SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 1

Transkriptio

1 SÄHKÖ- JA TELEURAKOITSIJALIITTO STUL RY VUOSIKERTOMUS 2012

2 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 1 JÄSENET... 2 Jäsenhankinta ja jäsenmäärän kehitys... 2 Jäsentyytyväisyyskysely... 2 Jäsenjärjestöt... 3 Liikevaihdot ja kannattavuus... 4 ALAN EDISTÄMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 6 Vastuullinen toimitusketju ja STUL-takuu... 7 Kansainvälinen yhteistyö... 7 Verkostoituminen ja tiedottaminen... 8 Liiton asiantuntijaryhmät... 8 Automaatioryhmä... 8 Sähkötekniikkaryhmä... 8 Teleryhmä... 9 Verkostourakointiryhmä... 9 Kunnossapitoryhmä... 9 Liiketoimintaryhmä... 9 Työmarkkinaryhmä ja työmarkkinapalvelut... 9 Oppilaitosryhmät Alueosastot Kehityshankkeet VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Jäsentiedotus Kuluttajamarkkinointi Lehdet Verkkosivut PALVELUT JA TUOTTEET Jäsenpalvelut Työmarkkinapalvelut Asianajotehtävät Ryhmämatkat Koulutus Sähkötekniikan koulutus Tietoteknisten järjestelmien koulutus Lakiasiankoulutus Muu koulutus ja tilaisuudet Kirjat ja muut julkaisut Kortisto ja kansiotuotteet Ohjelmistotuotteet Verkkotuotepaketit Muut tuotteet Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) Espoo puhelin faksi stul@stul.fi LIITON HALLINTO JA YHTIÖT TALOUS... 24

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Markkinoilla laskeva trendi Sähköistysmarkkinoilla vallitsi laskeva käyrä vuonna Urakoitsijoiden työkannat olivat alkuvuoden kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta loppuvuotta kohti tilanne alkoi heiketä nopeasti ja erityisen nopeaa oli pudotus uusien tilausten osalta. Vuoden 2012 kannattavuus pysyi useimmilla yrityksillä kohtuullisena. Loppuvuoden kehitys niin sähköurakoitsijoiden tilauskannoissa kuin rakennuslupa- ja -aloitustilastoissakin ennakoi varsin haastavaa alkuvuotta 2013 monille STUL:n jäsenliikkeille. Uudet teknologiat valmiita markkinoille LED-teknologian ja kehittyneen kiinteistöautomaation yleistymisestä on puhuttu jo useamman vuoden ajan. Vuoden 2012 aikana nähtiin jonkinasteinen läpimurto. Markkinoilla yleistyivät valaistussuunnitelmat ja -kyselyt, joissa LEDpohjaista valaistusta kysyttiin ainoana tai päävaihtoehtona, kun se aiemmin on ollut vain osa tai vaihtoehtoinen ratkaisu. KNX-pohjaisten järjestelmien myynti puolestaan kasvoi noin prosenttia viime vuonna ja viimeisen viiden vuoden aikana volyymi on 4 5 kertaistunut. Molemmilla näillä uuden teknologian alueilla niin laiteteknologian kuin osaavien toteuttajien sekä määrä että laatu ovat saavuttaneet tason, joka luo vankan pohjan jatkuvalle kasvulle myös jatkossa. Sähköurakoitsijan asemaa rakentamisessa on parannettava Tasokkaan sähköistyksen merkitys hyvälle rakentamisen lopputulokselle korostuu tekniikan kehittyessä ja energiatehokkuusvaatimusten kiristyessä. Samaan aikaan markkinoilla ovat yleistyneet tapaukset, joissa sähköistys on aliurakan roolissa joutunut niin teknisesti kuin taloudellisesti pääurakoitsijan pilaamaksi. Tämä tuli selkeästi esiin jäsenistön piirissä toteutetussa kyselyssä. Ongelma on yhteinen LVI-urakoinnin kanssa, mikä ilmeni kun sama kysely toteutettiin myös LVI-TU:n jäsenistön piirissä. Asian tilan parantamiseksi päätettiin tiivistää talotekniikkayhteistyötä. Yhteistyön kehittäminen nähtiin sikälikin tarpeelliseksi, että kehittyvän automaation myötä talotekniikkajärjestelmät integroituvat yhä enemmän ja yhä useammat sähköurakoitsijat toimivat myös LVI-urakoitsijoina. AIE:n vuosikokous Suomessa Euroopan sähköurakoitsijajärjestöjen kattojärjestö AIE:n vuosikokous järjestettiin Helsingissä heinäkuun alussa. Kokouksen teemoina olivat hajautettu sähköenergian tuotanto, sähköautoihin liittyvät asennusratkaisut sekä Euroopan rakentamisen lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät. Suurta mielenkiintoa herätti myös esitys Helsingin kaupungin ja Helsingin energian toimenpiteistä ja suunnitelmista energiatehokkaan kaupunkirakenteen kehittämiseksi. Kokouksessa Janne Skogberg valittiin yksimielisesti jatkamaan AIE:n puheenjohtajana. Suomen Tilaajavastuun koko osakekanta kiinteistö- ja rakentamissektorin omistukseen Vuoden lopulla rakennusalan järjestöt Rakennusteollisuus RT, Talonrakennusteollisuus, Kiinteistöliitto, Rakentamisen laatu RALA ja STUL ostivat kehitysyhtiö Aspidan osuuden Suomen Tilaajavastuu Oy:stä (STV). Kaupan jälkeen järjestöt omistavat koko yhtiön; STUL:n omistusosuus on 24 prosenttia. Uusi omistuspohja sopii hyvin julkishallinnon ja elinkeinoelämän rajapinnassa toimivalle yhtiölle. Samalla varmistettiin vahva pohja STV:n palvelujen edelleen kehittämiselle; näistä ajankohtaisimpana uuden verolainsäädännön vaatimia raportointeja helpottavat työkalut urakoitsijoille ja rakennuttajille. Hallinto ja talous Liiton talous pysyi vuoden aikana vakaana, henkilöstön määrä säilyi ennallaan ja vaihtuvuus oli normaalitasoa. Liiton palveluyhtiöiden Sähköinfo Oy:n ja Seti Oy:n kuin myös osakkuusyhtiöiden Headpower Oyj:n ja Suomen Tilaajavastuu Oy:n liiketoiminnat kehittyivät myönteisesti. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 11,5 miljoonaa euroa, henkilökuntaa noin 100 ja kaikki yhtiöt tuottivat kohtuullista voittoa. Liiton ja yhtiöiden kokenut ja osaava henkilökunta ja vakaa taloudellinen asema luovat hyvän pohjan jäsenpalveluiden ja tuotteiden edelleen kehittämiselle myös tulevina vuosina. Liiton toimintaa linjaavat 1 2 vuodeksi sovittavat teemat. Vuonna 2012 teemat olivat: Sähköistysalan opiskeluun, opiskelijoihin ja opiskelijarekrytointiin vaikuttaminen Uusien rakennusmääräysten mukaisten sähköistysratkaisujen edistäminen Loppuasiakasmarkkinointi ja alan tunnettuus Vastuullinen toimitusketju Olli-Heikki Kyllönen, maaliskuussa

4 JÄSENET Jäsenhankinta ja jäsenmäärän kehitys Vuoden aikana toteutettiin yksi uusi isompi jäsenhankintakampanja ja saatettiin päätöksen loppuvuodesta 2011 alkanut kampanja. Uudessa kampanjan kohdeyritykset jaettiin kahteen eri ryhmään: aiemmin mukana olleet ja viimeisen vuoden aikana yritystoimintansa aloittaneet sähkö- ja teleurakoitsijat. Kummallekin ryhmälle lähetettiin kaikkiaan neljä kirjettä, joissa kerrottiin liiton toiminnasta, liiton omista ja sen omistamien yhtiöiden sekä yhteistyökumppaneiden tuottamista palveluista ja tuotteista. Näitä suositeltiin hankkimaan ja kokeilemaan. Jäsenhankintaa tehtiin lisäksi tarjoamalla ilmaiseksi sähköurakoitsijan peruskurssi jäsenyyttä harkitseville ja sähköurakoitsijaksi aikovan kurssi maksullisena, mutta merkittävällä alennuksella, kurssin jälkeen jäseniksi liittyville. Liiton jäsenyyttä esiteltiin myös sähkötreffit-kurssien ja sähköinfon muiden koulutustapahtumien yhteydessä heille, jotka vielä eivät olleet liiton jäseniä. Totuttuun tapaan sähköinfon tuotteita ja palveluita myyvät henkilöt tarjosivat oman työnsä ohessa myös jäsenyyttä. Samoin jäsenhankintaa tekivät liiton aktiiviset jäsenet. Vuoden aikana liiton jäseneksi liittyi kahdeksankymmentä uutta yritystä. Osa-aikaisten urakoitsijoiden ja puhtaasti henkilövuokrausta harjoittavien yritysten kiinnostus jäsenyyttä kohtaan kasvoi voimakkaasti, tosin yhtään edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvaa yritystä tai yrittäjää ei hyväksytty liiton jäseneksi. Tavoitteesta jäsenmäärän säilyttämisestä entisen suuruisena jäätiin hiukan. Varsinaisten jäsenten eroamiset vähenivät jo toista vuotta peräkkäin ja lähestyivät viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa. Toiminnan lopetus oli edelleen suurin liitosta eroamisen syy. Yhdessä eläkkeelle siirtymisen kanssa ne vastasivat neljästäkymmenestä prosentista eroista. Kymmenen jäsentä erotettiin maksamattomien jäsenmaksujen takia. Yhteistoimintajäsenten määrä kasvoi vuoden aikana yhdeksällä ja jäsenjärjestöjen jäsenmäärä yhdellä. JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tammikuussa 2013 lähetettiin liiton varsinaisille jäsenille Webropol-ohjelmaa käyttäen kysely, jolla selvitettiin jäsenten tyytyväisyyttä ja odotuksia liiton toimintaan ja palveluihin. Kyselyyn vastasi 274 henkilöä ja vastausprosentti oli 16. Kyselyyn vastanneista 86 prosenttia on ollut STUL:n jäsenenä vähintään viisi vuotta ja lähes puolet yli 15 vuotta. Tulokset osoittavat tyytyväisyyden liiton toimintaan olevan samaa tasoa kuin aikaisempina vuosina. Yhdeksänkymmentä prosenttia kokee STUL:n toiminnan vastaavan odotuksiaan hyvin tai melko hyvin. Kyselyn tulosten mukaan liiton viisi tärkeintä tehtävää ovat: 1. Hyvien koulutuspalvelujen tarjoaminen. 2. Pätevien neuvontapalvelujen tarjoaminen. 3. Alalle sopivan ammattikirjallisuuden tuottaminen. 4. Harmaan talouden torjuminen ja yhteiskuntavastuullisuuden edistäminen. 5. Jäsenille ajankohtaisista ja tärkeistä asioista säännöllisesti tiedottaminen. Jäsenten mielestä liitto suoriutuu tärkeiksi pitämissään asioissa parhaiten ajankohtaisista asioista tiedottamisessa sekä ammattikirjallisuuden, lehtien ja koulutuspalvelujen tuottamisessa. 1. STUL:n jäsenmäärien kehitys vuosina Oppilaitokset 2. STUL:n järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen kertoi liiton uusille jäsenille ja jäseniksi aikoville mm. työsopimusten laadinnasta toukokuussa 2012 pidetyllä Sähköurakoitsijan peruskurssilla. Yhteistoimintajäsenet Jäsenjärjestöt 3. Verkostourakoitsijat tutustumassa koulutuskenttään. Varsinaiset jäsenet 2

5 TUOMAS SAULIALA JÄSENJÄRJESTÖT Sähkö- ja teleurakoitsijaliitolla on 14 jäsenjärjestöä (luettelo ja jäsenmäärät vieressä olevassa taulukossa). STUL kehittää ja edistää sähköisen talotekniikan toimialaa ja ajaa alan yrittäjien etuja yhteistyössä järjestöjäsentensä kanssa. Osa STUL:n toimihenkilöistä on nimetty vastuullisiksi joidenkin jäsenjärjestöjen operatiivisiin tehtäviin. Liitto kannustaa sähkö- ja teleurakoitsijoita verkottumaan ja tekemään yhteistyötä erikoisosaamista edellyttävien sähkötekniikka-alan yritysten kanssa. Jokaisesta jäsenjärjestöstä on edustaja STUL:n hallituksessa ja näin myös erikoistuneiden sähköistysalojen näkemykset ovat mukana liiton toiminnan suunnittelussa ja linjauksissa. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n jäsenet Ilman päällekkäisyyttä Kokonaisjäsenmäärä Varsinaiset jäsenet Yhteistoimintajäsenet Teollisuus, tukkukauppa, tietotekniikkayritykset Suunnittelutoimistot Sähkölaitteistotarkastajat Jäsenjärjestöt Audiovisuaalisen ammattiviestinnän toimialaliitto AVITA ry Avoin Automaatio ry KNX Finland ry Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Rakennusautomaatioliikkeiden liitto ry Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry Suomen Hissiyhdistys ry Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry Suomen Valomainosliitto ry Sähkölaitteistojen Kunnossapitoyhdistys ry Sähkölämmitysfoorumi ry Turva-alan yrittäjät ry Tiedotussopimusjäsenet Oppilaitosjäsenet YHTEENSÄ

6 LIIKEVAIHDOT JA KANNATTAVUUS Liiton jäsenistöön kuuluvien yritysten sähkö- ja teleurakoinnin liikevaihto oli vuonna 2011 * noin 1,6 miljardia euroa. Kaikkien sähköistystöiden osalta jäsenistön liikevaihto oli noin 4,2 miljardia euroa. Liiton jäsenyritykset työllistivät vuonna 2011 yli asentajaa ja noin toimihenkilöä (taulukko 1). Liiton varsinaisten jäsenten liikevaihdosta lähes kaksi kolmasosaa tulee asennustyöstä. Asennustyön liikevaihdot kasvoivat suuremmissa yrityksissä selvästi edellisestä vuodesta (taulukko 2). Sähköurakoitsijoiden keskimääräinen tulostaso parani STUL:n varsinaisten jäsenyritysten yli kymmenen vuotta jatkunut hyvä kannattavuus katkesi vuonna 2010, mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna Kannattavuustutkimukseen osallistuneiden jäsenyritysten taseet ovat pääosin erinomaisessa kunnossa. Omaa pääomaa taseen loppusummasta oli osallistujilla mediaanilla mitattuna lähes 60 prosenttia. Omavaraisuus-aste on vuodesta 2001 alkaen ylittänyt 50 prosenttia. Liiton jäseninä olevien sähkö- ja teleurakoitsijayritysten nettotulos parani edellisestä vuodesta vuonna 2011 kaikissa liikevaihtoluokissa (taulukko 3). Varsinaisten jäsenten omavaraisuus on jo vuosia ollut hyvä. Vuonna 2011 omavaraisuusaste oli 59,5 prosenttia (taulukko 4). SUHDANNENÄKYMÄT Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n yhteisen suhdannetiedustelun mukaan rakentamisen vuoden 2011 syksyllä alkanut alamäki jyrkkenisi edelleen. Lokakuussa 2012 tehdyn tutkimuksen tulokset olivat tutkimushistorian kolmanneksi heikoimmat. Vain reilut kaksi prosenttia tiedusteluun vastanneista arveli rakentamisen kasvavan tulevana puolivuotiskautena. Kolmannes uskoi rakentamisen säilyvän ennallaan. Rakentamisen vähentymiseen uskovia oli selvä enemmistö eli 65 prosenttia. Odotukset rakentamisesta olivat kaikkein heikoimmat 1 2 miljoonan euron liikevaihtoa tekevissä yrityksissä. Kuten aikaisemmissakin tiedusteluissa myös nyt myönteisimmät odotukset koskivat korjausrakentamista. Asuntojen ja muun korjausrakentamisen uskoi kasvavan tai vähintäänkin pysyvän ennallaan tulevana puolivuotiskautena yli 80 prosenttia vastaajista. Vastanneista yrityksistä 71 prosentilla oli tiedusteluajankohdan työkanta puoli vuotta aikaisempaa kevään 2012 työkantaa suurempi tai vähintään samansuuruinen. Saldoluvulla katsottuna työkantatilanne on kuitenkin selvästi heikkenemässä ja oli jo urakoitsijoilla ja suunnittelijoilla kummallakin negatiivinen. Enemmistössä vastanneita yrityksiä nähtiin henkilöstömäärän pysyvän tulevana puolivuotiskautena ennallaan. Suunnilleen sama määrä yrityksiä arvioi tekevänsä vähintään saman tai paremman tuloksen vuonna 2012 kuin edellisenä vuotena. * Vuoden 2012 liikevaihtotiedot saadaan vasta kevään 2013 aikana. Taulukko 1: STUL ry:n ja sen jäsenjärjestöjen jäsenten liikevaihdot (milj. e) ja arvioidut työntekijämäärät TOIMIALA Jäsenyritysten liikevaihto Koko toimialan liikevaihto Jäsenyrityksissä asentajia (arvio) Jäsenyrityksissä toimihenkilöitä (arvio) Sähkö- ja teleurakointi Verkostourakointi STUL:n jäsenten muu myynti, myös pienvalmistus Antennialan asennus ja laitemyynti, sis. A-alan verkkopalvelut (09, mutta ei ) Sähkötekniset turvajärjestelmät Rakennusautomaatio Kylmälaiteurakointi (sis. valmistus ja tuonti) Hissiurakointi ja -huolto (myös nosto-ovet) Audiovisuaalinen ammattitekniikka (sis. palvelut ja myynti) Valomainosurakointi Kodinkonehuolto Sähkölämmitys (kauppa) Sähkölaitteistojen kunnossapito Yhteensä

7 Taulukko 2: Suuruusjärjestykseen asetettujen yritysten liikevaihto. Asennusliikevaihto suuruusjärjestyksessä 2008 Milj Milj Milj Milj. Suurin yritys 423,5 305,0 203,3 249, ,3 32,2 30,0 33, ,7 17,3 15,9 18, ,8 10,9 11,5 12, ,0 6,7 5,7 6, ,0 3,0 2,9 3, ,5 0,5 0,5 0,5 Taulukko 3: Liiton jäseninä olevien sähkö- ja teleurakoitsijayritysten nettotulos parani edellisestä vuodesta vuonna 2011 kaikissa liikevaihtoluokissa. Taulukko 4: Varsinaisten jäsenten omavaraisuus on jo vuosia ollut hyvä. Vuonna 2011 omavaraisuusaste oli 59,5 prosenttia. Tulos-% Omavaraisuus-% 5

8 ALAN EDISTÄMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTYÖ STUL:n tehtävänä on edistää koko sähköistysalaa; sitä että maamme sähköistykset ovat edistyksellisiä, energiatehokkuutta luovia, käyttömukavuutta tuovia ja turvallisia. STUL tuottaa, kerää, jalostaa ja tarjoaa jäsenistölleen kaiken sen tiedon ja taidon, joka tarvitaan em. tavoitteen toteuttamiseen. STUL vaikuttaa jäsenistönsä toimintaedellytyksiin ja edistää hyvää yhteistyötä suomalaisessa rakentamisessa. Sujuva rakentamisen ja korjausrakentamisen prosessi ja laadukas lopputulos on tavoite, jota tuetaan mm. luomalla ja ylläpitämällä tiiviitä yhteistyösuhteita kiinteistö- ja rakentamisalan muihin liittoihin ja järjestöihin. STUL:lla on edustus liki sadassa alaan liittyvässä, säännöllisesti pitkin vuotta kokoontuvassa työryhmässä, komiteassa, neuvottelukunnassa tai muussa kehitys- tai hallintoelimessä. Liitto on aktiivisesti mukana valmistelemassa sähköalaa koskevia standardeja, joista tärkeimpänä vuonna 2012 oli syksyllä julkaistu standardisarja SFS Liitolla oli edustajat syyskuussa käynnistyneessä Viestintäviraston sisäverkkotyöryhmässä, joka valmisteli yleiskaapelointi- ja yhteisantenniverkkoja koskevia uudistettavia teknisiä määräyksiä. Liiton teleryhmä kartoitti määräysten uudistustarpeet. Sisäasiainministeriö valmisteli turvasuojaustoimintaa koskevan lakiesityksen, johon vaikutettiin jäsenjärjestö Turva-alan yrittäjät ry:n edunvalvontatyön kautta sekä järjestöjen yhteisillä ennakkolausunnoilla. Virallinen lausuntokierrosvaihe siirtyi alkuvuoteen Uudistus koskee sähköisten turvallisuusjärjestelmien urakointia ja niissä töissä edellytettävää turvasuojaajakorttia. Vastaavalla tavalla vaikutettiin sisäasianministeriössä valmisteilla olevaan paloilmoitinasetukseen. Liitto antoi lausunnon Viestintävirastolle yhteissääntelyn edellytyksistä teletoiminnan teknisessä ohjauksessa. STUL jatkoi yhteistyökumppanuutta poliisihallituksen käynnistämässä ja sittemmin Suomen hallitusohjelman yhdeksi toimenpiteeksi mukaan otetussa Harmaa talous musta tulevaisuus -kampanjassa. Kampanjalla tavoitellaan ensisijaisesti ammattiin opiskelevia nuoria. Yhteistyö poliisihallituksen kanssa jatkui turva-alan yrittäjäkunnan edustajan välityksellä turvallisuusalan neuvottelukunnassa. Liiton edustajat osallistuivat sähköja tietotekniseen standardoimistyöhön viidessä SESKO:n komiteassa. Komiteat olivat SK 215 yleiskaapeloinnit, SK 86 kuituoptiikka, SK 100 yhteisantennilaitteet, SK 79 hälytysjärjestelmät sekä SK 205 kotien ja kiinteistöjen elektroniset ohjausjärjestelmät. Liitolla oli lisäksi edustaja Viestintäviraston teletoiminnan teknisen ohjauksen työryhmässä. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton edustajat osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sähköturvallisuuden neuvottelukunnan ja sen työjaoston työhön. Liitolla oli edustajat Turvatekniikan keskuksen sähkölaitteisto- ja pätevyysfoorumeissa. Viranomaisten edustajat luennoivat liiton järjestämissä koulutustilaisuuksissa. STUL oli edustettuna sähkö-, elektroniikka- ja tietoliikennealan koulutustoimikunnassa sekä sähköalan näyttötutkintoja valmistelevissa työryhmissä. Liiton edustajat osallistuivat sähköalan standardoimistyöhön kymmenessä SESKO:n komiteassa. Sähköpuolen komiteat olivat SK64 pienjännitesähköasennukset, SK99 Suurjännitesähköasennukset, SK 3 dokumentointi, SK 78 Jännitetyövälineet, SK 11 ilmajohdot ja SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset. 1. Strategiapäivillä loppuasiakasmarkkinoinnin työryhmässä olivat mukana Matti Sutinen (vas.), Martti Kemppi, Kimmo Hallamaa, Satu Lehtonen, Jussi Koskinen ja Paula Ihamäki. 2. Vastuullisen toimitusketjun kimpussa olivat Juha Lounatvuori (vas.), Esa Larsèn, Kari Niittymäki, Jukka Kivimäki (selin), Antti Takatalo, Veikko Sölli, Toivo Lötjönen ja Mika Okkonen. 3. AIE-kokoukseen osallistujia: Unkarilaisten Denes Kiralyn (vas.) ja Gyula Mucsin välissä skotlantilainen Paul McNaughton. 6

9 Vastuullinen toimitusketju ja STUL-takuu STUL:n toiminnan yksi päätavoite on edistää hyvää sähköistystasoa. Tavoitteen toteutumisen kannalta keskeistä on, että koko toimitusketju toimii vastuullisesti, hoitaa yhteiskunnalliset ja sopimusvelvoitteensa sekä huolehtii laadusta ja takuista. Keskeisen osan vastuullista toimitusketjua muodostaa STUL:n luoma asennustarvikkeiden STUL-takuujärjestelmä. STUL-takuun myöntävä sähkötarvikkeen valmistaja tai maahantuoja luottaa tuotteeseensa ja sitoutuu urakoitsijaan nähden vastaamaan tuotteen virheettömyydestä ajan, joka pääsääntöisesti vastaa urakoitsijan Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, YSE 1998, mukaista kahden vuoden takuuaikaa tilaajalle. Tuotetakuun lisäksi STUL-takuun myöntänyt yritys sitoutuu korvaamaan urakoitsijalle kohtuulliset työkustannukset virheellisen asennustarvikkeen paikallistamisesta, sen irrottamisesta ja pois kuljettamisesta sekä korjatun tai tilalle vaihdetun uuden tarvikkeen asentamisesta. STUL-takuu vahvistaa siten merkittävästi urakoitsijan asemaa sopimusketjussa ja liittää laadukkaat asennusmateriaalit olennaiseksi osaksi sähköistysalan vastuullista toimitusketjua. STUL-takuu-järjestelmää ylläpitää ja sitä koskevaa tiedottamista koordinoi STUL:n lakiosasto. Urakoitsijoiden käytännön mahdollisuudet hyödyntää STUL-takuuta materiaalihankinnoissaan paranivat merkittävästi, kun STUL ja Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) sopivat vuoden 2012 alkupuolella siitä, että STULtakuu-logo näkyy STK:n ylläpitämässä sähkönumerorekisterissä niiden tuotteiden yhteydessä, joille tuotteen valmistaja tai maahantuoja on myöntänyt STUL-takuun. STUL-takuu-logo on sähkönumerojärjestelmässä jo yli tuotteen tuotekortilla. Vuoden 2012 aikana järjestelmän piiriin tuli yksi uusi tuotevalmistaja. STUL:n jäsenyritysten kannalta STUL-takuuta koskevan järjestelmän hyödyntämistä helpottivat myös STUL:n lakiosaston yhdessä STUL:n liiketoimintaryhmän kanssa vuonna 2012 laatimat STUL-takuuta koskevat reklamaatiolomakkeet. STUL-takuuta käsiteltiin laajassa lehdistötiedotteessa huhtikuussa 2012, STUL:n liiketoimintaryhmän keskeisille tilaajille ja yhteistyökumppaneille toukokuussa 2012 järjestetyssä kevätseminaarissa sekä syksyn 2012 Sähköurakoitsijapäivillä. Urakoitsijoille tiedotettiin STULtakuusta säännöllisesti kehottaen heitä suosimaan STUL-takuun piirissä olevia tuotteita. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ AIE:n työryhmät AIE:n tekniset työryhmät Safety and standardisation ja Home building electronis systems & smart house ottivat kantaa EU:n lainssäädäntöehdotuksiin, päivitti julkaisun sähköurakoinnin ehdoista eri Euroopan maissa sekä laati sähköurakoitsijoille suunnatun ohjeen sähköasennusstandardien soveltamisesta. Elsäkerhetsgruppen Pohjoismainen sähköturvallisuusryhmä kokoontui kaksi kertaa keskustelemaan kussakin maassa ajankohtaisista sähköasennuksiin liittyvistä asioista ja kehitysprojekteista. Aiheina kokouksissa oli muun muassa eri maiden kuluttajamarkkinointikampanjat, standardimuutokset sekä pätevyyksiä koskevat muutoshankkeet. ICT-ryhmä Kahdesti kokoontunut pohjoismainen ICT-ryhmä laati tiedot pohjoismaissa käytössä olevista henkilöpätevyyksistä ja yrityshyväksynnöistä koskien tele-, turva- ja automaatiourakointia. Ryhmä teki aloitteen yleiskaapelointeja käsittelevän ST-käsikirjan kääntämiseksi englannin kielelle kansainväliseen ja edelleen kansalliseen käyttöön kaikissa pohjoismaissa. Ryhmän jäsenet vaihtoivat myös tietoa ICT-teknologian kehitystrendeistä ja markkinamuutoksista. 7

10 VERKOSTOITUMINEN JA TIEDOTTAMINEN KIRA-Foorumi KIRA-Foorumi (KIRA) on kolmentoista kiinteistö- ja rakentamisalan liiton ja järjestön muodostama yhteisö, jonka perustajajäseniin STUL kuuluu ja jossa liitto toimii erittäin aktiivisesti. STUL:lla on edustajat KIRA:n johto-, viestintä- ja sihteeriryhmissä. KIRA-Foorumilla on vuosittain kolme vakiotapahtumaa: vuoden alussa järjestettävät KIRA-talkoot, alkusyksyyn ajoitettu media-tapaaminen ja marraskuussa pidettävä KIRA- Foorumi. KIRA piti mediatapaamisen syyskuussa Hotelli Kämpissä ja teemana oli Ikääntyvä väestö ja vanheneva kiinteistökanta kestämätön yhtälö vai hyvinvoinnin mahdollisuus? KIRA toteutti mediatapaamista varten Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton KÄKÄTE (käyttäjälle kätevä teknologia) -projektin kanssa laajan kyselyn, jolla selvitettiin ikääntyvien suomalaisten asumistoiveita ja tarpeita. Mediatapaamisen teema ja kyselyn tulokset kiinnostivat niin, että paikalle saapui ennätysmäärä toimittajia. Sähköistysalan edustaja kertoi tilaisuudessa mm. automaatioratkaisuista, joilla voidaan parantaa ikäihmisten turvallisuutta ja asumismukavuutta. KIRA:n kolmas vakiotapahtuma, yhteisön nimen mukainen KIRA- Foorumi pidettiin 20. marraskuuta Finlandia-talolla. Tilaisuuteen osallistui noin 600 kutsuvierasta. Teemana oli rakennetun ympäristön uudistaminen. Ulkoinen tiedotus STUL julkaisi toimintavuonna 17 lehdistötiedotetta ja sai pitkäaikaisen keskiarvon tasoisesti näkyvyyttä mediassa. Tiedotteiden aiheita olivat: Moottoriajoneuvojen lämmitys, sähkömies mukaan rakennuksen aloituskokoukseen, Sähkötreffit ja sähköturvallisuuden parantamisen ansiosta saatava vakuutusetu, sähköistys asumismukavuuden parantajana, sähköistysalan suhdannenäkymät, Vuoden sähköurakoitsija, KNX:n edistämisestä saatu kansainvälinen palkinto, jatkojohtojen ja kaapelikelojen oikea käyttö, salamaniskuilta suojautuminen, Vuoden sähkösuunnittelija, rakennusmääräysten ohjausvaikutus, suhdannekyselyn tulokset, rakennusautomaatiourakoitsijoiden pätevyysarvioinnin käynnistyminen, antennijärjestelmät, mittauksiin perustuva energiatodistus ja jouluvalojen turvallinen käyttäminen. Liiton toiminnan ja tavoitteiden viestinnässä keskeisiä kanavia ovat liiton julkiset ja jäsenten internet-sivut. Alan asioista tiedotetaan aktiivisesti myös jäsenten, kumppanien ja muiden sidosryhmien kanavien kautta. Liiton viestinnän kohderyhmiä ovat jäsenten ja muiden sähköistysalan yhteisöjen ja yritysten lisäksi rakentamisalan liitot ja järjestöt, pienrakentajat ja remontoijat, virkamiehet, poliittiset päättäjät, opiskelijat ja suuri yleisö. LIITON ASIANTUNTIJA- RYHMÄT Liiton omista asiantuntijoista ja jäsenistön edustajista on muodostettu kahdeksan (joista seitsemän oli toiminnassa vuonna 2012) eri asiantuntijaryhmää, jotka käsittelevät oman erikoisalansa ajankohtaisia kysymyksiä. STUL:n hallitus on nimittänyt, työmarkkinaryhmää lukuun ottamatta, kuhunkin ryhmään sen toiminnan ohjaajat. Ryhmät kokoontuivat toimintavuoden aikana useita kertoja ja tuottivat alaa kehittäviä uusia käytäntöjä, joista raportoitiin koko muulle jäsenistölle. Automaatioryhmä Syyskokous vahvisti liiton hallituksen esityksen STUL:n automaatioryhmän perustamiseksi. Ryhmän toiminta käynnistyy kaksivuotiskaudelle nimettävien asiantuntijoiden ohjauksessa. Sähkötekniikkaryhmä Sähkötekniikkaryhmän toiminta-alueena on sähköturvallisuus ja sähkötekniikka. Ryhmä ottaa kantaa sähköalan säädös- ja standardimuutosehdotuksiin, edistää alan koulutusta ja neuvontaa ja tukee siten ammattialaa ja sen kehitystä. STUL:n sähkötekniikkaryhmä otti vuoden 2012 kantaa sähköasennusstandardien valmisteluun ja val- 1. Liiketoimintaryhmä kokoontui vuoden mittaan useita kertoja. Turun Seudun Sähköasennus Oy:n toimitusjohtaja Timo Engblom (toinen vasemmalta) havainnoillistaa asiaansa. 2. KIRA-Foorumin mediatapaamisessa pohdittiin ikääntyvän väestön asumistoiveita. Etualalla KIRA-Foorumin johtoryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. 8

11 misteli vuonna 2013 tehtävää sähkötöiden johtajille suunnattua kyselyä. Teleryhmä Ryhmä laati STUL:n tavoitteet Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen 25E/2008M ja yhteisantennimääräyksen 21E/2007M uudistamiselle. Viestintävirasto käynnisti määräysuudistustyön syyskuussa ja työ jatkuu vuoden 2013 puolella. Liitolla on kaksi edustajaa uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Lisäksi teleryhmä linjasi STUL:n lausuntoon kirjatut kannanotot koskien Viestintäviraston lausuntopyyntöä yhteissääntelyn lisäämisen edellytyksistä teletoiminnan teknisessä ohjauksessa. Teleryhmän esityksen mukaisesti Sähkötieto ry julkaisi valokaapeleiden vaihtoehtoisia värijärjestelmiä esitelevän ja ohjeistavan aineiston ST-korttina Aineiston kokosi SESKO:n työryhmä SK 86. Teleryhmä jatkoi työtä valmisteilla olevaan ICT-asentajan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteisiin vaikuttamiseksi yhteistyössä antenni-, AV- ja turva-alan jäsenjärjestöjen kanssa. Lisäksi ryhmä otti kantaa yleiskaapelointi- ja kuitukaapeliasennuksia koskeviin koulutus- ja tiedotustarpeisiin sekä kartoitti yleisten tietoliikenneverkkojen verkostourakointiin liittyviä yhteistyötarpeita. Verkostourakointiryhmä Ryhmän toiminnan ulospäin näkyvin tapahtuma Verkostopäivät järjestettiin perinteiseen jokavuotiseen tapaan Tallinnassa tammikuussa. Asiantuntijaryhmän kokouksissa käsiteltyjä aihepiirejä olivat mm. alan toimintakulttuurin edistäminen riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Erityisesti keskusteltiin alalla yleisesti käytettävien sopimusehtojen soveltamisessa havaituista näkemyseroista. Aina ajankohtaisina aiheina mukana olivat työturvallisuus verkonrakennustöissä ja verkonrakentamisen ympäristövaikutusten huomioiminen. Kunnossapitoryhmä Kunnossapitosertifikaatti oli vuoden 2012 suurin hanke. Vaatimukset sertifikaatin saamiseksi sekä tarvittavat lomakkeet ja tarkastuspöytäkirjat sekä kiinteistöjen haltijoiden käyttöön tarkoitettu markkinointimateriaali saatiin syksyllä valmiiksi. Loppuvuodesta jo ensimmäiset yritykset ehtivät saada hyväksytyn sertifikaatin. Markkinointiaineiston ja muun materiaalin lisäksi suunniteltiin sertifioiduille yrityksille päivitysaineistoa ja sertifikaattiin liittyvä syksyn 2013 koulutusohjelman runko. Hanke saatiin perusasioiltaan hyvin käyntiin ja sen markkinointia samoin kuin siihen liittyvän materiaalin tuottamista jatketaan. Liiketoimintaryhmä Liiketoimintaryhmän kolmas varsinainen toimintavuosi sujui vauhdikkaasti. Ryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Ryhmä on keskittynyt olemassaolonsa tarkoituksen toteuttamiseen eli edistämään liiton ja sen jäsenten toimintakykyä yrityksen taloushallintoon, liikejuridiikkaan, työmaanhoitoon ja tietojärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Toimintavuonna ryhmä piti voimakkaasti esillä STUL-takuu asiaa. Ryhmän toimesta ja yhdessä STUL:n lakiosaston kanssa laadittiin tuotetakuuseen liittyvä reklamaatiokaavake. Kaavake on kaikkien jäsenyritysten hyödynnettävissä STUL:n jäsensivuilla. Yhteistyössä Sähköteknisen Kaupan Liiton kanssa saatiin Sähkönumerot. fi-palveluun sovittua tuotekohtaisesti merkintä siitä, onko kyse STUL-takuun alaisesta tuotteesta. Toukokuussa liiketoimintaryhmän kutsumana kokoontui yhteistoimintaseminaari, jossa käsiteltiin työmaiden aikataulujen laadintaa, työmaan työaikaa ja veronumerokäytäntöä rakennustyömailla. Mukana seminaarissa oli liiketoimintaryhmän jäsenten lisäksi suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakennusliikkeiden, verohallinnon ja Suomen Tilaajavastuu Oy:n edustajat. Seminaarin tuloksena päätettiin suunnitella maakuntiin aikatauluihin pureutuvaa koulutusta yhdessä alan järjestöjen kanssa. Syksyllä oli esillä RAU-sertifiointi, johon ryhmä otti myönteisen kannan. Ryhmän myötävaikutuksella päätettiin myös käynnistää yhdessä Salok-ostokunnan kanssa STUL:n urakoitsijajäsenille johtamisen kehitysohjelma. Ohjelman toteuttajaksi valittiin Via Group Oy Helsingistä. Lisäksi hyväksyttiin Fennian ja STUL:n yhteinen kartoitus urakoitsijoiden vakuutustarpeiden erityspiirteistä. Liiketoimintaryhmä osallistui uuden kulurakennejulisteen valmisteluun muokaten sitä paremmin asiakaskäyttöön soveltuvaksi. Syksyn mittaan valmisteltiin kannattavuuspäivää, jonka luennot suunniteltiin pidettäväksi liiketoimintaryhmän omin voimin. Kannattavuuspäivän taustatietojen keräämiseksi toteutettiin mm. Sähkömaailma-lehdessä alan mielestä -kysely. Kannattavuuspäivä toteutui tammikuussa 2013 runsaalla osallistujamäärällä. Työmarkkinaryhmä ja työmarkkinapalvelut STUL:n työmarkkinatoimintaa koskeva tiedottaminen ja työmarkkinapalvelut on suunnattu STUL:n työmarkkinaryhmän jäsenille. Ryhmässä oli vuoden 2012 lopussa 400 yritystä, joiden palveluksessa oli yhteensä sähköistysalan työntekijää. Työmarkkinaryhmään kuuluvista yrityksistä 117 yritystä oli myös jäsenenä Sähkötekniset työnantajat STTA ry:ssä. Työmarkkinaryhmän jäsenyydestä peritään erillinen palvelumaksu. Maksun suuruus vuonna 2012 ilmenee seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. STUL:n syyskokous hyväksyi työmarkkinaryhmälle 9

12 Asennusliikevaihto Palvelumaksu / vuosi 2012 Alle euroa uudet säännöt. Sääntöjen merkittävin uudistus kohdistui työmarkkinaneuvottelukunnan valintamekanismiin ja työmarkkinaneuvottelukunnan jäsenten lukumäärään. Uusien sääntöjen mukaan STUL:n hallitus valitsee pääsääntöisesti seitsenjäsenisen työmarkkinaneuvottelukunnan. Hallitus voi kuitenkin päättää, että työmarkkinaneuvottelukunta valitaan 11-jäsenisenä vaalilla, jossa oikeutettuja ehdokkaiden asettamiseen ja äänioikeutettuja ovat STUL:n työmarkkinaryhmään kuuluvat yritykset. STUL:n työmarkkinaryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Reijo Knuutila Hollolasta. Vuoden 2012 työmarkkinatiedottamisessa keskeisen sijan saivat keskusjärjestöjen syksyllä 2011 solmimaan raamisopimukseen perustuneet työehtosopimusratkaisut, jotka toimihenkilöiden osalta käsittävät ajanjakson ja sähköistysalan työntekijöiden osalta ajanjakson Kaikille työmarkkinaryhmän jäsenyrityksille postitettiin työmarkkinaryhmän jäsenmaksuun sisältyneenä yrityksen toimihenkilöiden ja työntekijöiden lukumäärään suhteutettu 50 euroa milj. euroa 100 euroa 1 2 milj. euroa 200 euroa Yli 2 milj. euroa 300 euroa kappalemäärä työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskeneita työehtosopimuksia. Lisäksi yritykset saivat sähköisesti ja painotuotteena käyttöönsä Sähkötekniset työnantajat STTA:n ja Sähköalojen ammattiliiton julkaiseman kuvitetun Urakkalaskentaesimerkit -kirjasen, jossa selvitetään Sähköasennusalan urakkahinnoittelun soveltamista. Työmarkkinaryhmän jäsenille lähetettiin vuoden 2012 aikana sähköisesti 14 työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä käsitellyttä ajankohtaistiedotetta (AT-tiedote). Tiedotteet olivat STUL:n internet-sivuilla myös kaikkien STUL:n varsinaisten jäsenten luettavissa. Eräänä tiedottamisen kohteena olleena teemana olivat voimaan tulleet työsopimuslain 11 a luvun säännökset koskien työnantajan, tilaajan ja pääasiallisen toimeksiantajan vastuuta vailla oleskeluoikeutta Suomessa työskennelleen työntekijän palkkasaatavista ja palauttamiskustannuksista. Oppilaitosryhmät Oppilaitostyöryhmissä keskeiseksi huolen aiheeksi nousivat kysymykset opetuksen tilasta eri oppilaitoksissa. Jatkuva lähiopetustuntien määrän vähentäminen ja omaehtoisen oppimisen lisääminen nähdään vaaraksi valmistuvien osaamiselle. Osaamisen heikkeneminen nähdään osasyyksi myös syrjäytymiskierteen käynnistymiselle heti opintojen päätyttyä, koska hankittu osaaminen ei aina enää riitä ensimmäisen työpaikan saantiin. Työssä oppimisen lisäämisestä ollaan niin ikään huolestuneita, sillä riittävän hyviä ja monipuolisia työssäoppimispaikkoja etenkään taloustaantuman aikana ei ole enää aina tarjolla. Myös ympäristöministeriön toimet erityisesti rakennusten energiakysymyksissä katsottiin perusteettomasti sähköistysalaa syrjiväksi sillä seurauksella, että ala voi menettää suosiotaan sille hakeutuvien nuorten keskuudessa. Syksyn aikana valmisteltiinkin erilaisia toimenpiteitä vuodelle 2013 tämän negatiivisen kierteen katkaisemiseksi. Alueosastot Alueosastojen järjestämiin koulutuksiin oli edellisvuotta selvästi vähemmän osallistujia ja niin koulutustapahtumien kuin osallistujienkin määrissä jäätiin selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon. Varsinais-Suomen alueosasto osoitti aktiivisuutta ja järjesti oman alueensa ja Satakunnan sähkötöiden- ja käytönjohtajille koulutuspäivän, jossa käytiin valituilta osin läpi yleisten sähkötöiden johtajan ja käytönjohtajapäivien anti. 1. Keski-Suomen Alueosaston kevätkokous. Etualalla vasemmalla puheenjohtaja Tuomo Hakala. 2. Pohjois-Savon alueosaston kevätkokouksessa oli paljon osallistujia ja keskittynyt tunnelma. 3. Päijät-Hämeen alueosaston syyskokouksen yhteydessä ajettiin Karting-kisa. Kisassa paremmin pärjänneet erottaa kauloissa olevista mitaleista. 10

13 Kaakkois-Suomessa järjestettiin henkilönostin ja turvallisuuskoulutus. Muutoin alueosastojen koulutustarjonta oli tavanomaista: tulityö-, hätäensiapu-, sähkötyö- ja työturvallisuuden kertauskoulutusta. Keski-Suomen osaston pikkujouluissa kuultiin lyhyt yhteenveto Sähköturvallisuusstandardin muutoksista. Jos koulutusmäärät laskivat, niin matkailu sen sijaan maittoi. Opintomatkoja ulkomaille tehtiin totuttu määrä, vaikka osa sovituista matkoista peruuntuikin matkanjärjestän vaikeuksien vuoksi. Suosikkikohteet sijaitsivat Iberian niemimaalla. Vapaa-aikaa vietettiin ja sähkömieshenkeä vahvistettiin golfin, teatterin, sisävesiristeilyjen ja jouluisten tapahtumien merkeissä. Erämiestaitoja mitattiin pilkkikilpailussa laihoin tuloksin. Kestävyyttä ja yhteishenkeä mitattiin soutamalla Sulkavalla yhdessä liiton henkilöstön ja sen jäsenjärjestöjen edustajien kanssa. Omaa osaamistaan ja tuottamiaan palveluita jäsenet markkinoivat samoin kuin kertoivat sähkötöiden luvanvaraisuudesta yhdeksillä kuluttajille suunnatuilla rakennusmessuilla. Alueosastojen kevätkokouksissa kävijämäärät olivat tavanomaista tasoa, mutta syyskokouksen osallistujamäärä jäi reilusti alle tavanomaisen. Pohjanmaan osastolta se jäi kokonaan järjestämättä. Kaiken kaikkiaan tapahtumien ja osanottajamäärät kokonaisuudessaan jäivät hiukan alle tavanomaisen. KEHITYSHANKKEET TELU Liitto osallistui Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n koordinoimaan suunnittelun tehtäväluetteloiden uudistamishankkeeseen sekä ohjausryhmän että talotekniikkaryhmän kautta. Kaikki keskeiset suunnittelualat kattavat suunnittelun tehtäväluettelot julkaistaan alkuvuonna 2013 ST-kortistossa painettuna versiona ja Sahköinfo. fi/severi-palvelun Superlisenssissä projektikohtaisesti täytettävänä sähköisenä versiona. Sähköisen talotekniikan hankesuunnitteluohjeet Sähkötieto ry ja Sähköinfo käynnistivät projektin sähköisen talotekniikan hankesuunnitteluohjeiston laatimiseksi. Ohjeisto on tarkoitettu hankesuunnittelua tekeville tahoille talonrakennushankkeiden hankekehitysvaiheessa tehtäviin lähtötieto-, laajuus- ja laatumäärityksiin. Ohjeiston avulla on mahdollista selvittää ja asettaa tavoitteet rakennushankkeen sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien suunnittelulle sekä toteuttamiselle. Ohjeiston arvioidaan valmistuvan vuonna Automaatioalan hyväksyntäjärjestelmä Liiton yhteydessä toiminut RAO Forum sai valmiiksi yhdessä Setin kanssa esityksen rakennusautomaatioalan henkilöpätevyyksien ja yrityshyväksynnän kriteereistä. Setin perustama lautakunta vahvisti kriteerit. Seti lanseerasi uuden järjestelmän toimintavuoden lopulla. ELVARI Motivan ELVARI-hankkeessa kerättyjä tietoja saatiin syksyn aikana hyödynnettävälle tasolle. Vuoden aikana saatiin tuloksia mm. seurantatiedoista, joita voitiin menestyksellisesti hyödyntää erillisten case-korttien laadinnassa. Tietojen perusteella käynnistettiin myös projekti, jossa selvitetään laskennallisen ja mittauksiin perustuvan energiatodistuksen mahdolliset eroavuudet ja vaikutukset lopputuloksiin. 11

14 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI JÄSENTIEDOTUS STUL:n jäsenille tarjotaan lähes päivittäin uutisia ajankohtaisista aiheista. Tiedotteisiin kerättiin sähköistysalan kuulumisten lisäksi muun muassa kiinteistö- ja rakennusalan liittojen ja järjestöjen, eri ministeriöiden, kuntien ja kaupunkien, Sitran, TEKES:n, Suomen Yrittäjien, Tilastokeskuksen, Tukesin, VTT:n, Viestintäviraston, Kuluttajaviraston, Energiateollisuuden ja energiayhtiöiden, Energiamarkkinaviraston, verottajan ja monien muiden suomalaiseen elinkeinoelämään vaikuttavien tahojen julkaisemia uutisia. Päivätasolla tiedotteet julkaistiin internetissä jäsensivuilla ja/tai sähköpostitse. Näiden lisäksi jäsenille lähetettiin Sähkömaailma-lehden välissä painettu jäsentiedote 11 kertaa vuodessa. Tiedotteissa käsiteltiin liiton projekteja ja hankkeita, päätöksiä, lausuntoja, näkemyksiä, asiantuntijaryhmien toimintaa, sähköistysalan säädöksiä, lakeja ja standardeja sekä näiden uudistamista, yrittämiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä kysymyksiä kuten verotusta, toiminnan laadun kehittämistä, riskienhallintaa sekä sähkö- ja teleteknisiä asioita. Keskeinen osa jäsentiedotteita oli ja on jatkossakin kertoa alueosastojen kokouksista ja muista jäsen- tapahtumista, kuten matkoista, koulutuksista ja seminaareista ja niissä käsitellyistä asioista. Jäsentiedote on jäsenten kerholehti, jonka avulla he seuraavat kollegojen toimintaa ja kuulumisia. Vuoden aikana lähetettiin varsinaisille jäsenille neljä toimitusjohtajatiedotetta (TJ-tiedote) ja kaksi yhteistoimintajäsenkirjettä, joissa STUL:n toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen nosti esiin tärkeitä ajankohtaisia asioita. Liiton työmarkkinaryhmään kuuluville jäsenille lähetettiin vuoden 2012 aikana sähköisesti neljätoista ajankohtaistiedotetta (AT-tiedote), joissa käsiteltiin työehtosopimusasioita. Kaikki tiedotteet julkaistaan myös jäsensivuilla ja siellä on myös tiedotearkisto. KULUTTAJAMARKKINOINTI Kuluttajille suunnatut rakennusmessut Vuonna 2012 STUL osallistui jäsenistönsä alueosastojen edustamana kuluttajille suunnatuille rakennusmessuille yhdeksällä eri paikkakunnalla. Osastoilla esiteltiin yhdessä jäsenyritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa sähköistysalan osaamista ja palveluita sekä laadukkaita ja turvallisia sähkötarvikkeita Sähkötreffit -toimintamallin alla. Urakoitsijat ja paikalla olleet sähkölaitevalmistajien edustajat neuvoivat ja auttoivat messuvieraita löytämään turvalliset ja energiatehokkaat ratkaisut hankkeisiinsa. Yhteistyökumppanit olivat mukana ensi kertaa ja lupautuivat mukaan myös vuoden 2013 messukiertueelle. Messuilla esittäytyneitä jäsenyrityksiä oli viisikymmentäyhdeksän ja lisäksi kaksi tiedotussopimuksen tehneen oppilaitoksen edustajaa, jotka markkinoivat koulutuspalveluitaan. Kävijöitä messuilla oli lähes , joista lähemmin jututettiin yli kolmea tuhatta. Rakennusmessujen lisäksi STUL osallistui yhteisosastolla Sähkösuunnittelijat NSS:n ja Suomen Valoteknisen Seuran kanssa ValoLight-tapahtumaan Helsingin messukeskuksessa. STUL, Sähköinfo ja Seti osallistuivat kansainvälisiin SähköTeleValo- AV2012-messuihin Jyväskylän Paviljongissa STUL osallistui viiden muun sähköalan järjestön kanssa Helsingin messukeskuksessa Sähkössä on Poweria -yhteisosastolla peruskoulun päättäville tarkoitetuille Next Step -messuille tammikuussa ja lukiolaisille sekä abiturienteille tarkoitetuille Studia-messuille joulukuussa Vuoden 2012 OPO-päivien osanottajille toimitettiin Minustako sähkö- 1. Yleisöä Tampereen Asta Rakentaja messuilla. 2. Pohjanmaan poikia Sähkötreffitkoulutuksessa Seinäjoella. 3. Lahtelainen Famuso Electric Oy hyväksyttiin STUL:n jäseneksi liiton hallituksen maaliskuussa 2012 pidetyssä kokouksessa yhdessä 11 muun yrityksen kanssa. Toukokuussa yhtiön toimitusjohtaja Jari Paksunen ja projektipäällikkö Jani Mäkelä osallistuivat liiton uusille jäsenille järjestetylle Sähköurakoitsijan peruskurssille. 12

15 asentaja- ja Minustako sähköinsinööri -esitteet. Lisäksi STUL oli mukana Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry:n toiminnassa. Vetovoima-projektin tarkoitus on jakaa nuorille tietoa rakennus- ja kiinteistöpalvelualan ammateista. Sähkötreffit Vuoden 2011 alussa lanseeratun Sähkötreffit-palvelun mainontaa ja kehittämistä jatkettiin. Sähkötreffien tavoitteena on herättää kuluttajien kiinnostus kodin asumismukavuutta, energiatehokkuutta ja sähköturvallisuutta parantaviin sähköistysratkaisuihin. Kuluttajille on luotu portaali www. sahkotreffit.fi josta he voivat löytää paitsi tietoa kotien sähköistysratkaisuista myös alueellisen hakupalvelun kotitalouksien kanssa toimivista sähkömiehistä. Sivuston käyttö jatkui vuoden 2011 tasolla. Löydä Sähkömies -hakua käytettiin vuoden aikana noin kertaa. Sähkötreffejä mainostettiin radiossa vuoden aikana usean viikon ajan. Kolme radiokampanjoista ajettiin ulos valtakunnallisilla kanavilla ja yhdeksän paikallisradioissa. Nämä paikkakunnat valittiin kuluttajille suunnattujen rakennusmessujen pitopaikan pohjalta. Lisäksi Sähkötreffejä mainostettiin internetissä. STUL:n jäsenistölle järjestettiin yhden päivän mittaista Sähkötreffitkoulutusta Turussa, Tampereella, Vantaalla ja Rovaniemellä. Koulutuksiin osallistui 80 urakoitsijaa tai asentajaa. Vuonna 2012 koulutetut sähkömiehet nostivat Sähkötreffit-koulutuksen käyneiden yhteismäärän reiluun neljäänsataan. Koulutuksissa käyneille tuotettua materiaalipankkia täydennettiin mm. asiakaspalautteen keräämiseen liittyvällä aineistolla. Koulutuksen käyneille lähetettiin sähköpostitse seitsemän ajankohtaistiedotetta. Vuoden viimeinen ajankohtaistiedote lähetettiin postitse Sähkötreffit-autotarran kanssa. Sähkötreffien verkoston laajentamista jatkettiin mm. vakuutusyhtiöyhteistyöllä ja laitetoimittajien tultua tiiviimmin mukaan toimintaan. Toukotalkoot STUL jatkoi vuonna 2012 Toukotalkoot-hankkeen yhteistyökumppanina. Toukotalkoot-brändin alla joukko kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöjä muistuttaa kansalaisiamme muutaman kerran vuodessa asumiseen liittyvistä helpoista, omalla vastuulla olevista tarkistus- ja huoltotoimista. Kevääseen viittaavasta nimestä huolimatta hanketiedotteita lähetetään myös syksyllä. Toimintavuonna kampanjassa muistutettiin erityisesti lämmitykseen ja valaistukseen sekä niiden säätöön liittyvistä asioista. Toukotalkoiden tuottaman ja nettisivuillaan julkistaman tarkistuslistan avulla niin pien- kuin kerrostaloasukkaan on helppo käydä läpi hänelle kuuluvat kodin keskeiset tarkistus- ja huoltotoimet. LEHDET Sähkömaailma Sähkömaailma ilmestyi 11 kertaa vuonna 2012, joka oli lehden 28. vuosikerta. Jokainen julkaisu sisälsi vähintään 28 sivua. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n jäsenet saivat Sähkömaailman liitteenä kuukausittain oman kahdeksansivuisen, kesällä nelisivuisen, jäsentiedotteen. Tammikuussa lehdestä ilmestyi messujättinumero, jota jaettiin helmikuussa Jyväskylässä pidetyillä Sähkö- TeleValoAV2012-messuilla. Sähkömaailman tarkastettu levikki oli vajaat kappaletta. Sähkömaailman uutisia ja Vieraskynästä- sekä Tiina&Topi-palstojen sisältö julkaistiin myös Sähköala.fi-sivustossa ja Alan mielestä -kyselyjen tulokset Stul.fisivulla. Sähköala Vuosi 2012 oli Sähköalan 54. ilmestymisvuosi. Lehden jakelumäärä kasvoi vajaalla kappaleella, kun se vuoden 2012 alusta lähtien alettiin postittaa jäsenetuna kaikille STUL:n varsinaisille jäsenille. Näin ollen lehti meni kuukausittain vajaalle tilaajalle. Muutoinkin tilausten määrä oli hienoisessa kasvussa alan yleisesti ottaen haastavasta levikkikehityksestä huolimatta. Sähköala-lehdestä ilmestyi kymmenen teemanumeroa, jotka käsittelivät mm. valaistusta sekä sähkönjakeluja tietoliikenneverkkoja. 13

16 Lehden kaksoisnumerot julkaistiin tammi-helmikuussa ja kesä-heinäkuussa. Sähköalan tilaajia varten avattu Sähköalan verkkoversio toimii tilaajien artikkeliarkistona. Maaliskuussa ilmestyi lehden erikoisnumero Sähköala Koti. Sähköala Koti Maaliskuussa julkaistiin seitsemättä kertaa pienrakentajille ja remontoijille suunnattu Sähköala Koti -lehti. Lehteä painettiin kaikkiaan kappaletta. Julkaisu postitettiin Sähköalan normaalijakelun lisäksi rakentamisaikeisille, remonttia suunnitteleville ja tontin ostaneille sekä yhteistyökumppaneille. Lehteä jaettiin myös kuluttajille suunnatuilla rakentamisalan messuilla ja näyttelyissä. Lehden sähköinen versio on luettavissa Sähköala.fi-sivuilla ja Sähköalan tilaajille myös Severipalvelun lehtiarkistossa. Sähköinfo-lehti Sähköinfo Oy:n asiakaslehti ilmestyi vuonna 2012 kaksi kertaa, tammikuussa ja elokuussa. Sähköinfon asiakkaita, palveluita ja ajankohtaisia koulutusaiheita esittelevän lehden tammikuun numerossa käsiteltiin pätevyyksiä ja niiden merkitystä, verkonrakennustöiden työturvallisuutta, KNX-tekniikkaa sekä sähköasennustöiden myyntiä ja markkinointia. Elokuun numerossa syvennyttiin SFS standardin uudistumiseen, sähkötöiden johtajien vastuukysymyksiin, optisten kaapeleiden asennukseen, sähkötapaturmien ensiapuun sekä Setin myöntämiin sertifikaatteihin. Sähköinfo-lehden vanhat numerot ovat ilmaiseksi kaikkien luettavissa pdf-muodossa osoitteessa sekä tavallisina nettisivuina Sähköala.fi-sivuilla. Lehden liitteinä julkaistaan Sähköinfo Oy:n palveluhakemisto sekä Sähkötieto ry:n ST-uutiset. Sähkö- ja rakentaminen -tiedote STUL julkaisee kaksi kertaa vuodessa nelisivuisen, rakennuttajille, isännöitsijöille ja muille kiinteistöalan ammattilaisille suunnatun Sähkö- ja rakentaminen -tiedotteen. Tiedotteiden yhteispainosmäärä oli vuonna 2012 noin kappaletta. Ydinkohderyhmälleen se jaettiin keväällä ja syksyllä Locus- ja Kotitalolehtien liitteenä. Sen lisäksi tiedotteet jaettiin STUL:n TJ-tiedotteen mukana varsinaisille jäsenille. Ne julkaistiin myös sähköisinä tiedostoina Sähköala.fiportaalissa. Vuoden 2012 tiedotteiden aiheita olivat mm. Sähkötreffit, taloyhtiöiden sähköverkkojen kuntoarviointi, sähköautot, veronumero, ikäihmisen turvallisen asumisen kohentaminen sähköistysratkaisuilla ja passiivitalon lämmitysratkaisut. VERKKOSIVUT Stul.fi Liiton internetsivuston julkisessa osiossa esitellään STUL:a organisaationa, jäsenyyksiä, liiton toimintaa ja tavoitteita sekä sähköistysalaa yleisesti. Sivuston Ajankohtais-osiossa viestitään päivittäin sähköistyslan uutisia. Sivuston laajempi osuus on jäsensivusto, jonne kirjaudutaan henkilökohtaisilla tunnuksilla. Jäsensivustolla julkaistaan mm. liiton jäsentiedotteet, TJ-tiedotteet, AT-tiedotteet sekä muita ajankohtaisia ohjeistuksia ja tiedotteita. Stul.fi:ssa oli vuonna 2011 yli eri kävijää, joka oli 3 prosenttia edellisvuotta pienempi. Kokonaiskävijämäärä oli Noin puolet kävijöistä tulee palveluun hakukoneen kautta. Sivustolla käytetään aikaa keskimäärin minuutti. Sivustoa täydennettiin kertomusvuonna mm. lisäämällä julkiselle puolelle listaus STUL:n antamista lausunnoista ja esitys liiton työstä harmaan ja rikollistalouden kitkemiseksi rakennusalalta. Seti.fi Sivuston suosituinta sisältöä on sähköpätevyyksien esittely ja pätevyyksien myöntämisperusteet. Setin verkkosivuilla vierailujen määrät kasvoivat 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Uniikkeja kävijöitä palvelussa oli toimintavuonna Sähköala.fi Sähköistysalan yleisportaali, Sähköala.fi-sivusto, keskittyi sähköistys- alan uutisten julkaisemiseen ammattilaisille sekä sähköistystä ja sähköturvallisuutta koskevan ajankohtaisen tiedon välittämiseen kuluttajille ja rakennuttajille. Vuonna 2012 sivuilla nostettiin esille Sähköala- ja Sähkömaailma-lehtiä ja lehtien artikkeleita uusien tilaajien houkuttelemiseksi. Myös Sähköala Koti -lehden verkkoversio ja Sähkö- ja rakentaminen -tiedotteet julkaistaan sivuilla. Sivuston laajan opiskelijoille tarkoitetun osion päivitystä jatkettiin entiseen malliin. Sähköinfo.fi Sähköinfo.fi:ssa esitellään yritys ja sen tuotteet. Vuonna 2012 verkkokaupan kautta tehtiin yli tilausta mikä vastaa edellisvuosien määrää. Sivuston kävijämäärä kasvoi vuodessa 7 prosenttia asettuen kävijään. Osoitteessa Sähköinfon asiakkaat käyttävät ST-kortistoa, tietokansioita ja ohjelmistotuotteita. Siellä on myös Sähköala-lehden arkisto. Severi-palvelun uudistaminen aloitettiin 2012 käsittäen uuden laiteriippumattoman teknologian, paremmat hakuominaisuudet ja helpomman ylläpidon. Urakoitsija.fi Edellisenä vuonna uudistettua Urakoitsija.fi-palvelua kehitettiin toimintavuonna edelleen. Parannuksia tehtiin mm. lisäämällä sähköinen yhteys Tilaajavastuu.fi-pikaraporttiin. Palvelussa kävi vuonna 2012 noin käyttäjää. Asiakkaille avattiin urakoitsija.fisivuston yhteyteen maksullisena palveluna kätevä työkalu pätevyyksien seurantaan. Palvelun avulla sähköistysalan yrittäjä voi varmistua siitä, etteivät hänen ja hänen asentajiensa pätevyydet pääse vanhentumaan vahingossa. Palvelun käyttöoikeuden ostanut henkilö saa sähköpostiinsa huomautuksen hyvissä ajoin ennen pätevyyden umpeutumispäivää. Kaikkien urakoitsija.fi-asiakkaiden yhteiskuntavastuulliseen toimintaan liittyvät tiedot ja niiden seuranta on siirretty Tilaajavastuu.fi-palveluun. Tilaajavastuu.fi-palvelun omistaa Suomen Tilaajavastuu Oy, jossa STUL on osakkaana. 14