asiakassuunnitelmat ja erilaiset viranomaisen laatimat lausunnot. Lastensuojelun asiakkaana olevat ovat kokeneet ongelmia omia tai huollettavaansa koskevien tietojen saamisessa tai tietojen luovuttamismenettelyssä on ollut puutteita. Minulle on välittynyt, että kunnilla on vaikeuksia noudattaa julkisuuslaissa säädettyjä ehdottomia määräaikoja. Asiakas oli eräässä tilanteessa tehnyt julkisuuslain 11 pykälän mukaisen asianosaisen tietopyynnön. Siinä vaiheessa kun hän oli sosiaaliasiamieheen yhteydessä, oli tietopyynnön jättämisestä kulunut jo yli neljä viikkoa, mikä on laissa säädetty enimmäisaika tietojen luovutukselle 45. Eräässä palautteessa soittajalla oli käräjäoikeuden vahvistama tietojensaantioikeus. Soittajan käsityksen mukaan hänellä siitä huolimatta oli vaikeuksia saada nähtäväkseen lastaan koskevia asiakirjoja. Toisessa tilanteessa oli järjestetty neuvottelu osittain sen vuoksi, mitä perhetyöntekijä oli kertonut 43 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 37 1 momentti 3 kohta; SHL 39 2 momentti 6 kohta; asiakaslaki (812/2000) 4 2 momentti ja 8 2 momentti. 44 Asiakaslaki, 11 1 momentti: Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeus saada tieto asianosaisena ja oikeus saada tieto asiakasta itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvussa säädetään. 45 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, 14 4 momentti. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia tai jos muu niihin rinnastettava syy aiheuttaa sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Alleviivaus SL. 18

23 perheen tilanteesta. Kun vanhempi pyysi neuvottelusta muistiota, hänelle todettiin, että sen saa vain erikseen kirjallisesti pyytämällä. Mikäli kunta edellyttää kirjallista pyyntöä itseä koskevien tai asianosaisasemaan liittyvien asiakirjojen saamisessa, täytyy viranhaltijan opastaa ja neuvoa asiakasta menettelyssä. Julkisuuslaki ei edellytä pyynnön esittämistä kirjallisesti, vaikka kirjallista pyyntöä voi asiakkaan oikeusturvan kannalta pitää perusteltuna. 46 Minulle on välittynyt, ettei kaikissa sopimuskunnissa ole julkisuuslain mukaiseen tietojen pyytämiseen tarkoitettua lomaketta. Erään sopimuskunnan viranhaltija antoi asiakkaalle Hyvinkään kaupungin logolla varustetun lomakkeen, koska kunnalla ei ollut käytössään omaa lomaketta. Asiakkaalle saattaa myös paljastua, että lastensuojelussa on perheestä tietoja, joita asiakas ei ole itse kertonut. Minulle on välittynyt, että asiakas saattaa olla hyvin hämmentynyt siitä, mistä eri paikoista lastensuojelu voi pyytää asiakasta koskevia tietoja ja millä menettelyllä. Eräälle asiakkaalle oli tullut yllätyksenä, että hänen terveystietonsa oli pyydetty ja saatu pitkältä ajalta. Koska terveydenhuolto oli luovuttanut käytännössä kaiken hallussaan olevan aineiston, lastensuojeluun oli mennyt tieto muun muassa useita vuosia aiemmin tehdystä umpisuolenleikkauksesta. Asiakas ihmetteli, mikä merkitys tiedolla oli lastensuojelun tarpeen arvioinnissa. 47 Viranomaisella on velvollisuus kertoa asiakkaalle, mistä se voi saada tai hankkia asiakasta koskevia tietoja. Asiakaslain 12 pykälän 2 momentin mukaan asiakkaalle on annettava tieto siitä, mistä muualta ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia siitä riippumatta, antaako asiakas niihin suostumustaan vai ei. Asiakkaalle on saman säädöksen mukaan varattava tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin samoin kuin tilaisuus antaa asiassa tarpeellista selvitystä. Asiakkaan asiakirjoihin on myös aina tehtävä merkintä siitä, mistä eri tahoilta asiakasta koskevia tietoja on saatu 48. Kirjaaminen vaatii erityistä huolellisuutta Sain erityisesti lastensuojelua liittyen palautteita, jotka koskivat asiakkaasta tehtyjen merkintöjen asianmukaisuutta. Palautteiden suuri määrä johtunee osittain siitä, että lastensuojelussa myös pyydetään omia ja huollettavan tietoja verrattain usein nähtäväksi. Eräässä tilanteessa soittaja koki, että lasta koskeviin asiakirjoihin tehdyt kirjaukset oli tehty yksipuolisesti toisen osapuolen kertoman mukaisesti. Soittaja ihmetteli, miksi kirjaamisvaiheessa ei mietitä, mitä asiakirjoihin laitetaan ylös. Mikäli asiakas pyytää omien tietojensa täydennystä ja/tai korjausta, minulle on välittynyt, että muutoksia tai täydennyksiä tehdään harvoin. Tietojen muuttamiseen tai korjaamiseen ei minulle välittyneen käsityksen mukaan ole katsottu olevan aihetta tai tapahtumista koetaan olevan liian pitkä, jotta 46 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 621/1999, 13 2 momentti. Pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää. 47 Julkisuuslaki 20 1 momentti: ( ) Terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. Alleviivaus SL. 48 Asiakaslaki 812/2000, 28 ; laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015,

24 korjaamiseen voitaisiin katsoa olevan edellytyksiä. Kunnan on annettava korjaamis- tai täydennyspyyntöön kieltäytymistodistus, jos se katsoo, ettei asiakkaan esittämiä muutoksia voi toteuttaa. Ehdotan kunnille harkittavaksi toimia, joilla erityisesti turvataan tietojen pyytämisessä ja luovuttamisessa noudatetun menettelyn asianmukaisuus. Käsittääkseni lastensuojelussa kuten muussakin sosiaalihuollon asiakastyössä tulisi pyrkiä ns. avoimeen dokumentaatioon eli asiakaskirjausten tekemiseen asiakkaan läsnä ollessa asiakkaan nähden. Minulle on välittynyt, että Riihimäellä on aloitettu avoin dokumentaatio lastensuojelussa. Pidän tätä erittäin myönteisenä. Tapaamisten ja yhteydenpidon toteuttaminen herättää epätietoisuutta Vaikka lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle kiireellisen sijoituksen tai huostaanoton vuoksi, lapsella tai nuorella on lähtökohtaisesti vahva oikeus pitää yhteyttä hänelle läheisiin henkilöihin. Minulle välittyy, että vanhempi kokee toisinaan voimakkaasti, että yhteydenpitoon liittyvät järjestelyt eivät ole asianmukaisia tai yhteydenpitoa tosiasiallisesti rajoitetaan jollakin tavoin ilman yhteydenpidonrajoituspäätöstä. Asiakas voi myös kokea, että esimerkiksi tapaamisista linjattiin liian ankarasti ao. henkilön vallitseviin olosuhteisiin nähden. Eräässä tilanteessa 1 ½ ja 6 vuotiaat lapset oli sijoitettu kiireellisesti. Lapsia koskevissa asiakassuunnitelmissa oli sovittu, että lasten äiti tapaa lapsia 2 viikon välein 3 tuntia valvotusti. Äidille oli kerrottu, että sijoituksen alussa toimitaan aina näin. Vaikka äiti oli suostunut suunnitelmassa järjestelyyn, oli hän asiaa jonkin aikaa mietittyään tullut toisiin ajatuksiin. Asiakkaalla on oikeus muuttaa käsitystään yhteydenpidon määrästä, tavasta ja paikasta. Jos suunnitelmassa sovittu ei vastaa esimerkiksi vanhemman käsitystä yhteydenpidon määrästä, hänelle on annettava muutoksenhakukelpoinen yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös, jos viranomainen arvioi, että rajoittamiselle on lastensuojelulain 62 pykälässä säädetyt edellytykset. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan. 49 Eräässä tilanteessa 10-vuotias lapsi on sijoitettu perhehoitoon. Vanhempi koki, että yhteistyö perhekodin äidin kanssa oli erittäin vaikeaa. Vanhempi koki, että hän ei pysty luottamaan sovittuihin asioihin, koska sovitut asiat toimivat sijaisperheessä vain hetken muuttuakseen pian. Vanhemman mukaan viimeisimmässä asiakassuunnitteluneuvottelussa ei sovittu yhteydenpidon muotoja tai määriä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä oli vanhemman käsityksen mukaan siirtänyt tapaamisista sopimisen ja niiden määrittelyn perhekodin vanhemmalle. Vanhempi koki, ettei tämä toiminut ollenkaan. Erään palautteen mukaan vanhemmalle oli määritelty tapaaminen vain kerran kuukaudessa. Mikäli tämä tapaaminen esimerkiksi lapsen tai tapaavan vanhemman sairauden vuoksi estyi, tapaamiskerta jäi kokonaan toteutumatta eikä sitä korvattu mitenkään. Vanhempi koki, että sijoitetun lapsen ja vanhemman vuorovaikutus oli niukkaa ja vaikeaa, mitä erityisesti toteutumattomat tapaamiset entisestään korostivat. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa 50. Lapsen 49 Lastensuojelulaki 417/2007, Lastensuojelulaki 417/2007, 54 2 momentti. 20

25 hoitoa ja huolenpitoa järjestettäessä sekä päätettäessä lapsen yhteydenpidosta on pyrittävä hyvään yhteistoimintaan lapsen, hänen vanhempansa ja huoltajansa kanssa. Sijaisperheissä noudatetuissa toimintamalleissa on ajoittain puutteita Perhehoidolla tarkoitetaan hoidon ja muun osa-ja ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Perhehoitolain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon tavoitteena on muun muassa edistää hoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. 51 Minulle välittyy nykyisin selvästi enemmän puutteita sijaisperheisiin kuin lastensuojelulaitoksiin liittyen. Erityisen paljon puutteita vaikuttaa olevan joissakin sijaisperheissä noudatetuissa menettelytavoissa. Lapsen uskonnollinen kasvatus on vanhemman vastuulla Eräässä tilanteessa 10-vuotias, vaikeasti psyykkisesti oireileva lapsi oli sijoitettu perhehoitoon. Hän oli jonkin ajan kuluttua sijoituksesta kertonut vanhemmalleen, että hän oli yhdessä sijaisperheen kanssa ollut helluntaiseurakunnan tilaisuudessa. Huoltajat olivat kuitenkin ilmoittaneet, että toivovat lapsensa uskonnollisen kasvatuksen noudattavan evankelis-luterilaisen kirkon oppeja ja niihin liittyvät tilaisuudet olivat sallittuja. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 14 artiklassa on turvattu vanhempien oikeus lastensa uskonnonja omantunnon vapauden ohjaamiseen lapsen kehitystason mukaisella tavalla. Lastensuojelulain 45 pykälän perusteella sosiaalihuollon viranomaisille ei siirry oikeutta päättää lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta. Lapsen huoltajilla on siis oikeus sijaishuollon aikana päättää lapsen uskontokunnasta ja tähän liittyvästä uskonnollisen kasvatuksen järjestämisestä samassa laajuudessa kuin ennen huostaanottoakin. Toimielimen on tämän takia sijoituspaikkaa valitessaan ja siellä annettavaa sijaishuoltoa valvoessaan huolehdittava myös siitä, että lapselle annettava kasvatus, mukaan lukien uskonnollinen kasvatus, ei loukkaa lapsen eikä hänen huoltajiensa oikeuksia eikä ole sisällöltään lapsen edun vastaista. 52 Puhelinkeskustelun kuuntelu ja tekstiviestien lukeminen Sain myös palautteita, joista voi päätellä, että sijaisperheissä joskus kuunnellaan sijoitettujen lasten ja nuorten puheluita. Erään palautteen mukaan sijaisvanhempi oli antanut ymmärtää, että hän raportoi kuulemansa perusteella lapsen ja vanhemman kanssakäymisestä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Lastensuojelulaki ei mahdollista puheluiden kuuntelua rajoitustoimena 53. Sijaisperheäiti oli eräässä tilanteessa ilmoittanut lapsen huoltajalle, että kaikki lapselle tulevat viestit tulee lähettää hänen matkapuhelimeensa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sijaisvanhemmalla olisi mahdollisuus lukea kaikki viestit ennen niiden näyttämistä lapselle tai nuorelle. Lastensuojelulaki mahdollistaa tietyssä tilanteessa lapsen lähettämän tai hänelle osoitetun yksittäisen kirjeen tai siihen rinnastettavan muun luottamuksellisen viestin lukemisen ja pidättämisen tai muun 51 Perhehoitolaki 263/2015, 1 ja Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu , dnrot 3050/4/14 ja 3119/4/ Lastensuojelulaki 62 2 momentti 2 ja 4 kohdat. 21

26 lähetyksen tarkastamisen ja pidättämisen 54. Kyseessä on lastensuojelulain tarkoittama rajoitustoimi, josta pitää antaa rajoittamispäätös. Vanhemmalle ei ollut annettu yhteydenpidon rajoittamispäätöstä. Sopimuskunnat käyttävät sijaisperhehoitoa laajasti ja toimeksiantosopimuksia tehdään eri puolille Suomea. Palautteiden perusteella on edelleen sijaisperheitä, joille ei ole selvää ns. kasvatuksellisen ja kielletyn rajoituksen välinen ero. Sijoittajakunnan velvollisuutena on valvoa sitä, että sijaisperheessä tunnetaan ja tunnistetaan kasvatuksellisen ja lainvastaisen rajoituksen ero. Perhehoitajalain uudistus, joka tuli voimaan lukien, mahdollistaa myös ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin 55. Esitän vakavan huoleni joissakin yksittäisissä sijaisperheissä noudatetusta menettelystä. Ehdotan kunnille harkittavaksi kirjallisen ohjeistuksen laatimista perhehoitajille. Itsenäistymisvarat tulisi kohdistaa nuoren itsenäistymiseen liittyviin menoihin Kun lapsi tai nuori on sijoitettuna kodin ulkopuolelle, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain kerrytettävä varoja lapsen tuloista. Itsenäistymisvaroista säädetään lastensuojelulain 77 pykälässä 56, jossa on viittaussäännös asiakasmaksulakiin. Kunnan on huolehdittava, että kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen lapsen tai nuoren itsenäistymisvarat tosiasiassa käytetään lapsen itsenäistymistä tukevaan toimintaan tai hankintoihin. Hallituksen esityksessä näitä tarpeellisia menoja voivat olla esimerkiksi oman asunnon kalustus, työpaikan saamiseksi tarvittavat hankinnat kuten matkakortti, opiskelun edellyttämä materiaali ja muut perustellut menot. Kunnan on kuitenkin huolehdittava ennen itsenäistymisvarojen maksamista siitä, että esimerkiksi lapsen tai nuoren perustarpeista asumisen järjestelyissä huolehditaan riittävällä tavalla, mikäli lapsella itsellään ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja asumisen perushankintoihin 57. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana. Säännöksen tarkoituksena on edistää lapsen tai nuoren oikeusturvaa ja varmistaa se, että tarvittaessa voidaan arvioida, onko toimielin huolehtinut asianmukaisesti itsenäistymisvarojen kerryttämisestä ja niiden maksamisesta Lastensuojelulaki 62 2 momentti 3 kohta. 55 Perhehoitajalaki 22 2 momentti. 56 Lastensuojelulaki 77. Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. Säännös on luonteeltaan minimisäädös ja kunta voi siten varata lapsen varoista ja saamisista suuremmankin osan lapsen itsenäistymistä varten. 57 HE lastensuojelulaiksi 252/ HE lastensuojelulaiksi 252/

27 Jos nuoren ja sosiaalityöntekijän välillä vallitsee erimielisyys itsenäistymisvarojen käytöstä tai niiden maksamisesta on asiassa tällöin tehtävä hallintopäätös, joka voidaan saattaa muutoksenhakua koskevien säännösten mukaisesti muutoksenhakuelimen tutkittavaksi 59. Kunnan varoista maksettavien itsenäistymisvarojen määrä vaihtelee Jos lapsella ei ole sellaisia tuloja, joista itsenäistymisvaroja voisi kerryttää tai jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa 60. Itsenäistymisvaroja pitäisi varata ja maksaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti; todellisuudessa aiheutuvien lapsen tai nuoren itsenäistymistä tukevien tai sitä edesauttavien kustannusten mukaisessa laajuudessa 61. Lapsille kerrytetään itsenäistymisvaroja eri tavoin kunnasta riippuen ja kunnilla on erilaisia menettelytapoja asiaan liittyen. Esimerkiksi Hausjärvellä tarkennettiin vuonna 2014 itsenäistymisvaroihin liittyvää menettelyä mm. pankkitien avaamisen ja siihen liittyvän hallinnoinnin osalta 62. Kunnat saavat itselleen hyvin eri tavalla tuloja siitä riippuen, kerryttävätkö ne lapselle itsenäistymisvaroja esimerkiksi elatusavusta ja elatustuesta, vai käytetäänkö kaikki sijaishuoltona annettavan hoidon korvaukseksi. Mikäli kunta ei peri sijaishuoltona järjestetyn hoidon korvauksena esimerkiksi vanhemmille vahvistettua elatusapua tai lapselle tulevia muita tuloja, vastaavat vanhemmat lapsen edunvalvojina näiden tulojen käytöstä. Vanhemmat eivät säästäne näitä tuloja lapsen myöhempää käyttöä varten. 63 Jos lastensuojelua järjestää toinen kunta, ei perinnän osalta ehkä toimita erityisen aktiivisesti, koska sijaishuollon kustannukset saadaan kuitenkin kokonaisuudessaan periä toiselta kunnalta. Mikäli kunta on aktiivinen lapsen tulojen perinnässä, kertyy lapselle käytännössä aina myös itsenäistymisvaroja. 64 Selvitin kuntakyselyssä, minkä verran kunnan kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle tai nuorelle maksetaan itsenäistymisveroja sopimuskunnissa niissä tilanteissa, että lapselle tai nuorelle ei ollenkaan kertyisi omista tuloistaan itsenäistymiseen tarkoitettuja varoja. Lastensuojelulaki tai asiakasmaksulainsäädäntö ei määrittele itsenäistymisvarojen vähimmäis- eikä enimmäismääriä, vaikka kerrytettävien varojen määrää nostettiin nykyisessä lastensuojelulaissa prosentista 40 prosenttiin. 59 HE lastensuojelulaiksi 252/ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista 734/1992, 14 1 momentti. 61 Räty, Tapio (2015). Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. 3. uudistettu painos. Edita Publishing Oy, Porvoo; ss Hausjärven perusturvalautakunta , 37. [Viitattu ]. Saantitapa: 63 Saastamoinen, Kati. Nuoren asema sijaishuollon jälkeen. Edilex-uutisia Edellä mainittu artikkeli. 65 Lastensuojelulaki 417/

28 Taulukko 2: Sopimuskunnissa itsenäistymisvaroina maksettava euromäärä, jos lapsella tai nuorella ei ole kertyneitä varoja Akaa Urjala Hattula Hämeenlinna Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Tukena myönnetään vähintään 1500 euroa, tarpeen mukaan myös enemmän. Ei juurikaan tarvetta kunnan maksamalle tuelle, koska lapsilla ja nuorilla on hyvin itsenäistymisvaroja. Myönnetään mm. vuokravakuus, oppikirjoihin 100 euroa/vuodessa, ensiasunnon hankintoihin 200 euroa yksinasuvalle ja 400 euroa perheelliselle. Ei velvoiteta opintolainan nostamiseen euroa Ei ole mitään euromääräisiä rajoja tukemiselle vaan tapaukset harkitaan yksilökohtaisesti. Itsenäistymässä olevan nuoren asumiseen on tuettu takuuvuokrassa, joskus myös kahdessa takuuvuokrassa. Asunnon kalustamiseen annetaan tukea eli nuoren kanssa hankitaan välttämättömät huonekalut ja kodin tarvikkeet. Ensimmäisen tutkinnon suorittamista peruskoulun jälkeen tuetaan ja opiskelumenot korvataan eikä velvoiteta ottamaan opintolainaa. Harrastuksiin tuetaan noin 600 eurolla/vuosi ja nuoren ja sukulaisten tapaamisia tuetaan euroa Tarve ratkaisee, ei ylä- eikä alarajaa. Enintään 2500 eurolla yhteensä. Vähän käytännön tapauksia eikä tilastoitua tietoa käytettävissä, joten esitetty tieto on arvioitu. Tuen määrä ja tarve ovat vaihdelleet yksilökohtaisesti, mutta kunnassa on noudatettu oikeutta tietyn suuruisiin lakisääteisiin itsenäistymisvaroihin euroa Taulukko osoittaa, että jälkihuollettavan nuoren asema on riippuvainen kunnasta, jonka jälkihuollon piirissä hän on. Vertailun vuoksi todettakoon, että Jyväskylässä myönnettiin 1500 euroa kodin hankintoihin ja lisäksi pesukone, mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Lisäksi tuetaan nuoren harrastusmenoihin 35 euroa kuukaudessa ja maksetaan tämän opiskelukulut, mukaan lukien tietokone sekä tuetaan matkoihin läheisten luo noin kerran kuukaudessa. Äänekoski maksoi vuonna 2014 silloisen perhehoitajan käynnistämiskorvauksen määrän (2887,51 euroa). Jämsä ja Kuhmoinen maksoivat itsenäistymisvaroja sijoituksen pituudesta riippuen siten, että jos sijoitus oli kestänyt alle 10 vuotta, tuettiin 1500 eurolla ja jos sijoitus kesti yli 10 vuotta, tuki oli 2000 euroa. 66 Ennen nykyistä lastensuojelulakia itsenäistymisvarojen enimmäismäärä oli sidoksessa perhehoitajalle maksettavaan käynnistämiskorvaukseen. Vuonna 2015 perhehoitajalle maksettavan käynnistämiskorvauksen 67 enimmäismäärä oli 2916,43 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Kuntien vastausten perusteella osa kunnista maksaa selvästi tätä summaa alhaisempaa summaa. Minulla on käsitys, että mitä enemmän itsenäistymisvaroja kertyy, sitä vähemmän nuorelle myönnetään muuta taloudellista tukea. Minulle on myös välittynyt, että jälkihuollossa oleville toisinaan myön- 66 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen raportteja 40/2014, s Perhehoitajalaki 263/2015,

29 netään toimeentulotukea hänen perusmenoihinsa ja toisinaan nuoren erilaisia (perus)menoja katetaan hänen itsenäistymisvaroistaan ilman lain tarkoituksen huomioonottamista tai johdonmukaista ja perusteltua linjausta. Jos (kerrytettyjä) itsenäistymisvaroja on vain vähäinen määrä ja toimeentulotukea haetaan selkeästi perushankintoihin tai lapsen tai nuoren elämiseen, itsenäistymisvaroja ei tulisi lähtökohtaisesti huomioida lainkaan käytettävissä olevina varoina toimeentulotukea määrättäessä. Toimeentulotulotuen tarvetta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon jälkihuollon tarkoitus. 68 Ehdotan kunnille harkittavaksi, että kunnissa linjataan itsenäistymisvarojen ja toimeentulotuen suhde selkeästi. Lisäksi ehdotan, että kunnissa arvioitaisiin, voitaisiinko kunnan varoista maksettavien itsenäisvarojen määrä sitoa perhehoitajalle maksettavaan käynnistämiskorvaukseen Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelusta säädetään uuden sosiaalihuoltolain 19 pykälässä 69. Säädös on pääosin saman sisältöinen kuin vanhassa sosiaalihuoltolaissa 70. Erikseen uudessa sosiaalihuoltolaissa on todettu, että lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi mahdollista. Sosiaaliasiamiehelle tuleva, lapsiperheiden kotipalvelua koskeva palaute on toistaiseksi varsin vähäistä. Kun siitä ollaan yhteydessä, palautteen antaja yleensä kokee, että palvelua ei saa riittävästi perheen tarpeisiin nähden, sen saaminen on epävarmaa ja /tai yksittäiset käynnit on odottamatta peruutettu. Joistakin palautteista minulle välittyy, että jos kunta myöntää kotipalvelua maksuttomana palveluna, se samalla myös jonkin verran enemmän rajaa palvelun saamisedellytyksiä ja/tai palvelun sisältöä. Perheeseen oli syntynyt kolmoset aiemmin syntyneen lapsen lisäksi. Sosiaaliasiamieheen yhteydenottohetkellä perheen vanhemmat ja lähiverkosto kokivat, että heidän voimavaransa olivat jo vähissä. Perhe oli saanut jonkin verran lapsiperheiden kotipalvelua, mutta käynnit oli yhteydenottajan mukaan useasti peruttu ja sittemmin ne olivat loppuneet lähes kokonaan. Kunta oli soittajan mukaan vedonnut resurssipulaan. 68 Räty, Tapio (2015). Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. 3. uudistettu painos. Edita Publishing Oy, Porvoo; s Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 19 1 ja 2 momentit: Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. 70 Sosiaalihuoltolaki 710/1982, 20 ja 21 : Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. 25

30 Lapsiperheiden kotipalveluohjeistus verkkosivuilla toisinaan liian niukkaa Halusin selvittää, miten lapsiperheiden kotipalvelusta kerrotaan kuntien verkkosivuilla. Halusin kohdistaa erityishuomioni verkkosivuihin sen vuoksi, että todennäköisesti suuri osa lapsiperheiden kotipalvelua mahdollisesti tarvitsevista perheistä pystyy käyttämään asuinkuntiensa verkkosivuja. Akaassa on määritelty lapsiperheiden kotipalvelun toimintamuodot. Palvelua myönnetään säännöllisenä ja tilapäisenä. 71 Urjalan verkkosivuilta ei löytynyt mitään tietoa lapsiperheiden kotipalvelusta eikä ohjausta Akaan palveluihin 72. Pidän tätä erittäin merkittävänä puutteena mahdollisten asiakkaiden kannalta. Hattulassa lapsiperheiden kotipalvelun kaksi vakanssia oli aiemmin siirretty sivistyslautakunnan alaisuuteen. Vakanssit siirrettiin takaisin perusturvan alaisuuteen loppuvuodesta Hattula on määritellyt säännöllisen ja tilapäisen lapsiperheiden kotipalvelun sekä niihin liittyvät toimintamuodot. 73 Hämeenlinnassa ja Janakkalassa on määritelty lapsiperheiden kotipalvelun toimintamuodot, mutta verkkosivuilta ei selviä, tarjotaanko palvelua sekä tilapäisenä että säännöllisenä. Hämeenlinnassa on korostettu minulle välittyneiden asiakaspalautteiden perusteella sitä, että lapsiperheiden kotipalvelua ei voida tarjota pidempikestoisesti. Tiettyä aikarajaa ei ole Hämeenlinnan lapsiperheiden kotipalvelun verkkosivuilla asetettu. Janakkalan kunnan verkkosivulta saa tiedon, että kotipalvelua voidaan myöntää enintään noin 3 kuukauden ajaksi. Hausjärvellä on hyvin niukka ohjaus lapsiperheiden kotipalveluun liittyen. Tieto lapsiperheiden kotipalvelusta löytyy myös hankalasti. Pidän tätä erittäin merkittävänä puutteena mahdollisten asiakkaiden kannalta. Lopen verkkosivuilta saatava kuvaus eroaa muista sopimuskunnista siinä, että sivustolla mainitaan lähiverkostolta saatava apu erikseen, kun arvioidaan avun tarvetta. Riihimäellä on erikseen määritelty tilapäinen kotipalvelu. Riihimäellä on linjattu, että jatkuvasta ja säännöllisestä lapsiperheiden kotipalvelusta on kysymys silloin, kun palvelu kestää yli kolme kuukautta tai sen tarve on yli 16 tuntia kuukaudessa 74. Riihimäki käyttää lapsiperheiden kotipalvelusta nimitystä lapsiperheiden kotihoito 75. Käsittääkseni lapsiperheiden kotipalvelusta tulisi käyttää termiä kotipalvelu sosiaalihuoltolain tarkoittamalla tavalla. Olen käsityksessä, että mahdollisten asiakkaiden on helpompi etsiä palvelua koskevia tietoja sosiaalihuoltolaissa omaksuttujen ja eri kunnissa yhdenmukaisesti käytettyjen termien perusteella. 71 Akaan perusturvalautakunta , 60. [Viitattu ]. Saantitapa: 72 Tilanne Hattulan perusturvalautakunta , 40. [Viitattu ]. Saantitapa: 74 Sosiaali- ja terveyslautakunta , 223.[Viitattu ]. Saantitapa: 75 Riihimäen kaupungin verkkosivuilla käytetään sekä kotipalvelu että kotihoito- termejä, kuitenkin siten, että myös lapsiperheiden kotipalvelusta käytetään kotihoito nimitystä. 26

31 Taulukko 3: Lapsiperheiden kotipalveluedellytykset tiivistetysti kuntien verkkosivujen perusteella Kunta Palvelua voidaan myöntää Palvelua ei myönnetä Maksullisuus Akaa 76 Raskauteen tai lastenhoitoon liittyvät vaikeudet; monikkoperheeseen liittyvät vaikeudet; perheenjäsenen kuolema; vanhemman loukkaantuminen/sairaalassa olo; vaikea elämäntilanne (uupumus, ero ym.); vanhemman sairaala/terapiakäynnit. Välttämätön, tilapäinen apu. Siivouksen tarpeeseen; lapsen äkillinen sairastuminen, jos vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan lasta; kotona tehtävä etätyö; opiskelu; vanhempien harrastukset; parisuhteen hoito; henkilökohtaisen avustajan tarve Maksu peritään lukien. Urjala Ei selviä kunnan verkkosivuilta Ei selviä kunnan verkkosivulta Ei selviä kunnan verkkosivulta Hattula 77 Raskauteen ja vauvan hoitoon liittyvät vaikeudet; monikkoperheeseen liittyvät vaikeudet; vanhemman sairaala- tai terapiakäynti; vanhemman äkillinen sairastuminen tai uupumus; vanhemman sairaalassaolo tai loukkaantuminen tai perheenjäsenen kuolema. Painotus perheen arkirutiinien hallinnan vahvistaminen sekä perheen oman toimintakyvyn ja vanhemman jaksamisen tukeminen. Pelkkä siivouksen tarve; lapsen äkilliset sairaustapaukset, jossa vanhemmalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen lapsen hoidon järjestämistä tai lapsen hoitamista varten; lapsen hoidon tarve vanhemman työn, harrastusten tai asioinnin vuoksi; henkilökohtaisen avustajan tarve. Maksuton. Hämeenlinna 78 Raskauteen ja vauvan hoitoon liittyvät vaikeudet; monikkoperheeseen liittyvät vaikeudet; perheenjäsenen kuolema; vanhemman sairaalassaolo, loukkaantuminen tai muu vaikea elämäntilanne; vanhemman äkillinen sairastuminen; yhtäkkinen vanhemman uupumus; vanhemman asiointi, esim. sairaala- tai terapiakäynnit. Lyhytaikainen, akuutti apu. Äkillinen lapsen sairastuminen tilanteessa, jossa vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan lasta; kotona tehtävä etätyö; opiskelu ja luennoilla käynti; vanhempien harrastukset; henkilökohtaisen avustajan tarve; "naapurikin saa kotipalvelua"; työssä käyvien vanhempien lastenhoitotarve; parisuhteen hoito. Maksuton. Janakkala 79 Palvelun tarkoituksena on auttaa vanhempia erilaisissa arkielämän tilanteissa: esim. raskaus tai vauvan hoito; erityishoitoa tarvitseva lapsi; vauvaperheen väsymys; perheen Äkillinen lapsen sairastuminen tilanteessa, jossa vanhemmalla on oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta; kotona tehtävä etätyö; opis- Maksuton. 76 Akaan kaupungin verkkosivut. [Viitattu ]. Saantitapa: 77 Hattulan kunnan verkkosivut. [Viitattu ]. Saantitapa: 78 Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut. [Viitattu ] Saantitapa: 79 Janakkalan kunnan verkkosivut. [Viitattu ] Saantitapa: 27

32 toimintakyvyn heikentyminen; tuki arkirutiinien hallintaan lapsen tai vanhemman sairaalassa olo; vanhemman asiointi, esim. sairaala- tai terapiakäynti; monikkoperheen auttaminen. Tilapäistä (enintään 3 kk) ja ehkäisevää tukea. kelu tai luennolla käynti; vanhempien harrastukset; henkilökohtaisen avustajan tarve; työssä käyvien vanhempien lastenhoitotarve. Hausjärvi 80 Lapsiperheiden kotipalvelu tukee perheiden omatoimista selviytymistä. Kotipalvelua voi saada perheeseen mm. raskauden ja synnytyksen jälkeen, lapsen tai vanhemman sairastuttua tai kun vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea lapsen kasvatuksessa. Ei määritelty. Ei selviä verkkosivulta. Loppi Annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Muodot: palveluseteli, kunnan oma kotipalvelu ja kotipalveluyritykseltä asiakkaalle ostettu kotipalvelu. Äkillisesti sairastuneen lapsen hoito, jos vanhemmalla on oikeus jäädä kotiin hoitamaan lasta; pelkkä siivous; pitkäkestoinen päivittäinen lapsen hoito. Tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa huomioidaan tarpeen kiireellisyys ja mahdollisuus saada muuta apua lähiverkostolta. Maksu peritään. 81 Riihimäki 82 Kotihoitoa voidaan myöntää alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Palvelu on tarkoitettu arkipäiväisissä asioissa ja tilanteissa selviytymisen tukemiseksi. Suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palvelua ei ole mahdollista saada äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon tai pelkästään kodinhoitoon liittyvien tarpeiden perusteella. Ei selviä verkkosivuilta. 83 Lapsiperheiden kotipalvelusta perittävä maksu ei selviä kaikkien kuntien verkkosivuilta Kuten taulukosta neljä näkyy, ei kaikkien kuntien verkkosivuilla kerrota, peritäänkö lapsiperheiden kotipalvelusta asiakasmaksulaissa ja asetuksessa mahdollistettuja maksuja vai ei. 80 Hausjärven kunnan verkkosivut. [Viitattu ] Saantitapa: 81 Asiakasmaksua ei peritä, jos perhe on säännöllisen toimeentulotuen asiakkuudessa. Asiakasmaksua ei peritä myöskään silloin, jos perheen tulot alittavat asiakasmaksuasetuksen maksuttomuuden ylärajan. Lopen perusturvalautakunta , 68. [Viitattu ]. Saantitapa: 82 Riihimäen kaupungin verkkosivut. [Viitattu ]. Saantitapa: 83 Riihimäen verkkosivuilla on määritelty kotihoidon maksut, joiden soveltamisesta lapsiperheisiin ei ole mainintaa. 28

33 Akaassa 84 oli tarkoitus aloittaa maksun periminen lukien, mutta maksut päätettiin saattaa voimaan vasta lukien. Akaan kotipalvelua koskevassa verkkosivustossa kuitenkin todetaan, että palvelu on tällä hetkellä maksutonta. 85 Hattula oli perinyt lapsiperheiden kotipalvelusta aiemmin maksua, mutta päätti poistaa maksun alkaen. Riihimäen verkkosivujen perusteella asiakkaalle saattaa jäädä vaikutelma, että lapsiperheiden kotipalvelu olisi maksuton, koska asiaa ei selvästi verkkosivulla kerrota. Mielestäni lapsiperheiden kotipalvelujen maksuista, kuten muistakin sosiaalihuollossa perittävistä maksuista, on selvästi kerrottava palvelua koskevilla verkkosivuilla tai muissa ohjeissa. Ehdotan, että kunnissa tarpeellisilta osin täydennetään ja muutetaan lapsiperheiden kotipalvelua koskevien verkkosivujen sisältöä. Kunnat järjestävät lapsiperheiden kotipalvelua pääosin omana toimintana Akaassa ja Urjalassa kotipalvelua järjestetään pääosin kunnan omana toimintana ja tarvittaessa ostopalveluna. Akaan osalta ostopalveluna kotipalvelua sai vuonna 2015 vain 6 perhettä. Hattula järjestää kotipalvelua kunnan omana toimintana ja ostopalveluna. Hämeenlinnassa kotipalvelu järjestetään kunnan omana toimintana, mutta erikseen voidaan kotipalvelua ostaa lastensuojelun asiakasperheille. Janakkala ja Hausjärvi järjestävät kotipalvelua vain kunnan omana toimintana, mutta Janakkalassa suunnitellaan palvelusetelin käyttöönottoa lapsiperheiden kotipalveluun. Loppi ja Riihimäki järjestävät kotipalvelua kunnan oman toiminnan lisäksi palvelusetelillä ja Loppi myös yksityiseltä ostamalla 86. Akaassa, Urjalassa, Hausjärvellä, Hämeenlinnassa, Lopella ja Riihimäellä määrärahavaraus lapsiperheiden kotipalveluun oli vuonna 2015 riittävä. Lopella määrärahaa lisättiin vuodelle Hattulassa ja Janakkalassa määräraha ei riittänyt. Ainakin Lopella lapsiperheiden kotipalveluun ei ollut erikseen budjetoitu määrärahoja, vaan määrärahat olivat muun kotihoitoavun sisällä. Kotipalvelussa on perhetyön sisältöjä? Minulle välittyy kuntien lapsiperheiden kotipalvelua koskevien verkkosivujen ja kuntien vastausten perusteella, että lapsiperheiden kotipalvelussa on joissakin tilanteissa perhetyön piirteitä ja/tai perhetyön ja kotipalvelun sisällön tarkemmalle määrittelylle on tarvetta. Sosiaalihuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arjen rutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Perhetyö on pitkäjänteistä, suunnitelmallista, kokonaisvaltaista ja maksutonta lapsiperheiden tukemista Akaan perusturvalautakunta , 60. [Viitattu ]. Saantitapa: 85 Akaan kaupungin verkkosivut. [Viitattu ]. Saantitapa: 86 Lopen perusturvalautakunta , 68. [Viitattu ]. Saantitapa: 87 HE sosiaalihuoltolaiksi 164/2014,

34 Erään kunnan antaman vastauksen mukaan lapsiperheiden kotihoidon kohdentaminen on ollut haasteellista sosiaalitoimen kanssa. Nyt suurin osa lapsiperheiden kotipalvelun asiakasperheistä tulee sosiaalitoimen kautta ja hoitosuhteet muodostuvat kovin pitkiksi. Perheet ovat joskus hyvin moniongelmaisia, eikä lähihoitajan osaaminen aina riitä. Asiakkaalle on merkityksellistä tietää, kumpaa palvelua hänelle myönnetään, muun muassa sen vuoksi, että vain lapsiperheiden kotipalvelusta voidaan periä maksu perhetyön ollessa maksuton palvelu. Perhetyö on myös lähtökohdiltaan pitkäjänteisempää kuin kotipalvelu. Ehdotan kunnille harkittavaksi keinoja, joilla selvemmin erotetaan lapsiperheiden kotipalvelussa ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitetussa perhetyössä noudatetut työskentely- ja toimintamallit toisistaan Vammais- ja kehitysvammapalvelut Vuonna 2015 vammais- ja kehitysvammapalveluita koskien yhteydenottoja oli 85 (kuvio 8). Kaikista vammaispalvelua ja kehitysvammahuoltoa koskevista asiakas- ja omaisyhteydenotoista noin 35 prosenttia kohdistuu Hämeenlinnaan. Muiden sopimuskuntien asiakas- ja omaisyhteydenottojen osuus vaihtelee kunnasta riippuen 3,5 ja 12,9 prosentin välillä. Kuvio 5: Vammais- ja kehitysvammapalveluja koskeneet yhteydenotot vuosina , kpl ja % kaikista yhteydenotoista ,7 12,8 13,6 13,3 6,2 6,9 7,8 8,3 9,1 8,9 3,9 4, Kpl % Asiakkaan kokema toimintavajaus usein suurempi kuin viranomaisen käsitys Vammaispalveluissa eräs merkittävin yhteydenottoja aiheuttava seikka liittyy asiakkaan ja viranomaisen erilaiseen käsitykseen vamman tai sairauden aiheuttamasta haitasta. Mikäli viranomainen tulkitsee vamman aiheuttaman haitan vammaisen arjessa ja arkielämän toiminnoissa vähäisemmäksi kuin vammainen itse sen kokee, vammaispalveluissa se tarkoittaa yleensä asiakkaalle pienempää palvelun määrää tai suppeampaa palveluvalikkoa. Tämä puolestaan voi johtaa muutoksenhakutarpeeseen ja/tai kokemukseen, että vammainen joutuu sinnittelemään palvelulla, joka ei todellisuudessa tue riittävästi arjessa pärjäämistä tai mahdollista omien valintojen tekemistä. 30

35 Mielestäni on tärkeää, että kunnissa hyödynnetään laajasti monialaisen osaamisen 88 lisäksi erilaisia toimintakyvyn mittaamiseen tarkoitettuja keinoja asiakkaan ja/tai hänen omaisensa tai läheisensä haastatteluja ja testattuja lomakkeita tai esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiatietokannassa 89 olevia mittareita. Mielestäni erityisesti vammaispalveluissa saattaisi olla perusteltua harkita sellaista työtiimiä, jossa sosiaalihuollon asiantuntijoiden lisäksi arviointia tekemässä on säännöllisesti myös terveydenhuollon asiantuntijoita (esimerkiksi toiminta- tai fysioterapeutteja). Palvelutarpeen arvioinnin tulee sisältää asiakkaan oma mielipide ja näkemys palvelutarpeestaan 90 ja tämä käsitys on myös kirjattava asiakasta koskeviin asiakirjoihin 91. Ehdotan kunnille harkittavaksi, millä tavoin vammaisen toimintakyvyn arviointi voitaisiin toteuttaa mahdollisimman objektiivisesti ja luotettavasti. Henkilökohtaisen avun tuntimäärä yleisin tyytymättömyyden aihe Henkilökohtaista apua kaikista vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon yhteydenotoista koski noin 20 prosenttia. Yleisemmin yhteydenotto koski sitä, että henkilökohtaista apua oli myönnetty selvästikin vähemmän kuin mitä vammainen oli hakemuksessaan hakenut tai kokenut tarvitsevansa. Myös henkilökohtaisen avun järjestämistapaan liittyen tuli yhteydenottoja. Nämä koskivat esimerkiksi sitä, voiko omainen toimia henkilökohtaisena avustajana 92. Kuljetuspalvelua koskevissa yhteydenotoissa oli kysymys muun muassa vaikeavammaisen omavastuun määrästä. Eräässä tilanteessa asiakas joutui maksamaan yhdensuuntaisesta matkasta 3,30 euroa suunta, mutta sen lisäksi hän joutui maksamaan 1,40 euroa taksin tilauskerrasta. Käytännössä yhdensuuntainen matka tuli siten maksamaan aina vähintään 4,70 euroa. Sain myös palautetta siitä, että eri kunnissa peritään erisuuruisia kuljetuspalvelumatkojen omavastuita 93. Vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista voidaan vaikeavammaiselta henkilöltä periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu 94. Maksu määräytyy ensisijaisesti linja-autoliikenteen taksan mukaan. Lailla ei säädellä vähimmäis- tai enimmäismääriä. Yhteydenotot koskivat myös muun muassa päivätoiminnan järjestämistapaa ja siitä tehtävän erityishuollon päätöksen sisältöä; erityishuoltona myönnettäviä palveluja ja tukitoimia; kehitysvammaiselta perittäviä asiakasmaksuja, kehitysvammaisen asumisen tukea ja asumispaikan vaihtamisuhkaa; tietosuojaa, asunnon muutostöitä, autoavustusta ja ns. vakiotaksioikeutta. 88 Esimerkiksi sosiaalityön ja toiminta- tai fysioterapian osaamista. 89 Toimia. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto. Saantitapa: 90 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 37 1 momentti 3 kohta. 91 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015, 16 ja 17 :t, 92 Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. 93 Asiakkaan käsityksen mukaan Hämeenlinnassa peritään asiakkaalta alle 6 kilometrin matkoilla 3,30 euroa /suunta ja yli 6 kilometrin matkoilla 3,60 euroa/suunta. Riihimäellä omavastuu on 3,20 euroa/suunta ja Turussa 3,00 euroa/ suunta. 94 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992, 6. 31

36 Neuropsykiatristen asiakkaiden asema Olen aiemmissa selvityksissäni tuonut esille eri tavoin neuropsykiatrisesti tai neurokognitiivisesti oireilevien lasten ja nuorten aseman. Minulle on aiemmin välittynyt, että neuropsykiatrisesti oireileva lapsi tai nuori on päätynyt lastensuojelun asiakkaaksi myös sen vuoksi, etteivät sosiaalihuollon peruspalvelut, vammaispalvelut ja/tai terveydenhuollon palvelut ole kyenneet tukemaan tällaisia lapsia ja heidän perheitään riittävästi. Eräässä tilanteessa vanhempi oli huolissaan lievästi kehitysvammaisen täysi-ikäisen poikansa puolesta. Vanhemman mukaan nuori oli menettänyt asuntonsa usein eikä voinut asua itsenäisesti. Nuorella oli tulona eläke. Vanhemman mukaan nuori tarvitsi jonkinlaista tukea arkeensa ja asioiden hoitamiseen, mutta äiti ei voinut ilman nuoren myötävaikutusta hoitaa asioita sosiaalihuoltoon päin eikä äidille kerrottu nuoren tilanteesta. Nuori itse ei ollut halukas osallistumaan omaa tilannettaan koskeviin neuvotteluihin ja hän peruutti sähköpostilla sovitut tapaamisajat. Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolkuja koskeneissa tutkimushaastatteluissa nousi esiin ryhmiä, jotka jäävät palvelujärjestelmässä väliinputoajiksi. Eräs ylilääkäri toi esiin lievästi kehitysvammaiset nuoret, joilla on lisäksi esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä tai autismin kirjon piirteitä. Nämä nuoret voivat olla kehitysvammahuollon piirissä, mutta kehitysvammahuollon näkökulmasta he ovat toimintakyvyltään hyvällä tasolla. Psykoterapiat eivät palvele näitä nuoria, sillä terapia edellyttää kykyä keskustella ja sanoittaa asioita. Muita väliinputoajaryhmiä ovat sellaiset nuoret, joilla ei ole omaa hoitomotivaatiota tai he, jotka eivät täytä nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon sisäänottoedellytyksiä, mutta perustasoltakaan ei löydy sopivia palveluita. 95 Minulle välittyy ajoittain yhä, että palveluiden yhteensovittaminen ja koordinointi on neuropsykiatristen lasten ja nuorten kohdalla haastavaa tai hoitopolku näyttäytyy lastaan tai nuortaan edustavalle vanhemmalle epäjohdonmukaisena tai katkoksellisena. Eräässä tilanteessa vanhempi oli erittäin huolissaan 24-vuotiaasta aikuisesta lapsestaan, jolla oli diagnosoitu Touretten oireyhtymä ja autismin kirjon piirteitä. Yläkoulussa alkanut kiusaaminen oli johtanut lopulta siihen, että nuori ei enää ollut uskaltanut mennä kouluun. Hänellä oli takanaan vammaispalvelujen järjestämiä useita asumiskokeiluja eri paikoissa, myös kehitysvammaisten asumisyksiköissä, vaikka hänellä ei ollut kehitysvammadiagnoosia. Ajoittaisten vaikeiden psyykkisten oireiden vuoksi hän oli ollut tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa. Nuorelle ei kyetty tarjoamaan hänen tarpeisiinsa vastaavaa hoiva- ja asumisratkaisua, minkä vuoksi vanhempi koki olevansa velvoitettu ottamaan nuori luokseen asumaan ja vastaamaan hänen voimakkaan psykoosilääkityksensä seurannasta ja valvonnasta. Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolkuja selvittäneen raportin havaintojen mukaan erikoissairaanhoito kokee, että perusterveydenhuollon tasolta ei joka kunnassa löydy tarvittavaa osaamista, aiheesta kiinnostunutta ja työhön sitoutunutta henkilökuntaa ja resursseja. Nuoria ei aina pystytä palauttamaan erikoissairaanhoidosta perustason vastuulle esimerkiksi seurannan puutteiden vuoksi Lämsä ym. (2015). Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Kelan tutkimusosaston työpapereita 78/2015, s Lämsä ym. (2015). Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Kelan tutkimusosaston työpapereita 78/2015, ss

37 Raportti osoitti myös, että asiakkaiden tarpeiden huomioiminen ja institutionaalisesta ajattelusta irtautuminen edellyttäisi palvelumuotojen uudistamista ja kehittämistä. Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten kohdalla tämä tarkoittaa hoidon viemistä nuorten arkeen, ryhmämuotoiseen toimintaan siirtymistä, koutsauksen kehittämistä ja vanhempien aktiivista mukanaoloa nuorten hoidossa. 97 Minulle välittyy toistuvasti, että neuropsykiatrisista oireista kärsivät lapset ja nuoret eivät kaikkialla saa tarpeen mukaista tutkimusta tai kuntoutusta. Koska neuropsykiatrisista oireista kärsivillä on usein monia erilaisia tuen tarpeita, heidän tilannettaan tulisi useissa tapauksessa selvittää ja edistää monialaisen asiantuntemuksen ja eri viranomaisten yhteistyön turvin Vanhustenhuolto Kuvio 6: Vanhustenhuollon yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle vuosina , % ja kpl kaikista yhteydenotoista kpl % ,8 10,3 9,2 9,1 6,6 8,3 6,8 8,7 8,9 9,2 14,6 12,5 11, Asiakasmaksujen määräämisen tavat ja perusteet ovat yhä epäselviä Olen useasti kiinnittänyt huomiota siihen, että asiakasmaksujen määräytymisen perusteet erityisesti tehostetussa palveluasumisessa herättävät jatkuvasti tyytymättömyyttä. Vuoden 2015 vanhustenhuoltoa koskeneista yhteydenotoista 34 prosenttia koski jollakin tavoin asiakasmaksuja ja näistä suurin osa palveluasumisen maksuja. Tehostetun palveluasumisen todelliset maksut (vuokra, ateriat, hoiva, tukipalvelumaksu, lääkkeet) muodostuvat usein suuremmaksi kuin asukkaan maksuvara. Minulle vuonna 2015 tulleissa palautteissa vuokrien määrä vaihteli 234 ja 583 euron välillä kuukaudessa (keskimäärin 418,60 /kk). Ateriapaketti vaihteli 14,50 ja 17,40 euron välillä vuorokaudessa (keskimäärin 15,88 /vrk). Tukipalvelumaksuna saatettiin periä kiinteä euromäärä (esimerkiksi 60 tai 97 Lämsä ym. (2015). Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa. Kelan tutkimusosaston työpapereita 78/2015, s

38 128 euroa/kk) tai yksittäisiä maksuja (esim. siivous ja pyykkihuolto 5,54 /vrk tai vaatehuolto 7,20 /kpl). Hoivamaksun määräytymisessä hyödynnetään tehostetussa palveluasumisessa yleensä jollakin tavoin kotihoidon maksuperusteita, mutta menettely eri kuntien kesken ei ole yhdenmukainen. Hintojen vertailu on asiakkaille erittäin vaikeaa erityisesti siksi, että varsinkin tukipalvelumaksujen määräytymisperusteet vaihtelevat. Myös varallisuuden vaikutus maksuun tai asiakkaalle jätettävään käyttövaraan vaihtelee kunnasta riippuen. Terveydenhuollon maksukattoon eivät sisälly kotihoidon maksut Palveluasumisen hoivamaksuissa kunnissa yleensä nojaudutaan pääosin asiakasmaksuasetuksessa säädettyihin kotihoidon maksuperusteisiin. Asiakas siirtyy yleensä palveluasumiseen siinä vaiheessa, kun hän ei sairautensa tai toimintakyvyn heikentymisen vuoksi selviä kotonaan kotihoidon turvin. Palveluasumisessa asuminen ja sen myötä suuri palvelutarve aiheuttavat hoidettavalle yleensä varsin suuren maksun. Asiakkaan kokonaismaksurasituksessa tämä ei näy, sillä palveluasumisen maksut eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Myöskään asiakkaan omassa kodissa annettu kotihoito ei kerrytä maksukattoa. Terveydenhuollon maksukatto ei siten ulotu erääseen, merkittävällä tavalla ikäihmisten asemaan vaikuttavaan palvelukokonaisuuteen ollenkaan. Iäkkäillä on usein varsin suuria lääkkeistä tai hoitotarvikkeista aiheutuvia kuluja, joista he vastaavat palveluasumisessa itse. Iäkkään henkilön lääkekuluista osa muodostuu yleensä ns. korvattavista lääkkeistä ja osa sellaisista lääke- tai hoitovalmisteista, joista ei edes erikseen hakemalla saa (täysimääräistä) sairausvakuutuskorvausta 98. Minulle on välittynyt, että kunnissa ei aina huomioida esimerkiksi asiakasmaksun alentamista tai poistamista arvioitaessa näistä ei-korvattavista lääkkeistä ja hoitovalmisteista hoidettavalle aiheutuvia kuluja, jotka voivat vuositasolla olla huomattavia. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta Minulle tuli vuoden 2015 aikana joitakin yhteydenottoja, jotka vastasivat vanhuspalvelulaissa säädettyä ilmoitusta sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoittajat olivat olleet jo myös kuntaan yhteydessä. Palvelutarpeen arvioinnin aloittamiskynnys tulisi mielestäni iäkkään henkilön kohdalla olla hyvin matalalla. Palveluntarpeiden selvittämisestä tulee lain mukaan vastata työntekijä, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta ja iäkkään henkilön toimintakyky on arvioitava monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen 99. Eräässä tilanteessa soittaja oli hyvin huolissaan sisarensa tilanteesta. Sisarelle oli tullut muistiongelmia ja niihin liittyen myös yhteiselämä puolison kanssa oli muuttunut vaikeaksi. Sisar ei 98 Sairausvakuutuslain 5 luvun 1 pykälän mukaan korvattavia lääkkeitä ovat lääkemääräystä edellyttävät sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, joilla on voimassa lääkkeiden hintalautakunnan hyväksymä korvattavuus. Korvattavia lääkkeitä ovat myös sairauden hoitoon lääkemääräyksellä määrätyt lääketieteellisin perustein välttämättömät lääkevalmisteet, joita saa myydä ilman lääkemääräystä ja joille on voimassa lääkkeiden hintalautakunnan hyväksymä korvattavuus. Kansaneläkelaitos voi tarkemmin päättää tarvittavista selvityksistä ja niistä lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta itsehoitolääkkeen korvaaminen vakuutetulle on lääketieteellisesti perusteltua. Saantitapa: 99 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012,

39 tunnistanut itse omaa muistiongelmaansa. Edunvalvojan tarvetta oli aiemmin arvioitu, mutta sille ei ollut vielä tuolloin tarvetta. Soittaja toivoi, että sisaren luokse tehtäisiin kotikäynti palvelutarpeen arvioimiseksi ja tuen myöntämiseksi. Soittaja oli huolissaan äidistään, jolla oli lievä aivovaurio. Hän käytti rollaattoria ja hänellä oli soittajan mukaan päihteiden liikakäyttöä. Äidin miesystävä ei asunut tämän kanssa ja äidin raha-asioita hoiti joku äidin tuttavista. Soittaja epäili, että äiti voi sairautensa vuoksi joutua taloudellisesti hyväksikäytetyksi Monialainen yhteistyö sosiaalihuollon ja muiden viranomaisten välillä Paljon palveluita tarvitsevien palveluiden koordinointi vähentää kustannuksia Sosiaali- ja terveydenhuollossa kustannukset keskittyvät usein pienelle osalle väestöstä. Oulussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, mistä asiakasryhmistä paljon palveluita käyttävät asiakkaat muodostuvat. Paljon palveluja tarvitsevilla on tyypillisesti monia sairauksia, korkea ikä sekä heikko sosiaalinen asema. Pitkäaikaissairaudet on tunnistettu merkittäväksi riskitekijäksi terveyspalvelujen käytön kasvulle. 100 Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että nykyinen erillisiin toimintayksiköihin keskittynyt järjestelmä kykenee huonosti vastaamaan runsaasti erilaisia palveluja käyttävän väestöryhmän tarpeisiin. Tutkimus osoitti, että 10 prosenttia asukkaista kerryttää 81 prosenttia kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät. Kallein kymmenesosa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjistä käyttää neljää palvelukokonaisuutta, kun muu väestö vain yhtä. Paljon palveluita käyttävien palvelukokonaisuuksien tulee tämän vuosi olla hyvin suunniteltuja ja hyvin koordinoituja. Asiakkaiden palvelujen koordinointiin tarvitaan yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea tehokkaasti palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. 101 Tulos antaa viitteitä siitä, että erityisesti sosiaalihuollon asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin ja asiakkaiden palveluiden suunnitteluun sekä tavoitteiden asettamiseen ja niiden seurantaan tarvitaan laajaa monialaista yhteistyötä. Monialaisessa yhteistyössä on vielä kohennettavaa Selvitin kuntakyselyssä kuntien edustajien käsityksiä siitä, miten sosiaalihuoltolaissa edellytetty monialainen yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa sopimuskunnissa sujuu. Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on erityisesti parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä Suomen lääkärilehti 48/2013 vsk. 68; ss Em. artikkeli. 102 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 1 1 momentti 5 kohta. 35

40 Viranomaisten keskinäistä yhteistyötä korostetaan sosiaalihuoltolain lisäksi myös esimerkiksi vammaispalvelulain 12 pykälässä 103, lastensuojelulain 11 pykälän 3 momentissa 104 ja hallintolain 10 pykälässä 105. Alla olevassa taulukossa on esitetty kuntien edustajien vastaukset monialaisten yhteistyön onnistumisesta keskiarvoina 106. Taulukko 4: Monialaisen yhteistyön sujuminen (asteikolla 1 = erittäin huonosti, 2=huonosti, 3=ei hyvin eikä huonosti, 4= hyvin, 5 = erittäin hyvin) Kunnan omien sosiaalipalveluiden kesken (vastauksia 12/16) 3,79 Aikuisten psykiatria (vastauksia 11/16) 2,14 Opetustoimi (vastauksia 11/16) 3,50 Te -toimisto (vastauksia 11/16) 2,86 Perusterveydenhuolto (vastauksia 13/16) 2,96 Kela (vastauksia 12/16) 3,13 Erikoissairaanhoito (vastauksia 13/16) 2,88 Poliisi (vastauksia 11/16) 2,77 Lasten psykiatria (vastauksia 10/16) 2,85 Sosiaalipäivystys (vastauksia 13/16) 3,42 Nuorten psykiatria (vastauksia 10/16) 3,15 Jokin muu, mikä? (vastauksia 1/16) järjestöt ja srk. (1-2); vankeinhoito ja RISE 3 Taulukosta näkyy, että aikuisten psykiatrian kanssa yhteistyön koetaan vastausten perusteella sujuvan heikoiten (2,14). Aikuispsykiatriaan liittyvänä sanallisena arviona esitettiin, että varsinkin ikääntyneitä henkilöitä on vaikea saada psykiatrian palveluiden piiriin. Myös lastensuojelulasten ja -nuorten vanhempien aikuispsykiatrisessa hoidossa koettiin olevan osin merkittäviäkin puutteita. Parhaiten yhteistyön koetaan sujuvan oman kunnan sisällä sosiaalipalveluiden kesken (3,79) sekä opetustoimen (3,50) ja sosiaalipäivystyksen (3,42) kanssa. Monialaiselle yhteistyölle ei aina koeta olevan tarvetta Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa sekä kunnan sosiaalihuollon että muita viranomaisia monialaiseen yhteistyöhön, jos asiakkaan palveluihin tehokkaasti vastaaminen edellyttää esimerkiksi muiden viranomaisten osaamista 107. Sosiaalihuoltoa toteutetaan sosiaalihuoltolain mukaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. 108 Eräässä vastauksessa tuotiin esille, että yhteistyön onnistumista on vaikea arvioida siksi, että yhteistyötä on vähän tai sitä ei esimerkiksi vuonna 2015 ollut ollenkaan. Kela:n kanssa yhteistyötä voi olla 103 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987. Kunnan tulee vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä eri viranomaisten, laitosten, vammaisjärjestöjen sekä muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaisten henkilöiden elinoloihin. 104 Lastensuojelulaki 417/2007. Ks. myös lain 14 : Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen. 105 Hallintolaki 434/2003. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka-avusta säädetään erikseen. 106 Joistakin kunnista vastauksia tuli eri sektoreilta, minkä vuoksi vastauksia on enemmän kuin sopimuskuntia. 107 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 41 1 momentti: Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. 108 Sosiaalihuoltolaki, 41 2 momentti. 36

41 niukasti, mutta silloin kun sitä on ollut, se on toiminut hyvin. Vaikka yhteistyö sinänsä toimisi esimerkiksi lastenpsykiatrian kanssa hyvin, kunnan palveluihin voi tuottaa kuormitusta se, että lastenpsykiatria itsessään ei ole toiminut kovin hyvin. Yhteistyö on joidenkin tahojen kanssa vasta käynnistymässä. Eräässä vastauksessa todettiin, että yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa on käynnistymässä. Toisinaan koetaan, ettei monialaiselle yhteistyölle jonkin tahon kanssa ole tarvetta. Asiakkaiden palvelutarpeet ja niihin vastaaminen on monissa tilanteissa niin vaativia, että sosiaalihuollon tulisi mielestäni ilman lain velvoitettakin tunnistaa monialaisen yhteistyön tarve ja turvautua siihen hyvin herkästi. Ehdotan kunnille harkittavaksi keinoja, joilla kunnissa voitaisiin toimintasektorista riippumatta lisätä ja edistää monialaisen yhteistyön tekemisen paikkoja ja yhteistyön muotoja. Toimenpiteet monialaisen yhteistyön edistämiseksi Kysyin myös, mitä kunnissa on tehty monialaisen yhteistyön edistämiseksi. Yleensä monialaista yhteistyötä oli edistetty kouluttamalla kunnan sosiaalihuollon henkilöstöä (mainintoja 12/16). Oman henkilöstön koulutus on tapahtunut lähinnä omissa tiimeissä ja kokouksissa. Joissakin kunnissa useat työntekijät olivat osallistuneet STM:n järjestämään sosiaalihuoltolain koulutuksiin tai Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tarjoamaan koulutukseen. Lähinnä yhteistyötahoille kohdistui erilaista tiedottamista (mainintoja 8 /16). Tietoa asiasta oli jaettu mm. yhteisissä foorumeissa ja välitetty tietoa internetissä olevista verkkotallenteista. Eräässä vastauksessa tunnistetaan, ettei koulutus tai tiedottaminen kuitenkaan yksin riitä monialaisen yhteistyön rakenteiden luomiseksi: Monialainen koulutus on ollut itse järjestettynä; mukana toimijoita monelta sektorilta. Koulutus ei ole riittävä monialaisen yhteistyön kehittämiselle; tarvetta pienimuotoisille työpajoille on olemassa. Yhteistyökumppaneille tarkoitettu lomake asiakkaan tuen tarpeen arvioimiseksi sosiaalihuollossa oli vielä harvinainen (mainintoja 6/16). Muutamasta vastauksesta ilmeni, että palvelutarpeen arvioinnissa on jo pidempään hyödynnetty monialaista yhteistyötä esim. selvitä-arvioi-sijoita työryhmän toiminnassa. Ns. SAS toimintamuoto on tavallisin ikäihmisten palveluissa, mutta ainakin Hämeenlinnassa mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeen arvioinnissa on oma SAS-ryhmänsä. Pidän tätä erittäin myönteisenä asiana. Miten asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön varmistetaan? Sosiaalihuollon asiakas saa sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita vapaaehtoisuuteen perustuen, eikä häntä voida velvoittaa niiden vastaanottamiseen. Asiakkaalle on asiakaslain mukaan annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen 109. Asiakkaalta itseltään on tämän vuoksi selvitettävä suostumus monialaiseen yhteistyöhön. Mikäli sosiaalihuollon asiakas ei esimerkiksi sairauden vuoksi pysty muodostamaan mielipidettään, asiakkaan tahtoa on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa Asiakaslaki 812/2000, 8 2 momentti. 110 Asiakaslaki 9 : Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa tai sosiaalihuoltoonsa liittyvien muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. 37

42 Kuntien vastausten perusteella asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön selvitetään yleensä suullisesti ja kirjaten asiakastietoihin (mainintoja 10/16) ja/tai kirjallisesti erilliselle lomakkeelle (mainintoja 7/12), joita voi pitää asianmukaisina tapoina. Lomaketta käytettiin erään vastauksen mukaan silloin, kun se on mahdollista. Kunnan jossakin palvelussa saatettiin käyttää lomaketta, vaikka jossakin toisessa saman kunnan palvelussa erillinen suostumuslomake ei ollut käytössä. Suostumus monialaiseen yhteistyöhön saatetaan kysyä myös palveluun hakulomakkeessa (mainintoja 1/16) sekä suullisesti puhelimessa tai kasvokkain (mainintoja 4/12) Muutoksenhaku ja muistutus oikeusturvakeinoina Oikaisuvaatimuksen käsittelyaika voi venyä liian pitkäksi Asiakkaalla on oikeus hakea muutosta viranhaltijan päätöksestä tekemällä oikaisuvaatimus lautakuntaelimelle, yleensä perusturva- tms. lautakunnalle. Oikaisuvaatimus on asiakkaan kannalta tärkeä oikeusturvakeino. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä hallintolain 49 e pykälän mukaan kiireellisenä 111, mutta minulla on ajoittain välittynyt, että oikaisuvaatimuksen käsittelyaika venyy pidemmäksi kuin mitä kiireellisyysvaatimus edellyttäisi. Perustuslain 21 pykälän mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Myös erityislaeissa, kuten toimeentulotukilaissa ja lastensuojelulaissa on säädöksiä kiireellisyysvaatimuksesta 112. Henkilö oli hakenut toimeentulotukea marraskuussa Hän teki siitä oikaisuvaatimuksen , mutta ei vielä ollut saanut oikaisuvaatimukseen ratkaisua. Toimeentulotukea oli haettu syyskuulle Viranhaltija oli ratkaisullaan hylännyt hakemuksen. Hakijan edustaja oli tehnyt oikaisuvaatimuksen viranhaltijan päätökseen jo syyskuussa. Oikaisuvaatimukseen ei ollut mennessä annettu ratkaisua. Urjalassa oli vuoden 2015 aikana vain kolme perusturvalautakunnan kokousta 113. Urjalan kunta vastaa itsenäisesti yhteistoiminta-alueesta huolimatta sosiaalihuollon palveluiden osalta toimeentulotukipalveluiden, lastenvalvojan palveluiden ja lastensuojelun palveluiden järjestämisestä ja niitä koskevasta päätöksenteosta. Urjalan verkkosivuilta ei selviä, kokoontuuko kunnassa perusturvalautakunnan alainen jaosto useammin kuin kolme kertaa vuodessa. Muiden sopimuskuntien osalta perusturvalautakunnat kokoontuvat seitsemästä kymmeneen kertaa vuodessa. Usein salassapidettävät sosiaalihuollon oikaisuvaatimukset käsitellään yleensä lautakunnan alaisissa jaostoissa, mutta verkkosivuilta ei voi suoraan lukea jaostojen kokoontumisaikatauluja. 111 Hallintolaki 434/2003, 49 e. 112 Toimeentulotukilaki 1412/1997, 14 a. Toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu. Lastensuojelulaki 417/2007, 88. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisinä. Ks. myös sosiaalihuoltoasetus 607/1983, 16 2 momentti. [Vanhan] sosiaalihuoltolain 45 pykälän 2 momentissa tarkoitettu asia [oikaisuvaatimus] on käsiteltävä kiireellisenä. Hakasulut SL. 113 Urjalan kunnan verkkosivut. Kokoukset olivat 17.2., ja [Viitattu ]. Saantitapa: 38

43 Mikäli asiakas hakee oikaisuvaatimusmenettelyllä lautakunnalta muutosta viranhaltijan päätökseen, on mielestäni riski siihen, että oikaisuvaatimus ei tule käsitellyksi hallintolain, lastensuojelulain ja toimeentulotukilain tarkoittamalla tavalla kiireellisenä 114, jos kunnan lautakuntaelin tai sen alainen jaosto ei kokoonnu riittävän usein. Muistutusvastaukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota Vuonna 2015 sain useamman palautteen vammais- ja vanhuspalveluita koskien, joissa yhteydenottoja oli erittäin tyytymätön saamaansa muistutusvastaukseen. Useimmiten palautteen antaja koki, että hänen muistutuksessa mahdollisesti esittämiinsä kysymyksiin ei ollut vastattu tai muistutuksen tekijää syyllistettiin voimakkaasti tapahtumista, joiden seurauksena hän oli turvautunut muistutuksen tekemiseen. Kun muistutusvastaus herätti tyytymättömyyttä, muistutuksen tekijä koki usein, että johtavan viranhaltijan tai toimintayksikön esimiehen antamassa vastauksessa puolusteltiin voimakkaasti kunnan tai yksittäisen viranhaltijan toimintaa, torjuttiin muistutuksen tekijän väittämä esimerkiksi työntekijän epäasiallisesta käyttäytymisestä epätotena tai muistutuksen tekijän kokemusta ei pahoiteltu millään tavalla. Näkemissäni tilanteissa muistutusvastauksen pituus vaihteli alle yhdestä A4:stä useisiin sivuihin. Joidenkin toimijoiden muistutusvastauksissa vastaamisen apuna käytetään huomattavan paljon suoraa lakitekstiä. Minä pidän tätä ongelmallisena. Muistutusvastaus saa tällöin herkästi oikaisuvaatimusvastineen luonteen. Asiakkaiden on yleensä varsin vaikea ymmärtää ja sisäistää suoraa lakitekstiä, eikä heille sen vuoksi avaudu, mitä tarkoitusta varten kunnan edustaja turvautuu toisinaan laajaankin suoraan lainsäädösten referointiin. Minulle on välittynyt, että muistutuksen tekijä haluaa yleensä antaa palautetta kunnan jonkin toimintayksikön tai toimintasektorin toimintatavoista, saamastaan kohtelusta tai vuorovaikutuksesta. Jos palaute kohdistuu toimintatapaan, mielestäni kunnassa tulisi pyrkiä muistutusvastauksessa ensinnäkin kuvaamaan kunnan valitsemaa toimintatapaa ja toiseksi arvioimaan objektiivisesti toimintatavassa mahdollisesti olevia muutostarpeita. Jotta muistutusvastaus palvelisi sille asetettuja tavoitteita, muistutusvastauksessa tulee mielestäni aina vastata selkeästi ja ymmärrettävästi kaikkiin muistutuksen tekijän esittämiin suoriin tai epäsuoriin kysymyksiin. Mielestäni muistutusvastauksessa tulisi käyttää suoraa lakitekstiä vain erittäin harkiten. Säädökset tulisi joka tapauksessa aina avata, jos vastaaja haluaa niitä vastauksessaan hyödyntää. Muistutusvastauksessa tulee mielestäni myös aina pahoitella muistutuksen tekijän kokemusta, aivan siitä riippumatta, katsooko muistutukseen vastaaja tapahtumassa olleen mitään moitittavaa tai aihetta toiminnan kehittämiseen. Ehdotan kunnille harkittavaksi, että muistutukseen vastaamisessa otettaisiin huomioon esittämäni näkökohdat. 114 Hallintolaki 434/2003, 49e (581/2010). 39

44 2.8. Sosiaaliasiamiehen kehittämisehdotukset kaikkia kuntia koskien Tämän selvityksen perusteella esitän kunnille harkittavaksi seuraavia toimia: 1. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen aseman vahvistaminen kunnissa esimerkiksi työn sisältöjä arvioimalla ja uudistamalla. Ehdotan kunnille harkittavaksi takaisinsoittopalvelun käyttöönottoa aikuissosiaalityössä ja /tai harkitsemaan ns. turvapostin käyttöönottoa salassapidettävien asioiden joustavaa käsittelyä varten. 2. Sosiaalihuollon salassapidettävien tietojen pyytämisessä ja luovuttamisessa noudatetun menettelyn asianmukaisuuden turvaaminen esimerkiksi täydennyskoulutuksella. 3. Kirjallisen ohjeistuksen laatimista perhehoitajille perhehoitajan oikeuksista ja vastuista sekä perhehoidossa olevan lapsen ja nuoren asemasta esimerkiksi seudullisena tai maakunnallisena yhteistyönä. 4. Itsenäistymisvarojen ja toimeentulotuen keskinäisen suhteen linjaaminen ja sen arviointi, voidaanko kunnan varoista maksettavien itsenäistymisvarojen määrä sitoa perhehoitajalle maksettavaan käynnistämiskorvauksen määrään. 5. Lapsiperheiden kotipalvelua koskevien verkkosivujen täydentäminen ja muuttaminen tarpeellisilta osin. Ehdotan kunnille harkittavaksi keinoja, joilla selvemmin erotetaan lapsiperheiden kotipalvelussa ja sosiaalihuoltolaissa tarkoitetussa perhetyössä noudatetut työskentely- ja toimintamallit toisistaan. 6. Vammaisten ja muiden henkilöiden toimintakyvyn arvioinnin toteuttaminen tarvittaessa monialaisesti ja mahdollisimman objektiivisia ja luotettavia toimintakyvyn mittareita hyväksi käyttäen. 7. Toimintasektorista riippumatta monialaisen yhteistyön muotojen ja yhteistyötilanteiden lisääminen ja edistäminen. 8. Muistutukseen vastaamisesta annetaan kaikkia kunnan toimintasektoreita koskeva yleisohjeistus esimerkiksi sosiaaliasiamiehen kanssa yhteistyössä. 40

45 3 KUNTAKOHTAISET TIEDOT 3.1. Akaa ja Urjala Esittelen Akaan ja Urjalan yhteydenottoja yhdessä, koska Akaa tuottaa isäntäkuntana Urjalalle laajasti palveluja. Yhteydenottomäärät ovat hienoisessa kasvussa. Vuonna 2015 Akaasta tuli yhteydenottoja yhteensä 79 (71 vuonna 2014), joista osa koskee isäntäkuntana tuotettuja palveluita. Toimeentulotukea yhteydenotoista koski 30 (vuonna 2014 näitä oli 35); lastensuojelua 14 (13), lasten huolto- ja tapaamisasioita 2, lapsiperheiden kotipalvelua 1 ja varhaiskasvatusta 0 (yhteensä näitä oli 2 vuonna 2014). Muusta sosiaalityöstä (esim. mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut) yhteydenottoja tuli 8 (2). Muita kuin sosiaalihuoltoa koskevia yhteydenottoja oli 4 (4). Akaan isäntäkuntana tuottamista palveluista vammais- ja kehitysvammapalveluita vuoden 2015 yhteydenotoista koski 3 (2), vanhuspalveluita ja ikäihmisten kotihoitoa 12 (9) ja omaishoidon tukea 5 (4) yhteydenottoa. Minulle välittyi vuonna 2015, että Akaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma heijastui myös sosiaalihuoltoon. Muun muassa omaishoidon tuen osalta päädyttiin tarkistamaan omaishoidon tukeen oikeutettuja. Sosiaalityön johtajan virkaa ei myöskään täytetty pitkäaikaisen viranhaltijan jäädessä eläkkeelle. Asiakaspalautteiden perusteella ei kuitenkaan voi suoraan tehdä sellaista johtopäätöstä, että talouden tasapainottamisohjelma heijastuisi palautteissa. Akaassa toteutetaan vuosina kehittämistyötä lapsiperheiden tukipalvelujen saatavuuden sekä näissä palveluissa työskentelevien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Pidän tätä hyvin myönteisenä. Palautteiden perusteella Akaassa saattaa olla perusteltua johtopäätösosiossa mainittujen kehittämisehdotusten lisäksi varmistua erikseen toimeentulotuen myöntämisessä noudatetusta johdonmukaisesta menettelystä työntekijöiden vaihdostilanteissa. Lisäksi kunnassa saattaa olla tarvetta erikseen arvioida ja kehittää palvelutarpeen arviointia ja palveluiden myöntämistä henkilöille, joilla on useita erilaisia elämänhallintaan ja terveyteen liittyviä pulmia. Urjalasta tuli yhteensä 26 (36 vuona 2014) yhteydenottoa. Näistä toimeentulotukea koskevia yhteydenottoja oli 17 (27) ja lastensuojelua 3 (3). Lasten huolto- ja tapaamisasioita koski 2 (2) yhteydenottoa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koski 3 (1) ja sosiaalihuollon ulkopuolisia asioita 1 (3) yhteydenotto. Muistutuksia Urjalassa tehtiin neljä. Palautteiden perusteella ehdotan johtopäätösosiossa mainittujen kehittämisehdotuksen lisäksi harkittavaksi, että Urjalassa arvioitaisiin mahdollisuuksia myöntää toimeentulotukea joiltakin osin samoin perustein kuin Akaassa ja huomiota kiinnitettäisiin erityisesti mielenterveyskuntoutujien asemaan ja oikeuksien turvaamiseen erilaisissa kunnasta johtuvista syistä tehtävissä asuinpaikan vaihdostilanteissa Hattula Hattulaa koskien yhteydenottoja tuli vuonna 2015 yhteensä 24 (21). Näistä asiakkailta ja omaisilta yhteydenottoja tuli 19. Pidän henkilöstön yhteydenottoja erittäin myönteisenä asiakkaan oikeusturvan edistämisessä. 41

46 Hattula eroaa muista sopimuskunnista erityisesti siinä, että toimeentulotuesta tulee erittäin vähän yhteydenottoja; vuonna 2015 vain 3 (3) sekä siinä, että lastensuojelusta ei kahteen viimeiseen vuoteen ( ) ole tullut yhtään yhteydenottoa. Eniten yhteydenottoja tulee vammais- ja kehitysvammahuoltoa 6 (3) sekä vanhustenhuoltoa ja ikäihmisten kotihoitoa 6 (9) koskien. Lasten huoltoaja tapaamisoikeutta koski 4 (2) ja omaishoidon tukea 2 (1) yhteydenottoa. Sosiaalihuollon ulkopuolisia asioita (terveydenhoitoa, aamu- ja iltapäivätoimintaa ja eläkeoikeutta) koski 3 (3) yhteydenottoa. Kunta ei ilmoittanut vastaanottaneensa muistutuksia. Sosiaaliasiamiehen palautetilaisuus toteutui aikuis- ja perhepalveluiden sekä vammaispalveluiden henkilöstölle joulukuussa Muita kuin johtopäätösosiossa mainittuja kehittämisehdotuksia Hattulan sosiaalihuollolle minulla ei asiakaspalautteiden perusteella ole Hämeenlinna Taulukko 5: Asiatapahtumien määrä eri toimintasektoreilla vuosina 2014 ja Toimeentulotuki Lastensuojelu Lasten huolto ja tapaaminen /elatusasiat/ varhaiskasvatus /lapsiperheiden kotipalvelu Vanhustenhuolto ja ikääntyneiden kotihoito Vammaispalvelut / kehitysvammahuolto Omaishoito Muu sosiaalihuolto (esim. päihdeja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut; kuntouttava työtoiminta) Muut, ei sosiaalihuoltoa Yhteensä Vuosi 2014 Vuosi Toimeentulotuessa asiakkaiden ja omaisten yhteydenottojen määrä vähentyi vuodesta 2014 vuoteen 2015 selvästi (109/87), mutta vuoden 2015 asiatapahtumien kokonaismäärä oli suurempi viranhaltijoiden lisääntyneiden yhteydenottojen vuoksi. Pidän erittäin myönteisenä viranhaltijoiden yhteydenottoja asiakkaiden aseman edistämisessä. Hämeenlinna sai toimeentulotuen määräaikavalvonnassa ajalta huomion kiinnittämisen. Käsittelyviiveitä koskeneet asiamiespalautteet (8) ajoittuivat helmi-, huhti-, elo- ja syyskuulle Erityistä tukea tarvitseviin kannattaa kohdistaa erityishuomiota Aikuissosiaalityössä oli ajalla Arjen Tuen palvelukokeilu. Palvelu ostettiin Hämeenlinnan Erityisasuntosäätiöltä. Asiakkaiden kokemus oli, että palvelu oli auttanut heitä vahvistamaan elämänhallintaa ja sosiaalisten tilanteiden kohtaamista. He olivat saaneet tukea virastoasioiden 42

47 hoitamiseen, etuuksien hakemiseen, talouden suunnitteluun ja hallintaan, laskujen maksamiseen, terveyspalveluihin hakeutumiseen, päihteettömyyteen, ravitsemukseen, kodin ulkopuolelle lähtemiseen sekä kodin siisteydestä huolehtimiseen. Palvelua esitettiin jatkettavaksi. 115 Pidän tämän kaltaisia toimintamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa erittäin myönteisenä erityisesti, kun otetaan huomioon, että käsitykseni mukaan erityistä tukea tarvitsevia 116 voi olla aikuissosiaalityön piirissä varsin paljon. Palautteissa nousevat esille myös mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut (kuten aiempinakin vuosina) ja asumisyksiköissä noudatetut toimintatavat. Eräässä tilanteessa omainen koki, että kuntoutujan kotivierailuja voitiin rajoittaa, jos tämä ei ollut noudattanut asumisyksikön laatimia sääntöjä. Yhteydenottaja on toisinaan omainen, joka saattaa kokea, että hänen suullinen palautteensa ei johda yksikössä mihinkään, minkä vuoksi hän ei enää jaksa asiassa toimia tai laatia asiamiehen avustuksella esimerkiksi muistutusta. Jonkin verran mielenterveyskuntoutujat kysyvät asemastaan yleisemminkin, vaikkapa sairaalasta kotiutumisen yhteydessä. Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvissä palautteissa oli kysymys muun muassa siitä, että asiakkaalle ei hänen käsityksensä mukaan ollut kyetty kertomaan asiallisia perusteita työtoiminnan keskeytymiselle. Vanhustenhuollossa palautteet kohdistuvat jonkin verran aiempaa enemmän omaisten kokemaan huoleen vanhuksen pärjäämisestä kotonaan tai uhasta joutua taloudellisesti hyväksikäytetyksi. Joissakin tapauksissa ikääntyneellä on omaisen mukaan päihdeongelma ja/tai hän ei tunnista alkavaa muistisairautta. Vammaispalveluihin liittyvät palautteet ovat mielestäni vakavia Vammaispalvelua ja kehitysvammahuoltoa koskevat yhteydenotot ovat sisällöllisesti viimeisten 1 ½ vuoden aikana yhdenmukaistuneet. Minulle välittyy erityisesti palvelun saantivaikeudet ja määräaikaiset päätökset. Kun asiakkaalle ei myönnetä palvelua hänen tarpeelliseksi kokemaansa määrää tai ollenkaan, viranhaltijapäätöksen perustelu jää näkemäni perusteella ajoittain hyvin niukaksi tai se perusteellaan vain lakipykälä mainitsemalla avaamatta säädöstä ko. yksilölliseen tilanteeseen nähden. Minulle on välittynyt, että oikaisuvaatimusvaiheessa päätös perustellaan selvästi huolellisemmin. Mielestäni päätös on perusteltava erittäin huolellisesti aina, jos vammaiselle ei voida myöntää palvelua hänen hakemaansa määrää tai päätös on määräaikainen. Perusteluvelvollisuus ei myöskään koske vasta oikaisuvaatimusvaihetta. Kun vammaispalveluiden eräs keskeinen saantiedellytys on vamman pitkäaikaisuus (yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan), on mielestäni kyseenalaista turvautua toistuvasti saman asiakkaan kohdalla määräaikaisiin päätöksiin. Minulle välittyy kunnan omasta toiminnasta selvästi enemmän kielteistä palautetta kuin vammaispalveluiden käyttämistä ostopalveluyksiköistä. Saan palautetta asiakkaiden ja omaisten lisäksi myös vammaispalvelun yhteistyökumppaneilta. Heidän keskeinen viestinsä on, että Hämeenlinna noudattaa monia muita kuntia selvästi tiukempaa linjaa vammaispalveluiden myöntämisessä eikä menettely aina vastaa hyvän hallinnon vaatimuksia. Hämeen- 115 Hämeenlinnan kaupungin terveyden- ja toimintakyvyn lautakunta , 41. [Viitattu ]. Saantitapa: TOLA&pvm=19%2e5%2e2015%2017%3a Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 :n mukaan erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi ( ). 43

48 linna ilmoittaa, että tuomioistuimet eivät laajasti kumoa kunnan tekemiä ratkaisuja, mistä voi kaupungin mukaan päätellä, että kunnan ratkaisut ovat asianmukaisia. Minulle kuitenkin välittyy, että monissa tilanteissa vammaiset eivät jaksa viedä asiaansa eteenpäin tuomioistuimeen muun muassa sen vuoksi, että heidän voimavaransa menevät arjesta selviytymiseen. Hallinto-oikeus on joutunut myös uudestaan ottamaan kantaa asioihin, joihin se on jo aiemmin antanut kyseiselle asiakkaalle myönteisen ratkaisun. Kehitysvammaiset eivät myöskään pysty itse huolehtimaan oikeuksiensa toteutumisesta tai hakemaan muutosta, ellei heillä ole aktiivisia omaisia tai edunvalvojaa. Kehitysvammahuollosta minulle välittyy, että kehitysvammaisten omaisten aktiivisuudella on erittäin suuri merkitys mahdollisten epäkohtien havaitsemisessa ja niiden korjaantumisessa. Eräässä tilanteessa omaiset olivat havainneet puutteita muun muassa yksikön tiedottamisessa ja henkilökunnan yhteystiedoissa, asukkaiden valvonnassa ja muissa toimintakäytännöissä. Olin pyydettynä mukana neuvottelemassa kunnan edustajien, omaisten ja palveluntuottajan edustajien kanssa jatkotoimista. Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojeluun liittyen saan aiempaa vähemmän palautetta hyvän hallinnon vastaiseksi koetuista menettelytavoista. Lastensuojelun yhteydenottojen perusteella tietosuojaan ja salassapidettävien tietojen luovuttamiseen liittyviin menettelyihin liittyy vielä epävarmuutta. Muutama palaute koski sitä, että soittaja koki saavansa lastensuojelusta konkreettista tukea arkeensa liian vähän. Yhä edelleen minulle välittyy, että lastensuojeluun ja/tai lastenvalvojien toimintaan ollaan tyytymättömiä, jos eronneilla vanhemmilla on lapsen huoltoa ja asumista koskeva riita meneillään tai vanhempi muutoin tuntee huolta toisen vanhemman kyvystä vastata lapsen tarpeisiin. Vanhempi saattaa odottaa sosiaaliviranomaiselta sellaista puuttumista, johon tällä ei toimivaltansa perusteella ole mahdollisuuksia. Muistutuksia tehdään aiempaa useammin Lastensuojelussa vastattiin muistutuksiin kuudesti, mutta kahden muistutuksen vastaus koostui useista eri muistutuksista ja ne olivat kaikki saman henkilön tekemiä. Yksi vuonna 2015 lastensuojeluun saapunut muistutus odotti vastausta vielä alkuvuodesta Psykososiaalisissa palveluissa muistutuksia tehtiin viisi; ikäihmisten palveluista kolme; vammais- ja kehitysvammapalveluista kuusi sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista yksi. Aikuissosiaalityö ei ilmoittanut muistutuksia tehdyn. Yhteensä kunnan ilmoittamia muistutuksia oli 22. Lastensuojelussa on huomattu, että sama henkilö saattaa lähestyä toistuvasti kirjelmillä ja toisinaan on vaikea tunnistaa, onko henkilö tarkoittanut kirjelmänsä muistutukseksi. Vammaispalveluihin liittyen sain palautteen, jossa soittaja nimenomaan korosti, ettei hän halua, että hänen kirjelmänsä käsiteltäisiin muistutuksena. Eräässä tilanteessa muistutuksen tekijä oli erittäin tyytymätön vanhustenhuoltoa koskevassa asiassa saamaansa muistutusvastaukseen. Vastaus annettiin ainoastaan yksityisen palveluntuottajan toimesta. Muistutuksen tekijä koki palveluntuottajan vastauksen olleen erittäin syyllistävä. Pidän tärkeänä, että kaupunki vastaisi muistutukseen silloin, kun se kohdistuu kaupungin käyttämään ostopalveluyksikköön. Muistutusten määrä on Hämeenlinnassa kasvussa, vaikka määrät ovat edelleen hyvin vähäisiä kaikkiin sosiaaliasiamiehelle tuleviin yhteydenottoihin nähden. 44

49 3.4. Janakkala Janakkalan yhteydenottomäärä oli asukaslukuunsa nähden myös vuonna 2015 sopimuskuntien alhaisin (29, vuonna 2014 näitä oli 19) 117. Asiakas-ja omaisyhteydenottoja oli 23. Toimeentulotukea koski 8 (8), lastensuojelua 1 (0), lasten huoltoa- ja tapaamista 3 (0), omaishoidon tukea 1 (3), vanhustenhuoltoa ja ikäihmisten kotihoitoa 2 (0) sekä vammaispalvelua 5 (4). Muuta sosiaalityötä (mielenterveyskuntoutujien asema) koski 2 (0) ja sosiaalihuollon ulkopuolista asiaa (perukirjaan liittyvä velkavastuu) yksi yhteydenotto. Janakkala sai toimeentulotuen määräaikavalvonnassa ajalta huomautuksen. Viivästystä toimeentulotuen yhteydenotoista koski 3 asiatapahtumaa toukokuussa Vanhustenhuoltoon tehtiin kaksi muistutusta. Olen edelleen käsityksessä, että kunnan sosiaalihuollossa on hyvin niukasti asiakkaan asemaa ja oikeuksia heikentäviä toimintamalleja. Pidän tätä erittäin myönteisenä Hausjärvi Hausjärveä koskien tuli yhteensä 40 (73) yhteydenottoa vuonna Määrän huomattavaa laskua edellisestä vuodesta selittää selvimmin toimeentulotukea (15 vuonna 2015; 21 vuonna 2014) ja vanhustenhuoltoa ja ikäihmisten kotihoitoa koskevien yhteydenottojen (12 vuonna 2015; 25 vuonna 2014) selvä vähentyminen. Olen käsityksessä, että toimeentulotuen yhteydenottojen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi kunnassa tehty johtavan viranhaltijan rekrytointi. Vanhustenhuollossa kunnassa on toteutettu Koivumäen asumisyksikön toiminnan systemaattista arviointia ja korjaustoimia. Pidän näitä myönteisenä. Vanhustenhuollossa näkyvät selvimmin tällä hetkellä palveluasumisen maksujen määrittelyperusteet ja maksun alentamisessa noudatettu menettely. Ehdotan kunnalle johtopäätösosiossa mainittujen kehittämisehdotusten lisäksi harkittavaksi keinoja täsmentää asiakasmaksujen määrittelyssä ja maksun alentamisessa noudatettua menettelyä vastaamaan paremmin lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteita. Lastensuojelua yhteydenotoista koski 1 (4), vammaispalvelua ja kehitysvammahuoltoa 6 (11), omaishoidon tukea 1 (2), päihdehuoltoa ja kuntouttavaa työtoimintaa kumpaakin yksi yhteydenotto (vuonna 2014 muuta sosiaalityötä koski 2 yhteydenottoa). Sosiaalihuollon ulkopuolisia asioita koski 3 (5). Muistutuksia kuntaan tehtiin yksi. Olin pyydettynä keskustelemassa kunnassa lapsiperheiden palveluihin, vanhustenhuoltoon ja vammaispalveluihin ja kehitysvammahuoltoon liittyen vuoden 2015 aikana Loppi Lopelta tuli vuonna 2015 yhteensä 50 (vuonna 2014 näitä oli 47) yhteydenottoa. Asiakkailta ja omaisilta tai heitä edustavilta tahoilta tuli 42 yhteydenottoa. Lopen osalta yhteydenotoissa on tapahtunut selvää kasvua muutaman viime vuoden aikana, myös suhteessa väestömäärään. 117 Tarkemmin tämä näkyy aiemmin tässä selvityksessä. 45

50 Toimeentulotukea koski 21 (11) yhteydenottoa. Palautteiden perusteella erityisesti tulojen ja menojen huomioon ottaminen herättää tyytymättömyyttä. Minulle välittyy, että se joiltakin osin eroaa toisten sopimuskuntien noudattamasta toimintamallista. Lastensuojelua koski ainoastaan 2 (5) yhteydenottoa, vammaispalvelua ja kehitysvammahuoltoa koski 6 (10); vanhustenhuoltoa ja ikäihmisten kotihoitoa koski 8 (9), omaishoidontukea 5 (3) ja muuta sosiaalityötä (esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut) 3 (4). Sosiaalihuollon ulkopuolisia asioita koski 5 (5) yhteydenottoa. Muistutuksia tehtiin vain yksi lastensuojelusta. Yksi asiakkaan muistutuslomakkeelle laatima palaute oli tulkittu ja käsitelty toimeentulotukea koskevana oikaisuvaatimuksena. 118 Palautteiden perusteella kunnassa saattaa johtopäätösosiossa mainittujen kehittämisehdotusten lisäksi olla tarvetta joiltakin osin täsmentää vanhustenhuollon toimintatapoja esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa ja ikäihmisten palveluiden myöntämisessä. Kunnan vanhustenhuollossa tulisi erityisesti varmistua siitä, että asiakkaille ja omaisille annetut ohjeet ovat selkeitä ja johdonmukaisia Riihimäki Taulukko 6. Asiatapahtumien määrä eri toimintasektoreilla vuosina 2014 ja Toimeentulotuki Lastensuojelu Lasten huolto ja tapaaminen /varhaiskasvatus /lapsiperheiden kotipalvelu Vanhustenhuolto ja ikääntyneiden kotihoito Vammaispalvelut / kehitysvammahuolto Omaishoito Muu sosiaalihuolto (esim. päihdeja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut) Muut, ei sosiaalihuoltoa Yhteensä Vuosi 2014 Vuosi Riihimäkeä koskien yhteydenottoja tuli yhteensä 112 vuonna Asiakkailta tai omaisilta ja asiakasta edustavilta tahoilta näistä tuli 92. Henkilökunnalta tuli enemmän yhteydenottoja kuin vuonna 2014, mitä pidän erittäin myönteisenä asiakkaan aseman edistämiseksi. Erityisen paljon henkilöstön yhteydenottoja tuli vammais- ja kehitysvammahuollosta, lähes puolet kaikista vammais-ja kehitysvammahuollon yhteydenotoista. Toimeentulotukeen liittyen palautteet koskivat mm. oikeutta vuokravakuuteen, lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuviin kuluihin, hautausavustukseen tai muuttokuluihin. Asiakkaat halusivat tutustua itseä koskeviin asiakirjoihin ja tietää asiassa noudatettavasta menettelystä. Asiakkaat kokevat 118 Koska kunnasta vastasi kuntakyselyyn useampi viranhaltija, sain myös muistutuksiin liittyen eri vastaukset. Toisen vastauksen mukaan muistutuksia ei lasten ja perheiden palveluista tullut ollenkaan. 46

51 myös jonkin verran, että toimeentulotuessa noudatettu laskelmien tekotapa ei ole aina johdonmukainen tai tulojen ja menojen huomiointitapa oli epäselvä. Nämä palautteet ovat kuitenkin vähentyneet. Riihimäki sai toimeentulotuen käsittelyaikoja ajalta koskevassa määräaikaisvalvonnassa huomautuksen. Toimeentulotukea koskevista sosiaaliasiamiehelle tulleista asiatapahtumista kahdeksan koski viivästymisiä. Ne ajoittuivat helmikuulle, huhti- ja toukokuulle sekä elokuulle Lastensuojelussa sain palautetta muun muassa heikoksi koetusta jälkihuollosta ja sen organisoinnista kunnassa. Eräs palaute koski myös toimeentulotuen ja itsenäistymisvarojen keskinäistä suhdetta. Vanhustenhuollossa palautteet koskivat muun muassa palveluasumisen maksujen määräytymistä. Sain myös yhteydenottoja, joissa omainen oli huolissaan läheisensä tilanteesta ja toivoi sosiaaliviranomaisen apua läheisen tilanteen kartoittamisessa. Ostopalvelut voivat vaatia tarkempaa valvontaa Mielenterveyskuntoutujiin liittyen saan edelleen palautetta erityisesti yksityisiin ostopalveluihin ja siellä noudatettuihin toimintamalleihin liittyen. Erään omaispalautteen mukaan kuntoutuja ei muun muassa saanut lounasta, jos hän nukkuu, kun ruokailu alkaa. Kuntoutujaa ei käydä herättämässä, vaikka seuraavan aterian tarjoiluun on yli neljä tuntia. Vammaispalveluista minulle on välittynyt, että kunnat viranhaltijat ovat saattaneet tunnistaa jossakin ostopalveluyksikössä menettelytapoja, jotka tosiasiassa rajoittavat (kehitys)vammaisen itsemääräämisoikeutta ilman rajoituspäätöstä ja mahdollisuutta hakea asiassa muutosta. Eräässä tilanteessa yksikkö perusteli käytäntöjään sillä, että kehitysvammaisen kanssa on tehty sopimus toimintatavoista. Mielenterveyskuntoutujien palveluissa tällaiset sopimukset ovat myös hyvin tavallisia. Mielestäni kunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota tällaisten sopimusten ja yksikkökohtaisten toimintamallien olemassaoloon, niiden huolelliseen dokumentointiin kunnassa sekä arvioida, mihin toimenpiteisiin ne kunnan taholta antavat aihetta. Sosiaalihuollosta tehtiin 20 muistutusta. Vanhustenhuoltoa koskien on mielestäni annettu erittäin asiallinen, selkeästi perusteltu ja kunnan toimintamallin kehittämistarpeita arvioiva muistutusvastaus. Minulle on välittynyt, että Riihimäellä tehdään useilla sosiaalihuollon sektoreilla erilaista kehittämistyötä, mitä pidän erittäin myönteisenä. Palautteiden perusteella minulle välittyy, että kunnassa saattaa olla aihetta varmistua erityisesti tietosuojaan ja tietojen luovuttamiseen liittyvän menettelyn lainmukaisuudesta. Mielestäni on perusteltua, että kunnalla olisi kaikilla sektoreilla käytössään suostumuslomake monialaiseen yhteistyöhön ja tietojen luovuttamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan myös julkisuuslain mukaiseen tietojen pyytämiseen. 47

52 LIITE 1 KUNTAKYSELY SOSIAALIASIAMIEHEN VUODEN 2015 SEL- VITYSTÄ VARTEN 1. Vastaajakunta, isäntäkunta tai kuntayhtymä Vastaus koskee seuraavaa kuntaa Vastaus koskee sektoria. (Esim. aikuissosiaalityö; vammaispalvelut; perheoikeudelliset palvelut). Jos vastaus kokee koko sosiaalihuoltoa, mainitse tämä. Vastaa kysymyksiin vain siltä osin, kun pystyt antamaan todelliseen tietoon perustuvan vastauksen ja ohjaa kysely tarvittaessa oikealle taholle. Vastaajana toimi tietojen mahdollista tarkistamista varten. 2. Muistutusten määrä kunnassa / edustamallanne sektorilla? 3. Uuden sosiaalihuoltolain soveltaminen A. Mitä olette tehneet SHL 41 : mukaisen monialaisen yhteistyön edistämiseksi kunnassanne/ edustamallanne tehtäväalueella? 1) Koulutus henkilöstölle 2) Koulutus/tiedotus yhteistyötahoille 3) Internetistä löytyvä selkeä ohjeistus yhteistyötahoille 4) Yhteydenottolomake SHL:n 35 :n mukaiseen tuen tarpeen arvioimiseksi 5) Muu, miten? B. Miten asiakkaan suostumus monialaiseen yhteistyöhön selvitetään? 1) Suullisesti puhelimessa tai kasvokkain 2) Suullisesti ja kirjaten asiakastietoihin 3) Kirjallisesti erillisellä lomakkeella 4) Muulla tavoin, millä? C. Miten monialainen yhteistyö sosiaalihuollon viranomaisten sekä muiden viranomaisten kanssa mielestänne toimii? (asteikolla 1-5) Kunnan omien sosiaalipalveluiden kesken Opetustoimi Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Lasten psykiatria Nuorten psykiatria Aikuisten psykiatria TE-toimisto KELA Poliisi Sosiaalipäivystys Joku muu, mikä? 48

53 4. Sektorikohtaiset erilliskysymykset A. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Millä tavoin lapsiperheiden kotipalvelut järjestetään kunnassanne (voit valita useampia)? 1) kunnan omana toimintana 2) ostopalveluna 3) palvelusetelillä Onko vuodelle 2015 lapsiperheiden kotipalveluun varattu määräraha ollut riittävä? 1) kyllä 2) ei 3) jos vastasit ei, onko määrärahaa lisätty vuodelle 2016? B. LASTENSUOJELU Itsenäistymisvarat Jos lapsella ei ole asiakasmaksulain 14 :n mukaisia itsenäistymisvaroja kerryttäviä tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, millä summalla/summilla itsenäistymässä olevaa nuorta tuetaan asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa? LÄMMIN KIITOS VASTAUKSISTA! Vastaukset tulee antaa to mennessä. Lisätietoja saadaksesi ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Satu Loippo Sosiaaliasiamies Pikassos Oy Åkerlundinkatu 2 A 3. krs TAMPERE p satu.loippo@pikassos.fi 1

54