Opittavuus ja esiintymisen mielentila virtuaalisessa ilmakitarassa
|
|
- Toivo Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T Käytettävyyden psykologia, essee Teknillinen korkeakoulu, 52611A,
2 Abstrakti Ilmakitaran soitto on kuin rock-kitaran soittoa ilman fyysistä kitaraa, tai edes musikaalisia taitoja. Se on enemmän esiintymistä kuin musiikillista ilmaisua. Ilmakitara on kuitenkin rajoittunut vain olemassa olevan musiikin seuraamiseen mitä jos käyttäjä voisi itse vaikuttaa soittoon? Tässä esseessä esitellään, millainen virtuaalisen ilmakitaran käyttöliittymä voisi olla, jotta sillä voisi rokata ilmakitaran hengessä. Johdanto Ilmakitaran soitto tarvitsee aina taustalleen musiikkia. Ilmaa ei kuitenkaan voi itse soittaa, vaan soittajan on tyydyttävä olemassa olevaan musiikkiin voimatta vaikuttaa siihen itse. Teknillisen korkeakoulun (TKK) Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratoriossa (TML) lähdettiin kehittämään vuorovaikutteisempaa käyttökokemusta ilmakitaralle. Tarkoituksena oli antaa käyttäjän vaikuttaa lopputulokseen pelkän mukana soittamisen sijaan säilyttäen kuitenkin ilmakitaran aineettomuuden ja rock'n'roll-asenteen. Lopputuloksena syntyvä virtuaalinen ilmakitara julkaistaan tiedekeskus Heurekan musiikkinäyttelyssä, joka avataan 19. maaliskuuta Karjalaisen et al. artikkeli esittelee tarkemmin ilmakitaran teknistä toimintaa sekä varhaisia käyttöliittymävaiheita [4]. Tässä esseessä pohditaan erityisesti soittimen käyttöliittymän merkittäviä eroja perinteisiin ohjelmistokäyttöliittymiin verrattuna sekä keinoja tehdä käyttöliittymästä erittäin nopeasti opittava. Ilmakitara on käytännössä sekä soitin että installaatio. Käyttäjä seisoo suuren televisioruudun edessä värilliset hansikkaat käsissään ja matkii rock-kitaristin soittoeleitä. Oikeaa kättä pidetään koukussa vyötärön kohdalla ja heilutetaan ylös alas niin kuin rämpytettäisiin kitaran kieliä, ja vasenta kättä liikutetaan kuvitteellisen kitaran kaulaa pitkin. Hansikkaiden paikka tunnistetaan tietokoneeseen liitetyllä kameralla, ja paikkatiedosta rakennetaan kitaransoiton tekniikoita kuvaavaa metakieltä. Metakieli muutetaan edelleen syötteeksi Stratocaster-kitaran fysikaaliselle äänimallille, jonka luoma ääni ohjataan putkivahvistinmallin sekä kaikumallin läpi kaiuttimiin. Lopputuloksena käyttäjä kuulee sähkökitaramusiikkia, joka vastaa hänen eleisiinsä tosiajassa. Televisioruudulle ohjataan muokattua kameran kuvaa, jossa käyttäjä näkee itsensä peilikuvana ja hansikkaat korostettuna muusta kuvasta. Kuva näkyy myös ulospäin installaatiosta toisessa televisiossa, jota yleisö voi katsella. Kuvassa 1 on esitetty luonnos siitä, miltä ilmakitara näyttää näyttelytilanteessa. pedaali käyttäjä ohje/ esittelykuva start-nappi TV kamera yleisö Ilmakitara on rakennettu useiden tahojen yhteistyön pohjalta. Perusarkkitehtuuri ja ensimmäiset ideat kehitettiin EUrahoitteisen ALMA-projektin puitteissa [1], jossa oli mukana TML:n lisäksi TKK:n Akustiikan laboratorio, Milanon teknillinen korkeakoulu sekä Erlangen-Nürnbergin yliopisto. Itse liityin projektiin vuoden 2004 kesällä, ja vein ilmakitaran kehitystä idea-asteelta eteenpäin. Projekti päättyi lokakuussa 2004, mutta ilmakitaraprojektia jatketaan edelleen ainakin Heurekan näyttelykohdetta varten. Käyttöliittymän vaatimukset Kuva 1: Luonnos ilmakitaran näyttelykohteesta tiedekeskuksessa. Tiedekeskuksen näyttelykohde asettaa käyttöliittymälle paljon vaatimuksia, kuten myös soitettavan ilmakitaran perusidea itsessään. Sekä ilmakitaran että oikean kitaran soiton päämäärä on sama: nauttia hyvältä kuulostavasta kitaramusiikista. Tämän päämäärän saavuttamiseksi tehtävä työ on kuitenkin hyvin erilaista. Kitaran soiton opettelu on työlästä ja kestää vuosia, kuten minkä tahansa klassisen soittimen opettelu. Ilmakitaraa tulee kuitenkin voida soittaa ilman musikaa- 1
3 lisia taitoja. Sitä pitää oppia käyttämään alle minuutissa, mielellään kymmenessä sekunnissa. Koska ilmakitara on yksi monista tiedekeskuksen näyttelykohteista, myös keskimääräinen käyttöaika on hyvin lyhyt. Keskimääräinen näyttelykävijä viettää todennäköisesti vain muutaman minuutin yhden kohteen parissa. Ilmakitaran ei siis ole tarkoitus tarjota käyttäjälle monimutkaista ja ilmaisuvoimaista soitinta, vaan muutaman minuutin hupia. Lisäksi tiedekeskukselta itseltään on tullut vaatimus rajoittaa soittoaika kolmeen minuuttiin käyttäjää kohden, sillä he arvioivat ilmakitaran olevan yksi näyttelyn kiinnostavimmista kohteista. Käyttäjäryhmään kuuluvat periaatteessa kaikki tiedekeskuksen näyttelyssä käyvät ihmiset, mutta aivan kaikkia kohteita ei tietenkään ole tarkoitettu aivan kaikille kävijöille. Ilmakitara kiinnostaa todennäköisimmin ihmisiä, joilla on jotain kiinnostusta rock-musiikkia kohtaan. Ilmakitara perustuu pitkälti luvuilla rakentuneeseen ja edelleen vallitsevaan rock-asenteeseen, joten käyttäjäryhmään kuuluvat ihmiset kuuntelevat musiikkia joka perustuu noiden vuosikymmenten vaikutteisiin. Suurin osa modernista rock-musiikista ja sen alalajeista kuuluu tähän ryhmään. Ilmakitaran kehitysvaiheessa vuotiaat miehet ovat olleet erityisen kiinnostuneita siitä, mutta myös nuoremmat miehet kuuluvat kohderyhmään. Tietynlaisen soittotyylin on myös todettu kiinnostavan naisia, mutta on oletettavaa, että pääasiallisen kohderyhmän muodostavat miehet. Minkäänlaista soittotaitoa ei edellytetä pikemminkin oletetaan, että käyttäjällä ei sitä ole. Käyttötilanne on myös tärkeää ottaa huomioon. Tiedekeskuksen näyttelyssä käy jatkuvasti paljon ihmisiä, ja suurin osa kävijöistä on paikalla ystävien, perheen tai työ- tai koulutoverien kanssa. Käyttäjä ei siis käytä ilmakitaraa omassa rauhassaan, vaan sosiaalisessa tilanteessa, jossa paikalla on sekä tuttuja että tuntemattomia. Lisäksi näyttelykohde asetetaan korokkeelle tuomaan lavatunnelmaa, ja kohteessa käytetään valonheittimiä helpottamaan kameratunnistusta. Käyttäjä on siis tilanteessa, joka eroaa merkittävästi arkielämästä. Hän kokee itseensä kohdistuvan sosiaalisia odotuksia, ja samalla kokeilee jotain aivan uutta. Ilmakitara tuottaa myös ääntä, joka huomataan varmasti muuallakin näyttelyssä. Rock-soittoon kuuluu olennaisena osana voimakas ääni tosin ääntä on mahdollista käsitellä niin, että se tuntuu voimakkaammalta kuin mitä se on. On myös huomattava, että Heurekan musiikkinäyttely koostuu monista muistakin ääntä käyttävistä kohteista, mutta tämän huomioiminen on lähinnä näyttelyn rakentajien vastuulla. Esiintymisen mielentila Perinteisesti käytettävyydessä ja käyttöliittymien suunnittelussa on nojauduttu ihmisen analyyttiseen ajatusmalliin, josta esimerkkinä toimii Normanin toiminnan kehä [6, ss ]. Ihminen havaitsee ulkomaailmasta jotain, tulkitsee sen, muodostaa tavoitteen, suunnittelee ja tekee toimenpiteen, ja taas havaitsee palautteen. Suunniteltaessa tietokoneohjelmien käyttöliittymiä käyttäjän oletetaan toimivan analyyttisesti. Esimerkiksi valikkoja käytettäessä käyttäjällä on jokin päämäärä, jonka perusteella hän arvioi annetut vaihtoehdot ja tekee valinnan. Käyttäjän mielentila ja asennoituminen ilmakitaran käyttöliittymään on kuitenkin merkittävästi erilainen verrattuna tietokoneohjelmistoon. A. Hunt ja R. Kirk esittelevät artikkelissaan [3, ss ] kokonaisvaltaisen ja luovan mielentilan, joka on vastakohta analyyttiselle mielentilalle. Kokonaisvaltaisessa mielentilassa käyttäjä ei analysoi yksittäisiä parametreja, vaan pikemminkin käsittelee yhtä kokonaisuutta rinnakkaisesti. Esimerkiksi samaa musiikkikappaletta voi kuunnella sekä analyyttisesti että kokonaisvaltaisesti. Analyyttisessä kuuntelussa tunnistetaan esimerkiksi soittimia, melodiakulkuja ja sointuja, kun taas kokonaisvaltaisessa kuuntelussa saatetaan keskittyä kokonaisuuden herättämiin tunteisiin. Vastaavasti myös tunteet ja niihin keskittyminen vaikuttavat ajatteluun sekä havaitsemiseen [5, ss ]. Parametrimappaus Suunniteltaessa käyttöliittymää kokonaisvaltaiselle mielentilalle on tärkeää ottaa huomioon parametrimappaus (parameter mapping) eli syötteen kuvaus ohjausparametreihin käyttöliittymässä. Väitöskirjassaan [7] M.M. Wanderley kertoo parametrimappauksen soveltamisesta eleohjattavien musiikin käyttöliittymien kehitykseen. Parametrimappaus tarkoittaa tässä ohjauseleiden yhdistämistä soittimen ääneen vaikuttaviin parametreihin. Esimerkiksi vasemman käden sormen paikka kitaran otelaudalla on ohjausele, joka yhdistetään äänenkorkeuteen. Näpäytysliike oikealla kädellä yhdistetään vastaavasti äänen aloitukseen. Monet virtuaaliset soittimet perustuvat tietokoneella toteutettuihin matemaattisiin äänimalleihin, joiden ohjausparametrit ovat yleensä epäselviä tai jopa käsittämättömiä soittajalle. Esimerkiksi ilmakitarassa käytetyn Karplus-Strong -äänimallin parametreja ovat viivelinjan pituus sekä korkeiden taajuuksien vaimenemiskerroin. Näiden parametrien ohjaaminen suoraan on kuin liikuttelisi liukusäätimiä tietokoneohjelmassa ei kovinkaan intuitiivista musiikin tuottamista. Useimpien perinteisten soittimien parametrimappaukset ovatkin monimutkaisia. Niissä yksittäiset ohjauseleet yhdistetään moneen parametriin, ja useammat eleet saattavat vaikuttaa samaan parametriin. Esimerkiksi vasemman käden sormen paikka kitaran otelaudalla sekä näpäytyksen voimakkuus vaikuttavat myös äänen väriin. 2
4 Hyvässä parametrimappauksessa ohjauseleet yhdistetään intuitiivisella tavalla parametreihin siten, että käyttäjä tuntee eleidensä vaikuttavan luonnollisella tavalla aikaansaatuun ääneen. Monimutkaisten mappausten lisäksi voidaan käyttäjän ja äänimallin väliin rakentaa lisää prosessoinnin tasoja, joiden kautta ohjauseleet kulkevat ja lopulta päätyvät parametrien muutoksiksi. Niille voidaan esimerkiksi suorittaa yksinkertaisia matemaattisia laskutoimituksia, tai ne voidaan ohjata monimutkaisen tekoälyohjelmiston läpi. Rock-kitaran skeema Minkälainen parametrimappaus ilmakitarassa sitten tulisi olla? Yksinkertaisimmillaan kyseessä on kitarankaltaista ääntä tuottava soitin, jonka ohjauksen tulee olla merkittävästi helpompaa kuin oikean kitaran. Ilmakitaran toimintamallissa käytetään hyväksi olemassa olevaa toimintamallia eli skeemaa [6, ss ] ja sovelletaan sitä uuteen tilanteeseen. Käyttäjälle on aiempien kokemuksien pohjalta muodostunut malli siitä, mitä oikeat rock-kitaristit tekevät esiintymistilanteessa tai pikemminkin siitä, mitä he näyttävät tekevän. Kitaraa on mahdollista soittaa hyvin pienin liikkein, mutta rock-esiintymiseen kuuluu tietynlainen liioittelu. Esimerkiksi Pete Townshendin käyttämä tuulimylly, jossa oikeaa kättä pyöritetään rajusti laajassa kaaressa, on jo vakiintunut rock-kitaran elekieleen. Rockkitaran soiton skeema muodostuu kaikille ihmisille, jotka ovat nähneet kitaristeja konserteissa osaavat he soittaa oikeaa kitaraa tai eivät. Ilmakitaraa ohjataan tähän skeemaan perustuvilla eleillä, juuri sillä tavalla kuin käyttäjät kuvittelevat ilmakitaraa ohjattavan. Skeeman hyväksikäyttö ei kuitenkaan vielä riitä, vaan käyttäjä pitää saada ymmärtämään, että kyseistä skeemaa voi soveltaa tässä tilanteessa, eli ilmakitaralla pitää olla affordanssi tähän skeemaan. Tätä tarkoitusta varten ilmakitara tarjoaa sekä ohjaavan virikekuvan että välitöntä palautetta. Käyttöohjeita ei luonnollisesti kannata tehdä näyttelytilanteeseen, mutta sopivalla virikekuvalla voidaan saada paljon aikaan. Näyttelykohteen yhdellä seinällä on suuri kuva, joka toimii sekä esitteenä että eräänlaisena käyttöohjeena. Kuvassa on henkilö soittamassa ilmakitaraa, juuri sellaisessa asennossa kuin ilmakitaristin oletetaan seisovan. Henkilöllä on kuvassa samanlaiset värilliset hansikkaat kädessä kuin itse näyttelykohteessa, ja lisäksi käsien kohdalla olevat nuolet esittävät toivottuja liikeratoja. Näin käyttäjä saa sopivan virikkeen, joka palauttaa muistista tarvittavan skeeman. Välitön palaute Käyttäjä tarvitsee myös välitöntä palautetta toimistaan. Palautteen tulee olla niin havainnollista ja intuitiivista, että käyttäjä voi välittömästi korjata omaa toimintaansa vastaamaan ilmakitaran vaatimuksia. Oikeaa kitaraa soitettaessa käyttäjä näkee ja tuntee kitaran ja otelaudan, mutta ilmakitarassa näitä ei ole. Pelkkä kitaran ääni ei riitä palautteeksi, sillä jos käyttäjä ei heti saa ääntä aikaiseksi, ei mikään kerro hänelle, mikä on pielessä. Palautteen tulee siis kertoa käyttäjälle, mitä hän on tekemässä, eikä se myöskään saa häiritä itse soittamista. Kuvassa 2 esitetään käyttäjän saama visuaalinen palaute televisioruudulta. Kuva 2: Ilmakitaran soittaja tietokoneen silmin. Kuva on kehitysversiosta. 3
5 Ihmisen työmuistin ominaisuuksien vuoksi [6, ss ; 2, ss ] käyttäjän on mahdollista jakaa tarkkaavaisuutensa sekä näkö- että kuulohavaintoihin. Kitaran ääni osuu kuuloaistiin, joten palaute järjestelmän tilasta ja käyttäjän toimista on luonnollista toimittaa visuaalisesti. Tätä palautetta käyttäjä saa televisioruudulta. Ruudulla käyttäjä näkee itsensä peilikuvana, ja lisäksi hansikkaat korostetaan kuvasta voimakkaasti. Hansikkaiden ympärille piirretään tähtäimet, jotka kertovat käyttäjälle, että hansikkaat on tunnistettu oikein. Hansikkaiden väliin piirretään myös viiva, joka vastaa kuvitteellisen kitaran keskiviivaa. Myöhemmissä versioissa viivan tilalle voidaan kehittää näyttävämpiä kuvia, mutta sellaisenaankin sen on todettu toimivan mainiosti palautteena käyttäjän toimista. Kitarasta kuuluu ääntä, kun oikea käsi liikkuu keskiviivan yli, hieman kuin näppäisi oikean kitaran kieltä. Keskiviiva seuraa hansikkaita pienellä viiveellä, joten käyttäjä voi käytännössä soittaa missä tahansa asennossa. Jos vasenta kättä nostaa ylös, viiva seuraa mukana samoin kuin jos pitäisi oikeasta kitaran kaulasta kiinni ja nostaisi sitä ylös. Käyttäjän pituus tai paikka eivät myöskään rajoita soittoa, sillä ainoastaan hansikkaiden suhteelliset paikat toisiinsa nähden merkitsevät. Käyttäjien kuitenkin oletetaan soittavan kitaraa oikeakätisesti, sillä kätisyyden tunnistaminen automaattisesti ei ole aivan helppoa. Lopputuloksena ilmakitaran ohjauseleet vastaavat intuitiivisella tavalla ilmakitaran soittoa. Käyttäjä tekee samoja eleitä kuin ilmakitaraa soittaessaan, mutta lisäksi eleet saavat aikaan ääntä. Musiikillinen älykkyys Vaikka käyttäjä saadaankin soveltamaan oikeaa skeemaa ilmakitaran soittoon, ei vielä voida sanoa, saako käyttäjä mitään miellyttävää sillä aikaiseksi. Voihan kitaraakin vain rämpyttää täysin epämusikaalisesti. Mutta siinä missä kitara ja muut soittimet vaativat pitkällistä harjoittelua, täytyy ilmakitaralla saada välittömästi aikaan jotain musikaalista. Jo aiemmin mainitut sosiaaliset paineet vaikuttavat siten, että virheistä tulee erittäin merkittäviä käyttäjän silmissä. Huonosti suunniteltu käyttöliittymä voi saattaa käyttäjän epämiellyttävään sosiaaliseen tilanteeseen, minkä seurauksena käyttäjä lähtee toiseen näyttelykohteeseen. Ilmakitaran tulee siis olla musiikillisesti älykäs ja estää virheiden synty jo etukäteen. Varsinaisesta tekoälystä ei kuitenkaan voida puhua vielä tässä versiossa. Musiikillinen älykkyys on jo käsitteenä häilyvä, sillä se sisältää paljon semantiikkaa ja kontekstin tulkintaa. Ilmakitaran tilanne on kuitenkin harvinaisen hyvä: jo pelkän idean perusteella rajoitutaan tiettyyn musiikkityyliin ja vain yhteen soittimeen. Ja vaikka äänimalli ja ohjausohjelmistot periaatteessa mahdollistaisivatkin kaiken sen, mitä kitarallakin voidaan tehdä, ei ilmakitaran ole tarkoituskaan olla ilmaisuvoimainen soitin. Sen tehtävä on tarjota hupia muutamaksi minuutiksi, joten toiminnallisuutta voidaan siis rajoittaa reippaasti. Ilmakitara voidaan rajoittaa vain muutaman asian soittoon, mutta rajoitukset tulee tehdä huolellisesti. Vaarana on, ettei käyttäjä koe voivansa vaikuttaa lopputulokseen riittävästi. Kokeilimme mm. sellaista ilmakitaraa, jossa käyttäjä pystyi soittamaan ennalta määriteltyjä melodiakulkuja. Oikean käden liikkeellä soitettiin aina seuraava nuotti melodiasta. Käyttäjät eivät kuitenkaan pitäneet tällaista soittoa kovin mielenkiintoisena, sillä vaikka melodia oli mielenkiintoinen, käyttäjälle ei tullut riittävää hallinnan tunnetta käyttäjä koki kitaran soittavan jotain, joka vain etäisesti liittyi hänen toimintaansa Ilmakitaran tarkoitus onkin pikkutarkan simulaation sijaan tarjota kokonaisvaltainen käyttäjäkokemus, jossa käyttäjä tuntee voivansa vaikuttaa lopputulokseen, ja pääsee sen avulla oikeaan rock-tunnelmaan. Soittomoodit Ilmakitaralla on kaksi erilaista soittomoodia, toinen soolon eli melodiakulkujen soittamiseen ja toinen sointuihin. Nämä vastaavat monien rock-yhtyeiden kokoonpanossa soolokitaristin ja rytmikitaristin tehtäviä. Moodien tarkoitus on naamioida rajoitukset mahdollisuuksiksi. Kun käyttäjälle kerrotaan, että tämä voi soittaa sointuja, ei käyttäjä edes oleta voivansa tehdä jotain muuta. Ja kun tiedetään käyttäjän soittavan sointuja, voidaan käyttäjän eleet tulkita pelkästään sointujen soitoksi. Sointumoodissa käyttäjä voi soittaa neljä eri sointua, joissa käytetään kitaran kolmea alinta kieltä (ns. voimasoinnut ). Soitettava sointu valitaan vasemman käden etäisyydellä oikeasta. Tällainen parametrimappaus on järkevä, sillä se vastaa luontevasti nauhojen valitsemista oikealla kitaralla. Monet ihmiset eivät edes tiedä, että kitaraa voi soittaa myös liikuttamatta vasenta kättä. Tässä käyttäjille muodostuneen skeeman ja todellisuuden välistä eroa on käytetty hyväksi. Soitettavat neljä sointua on myös valittu huolella: ne toimivat musiikillisesti yhteen, ja ne voi soittaa missä järjestyksessä tahansa. Tietyssä järjestyksessä tietyllä rytmillä soitettuna niillä voi saada aikaan Deep Purple -yhtyeen Smoke on the Water -kappaleen alkusoiton. Tätä ei kuitenkaan kerrota suoraan käyttäjälle, vaan se jätetään löydettäväksi. Monet tiedekeskuksen näyttelykohteet perustuvat tällaiseen kokeilun kautta löytämiseen. Soolomoodissa käyttäjä voi soittaa melodiakulkuja, jotka koostuvat yksittäisistä korkeista nuoteista. Soolossa on sama perusidea kuin soinnuissakin: vasemman käden etäisyydellä valitaan nuotin korkeus, ja oikean käden rämpytyksellä saadaan aikaan ääntä. Vasemman käden skaala ei kuitenkaan ole sama, vaan nyt käytössä on pentatoninen asteikko, jollaista 4
6 käytetään suuressa osassa rock-sooloja. Asteikolla on kuusi säveltä, joilla voidaan jo soittaa sooloja, mutta skaala ei kuitenkaan vaadi liikaa tarkkuutta. Lisäksi soolomoodissa on muitakin toimintoja, jotka käyttäjä voi löytää. Kieltä näpättäessä käytetään aina pentatonista asteikkoa, mutta käyttäjä voi myös liikuttaa vasenta kättä näppäämättä kieltä. Tällöin suoritetaan slide eli liuku, joka vastaa vasemman käden liu'uttamista kitaran otelaudalla. Soivan äänen korkeus nousee tai laskee nopeasti askeleittain. Heiluttamalla vasenta kättä ranteesta nopeasti lisätään soivaan nuottiin vibratoa, jota käytetään usein tehokeinona. Tämäkin ele perustuu todellisuuteen. Lopuksi äänen voi vaimentaa viemällä toisen hansikkaista pois kuvasta, esimerkiksi reunan yli tai selän taakse. Tällä eleellä ei ole todellisuuspohjaa, mutta oletettavasti käyttäjät voivat saada sen selville kokeilemalla. Soittomoodeja voi vaihtaa pedaalilla eli lattialle sijoitetulla jalkakytkimellä. Polkaisemalla pedaalia kerran ilmakitara vaihtaa toiseen soittomoodiin, ja ruudulla myös annetaan visuaalista palautetta tästä. Näin käyttäjä voi soiton aikana vaihdella moodia ja soittaa välillä sointuja ja välillä sooloa hyvinkin nopeasti. Myös pedaalilla on yhteys todellisuuteen, sillä rock-kitaristit käyttävät usein pedaaleja äänen muokkaukseen. Lisäksi soittomoodien välillä on älykkyyttä pentatoninen asteikko ja neljä sointua sopivat musiikillisesti yhteen. Näin käyttäjä ei voi soittaa riitasointuja tai erityisen pahalta kuulostavaa musiikkia, mutta silti hänellä on paljon vapauksia soiton suhteen. Tästä eteenpäin Tässä kuvattu ilmakitara sisältää jo kaikki tutkimuksen pohjalta tehdyt ratkaisut käytön helppouteen ja opittavuuteen. Sisällöllisesti se on kuitenkin vielä vasta alkuvaiheessa. Soittomoodit on tarkoin valittu tunnistettavuuden ja musikaalisuuden perusteella, mutta kuvatut kaksi moodia eivät suinkaan ole ainoat mahdollisuudet. Kaikkea ei yksi ilmakitara tietenkään voi tehdä, mutta jokin versio voisi esimerkiksi sisältää erilaiset soinnut tai vaikkapa murrettujen sointujen soittamisen. Soittamiseen voidaan myös lisätä tekoälyä. Kun tässä versiossa älykkyys rajoittuu pelkkään asteikkoon, suunnitteilla on kitaran soittotekniikoiden analysointi ja sisällyttäminen ilmakitaraan. Nykyaikaiseen rock-kitaran soittoon kuuluu paljon muutakin kuin yksittäisten nuottien näppäily. Esimerkiksi venytysten, huiluäänten, vasemman käden tekniikoiden ja efektien tietynlainen käyttö kuuluu monen esiintyjän vakiovarastoon. Ilmakitaran ei ole tarkoitus tarjota näitä kaikkia ohjattaviksi parametreiksi, mutta musiikillinen tekoäly voisi lisätä kontekstiin sopivia tekniikoita saaden soitosta elävämpää. Tekoälyn suunnittelussa on saada käyttäjä tuntemaan hallitsevansa soittoa. Aiemmin mainitussa valmiiden melodioiden soitossa liian älykäs soitin vei käyttäjältä soittamisen ilon. 5
7 Viitteet [1] ALMA, Algorithms for the Modelling of Acoustic Interactions, IST Kts. (viitattu ) [2] Eysenck, M.W. & Keane, M.T. Cognitive Psychology A Student's Handbook (4 th ed.). Psychology Press Ltd., 2002, New York, NY, USA. [3] Hunt, A. & Kirk, R. Mapping Strategies for Musical Performance, in Trends in Gestural Control of Music, pp Ircam Centre Pompidou 2002, Paris, France. [4] Karjalainen, M., Mäki-Patola T., Kanerva, A., Huovilainen, A., Jänis, P. Virtual Air Guitar, in proceedings of the 117 th Audio Engineering Society Convention. San Francisco, CA, USA, October 28-31, [5] Oatley, K. & Jenkins, J.M. Understanding Emotions. Blackwell Publishers Inc, 1996, Malden, Mass., USA. [6] Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J., Vastamäki R. Käytettävyyden psykologia. Edita Oyj/IT Press, 2002, Helsinki, Finland. [7] Wanderley, M.M. Performer-Instrument Interaction: Applications to Gestural Control of Sound Synthesis. PhD Thesis, Ircam Centre Pompidou 2002, Paris, France. 6
Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.
Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotMu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus
MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari
LisätiedotPIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA PIANON VAPAA SÄESTYS (pop/jazz-piano) PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
Lisätiedot(1) Teknillinen korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3000, FI-02015 TKK Etunimi.Sukunimi@tkk.fi - http://www.acoustics.hut.
VOIMASOINNUN LAATU - DUURI VAI MOLLI? Henri Penttinen (1), Esa Lilja (2), Niklas Lindroos (1) (1) Teknillinen korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3000, FI-02015 TKK Etunimi.Sukunimi@tkk.fi
LisätiedotGARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu
GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu 1. Käyttöliittymän yleiskatsaus Saat avattua uuden projektin klikkaamalla vasemmassa ylänurkassa olevaa + -merkkiä. Kun avaat uuden projektin, saat näkyviin
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
LisätiedotROCKWAY MUSIIKIN ALKEISOPAS MUSIIKIN ALKEISOPAS
ROCKWAY MUSIIKIN ALKEISOPAS Musiikissa käytettävien äänten nimet: Musiikissa käytetään aakkosista tuttuja sävelien nimiä. A, B, C, D, E, F, G HUOM! Saatat monissa yhteyksissä törmätä ääneen nimeltä H.
LisätiedotSuomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA. aloittelijoille
Suomenkielisiä populaarimusiikin KITARANSOITON OPPAITA aloittelijoille 78.65 kirja Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja - paras suomenkielinen kitarakirja. Paljon tietoa eri tyylisuuntien kitaristeista, eri
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotTiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015
Asemanvaihtojen kvaliteetti Tuomas Haapanen Tiivistelmä esitelmästä SJO:n päivillä Porvoossa 8.2.2015 Jousisoittajan taitoihin kuuluu olennaisena osana kyky liikkua eri asemissa otelaudan kaikilla alueilla.
LisätiedotALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme alttoviulunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotHamulan koulun valinnaisainetarjonta
Hamulan koulun valinnaisainetarjonta LUKUVUOSI 2016-2017 Sisällysluettelo ILMAISUTAITO... 3 KUVATAIDE... 4 MUSIIKKI... 5 LIIKUNTA... 6 OHJELMOINTI JA ROBOTIIKKA... 7 TEKNINEN TYÖ... 8 2 ILMAISUTAITO 5.
LisätiedotSeuraa huolellisesti annettuja ohjeita. Tee taitokset tarkkaan,
Origami on perinteinen japanilainen paperitaittelumuoto, joka kuuluu olennaisena osana japanilaiseen kulttuuriin. Länsimaissa origami on kuitenkin suhteellisen uusi asia. Se tuli yleiseen tietoisuuteen
LisätiedotKLASSINEN KITARA. TASO 1 laajuus 105 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
KLASSINEN KITARA TASO 1 laajuus 105 tuntia löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotPIANONSOITON TAITOTAULUT
PIANONSOITON TAITOTAULUT Taitotauluissa kuvataan Vakka-Suomen musiikkiopiston pianonsoiton eri osa-alueita, joita ovat soittimeen tutustuminen, instrumentin hallinta, musiikin hahmottaminen, luovat taidot,
LisätiedotVALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6
VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KITARA
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KITARA Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 KITARA KITARAN VALMENNUSOPINNOT Tavoitteet: Tutustutaan kitaransoiton perusteisiin Tutustutaan mm. soiton, leikin
LisätiedotPäällekkäisäänitys Audacityllä
Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen
LisätiedotLataa Musiikkipsykoterapia - Sami Alanne. Lataa
Lataa Musiikkipsykoterapia - Sami Alanne Lataa Kirjailija: Sami Alanne ISBN: 9789526204352 Sivumäärä: 162 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.15 Mb Kirja on ensimmäinen suomalainen syventävä musiikkipsykoterapian
LisätiedotTämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä.
Gimp alkeet XVII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 5 Tutustuminen pikamaskiin Tämän monisteen tarkoitus on tutustua pikamaski -toimintoon GIMP:issä. Pikamaski on tehokas keino rajata alueita ja copypasteta
LisätiedotLUENTO 3. Toiminnan kehä
LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä
LisätiedotMUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) Musiikkia kuvista
MUSIIKKI JA TIETOTEKNIIKKA -SEMINAARI 1(11) Jyväskylän yliopisto 11.12.2003 (korj. 12.12.2003) 1 Johdanto Musiikkia kuvista Lauri Gröhn metasäveltäjä Gallery Music from Pictures www.synestesia.com Kehittämässäni
LisätiedotMUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn
MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen
LisätiedotLaajenna kuuntelualuettasi
ReSound auttaa ihmisiä kuulemaan korvan luonnollista toimintaa jäljittelevien ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on tarjota mahdollisuus elää täysipainoista ja aktiivista elämää ilman kuulonaleneman asettamia
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotKÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotMusiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten
LisätiedotTärkeää: Nähdäksesi täydentäviä ohjeita, katso yksityiskohtaisempi käyttöohje (97711) osoitteessa www.fermax.com.
SMILE PERUSNÄYTTÖ Tärkeää: Nähdäksesi täydentäviä ohjeita, katso yksityiskohtaisempi käyttöohje (97711) osoitteessa www.fermax.com. Näppäimet Audio ja lopetusnäppäin Vastaanota puhelu tällä näppäimellä
LisätiedotMUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA
MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto.
LisätiedotLapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa
Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2015
1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...
LisätiedotKulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:
Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston
LisätiedotVaskisoitinten OPS. Opintokokonaisuus 1. Alkeet
Vaskisoitinten OPS Opintokokonaisuus 1 Alkeet. - Tutustutaan esiintymiseen liittyviin ilmiöihin turvallisessa ja pienimuotoisessa esiintymisympäristössä: yleisön huomiointi ja lavakäyttäytyminen. - Esiintymisrutiinin
LisätiedotOpetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely
Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotScratch ohjeita. Perusteet
Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA HARPPU
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA HARPPU Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 HARPPU HARPUN VALMENNUSOPINNOT Tavoitteet: Tutustutaan harpunsoiton perusteisiin Tutustutaan mm. soiton, leikin ja
LisätiedotHuilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen
Huilu 1. Soittimeen tutustuminen huilun rakenne ja osien nimet osien kasaaminen ja purkaminen sekä puhdistaminen miten ääni syntyy luonteva ja ergonominen soittoasento äänen muodostaminen (ansatsi, tasainen
LisätiedotPalautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013
Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotTarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä
LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle
LisätiedotPiano 1. Konserttivalmiudet - lavakäyttäytyminen: alku- ja loppukumarrukset - esiintyminen pienimuotoisesti. Soittimeen tutustuminen
Piano 1. Soittimeen tutustuminen - soittimen rakenne, miten ääni syntyy - koskettimisto, valkoiset koskettimet ja mustien koskettimien ryhmät - luonteva soittoasento - hyvän perussoinnin tuottaminen -
LisätiedotHARMONIKKA. TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET. Oppilas
HARMONIKKA TASO 1 - laajuus 70 tuntia YLEISET TAVOITTEET Oppilas löytää luontevan soittoasennon ja soittotavan oppii lukemaan helppoa nuottitekstiä oppii harjoittelun peruselementtejä: mm. säännöllisyyttä,
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7
PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...
LisätiedotKäyttöopas. Sangean PR-D4
Käyttöopas Sangean PR-D4 TURVAOHJEET Lue tuotteen ohjeet tuotteen turvallisen käytön takaamiseksi ja säilytä nämä ohjeet tulevaisuuden varalle. 1. Älä käytä tuotetta veden lähellä. 2. Puhdista laite kuivalla
LisätiedotMusiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa
Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Mainingin koulun musiikkipainotuksen opetussuunnitelman pohjana on musiikin yleisopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotAsteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa
Asteikot/tasosuoritusten tekninen osuus Keski-Karjalan musiikkiopistossa BASSO: Pt 1: duurit ja luonnolliset sekä harmoniset mollit 3b-3# Pt 2: duurit sekä luonnolliset, harmoniset sekä jazzmollit (sama
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotKallion musiikkikoulu 2014-2015
Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotSAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
LisätiedotKipan AC huone on pääsääntöisesti auki ja opiskelijoiden vapaasti käytettävissä.
AC-YHTEYDEN KÄYTTÖ AC on internet-selaimella käytettävä verkkokokousympäristö, jossa voidaan näyttää esityksiä, pitää luentoja, esittää videotallenteita ja kirjoittaa reaaliaikaisesti. AC:n käyttö ei vaadi
LisätiedotHarjoituksia nivelrikkopotilaalle
Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin
LisätiedotKäytettävyys ja sen merkitys
Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö
LisätiedotURUT. Opintokokonaisuus 1. Oppimaan oppiminen ja harjoittelu
URUT Opintokokonaisuus 1 1 vuosi Soittimeen tutustuminen - Urkujen rakenteeseen tutustuminen, erilaiset pillit, puhallin, soittopöydän rakenne - Miten ääni syntyy - Äänikertoihin tutustuminen ja niiden
LisätiedotPlantronics Blackwire C610 Blackwire C620
Plantronics Blackwire C610 Blackwire C60 KÄYTTÖOPAS TERVETULOA Tervetuloa Plantronicsin kuuloketuoteperheen pariin. Plantronics tarjoaa laajan tuotevalikoiman, joka kattaa tavoitteiden ja liiketoiminnan
LisätiedotAvid Pro Tools Äänityksen perusteet. Petri Myllys 2013 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet
Avid Pro Tools Äänityksen perusteet Petri Myllys 20 / Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia tp48 Äänitekniikan perusteet Äänitys Pro Toolsissa Luo ensin uusi raita (ks. edellinen ohje). Jos äänität yhdellä
LisätiedotThe Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY
2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult
LisätiedotMUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:
MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä
LisätiedotPASUUNA TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
PASUUNA TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme pasuunansoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotAija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta
Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANTELE
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA KANTELE Porvoon kaupungin sivistyslautakunta 12.3.2019 1 KANTELE KANTELEEN VALMENNUSOPINNOT Tavoitteet: Tutustutaan kanteleensoiton perusteisiin Tutustutaan mm. soiton,
LisätiedotDNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET
DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET DNA Kotiluuri -liittymä on perinteisellä kiinteällä lankaliittymänumerolla matka viestinverkossa toimiva liittymä. Voit soittaa minne tahansa ja siihen voi soittaa mistä vain,
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions
KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet
LisätiedotHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
HUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme huilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotQuha Zono. Käyttöohje
Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotNOKKAHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
NOKKAHUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme nokkahuilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotD -IKÄISTEN HARJOITTELUA
D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Kitara. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kitara Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi KITARANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotMusiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet
Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE
AINEOPETUSSUUNNITELMA KANTELE Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2010) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN
LisätiedotMusiikkipedagogi. Musiikkipedagogi
Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa
LisätiedotCalisto P240. USB-kuuloke KÄYTTÖOPAS
Calisto P240 USB-kuuloke KÄYTTÖOPAS Tervetuloa Onnittelumme uuden Plantronics-tuotteen hankinnasta. Tämä opas sisältää Plantronics Calisto P240 -USB-kuulokkeen asennus- ja käyttöohjeet. Laitteen pikaoppaassa
LisätiedotVASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA)
VASKISOITTIMET (TRUMPETTI, BARITONITORVI, KÄYRÄTORVI, PASUUNA, TUUBA) Baritonitorvi Noudatetaan trumpetille tehtyjä sillä tavalla että transponointi korvataan f avaimen opiskelulla Käyrätorvi Noudatetaan
LisätiedotVERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC
Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS
LisätiedotAlkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c
Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin
LisätiedotNeljännen luokan opetettavat asiat
Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotJohdattelevien kysymysten tarkoituksena on totuttaa kokeen suorittaja vieraskieliseen tilanteeseen. Tätä osaa ei vielä pidä arvostella.
1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa tehtävien miettimiseen. Johdattelevien kysymysten tarkoituksena
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
LisätiedotLyömäsoittimet. Opintokokonaisuus 1. Soittimeen tutustuminen - miten ääni syntyy - kielien nimet - soittoasento
Lyömäsoittimet Opintokokonaisuus 1 Soittimeen tutustuminen - miten ääni syntyy - kielien nimet - soittoasento - oikea ote kapuloista/malleteista (pikkurumpu, melodiasoittimet ja rumpusetti) - soittimen
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3
LisätiedotTeknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori
Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6
LisätiedotEsikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015
Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.
LisätiedotMUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013
5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS
LisätiedotJohdatus Ohjelmointiin
Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin
Lisätiedot2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen
MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa
LisätiedotVDS iloft- NÄYTTÖ OSD- VALIKOLLA KÄYTTÖOHJE
VDS iloft- NÄYTTÖ OSD- VALIKOLLA KÄYTTÖOHJE Käyttöohje Onneksi olkoon, olet hankkinut ensiluokkaisen näytön! iloft VDS- laitteessa on handsfree- toiminto, sen värinäytön avulla voit kommunikoida ovipuhelimen
LisätiedotNuorten musakurssi 2006 Opetusmateriaali, sähkökitara. Jukka-Pekka Berg
Nuorten musakurssi 2006 Opetusmateriaali, sähkökitara Jukka-Pekka Berg Sisällysluettelo 1. Sävelten nimet... 4 Korotukset ja alennukset...4 Kaksoiskorotukset ja -alennukset...4 2. Asteikot... 5 Kromaattinen
LisätiedotPerustiedot - Kaikki -
KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana
LisätiedotTaiteen perusopetuksen arvioinnin kriteerit. Eija Kauppinen Opetushallitus
Taiteen perusopetuksen arvioinnin kriteerit Eija Kauppinen Opetushallitus 16.4.2018 Mikä arviointikriteeri on ja mihin sitä käytetään? Arviointikriteeri määrittelee osaamisen (tietojen ja taitojen) tason.
Lisätiedot