DIAKONIATYÖ OSANA KERAVAN PÄIHDEPALVELUVERKOSTOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONIATYÖ OSANA KERAVAN PÄIHDEPALVELUVERKOSTOA"

Transkriptio

1 DIAKONIATYÖ OSANA KERAVAN PÄIHDEPALVELUVERKOSTOA Kirsi Helin Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen Sosionomi ylempi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Helin, Kirsi. Diakoniatyö osana Keravan päihdepalveluverkostoa. Järvenpää, kevät 2006, 92 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto, päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi ylempi (AMK). Opinnäytetyöni tutkimuskysymys oli, mikä on Keravan seurakunnan diakoniatyön asema keravalaisessa päihdepalveluverkostossa. Varsinaista tutkimuskysymystä täydensin kysymyksillä: onko tarvetta nykyistä laajempaan toimintaan, onko diakoniatyön syytä ryhtyä yhdeksi toimijaksi muiden rinnalle ja onko löytämättä jokin vaihtoehtoinen keino auttaa päihdeongelmaisia ihmisiä. Tutkimuskysymysten rinnalla kulki koko työn ajan diakonian perusajatus auttaa siellä missä muut eivät auta. Teoriaosuuden alussa esittelen tutkimuskontekstin Keravan kaupungin ja siellä toimivat päihdepalvelut, Keravan seurakunnan ja diakoniatyön sekä aikaisemman tutkimuksen Keravasta ja vertailua naapurikuntiin. Opinnäytetyössäni tarkastelen valtion ja kokonaiskirkon ohjelmia ja niiden siirtymistä kuntaan ja käytännön tasolle. Aineistona käytän kansallisia alkoholiohjelmia, kirkon päihdestrategiaa ja kunnan strategioita. Lyhyesti esittelen diakonian perusteita ja kehitystä. Diakonian ulottuvuudet karitatiivinen, sosiaalinen, pastoraalinen, katekeettinen ja liturginen ovat työni kannalta keskeiset käsitteet etenkin analysoidessani haastateltavien vastauksia. Lopuksi tarkastelen väliinputoaja termillä ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeräysmenetelmänä käytin puolistrukturoitua haastattelua sekä kyselylomaketta. Paikallisten toimijoiden edustajien haastatteluja tein seitsemän. Asiakkaille tein kyselytutkimuksen. Kyselylomaketta oli jaossa diakoniatyön päivystysvastaanoton odotustilassa ja vastauksia sain 31 kappaletta. Aineiston analysoin käyttäen grounded theory menetelmää. Keravan seurakunnan diakoniatyötä arvostettiin ja se tunnettiin. Vastaavasti vaikka työ tunnettiin, siitä saatettiin tuntea vain osa. Diakoniatyön ei ole syytä lähteä yhdeksi hoidolliseksi toimijaksi päihdekenttään, mutta profiilin noston pyyntö vastauksista kävi ilmi. Diakoniatyö haastettiin yhteistyöhön monella eri tasolla, yksilön kanssa työskentelystä laajempaan toimintaan. Asiakkaat toivoivat palveluohjausta. Yllättävä tutkimustulos oli se, että diakoniatyöltä ei toivottu hengellistä panosta. Päihdepalvelut Keravan kaupungissa ovat suhteellisen hyvin hoidetut, vaikka puutteitakin löytyi. Tärkeä työ yhteistyöverkostolle olisi vaikuttaminen esimerkiksi aikuistuneiden nuorien kuntouttamiseen sekä ensisuojan ja asianmukaisen katkon saamiseksi kaupunkiin. Väliinputoajia ovat yli 18-vuotiaat nuoret, eläkkeellä olevat yli 60-vuotiaat yksin kodeissaan asuvat päihdeongelmaiset, jotka tarvitsevat kävijää kotiinsa, perheet, akuutissa päihdeongelmassa olevat, korvaushoitoa tarvitsevat ja kaksoisdiagnoosiasiakkaat. Koko keravalaisen päihde ja myös mielenterveyskentän yhteen kokoaminen voisi olla hyödyllistä. Seurakunnan haasteeksi nousivat sisäisen yhteistyön tekeminen ja päihdekoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle. Seurakunnan päihdestrategia voitaisiin luoda koulutuksien ja sen myötä syntyvien asioiden tuloksena. Asiasanat: Kerava, diakonia, alkoholipolitiikka, strategia, kvalitatiivinen tutkimus, grounded theory

3 3 ABSTRACT Helin, Kirsi. Diaconia work in the network of intoxicant services in Kerava. Järvenpää, spring 2006, Language: Finnish, 92 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Järvenpää Unit. Second-cycle Degree Programme in Social Services. Drugs and Marginalisation. In my research the main question was what is the position of diaconia work of the Kerava parish in the network of intoxicant services in Kerava. Furthermore there are some complementary questions. Is there need to work in a larger area of work and is there some way of work that has not been found yet? The foundation for the study is the basic idea in diaconia work of helping there were nobody else helps. The frame of reference of the research includes earlier research of Kerava municipality. In the theory part I have considered alcoholic policy from society s level to municipal and church level. As material I have used national alcohol platforms, municipal strategies and Church s intoxicant strategy. Briefly I present grounds and development of diaconia work. Different dimensions of diaconia work are very important concepts when analysing the material of the interviews. Furthermore I discuss the clients of diaconia work and different research areas and I include the introduction of the Kerava parish. My research is a qualitative research. The method includes interviews and questionnaires for local officials and clients. Analysing has been made with the method of grounded theory. The results are the following. Diaconia work of the Kerava parish is valued and it is well known. Often only part of work was known, not all sectors. There is no need for diaconia work to be one institutional actor in rehabilitative treatment. The challenge of diaconia work is to do more co-operation with local officials. Co-operation was needed in many levels, starting from work with one client to wider areas. A surprising finding was an observation that there was no need and wish for spiritual work. Intoxicant services are quite well organised in Kerava but there are also some shortcomings. Very important work for the co-operation net is to see to that adult young people get rehabilitative treatment and the need to have a shelter in Kerava. It might be important to gather together all professionals doing preventive intoxicant work. In the Kerava parish there is the need to develop inside co-operation and give intoxicant education to the whole personnel, not only to diaconal workers. It is possible to build intoxicant strategy by training. In Kerava there are some groups of people who need help of diaconia work. Groups are; young adults over 18 years and over 60 years old intoxicant users who are retired and living alone, families, people who have acute intoxicant problems, people who need substitution therapy and people who have double diagnosis both intoxicant problems and psychiatric problems. Key words: Kerava, diaconia, alcoholic policy, strategy, qualitative research, grounded theory.

4 4 SISÄLTÖ Sivu 1 JOHDANTO Tutkimustehtävä 9 2 KERAVA TUTKIMUSKONTEKSTINA Keravan kaupunki Keravan seurakunta Keravan seurakunnan diakoniatyö Keravan päihdepalvelujärjestelmä Keravan päihdetoimijat A-klinikka Keravan Suojakotiyhdistys ry Sosiaali- ja terveystoimi Muut toimijat Aikaisempi tutkimus Keravasta Kerava ja naapurikunnat 20 3 YHTEISKUNNALLINEN JA KIRKOLLINEN PÄIHDETYÖ Hyvinvointivaltion, kunnan ja päihdepalvelujen muutos Alkoholipolitiikka yhteiskunnan tasolta kunnan tasolle Suomen alkoholipolitiikka Kunnallinen alkoholipolitiikka Keravan alkoholipolitiikka Kirkon päihdestrategia Seurakuntien alkoholipolitiikka Paikallinen toimijuus Strategiaideologia Sosiaalinen pääoma Esimerkki sosiaalisen pääoman kasvusta Diakonia ja päihteet Kristillinen päihdehoito Diakonian kehitys Diakonian ulottuvuudet Diakoninen päihdetyö Esimerkki asiakastutkimuksesta 46

5 Väliinputoaja 46 4 AINEISTON KERUU- JA ANALYYSIMENETELMÄT Tutkimukselliset lähtökohdat Metodologinen lähestymistapa Aineiston keruu Toimija-aineisto Asiakasaineisto Aineiston analyysin menetelmä Aineiston analyysi Arviointi ja tulosten luotettavuus 59 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET Toimijahaastattelut Keravan päihdepalveluissa toimivat asiat Keravan päihdepalveluiden puutteet Arviot diakoniatyöstä tänään ja toiveet tulevaisuudesta Väliinputoaja Toimipaikkojen hengellinen tarjonta Asiakkaan kohtaaminen Tulevaisuus Asiakaskyselyt Odotukset päivystyskäynniltä Päihteet Toiveet tulevaisuudesta 72 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdinta 79 LÄHTEET LIITTEET

6 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni lähtee työelämän tarpeesta. Aloitettuani ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ja saatuani tehtäväksi opinnäytetyön tekemisen, otin asian esille Keravan seurakunnan diakoniatiimin kokouksessa. Yhdessä pohdimme aihetta tai ilmiötä, joka tässä päivässä kaipaa vastausta. Opinnäytetyöni tutkimusasetelma nousee käytännön diakoniatyön arjesta sekä asioista joita Keravan kaupungissa liikkuessaan näkee ja ihmisiä tavatessaan kuulee. Vuonna 2004 voimaan tullut alkoholiveron alennus ja sen myötä esimerkiksi kirkkaan alkoholin hinnan lasku näkyy keravalaisessa katukuvassa. Juopuneita ja jopa kadulla nukkuvia on ilmestynyt kaupungin keskustan kävelykadulle ja uskoakseni kadulla nukkuvat ovat päihdeongelman jäävuoren huippu. Samanaikaisesti jossain on se suuri jäävuoren runko. Päihdepalvelujen laatusuosituksissa todetaan: Suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa alkoholi. Alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrä on suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Hoitojärjestelmä joutuu myös uudenlaisten ja kasvavien haasteiden eteen varsinaisen syrjäytymisen ehkäisyssä ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. On arvioitu, että vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivien päihdeongelmaisten määrä on kasvussa. Suomalaisten tutkimusten mukaan perusterveydenhuollon palveluita käyttäneistä joka viides miespotilas ja miltei joka kymmenes naispotilas on alkoholin suurkuluttaja. Alkoholin riskikäyttäjiä on vuoden 2000 Juomatapatutkimuksen mukaan 5-6 % naisista ja % miehistä. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 29, 33.) Päihdepalvelujen laatusuosituksissa (2002) ilmaistaan huolestuneisuus alkoholin kulutuksen poikkeuksellisen nopeasta kasvusta, jonka ennustetaan edelleen nousevan tulevaisuudessa. Alkoholinkäytön lisääntyessä uskotaan erilaisten päihdehaittojen lisääntyvän suhteessa vielä nopeammin. Kasvavien erityisryhmien kuten alaikäisten, päihteitä käyttävien naisten, päihdeongelmaisten äitien ja perheiden, maahanmuuttajien sekä huono-osaisimpien päihteiden käyttäjien palvelukysynnän kerrotaan olevan lisääntymässä. Erityisryhmillä on myös hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä erityistarpeita, joihin palvelujärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan. (emt., 40.)

7 7 Vuoden 1999 päihdetapauslaskennassa päihdeasiakkaita profiloitiin seuraavasti. Päihdeasiakkaat olivat yleisesti ottaen sosiaalisesti huono-osaisia ja työssä oli vain noin joka kymmenes. Eläkeläisiä oli noin 40 % ja heistä yli puolet alle 56-vuotiaita. Vailla omaa asuntoa oli yhdeksän prosenttia. Asiakkaiden keski-ikä oli 46 vuotta ja perhesuhteiltaan yksinäisiä oli neljä viidestä. Pelkästään alkoholia päihteenään käyttävien määrä oli laskenut ja sekakäyttäjien määrä oli noussut. Suurin osa päihdeongelmaisista oli edelleen ensisijaisesti alkoholia käyttäviä keski-ikäisiä, huono-osaisia miehiä. (emt., 35.) Päihdepalvelujen laatusuosituksissa sanotaan, että päihdehuoltoon panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Käytettyihin varoihin verrattuna saavutetut välittömät ja välilliset säästöt ovat moninkertaiset. Päihdepalvelujen laatusuosituksissa ovat koottuna laadukkaan päihdepalvelun edellytykset. Päihdepalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä ja erityisiä palveluita, joissa päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänen läheisensä saavat tukea, apua, hoitoa tai kuntoutusta. Mielenkiintoinen maininta suosituksissa on asiakastyön toteutuksen kohdalla, missä todetaan, että asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet otetaan huomioon palveluiden kokonaisuudessa. (emt., 9, 20, 29, ) Aloittaessani opinnäytetyötäni tekemistä työskentelin Keravan seurakunnan diakoniatyöntekijänä. Työsuhteeni kesti melkein neljä vuotta, joten sain kattavan kuvan keravalaisesta diakoniatyöstä. Opinnäytetyöni aineiston keräsin ollessani vielä Keravalla töissä, mutta kaikki sen jälkeinen työ on tehty siirryttyäni töihin toisaalle. Seurakunta ja seurakunnan diakoniatyö lasketaan osaksi kolmatta sektoria. Kolmannen sektorin asema on yhteiskunnassamme muuttunut hyvinvointivaltion osittaisen purkautumisen seurauksena ja nykyisissä ohjelmissa puhutaan kumppanuudesta. Kolmannesta sektorista on tullut myös yksi palvelujentuottaja. Seurakunnan ja etenkin diakonian asema on mielenkiintoinen, koska diakoniatyö liikkuu viranomaistahon ja kolmannen sektorin välimaastossa, ollen kuitenkin osa kolmatta sektoria. Jouko Karjalainen (2005) sanoo, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on ainoa malli, joka pystyy edes vähän huolehtimaan huono-osaisista. Se on malli, jossa tuntemattomat huolehtivat tuntemattomista. Ja hyvinvointivaltion suomasta turvasta huolimatta ihmisiä putoaa auttamisverkkojen raoista. Usein paikka minne hakeudutaan ja mihin myös muu-

8 8 alta ohjataan, kun mikään muu ei auta tai kaikkea on jo kokeiltu, on diakoniatyö. Joissain tapauksissa diakoniatyö on se aivan ensimmäinen taho, mihin asiakkaat ottavat yhteyttä. Päihdeongelmaisia ihmisiä diakoniatyössä kohdataan päivittäin. Useimmiten kontakti tapahtuu asiakaspäivystyksen yhteydessä. Keravalla asiakaspäivystys on ajanvaraukseton kolme kertaa viikossa kaksi tuntia auki oleva erillinen tila, mihin asiakkaat voivat tulla taloudellisten ja henkisten asioidensa vuoksi. Myös kokoaviin tilaisuuksiin, erilaisiin ryhmiin, retkiin ja leireille osallistuu päihdeongelmaisia ihmisiä. Suurin osa diakoniatyön asiakaskunnasta tarvitsee tukea monella elämänalueella. Asiakaskontakteissa kohdataan taloudellisia vaikeuksia, työttömyyden tuomia ongelmia, työuupumusta, huolta omasta tai läheisen terveydestä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, ihmissuhdevaikeuksia, erilaisia muita elämän kriisejä ja hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä. Monesti on vaikeaa määritellä, mikä on asiakkaan ensisijainen hätä, koska elämän ongelmat ovat kietoutuneet toisiinsa. (Hakala 2002, 234.) Diakoniatyö on vaativaa, koska työntekijä joutuu päivittäin kohtamaan ihmiselämän vaikeimpia kysymyksiä. Ammatillinen ote työssä edellyttää itsenäisyyttä, vastuullisuutta ja asiantuntijuutta. Työntekijän tärkein työväline on hänen oma persoonansa. Se on työn voimavara, mutta tuo työhön myös haavoittuvuutta. (emt., 244.) Asiakkaan kohdatessaan ja hänen kanssaan työskennellessään työntekijä ei keksi ratkaisuja asiakkaan puolesta, vaan auttaa häntä löytämään niitä itse. Kyse on ihmisen kunnioittamisesta ja tasaveroisesta suhtautumisesta. Ihminen on aina itse oman elämänsä paras asiantuntija. (emt., 235.) Diakoniatyön suuntaamisen kannalta on tärkeää selvittää mitä palveluja Keravalla on olemassa ja mitkä ovat mahdolliset puutteet. Työn suunnittelun kannalta tärkeää tietoa ovat paikallisten ammattilaisten arviot päihdetilanteen kehittymisestä ja mikä voisi olla Keravan seurakunnan diakoniatyön tehtävä tuossa kentässä.

9 9 1.1 Tutkimustehtävä Opinnäytetyössäni etsin vastausta kysymykseen mikä on Keravan seurakunnan diakoniatyön asema keravalaisessa päihdepalveluverkostossa. Varsinaisen tutkimuskysymyksen tarkennukseksi muodostin kolme lisäkysymystä: onko tarvetta nykyistä laajempaan toimintaan ja onko diakoniatyön syytä ryhtyä yhdeksi toimijaksi muiden rinnalle. Lisäksi hain vastausta kysymykseen onko löytymättä jokin vaihtoehtoinen keino auttaa päihdeongelmaisia ihmisiä. Lähtöajatuksena opinnäytetyössäni oli näkökulma, jossa ilmiötä tutkitaan ulkoa sisäänpäin eli mielipidettä haetaan diakonian ulkopuolelta paikallisilta toimijoilta ja asiakkailta. Tavoitteeni oli kartoittaa mitä Keravalla päihdepalveluissa jo tehdään, mitä diakonia voisi keravalaisessa päihdekentässä tehdä ja mikä olisi diakonian luonteva paikka. Keravan diakoniatyössä ei tällä hetkellä tehdä kohdistettua päihdetyötä eikä siellä ole päihdetyön erityisvirkaa. Opinnäytetyöni lähtökohta oli diakoniatyön perusajatus auttaa siellä missä muut eivät auta. Tärkeäksi kysymykseksi varsinaisen tutkimuskysymyksen rinnalle nousi kysymys mistä löytyvät ne asiakkaat, joita muut eivät auta ja keitä he ovat. Edellä mainittuun ajatteluun peilasin koko ajan aineistoa ja tutkimuskysymystä sekä johtopäätöksiä. Näkökulmani tutkimuksen tekemiseen oli tehdä tutkimusta avoimin mielin ja aineistolähtöisesti. Olen luonteeltani järjestelmällinen ja tarkka, mutta halusin antaa aineistolle mahdollisuuden elää, ilman, että etukäteen tein juurikaan päätelmiä. Toivoin, että päätelmät ja kehittämisideat nousevat haastatteluista ja aineistosta. 2 KERAVA TUTKIMUSKONTEKSTINA Opinnäytetyöni tutkimusympäristö oli Keravan kaupunki ja sen sisällä Keravan seurakunta ja diakoniatyö. Kolmas osa tutkimuskontekstia olivat Keravalla toimivat päihdeyksiköt. Aikaisempi tutkimus Keravasta ja vertailu naapurikuntiin päättävät luvun.

10 Keravan kaupunki Opinnäytetyöni sijoittuu Uusimaalaiseen Keravan kaupunkiin, joka on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista. Kerava on keskisuuri kaupunki, jota halkoo etelästä pohjoiseen vievä junarata. Kunnan mainoksessa puhutaan pienestä suuresta kaupungista jonka ladoilla toisella puolen Lahden moottoritien ja toisella puolen Tuusulan moottoritie. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna Rajanaapurit ovat Vantaa, Tuusula ja Sipoo. Kaupunki muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. (Keravan vuosikertomus 2004, Keravan taskutilasto 2004, Vapaa tietosanakirja) Vuoden 2004 tilastot kertovat seuraavaa. Keravan väkiluku on henkilöä. Kaupungin työttömyysaste on 5,6 % ja ollut jo muutaman vuoden hienoisessa nousussa. Kerava on muuttovoittoinen kaupunki ja muutos edelliseen vuoteen on 0,6 prosenttia positiivinen. (Keravan vuosikertomus 2004, Keravan taskutilasto 2004) Keravalaiset kuvaavat itseään junalla tulleiksi. Monet ovat kotoisin jostain muualta ja muuttaneet paikkakunnalle Helsingissä sijaitsevan työpaikan ja perheen kasvun yhteisvaikutuksesta. Työssäkäyvistä ihmisistä 67 % käy töissä Keravan ulkopuolella ja pääsääntöisesti Helsingissä. Työpaikat ovat useimmin kaupan alalla, majoitustoimessa, yhteiskunnallisissa palveluissa, rahoitus- tai vakuutusalalla ja teollisuudessa. (Elävä kaupunkikeskusta ry:n kotisivut, Vapaa tietosanakirja, Keravan taskutilasto 2004). Rautatie on ollut keskeinen elementti Keravan kehityksessä luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa se toi maatalousvaltaiselle paikkakunnalle teollisuutta. Paikkakunnalle perustettiin muun muassa tiilitehtaita, sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Myös puuteollisuus on ollut tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Sotien jälkeen ja erityisesti 1970-luvulla Kerava kasvoi voimakkaasti, kun suomalaiset muuttivat sankoin joukoin pääkaupunkiseudulle. Keravan työpaikkaomavaraisuus pieneni, koska paikkakunnalle muutti hyvin koulutettua, muualla työssäkäyvää väkeä ja samalla suuri osa keravalaisista tehtaista vähitellen lopetti toimintansa. Keravan ilme on muuttunut vuosien aikana moneen kertaan. Vanhasta puutarhakaupungista ei kaupunkikuvassa muistuta monikaan seikka, eikä teollisuusmenneisyys näy keskustan ilmeessä. (Elävä kaupunkikeskusta ry:n kotisivut, Vapaa tietosanakirja)

11 11 Vaikka teollisuus menneisyys ei keskustassa enää näy, Kerava on edelleen teollisuuskaupunki. Kaupungissa valmistetaan elintarvikkeita, tekstiilejä, huonekaluja ja metallituotteita. Teollisuuden historiaan ja nykypäivään liittyen Keravan historiasta nousee tähän päivään mielenkiintoinen seikka. Keravalla Savion kaupunginosa on rakentunut tiilitehtaan ja Nokian kumitehtaan ympärille. Eräs paikkakuntalainen kertoi, että kumitehtaan aikoihin Saviolle oli ominaista kumin tuoksu. Tehtaan loputtua kumin tuoksukin hälveni, samalla kun työpaikat katosivat luvun alussa Keravalle ja Savion kupeeseen muutti Helsingistä Sinebrychoffin tehdas ja toi mukanaan ajoittaisen maltaan tuoksun. Tuoksu tuntui olevan paikkakuntalaiselle positiivinen asia, kertoohan se työstä ja elämisen mahdollisuuksista. (Elävä kaupunkikeskusta ry:n kotisivut, Vapaa tietosanakirja) 2.2 Keravan seurakunta Tuusulan rovastikunnassa sijaitseva Keravan seurakunta on perustettu vuonna Seurakunta kuuluu Suomen nuorimpaan hiippakuntaan, Espoon hiippakuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Keravan seurakunta on iältään melko nuori ja täytti 50 vuotta vuonna Jäseniä seurakunnassa on Kirkkoon keravalaisista kuului vuonna ,7 % asukkaista. Seurakunnan päättävät elimet ovat kirkkoneuvosto, taloudellinen jaosto sekä kirkkovaltuusto. (Lehti 2005, 95 96, 109, 110, 113, ) Seurakunnassa on työntekijöitä noin 70 henkeä ja heidän johtajanaan on vuodesta 2001 työskennellyt kirkkoherra Anja Hänninen. Työyhteisö toimii työalakohtaisessa tiimiorganisaatiossa. Jumalanpalveluselämän sekä toimitusten lisäksi seurakunta toimii aktiivisesti. Työaloja ovat aikuistyö, diakoniatyö, erityisnuorisotyö, kansainvälinen diakonia, lapsityö päivä- ja iltapäiväkerhoineen, lähetystyö, musiikkityö, nuorisotyö, pyhäkoulutyö, rippikoulutyö ja varhaisnuorisotyö. Evankelioimistyö yhdessä Keravan kristillisten seurakuntien kanssa on keravalainen tapa levittää evankeliumia. (emt., 5-6, ) Keravan valkoinen kirkko seisoo mäellä, keskellä radan itäpuolista keskustaa. Vuonna 2004 kirkossa kävi henkilöä. Kirkon helmoissa vasemmalla sijaitsee seurakuntakeskus. Seurakuntakeskukseen ovat sijoittuneina kirkkoherran virasto ja hallinnon sekä

12 12 talouden työtilat. Suurimmalla osalla työntekijöistä on työhuone seurakuntakeskuksessa. Kirkon oikealla puolella on idyllinen puutalo, vanha pappila, joka toimii nuorisotyön toimisto- ja työtiloina. Seurakuntataloja Keravan seurakunnalla on Saviolla ja Kalevassa. Edellä kerrottujen kiinteistöjen lisäksi Keravan hautausmaalla on siunauskappeli sekä Nuottakodon leiri- ja toimintakeskus Vihdissä. (emt., 45, ) Keravan seurakunnan diakoniatyö Keravan seurakunnan diakoniatyö noudattelee kehityksessään koko muun maan diakoniatyön linjoja. Vuoteen 1971 saakka diakonissat joutuivat henkisen ja hengellisen tuen sekä aineellisen avustamisen ohella suorittamaan terveydenhoidollisia toimenpiteitä vastaanotolla ja asiakkaiden kodeissa luvulle asti asiakaskunta koostui pääasiallisesti vanhuksista, sairaista ja vammaisista. Taloudellinen avustaminen sekä fyysisen ja psyykkisen pahoinvoinnin kanssa työskentely ovat iso osa tämän päivän diakoniatyön arkea. (Käyhkö & Laine & Siitonen, 2005, 1.) 1960-luvulla asunnottomien alkoholistien asuttaminen nousi sosiaalipoliittiseksi haasteeksi. Diakoniatyö oli mukana perustamassa Keravan Suojakotiyhdistystä. Päihdeongelmaisille kehitettiin 1970-luvulla päivätoimintapaikka ja heitä koottiin saunailtoihin seurakuntatalolle. Monien asunto-olot olivat kurjat ja peseytymismahdollisuuksista pulaa, joten seurakuntataloilla autettiin asiakkaita jopa peseytymään. Pienten ostoosoitusten kirjoittaminen kauppaan oli myös osa päihdetyötä. Suojakodissa pidettiin tupailtoja, joissa oli hengellistä ohjelmaa. (emt., 1-3.) 1980-luvun loppu oli aktiivista verkostotyöskentelyn aikaa. Tarpeesta, koska Molandernmäellä ollut päihdeorientoitunut asuinyhteisö joutui muuttamaan puutaloistaan purkamisen tieltä. Yhteistyötä yhdyskuntatyön metodein tehtiin kaupungin sosiaalitoimen, diakonian ja Keravan Suojakotiyhdistys ry:n kesken. Samaan aikaan Keravalla huumeiden käyttö lisääntyi räjähdysmäisesti ja perustettiin yhteistyöryhmä, jossa seurakunnan erityisdiakoni oli mukana. Sekakäyttäjille järjestettiin leiri ja kouluissa sekä rippikouluissa jaettiin tietoa huumeista. (emt., 4.)

13 luvun puolivälissä päihdetaustaisille naisille rakennettiin tukikurssi yhteistyössä Sininauhaliiton kanssa. Samankaltaista kurssia tarjottiin myös vuonna 2004 päihdeäideille, mutta vähäisen kiinnostuksen vuoksi ryhmä ei toteutunut. Nykyinen päihdetyö on asiakkaiden kohtaamista päivystyksessä, retkillä, avoimissa tilaisuuksissa, keskusteluissa ja kotikäynneillä. Yhteistyötä tehdään Keravan Suojakotiyhdistys ry:n kanssa muun muassa järjestämällä yhteinen leiri kerran vuodessa. (emt., 4-5.) Tällä hetkellä diakoniatyössä työskentelee viisi diakoniatyöntekijää. Jokaisella on omien vastuualueidensa lisäksi yleisen diakonian otsikon alle kuuluvia tehtäviä. Yleistä diakoniaa ovat päivystykset, joihin asiakkaat voivat kolme kertaa viikossa tulla ilman ajanvarausta sekä sielunhoitokeskustelut, kotikäynnit, hartaudet, leirit, retket, erilaiset ryhmät. Vastuualueita ovat mielenterveystyö, kansainvälinen diakonia sisältäen Yhteisvastuukeräyksen, aluetyö kolmella alueella, yhteydet työttömien ja päihdeongelmaisten yhdistyksiin, omaishoitajat, seniorityö, kehitysvammatyö sekä vapaaehtoisten tukeminen. 2.3 Keravan päihdepalvelujärjestelmä Yleisesti päihdepalvelujärjestelmää voidaan kuvata seuraavasti. Ylimmällä tasolla on kunnan päihdestrategia määrittelemässä kuinka päihdepalvelut kunnassa järjestetään. Seuraavana tasona ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut, jotka ovat avohoito ja laitoshoito. Näitä täydentävinä ovat päihdehuollon erityispalveluiden avohoito ja laitoshoito. Jos kunnassa on tarjolla erityispalveluita, niin päihde-ehtoista työkuormaa ohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiin palveluihin vähemmän. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 38.) Päihdehuollon erityispalvelut ovat avohoito, välimuotoiset palvelut kuten ensisuojat ja asuntopalvelut sekä laitoskuntoutus. Avohoitoyksiköitä ovat A-klinikat, nuorisoasemat, nuorten päihde- ja huumepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Ensisuojat ja asumispalvelut tarjoavat palveluasumista ja tukiasuntoja. Laitoskuntoutus tapahtuu lähinnä katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa. Vertaistukea tarjoavat AA, NA, Al-Anon sekä A-killat. (emt., )

14 14 Käytännön päihdehuolto Keravalla on kolmivaiheinen. Primaaripreventiosta Keravalla vastaavat seurakunta, järjestöt, koulut, nuorisotyö sekä sosiaali- ja terveystoimi. Näille tahoille kuuluu myös riskiryhmien kartoitus, tilanteen arvioiminen ja hoitoon ohjaus. Ennaltaehkäisyn tärkein kohde ovat nuoret. Nuorten syrjäytymistä estetään tukitoimien avulla kuten harrastuksilla, koulujen iltapäiväkerhojen ja nuorisotyön avulla sekä kannustamalla vanhempia yhdessäoloon lasten kanssa. (Savola 2004, 12.) Sekundaaripreventiota Keravalla toteuttavat viranomaiset. Perustyöstä vastaavat A- klinikka, terveystoimi ja sosiaalitoimi. Riskiryhmien kartoituksen työvälineenä käytetään alueellisen yhteistyön muotoja ja huumeseulontaa terveysasemilla. Varhaisen päihdeongelman tunnistamiseen, kulutuksen vähentämiseen ja juomisen hallitsemiseen tähtääviä mini-interventioita käytetään varhaisen puuttumisen menetelmänä. Pyrkimys on toteuttaa mini-interventiota mahdollisimman laaja-alaisesti. Ensisijainen varhaisen puuttumisen kohderyhmä ovat alkoholin suurkuluttajat. (emt., 12.) Tertiääripreventiossa päihdeongelmaisten hoidossa painotetaan kunnan omien avohoidollisten palveluiden kehittämistä A-klinikalla ja hoitokoti Metsolassa. Niillä on ensisijainen hoitovastuu, mutta myös ulkopuolisia hoitopaikkoja joudutaan käyttämään resurssien ja tilojen puutteen vuoksi. Paikallisen laitoshoidon lisäksi käytetään Ridasjärven päihdehoitokeskusta, Kalliolan klinikoita, Kurvin huumepoliklinikkaa ja Pellaksen huumehoitoyksikköä. Jos juomiskierteen katkaisu ei onnistu avohoidon keinoin, niin terveyskeskuksen vuodeosastoa voidaan käyttää laitoskatkaisupaikkana. Hoitokokonaisuutta täydentää järjestöjen tarjoama tukityö. Päihdeongelmaisten hoitoa tukevia toimia on voitu toteuttaa Keravalla Etelä-Suomen läänin huumeprojektin rahoituksella sekä Keski-Uudenmaan Päihdepysäkin ja Keravan Suojakotiyhdistys ry:n uusien asumispalveluiden avulla. (emt, 12.)

15 Päihdetoimijat Keravalla A-klinikka Päihdehuollon laitos- ja avopalvelut on Keravalla järjestetty A-klinikalle, missä on myös kahdeksanpaikkainen hoitokoti Metsola. A-klinikka perustettiin vuonna Asiakkaista kolmasosa käy työssä. Kävijöiden keski-ikä on 45 vuotta. Asiakkaat ovat alkoholi- ja huumeongelmaisia, poliisin ohjaamia rattijuoppoja, työpaikkojen taholta hoitoon ohjattuja ja päihdeongelmaisten omaisia. Päihteiden lisäksi A-klinikalla voi saada apua myös peliriippuvuuteen. Vuonna 2003 A-klinikalla kävi 393 asiakasta ja käyntejä oli kappaletta. Keskiarvon mukaan yksi asiakas kävi A-klinikalla seitsemän kertaa. Henkilökuntaa A-klinikalla on 6 kokopäiväistä ja lääkäri kerran viikossa. (Keravan Tilastokirja 2003) Vuodesta 1989 A-klinikan yhteydessä on toiminut Keravan hoitokoti Metsola, jossa on 10 hoitopaikkaa. Hoitokodin asiakkaat ovat pääasiassa työelämän ulkopuolisia. Asiakkaiden keski-ikä on 55 vuotta. Hoitokodissa oli vuoden 2003 aikana 73 asiakasta ja käyttövuorokausia kappaletta. Yksi asiakas viipyi hoitokodissa keskiarvon mukaan laskettuna 42 vuorokautta. (emt.) Keravan Suojakotiyhdistys ry Keravalla julkisen päihdehuollon palveluita täydentävät kolmannen sektorin tuottamat tukipalvelut. Keravan Suojakotiyhdistys ry:n toiminta on jakaantunut kolmeen sektoriin: asumispalveluihin, päivätoimintaan ja nuoriin. Keravan kaupungin kanssa toimitaan ostopalvelusopimuksella. Keravan Suojakotiyhdistys ry perustettiin vuonna 1973 ja aloitteentekijä oli Keravan seurakunta. Vuonna 1975 yhdistys sai ensimmäiset toiminnalliset tilansa. Yhdistys on muuttanut sääntöjään vuonna 1991, jonka seurauksena toimintaa tuli mukaan myös ennaltaehkäisevä painotus. Tänä päivänä yhdistys työllistää 22 henkilöä. (Savola 2004, ) Keravan Suojakotiyhdistys ry on Sininauhaliiton jäsenjärjestö.

16 16 Keravan Suojakotiyhdistys ry:n toimintakeskus Kisapolku yhdistyi Työttömien tuvan kanssa ja hakee vielä uusia toimintamallejaan. Arkipäivisin kävijöillä on mahdollisuus edullisesti nauttia aamiainen, lounas tai molemmat. Lisäksi päivätoiminnan yhteyteen on järjestetty peseytymismahdollisuudet, vaatehuoltoa ja harrastemahdollisuuksia. Vuoden 2004 toimintakertomus kertoo Kisapolun toimintakeskuskusesta seuraavia lukuja. Asiakaskäyntejä oli yhteensä kappaletta. Asiakkaita oli yhteensä 136 henkilöä, joista 99 miestä ja 37 naista. Työntekijöitä on toiminnanjohtaja ja emäntä sekä kaksi kuntouttavan työtoiminnan työntekijää. (Kisapolun toimintakeskuksen toimintakertomus 2004) Keravan Suojakotiyhdistys ry:n, Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteinen Keski- Uudenmaan Päihdepysäkki on alle 18-vuotialle päihdeongelmaisille nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen avohoitopalvelu. Päihdepysäkin perustamiselle loi pohjan Järvenpäässä toteutettu kolmivuotinen projekti, jossa selvitettiin huumausainerikoksista kiinnijääneiden hoitoa ja hoitoketjua. Päihdepysäkin toiminta alkoi myös kolmevuotisena projektina. Aloitusvaiheessa päärahoittajat olivat RAY sekä Järvenpään kihlakunnan poliisilaitos, Keravan suojakotiyhdistys ry, Keravan ja Järvenpään kaupungit. (Lehtelä 2001) Asiakkaat Päihdepysäkille tulevat koulukuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden lähettäminä. Koska toiminta on Keravalle vakiintunut ja tuttu nuorille, niin hoitoon tullaan myös itse sekä ystävän tai perheen tuomana. Päihdepysäkki toimii Keravan lisäksi Järvenpäässä. Päihdepysäkillä asioiminen on vapaaehtoista, paitsi jos kyseessä on lastensuojeluasia. Vuoden 2004 toimintakertomuksessa kerrotaan seuraavaa. Käyntikertoja oli yhteensä kappaletta. Asiakkaita Keravalla kävi 147 henkilöä ja asiakkaaksi laskettiin nuori, jolla oli vähintään yksi yksilöaika Päihdepysäkillä. Asiakkaan keski-ikä oli 14,8 vuotta ja 60 % kävijöistä oli tyttöjä. Työntekijöitä on kolme kokopäiväistä sekä vakinaisia tuntityöntekijää ja kaikkiaan kymmenelle hengelle maksetaan palkkaa. (Päihdepysäkin toimintakertomus 2004) Asumispalveluita tarjotaan kolmessa muodossa. Vuonna 1990 valmistunut Vuorela I on tukikoti lyhytaikaiseen kriisiasumiseen ja siellä on kahdeksan asuntoa, joista kaksi on

17 17 varattu nuorille. Asuminen on asuntola-asumista kriisitilanteessa, johon on ajauduttu päihteiden ongelmallisen käytön seurauksena. Vuorela II on kymmenpaikkainen ikääntyville alkoholisoituneille henkilöille tarkoitettu vakituinen asumismuoto. Kukin asuu omassa asunnossaan ja heille pyritään tarjoamaan siedettävät elämisen puitteet. Vuorela III on Päihteetön talo, jossa kymmenen asuntoa. Toimintaideana rakentaa päihteettömän elämisen malli ja siirtyä asumaan tavalliseen vuokra-asuntoon. Keravan Suojakotiyhdistys ry:n tarjoamat 28 asuntoa ovat ainoat päihdeongelmaisten tukiasunnot Keravalla. Keravan kaupungista puuttuvat löyhemmät tukiasunnot. Asumisyksiköissä työskentelee kaikkiaan yhdeksän henkilöä. (Savola 2004, 15, 31.) Keravalla selvitettiin vuonna 2004 kaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä erityisryhmien asumisen järjestämistä. Tässä työryhmässä oli mukana seurakunnan edustaja. Ryhmän tuottamassa päihdeongelmaisten asumispalveluiden palveluketjumallissa seurakunta mainitaan yhtenä yhteistyöverkostossa sekä tahona, joka neuvoo sekä ohjaa asiakkaita. (Erityisryhmien asumisen koordinointiryhmä 2004, liite 5 f.) Sosiaali- ja terveystoimi Laitoskatkaisuhoitoa tarvitsevilla katkaisuhoito Keravalla on järjestetty perusterveydenhuollon palvelulla. Tämä tarkoittaa sitä, että katkaisuhoito tehdään Keravan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Terveyskeskuksessa toimiva mielenterveysyksikkö on osa päihdepalveluverkostoa, koska monilla siellä asioivilla asiakkailla on sekä päihde- että mielenterveysongelma. Sosiaalitoimi työskentelee myös päihdeongelmaisten kanssa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hoitoonohjaukset sekä maksumääräykset hoidetaan sosiaalitoimessa. Sosiaalitoimen alainen perhetyö työskentelee päihdeongelmaisten perheiden kanssa käytännön työssä arjessa ja kodeissa. Keravalla tehdään sosiaalityötä aluejaon pohjalta. Vuonna 2003 toimeentulotukea haki henkilöä. Tuen piiriin kuului henkilöä, mikä on 10,4 % koko kaupungin väestöstä. Sosiaalityöntekijöitä on yhdeksän henkeä. (Tilastokirja 2003)

18 Muut toimijat Keravan seurakunnan erityisnuorisotyö tekee etsivää nuoriso- ja varhaisnuorisotyötä. Työ kohdistuu lapsiin ja nuoriin, joiden voidaan olettaa olevan vaarassa syrjäytyä tai jotka ovat jo syrjäytyneet. Tavoitteena on, että nuori ymmärtää olevansa hyväksytty, löytää elämälleen tarkoituksen Jumalan luomana ja lunastamana. Keravan seurakunnan erityisnuorisotyö lähti alkuun diakoniatyön piiristä ja kasvoi omaksi työalakseen. Työntekijöitä on yksi, jolla on tarvittaessa apunaan ulkopuolisia ohjaajia leirien ja ryhmien vetäjiksi. Erityisnuorisotyö työskentelee aktiivisessa yhteistyössä Päihdepysäkin kanssa. (Lehti 2005, 25.) Osa keravalaisesta laitoskuntoutuksesta hoidetaan kaupungin ulkopuolella muun muassa Ridasjärvellä, Järvenpään sosiaalisairaalassa, Kallion klinikoilla, Kurvin huumepoliklinikalla ja Pellaksen huumehoitoyksikössä. Vuonna 2003 Keravan ulkopuolella hoidettiin 60 henkilöä ja hoitovuorokausia oli Hoitoaika oli keskiarvon mukaan laskettuna 28 päivää. Vertaistukea Keravalla tarjoaa AA-ryhmä. 2.5 Aikaisempi tutkimus Keravasta Keravasta on tehty useampia opinnäytetöistä. Löysin kolme tutkimusta, jotka kaikki käsittelivät toimijoita, joita omaa opinnäytetyötäni varten haastattelin. Jari Savolan (2004) opinnäytetyö Hyvinvointisuunnitelma päihteettömän asumisen tukemista, Keravan Suojakotiyhdistys ry:n Päihteettömän talon palveluiden kehittämistyö on helmi oman opinnäytetyöni kannalta. Päihteettömän talon toimintaperiaatteisiin kuuluu tarjota asukkaille tukea, ei kuntoutusta tai hoitoa. Lisäksi Savolan työssä käsitellään keravalaista päihdepalvelujärjestelmää mikä oli oleellinen osa omaa opinnäytetyötäni. Käytin omassa opinnäytetyössäni Savolan työtä myös teoriaosuudessa. Opinnäytetyössään Savola kuvaa kehittämistyönsä prosessin, kuinka Päihteettömään taloon luotiin palvelumalli sekä toimintamalli yksikön toiminnalle. Toimintatutkimuksen tuloksena syntyi hyvinvointisuunnitelma tukemaan siirtymistä itsenäiseen päihteettömään elämään sekä Päihteettömän talon toimintamalli. Edelleen kehittäminen ja arvi-

19 19 ointi kuuluivat talon tulevaisuuden suunnitelmiin. Kartoittaessaan asiakkaiden toiveita Päihteettömästä talosta Savola kysyi myös toiveita palveluista, joita asiakkaat talolta toivoivat. Vastauksissa toivottiin yhteisöllisyyteen tukevia asioita, kuten tutustumista muihin asukkaisiin, keskustelumahdollisuuksien lisäämistä, talokokouksen määrän lisäystä, aamupala mahdollisuutta, yhteistä ruuan tekemistä ja retkiä. Yhteisöllisyyden toive oli mielenkiintoinen seikka myöhemmin miettiessäni oman tutkimukseni tulosten johtopäätöksiä. Opinnäytetyössä ei juurikaan kerrottu muista yhteistyötahoista kuin kaupungin sosiaalitoimi ja A-klinikka, jotka ovatkin luonnollisia yhteistyökumppaneita asiakkaan kokonaisvaltaista tukemista ajatellen. Huomioitava seikka on, että Päihteetön talo on uusi ja oman toimintamallin luominen vie aikaa. Mervi Girsén (2004) etsi opinnäytetyössään Kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyö, Solmut auki vuorovaikutteisella työn kehittämisellä, uusia toimintamalleja ja käytäntöjä paikallisen kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmän työskentelyyn. Kyseessä oli Keravan kaupungille tehty kehittämishanke, joka toteutettiin toimintatutkimuksena. Lähtökohtana tutkimukselle olivat yhä moniongelmaisempien palveluaukkoihin putoavien asiakkaitten elämäntilanteet. Palvelujärjestelmämme on monimutkainen ja usein järjestelmä itsessään tuottaa moniongelmaisuutta. Apua on haettava eri viranomaistahoilta, mikä synnyttää moniasiakkuutta, joka pyörittäessään ihmistä synnyttää myös moniongelmaisuutta. Paikalliset asiakaspalvelun yhteistyöryhmät, jotka koostuvat kaupungin viranomaistahoista ovat moniammatillisia asiantuntijaryhmiä. Ryhmässä toimivat edustajat terveyskeskuksesta, työvoimatoimistosta, sosiaalitoimesta, KELA:sta sekä A-klinikalta ja psykiatrian poliklinikalta. Ryhmän toimintaa kehitettiin käyttäen apuna asiakaspalautteita sekä ryhmän nykytilaanalyysia. Edellä mainittujen perusteella käynnistettiin kehittämishanke. Tuloksia arvioidessaan Girsén pohti seuraavaa. Asiakasyhteistyöryhmä on tarpeellinen, mutta on syytä pohtia tarkasti asiakasvalintoja. Toimintatavassa tulisi tehdä muutos ja siirtyä ennaltaehkäisevään tapaan käsitellä asiakastapauksia. Esimerkiksi henkilöihin, jotka ovat kuntoutettavissa työelämään. Ongelmakeskeisyydestä voimavarakeskeisyyteen kääntyminen ja työskentelyssä asiakkaan osaamisen ja voimavarojen kartoittaminen ovat läh-

20 20 tökohta. Ongelmakeskeisyys voi olla asiakaskunnan profilointia esimerkiksi moniongelmaiseksi. Voimavarakeskeisessä ajattelussa muutetaan viranomaisasenteita ja vältetään liikaa tyypittelyä. Seurakuntaa ei yhteistyökumppanina mainita, onhan kyseessä kaupungin sisäisen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä. Seurakunnan diakoniatyöhön asiakkaat monessa tapauksessa hakeutuvat, kun ovat verkkojen aukoista tippuneet. Kaaviossaan liitteessä 3 Girsén esittelee yhteistoiminnan mallin, missä kunnan toimijoiden lisäksi on mainittu kohta muut tahot ja tähän kohtaan seurakuntakin vähintään kuuluisi. Päihdepysäkki oli myös yksi tahoista, joita toimijahaastatteluissa haastattelin. Siksi Marianne Lehtelän (2001) opinnäytetyö Keski-Uudenmaan Päihdepysäkki, Nuorten päihteidenkäyttäjien auttamispisteen perustamisesta ja sen liikkeelle lähdöstä (2001)on osa opinnäytetyöni aikaisemman tutkimuksen tarkastelua. Työssään Lehtelä seurasi auttamispisteen perustamista ja sen toimintaa puolen vuoden ajan ja teki toimintasuunnitelman. Opinnäytetyön alussa haastattelemalla nuorisotyöntekijöitä, koulukuraattoria ja päihdetyöntekijää kartoitettiin toiveita auttamispisteelle. Kartoituksessa toivottiin nuorille päihteidenkäyttäjille Keski-Uudellemaalle avohoitoyksikköä. Hoitopaikan yhteistyön toivottiin olevan verkostoituvaa ja tiedonkulun tehostuvan. Lisäksi toivottiin tukea ja ohjausta perheille sekä vanhemmille, akuutissa kriisissä oleville pikaista apua ja selviämispaikkaa viikonlopuiksi. Kaikkiaan uuden yksikön toivottiin toiminnallaan tukevan ja aktivoivan jo olemassa olevia resursseja. Opinnäytetyössä toivottiin, että Päihdepysäkki jäisi pysyväksi työmuodoksi Keravalle, kuten on tapahtunut. 2.6 Kerava ja naapurikunnat Vertasin Keravaa lähimpiin naapurikuntiin Tuusulaan ja Järvenpäähän Stakesin Sotkanetin indikaattoripankin avulla. Romppanen (2005) varoittaa luottamasta liikaa tilastoihin, koska ne eivät välttämättä kerro kunnan päihdetilanteesta, vaan kertovat enemmänkin hoitojärjestelmän tai poliisin resursseista sekä niiden tehokkuudesta ja kyvystä tavoittaa päihteiden käyttäjiä. Tapaukset kohdistuvat pääasiassa tilanteisiin, joissa päihteiden käyttö on jo muuttunut ongelmaksi. Alkoholin kulutuksen määräkään ei kerro kuntalaisten omista ostoista, vaan siitä kuinka paljon kunnan alueella on käyty alkoholi-

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Päihdepalvelut muutoksessa?

Päihdepalvelut muutoksessa? Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot