LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle"

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 12 LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle UUSI AMINO- MAITURI 12 OOO E -puolitiiviste KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA PATENTTIREHUSTA HUIPPUSATO säilörehusta kolmella korjuulla Mitä broilerin vatsa kertoo? SIAT OVAT SOSIAALISIA

2 MAKASIINI Ajankuva Mitä on biotalous?...4 Yaran ja Raision yhteistyöprojekti...5 Uusi noutovarasto Raisioon...6 Asiakaskyselyn tuloksia...7 Luomuviljelijöitä tarvitaan lisää...8 Raision sopimusviljelijät Englannissa...10 Kasvinviljely Viljamarkkinakatsaus...12 Lietteen ja lannan levitys kasvinviljelytilalle...14 Nurmen lannoitus ja hoito...16 Tautitorjunta on tärkeää...18 Parhaat vinkit öljykasvinviljelyyn Nauta Lehmä hinkuu jo laitumelle...20 Käyttäjäkokemuksia Maituri E:stä...22 Uusi Amino-Maituri E lupaa hyvää...26 Lehmien rakenneluokitus vaatii taitoa...29 Montako tuntia terve lehmä märehtii?...30 Melli-boluksista seleeni ja muut hivenaineet...32 Hiehosta märehtijä jo juottokaudella...34 Vältä lihanautojen vieroitusongelmat...34 Juha Anttilan ruokintaohjeet ja 100-tonnarit...35 Siipi Tilahaastattelu Etelä-Pohjanmaan emobroilertilalta...36 Piian puntaroimaa...38 Broilereiden monitorointi...39 Mikä vehnälajike sopii broilerin ruokintaan?...40 Sika Knihtin tilan possut ovat onnellisia...42 Siat ovat sosiaalisia...44 Paavon niksinurkka...45 Possutohtori: siat kannattaa rokottaa...46 Verkossa Raisioagron tuotevalikoima laajempi kuin koskaan Välipala Elovena-pikapuuroista herkullisia välipaloja...49 Uutiset ja tarjoukset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh ToimituskunTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Seitala tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANNEN KUVA Jukka Hollo PAINATUS ForssaPrint ISSN vuosikerta Painotuote Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa Ammattituottajan kumppani Uusi Raisioagro, joka syntyi vuodenvaihteessa, on lyhyessä ajassa käynyt läpi melkoisen muutosprosessin. Ehkäpä suurin muutos on tässä vaiheessa koettu talon sisällä. Toiminnan laajentaminen kattamaan koko repertuaari maatalouden päätuotantopanoksia on vaikuttanut lähestulkoon jokaisen raisioagrolaisen työtehtäviin ja vastuisiin. Uusien tuoteryhmien myötä on ollut paljon opeteltavaa, paitsi itse tuotteista, myös asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Alkuvuosi on ollut hyvin työntäyteinen, mutta myös mielenkiintoinen ja rohkaiseva. Nyt kun tiedämme olevamme oikealla tiellä, voimme painaa kaasua ja lisätä vauhtia. Uuden tulokkaan ilmestyminen markkinoille on luonnollisestikin herättänyt kilpailijat. Alkuvuonna on useassa tuoteryhmässä vallinnut ostajan markkinat, kiitos lisääntyneen kilpailun. Pitkän päälle varsin heikosti kannattava maatalouskauppa ei kuitenkaan pysty palkkiotavoitteestaan joustamaan ilman, että löydetään todellisia kustannussäästöjä nykyisiin toimintatapoihin ja rakenteisiin. Maatalouskauppa kansainvälistyy ja keskittyy samoin kuin tavarantoimittajatkin. Jotta me täällä syrjäisessä Suomessa olisimme kiinnostava yhteistyökumppani kansainväliselle panosteollisuudelle, pitää toimintamallimme olla uskottava ja asiakkuuksien määrä riittävä. Raisioagro on kenelle tahansa tavarantoimittajalle kiinnostava kumppani sekä kokonsa että kustannustehokkaan toimintamallinsa vuoksi. Hyvien edustusten lisäksi näemme tärkeäksi innovoida ja kehittää uusia toimintakonsepteja ja tuotteita. Kilpailijamme ovat jo ensimmäisenä toimintavuotenamme olleet myymässä meitä milloin minnekin. Mutta kerrottakoon nyt, että yritys ei ole kaupan. Voidaan sanoa, että Raisioagro edustaa kasvavassa ja kansainvälistyvässä Raisio konsernissa perinteistä kovaa ydintoimintaa, joka palvelee sitä asiakaskuntaa, joka aikoinaan on ollut yhtiötä perustamassa ja joka hyvin pitkälti vielä tänä päivänä sitä hallitsee. Raisioagron tehtävä on olla ammattituottajien osaava kumppani, oli kyseessä sitten kasvinviljely tai kotieläintila. Tähän kumppanuuteen liittyy myös tuotantopanoskaupan virtaviivaistaminen. Teemme päivittäin töitä tuottaaksemme lisäarvoa todellisille työnantajillemme, eli asiakkaillemme. Se, miten tehtävässämme onnistumme, mitataan markkinoilla joka päivä. Bengt-Erik Rosin 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle? Oletko kuullut tuotannosta, jossa hyödynnetään luonnosta yhteyttämisen seurauksena saatavaa uusiutuvaa materiaalia? Tai tuotannosta, jossa käytetään biologisia prosesseja hyödyksi tuotettaessa kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita tai biopohjaisia polttoaineita? TEKSTI Aki Finer KUVA Raisio Oyj Varmasti jokainen meistä pystyy yhdistämään muun muassa ruoantuotannon ja metsäteollisuuden ensimmäiseen kysymykseen. Toisen kysymyksen vastauksia ovat esimerkiksi biodieselin ja biokaasun tuotanto. Edellä esitetyn kaltaiset tuotantomuodot sekä ympäristövaikutuksia hillitsevä ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä toiminta ovat yhdistyneet yhden termin alle. Tämä termi on biotalous. Biotaloudella pyritään löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja fossiilisiin polttoaineisiin ja resursseihin nojautuvalle taloudelle. Investoinnit biotalouteen ovat kasvaneet voimakkaasti maailmalla. Biotalous on Suomessa noussut aktiivisen keskustelun aiheeksi viimeisen kahden vuoden aikana. Valtioneuvoston kanslia ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tahoillaan luoneet strategiaa biotalouden kehitykselle Suomessa. Biotalouden kehitys on käynnistynyt Suomessa vahvimmin metsäteollisuuden ja polttoainejalostajien toimesta. Kehittyäkseen biotalous vaatii kuitenkin laaja-alaista eri toimialasektorien yhteistyötä. Biotaloudessa pyritään hyödyntämään raaka-aineet mahdollisimman tehokkaasti yhden tuotantosektorin sivujae voi olla toisen tuotantosektorin raaka-aine. Suomalaisen elintarviketeollisuuden, alkutuotanto mukaan lukien, tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä biotaloutta. Tällä tavoin pystytään luomaan uutta liiketoimintaa ja tuottamaan lisäarvoa myös kotimaiselle maataloustuotannolle. 4

5 Ympäristön hyväksi -projekti Raisio Oyj ja Yara Suomi Oy sopivat elokuussa yhteistyöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti varmistaa hyvä satotaso oikealla lannoituksella. Katso video peltokipsinlevityksestä on osoitteesta TEKSTI Jaakko Laurinen Vesistöjen ravinnepäästöjen alentamistavoitetta voidaan edesauttaa esimerkiksi peltokipsin avulla. Yhteistyöprojektin ensimmäiset toimenpiteet ovat kipsinlevityskohteet, joita syksyn aikana perustettiin Raision sopimusviljelijöiden pelloille. Luvassa on myös Yara N- Sensor tekniikan hyödyntämistä. Maanäytteiden avulla seurataan kipsin vaikutuksia kohdepelloilla. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään parantaen maan rakennetta ja sitoen myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota sekä fosforin valumista vesistöihin. Fosfori sitoutuu peltoon, pysyen kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Sadosta ei siis kipsikohteissa tingitä, päinvastoin. Suomalainen kauratuote voitti palkinnon Yhdysvalloissa Simpli OatShake on Raision kehittämä innovaatio. Raision valmistama tuote on kaurapohjainen ja maidoton ja se palkittiin parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa viime vuonna. Raision lisenssikumppanin, Oat Solutions LLC:n Kaliforniaan maaliskuussa 2011 lanseeraaman Simpli Oat- Shake -välipalajuoman palkitseminen vuoden 2011 parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa oli merkittävä saavutus. Tämä oli ensimmäinen kerta kun amerikkalaiset kuluttajat valitsivat kasvipohjaisen tuotteen maultaan parhaaksi. BevNET jakaa kokeneen ja arvostetun kilpailutuomaristonsa toimesta alkoholittomien juomien Oscar-palkinnoksi kutsutut BevNET s Best of -palkinnot vuosittain Santa Monicassa, Kaliforniassa. Aikaisemmin vain yksi eurooppalainen juoma, Red Bull, on yltänyt voittoon. Katso video suomalaisesta kaurasta voittajatuotteen raaka-aineena. Video on kuvattu Raisioagron sopimusviljelijän Jaakko Rantalan kotitilalla Mynäjoella. Aiheesta lisää 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Raisiossa uusi noutovarasto siemenille ja kasvinsuojeluaineille Raisioagron toiminnan laajentuessa tuli tarve laajentaa Raision tehdasalueella olevaa varastoa. Varasto saneerattiin entisestä korjaamohallista, joka sijaitsee aivan entisten siemenvaraston tilojen läheisyydessä. Saneerauksessa 370 neliömetrin kokoiseen varastoon rakennettiin toimisto sekä tuotehyllyjä kasvinsuojeluaineille ja siemenille. TEKSTI JA KUVAT Erkka Hellsten ja Marjo Keskikastari Noutovarasto on avoinna juhannukseen asti arkisin klo Varastolla on paikalla myös Raisioagron asiakkuusvastaava, joka ottaa vastaan tilauksia ja antaa samalla ajankohtaisia viljelyvinkkejä. Varaston toiminnasta vastaa Auramaa Logistiikka. Varaston kymppinä on Tommi Mäkeläinen, Raisioagron kevätpäivät Markkinapäiväkokemusten perusteella Raision uuden noutovaraston toiminta sujuu varsin mukavasti. Perjantaina varastolla kävi noin 350 asiakasta noutamassa siemeniä ja kasvinsuojeluaineita sekä tutustumassa Raisioagron laajennettuun tuotevalikoimaan. Raision oman henkilökunnan lisäksi myös Bernerin ja Yaran edustajia oli paikalla esittelemässä ja myymässä tuotteita. Keitto maistui kävijöille ja tunnelma oli mukava. Tommi Mäkeläinen Marianne ja Bengt Karlsson olivat lähteneet Paraisilta Raisioon sadetta pitämään. He osallistuivat siemententunnistamiskisaan ja kertoivat tulleensa noutopäiville ostamaan rapsinsiementä 16 hehtaarille. - Riistakameraa tekisi kovasti mieli, eli eiköhän sen sitten saa jo tällä määrällä, pariskunta kyselee. Ja saahan sen! Kokemäkeläiset Kerttu ja Seppo Pere olivat rypsinsiementen hakumatkalla. - Olemme jo monet vuodet hakeneet siemenet täältä Raisiosta, mutta tämä nyt on sitten viimeinen kerta, sillä pääsen tänä vuonna eläkkeelle. Tai toki voi olla, että vielä tulen siemeniä noutamaan, mutta kyllä joku muu ne sitten viljelee, naureskelee Seppo Pere. Raisioagropäiviä pidettiin maalishuhtikuun aikana myös Nokialla, Pöytyällä, Kouvolassa ja Ylivieskassa. Kiitos käynnistä! Ja muistathan, että siemeniä on vielä rajoitettu valikoima jäljellä tee tilaus omalle asiakkuusvastaavallesi. Arvonnassa 20 kiloa Agropesua voittivat Atte Airikki Nousiaisista, Kari Osala Vahdolta sekä Pekka Rasilainen Pöytyältä. Onnea voittajille! 6

7 Asiakkaiden mielestä Raisioagro on oikeilla jäljillä Asiakastutkimuksen mukaan Raisioagro on kaivattu piristys maatalouskauppaan. Suuri enemmistö vastaajista uskoo tekevänsä uuden Raisioagron kanssa enemmän kauppaa kuin aikaisemmin. TEKSTI Veli-Matti Reunasalo Valitulle asiakasjoukolle lähetettiin helmikuun aikana sähköpostikysely, johon saatiin 424 vastausta. Enemmistö vastaajista toivoo Raisioagron laajentavat tuotevalikoimaansa ja tarjoavan myös uutuustuotteita. Asiakaskyselyn perusteella markkinoille kaivataan luomurehuja sekä enemmän uutuuksia. Tärkeimpänä asiana koetaan päätuotantopanosten tarjoaminen hinta/laatu-suhteeltaan kilpailukykyiseen hintaan. Myös halvemmat tuotevaihtoehdot nähdään tervetulleina, vaikka niiden riittävästä laadusta ei olla aivan vakuuttuneita. Maitotilat haluavat rehunsa GMO-vapaina, mutta sika-, kana- ja broileritilat haluavat, että heillä on mahdollisuus valita myös edullisempi GMO-vaihtoehto. Osaaminen ja tavoitettavuus on tärkeää Riittävä tieto myytävistä tuotteista sekä myös asiakkaiden tuotannosta koetaan tärkeäksi osaamisalueeksi. Markkinahintojen nopeiden vaihteluiden vaikutukset tilojen omaan talouteen nähdään ongelmallisina, ja hintariskin hallintaan kaivataan apua. Asiakkuusvastaavien jako tuotantosuunnan ja alueen mukaan todetaan hyväksi asiaksi. Huolenaiheena ovat yhteyshenkilöiden riittävän hyvä tavoitettavuus ja heidän riittävän ammattitaidon ylläpitäminen tuotevalikoiman laajentuessa. Viljan hinta askarruttaa Viljatilat kokevat viljan korkean hinnan pääsääntöisesti positiivisena asiana. Tämä on helppo ymmärtää. Sen sijaan kotieläintilat eivät olleet yhtä varmoja siitä, että korkeampi viljan hinta olisi matalaa parempi, koska viljan hinta vaikuttaa rehujen hintoihin. Vastauksissa toivottiin, että Suomessa maksettaisiin viljoista saamaa hintaa kuin Keski-Euroopassa. Asiakkuuden suuruuden ja keston toivottiin vaikuttavan positiivisesti tarjottaviin etuihin, vaikka sen oikeudenmukaisuudessakin nähtiin haasteita, mikäli se liikaa vaikuttaa lopulliseen hintaan. Verkkokauppa ja nopea tiedonkulku Tutkimukseen vastaajat ovat sitä mieltä, että hyvin toimiva verkkokauppa parantaa merkittävästi tuotteiden saatavuutta. Verkkokaupan toivotaan laskevan tuotteiden hintoja. Erittäin tärkeänä nähdään joustavat maksujärjestelyt. Markkinoilla viimeaikoina nähtyjen suurien hintojen vaihtelun vuoksi vastaajat kaipaavat ajankohtaista hintatietoa muun muassa tuotantopanosten ja viljojen hinnoista. Sähköposti koetaan hyvänä tiedottamis- ja yhteydenpitovälineenä, mutta ajankohtaisista asioista haluttiin saada tietoa myös internetsivuilta. Muuta faktatietoa halutaan lukea AgroMakasiinista ja oman tuotantosuunnan oppaista. Asiakastilaisuuksista halutaan viihdettä, mutta niiden pääsisällön on oltava vankkaa ammattiasiaa. Kiitos kaikille vastanneille ja hyvää kesää! 7

8 AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Raisioagron luomurehuja Liperin Myllystä Raisioagro tuo ensimmäisenä rehuvalmistajana luomurehut naudoille valtakunnalliseen jakeluun. Rehut valmistetaan Liperissä sijaitsevassa rehutehtaassa, joka syksystä lähtien valmistaa ainoastaan luomurehuja. TEKSTI Bengt-Erik Rosin I KUVA Raisioagro Oy Valtakunnallisen jakelupeiton lisäksi Raisioagro panostaa luomurehujen kotimaisuusasteen nostamiseen ulottamalla sopimusviljely kattamaan myös luomurehuviljaa ja valkuaiskasveja. Luomutuotteiden kysyntä purjehtii tällä hetkellä myötätuulessa ja tämä näkyy myös kotieläintuotteissa. Luomumaidon osuus koko maidontuotannosta vain kaksi prosenttia, mutta absoluuttisiksi litroiksi muunnettuna tämä on jo noin 40 miljoonaa litraa maitoa. Luomutuotantoon siirtymiseen harkitsevien tai tuotannon laajentamista suunnittelevien tilojen suurimpana epävarmuustekijänä on ollut rehujen saatavuus. Liperin rehutehdas tuo helpotusta tähän tilanteeseen. Yhteistyötä Osuuskunta ItäMaidon kanssa Luomurehuvalmistuksen keskittämisellä yhteen tuotantolaitokseen saavutetaan useita etuja. Raisioagron yhteistyökumppanin, Osuuskunta Itä- Maidon, omistama Liperin Mylly on kapasiteetiltaan sopivan kokoinen erikoisrehutuotantoon. Samalla tontilla toimivassa elintarvikemyllyssä on jo kahdenkymmenen vuoden ajan jauhettu luomujauhoja. Näin ollen löytyy osaamista luomutuotannon erityisvaatimuksista sekä valmiiksi etabloituneet kontaktit raaka-ainetoimittajiin. Tehtaalla ei jatkossa valmisteta lainkaan tavanomaiseen tuotantoon tarkoitettuja rehuja, joten sekoittumisvaaraa ei ole, ja koko prosessi raaka-ainehankinnasta valmiin tuotteen toimittamiseen tapahtuu luomutuotannon ehdoilla. Tuotesuunnittelu ja raaka-ainehankinta Luomurehujen reseptit suunnitellaan Raisioagrolaisten periaatteiden ja laatustandardien mukaisesti. Rehujen pitää olla maittavia, tuottoisia sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia tukevia. Naudanruokintaan erikoistuneet asiakkuusvastaavamme palvelevat jatkossa myös luomutuotannossa olevia maito- ja nautatiloja ja avustavat ruokinnan suunnittelussa. Rehujen toimitukset alkavat satokauden vaihtumisen jälkeen, eli syksyllä Kuljetukset saadaan kustannustehokkaasti hoidettua koko valtakuntaan hyödyntäen menopaluukuljetuksia ja Raisioagron logistiikkaverkostoa. Tällä hetkellä luomurehujen raaka-aineesta huomattavan suuri osuus on tuontitavaraa. Raisioagro panostaa määrätietoisesti kotimaisen raaka-ainetuotannon kehittämiseen. Tämä merkitsee myös uuden markkinakanavan avautumista luomu-kasvinviljelytiloille. 8

9 Luomuviljan kysyntä vahvassa nousussa Kaupoissa on jo laaja valikoima viljapohjaisia luomutuotteita jauhohyllyissä, mutta luomukotieläintuotteiden kysyntä on myös hyvässä kasvussa. Maitosektori on tässä suunnannäyttäjä. Tee luomuviljasopimus Raision kanssa TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jukka Hollo Viljapohjaisia kotimaisia luomutuotteita on kuluttajille ollut saatavilla Suomessa jo lähes parikymmentä vuotta. Kasvava luomukotieläintuotanto vaatii panostuksia myös rehuketjuun. Raisioagro tulee syksystä 2012 alkaen valmistamaan Liperin Myllyssä useita tuhansia tonneja luomurehuja. Tämä tarkoittaa kasvavaa luomuviljan kysyntää erityisesti tehtaan lähialueilla. Luomuohraa lisää Luomuviljojen viljelypinta-alat ovat noususuunnassa. Suurin yksittäinen vilja on kaura, jonka viljelypinta-ala ylitti viime vuonna hehtaaria. Voimakkaimmin on kasvanut vehnä, yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vehnäpinta-ala oli viime vuonna 7200 hehtaaria. Luomuviljelyssä ohra tuntuu olevan haasteellisempi kuin muut viljat. Ohraa tarvitaan lisää maltaan raakaaineeksi, mutta erityisesti rehuohraa tarvitaan kotieläinten ruokintaan. Luomuviljaa myydään edelleen tavanomaisena ja tämä volyymi on poissa luomuketjusta. Syitä on useita. Yksittäiset viljaerät ovat pieniä ja sijaitsevat eri puolilla maata. Lisäksi erien välillä laatuvaihtelut voivat olla suuria. Osaava hankintaorganisaatio sekä tehokas logistiikka ovat välttämättömiä, jotta luomuvilja saadaan kustannustehokkaasti toimitettua maatilan varastosta siihen tarkoitukseen, mihin se parhaiten sopii. Täydennysvalkuainen Luomukotieläintuotannon suuri haaste on kotimainen kasvivalkuaistuotanto. Naudat saavat perusvalkuaisen nurmesta. Täydennysvalkuaista tarvitaan, jotta hyvä tuotos saavutetaan tuotannon kaikissa vaiheissa. Kotimaisia täydennysvalkuaisia ovat herne, härkäpapu ja rypsirouhe. Me Raisiossa näemme kotimaisen valkuaistuotannon lisäämisessä tärkeänä asiana kehittää herneen ja viljan seosviljelyä. Volyymien kasvaessa seosviljan käsittely logistisessa ketjussa ja tehtaalla saadaan toimimaan tehokkaasti. Luomuviljasopimuksia tehdään kaikista luomuviljoista - sekä elintarvike- että rehuviljoista. Juuri parhaillaan on käynnissä sopimusten tekeminen tulevalle kaudelle. Sopimusviljelyssä on valittavana perinteinen markkinahintainen sopimus, kiinteähintainen sopimus tai keskihintasopimus. Kiinteähintaiseen sopimukseen liittyvä hinta löytyy Raisioagron nettisivuilta hintataulukosta. Sopimus varmistaa ostajan tuotettavalle sadolle ja on osa maatilan riskinhallintaa. Lisäksi luomusopimuksille maksetaan 10 /tn sopimuspalkkiota. Luomuviljan vastaanottopaikka vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Myllyvehnä toimitetaan Raisioon, suurimokaura ja ruis Nokialle, rehuviljalaatuiset erät Loimaalle, Kuopioon, Liperiin tai Rahjaan. Lue lisää 9

10 AJANKUVA AGRO makasiini 2/12 Sopimusviljelijät tutustuivat Englannin maatalouteen Englanti on yksi Euroopan suurimmista viljantuottajista. Satotasot syysvehnällä ylittävät kiloa per hehtaari ja rapsisadotkin olivat viime vuonna yli 5000 kiloa hehtaarilta. Kevättyöt olivat käynnissä maaliskuun lopussa. Syysviljat ja öljykasvit olivat talvehtineet hyvin, sillä talvi oli ollut poikkeuksellisen leuto. Viljojen ja öljykasvien kasvinsuojeluruiskutukset olivat käynnissä ja kevätohrat kylvetty. Raision tehdas 25 km Lontoosta länteen Matkan ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Raision omistaman Honey Monster food -tehdas Southallissa. Tehdas on perustettu jo 1936 ja monien omistajavaihdosten jälkeen Raisio osti tehtaan vuonna Tehtaalla työskentelee 116 henkilöä, siilokapasiteetti tonnia ja vuotuinen tuotantomäärä tonnia tuotteita. Tuotantolaitoksessa valmistetaan aamiaismuroja ja välipalapatukoita. Raaka-aineina käytetään pääasiassa durumvehnää, joka hankitaan Espanjasta. Tuotteiden markkina-aluetta ovat Britteinsaaret ja Keski-Eurooppa, mutta myös suomalaisen ruokamarketin hyllystä löytyy Honey Monster -muropaketteja. Fontill Farm maatila monessa sukupolvessa Keskeisessä Etelä-Englannissa Bristolin lähellä sijaitsevan Fontill Farm maatilan pellot ovat kalkkipitoista savimaata. Tilan omistaa seitsemän pariskuntaa, ja koko 4000 hehtaarin maataloustuotanto on ulkoistettu Velcourt Ltd yhtiölle. Peltoja ei ole vuokrattu kyseiselle yritykselle, vaan yhteistyö sujuu tietynlaisen hoitosopimuksella. Velcourt vastaa tuotantopanosten hankinnasta, kaikista viljelytöistä ja osin myös tuotteiden markkinoinnista. Tilalla on viljelyssä 1200 hehtaaria syysvehnää, 800 rapsia, 250 syysmallasohraa, 850 kevätohraa ja 855 hehtaaria morfiiniunikkoa, lisäksi 650 hehtaaria on nurmella. Keskimääräiset satotasot ovat syysvehnällä 9,5, rapsilla 3,75 ja kevätohralla 7,0 tonnia hehtaarilta. Viljavarastoa on tonnille. Vaihtelua yksipuoliseen viljanviljelyyn haetaan unikosta, jota viljellään nyt ensimmäistä vuotta lääketehtaan raaka-aineeksi. Viljat markkinoidaan sekä kotimaahan että vientiin. Esimerkiksi kevätohra on tarkoitus myydä Saksaan pilsnermaltaan valmistukseen, kun taas syysohran laatu sopii paremmin pintahiivaoluen valmistukseen kotimaassa. House Farm - luomutuottaja panostaa peltoon Yatesburyn alueella sijaitsee House Farm in luomutila, jonka tuotanto on hyvin monipuolista kasvinviljelystä naudanlihantuotantoon. Kuudensadan hehtaarin peltoalalla tuotetaan myllyvehnää, mallasohraa ja valkuaiskasveja. Pelloilla toteutetaan yhdeksänvuotista viljelykiertoa, johon sisältyy samalla lohkolla kolmen vuoden välein viljakasvien tuotantoa ja välivuodet ovat nurmella. Maan viljelykunnon ylläpitämiseen panostetaan merkittävästi, muun muassa nurmien laajalla kasvivalikoimalla. Markkinoitavat lopputuotteet pyritään markkinoimaan ilman välikäsiä suoraan jalostavalle teollisuudelle, vehnä paikalliselle myllylle, mallasohrat skotlantilaiselle viskitislaamolle ja naudanliha hotellien ravintoloille. Kasvisuojeluainejätti Syngenta sävähdytti Viljelijäryhmä pääsi käymään myös Syngentan Jealott s Hill in tutkimuslaitoksessa ja koetilalla. Tutkimus on pitkäjännitteistä, laitos on maailman ykkönen kasvinsuojeluaineissa ja kolmonen siementuotannossa. Koko Syngentan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskentelee 5000 henkilöä. Jealott s Hill in alueella työs- 10

11 Maaliskuun viimeisellä viikolla 70 sopimusviljelijää suuntasi opintomatkalle Etelä-Englantiin. Matkaan kuului useita ammattikohteita päättyen Lontoon nähtävyyksiin. Tutustumiskohteina olivat muun muassa Raision murotehdas, kaksi maatilaa sekä Syngentan kansainvälinen tutkimuskeskus. TEKSTI Anna Haavio ja Minna Oravuo KUVAT Anna Haavio Syngentan sadetushuoneessa tutkitaan miten kasvinsuojeluaine kestää sadetta. Etelä-Englannin peltojen kalkkipitoisuus näkyy pelloilla valkoisina kokkareina. Viime aikoina Englannissa vaivannut harvinainen kuivuus on saanut aikaan vilkkaan keskustelun ilmastonmuutoksen seurauksista. Yksi pakollinen käyntikohde oli tietysti esihistoriallinen kivipatsaspuisto Stonehenge, joka sijaitsee Englannin Wiltshiressa, Salisbury Plain tasangolla. kentelee 800 henkilöä viljelyn, karjanhoidon, tutkimuksen ja laboratoriotoimintojen parissa. Uuden kasvinsuojeluaineen kehittäminen kestää noin 10 vuotta ja maksaa noin 280 miljoonaa USD. Kehitystyö lähtee eri yhdisteen ja kemikaalin tutkimisesta vuosittain. Kehitystyössä on löydettävä vastaus viiteen osa-alueeseen, eli toimiiko uusi aine tavoitellusti, ovatko Syngentalla siihen oikeudet, onko aine turvallinen (ympäristölle, kasvustolle, eläimille, ihmisille), pystytäänkö sitä valmistamaan ja onko sen myynti luvallista suunnitellulla markkina-alueella. Opintomatkalaiset tapasivat myös tuottajajärjestö Farmers Unionin sekä HGCA:n (Home Grown Cereals Associaton) edustajia. Järjestöjen palveluihin kuuluu neuvontaa ja viljelyn suunnitteluapua. HGCA tutkii puolueettomasti vilja- ja öljykasvilajikkeita ja luetteloi tiedot ne ovat nähtävissä nettisivuilla Sopimusviljelijöiden vuosittainen opintomatka Raision sopimusviljelijöille on tarjottu mahdollisuus osallistua opastetulle opintomatkalle Eurooppaan vuosittain keväällä, ennen kylvöjen alkua kotimaassa. Matkoja on tehty 1980-luvulta alkaen. Matkalle osallistuvat viljelijäpariskunnat maksavat osallistumisensa itse. Matkan ohjelmaan on valittu ammatillisesti kiinnostavia kohteita: maatiloja, maatalouden tutkimuslaitoksia, elintarvike- ja rehutehtaita sekä esimerkiksi paikallisia tuottajajärjestötapaamisia. Matkan suunnittelussa Raision apuna on ollut Forssan Matkatoimisto, joka on erikoistunut maatalousaiheisten matkojen järjestämiseen. Tämän kevään Englannin matkaa ovat edeltäneet mm Ranska, Turkki, Romania, Italia, Slovakia, Hollanti, Unkari, Irlanti, Islanti, Espanja, Portugali, Belgia, Itävalta, Saksa. Matkalle ovat voineet ilmoittautua Raision kanssa viljelysopimuksen tehneet aktiiviviljelijät. Ryhmän maksimikoko on noin 80 henkilöä. Yleensä paikat täyttyvät nopeasti, joskus on jouduttu turvautumaan jopa paikkojen arpomiseen. Matkan kesto on yleensä 4-5 päivää. 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 Kasvukausi käynnistyi pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopassa kasvukausi käynnistyi maaliskuussa normaaliin aikaan. Talvi on kaiken kaikkiaan sujunut ilman suuria ongelmia, sillä olosuhteet ovat olleet pääosin poikkeuksellisenkin leutoja. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Keskitalven Siperiasta aina Espanjaan ulottunut kylmä rintama aiheutti jonkin verran ongelmia. Merkittävimmät talvivauriot syntyivät Ranskan alueella, mutta niitä oli myös jonkin verran muualla Keski-Euroopassa. Kuivuus on vaivannut aivan eteläisessä Euroopassa, Iberian niemimaalla, Ranskassa ja Britanniassa. Vaikka tietyiltä alueilla talvituhojen määrä on suuri, niin tuotantoennusteisiin niiden ei ole arvioitu vaikuttavan merkittävästi. Hyvä hintataso kannustaa viljojen viljelyyn Euroopassa viljelypinta-alan on arvioitu olevan 56,1 miljoonaa hehtaaria. Kasvua viime vuoteen on hehtaaria eli yhden prosentin verran. Arvioitu kokonaistuotanto on 288,3 miljoonaa tonnia, jossa kasvua on noin 3,5 miljoonaa tonnia eli 1,2 prosenttia. 12 Ennuste perustuu arvioihin jo toteutuneista syksyn kylvöaloista sekä kevään kylvöala-arviosta. Hehtaarisatotasojen ennusteet olevan viime vuoden tasolla, sillä tähän mennessä kasvukausi on edennyt normaalisti. Viime vuodesta kasvanut viljojen tuotantoala on seurausta muiden kasvien, kuten öljy- ja valkuaiskasvien viljelyalan supistumisesta. Myös EU:n kesantoalan on arvioitu vähenevän noin 200 miljoonalla hehtaarilla. Koko EU:n maatalousmaa-ala on miljoonaa hehtaaria. Hyvä hintataso kannustaa viljojen viljelyalan kasvattamiseen kaikkialla Euroopassa. Maissin viljelyala kasvuun USA:ssa Maailmalla kevättalvi on edennyt ilman suuria katastrofeja ja ilman merkittäviä muutoksia uuden sadon ennusteisiin. Tosin useimmat tahot tekevät vasta huhti-toukokuussa var- sinaisia tuotantoennusteita tulevalle markkinakaudelle. Esimerkiksi USDA, USA:n maatalousministeriö, antoi ensimmäisen arvion tulevan kesän USA:n viljelyaloista maaliskuun lopussa. Yksi tarkimmin seuratuista ja spekuloiduista aiheista on ollut viljelijöiden ratkaisut USA:ssa. Syysvehnä on talvehtinut normaalisti, mutta erityistä kiinnostusta ovatkin aiheuttaneet ennusteet kevätkylvöisten viljelykasvien kylvöaloista. Sekä maissilla että soijalla on maailmalla hyvä kysyntä, ja hinnat ovat olleet nousussa. Huhtikuun alun arvioiden mukaan USA:n maissiala kasvaa suuremmaksi kuin kertaakaan 1940-luvun jälkeen. Maissin kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja tuotannon kasvu ei ole pystynyt tyydyttämään kysynnän kasvua, vaan varastot ovat supistuneet.

13 Vilja-ala kasvuun myös Suomessa Kylvösuunnitelmat vielä vaiheessa Kylvösuunnitelmat elävät kesään Helmikuussa teetetyn viljelijäkyselyn saakka, ja kylvöajan olosuhteilla voi tuloksena voidaan arvioida, että viljavielä olla suurikin vaikutus pintaala kasvaa viime vuodesta myös aloihin. Toisaalta markkinatilanne, meillä Suomessa. Vilja-alan yhteishintakehitys ja normaali kevään sujutyöryhmän teettämän tutkimuksen mukaan vilja-ala kasvaisi heh- minen eivät varmaankaan ole radikaalisti vaikuttaneet talvella tehtyihin taarilla eli 5 prosenttia, miljoosuunnitelmiin. naan hehtaariin, kun vastaava viljelyviljan hinnat ovat nousseet ja kyala viime kesänä oli miljoonaa syntä on ollut hyvä, ohrasta on paihehtaaria. Suhteessa eniten kasvaisi mallas- koin ollut erittäinkin hyvä kysyntä, ohra-ala hehtaaria ja rehuohra- joten näiden seikkojen perusteella vilja-alan kasvu näyttää realistiselta. ala hehtaaria. Myös kauran Toisaalta myös öljykasvien hintakehituotantoala kasvaa selvästi, tys on ollut hyvinkin nousujohteinen, hehtaarilla. Kokonaisvehnä-ala näyteli toivottavasti se on täisi supistuvan hiukan parantanut hieman, koska rypsin ja varsinkin syysvehnäala pie Kotimainen rapsin viljelyhalukneni heikkojen kotieläintuotanto tarvitsee kuutta. kylvöolosuhteiden kotimaista valkuaista. Jos kyselyn mukaitakia selvästi. Ruisnen vilja-alan kasvu ala sen sijaan näyttoteutuu ja kasvukausi täisi pysyvän viime etenee jotakuinkin normaaleissa olovuoden tasolla. Vilja-ala kasvaa öljykasvien viljely- suhteisessa, kasvaa viljan tuotantoalan kustannuksella. Kyselyn mukaan määrä viime kesän miljoonasta tonnista lähes miljoonaan tonrypsiala pienenisi hehtaarilla niin. Kahta edellistä kasvukautta lu hehtaariin. Sen sijaan rapsikuun ottamatta 2000-luvun viljojen alan arvioidaan kasvavan hienoisesti. kokonaistuotantomäärä on ollut läöljykasvien kokonaisala jäisi näin hellä miljoonaa tonnia hehtaariin, kun viime vuonna viljelyala oli hehtaaria. Suomessa mahdollisuudet Öljykasvien viljelyhalukkuuden varhaiseen kevääseen lasku ei ole yllätys, mutta suunta on silti huolestuttava. Kotimainen kotisuomessa talvi on ollut melko tavaneläintuotanto tarvitsee kotimaista omainen. Koko maan osalta lumi- ja valkuaista, eikä tilanne tule korjaanpakkasjaksoa kesti loppiaisesta aina tumaan muiden valkuaiskasvien tuomaalis-huhtikuulle. Länsi- ja Etelätannolla. Suomessa lumet ehtivät jo välillä su- laa, mutta maaliskuun lopulla takatalvi runsaine lumisateineen ja yöpakkasineen keskeyttivät kevään etenemisen. Roudan määrä on koko maassa olematon, eikä lumitilannekaan poikkeuksellinen, joten normaalia varhaisempaan kevääseen näyttäisi olevan mahdollisuudet. Tämä tietäisi hyvää starttia menestykselliselle kasvukaudelle. Sopimusmäärät viime vuoden tasolla Sopimusviljelyhalukkuus on jatkunut viime vuosien tasolla. Edelleenkin sopimusten teko on mahdollista, jos sopimusasiat ovat jostain syystä jääneet keväällä miettimättä. Viljojen kasvava tuotantoennuste tuo helposti lisähaastetta viljan markkinointiin. Toteutuessaan ennusteet näyttävät vientitarvetta sekä vehnälle ja kauralle, mutta mahdollisesti myös parin niukahkon vuoden jälkeen myös ohralle. Vientimahdollisuudet riippuvat kansainvälisestä markkinatilanteesta ja sen varaan heittäytyminen ilman mitään ennakkotoimenpiteitä on spekulointi mitä suuremmassa määrin. Sopimukset ja sitä kautta toimituspaikan varmistaminen sadolle on yksinkertainen ja helppo tapa varautua turhilta riskeiltä. 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 Ravinteiden tehokas kierrätys kuuluu Raisioagron CCC-konseptin ideologiaan Raisio-konsernissa kehitetty Closed Circuit Cultivation CCC -konsepti eli viljelyn suljettu kierto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2011 satotiedoille. Konsepti on kehitetty alkutuotannon ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja pienentämiseen. CCC sisältää kolme työkalua, joiden avulla voidaan mitata viljelyn ympäristötehokkuutta; EkoPlus, Hiili- Plus ja VesiPlus tarkastelevat viljelyn ekotehokkuutta eri näkökulmista. Orgaaninen lannoitus pyritään huomioimaan konseptissa jatkossa entistä paremmin. Tilayhteistyöllä lanta hyötykäyttöön Kotieläinten lanta ja liete sisältävät hyödyllisiä ravinteita ja ne tuovat pelloille orgaanista ainesta. Lanta kuitenkin jakautuu kotimaamme pelloille kovin epätasaisesti. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Antti Malmi Lannan vastaanottajien kannattaa ottaa yhteyttä lannanlevitysurakoitsijoihin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella toimii urakoitsija Antti Malmi, Ympäristön ja elintarvikeketjun kannattavuuden kannalta epätasapaino lannan pelloille jakautumisessa on huono asia. Myös kasvinviljelytilalla on nykyisin entistä suurempi intressi hyödyntää saatavilla olevaa orgaanista lannoitusta. Projektipäällikkö Aino Launto- Tiuttu TEHO Plus -hankkeesta on työssään miettinyt maakuntien mittavan lietelanta määrän tehokkaampaa hyötykäyttöä paljon. - Pitäisi saada arvokkaat ravinteet leviämään laajemmalle alueelle. Nyt tosin jo kuuluu sellaistakin, että lantaa ei kaikille halukkaille riitä. Ravinteiden tehokas kierrätys olisi ympäristön kannalta hyvä juttu. Yhteistyötä tarvittaisiin lisää. Launto-Tiuttu toteaa, että sellaiset viljelijät, joilla maan fosforiluku on korkea, eivät enää itse hyödy lietelannasta. Heidän ei ympäristön kannalta pitäisi levittää sitä enää mailleen. - Ei siitä ole kasvillekaan tällöin hyötyä. Monelle muulle samoista ravinteista olisi runsaasti hyötyä ympäristöä rasittamatta. Lietelannalle tuoteseloste Aino Launto-Tiutun mukaan maakunnissa on myös paljon epäselvyyttä lietelannan oikeasta käytöstä ja mitä se sisältää. - Tarvittaisiin lietelannalle tuoteseloste ja käyttöohje niin kuin ostettavillekin ravinteilla on. Paikallisesti ongelmaksi voi välillä 14

15 tulla urakoitsijoiden puute. Lietelanta pitäisi saada levitettyä suhteellisen lyhyellä ajalla keväällä ja alkukasvukaudella, jotta se on parhaiten kasvin käytössä. - Nykyaikainen kalusto on kuitenkin kapasiteetiltaan tehokasta, joten tämä ongelma on hoidettavissa. Ympäristötuen poikkeus Ympäristötuen vaatimuksista selviämistä helpottaa, että ympäristötuen karjanlantapoikkeusta voidaan soveltaa sekä kotieläintilalla että lantaa vastaanottavalla kasvinviljelytilalla. Sen mukaan fosforin peruslannoitustasosta voidaan poiketa vuosittain, jos lohkon fosforilannoitteena käytetään pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa. Poikkeusta ei ole mahdollista soveltaa, jos osa fosforista annetaan karjanlannassa ja osa väkilannoitteena. Poikkeuksen yhteydessä voidaan soveltaa fosforin tasausta, jos fosforia annetaan enemmän kuin poikkeuksen sallima määrä. Laskelma lietelannan vastaanotosta kasvinviljelytilalla Kasvinviljelytila voi saada lietelantaa vastaanottaessaan tukea. Lanta tai liete on tällöin mullattava. Laskelma voi rahallisesti olla esimerkiksi seuraavanlainen: Kevätvehnän lannoituskustannusesimerkki Perinteinen tapa vs. lietelanta. Lannoitus kokonaan ostolannoittein YaraMila Pellon Y1 500 kg/ha kustannus 200,-/ha Starttilannoitus + lietelanta mullattuna YaraMila Suomensalpietari 300 kg/ha 105,-/ha + lietelantaa 20 kuutiota/ha 0,-/ha Levityskustannukset kohtuullisen matkan päästä 91,-/ha Lietelannan sijoittaminen peltoon -tuki +56,-/ha Nettokustannus 140,-/ha Kyseisellä esimerkkitilalla kevätvehnän lannoitus 5000 kilon satotavoitteelle hoituu noin 60,-/ha edullisemmin. Hinnat ja levityskustannukset tietenkin vaihtelevat, eivätkä ravinnesisältö ja vaikutustapa ole verrokkilannoitteilla yhtenevä. Tästä huolimatta esimerkki on realistinen kuvaus lannoituskustannuksesta kahdella eri strategialla, joilla tavoitteena on sama satotaso. Lannalle JA lietteelle aina STARTTILANNOITUS Yara Suomen kehityspäällikkö Anne Kerminen teki Raisioagrolle muutaman esimerkin lannoitusohjelmista eri lantatyypeillä ja kasveilla. Ohjelmissa on käytetty karjanlannan taulukkoarvoja ravinteille ja lantamäärä on laskettu kasvin ravinnetarpeen perusteella. Ohran lannoitus, 6000 kg/ha, E-S savimaa Sian kuivikelanta Fosfori tyydyttävä N P K Ohran tarve kg/ha 20 m 3 lannasta Lisätarve Suomensalpietari Se Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. Vaikka lannalle ja lietteelle ei yhtä yksiselitteistä tuoteselostetta ja käyttöohjetta voikaan tehdä, niin asiaa voidaan kyllä selventää lannoitusohjelmin. Anne Kerminen kertoo, että lannan ja lietteen kanssa on aina muistettava starttilannoitus, koska se varmistaa kasvin alkukehityksen ja tasapainoisen lannoituksen. Kerminen muistuttaa, että levitysteknisistä syistä on usein välttämätöntä antaa kahden vuoden fosforitarve kerralla. Kasvukaudella lannan ja lietteen vaihteluita ja levityksen epätasaisuuksia tasoittamaan mainio keino on myös Yara N-Sensor tekniikka. N-Sensor laite määrittää ajon aikana typen tarpeen ja säätää typpilannoitteen levitysmäärän paikkakohtaisesti. Lähde: Yara Suomi, Anne Kerminen Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Broilerin lanta Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus) N P K Vehnän tarve kg/ha 10 m 3 lannasta Lisätarve 89-14,7-15 Suomensalpietari Se Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Sian lietelanta Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus) N P K Vehnän tarve kg/ha 22 m 3 lannasta Lisätarve Suomensalpietari Se Kauran lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Naudan kuivikelanta Fosfori tyydyttävä N P K Kauran tarve kg/ha 20 m 3 lannasta Lisätarve Suomensalpietari Se Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. Nurmen 2. sadon lannoitus, E-S savimaa Naudan lietelanta Fosfori välttävä N P K Nurmen tarve kg/ha 30 m 3 lannasta Lisätarve YaraMila NP Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. 15

16 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 huippusato säilörehusta Säilörehunurmen kolme tärkeää ominaisuutta ovat suuri sato, korkea D-arvo ja seleenipitoisuus. TEKSTI JA KUVA Minna Toivakka Korkeimmat sadot, parhaimmat D-arvot ( g/kg ka) ja riittävä seleenipitoisuus saadaan kolmella lannoitus- ja korjuukerralla. Näin menetellen saadaan ravinteet ympäristötukiehtojen mukaisesti maksimaalisesti hyödynnettyä ja laadultaan ensiluokkainen säilörehu. Kolmen korjuun systeemiin kannattaa valita siihen parhaiten sopivat nurmisiemenet ja niiden seokset sekä oikeat lannoitteet. Satotavoitteeksi voidaan helposti asettaa yli 8000 kg ka/ha. Lietettä ja täydennystä nurmelle Nykyään nautakarjatilalla ei pystytä välttämään lietteen levitystä nurmelle, vaan siitä on tullut olennainen osa nurmenviljelyä. Kolmen korjuun menetelmä antaa parhaimmat mahdollisuudet myös lietteen hyväksikäytölle: joustoa levitysajankohtiin, ei jälkikasvua syksyllä ja niin edelleen. Hyvä lietteenlevitystaktiikka voisi olla levitys ensimmäisen sadon korjuun jälkeen ja/tai syksyllä, ja ehdottomasti multaamalla (typen hyväksikäyttö, hygieenisyys). Lietteen käyttömäärä per levityskerta on pidettävä kohtuullisena (20-28 m 3 /ha), koska liete ei ole yksinään oikea lannoite nurmelle. Sen ravinnesisältö ei ole oikea eikä sen kaikki ravinteet ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa, tästä esimerkkinä seleeni. Lisäksi liete on riski rehun hygieeniselle laadulle lietejäämiä ei saa päätyä rehuun. Huippusadon ja laadun aikaansaamiseksi liete tarvitsee aina täydennyksen. YaraMila-lannoitteet sisältävät karjalle elintärkeää seleeniä ja nurmen kasvulle välttämätöntä rikkiä ja booria. Seleeniä on annettava jokaisella lannoituskerralla. Jos nurmea ei lannoitettaisi lainkaan tai ainoastaan kerran, niin säilörehuun ei tule riittävää määrää seleeniä tai se puuttuu kokonaan. Sopivat lannoitteet Kolmessa korjuussa on typpilannoituksen maksimi karkeilla kivennäismailla 230 kiloa hehtaarille, savimailla 240 ja eloperäisillä mailla 190 kiloa hehtaarille. Apilapitoisten nurmien typpilannoitusta voi vähentää, mutta muita pää- ja hivenravinteita apila tarvitsee timoteinurmia enemmän. Ensimmäisen sadon lannoittamiseen sopivat hyvin YaraMila Nurmen Y1 ja lietteen kaveriksi YaraMila Pellon Y1, toiselle sadolle YaraMila NK 2 ja lietteen kaveriksi YaraMila NK 1 tai Suomensalpietari Se+. Kolmas sato kannattaa ehdottomasti lannoittaa ja siihen hyvä valinta on YaraMila NK 2. Oikein tehdyllä ja optimoidulla lannoituksella varmistetaan säilörehun riittävyys ja korkea laatu sekä ylläpidetään eläinten korkeaa tuotosta ja terveyttä. 16

17 Lannoituksen jakamisen hyödyt Lannoituksesta saa parhaan hyödyn, kun kasveille annetaan ravinteita oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuva määrä. Lannoitus mitoitetaan lopulliseen määrään seuraamalla kasvukauden etenemistä. TEKSTI Heidi Seitala Useat tutkimukset osoittavat, että fosfori ja kalium tulee sijoittaa keväällä kylvön yhteydessä. Sen sijaan typpi ja rikki voidaan säätää satotasotavoitteen mukaisesti vielä kasvukauden aikana. 2/3 keväällä, loput kasvukauden aikana Suositus on, että kaksi kolmasosaa typpi- ja rikkilannoituksesta annetaan kylvön yhteydessä keväällä. Loput, eli yksi kolmasosa lannoitemäärästä, voidaan täydentää kasvukauden edetessä satotasotavoitteen mukaisesti. Lisälannoituksen määrä voidaan tarkentaa muun muassa kasvustomittausten avulla kasvukauden olosuhteita vastaaviksi. Eniten hyötyä typen ja rikin jakamisesta on vehnällä sekä öljykasveilla, mutta myös kauralla ja ohralla on saatu myönteisiä tuloksia. Lannoituksen jakaminen kannattaa erityisesti lohkoilla, joiden vuosien välinen tai sisäinen satovaihtelu on suuri. Kasvuoloiltaan huonona vuonna voidaan lisälannoituksen määrää pienentää tai jos siltä näyttää, jättää kokonaan tekemättä. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään että valkuaispitoisuuteen, tehdään lisälannoitus korrenkasvun alussa. Kun halutaan nostaa viljan valkuaispitoisuutta, tehdään lannoitus maitotuleentumisvaiheessa. Jaettu lannoitus on siis kustannustehokasta, mutta myös helppo ympäristöteko: lannoituksen jakaminen pienentää typpitasetta ja viljelyn hiilijalanjälkeä. Katso lisää suosituksia Raisioagron viljelyohjeista, joista löytyy esimerkiksi vehnälle suosituslannoitus lajikkeittain. HUIPPU- LAATUINEN SÄILÖREHU saadaan, kun 1. Pellon muotoilu, kalkitus ja vesitalous on kunnossa. 2. Edellinen nurmi on hävitetty glyfosaatilla ja nurmi on täystiheä. 3. Nurmea uusitaan sopivan tiheästi. Kolmea vuotta vanhemmat nurmet täytyy täydennyskylvää. 4. Tilalle on valittu seokset tekostrategian mukaan. 2 SAdon seokset: Varma 1 ja Varma 2 timotei-nurminataseokset 3-4 sadon seokset: Teho apilanurmiseos Voima ruokonataseos Vauhti rainata-englanninraiheinäseos 5. Nurmi täydennyskylvetään /paikataan aikaisin keväällä. Määrä 10 kg/ha esim. Varma 1 6. Jokainen nurmilohko haravoidaan ja kuloheinä korjataan pois. 7. Nurmi lannoitetaan mahdollisimman aikaisin. Liete sijoitetaan. Syksyllä ajettu liete antaa kovan lähdön keväällä. Toiselle sadolle ajettu liete antaa voimaa pitkälle syksyyn. 8. Rikkakasvit torjutaan (esim. Starane xl). 9. Säilörehu korjataan riittävän tehokkaalla kalustolla oikeaan aikaan. 10. Käytetään säilöntäainetta. Lannoitus ON HELPPO YMPÄRISTÖ- TEKO! Valitse laadukkaat nurmisiemenet niin varmista sadon laadun. Siemenen hinnalla ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa, seoksen ominaisuuksilla ja satotasolla sen sijaa on. Kolmen euron kilohinnalla siemenkustannus on 25,-/ha ja neljän euron kilohinnalla 33,-/ha. Nurmisiemeniä on jäljellä vielä rajoitetusti. Soita asiakkuusvastaavallesi. Lisätiedot Juha Anttila 17

18 KASVINVILJELY AGRO makasiini 2/12 Älä unohda tautitorjuntaa Viime kasvukaudella erittäin lämmin mutta myös sateinen kasvukausi tarjosi kasvitaudeille otolliset oltavat. Ero tautitorjutun ja torjumattoman kasvuston välillä oli valtava. Tautitorjunnalla saatiin huimia sadonlisiä. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Raisioagro Oy Ensi kesänä kannattaa varautua torjumaan kasvitaudit tarpeen mukaan, sillä ainakin viime kesän perusteella se kannattaa. MTT:n ohrakoe Voitto-lajikkeella Jokioisilla antoi keskimäärin 20 prosentin sadonlisän tautitorjunnalle. Tautitorjunnan sadonlisästä suuri osa muodostuu jyväkoon ja hehtolitrapainon kautta, joten samalla paranee myös laatu. Viime kesän sadosta osa on laadultaan jopa kauppakelvotonta. Osa tästä johtuu tautitorjunnan laiminlyönnistä. Kaikkia lakoontuneita kasvustoja ei toki olisi voinut pelastaa millään Voidaan kuitenkin laskea, että euroa per hehtaari maksavalla tautitorjunnalla olisi joissain tapauksissa saavutettu euroa hehtaarilta enemmän tuloa. Jos tautitorjunnalla saatiin nostettua laatu kauppakelpoiseksi, on hyöty vielä paljon suurempi. Myös lajikkeen kestävyydellä on merkitystä tautien vaikutukseen. MTT:n tutkimuksissa kaksitahoisen Fairytale-ohran on todettu olevan omaa luokkaansa verkkolaikun kestävyydessä. Se tuo lisäetua tämän mallas-, tärkkelys- ja rehukäyttöön sopivan lajikkeen viljelijöille. MTT:n OHRAKOKEET 2011, LAJIKKEENA Voitto kg/ha +312 kg/ha 2585 kg/ha +571 kg/ha Satotaso (käsittelemätön) 2441 kg/ha +360 kg/ha 2900 kg/ha +602 kg/ha Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin 2734 kg/ha +854 kg/ha Lähde: MTT, Marja Jalli Torjunnan ajoitus Tautitorjunnan onnistumiseen vaikuttaa myös ajoitus. Esimerkiksi ohran kohdalla tautitorjunnan yhdistäminen rikkatorjuntaan ei ollut toimiva tapa ainoana tautisuojana. Hyvinkin myöhään tehty erillinen tautiruiskutus antoi ohralla parhaan tuloksen. Sopiva määrä sekä strobi- että triatsolityyppistä ainetta tankkiseoksena on paras vaihtoehto. Jos haluaa lisäksi antaa tautiaineita rikkaruiskutuksen yhteydessä, sen voi tehdä vaikkapa puolikkaalla annoksella (0,25 l/ha) Tilttiä. Raisioagron tautiainevalikoiman uutuus on strobiluriinityyppinen Mirador. Siinä on sama tehoaine ja sen pitoisuus kuin Amistarissa ja käyttökin on viljoilla yhdenmukaista Amistarin kanssa. Käyttömäärän voi pitää seoksessa maltillisena, koska kyseessä on tehokas valmiste. Näin ei viivytetä kasvin valmistumista. Myös punahomeet jylläsivät viime kesänä. Eniten ongelmia oli toksiiniherkässä kaurassa. Etenkin Pohjanmaalla viljellyissä kauroissa esiintyy paljon hometoksiineja. Yksi keino torjua punahometta on siemenen peittaus, joka on etenkin kauralla ehkäissyt tehokkaasti aikaista hometartuntaa. 18

19 Raisioagron Viljelyoppaan kasvinsuojeluohjelmista löydät tautiainesuosituksemme. Viljelyoppaamme on luettavissa nettisivuiltamme, jos painettu versio ei ole käsillä Pahkahometta esiintyi Taudit vaivasivat myös öljykasveja. Tämä on selvinnyt muun muassa rypsin siemenen kunnostuksessa, jossa on lajiteltu pois tavallista runsaammin pahkahomeen pahkoja. Pahkahome on tauti, jota ei aina esiinny, mutta silloin kun se iskee, vie se puolet sadosta. Pahkahomeen esiintyminen on ennustettavissa vanhan kolmeportaisen säännön perusteella. Pahkahomeen esiintyminen on todennäköistä, jos yksi tai useampi seuraavista toteutuu: 1. Ympäröivillä lohkoilla on esiintynyt pahkahometta neljänä edellisenä vuonna. 2. Kukintaa edeltävän kolmen viikon jakson aikana sataa yli 30 mm. 3. Kasvusto on hyvin tiheä. Pahkahomeruiskutus tulee tehdä täyden kukinnan aikaan ensimmäisten terälehtien pudotessa kasvustoon. Ajoitus on pahkahomeruiskutuksessa kaikkein tärkein asia. Tallaamisvaurion saa varmasti korvattua korkeammalla sadolla. Aineeksi sopii esimerkiksi Proline (0,5-0,7 l/ha). Parhaat vinkit öljykasvien viljelyyn Muista viljelykierto rypsiä tai rapsia samalle lohkolle vain joka viides vuosi viljelykierron avulla pidetään öljykasvien taudit kurissa Valitse hyväkuntoinen lohko ja poutimaton maalaji varmistaa tasaisen taimettumisen, mikä puolestaan vähentää rikkakasveja Valitse laji tai lajike tuotanto-olojen mukaan rapsi Etelä- ja Länsi-Suomeen aikaisille lohkoille rapsin edut: suurempi sato, korkeampi öljypitoisuus ja vähäisempi kasvitautiriski kuin rypsillä rypsi sopii koko tuotantoalueelle Kylvä tarkasti! viljely onnistuu myös suorakylvönä sekä kevytmuokattuun maahan 6-8 kg siementä/ha riittää suotuisissa oloissa kylvä rypsi lämpimään maahan rapsin voi kylvää aikaisemmin Huomioi lannoituksessa lajikkeiden parantunut sadontuottokyky öljykasvit tarvitsevat tasapainoisesti ravinteita huomioi erityisesti rikin, fosforin ja boorin riittävyys Seuraa ja torju tuholaiset ja kasvitaudit tarkkaile peltoa erityisesti taimettumisvaiheessa ja ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua pidä silmällä sademääriä ja pahkahomeriskiä 11 syytä VILJELLÄ RYPSIÄ JA rapsia 1. Kylvösiemenet ovat viljoihin verrattuna edullisia (noin 40,-/ha, viljoilla ,-/ha). 2. Kylvö sujuu nopeasti, koska siementä menee vähän (noin 8 kg, viljansiemeniä noin 250 kg). Hybridirapsien kylvömäärä noin puolet normaalista. 3. Rypsi ja rapsi kestävät syksyn sateita eivätkä varise. Ne voidaan puida viimeisenä. 4. Sadon varastointi ei tarvitse suuria tiloja. 5. Rahtikustannukset ovat pieniä, koska sadon arvo tonnia kohden on suuri. 6. Rypsiä ja rapsia otetaan vastaan myös puintituoreena. 7. Esikasviarvo on kg/ha viljaa enemmän seuraavana vuonna. 8. Rypsi ja rapsi katkaisevat kasvitautien kierron yksipuolisessa viljanviljelyssä. 9. Peltojen kevytmuokkaus onnistuu hyvin rypsin ja rapsin jälkeen. Sängen voi jättää tarvittaessa muokkaamatta talven yli. 10. Rypsin ja rapsin hinta on korkealla viljoihin verrattuna. Kun hinnan kiinnittää jo nyt, sadosta voi saada erittäin hyvän tuoton. 11. Hehtaarit rypsille ja rapsille ovat poissa vilja-alasta, mikä tasaa viljamarkkinoita. 19

20 NAUTA AGRO makasiini 2/12 lehmän unelmien olosuhteet löytyvät laitumelta Lehmän hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että lehmät pääsevät laitumelle lepäilemään ja jaloittelemaan, vaikka laidunruohon merkitys on vähentynyt lehmien ruokinnassa. Osittaislaidunnus mahdollistaa laitumelle pääsyn suuressakin karjassa. TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisio Oyj Vaikka ruohon merkitys ravintona on vähentynyt, laiduntaminen on edelleen tärkeää lehmän hyvinvoinnin kannalta. Laitumella lehmä saa käydä makuulle ilman rajoittavaa niskapuomia, etulankkua ja parrenerotinta. Luontainen liikerata on mahdollista, kun tilaa on riittävästi. Laitumella täyttyvät myös toiveet pehmeän kävelyalustan, raikkaan ilman ja valoisuuden osalta. Laidunkaudellakin tulee varmistaa riittävä veden ja rehun saanti, jotta tuotos ei romahda. Riittävä lisäruokinta säilyttää tuotoksen Karjakoon kasvaessa ja tuotostasojen noustessa yhä useampi tila on luopunut perinteisestä laidunnuksesta. Kun laitumia ei ole riittävästi tai ne ovat kaukana navetasta, laidunruohon lisäksi tarvitaan säilörehua. Tuotoskyvyn kannalta on oleellista, että lehmät saavat riittävästi hyvälaatuista karkearehua olipa se sitten laidunruohoa tai säilörehua. Lisäksi tarvitaan väkirehua sekä kivennäisiä maitotuotoksen mukaan. Lehmien ruokinnassa ei ole tarvetta tehdä suuria muutoksia talviruokinnan ja kesäruokinnan välillä. Karjan kestävyyden kannalta laiduntamisella voi olla suurempi merkitys, vaikka ne pääsisivät vain osaksi päivää ulos liikkumaan ja lepäämään. Etenkin parsinavetan lehmillä liikunnan positiivinen vaikutus korostuu. Seleenilisä kesäksi Suomalaislehmien maidon solupitoisuus on alentunut huikeasti viimeisen 20 vuoden aikana. Kesäkaudella solut kuitenkin yleensä nousevat. Kivennäisruokintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos solut kiusaavat kesällä. Orgaaninen seleeni parantaa vastustuskykyä ja helpottaa siten soluongelmaa. Orgaanista seleeniä sisältävät Pihatto-Melli Plus ja Lypsy-Melli Plus sopivat kesäkivennäiseksi soluttavalle karjalle. Etenkin luomutilat saattavat kärsiä seleenin puutteesta, mikä näkyy korkeampana solulukuna. Nuolu-Melli Magnesium alkukesän laitumelle Magnesium on tärkeä kivennäisaine kaikille lehmille, mutta erityisesti laiduntavien tilojen on hyvä kiinnittää erityishuomio magnesiumin saantiin. Laidunhalvauksen riski on suurimmillaan heti laidunkauden alussa. Nuolu-Mellit helpottavat laidunkauden kivennäisruokintaa. Lypsäville lehmille voidaan ainakin alkukesällä laittaa Nuolu-Melli Magnesium, jonka magnesiumista osa on tehokkaana kelaattina. Siinä on myös zeoliittiä, joka sitoo nuoren typpipitoisen rehun tuottamaa ammoniakkia. Nuolu-Mellit kestävät hyvin myös laitumen olosuhteita, ne eivät sula tai valu pienestä sateesta huolimatta. Kesän edetessä magnesiumpitoinen kivennäinen voidaan vaihtaa kalsiumpitoiseen Nuolu-Melliin. Kesä-Maituri tasoittaa työhuippua Aikaisempina kesinä suuren suosion saanut Kesä-Maituri on jälleen valikoimassa. Monipuolinen ja maittava rakeinen rehu on helppo ratkaisu kesän kiireiden keskellä. Kesä-Maiturin avulla väkirehuruokinta kätevä on ulkoistaa työhuipun ajaksi. Rakeinen täysrehu on mainio ratkaisu etenkin viljan loppuessa. Korkea energiapitoisuus tasaa laidunnurmen vaihteluita. Valkuaista on riittävästi myös alkukesän jälkeen. Tuotos pysyy vakaana laidunkaudellakin, kun lehmät syövät riittävästi väkirehua. Vaikka täysrehusta saadaan peruskivennäiset ja vitamiinit, kannattaa laitumelle viedä Nuolu-Melli Kalsium. 20

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely

5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely Ekoviljan laatu Villa Lande, Kemiö Raisio Oyj Yritysesittely Elokuu 2013 1 Raisio-konserni Toimintaa 9 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 15 paikkakunnalla 4 maassa Henkilöstön määrä noin 1900, josta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Ajankohtaista viljamarkkinoilla Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy

Laatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander

Viljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot