SÄHKÖ- JA TELEURAKOITSIJALIITTO STUL RY

Transkriptio

1 SÄHKÖ- JA TELEURAKOITSIJALIITTO STUL RY VUOSIKERTOMUS 2015

2 SÄHKÖ- JA TELEURAKOITSIJALIITTO STUL RY VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 3 LIITON TEEMAT... 4 JÄSENTOIMINTA... 5 Jäsenhankinta ja jäsenmäärän kehitys... 5 Alueosastotoiminta... 6 Jäsenpalvelut... 6 Jäsenjärjestöt... 8 LIITON JA SEN PALVELUYRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN... 9 Tietohallinto ja toimistoinfra... 9 Teknologialähtöinen tuotekehitys... 9 LIIKEVAIHDOT JA KANNATTAVUUS Sähköistysalan suhdannenäkymät SÄHKÖISTYSALAN EDISTÄMINEN JA YHTEISTYÖ Viranomaisyhteistyö ja edunvalvonta STUL-takuu Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Liiton asiantuntijaryhmät Viestintä ja markkinointi TUOTTEET JA PALVELUT Koulutus Kirjat ST-kortisto, kansio- ja ohjelmistotuotteet Lehdet Verkkosivut Muut tuotteet LIITON HENKILÖSTÖ JA HALLINTO YHTIÖT Sähköinfo Oy Kiinteistö Oy Leppävaaran Sähkötalo Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy SÄHKÖALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ TALOUS STUL-konsernituloslaskelma STUL-konsernitase Tilintarkastuskertomus Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) Espoo puhelin faksi stul@stul.fi Stul.fi Urakoitsija.fi Sähköala.fi Sähköinfo.fi Löydäsähkömies.fi

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS EPÄTASAISTA KEHITYSTÄ Vuoden 2015 markkinakehitys oli varsin epäyhtenäistä. Sähköverkkojen rakentaminen jatkui huipputasolla koko maassa. Kiinteistöpuolella rakentamisen polarisoituminen voimistui entisestään. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen oli vilkasta ja STUL:n jäsenliikkeillä keskimäärin hyvät työkannat ja kohtuullinen kannattavuus. Kohtuullinen markkinatilanne oli myös muutamissa muissa kasvukeskuksissa, mutta suuressa osassa muuta maata töistä oli suuri pula. Rakennustyyppikohtaisesti pientalorakentaminen on romahtanut vuosituhannen alun reilusta :sta noin 5 000:en kun taas esim. kerrostalorakentaminen on varsin kohtuullisella tasolla. Yllä mainittu kehitys heijastui myös STUL:n varsinaisten jäsenten määrään, mikä jatkoi vuonna 2009 alkanutta laskuaan. Pääkaupunkiseudulla ja radanvarren kasvukäytävässä Tampereelle asti jäsenmäärä on ollut viime vuodet jokseenkin vakaa, kun taas joidenkin kauempana sijaitsevien alueosastojen kohdalla jäsenmäärä on viidessä vuodessa pudonnut lähes 20 prosenttia. STUL:n jäsenkunnan kattavuus on pysynyt jokseenkin ennallaan ja pudotus onkin seurausta yritysten, etenkin pienten 1 5 henkeä yritysten, lukumäärän pudotuksesta kun toiminnan lopettaneiden tilalle ei ole löytynyt uusia yrittäjiä. Isommassa päässä nähtiin myös vuonna 2015 paljon yrityskauppoja. Vuoden merkittävin uutinen oli ruotsalaisen Bravidan voimakas rantautuminen Suomeen: sen tekemistä kaupoista suurin oli tamperelaisen perheomisteisen Sähkö-Peko-konsernin osto. Myös verkonrakennuspuolella toteutui muutamia isohkoja yrityskauppoja. LISÄÄ TALOTEKNIIKKAYHTEISTYÖTÄ Automaation lisääntyessä ja talotekniikan integroituessa alan yritysrakenne on muuttumassa. Jo nyt valtaosa isoista ja myös monet keskisuurista jäsenliikkeistä tekevät sekä sähkö- että ARI KORKALA LVI-töitä. Talotekniikka ei kuitenkaan saa rakentamisessa sitä asemaa mikä sille kasvavan merkityksen vuoksi kuuluisi. Alan edistämisen ja edunvalvonnan vahvistamiseksi alan keskeiset järjestöt, LVI-TU, STTA ja STUL päättivät tiivistää yhteistyötään. Päätösten pohjana oli järjestöjen toimitusjohtajien yhteenveto nykyisistä toiminnoista ja rakenteista. Vuosi 2016 tulee olemaan tiiviimmän käytännön yhteistyön käynnistämisen vuosi ja sen aikana luodaan uudet yhteistyön toimintamallit ja valitaan toiminnan painopisteet ja suuntaviivat tuleville vuosille. DIGITAALISIA JÄSENPALVELUITA JA TIETOTUOTTEITA Maailman digitalisoituessa ja jäsenkunnan nuortuessa tiedonhankinnan muodot muuttuvat. Siinä missä eläköityvät sähkömiehet ovat tottuneet lukemaan lehtiä ja kirjoja ja käymään koulutustilaisuuksissa,työmarkkinoille tuleva sukupolvi haluaa hakea tiedon valtaosin verkosta. STUL:ssa ja palveluyhtiöissä toteutettiin vuonna 2015 merkittäviä tietojärjestelmien kehityshankkeita, jotka mahdollistavat uusien digitaalisten tietotuotteiden toteuttamisen ja helpon käytön jatkossa. Ensimmäiset Sähköinfon verkkokoulutukset tulivat markkinoille syksyllä. Syksyllä lanseerattiin myös Sähköalalehden digiuudistus: uusittu lehti pitää sisällään printtilehden lisäksi nettisivuston, facebook-sivuston, printtilehden näköispainoksen ja uutiskirjeen. Uudistuksen jälkeen löytyy jokaiselle lukijalle omiin lukutottumuksiin soveltuva ja myös ajasta ja paikasta riippumaton versio. TALOUS JA HALLINTO STUL:n hallinnossa tapahtui merkittävä muutos kun hallitusta ja työvaliokuntaa kahdeksan vuotta ansiokkaasti johtaneen Juha Lounatvuoren tilalle valittiin Amplit Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela. Suurkiitokset vielä kerran Juhalle ja tervetuloa ja onnea Jussille. STUL-konsernin kannattavuus kokonaisuutena säilyi kohtuullisella tasolla. Tytäryhtiöistä SETI teki hyvän tuloksen. Sähköinfon liikevaihto ei kehittynyt toivotusti ja tulos jäi niukasti tappiolle: ongelmia oli erityisesti kirjamyynnissä ja lehtien mainostuloissa, jotka molemmat ovat reaalisesti merkittävästi alle viime vuosikymmenen tason. Osakkuusyhtiöt HeadPower ja Suomen Tilaajavastuu tekivät voitolliset tulokset. Hyvän pörssivuoden ansiosta STUL:n sijoitusomaisuuden arvo kasvoi selkeästi ja myös korko- ja osinkotuotot kasvoivat huolimatta jo ennestään alhaisen korkotason putoamisesta edelleen. STUL:n henkilöstön määrä säilyi jokseenkin entisellään. Lähivuosien haaste on runsaasta eläköitymisestä seuraavat rekrytoinnit: toisaalta nämä myös mahdollistavat toiminnan tiivistämisen ja uudenlaisen osaamisen rekrytoinnin ilman henkilökustannusten kasvua. Kokonaisuutena henkilöstö, talous ja toiminta ovat vakaalla pohjalla, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen toiminnan ja uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämisen vastaamaan jäsenten ja koko sähköistysalan tarpeita myös jatkossa. Olli-Heikki Kyllönen, maaliskuussa 2016

4 LIITON TEEMAT STUL RY:N TOIMINTAA LINJAAVAT TEEMAT VUONNA 2015 Sähköasentajakoulutuksen oppisopimusten ja työssä oppimisen kehittäminen Sähkö- ja LVI-asentajakoulutukseen esitettiin yhdessä LVI-TU:n kanssa ns mallia, jossa kaksi ensimmäistä vuotta oltaisiin lähinnä oppilaitoksessa ja kolmas vuosi työssä oppimassa. Kolmas vuosi voisi STUL:n mallissa olla sisällöltään erilainen toisaalta niille, jotka haluavat jatkaa esim. ammattikorkeakoulussa ja toisaalta niille, jotka aikovat työskennellä asentajana. Oppisopimusmallin kehittämisessä toimittiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. STUL:n tavoitteena on, että oppisopimuksessa jatkossa ei olisi kysymys työsopimuksesta ja että yleisen oppisopimusuudistuksen yhteydessä sähköasennusalan erityispiirteet ymmärrettäisiin ja tulisivat huomioon otetuksi Sähköurakoitsijan asema rakentamisprosessissa ja siihen liittyvät sopimusasiat STUL kehitti toimintamallin, jossa jäseniltä kerätään tietoa tilaajien esittämistä kohtuuttomista sopimusehdoista ja niin sovittaessa STUL ottaa asiasta yhteyttä tilaajiin. Näin kertyvää tietopankkia käytetään jatkossa asiaa koskevan yleisen tiedottamisen pohjana. Vuoden aikana ideoitiin laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitettäisiin missä määrin suomalaisen rakentamisprosessin perusrakenteet estävät tasokkaan talotekniikan yleistymistä. Tällainen tutkimus, joka sisältäisi myös kansainvälistä vertailua, on tarkoitus käynnistää vuonna Sähkön ja sähköistyksen asema yhteiskunnassa, energiapolitiikassa ja rakentamisessa Vuoden keskeinen toimintakohde oli meneillään oleva rakennusmääräysuudistus. STUL:lla on edustaja uudistuksen seurantaryhmässä. Keskeiset tavoitteet ovat automaation aseman tunnustaminen määräyksissä ja sähkön energiamuotokertoimen alentaminen. STUL hallinnoi sähköistysalan yhdessä VTT:ltä tilaamat selvitykset automaation mahdollisuuksista rakentamisen sääntelyssä (valmistui syksyllä 2015) ja energiamuotokertoimien vaikutuksesta rakentamisessa (valmistuu alkuvuonna 2016). STUL:n ja palveluyhtiöiden tietotuotteiden digitalisointi Vuoden aikana toteutettiin mittavat tietotekniikkainvestoinnit, jotka mahdollistavat jatkossa uudenlaiset digitaaliset jäsenpalvelut ja tietotuotteet. Uusina digituotteina lanseerattiin Suunnittelun dynaamiset tehtäväluettelot Sähköalan verkkolehtikokonaisuus Sähköturvallisuustutkintoon valmistava koulutus. Osakkuusyhtiö Suomen Tilaajavastuu toi markkinoille uuden avoimen lähdekoodin alustan. Tämän alustan tavoitteena on mahdollistaa eri palvelutuottajien toimesta koko rakentamisalan prosessien merkittävä tehostaminen Suomessa sekä yhdenmukaistaa harmaan talouden torjuntaan tarvittavan tiedon keruu ja käyttö koko Itämeren alueella. 4

5 JÄSENTOIMINTA JÄSENHANKINTA JA JÄSENMÄÄRÄN KEHITYS Vuodesta 2009 alkanut varsinaisten jäsenten määrän väheneminen jatkui jäsenmäärän ollessa vuoden lopussa Varsinaisten jäsenten lukumäärän pudotus on ollut nopeaa maakunnissa kun taas esim. pääkaupunkiseudulla varsinaisten jäsenten määrä ei ole laskenut. Jäsenmäärän pienenemisen syynä on lähinnä markkinoista johtuva asennusliikkeiden lukumäärän vähentyminen. STUL:n jäsenkattavuus on säilynyt jokseenkin ennallaan. Eron syistä kolmen kärjessä oli totuttuun tapaan eläkkeelle siirtyminen, toiminnan lopetus ja oma pyyntö, joka yksistään vastasi yli neljäsosasta eroista. Usein oman pyynnön taustalta on toiminnan vähäisyys, huono maksuvalmius tai toisen palvelukseen siirtyminen. Muutaman vuoden jatkunut liiton kokonaisjäsenmäärän kasvu taittui. Pudotusta oli 3077 jäsenestä 2996:een. Yhteistoimintajäsenryhmä oli ainoa, jossa jäsenmäärä kasvoi. Vuoden lopussa yhteistoimintajäseniä oli 167. Liiton varsinaisen jäsenyyden ehtona pidettiin päätoimista tai muuten merkittävää toimintaa sähköistysalalla, eikä osa-aikaisia yrittäjiä hyväksytty liiton jäseniksi. Jäsenhankintaa tehtiin kirje- ja siihen yhdistetyllä puhelinkampanjalla, joka suunnattiin kahdessa edellisessä kampanjassa mukana olleisiin Sähköinfon tuotteita tai palveluita hankkineisiin sähköistysalan yrityksiin. Kirjekampanjassa lähetettiin kahdeksan kirjettä, joissa kerrottiin liiton toiminnasta, palveluista ja jäseneduista. Jatkuvaa jäsenhankintaa tekivät myös liiton aktiivijäsenet sekä liiton ja sen kokonaan omistamien yhtiöiden henkilökunta erilaisten tapahtumien ja tuotteiden ja palveluiden myynnin yhteydessä. î Päijät-Hämeen alueosaston urakoitsijoita nautiskelemassa elämästään kuumassa lähteessä Islannissa. TAULUKKO 1: STUL:n jäsenet Jäsenmäärät ilman päällekkäisyyttä Varsinaiset jäsenet Yhteistoimintajäsenet: Teollisuus, tukkukauppa, tietotekniikkayritykset Suunnittelutoimistot Sähkölaitteistotarkastajat Jäsenjärjestöt: Audiovisuaalisen ammattiviestinnän toimialaliitto AVITA ry Avoin Automaatio ry KNX Finland ry Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Rakennusautomaatioliikkeiden liitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Suomen Hissiyhdistys ry Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry Suomen Valomainosliitto ry Sähkölaitteistojen Kunnossapitoyhdistys ry Sähkölämmitysfoorumi ry Turva-alan yrittäjät ry Tiedotussopimusjäsenet: Oppilaitosjäsenet YHTEENSÄ (ilman päällekkäisyyksiä)

6 Taulukko Jäsenmäärien kehitys 3500 Liiton jäsenmäärien kehitys î Eteläsavolaiset sähköurakoitsijat rentoutuivat Nuuksion kansallispuistossa syksyllä Varsinaiset jäsenet Yhteistoimintajäsenet Jäsenjärjestöt Oppilaitokset ALUEOSASTOTOIMINTA Alueosastoiminta osallistuneiden lukumäärä (suluissa vuoden 2014 luvut) (1 361) kääntyi nousuun, mutta oli kuitenkin vielä alle kymmenen vuoden keskiarvon Opintomatkoille, erilaisiin vapaa-ajan ja messutapahtumiin osallistuttiin pitkäaikaista keskiarvoa enemmän 597 (393) ja kokouksissa käytiin aiemman 345 (345) vuoden tapaan. Kolmen osaston syyskokoukset järjestettiin urakoitsijapäivien yhteydessä, lisäksi muutama osasto järjesti jäsenilleen koulutustilaisuuden kokousten yhteyteen. Tulevan hankintalain sisällöstä kerrottiin jäsenistölle laajasti kokousten yhteydessä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueosastoissa alkoi nuorisotoiminta, jonka tarkoituksena on koota yrittäjätaipaleensa alussa olevia yrittäjiä mukaan osaston ja liiton toimintaan, jakaa tietoa, vastuuta ja tarvittaessa vähän mentoroidakin uusia yrittäjiä. Päijät-Hämeen osasto käynnisti oppilaitosyhteistyön puitteissa työssäoppisen pelisääntöjen laadintatyön tarkoituksena luoda yhtäläinen käytäntö, joka mahdollistaa tuloksellisen työssäoppimisen. Kainuun ja Pohjois-Suomen osastojen välisen pilkkikilpailun voitti totuttuun tapaan Kainuu. JÄSENPALVELUT Jäsenille on tarjolla jäsenmaksun vastineeksi kattava valikoima palveluja. Jäsenien käytettävissä ovat mm. kaikki STUL:n tekniset- ja lakiasiantuntijat, jotka vastaavat yksilöllisesti kulloinkin esiin nouseviin kysymyksiin. Internetissä stul.fi-jäsensivuilla on runsaasti tarjolla erilaisia ohjeistuksia, lomakkeita ja muita jokapäiväisessä työssä tarvittavia tietotyökaluja. Internet-sivusto uudistettiin vuoden 2015 aikana. Omien asiantuntijoiden lisäksi varsinaiset jäsenet saavat jäsenmaksuun sisältyen veroasioissa puhelinneuvontaa Tilintarkastus Tuokon asiantuntijoilta. Jäsenetuja hyödyntämällä sähköurakoitsijat voivat parantaa valmiuksiaan toimia kannattavasti ja yhteiskuntavastuullisesti. Jäsentiedottaminen STUL:n jäsenille tiedotetaan alaa koskevista asioista päivittäisellä uutisoinnilla ja säännöllisin välein lähetettävillä tiedotteilla. Tiedotteisiin kerätään sähköistysalaa koskevan informaation lisäksi mm. kiinteistö- ja rakennusalan liittojen ja järjestöjen, ministeriöiden, kuntien ja kaupunkien, Sitran, TEKES:n, Suomen Yrittäjien, Tilastokeskuksen, Tukesin, VTT:n, Viestintäviraston, Kuluttajaviraston, Finanssialan Keskusliiton, Suomen Tilaajavastuun, Energiateollisuuden ja energiayhtiöiden, Energiamarkkinaviraston, verohallinnon, tutkimuslaitosten, kauppakamarien ja monien muiden suomalaiseen elinkeinoelämään vaikuttavien tahojen julkaisemia uutisia. 6

7 Ajankohtaisia asioita uutisoidaan sähköala.fi-uutisikkunassa ja stul.fi-jäsensivujen Uutiset-palstalla. Tärkeitä asioita informoidaan myös sähköpostitse ja mm. alueosastojen kokouksissa. Toimintavuonna jäsenet saivat painatetun tiedotteen Sähkömaailma-lehden välissä 11 kertaa. Ao. tiedote julkaistiin aina myös internetissä jäsensivuilla ja sen julkaisusta informoitiin kaikille jäsenille lähetetyllä sähköpostilla. Tiedotteissa käsiteltiin liiton projekteja ja hankkeita, päätöksiä, lausuntoja, näkemyksiä, asiantuntijaryhmien toimintaa, sähköistysalan säädöksiä, lakeja ja standardeja, näiden uudistamista sekä sähkö- ja teleteknisiä uutisia. Tietoa annettiin myös liittyen yrittämiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen, verotukseen ja markkinointiin. Keskeinen osa jäsentiedotteita oli ja on jatkossakin kertoa jäsentapahtumista, jäsenten tekemistä opinto- ja muista matkoista, seminaareista, kokouksista ja niissä käsitellyistä asioista. Jäsentiedote on jäsenten kerholehti, jonka avulla he seuraavat alan ja kollegojen kuulumisia. Vuoden aikana varsinaisille jäsenille lähetettiin neljä TJ-tiedotetta ja yhteistoimintajäsenille yksi erillinen jäsenkirje. Näissä STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen nosti esiin tärkeitä ajankohtaisia asioita. Liiton työmarkkinaryhmään kuuluville jäsenille lähetettiin vuoden 2015 aikana sähköisesti 19 ajankohtaistiedotetta (AT-tiedote), joissa informoitiin mm. työsuhde- ja työehtosopimusasioista. î Pohjois-Suomen ja Kainuun alueosaston urakoitsijat tekivät opintomatkan Düsseldorfiin ja Kölniin. Alennukset koulutuksista ja tietotuotteista Jäsenetuna STUL tarjosi myös vuonna 2015 varsinaisille jäsenilleen 35 prosenttia alennusta Sähköinfon järjestämistä koulutuksista. Myös kansiotuotteet ja ammattikirjallisuus ovat jäsenille tarjolla noin 25 prosenttia muita edullisemmin. Ammattilehdet Kaikki jäsenet saivat myös vuonna 2015 jäsenetuna Sähkömaailma-lehden yhden vuosikerran. Varsinaiset jäsenet saivat lisäksi Sähköala-lehden vuosikerran. Lisätilauksista kummastakin lehdestä jäsenet saivat alennusta. Toimintavuoden aikana lanseerattiin Sähköala-verkkolehti ja uutiskirje. Markkinointituki Liitto markkinoi varsinaisten jäsentensä palveluja kuluttajille, taloyhtiöiden edustajille ja pk-sektorin yrittäjille Löydä sähkömies -viestinnällä monikanavaisesti ja tukee näin sähköurakoitsijoiden mahdollisuutta toimia tehokkaasti ja kannattavasti kuluttajasektorissa. Löydä sähkömies -toimintaa vuonna 2015 esitellään erikseen sivulla 18. Liitto kustansi toimintavuonna varsinaisten jäsentensä näkyvyyden tilaajavastuu. fi-palvelun Luotettava kumppani -ohjelmassa. Neuvontapalvelut Sähkö- ja teletekninen neuvonta Sähköteknisiltä asiantuntijoilta kysyttiin lähinnä asennusstandardien tulkintaan liittyviä asioita. Lakiasiainneuvonta Puhelinneuvonta on keskeisin STUL:n lakiasiainpalveluiden muoto ja vie noin 35 prosenttia juristien työajasta. STUL:n lakimiehet ja järjestöpäälliköt vastaavat vuosittain noin kysymykseen. Kysymyksistä enemmän kuin puolet koskee työsuhdeasioita. Lakiasiain neuvonnassa käsiteltiin runsaasti lisä- ja muutostöistä sekä työmaan edeltävien töiden viivästyksestä aiheutuneita reklamaatiotarpeita ja korvausvelvollisuuksia niin alistetussa sivu-urakassa kuin aliurakkasopimussuhteissakin. Pääurakoitsijan konkurssin aiheuttaman työmaan viivästyksen sivu-urakoitsijalle aiheuttamat lisäkustannukset olivat myös neuvonnassa esillä. 7

8 Kuluttajien kanssa suullisesti tehdyt laskutyösopimukset aiheuttivat erityisesti ongelmia. Yksinkertainen ja puutteellinenkin kirjallinen sopimus, jossa työn maksuperusteet on sovittu, pelastaa urakoitsijan monelta harmilta. Veroneuvonta Tilintarkastus Tuokko Oy antaa jäsenmaksun vastineeksi varsinaisille jäsenille veroneuvontaa puhelimitse. Myös vuonna 2015 yhteydenottoja oli jonkun verran. î Kesäkokousmatkalaisia toukokuussa Amsterdamissa Deloitten energiatehokkaaseen toimistotaloon tutustumassa. Oikeudellisten toimeksiantojen hoitaminen STUL:n kaikki juristit ovat varatuomareita ja heillä on lainsäädännön edellyttämä lupa oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen. STUL:n juristeja niin oikeudessa kuin käräjäsalin ulkopuolellakin työllistivät vuonna 2015 erityisesti työsuhteiden päättämisiin liittyneet asiat niin työntekijän henkilöön liittyvillä kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Myös lomautukset ja työvoiman vähennyksiin liittyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin kohdistuneet asiat olivat esillä. Toimihenkilöiden työsuhteisiin liittyneiden erimielisyyksien lukumäärä oli aikaisempaa suurempi. Vireillä tuomioistuimissa oli useita urakkasopimuksiin liittyneitä velkomusasioita. Sopimusoikeudellisissa riidoissa korostuivat aikatauluviivästysten aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseen liittyneet erimielisyydet. Ryhmämatkat STUL:n kesäkokousmatka suuntautui Amsterdamiin STUL:n toukokuussa järjestämälle kesäkokousmatkalle Amsterdamiin lähti reilun 70 hengen joukko sähköurakoitsijoita ja tukkureiden ja valmistajien edustajia seuralaisineen. Matkalla tutustuttiin uuteen, älykästä tekniikkaa käyttävään energiatehokkaaseen toimitaloon, Rotterdamin moderniin arkkitehtuuriin ja kuultiin Amsterdamin kanavien varsille rakennettujen vanhojen talojen arkkitehtuurista ja restauroinnista. Kesäkokouksessa kuultiin liiton ja yhteistyökumppanien ajankohtaisista asioista. Hollannin liiton edustajat kävivät kertomassa omasta toiminnastaan. JÄSENJÄRJESTÖT Sähkö- ja teleurakoitsijaliitolla on 14 jäsenjärjestöä (ks. taulukko 1 sivulla 5). STUL kehittää ja edistää sähköisen talotekniikan toimialaa ja ajaa alan yrittäjien etuja yhteistyössä järjestöjäsentensä kanssa. Osa STUL:n toimihenkilöistä on nimetty vastuullisiksi joidenkin jäsenjärjestöjen operatiivisiin tehtäviin. Jäsenjärjestöjen jäsenet pääsevät halutessaan STUL:n alueosastojen tiedotejakeluiden piiriin ja alueosastojen jäseniksi. Ne voivat myös osallistua alueosastojen kokouksiin. Liitto kannustaa sähkö- ja teleurakoitsijoita verkottumaan ja tekemään yhteistyötä erikoisosaamista edellyttävien sähkötekniikka-alan yritysten kanssa. Jokaisesta jäsenjärjestöstä on edustaja STUL:n hallituksessa ja näin myös erikoistuneiden sähköistysalojen näkemykset ovat mukana liiton toiminnan suunnittelussa ja linjauksissa. Alla otteita joidenkin jäsenjärjestöjen toiminnasta vuonna KNX Finland ry Vuoden suurimpana yksittäisenä tapahtumana oli KNX 25 vuotta -juhlat, jotka järjestettiin Tampere-talolla. Tilaisuuteen osallistui noin 150 juhlavierasta. Yhdistys julkaisi yhteistyössä Sähkötieto ry:n kanssa ST-käsikirja 23 KNX-järjestelmän perusteet. Kirja on ensimmäinen puhtaasti kansallisesta näkökulmasta tuotettu laajempi julkaisu. Lisäksi yhdistys järjesti kaksipäiväisen strategiaseminaarin, jossa pohdittiin ratkaisuja niin ajankohtaisiin kuin tulevaisuudenkin haasteisiin. Yhdistys myös päätti muuttaa sääntöjään vuosikokouskäytäntöjen osalta. Jatkossa järjestetään kaksi vuosikokousta keväisin ja syksyisin. 8

9 Rakennusautomaatioliikkeiden liitto, RALL ry Rakennusautomaatioliikkeiden liitto järjesti vuonna 2015 kaksi koulutustapahtumaa jäsenistölleen. Koulutusten aiheita olivat mm. työturvallisuus ja hätäensiapu. Lisäksi yhdistys järjesti perinteiset kesäpäivät ja loppukesästä suositun rakennusautomaatio golf-tapahtuman, mikä keräsi runsaasti pelaajia toimialalta tavoittelemaan palkintoja. RAU-pätevyys ja siitä tiedottaminen rakennuttajille, tilaajille ja urakoitsijoille on yksi tärkeimpiä yhdistyksen tavoitteita keskipitkällä aikavälillä. Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n toiminnassa oli keskeisesti esillä 700 MHz:n taajuusalueen muutosten käynnistyminen antenni-tv-jakelussa, maanpäällisen verkon T2-siirtymään valmistautuminen sekä sisäverkkomääräyksen 65 A/2014 M voimaantulo ja siitä tiedottaminen. Jäsenyritysten valmiuksia asentaa ja ylläpitää antennijärjestelmien lisäksi myös muita kiinteistön sisäverkkoja edistettiin koulutuksella ja jäsentiedotuksella. Vuosi 2015 oli SANT ry:n 20. toimintavuosi. Juhlavuosi oli esillä SANT ry:n eri tilaisuuksissa, joissa keskusteltiin antennialan kehittymisestä ja tulevaisuuden näkymistä. î KNX Finlandin 25-vuotisjuhla järjestettiin Tampereella Turva-alan yrittäjät ry Yhdistys vaikutti aktiivisesti uudistettavana olevaan lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista mm. sisäministeriölle antamiensa lausuntojen kautta. Yhdistys myös käynnisti toimet, joilla helpotetaan lain tuomien tulevien velvoitteiden käyttöönottoa jäsenyrityksissä. Stipenditoimintaa uudistettiin ryhtymällä myöntämään uusia turvajärjestelmäasentajan koulutusstipendejä, joita vuonna 2015 annettiin kahdelle opiskelijalle. Turva-alan täydennyskoulutusta jatkettiin yhteistyössä Sähköinfon kanssa. LIITON JA SEN PALVELUYRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tietohallinto ja toimistoinfra Toimistoinfran osalta kilpailutettiin it-ylläpito. Kilpailutuksen tuloksena päädyttiin vaihtamaan uuteen kumppaniin Chilit Oy vuoden 2016 alkupuoliskolla. Kommunikaatioratkaisun osalta sopimuskauden umpeutuessa päädyttiin vaihtamaan uuteen palveluntarjoajaan (Benemen Oy). Internetyhteyksien osalta päätettiin jatkaa sopimusta entisen palveluntarjoajan eli DNA Oy:n kanssa. Toimintavuonna uusittiin toimistolaitteistoa normaalin vanhenemiskäytännön mukaisesti. Toimistojärjestelmistä ja -ohjelmistoista valmisteltiin CRM-ohjelmiston (BDB Databases Oy) uuden version käyttöönottoa ja tehtiin tason nosto taloushallinnon järjestelmiiin (EMCE Oy). SETI:n pätevyyksienhallintaohjelmiston tilasta tehtiin selvitys ja päädyttiin uuden ohjelmiston tilaamiseen Kehätieto Oy:ltä. Kaikki liiton ja sen palveluyrityksen sopimukset digitoitiin. Sähköinen sopimusarkisto otetaan käyttöön alkuvuodesta Sähköistä markkinointia kehitettiin ottamalla käyttöön CRM-järjestelmän uutiskirjeet. Teknologialähtöinen tuotekehitys Sähköisten tuotteiden käyttöympäristössä toteutettiin seuraavia kehitystoimenpiteitä: Severin osalta kehitettiin hakutoimintoa ja aloitettiin koko ylläpidon uudistamisprojekti. Severin lomakepalvelu-uudistusta tehtiin ja julkaistiin ensimmäiset HTML5-muotoiset lomakkeet vuoden lopulla. Viimeisteltiin RT-tehtäväluettelot-sovellus ja integroitiin se Severiin. Valittiin verkkokurssien alusta ja integroitiin se Severiin. Uudistettiin kaikkien palveluiden kirjautuminen ja salasanat siirrettiin tietoturvallisempaan hallintaan salattuun tietokantaan. Tehtiin hakemistokorjauksia Urakoitsija.fi-palveluun. Tehtiin esiselvitys oman työn tarkastussovelluksesta ja käynnistettiin projekti uudesta urakoitsijatuotteesta. 9

10 Uudistettiin Vietiin loppuun liiton Tehtiin pakettirekisterin tietokantasovelluksesta esiselvitys. î Turva-alan yrittäjien pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Rasimus (kuvassa oikealla) siirtyi eläkkeelle kesäkuussa Lomakeprojekti Projektissa kehitettiin yhteistyössä Eventizer Oy:n kanssa nykyaikaisia HTML5- muodossa olevia lomakkeita, jotka toimivat kaikissa internetselaimissa ja päätelaitteissa, taulutietokoneet ja älypuhelimet mukaan lukien. Ensimmäiset uudet lomakkeet julkaistiin 2015 loppupuolella. Lomakkeiden esitäyttöominaisuudet saatiin käyttöön vuoden 2016 alkupuolella. Lisäksi kehitettiin sähköinen RT-tehtäväluettelot-sovellus, joka helpottaa suunnittelutehtävien projektikohtaista määrittelyä RAKLI ry:n uusien tehtäväluetteloiden mukaisesti. Tarjouslaskennan pakettirekisteritietokantaan tehtiin neljä isompaa sisältöpäivitystä. Muu pakettirekisteriin liittyvä aineisto löytyy Severi-palvelusta osoitteesta Tilattiin esiselvitys ja vaatimusmäärittely pakettitietokannan sovelluksen uusimisesta. Loppuraportti saatiin tammikuussa LIIKEVAIHDOT JA KANNATTAVUUS Liiton jäsenistöön kuuluvien sähkö- ja teleurakoitsijoiden liikevaihto oli vuonna 2014* noin 2,6 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli noin 15 miljoonaa euroa. STUL:n ja sen jäsenjärjestöjen jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 4,2 miljardia euroa ja yritysten palveluksessa oli noin asentajaa ja toimihenkilöä, taulukko 1. *Vuoden 2015 liikevaihtotiedot saadaan vasta kevään 2016 aikana. TAULUKKO 1: STUL:n ja sen jäsenjärjestöjen jäsenten liikevaihtotiedot 2014, milj. euroa. Milj. e Asentajat Toimihenkilöt Sähkö- ja teleurakointi Verkostourakointi STUL:n jäsenten muu myynti (sis. myös pienvalmistus) 230 Antennialan asennus ja laitemyynti Sähkötekniset turvajärjestelmät Rakennusautomaatio Kylmälaiteurakointi (sis. valmistus ja maahantuonti) Hissiurakointi ja -huolto (myös nosto-ovet) Audiovisuaalinen ammattitekniikka (sis. palvelut ja myynti) Valomainosurakointi Kodinkonehuolto Sähkölämmitys (kauppa) 80 Sähkölaitteistojen kunnossapito YHTEENSÄ STUL:n varsinaiset jäsenet ovat valtaosin pieniä yrityksiä. Taulukossa 2 on esitetty sähkö-ja teleurakoitsijoiden asennustyön liikevaihdot suuruusjärjestyksessä. Varsinaisten jäsenten kokonaismäärä on noin yritystä ja niistä 2/3:n liikevaihto on alle puoli miljoonaa euroa vuodessa. 10

11 TAULUKKO 2: Sähköasennusalan liikevaihdot suuruusjärjestyksessä. Liikevaihto Vuosi 2013 M Vuosi 2014 M suurin yritys 159,5 299,5 suuruusjärjestyksessä ,9 33,6 suuruusjärjestyksessä ,0 20,6 suuruusjärjestyksessä ,8 13,9 suuruusjärjestyksessä 50. 6,8 7,0 suuruusjärjestyksessä ,4 3,7 suuruusjärjestyksessä ,7 1,8 suuruusjärjestyksessä ,0 1,1 suuruusjärjestyksessä ,7 0,7 suuruusjärjestyksessä ,5 0,6 î Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n 20-vuotisjuhlissa kuvaan ryhmittyivät yhdistyksen kunniajäsenet. Sähköasennusalan kannattavuustutkimus perustuu STUL:n jäsenyritysten tilinpäätöstietoihin. ähköasennusalan kannattavuus Kannattavuustutkimuksia on tehty säännöllisesti jo vuosikymmeniä. Vuonna ähköasennusalan 2015 toteutetun kannattavuustutkimus vuoden 2014 perustuu tilinpäätöstietoihin STUL:n jäsenyritysten pohjautuneen tilinpäätöstietoihin. selvityksen mukaan annattavuustutkimuksia alan yritysten on nettotulos tehty säännöllisesti parani kahdessa jo vuosikymmeniä. keskimmäisessä Vuonna liikevaihtoluokassa 2015 toteutetun jonkun oden 2014 tilinpäätöstietoihin verran. Pienten yritysten pohjautuneen kannattavuus selvityksen jatkoi mukaan laskuaan. alan Syynä yritysten tähän nettotulos on näiden parani yritysten päämarkkinan eli pientalorakentamisen raju pudotus. Sama kehitys näkyy myös hdessa keskimmäisessä liikevaihtoluokassa jonkun verran. ULUKKO 3: omavaraisuuksien Nettotulosprosentit kehityksessä. TAULUKKO 3: Nettotulosprosentit eri liikevaihtoluokissa Liikev. Alle 0,5 m 12,5 11,8 7,3 8,3 8,9 5,9 5,3 Liikev. 0,5-1,0 m 7,6 5,9 4,4 9,1 5,3 3,3 5,3 Liikev. yli 1,0 m 5,3 4,1 3,1 4,0 4,1 3,5 3,8 Liikev. yli 5,0 m 4,8 4,3 0,6 1,1 3,1 4,6 3,8 Omavaraisuus Vuonna 2014 osakeyhtiöiden omavaraisuusasteen mediaani oli 58,7 prosenttia, mikä on kannattavuuskyselyn historian parhaimmistoa. Edelliseen vuoteen verrattuna osakeyhtiöiden omavaraisuus kohentui jonkun verran kun taas henkilöyhtiöiden omavaraisuuden mediaani putosi yli kymmenen prosenttiyksikköä. TAULUKKO 4: Omavaraisuusasteet. Omavaraisuusaste (%) Mediaani Osakeyhtiöt 57,1 58,0 57,0 54,6 53,1 54,7 58,7 Vertailuyritykset * * 62,4 61,0 62,4 62,7 62,2 Henkilöyhtiöt 54,3 62,1 64,3 63,8 75,6 77,7 67,5 Liikev. alle 0,5 m 64,8 66,7 64,9 63,0 63,1 66,0 64,5 Liikev. 0,5 1 m 67,7 66,3 64,9 66,5 66,4 61,8 57,9 Liikev. yli 1 m 49,9 52,5 47,8 47,0 51,3 50,8 57,6 Kaikki yritykset 57,6 60,0 58,7 58,0 55,3 55,6 58,7 11

12 î Etelä-Pohjanmaan sähköurakoitsijoiden opintoreissu suuntautui vuonna 2015 Dubliniin. SÄHKÖISTYSALAN SUHDANNENÄKYMÄT Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Sähkösuunnittelijat NSS ry tekevät jäsenyritystensä keskuudessa vuosittain keväällä ja syksyllä kyselyn, jolla selvitetään alan näkymiä. Maaliskuussa 2015 kyselyyn vastanneiden odotukset uudisrakentamisesta kokonaisuudessaan olivat matalalla; pääkaupunkiseudulla toimivien näkemykset olivat selvästi vähiten negatiiviset. Korjausrakentamista nähtiin kuitenkin riittävän. Korjausrakentamisen uskoi kasvavan tai vähintäänkin pysyvän ennallaan tulevana puolivuotiskautena lähes 90 prosenttia vastaajista. Työkanta- ja tarjouspyyntötilanne varsinkin sähkösuunnittelijoilla oli osittain vuoden takaista parempi ja työkannan mediaani oli suunnittelijoilla pidentynyt puoli kuukautta vuoden takaisesta 3,5 kuukaudesta 4 kuukauteen. Urakoitsijoilla oli vastaava luku edelleen 3 kuukautta. Työkannan mediaani on koko kyselyn historian ajan vaihdellut 3 5 kuukauteen ja oli nyt edelleen kestoltaan asteikon alapäässä. Tarjouspyyntöjen osalta suunnittelijoilla olivat odotukset selvästi plussalla, mutta urakoitsijoilla hieman heikentyneet vuoden takaisesta. Vastausten mukaan henkilöstöä oltiin lisäämässä tulevan puolen vuoden aikana. Urakoitsijoiden usko yritystoiminnan tuloksellisuuteen oli kuitenkin kaiken kaikkiaan melko heikoissa kantimissa. Lokakuussa 2015 tehdyn kyselyn tulokset antoivat viitteitä siitä, että usko rakentamiseen oli kohentumassa. Vastauksissa näkyi selkeästi toiveikkuuden lisääntyminen. Rakentamisen näkymät olivat taas parhaat pääkaupunkiseudulla. Sähkösuunnittelijoiden odotukset asuntorankentamisesta ja julkisesta rakentamisesta olivat myönteisimmät. Jokaisen alalla tehdyn suhdannetiedustelun perusteella myönteisimmät odotukset ovat olleet korjausrakentamisesta. Asuntojen ja muun korjausrakentamisen uskoi kasvavan tai vähintäänkin pysyvän ennallaan tulevana puolivuotiskautena lähes 90 prosenttia vastaajista. Korjausrakentaminen on vuositasolla noin 900 miljoonaa euroa uudisrakentamista suurempi. STUL:n ja NSS: n kyselyssä esiintynyt suunnittelijoiden optimismi antoi osviittaa siitä, että sumaa rakentamiseen oli kertymässä. Toimeliaisuus rakentamisessa oli kolmiossa Uusimaa Pirkanmaa Turku. 12 SÄHKÖISTYSALAN EDISTÄMINEN JA YHTEISTYÖ VIRANOMAISYHTEISTYÖ JA EDUNVALVONTA Varatuomari Inka-Liisa Ahokas STUL:n lakiosastolta toimii työ- ja elinkeinoministeriön nimittämän Sähköturvallisuuden neuvottelukunnan varsinaisena jäsenenä ajalla Neuvottelukunta käsittelee ministeriön ja sähköturvallisuusviranomaisen apuna sähköturvallisuuslainsäädäntöön ja sen soveltamiseen liittyviä asioita. Liiton edustajat ovat olleet mukana sähköturvallisuuslain uusimistyöryhmissä. Sähköturvallisuuslaki jaetaan kahdeksi uudeksi laiksi: Sähköturvallisuuslaki ja hissiturvallisuuslaki. Lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä Liitto antoi toimintavuonna seuraavat lausunnot: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM 2. asteen oppilaitosryhmän lausunto sähköturvallisuuslaista AMK oppilaitosryhmän lausunto sähköturvallisuuslaista Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksiin rakennuksen energiatodistus ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmä -lakien muuttamisesta Kannanotto rakentamismääräysten uusiutuvien omavaraisenergioiden ja ostoenergian taserajaan Energiavirasto Kommentti RES-kouluttajien hyväksymiseen liittyvästä ohjeesta ja hyväksymishakemuslomakkeesta

13 Liitolla oli edustajat Turvatekniikan keskuksen sähkölaitteisto- ja pätevyysfoorumeissa. Turvasuojaustoimintaa koskevaan lainsäädäntöhankkeeseen vaikutettiin Turva-alan yrittäjät ry:n edunvalvontatyön kautta lausunnoilla. STUL oli edustettuna sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennealan koulutustoimikunnassa, energia-alan koulutustoimikunnassa sekä sähköalan näyttötutkintoja valmistelevissa työryhmissä. Viestintäviraston edustaja luennoi telepätevyyspäivillä ja antennitekniikkapäivillä uuden sisäverkkomääräyksen vaikutuksista. Liitolla oli edustaja viraston teknisten määräysten työryhmässä. Rakennusautomaatio rakentamisen sääntelyssä -selvitys STUL, Talotekniikkateollisuus, RAKLI ja ympäristöministeriö teettivät STEK:n ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiön tukemana VTT:llä selvityksen rakennusautomaatiosta rakentamisen sääntelyssä. Selvitys kartoitti rakennusautomaation kehitystarpeita sekä mahdollisuuksia huomioida sen edut sääntelyssä. Rakennusautomaatioselvityksen tavoitteena oli tehdä kehitysehdotuksia, joiden kautta saavutettaisiin rakennusautomaation ja talotekniikan parempi toimivuus. Selvityksen tavoitteena oli tukea automaation roolin selkeyttämistä rakentamisen ohjauksessa niin, että hallitusohjelman tavoitteen mukainen määräysten kevennystavoite pidetään mielessä. Yhteistyö poliisihallituksen kanssa jatkui turva-alan yrittäjäkunnan edustajan välityksellä turvallisuusalan neuvottelukunnassa. Liiton edustajat osallistuivat sähköalan standardoimistyöhön useissa SESKO:n komiteoissa. Komiteat olivat SK64 pienjännitesähköasennukset, SK99 Suurjännitesähköasennukset, SK 3 dokumentointi, SK 78 Sähkötyöturvallisuus, SK 11 ilmajohdot ja SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset, SK 79 Hälytysjärjestelmät, SK 205 Rakennusten elektroniikkalaitteet (koti- ja kiinteistöautomaatio), SK 86 Kuituoptiikka, SK CEN 169 Valaistustekniikka, SK SG Älykkäät sähköverkot, SK 215 Tietotekniikan kaapeloinnit ja infrastruktuurit sekä SK 100 Yhteisantennilaitteet. Vuonna 2015 Sähköinfon tekninen johtaja Esa Tiainen toimi SK64-komitean ja Sähköinfon tekninen asiantuntija Ville Reinikainen SK-86- sekä SK-215-komiteoiden puheenjohtajana. STUL työskentelee alan yritysten toimintaedellytysten hyväksi ja edistää hyvää yhteistyötä suomalaisessa rakentamisessa. Sujuva rakentamisen ja korjausrakentamisen prosessi ja laadukas lopputulos on tavoite, jota tuetaan mm. luomalla ja ylläpitämällä tiiviitä yhteistyösuhteita kiinteistö- ja rakentamisalan liittoihin, järjestöihin ja muihin toimijoihin. STUL:lla oli toimintavuonna edustus useissa alan / alaan liittyvässä työryhmässä, komiteassa, neuvottelukunnassa tai muussa kehitys- tai hallintoelimessä, joissa tehdään sähköistys-, energia- ja muuta rakentamisalaa koskevaa kehitys- ja regulaatiotyötä. STUL tiivisti yhteistyötään LVI-TU ry:n kanssa. Toimintavuoden aikana em. järjestöjen keskinäiseen neuvottelukuntaan kutsuttiin Sähkötekniset Työnantajat STTA ry. Neuvottelukunnan yksi keskeinen agenda on talotekniikan aseman edistäminen rakentamisessa. Yhteistyötä Rakennustiedon kanssa jatkettiin vuonna 2014 tehdyn yhteistyösopimuksen pohjalta. Yhteistyösopimuksen ensisijaisena tavoitteena on kehittää yhteistyötä sopijaosapuolten välillä, edistää sopimusosapuolten tietoisuutta toistensa tietopalvelujen sisällöistä ja kehityksestä, mahdollistaa konkreettisen yhteistyön toimeenpanon oikeuksineen ja velvoitteineen kunkin ajankohdan ja asiakastarpeiden mukaan. Vuoden 2015 lopussa oli meneillään kuusi yhteistä ohjekorttihanketta ja tietoa vaihdettiin aktiivisesti mm. tuotannon käytännöistä ja ohjelmistoista. Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on tarjota jatkossa tietotuotteita ns. yhden luukun periaatteella. Keväällä 2015 aloitti työnsä valaistusaiheisen julkaisutoiminnan nykytilannetta ja kehitystarpeita selvittelevä työryhmä, tavoitteena kartoittaa valaistusaiheisen julkaisutoiminnan nykytilaa sekä kehitys- ja yhteistyötarpeita. Selvitystyötä ohjaavina ja rahoittavina osapuolina toimivat Sähkötieto ry, Sähköinfo Oy, Rakennustieto Oy, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Suomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry ja Senaattikiinteistöt. Selvitystyön tekijäksi valittiin Tapio Kallasjoki ja työ valmistui vuoden lopussa. Selvitysraporttia on tarkoitus käyttää / hyödyntää valaistusaiheisten julkaisujen kehitystyössä. 13 î Joukko pirkanmaalaisia urakoitsijoita opintomatkalla Palermossa.

14 î Etelä-Savon alueosastolaisia opintomatkalla Nizzassa. Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävänä on tuottaa, kerätä ja jakaa tietoa sähkön turvallisesta ja luotettavasta käytöstä, energiatehokkaista sähköistysratkaisuista sekä älykkäästä sähkön käytöstä. Yhdistyksen jäseninä ovat kaikki keskeiset sähköistysalan järjestöt, jotka edustavat alan materiaalien valmistajia, maahantuontia ja kauppaa, rakennuttamista, suunnittelua, urakointia, alan henkilöstöä ja työvoimaa, sähkön siirtoa ja tuotantoa sekä pelastus- ja turvallisuusalaa. Yhdistys tuottaa toimialueensa informaatiota erityisesti lapsille, nuorille ja kuluttajille sekä tukee toimialueellaan taloudellisesti alan koulutusta, tiedontuotantoa ja standardisointia. STUL:n edustajana yhdistyksen hallituksessa toimi vuonna 2015 varatuomari Esa Larsén. Liiton edustajat olivat mukana Hyvinvointia sähköllä visio hankkeen kehittämisessä ja erilaisten aktiviteettien suunnittelussa ja toteutuksessa. KIRA-foorumi KIRA-foorumi on kolmentoista kiinteistö- ja rakentamisalan liiton ja järjestön muodostama yhteisö, jonka perustajajäseniin STUL kuuluu ja jossa liitto toimii aktiivisesti. STUL:lla on edustajat KIRA-foorumin johto-, viestintä- ja sihteeriryhmissä. KIRA-foorumin vakiotapahtumia ovat erityisesti nuorille suunnattu KIRA-Akatemia, mediatapaaminen ja KIRA-foorumi, joka pidettiin Finlandia-talolla. Tilaisuuteen osallistui noin 600 kutsuvierasta. Teemana oli Helpota, yksinkertaista ja salli resepti kilpailukyvyn parantamiseen. STUL-TAKUU STUL:n toiminnan yksi päätavoite on edistää hyvää sähköistystasoa. Tavoitteen toteutumisen kannalta on keskeistä, että koko toimitusketju toimii vastuullisesti, hoitaa yhteiskunnalliset ja sopimusvelvoitteensa sekä huolehtii laadusta ja takuista. STUL:n luoma ja ylläpitämä asennustarvikkeiden STUL-takuu-järjestelmä on keskeinen osa STUL:n harjoittamaa urakoitsijoiden edunvalvontaa. STUL-takuu hyödyttää laadukkaiden tuotteiden muodossa myös loppukäyttäjiä. STUL-takuun myöntävä sähkötarvikkeen valmistaja tai maahantuoja luottaa tuotteeseensa ja sitoutuu urakoitsijaan nähden vastaamaan tuotteen virheettömyydestä ajan, joka pääsääntöisesti vastaa urakoitsijan Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, YSE 1998, mukaista kahden vuoden takuuaikaa tilaajalle. Tuotetakuun lisäksi STUL-takuun myöntänyt yritys sitoutuu korvaamaan urakoitsijalle kohtuulliset työkustannukset virheellisen asennustarvikkeen paikallistamisesta, sen irrottamisesta ja pois kuljettamisesta sekä korjatun tai tilalle vaihdetun uuden tarvikkeen asentamisesta. STUL-takuu vahvistaa siten merkittävästi urakoitsijan asemaa sopimusketjussa ja liittää laadukkaat asennusmateriaalit olennaiseksi osaksi sähköistysalan vastuullista toimitusketjua. STUL-takuu-järjestelmää ylläpitää ja sitä koskevaa tiedottamista koordinoi STUL:n lakiosasto. STUL-takuu-yrityksiä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 47. Luettelo takuuyrityksistä julkaistaan säännöllisesti Sähkömaailma-lehdessä. Takuusta julkaistiin messuihin liittyen lehtiartikkeleita syksyn 2015 aikana. Järjestelmään liittyy vuosittain noin 3 5 uutta materiaalintoimittajaa. STUL-takuuta tehdään tunnetuksi urakoitsijoille ja materiaalitoimittajille lehtiartikkelien ja henkilökohtaisin yhteydenotoin. STUL-takuu on näkyvästi esillä Sähköurakoitsijapäivillä sekä SähköTeleValoAVerikoismessuilla. Yritysten messuosastoille jaetaan näissä tilaisuuksissa STUL-takuusta kertovaa tunnistemateriaalia. Urakoitsijapäivillä ja messuilla mukana olleille näytteilleasettajille, jotka eivät vielä ole myöntäneet tuotteilleen STUL-takuuta, kerrotaan järjestelmästä ja sen eduista materiaalitoimittajan kannalta. Sähköteknisen kaupan liiton ylläpitämässä sähkönumerot.fi-palvelussa oli vuoden 2015 lopussa STUL-takuun piirissä olevaa tuotetta. Tuotteiden lukumäärä kasvoi vuoden 2015 aikana lähes nimikkeellä. Sähkönumerot.fi-palvelun piirissä on kaikkiaan noin tuotetta. Järjestelmän Tarkennettu haku -osiossa voidaan haettavien tuotteiden yhtenä hakukriteerinä käyttää STUL-takuun olemassaoloa. 14

15 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ AIE Association Internationale des Entreprises d Equipement Electrique eli AIE on Euroopan sähköurakoitsijaliittojen keskusjärjestö. STUL on AIE:n jäsen. AIE:n tärkeimmät vaikuttamisaluueet vuonna 2015 olivat sähkön energiamuotokerroin sekä sähköpätevyyksien regulointi. Samoin AIE:n kautta oltiin aktiivisesti mukana energiatehokkuusdirektiivin ja rekennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisen esivalmistelussa. STUL:n edustajat osallistuivat AIE:n yleiskokoukseen Edinburghissa syyskuussa. AIE:n työryhmät AIE:n tekniset työryhmät Safety and standardisation ja Home building electronis systems & smart house yhdistivät toimintansa samaan työryhmään. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2015 ja käsitteli muun muassa sähkötyöturvallisuusvaatimuksia, kaapeleiden paloluokittelua, käyttöönottotarkastusta koskevan standardin uusimista ja jännitetyövaatimuksia. AIE:n työskentelyyn aktiivisesti osallistuneet ja heidän työryhmänsä: Olli-Heikki Kyllönen / Toimitusjohtajien neuvottelukunta Riikka Liedes / Energiatoimikunta Esa Tiainen / Kotien elektroniset järjestelmät ja älykäs talo sekä Sähköturvallsuus- ja standardointi -toimikunnat î Kesäkuussa hallitus matkasi Tukholmaan vieraillen EIO:ssa, jonka toimitusjohtaja Jan Siezing piti ajankohtaiskatsauksen edustamansa liiton ja sen palveluyhtiöiden toimintaan. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ Pohjoismaisen yhteistyön painopisteitä olivat harmaan talouden torjunta, järjestötoiminnan haasteet, loppuasiakasmarkkinointi ja yhteistyö Eurooppatason vaikuttamisessa. Pohjoismaiset työryhmät Elsäkerhetsgruppen Pohjoismainen sähköturvallisuusryhmä kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan kussakin maassa ajankohtaisista sähköasennuksiin liittyvistä asioista ja kehitysprojekteista. Aiheina kokouksissa olivat muun muassa eri maiden lainsäädäntöä koskevat muutoshankkeet, sähkötyöturvallisuus, kaapeleiden luokittelu sekä jännitetyövaatimukset eri pohjoismaissa. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna ICT-ryhmä Pohjoismainen ICT-ryhmä kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli tele- ja turvaurakoinnin ajankohtaisaiheita, teknisiä kehitystrendejä, asentajien koulutustarjontaa, alaan liittyviä lainsäädäntöhankkeita sekä pohjoismaissa käytössä olevia turvajärjestelmiin liittyviä säädöksiä ja niiden erilaisia kansallisia soveltamistapoja. Talousryhmä Pohjoismaisten sähköurakointijärjestöjen talousvastaavat kokoontuivat elokuussa 2015 Tallinnaan keskustelemaan sähköurakoinnin tilasta. Kannattavuustutkimuksia on kaikissa pohjoismaissa kuten Suomessakin tehty jo kymmeniä vuosia. Kokouksessa tehtiin kannattavuusvertailu maittain. Vertailussa Norja ja Suomi ovat olleet viimeiset kymmenen vuotta kannattavuudessa parhaimmat. Asennusmarkkinoiden osalta todettiin kaikkien muiden olevan jo kasvu-uralla. Suomessa poljetaan edelleen paikallaan. EIO:n edustajan (Ruotsi) kanssa tehtiin vielä erikseen vertailu tarjouslaskentakäytännöistä. Käytännöt ovat hyvin samankaltaiset sillä poikkeuksella, että Ruotsissa käytetään enemmän konsulttiapua. 15

16 LIITON ASIANTUNTIJARYHMÄT Automaatioryhmä STUL:n automaatioryhmä keskittyi vuonna 2015 erityisesti rakentamisen määräysten uudistamiseen ja automaation rooliin uusissa määräyksissä. Ryhmä seurasi ja kommentoi aktiivisesti STUL:n ja yhteistyötahojen selvityshanketta rakennusautomaatiosta rakentamisen sääntelyssä. Loppuvuodesta ryhmä piti kehityspäivän, jossa se käsitteli erityisesti automaatio-, käyttö- ja hallintalaitteiden käyttäjien osaamisen tukemista, RAU-pätevyyden merkitystä ja rakennusautomaation roolia korjausrakentamisessa. Lisäksi vuonna 2015 automaatioryhmä keskitti kiinnostustaan tietoturvaasioihin. î Liiketoiminnan kehitysryhmä 2 kävi kesäkuun kokouksensa yhteydessä tutustumassa Kouvolassa Salpalinja-museoon. Kunnossapitoryhmä Kunnossapitoryhmä teki alkuvuodesta 2015 selvityksen kunnossapitoyritysten ja niiden erikoisalojen osaamisesta. Ryhmä valmisteli esityksen siitä, miten kunnossapitoa tarjoavat STUL:n jäsenyritykset saadaan liittymään kunnossapitoryhmän jäseneksi. Jäseneksi pääsyn edellytykseksi katsottiin riittävän yritysten oma halukkuus ja aktiivisuus ilmoittautua mukaan. Vastineeksi olisi tarjolla uusia kanavia löytää kunnossapitoa tarvitsevia asiakasyrityksiä ja päinvastoin: asiakasyrityksille kanava löytää kunnossapitoyritys, jolla on soveltuva osaaminen kyseiseen ympäristöön. Hanke odottaa vielä etenemistä seuraavaan vaiheeseen. 16 Liiketoimintaryhmä Liiketoimintaryhmän kuudes varsinainen toimintavuosi sujahti jälleen vauhdikkaasti. Ryhmä piti seitsemän kokousta keskittyen tarkoituksensa toteuttamiseen eli edistämään liiton ja sen jäsenten toimintakykyä yrityksen taloushallintoon, liikejuridiikkaan, työmaanhoitoon ja tietojärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Sähköurakan tarjoustoiminnan kehittämisryhmä Liiketoimintaryhmän aloitteesta perustettiin tarjoustoiminnan kehitysryhmä, jonka tavoitteena oli saada alalle käytäntö liittää pisteluettelot tarjouslaskenta-aineistoissa oleviin suunnitelmapiirustuksiin. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa ja sen jälkeen säännöllisesti noin kahden kuukauden välein. Ryhmään kuului jäseniä rakennuttaja-, suunnittelija ja urakoitsijatahoilta. Työn tuloksena asiaa koskeva STkortti päivitettiin ja muutoinkin ryhmän eri tahot pääsivät yhteisymmärrykseen määräluetteloiden tarpeellisuudesta. Liiketoimintaryhmä seurasi tiiviisti tarjoustoiminnan kehitysryhmän toimintaa ja antoi asiantuntevia evästyksiä. Sähköurakan tarjoustoiminnan kehittämisryhmä jatkaa edelleen työtään saadakseen pisteluettelon sisällyttämisen piirustuksiin alan yleiseksi käytännöksi. Teemaseminaari Toukokuussa järjestettiin Sähkölaitteistojen kunnossapito osana kiinteistöjen turvallista käyttöä -teemaseminaari yhdessä kunnossapitoryhmän kanssa SLO:n tiloissa Vantaalla. Seminaariin osallistui noin 40 eri tahojen vaikuttajaa ja asiantuntijoiden esityksiä kuultiin mm. kunnossapidon merkityksestä ja lain asettamista velvoitteista sähkölaitteistojen haltijoille. Seminaarin yhteenvetona todettiin, että sähköurakoitsijat hallitsevat määräysten mukaisen toiminnan, mutta asiakkaina laitteistojen haltijat toivovat tai lähes vaativat parempaa markkinointia ja tarkoituksenmukaista tuotteistamista kunnossapidon palvelukokonaisuuksiksi. Vastuullinen toimitusketju Vastuullinen toimitusketju teeman alla käynnistettiin projekti aikataulukysymyksistä ja mietittiin mitä voitaisiin tehdä asianmukaisten tuotteiden valitsemiseksi ja mitä selkiytyksiä ohjeistuksiin siitä, mitä valintoja urakoitsija voi tehdä omin päin. Julkisia hankintoja koskeva lakiuudistus tuonee muutoksia myös nykykäytäntöihin. STUL-takuu Kuluneena vuonna ryhmä piti edelleen esillä STUL-takuu asiaa ja piti tiiviisti yhteyttä STUL:n lakiasiain osastoon. Erityisesti haluttiin vaikuttaa siihen, että STULtakuuyritykset saataisiin vähentämään ja poistamaan takuuta rajoittavia ehtojaan. STUL-takuun tuotteilleen / osalle tuotteita antaa jo 48 yritystä.

17 Oppilaitostyöryhmät 2. asteen oppilaitostyöryhmä Työryhmä on koko vuoden 2015 rakentanut multimediaformaattiin perustuvaa opetusmateriaalia aiemmin laaditun Sähkö-, työ- ja sähkötyöturvallisuuden toimintaohje 2013 jalkauttamiseen. Vielä kevät 2016 menee materiaalin levittämiseen oppilaitoksiin ja tiedon jakamiseen siitä, miten materiaali on parhaiten hyödynnettävissä. Lisäksi työryhmä antoi lausunnon Sähköturvallisuuslain ja asetuksen muutosehdotukseen. AMK-oppilaitostyöryhmä Vuonna 2015 työryhmä laati avustusrahahakemuksen STEK:ille oppilaitosten yhteisten oppimateriaalien selvitystyötä varten. Apurahan varmistuttua käynnistettiin hankkeen toteutus, jossa keskeisinä toimijoina ovat Tampereen, Jyväskylän ja Oulun ammattikorkeakoulut. Hanke on tarkoitus saada valmiiksi kevään 2016 aikana. Lisäksi työryhmä antoi lausunnon Sähköturvallisuuslain ja asetuksen muutosehdotukseen. î Liiketoimintaryhma nosti maljan 60 vuotta täyttäneen SETI:n pääarvioija Arto Karin syntymäpäivän kunniaksi. Sähkötekniikkaryhmä Sähkötekniikkaryhmän toiminta-alueena on sähköturvallisuus ja sähkötekniikka. Ryhmä ottaa kantaa sähköalan säädös- ja standardimuutosehdotuksiin, edistää alan koulutusta ja neuvontaa ja tukee siten ammattialaa ja sen kehitystä. STUL:n sähkötekniikkaryhmä käsitteli vuoden 2015 aikana esimerkiksi kaapeleiden paloluokitusta, oikeudetonta urakointia ja jakokeskusten liitosten vikaantumista. Ryhmä suunnitteli sähkölaitteistotarkastajille suunnatun koulutuspäivän. Teleryhmä Teleryhmä kokoontui neljä kerta toimintavuoden aikana. Pääteemoina olivat Viestintäviraston määräys 65 päivityshanke sekä Liikenne- ja viestintäministeriön yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölakihanke, josta teleryhmä laati lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriölle. Myös matkapuhelimien sisätilakuuluvuusongelmat ja ratkaisut niihin olivat agendalla. Lisäksi teleryhmää päätettiin laajentaa kahdella uudella edustajalla, jotta saataisiin mahdollisimman laaja näkemys yhteisrakentamisen eduista ja vaikutuksista operatiivisessa toiminnassa. Laajennettu kokoonpano on voimassa toistaiseksi. Työmarkkinaryhmä ja työmarkkinapalvelut STUL:n työmarkkinatoimintaa koskeva tiedottaminen ja työmarkkinapalvelut on suunnattu STUL:n työmarkkinaryhmän jäsenille. Ryhmässä oli vuoden 2015 lopussa 355 yritystä, joiden palveluksessa oli yhteensä sähköistysalan työntekijää. Työmarkkinaryhmään kuuluvista yrityksistä 111 yritystä oli jäsenenä myös Sähkötekniset työnantajat STTA ry:ssä. Työmarkkinaryhmän jäsenyydestä STUL perii erillisen palvelumaksun. Asennusliikevaihto Palvelumaksu / vuosi 2015 Alle euroa 50 euroa milj. euroa 100 euroa 1 2 milj. euroa 200 euroa Yli 2 milj. euroa 300 euroa STUL:n työmarkkinaryhmällä on työmarkkinaneuvottelukunta, joka toimii STUL:n asiantuntijaryhmänä työmarkkina-asioissa; ja käyttää yhdessä STUL:n hallituksen kanssa STUL:n päätöksentekovaltaa työmarkkina-asioissa; sekä edustaa yhdessä STUL:n hallituksen kanssa STUL:a työmarkkina-asioissa suhteessa työmarkkinaosapuoliin ja viranomaisiin. STUL:n hallitus valitsi tammikuussa 2015 työmarkkinaneuvottelukunnan jäseniksi kalenterivuodet käsittäväksi toimikaudeksi seuraavat yritysedustajat: Tuomo Hakala, Sähkö-Äijät Oy, Jämsä Jussi Karasti, Laatu-Sähkö Oy, Lappeenranta 17

18 Ryhmän toiminnan ulospäin näkyvin tapahtuma Verkostopäivät kokoaa vuosittain yhteen verkostoalan ammattilaista. Tapahtuma on viime vuosina järjestetty Tallinnassa tammikuussa. Asiantuntijaryhmän kokouksissa käsiteltyjä aihepiirejä ovat olleet mm. maarakentamisasiat sopimuksissa, työmaita koskeva ilmoitusvelvollisuus verottajalle, sekä puisî STUL:n liiketoimintaryhmä ja kunnossapitoryhmä järjestivät teemaseminaarin sähkölaitteistojen kunnossapidosta SLO:n pääkonttorilla Vantaalla. Hannu Kauppi, HSK Sähkö Oy, Kalajoki Mika Laine, Epilän Sähkökone Oy, Tampere Raimo Narvila, Narvi-Sähkö Ky, Rauma Antti Rantala, Web Sähkö Oy, Järvenpää Ulf Törnblom, Jeti-Sähkö Ky, Porvoo Vuonna 2015 STUL:n työmarkkinaryhmälle toimitettiin 19 ajankohtaistiedotetta ajankohtaisista työmarkkinakysymyksistä. Keskeisiä teemoja olivat muun muassa: Sähköistysalan työntekijöitä koskevan työehtosopimusratkaisun sisältö palkankorotuksineen Kesätyöntekijöiden palkkaaminen ja työnantajan työvoiman vähennyksiin liittyvä työntarjoamisvelvollisuus Työsuojeluvaltuutetun vaalin toimittaminen. STUL:n työmarkkinaryhmän jäsenyritykset saivat vuoden 2015 aikana ryhmän jäsenmaksuun sisältyvänä kunkin yrityksen henkilömäärään suhteutetun lukumäärän Sähköistysalan työehtosopimus kirjoja. Sähköurakointiyrityksen kannalta keskeisimmät työsuhdeasiain hoitoa koskevat työsuhdelomakkeet ovat saatavilla liiton www-sivuilla. Ajan tasalla pidettävissä alakohtaisissa lomakkeissa on huomioitu lain säännösten lisäksi sähköistysalan erityistarpeet ja Sähköistysalan työehtosopimuksen vaatimukset. Lomakkeet ovat ilman erillistä korvausta STUL:n työmarkkinaryhmään kuuluvien yritysten sekä kaikkien STUL:n varsinaisten jäsenten käytettävissä liiton internetsivuilla. STUL:n työmarkkinaryhmän jäsenyritykset saavat myös ryhmän jäsenmaksuun sisältyvänä käyttöoikeuden Sähköinfo Oy:n Severi-palvelussa olevaan Sähköistysalan työsuhdekansioon, joka sisältää tietoja ja ohjeita lain sekä Sähköistysalan työehtosopimuksen soveltamisesta alan keskeisissä työsuhdekysymyksissä. 18 Työmarkkinapalvelut Sähköistysalan työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyi Joulukuun 2014 työsulku-uhan keskeyttämiä työehtosopimusneuvotteluita jatkettiin Neuvottelutulos Sähköistysalan työehtosopimuksesta ajalle saavutettiin päivää myöhemmin. Palkankorotusten osalta työehtosopimusratkaisu oli keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Ratkaisu käsitti myös tilaajalle tai sen jälkeen tarjottavissa töissä sovellettavan uuden sähköistysalan urakkahinnoittelun. Tekstimuutokset mahdollistivat takaisinottovelvollisuudesta toisin sopimisen taloudellisista ja tuotannollisista syistä toimeenpantujen irtisanomisten yhteydessä ja supistivat työnantajan työntarjoamisvelvollisuuden alueellista laajuutta kaksi tai useampia työhönottopaikkoja käsittävissä yrityksissä. Työsuhdeasiain neuvonnan kestoaiheita olivat edelleen taloudellisista ja tuotannollisista syistä aiheutuneisiin työvoiman vähentämisiin liittyneet kysymykset, yhteistoimintamenettely, lomauttaminen ja irtisanominen sekä ulkopuolisen työvoiman käyttö edellä mainittujen tilanteiden yhteydessä. Myös työaikoihin liittyneet kysymykset sekä työntekijöiden ja toimihenkilöiden taannehtivasti esittämät ylitöiden korvaamista koskeneet vaatimukset nousivat toistuvasti esiin. Viimeksi mainittujen torjumisen kannalta keskeistä on, että työnantaja pitää työaikalain vaatimaa työaikakirjanpitoa, johon kirjataan kunkin työntekijän ja toimihenkilön toteutunut työaika työpäiväkohtaisesti. Työmaasopimuksen solmimiseen liittyneet vaikeudet lisääntyivät vuoden 2015 aikana. Ongelmia tuotti erityisesti korkeuskertoimesta toisin sopiminen henkilönostimilla alle 11 metrin korkeudella tehtävissä töissä samoin kuin kertoimesta sopiminen töissä, jotka tehdään edellä mainittua metrimäärää korkeammalla. Myös tehdyn urakkatyön selvittäminen aiheutti erimielisyyksiä niin asennettujen massamäärien kuin urakan ulkopuolisten töiden vaatiman tuntimäärän osalta. Verkostourakointiryhmä

19 tomuuntamorakenteiden käytettävyys ja turvallisuus. Viimeksi mainittu aihe jalostui mm. Sähkömaailma-lehden artikkeliksi. Aina ajankohtaisina aiheina mukana ovat työturvallisuus verkonrakennustöissä ja verkonrakentamisen ympäristövaikutusten huomioiminen. Vuonna 2015 vaikutettiin aktiivisesti maakaapelin asentamisen käsittelyyn uusittavassa Sähköturvallisuuslaissa. Lakiesityksen asianomaiseen kohtaan annettiin ryhmän näkemyksen mukainen lausunto. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Lehdistötiedottaminen STUL ja Sähkötreffit- / Löydä sähkömies -palvelu julkaisivat toimintavuonna 29 lehdistötiedotetta. Osumia saatiin niin painetussa kuin sähköisessä mediassa pitkäaikaisen keskiarvon mukaisesti. Muu tiedottaminen Liiton toiminnan ja tavoitteiden viestinnässä keskeisiä ovat liiton ja sen omistamien yhtiöiden www-sivut eli stul.fi, sahkoala.fi, sahkoinfo.fi ja löydäsähkömies.fi. Alan asioista tiedotetaan aktiivisesti myös jäsenten, kumppanien ja muiden sidosryhmien kanavien kautta. Liiton viestinnän kohderyhmiä ovat jäsenten ja muiden sähköistysalan yhteisöjen ja yritysten lisäksi rakentamisalan liitot ja järjestöt, pienrakentajat ja remontoijat, virkamiehet, poliittiset päättäjät, opiskelijat ja suuri yleisö. î Esa Larsén piti kevään 2015 liittokokouksen esitelmän käyden läpi TES-neuvotteluvaiheita. Sähkötreffeistä Löydä sähkömies -palveluun Toimintavuoden alkupuolella teetettiin Taloustutkimus Oy:llä kysely, jolla selvitettiin mm. Sähkötreffit-palvelun tunnettuutta, kuluttajien sähköistysaikeita ja sähköistysasioiden tuntemusta. Tämän lisäksi teetettiin kysely, jolla tutkittiin Sähkötreffit-brändin mielikuvaa. Jälkimmäisen kyselyn tulosten perusteella päätettiin vaihtaa Sähkötreffitpalvelun nimi Löydä sähkömies -palveluksi. Samassa yhteydessä uusittiin palvelun www-sivut ja niille vietiin runsaasti sähköä ja sähköistystä koskevaa informaatiota. Uudistettu sivusto lanseerattiin elokuun lopussa. Nimenmuutos Sähkötreffeistä Löydä sähkömies -palveluksi sai yleisesti hyvän vastaanoton ja erityisesti palvelussa mukana olevien urakoitsijoiden keskuudessa asia noteerattiin ilahduttavana muutoksena. Mm. nettisivuston katselumäärät yli kolminkertaistuivat syyskaudella verrattuna samaan ajanjaksoon vuosi aikaisemmin. Toimintavuoden aikana palvelu laajennettiin koskemaan myös taloyhtiöiden sekä pk-yritysten ja julkisen sektorin kiinteistöjen sähköistystarpeita. Viestinnän keinoin edistettiin suuren yleisön tietoisuutta sähköistyksen mahdollisuuksista sähköturvallisuuden, energiatehokkuuden ja tilojen toimivuuden ja käyttömukavuuden kohentamisessa. Viestinnän suunnittelun ja toteutuksen kumppanina oli edellisten vuosien tapaan Radiant Conculting Oy. Vuoden aikana lähetettiin kuukausittain lehdistötiedotteita ja uutis syötteitä. Sähköistyspalveluja tehtiin tunnetuksi useilla kuluttajien rakennusmessuil la, blogiyhteistyön, radio-ohjelmayh teistyön, radiomainonnan ja bannerimainonnan avulla. Sähkötreffit- / Löydä sähkömies -kursseja järjestettiin vuoden 2015 aikana kaksi kertaa ja niihin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Palvelussa mukana oleville urakoitsijoille lähetettiin kuusi ajankohtaistiedotetta. Löydä sähkömies -palvelu oli mukana Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK:n remontti- ja rakentajakoulutuksissa sekä taloyhtiöilloissa kevät- ja syyskausilla. Osallistujia näissä oli kaikkiaan noin Palvelu oli myös esillä Suomen Omakotiliiton osastolla Vantaan asuntomessuilla. Rakentaja.fi-portaalissa on Löydä sähkömies -palvelun tuotekortti, johon on koottu sähköistystä koskevaa informaatiota ja artikkeleita. Palvelusta lähti vuoden 2015 aikana kuusi sähköistystä koskevaa uutiskirjettä rakentaja.fi-jäsenistölle. Toimintavuoden lopulla yhteistyö käynnistettiin myös Omataloyhtiö.fi:n kanssa ja tälläkin sivustolla on Löydä sähkömies -tuotekortti. Sähköala Koti -lehti lähetettiin maaliskuussa 2015 mm rakentaja.fi-jäsenelle, jotka olivat ilmoittaneet lähitulevaisuuden remontointi- tai rakentamisaikeistaan. Lehti lähetettiin myös kaikille Suomen Kiinteistöliiton jäsenille liitteistettynä Suomen 19

20 î Jyväskyläläisen Stream Industries Oy:n Lauri Kröger kävi Löydä sähkömies -kurssilla hakemassa ideoita sähköistyspalvelujen markkinointiin ja myyntiin. Kiinteistölehden kanssa. Tämä jakelu oli laajuudeltaan henkilöä. Palvelumallin kehittämiseen perustettu ohjausryhmä kokoontui toimintavuonna kerran. Lisäksi ohjausryhmälle lähetettiin väliraportteja viestinnän toteutuksista ja tuloksista. Ohjausryhmän kokoonpano oli vuonna 2015 seuraaava: Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry / Timo Kekkonen Sähköteknisen Kaupan Liitto STK ry / Tarja Hailikari Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ry / Johanna Salomaa-Valkamo Energiateollisuus ry / Jukka Kortelainen Sähkösuunnittelijat NSS ry / Risto Hiltunen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry / Paula Ihamäki Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat Radiant Consulting Oy:n edustajat. Tunnettuus- ja aietutkimus Liitto teetti maaliskuussa 2015 Taloustutkimuksella kuluttajatutkimuksen, jolla selvitettiin mm. kansan tietoisuutta sähköistysasioista ja sähköistämisen aikeita. Kohderyhmän koko oli henkilöä, joka edustaa +/ 2,5 prosentin virhemarginaalilla koko suomalaista aikuisväestöä. Lisäksi liitto teetti kuluttajien keskuudessa Sähkötreffit-bränditutkimuksen, josta on kerrottu edellä. Rakennusmessut kuluttajille Liitto tuki jäsentensä alueellista markkinointia tarjoamalla heille mahdollisuuden esitellä osaamistaan ja yritystensä palveluita rakennusmessuilla eri puolella Suomea. Rakennusmessuihin osallistuttiin kevätkaudella Sähkötreffit-osastoilla kaikkiaan seitsemällä paikkakunnalla, jotka olivat Turku, Tampere, Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Seinäjoki ja Joensuu. Syyskaudella liitto järjesti Löydä sähkömies -messuosaston Vantaan omakotimessuille. Muut messut ja tapahtumat Rakennusmessujen lisäksi STUL osallistui yhteisosastolla Sähkösuunnittelijat NSS:n ja Suomen Valoteknisen Seuran kanssa vuosittaiseen ValoLight-tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. STUL osallistui yhdessä sähköistysalan muiden järjestöjen kanssa nuorille suunnatuille Next Step -messuille marraskuussa Kaapelitehtaalla ja Studia-messuille joulukuun alussa Helsingin messukeskuksessa. Järjestöjen yhteisellä Sähkössä on Poweria -osastolla esiteltiin sähköistys alan koulutusta ja ammatteja nuorille. Lisäksi STUL oli mukana Vetovoima ry:n toiminnassa. Yhdistys edistää rakennusja kiinteistöpalvelualan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa, jakaa tietoa alan ammateista ja koulutusmahdollisuuksista ja kannustaa nuoria hakeutumaan alan toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Vetovoima jakaa tietoa myös opettajille ja opoille. Toukotalkoot STUL jatkoi vuonna 2015 Toukotalkoot-hankkeen yhteistyökumppanina. Toukotalkoot-brändin alla joukko kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöjä muistuttaa tiedottein muutaman kerran vuodessa asumiseen liittyvistä helpoista, omalla vastuulla olevista tarkistus- ja huoltotoimista. Kevääseen viittaavasta nimestä huolimatta tiedotteita lähetetään myös syksyllä. Toimintavuonna kampanjassa nostettiin esiin mm. käytettyjen sähkölaitteiden kauppaan liittyviä asioita. Toukotalkoiden tuottaman ja nettisivuillaan julkistaman tarkistuslistan avulla niin pien- kuin kerrostaloasukkaan on helppo käydä läpi hänelle kuuluvat kodin keskeiset tarkistus- ja huoltotoimet. 20