DIAKONIATYÖ OSANA KERAVAN PÄIHDEPALVELUVERKOSTOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONIATYÖ OSANA KERAVAN PÄIHDEPALVELUVERKOSTOA"

Transkriptio

1 DIAKONIATYÖ OSANA KERAVAN PÄIHDEPALVELUVERKOSTOA Kirsi Helin Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen Sosionomi ylempi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Helin, Kirsi. Diakoniatyö osana Keravan päihdepalveluverkostoa. Järvenpää, kevät 2006, 92 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan AMK-jatkotutkinto, päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi ylempi (AMK). Opinnäytetyöni tutkimuskysymys oli, mikä on Keravan seurakunnan diakoniatyön asema keravalaisessa päihdepalveluverkostossa. Varsinaista tutkimuskysymystä täydensin kysymyksillä: onko tarvetta nykyistä laajempaan toimintaan, onko diakoniatyön syytä ryhtyä yhdeksi toimijaksi muiden rinnalle ja onko löytämättä jokin vaihtoehtoinen keino auttaa päihdeongelmaisia ihmisiä. Tutkimuskysymysten rinnalla kulki koko työn ajan diakonian perusajatus auttaa siellä missä muut eivät auta. Teoriaosuuden alussa esittelen tutkimuskontekstin Keravan kaupungin ja siellä toimivat päihdepalvelut, Keravan seurakunnan ja diakoniatyön sekä aikaisemman tutkimuksen Keravasta ja vertailua naapurikuntiin. Opinnäytetyössäni tarkastelen valtion ja kokonaiskirkon ohjelmia ja niiden siirtymistä kuntaan ja käytännön tasolle. Aineistona käytän kansallisia alkoholiohjelmia, kirkon päihdestrategiaa ja kunnan strategioita. Lyhyesti esittelen diakonian perusteita ja kehitystä. Diakonian ulottuvuudet karitatiivinen, sosiaalinen, pastoraalinen, katekeettinen ja liturginen ovat työni kannalta keskeiset käsitteet etenkin analysoidessani haastateltavien vastauksia. Lopuksi tarkastelen väliinputoaja termillä ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeräysmenetelmänä käytin puolistrukturoitua haastattelua sekä kyselylomaketta. Paikallisten toimijoiden edustajien haastatteluja tein seitsemän. Asiakkaille tein kyselytutkimuksen. Kyselylomaketta oli jaossa diakoniatyön päivystysvastaanoton odotustilassa ja vastauksia sain 31 kappaletta. Aineiston analysoin käyttäen grounded theory menetelmää. Keravan seurakunnan diakoniatyötä arvostettiin ja se tunnettiin. Vastaavasti vaikka työ tunnettiin, siitä saatettiin tuntea vain osa. Diakoniatyön ei ole syytä lähteä yhdeksi hoidolliseksi toimijaksi päihdekenttään, mutta profiilin noston pyyntö vastauksista kävi ilmi. Diakoniatyö haastettiin yhteistyöhön monella eri tasolla, yksilön kanssa työskentelystä laajempaan toimintaan. Asiakkaat toivoivat palveluohjausta. Yllättävä tutkimustulos oli se, että diakoniatyöltä ei toivottu hengellistä panosta. Päihdepalvelut Keravan kaupungissa ovat suhteellisen hyvin hoidetut, vaikka puutteitakin löytyi. Tärkeä työ yhteistyöverkostolle olisi vaikuttaminen esimerkiksi aikuistuneiden nuorien kuntouttamiseen sekä ensisuojan ja asianmukaisen katkon saamiseksi kaupunkiin. Väliinputoajia ovat yli 18-vuotiaat nuoret, eläkkeellä olevat yli 60-vuotiaat yksin kodeissaan asuvat päihdeongelmaiset, jotka tarvitsevat kävijää kotiinsa, perheet, akuutissa päihdeongelmassa olevat, korvaushoitoa tarvitsevat ja kaksoisdiagnoosiasiakkaat. Koko keravalaisen päihde ja myös mielenterveyskentän yhteen kokoaminen voisi olla hyödyllistä. Seurakunnan haasteeksi nousivat sisäisen yhteistyön tekeminen ja päihdekoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle. Seurakunnan päihdestrategia voitaisiin luoda koulutuksien ja sen myötä syntyvien asioiden tuloksena. Asiasanat: Kerava, diakonia, alkoholipolitiikka, strategia, kvalitatiivinen tutkimus, grounded theory

3 3 ABSTRACT Helin, Kirsi. Diaconia work in the network of intoxicant services in Kerava. Järvenpää, spring 2006, Language: Finnish, 92 pages, 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Järvenpää Unit. Second-cycle Degree Programme in Social Services. Drugs and Marginalisation. In my research the main question was what is the position of diaconia work of the Kerava parish in the network of intoxicant services in Kerava. Furthermore there are some complementary questions. Is there need to work in a larger area of work and is there some way of work that has not been found yet? The foundation for the study is the basic idea in diaconia work of helping there were nobody else helps. The frame of reference of the research includes earlier research of Kerava municipality. In the theory part I have considered alcoholic policy from society s level to municipal and church level. As material I have used national alcohol platforms, municipal strategies and Church s intoxicant strategy. Briefly I present grounds and development of diaconia work. Different dimensions of diaconia work are very important concepts when analysing the material of the interviews. Furthermore I discuss the clients of diaconia work and different research areas and I include the introduction of the Kerava parish. My research is a qualitative research. The method includes interviews and questionnaires for local officials and clients. Analysing has been made with the method of grounded theory. The results are the following. Diaconia work of the Kerava parish is valued and it is well known. Often only part of work was known, not all sectors. There is no need for diaconia work to be one institutional actor in rehabilitative treatment. The challenge of diaconia work is to do more co-operation with local officials. Co-operation was needed in many levels, starting from work with one client to wider areas. A surprising finding was an observation that there was no need and wish for spiritual work. Intoxicant services are quite well organised in Kerava but there are also some shortcomings. Very important work for the co-operation net is to see to that adult young people get rehabilitative treatment and the need to have a shelter in Kerava. It might be important to gather together all professionals doing preventive intoxicant work. In the Kerava parish there is the need to develop inside co-operation and give intoxicant education to the whole personnel, not only to diaconal workers. It is possible to build intoxicant strategy by training. In Kerava there are some groups of people who need help of diaconia work. Groups are; young adults over 18 years and over 60 years old intoxicant users who are retired and living alone, families, people who have acute intoxicant problems, people who need substitution therapy and people who have double diagnosis both intoxicant problems and psychiatric problems. Key words: Kerava, diaconia, alcoholic policy, strategy, qualitative research, grounded theory.

4 4 SISÄLTÖ Sivu 1 JOHDANTO Tutkimustehtävä 9 2 KERAVA TUTKIMUSKONTEKSTINA Keravan kaupunki Keravan seurakunta Keravan seurakunnan diakoniatyö Keravan päihdepalvelujärjestelmä Keravan päihdetoimijat A-klinikka Keravan Suojakotiyhdistys ry Sosiaali- ja terveystoimi Muut toimijat Aikaisempi tutkimus Keravasta Kerava ja naapurikunnat 20 3 YHTEISKUNNALLINEN JA KIRKOLLINEN PÄIHDETYÖ Hyvinvointivaltion, kunnan ja päihdepalvelujen muutos Alkoholipolitiikka yhteiskunnan tasolta kunnan tasolle Suomen alkoholipolitiikka Kunnallinen alkoholipolitiikka Keravan alkoholipolitiikka Kirkon päihdestrategia Seurakuntien alkoholipolitiikka Paikallinen toimijuus Strategiaideologia Sosiaalinen pääoma Esimerkki sosiaalisen pääoman kasvusta Diakonia ja päihteet Kristillinen päihdehoito Diakonian kehitys Diakonian ulottuvuudet Diakoninen päihdetyö Esimerkki asiakastutkimuksesta 46

5 Väliinputoaja 46 4 AINEISTON KERUU- JA ANALYYSIMENETELMÄT Tutkimukselliset lähtökohdat Metodologinen lähestymistapa Aineiston keruu Toimija-aineisto Asiakasaineisto Aineiston analyysin menetelmä Aineiston analyysi Arviointi ja tulosten luotettavuus 59 5 TUTKIMUKSEN TULOKSET Toimijahaastattelut Keravan päihdepalveluissa toimivat asiat Keravan päihdepalveluiden puutteet Arviot diakoniatyöstä tänään ja toiveet tulevaisuudesta Väliinputoaja Toimipaikkojen hengellinen tarjonta Asiakkaan kohtaaminen Tulevaisuus Asiakaskyselyt Odotukset päivystyskäynniltä Päihteet Toiveet tulevaisuudesta 72 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Pohdinta 79 LÄHTEET LIITTEET

6 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni lähtee työelämän tarpeesta. Aloitettuani ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot ja saatuani tehtäväksi opinnäytetyön tekemisen, otin asian esille Keravan seurakunnan diakoniatiimin kokouksessa. Yhdessä pohdimme aihetta tai ilmiötä, joka tässä päivässä kaipaa vastausta. Opinnäytetyöni tutkimusasetelma nousee käytännön diakoniatyön arjesta sekä asioista joita Keravan kaupungissa liikkuessaan näkee ja ihmisiä tavatessaan kuulee. Vuonna 2004 voimaan tullut alkoholiveron alennus ja sen myötä esimerkiksi kirkkaan alkoholin hinnan lasku näkyy keravalaisessa katukuvassa. Juopuneita ja jopa kadulla nukkuvia on ilmestynyt kaupungin keskustan kävelykadulle ja uskoakseni kadulla nukkuvat ovat päihdeongelman jäävuoren huippu. Samanaikaisesti jossain on se suuri jäävuoren runko. Päihdepalvelujen laatusuosituksissa todetaan: Suomalaisten pahin yksittäinen terveysongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa alkoholi. Alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrä on suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Hoitojärjestelmä joutuu myös uudenlaisten ja kasvavien haasteiden eteen varsinaisen syrjäytymisen ehkäisyssä ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. On arvioitu, että vaikeista psyykkisistä ongelmista kärsivien päihdeongelmaisten määrä on kasvussa. Suomalaisten tutkimusten mukaan perusterveydenhuollon palveluita käyttäneistä joka viides miespotilas ja miltei joka kymmenes naispotilas on alkoholin suurkuluttaja. Alkoholin riskikäyttäjiä on vuoden 2000 Juomatapatutkimuksen mukaan 5-6 % naisista ja % miehistä. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 29, 33.) Päihdepalvelujen laatusuosituksissa (2002) ilmaistaan huolestuneisuus alkoholin kulutuksen poikkeuksellisen nopeasta kasvusta, jonka ennustetaan edelleen nousevan tulevaisuudessa. Alkoholinkäytön lisääntyessä uskotaan erilaisten päihdehaittojen lisääntyvän suhteessa vielä nopeammin. Kasvavien erityisryhmien kuten alaikäisten, päihteitä käyttävien naisten, päihdeongelmaisten äitien ja perheiden, maahanmuuttajien sekä huono-osaisimpien päihteiden käyttäjien palvelukysynnän kerrotaan olevan lisääntymässä. Erityisryhmillä on myös hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä erityistarpeita, joihin palvelujärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan. (emt., 40.)

7 7 Vuoden 1999 päihdetapauslaskennassa päihdeasiakkaita profiloitiin seuraavasti. Päihdeasiakkaat olivat yleisesti ottaen sosiaalisesti huono-osaisia ja työssä oli vain noin joka kymmenes. Eläkeläisiä oli noin 40 % ja heistä yli puolet alle 56-vuotiaita. Vailla omaa asuntoa oli yhdeksän prosenttia. Asiakkaiden keski-ikä oli 46 vuotta ja perhesuhteiltaan yksinäisiä oli neljä viidestä. Pelkästään alkoholia päihteenään käyttävien määrä oli laskenut ja sekakäyttäjien määrä oli noussut. Suurin osa päihdeongelmaisista oli edelleen ensisijaisesti alkoholia käyttäviä keski-ikäisiä, huono-osaisia miehiä. (emt., 35.) Päihdepalvelujen laatusuosituksissa sanotaan, että päihdehuoltoon panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Käytettyihin varoihin verrattuna saavutetut välittömät ja välilliset säästöt ovat moninkertaiset. Päihdepalvelujen laatusuosituksissa ovat koottuna laadukkaan päihdepalvelun edellytykset. Päihdepalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä ja erityisiä palveluita, joissa päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänen läheisensä saavat tukea, apua, hoitoa tai kuntoutusta. Mielenkiintoinen maininta suosituksissa on asiakastyön toteutuksen kohdalla, missä todetaan, että asiakkaan ilmaisemat eksistentiaaliset ja uskonnolliset tarpeet otetaan huomioon palveluiden kokonaisuudessa. (emt., 9, 20, 29, ) Aloittaessani opinnäytetyötäni tekemistä työskentelin Keravan seurakunnan diakoniatyöntekijänä. Työsuhteeni kesti melkein neljä vuotta, joten sain kattavan kuvan keravalaisesta diakoniatyöstä. Opinnäytetyöni aineiston keräsin ollessani vielä Keravalla töissä, mutta kaikki sen jälkeinen työ on tehty siirryttyäni töihin toisaalle. Seurakunta ja seurakunnan diakoniatyö lasketaan osaksi kolmatta sektoria. Kolmannen sektorin asema on yhteiskunnassamme muuttunut hyvinvointivaltion osittaisen purkautumisen seurauksena ja nykyisissä ohjelmissa puhutaan kumppanuudesta. Kolmannesta sektorista on tullut myös yksi palvelujentuottaja. Seurakunnan ja etenkin diakonian asema on mielenkiintoinen, koska diakoniatyö liikkuu viranomaistahon ja kolmannen sektorin välimaastossa, ollen kuitenkin osa kolmatta sektoria. Jouko Karjalainen (2005) sanoo, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on ainoa malli, joka pystyy edes vähän huolehtimaan huono-osaisista. Se on malli, jossa tuntemattomat huolehtivat tuntemattomista. Ja hyvinvointivaltion suomasta turvasta huolimatta ihmisiä putoaa auttamisverkkojen raoista. Usein paikka minne hakeudutaan ja mihin myös muu-

8 8 alta ohjataan, kun mikään muu ei auta tai kaikkea on jo kokeiltu, on diakoniatyö. Joissain tapauksissa diakoniatyö on se aivan ensimmäinen taho, mihin asiakkaat ottavat yhteyttä. Päihdeongelmaisia ihmisiä diakoniatyössä kohdataan päivittäin. Useimmiten kontakti tapahtuu asiakaspäivystyksen yhteydessä. Keravalla asiakaspäivystys on ajanvaraukseton kolme kertaa viikossa kaksi tuntia auki oleva erillinen tila, mihin asiakkaat voivat tulla taloudellisten ja henkisten asioidensa vuoksi. Myös kokoaviin tilaisuuksiin, erilaisiin ryhmiin, retkiin ja leireille osallistuu päihdeongelmaisia ihmisiä. Suurin osa diakoniatyön asiakaskunnasta tarvitsee tukea monella elämänalueella. Asiakaskontakteissa kohdataan taloudellisia vaikeuksia, työttömyyden tuomia ongelmia, työuupumusta, huolta omasta tai läheisen terveydestä, mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, ihmissuhdevaikeuksia, erilaisia muita elämän kriisejä ja hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä. Monesti on vaikeaa määritellä, mikä on asiakkaan ensisijainen hätä, koska elämän ongelmat ovat kietoutuneet toisiinsa. (Hakala 2002, 234.) Diakoniatyö on vaativaa, koska työntekijä joutuu päivittäin kohtamaan ihmiselämän vaikeimpia kysymyksiä. Ammatillinen ote työssä edellyttää itsenäisyyttä, vastuullisuutta ja asiantuntijuutta. Työntekijän tärkein työväline on hänen oma persoonansa. Se on työn voimavara, mutta tuo työhön myös haavoittuvuutta. (emt., 244.) Asiakkaan kohdatessaan ja hänen kanssaan työskennellessään työntekijä ei keksi ratkaisuja asiakkaan puolesta, vaan auttaa häntä löytämään niitä itse. Kyse on ihmisen kunnioittamisesta ja tasaveroisesta suhtautumisesta. Ihminen on aina itse oman elämänsä paras asiantuntija. (emt., 235.) Diakoniatyön suuntaamisen kannalta on tärkeää selvittää mitä palveluja Keravalla on olemassa ja mitkä ovat mahdolliset puutteet. Työn suunnittelun kannalta tärkeää tietoa ovat paikallisten ammattilaisten arviot päihdetilanteen kehittymisestä ja mikä voisi olla Keravan seurakunnan diakoniatyön tehtävä tuossa kentässä.

9 9 1.1 Tutkimustehtävä Opinnäytetyössäni etsin vastausta kysymykseen mikä on Keravan seurakunnan diakoniatyön asema keravalaisessa päihdepalveluverkostossa. Varsinaisen tutkimuskysymyksen tarkennukseksi muodostin kolme lisäkysymystä: onko tarvetta nykyistä laajempaan toimintaan ja onko diakoniatyön syytä ryhtyä yhdeksi toimijaksi muiden rinnalle. Lisäksi hain vastausta kysymykseen onko löytymättä jokin vaihtoehtoinen keino auttaa päihdeongelmaisia ihmisiä. Lähtöajatuksena opinnäytetyössäni oli näkökulma, jossa ilmiötä tutkitaan ulkoa sisäänpäin eli mielipidettä haetaan diakonian ulkopuolelta paikallisilta toimijoilta ja asiakkailta. Tavoitteeni oli kartoittaa mitä Keravalla päihdepalveluissa jo tehdään, mitä diakonia voisi keravalaisessa päihdekentässä tehdä ja mikä olisi diakonian luonteva paikka. Keravan diakoniatyössä ei tällä hetkellä tehdä kohdistettua päihdetyötä eikä siellä ole päihdetyön erityisvirkaa. Opinnäytetyöni lähtökohta oli diakoniatyön perusajatus auttaa siellä missä muut eivät auta. Tärkeäksi kysymykseksi varsinaisen tutkimuskysymyksen rinnalle nousi kysymys mistä löytyvät ne asiakkaat, joita muut eivät auta ja keitä he ovat. Edellä mainittuun ajatteluun peilasin koko ajan aineistoa ja tutkimuskysymystä sekä johtopäätöksiä. Näkökulmani tutkimuksen tekemiseen oli tehdä tutkimusta avoimin mielin ja aineistolähtöisesti. Olen luonteeltani järjestelmällinen ja tarkka, mutta halusin antaa aineistolle mahdollisuuden elää, ilman, että etukäteen tein juurikaan päätelmiä. Toivoin, että päätelmät ja kehittämisideat nousevat haastatteluista ja aineistosta. 2 KERAVA TUTKIMUSKONTEKSTINA Opinnäytetyöni tutkimusympäristö oli Keravan kaupunki ja sen sisällä Keravan seurakunta ja diakoniatyö. Kolmas osa tutkimuskontekstia olivat Keravalla toimivat päihdeyksiköt. Aikaisempi tutkimus Keravasta ja vertailu naapurikuntiin päättävät luvun.

10 Keravan kaupunki Opinnäytetyöni sijoittuu Uusimaalaiseen Keravan kaupunkiin, joka on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista. Kerava on keskisuuri kaupunki, jota halkoo etelästä pohjoiseen vievä junarata. Kunnan mainoksessa puhutaan pienestä suuresta kaupungista jonka ladoilla toisella puolen Lahden moottoritien ja toisella puolen Tuusulan moottoritie. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna Rajanaapurit ovat Vantaa, Tuusula ja Sipoo. Kaupunki muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. (Keravan vuosikertomus 2004, Keravan taskutilasto 2004, Vapaa tietosanakirja) Vuoden 2004 tilastot kertovat seuraavaa. Keravan väkiluku on henkilöä. Kaupungin työttömyysaste on 5,6 % ja ollut jo muutaman vuoden hienoisessa nousussa. Kerava on muuttovoittoinen kaupunki ja muutos edelliseen vuoteen on 0,6 prosenttia positiivinen. (Keravan vuosikertomus 2004, Keravan taskutilasto 2004) Keravalaiset kuvaavat itseään junalla tulleiksi. Monet ovat kotoisin jostain muualta ja muuttaneet paikkakunnalle Helsingissä sijaitsevan työpaikan ja perheen kasvun yhteisvaikutuksesta. Työssäkäyvistä ihmisistä 67 % käy töissä Keravan ulkopuolella ja pääsääntöisesti Helsingissä. Työpaikat ovat useimmin kaupan alalla, majoitustoimessa, yhteiskunnallisissa palveluissa, rahoitus- tai vakuutusalalla ja teollisuudessa. (Elävä kaupunkikeskusta ry:n kotisivut, Vapaa tietosanakirja, Keravan taskutilasto 2004). Rautatie on ollut keskeinen elementti Keravan kehityksessä luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa se toi maatalousvaltaiselle paikkakunnalle teollisuutta. Paikkakunnalle perustettiin muun muassa tiilitehtaita, sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Myös puuteollisuus on ollut tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Sotien jälkeen ja erityisesti 1970-luvulla Kerava kasvoi voimakkaasti, kun suomalaiset muuttivat sankoin joukoin pääkaupunkiseudulle. Keravan työpaikkaomavaraisuus pieneni, koska paikkakunnalle muutti hyvin koulutettua, muualla työssäkäyvää väkeä ja samalla suuri osa keravalaisista tehtaista vähitellen lopetti toimintansa. Keravan ilme on muuttunut vuosien aikana moneen kertaan. Vanhasta puutarhakaupungista ei kaupunkikuvassa muistuta monikaan seikka, eikä teollisuusmenneisyys näy keskustan ilmeessä. (Elävä kaupunkikeskusta ry:n kotisivut, Vapaa tietosanakirja)

11 11 Vaikka teollisuus menneisyys ei keskustassa enää näy, Kerava on edelleen teollisuuskaupunki. Kaupungissa valmistetaan elintarvikkeita, tekstiilejä, huonekaluja ja metallituotteita. Teollisuuden historiaan ja nykypäivään liittyen Keravan historiasta nousee tähän päivään mielenkiintoinen seikka. Keravalla Savion kaupunginosa on rakentunut tiilitehtaan ja Nokian kumitehtaan ympärille. Eräs paikkakuntalainen kertoi, että kumitehtaan aikoihin Saviolle oli ominaista kumin tuoksu. Tehtaan loputtua kumin tuoksukin hälveni, samalla kun työpaikat katosivat luvun alussa Keravalle ja Savion kupeeseen muutti Helsingistä Sinebrychoffin tehdas ja toi mukanaan ajoittaisen maltaan tuoksun. Tuoksu tuntui olevan paikkakuntalaiselle positiivinen asia, kertoohan se työstä ja elämisen mahdollisuuksista. (Elävä kaupunkikeskusta ry:n kotisivut, Vapaa tietosanakirja) 2.2 Keravan seurakunta Tuusulan rovastikunnassa sijaitseva Keravan seurakunta on perustettu vuonna Seurakunta kuuluu Suomen nuorimpaan hiippakuntaan, Espoon hiippakuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Keravan seurakunta on iältään melko nuori ja täytti 50 vuotta vuonna Jäseniä seurakunnassa on Kirkkoon keravalaisista kuului vuonna ,7 % asukkaista. Seurakunnan päättävät elimet ovat kirkkoneuvosto, taloudellinen jaosto sekä kirkkovaltuusto. (Lehti 2005, 95 96, 109, 110, 113, ) Seurakunnassa on työntekijöitä noin 70 henkeä ja heidän johtajanaan on vuodesta 2001 työskennellyt kirkkoherra Anja Hänninen. Työyhteisö toimii työalakohtaisessa tiimiorganisaatiossa. Jumalanpalveluselämän sekä toimitusten lisäksi seurakunta toimii aktiivisesti. Työaloja ovat aikuistyö, diakoniatyö, erityisnuorisotyö, kansainvälinen diakonia, lapsityö päivä- ja iltapäiväkerhoineen, lähetystyö, musiikkityö, nuorisotyö, pyhäkoulutyö, rippikoulutyö ja varhaisnuorisotyö. Evankelioimistyö yhdessä Keravan kristillisten seurakuntien kanssa on keravalainen tapa levittää evankeliumia. (emt., 5-6, ) Keravan valkoinen kirkko seisoo mäellä, keskellä radan itäpuolista keskustaa. Vuonna 2004 kirkossa kävi henkilöä. Kirkon helmoissa vasemmalla sijaitsee seurakuntakeskus. Seurakuntakeskukseen ovat sijoittuneina kirkkoherran virasto ja hallinnon sekä

12 12 talouden työtilat. Suurimmalla osalla työntekijöistä on työhuone seurakuntakeskuksessa. Kirkon oikealla puolella on idyllinen puutalo, vanha pappila, joka toimii nuorisotyön toimisto- ja työtiloina. Seurakuntataloja Keravan seurakunnalla on Saviolla ja Kalevassa. Edellä kerrottujen kiinteistöjen lisäksi Keravan hautausmaalla on siunauskappeli sekä Nuottakodon leiri- ja toimintakeskus Vihdissä. (emt., 45, ) Keravan seurakunnan diakoniatyö Keravan seurakunnan diakoniatyö noudattelee kehityksessään koko muun maan diakoniatyön linjoja. Vuoteen 1971 saakka diakonissat joutuivat henkisen ja hengellisen tuen sekä aineellisen avustamisen ohella suorittamaan terveydenhoidollisia toimenpiteitä vastaanotolla ja asiakkaiden kodeissa luvulle asti asiakaskunta koostui pääasiallisesti vanhuksista, sairaista ja vammaisista. Taloudellinen avustaminen sekä fyysisen ja psyykkisen pahoinvoinnin kanssa työskentely ovat iso osa tämän päivän diakoniatyön arkea. (Käyhkö & Laine & Siitonen, 2005, 1.) 1960-luvulla asunnottomien alkoholistien asuttaminen nousi sosiaalipoliittiseksi haasteeksi. Diakoniatyö oli mukana perustamassa Keravan Suojakotiyhdistystä. Päihdeongelmaisille kehitettiin 1970-luvulla päivätoimintapaikka ja heitä koottiin saunailtoihin seurakuntatalolle. Monien asunto-olot olivat kurjat ja peseytymismahdollisuuksista pulaa, joten seurakuntataloilla autettiin asiakkaita jopa peseytymään. Pienten ostoosoitusten kirjoittaminen kauppaan oli myös osa päihdetyötä. Suojakodissa pidettiin tupailtoja, joissa oli hengellistä ohjelmaa. (emt., 1-3.) 1980-luvun loppu oli aktiivista verkostotyöskentelyn aikaa. Tarpeesta, koska Molandernmäellä ollut päihdeorientoitunut asuinyhteisö joutui muuttamaan puutaloistaan purkamisen tieltä. Yhteistyötä yhdyskuntatyön metodein tehtiin kaupungin sosiaalitoimen, diakonian ja Keravan Suojakotiyhdistys ry:n kesken. Samaan aikaan Keravalla huumeiden käyttö lisääntyi räjähdysmäisesti ja perustettiin yhteistyöryhmä, jossa seurakunnan erityisdiakoni oli mukana. Sekakäyttäjille järjestettiin leiri ja kouluissa sekä rippikouluissa jaettiin tietoa huumeista. (emt., 4.)

13 luvun puolivälissä päihdetaustaisille naisille rakennettiin tukikurssi yhteistyössä Sininauhaliiton kanssa. Samankaltaista kurssia tarjottiin myös vuonna 2004 päihdeäideille, mutta vähäisen kiinnostuksen vuoksi ryhmä ei toteutunut. Nykyinen päihdetyö on asiakkaiden kohtaamista päivystyksessä, retkillä, avoimissa tilaisuuksissa, keskusteluissa ja kotikäynneillä. Yhteistyötä tehdään Keravan Suojakotiyhdistys ry:n kanssa muun muassa järjestämällä yhteinen leiri kerran vuodessa. (emt., 4-5.) Tällä hetkellä diakoniatyössä työskentelee viisi diakoniatyöntekijää. Jokaisella on omien vastuualueidensa lisäksi yleisen diakonian otsikon alle kuuluvia tehtäviä. Yleistä diakoniaa ovat päivystykset, joihin asiakkaat voivat kolme kertaa viikossa tulla ilman ajanvarausta sekä sielunhoitokeskustelut, kotikäynnit, hartaudet, leirit, retket, erilaiset ryhmät. Vastuualueita ovat mielenterveystyö, kansainvälinen diakonia sisältäen Yhteisvastuukeräyksen, aluetyö kolmella alueella, yhteydet työttömien ja päihdeongelmaisten yhdistyksiin, omaishoitajat, seniorityö, kehitysvammatyö sekä vapaaehtoisten tukeminen. 2.3 Keravan päihdepalvelujärjestelmä Yleisesti päihdepalvelujärjestelmää voidaan kuvata seuraavasti. Ylimmällä tasolla on kunnan päihdestrategia määrittelemässä kuinka päihdepalvelut kunnassa järjestetään. Seuraavana tasona ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut, jotka ovat avohoito ja laitoshoito. Näitä täydentävinä ovat päihdehuollon erityispalveluiden avohoito ja laitoshoito. Jos kunnassa on tarjolla erityispalveluita, niin päihde-ehtoista työkuormaa ohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiin palveluihin vähemmän. (Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002, 38.) Päihdehuollon erityispalvelut ovat avohoito, välimuotoiset palvelut kuten ensisuojat ja asuntopalvelut sekä laitoskuntoutus. Avohoitoyksiköitä ovat A-klinikat, nuorisoasemat, nuorten päihde- ja huumepysäkit, terveysneuvontapisteet ja päiväkeskukset. Ensisuojat ja asumispalvelut tarjoavat palveluasumista ja tukiasuntoja. Laitoskuntoutus tapahtuu lähinnä katkaisuhoitoasemilla ja kuntoutuslaitoksissa. Vertaistukea tarjoavat AA, NA, Al-Anon sekä A-killat. (emt., )

14 14 Käytännön päihdehuolto Keravalla on kolmivaiheinen. Primaaripreventiosta Keravalla vastaavat seurakunta, järjestöt, koulut, nuorisotyö sekä sosiaali- ja terveystoimi. Näille tahoille kuuluu myös riskiryhmien kartoitus, tilanteen arvioiminen ja hoitoon ohjaus. Ennaltaehkäisyn tärkein kohde ovat nuoret. Nuorten syrjäytymistä estetään tukitoimien avulla kuten harrastuksilla, koulujen iltapäiväkerhojen ja nuorisotyön avulla sekä kannustamalla vanhempia yhdessäoloon lasten kanssa. (Savola 2004, 12.) Sekundaaripreventiota Keravalla toteuttavat viranomaiset. Perustyöstä vastaavat A- klinikka, terveystoimi ja sosiaalitoimi. Riskiryhmien kartoituksen työvälineenä käytetään alueellisen yhteistyön muotoja ja huumeseulontaa terveysasemilla. Varhaisen päihdeongelman tunnistamiseen, kulutuksen vähentämiseen ja juomisen hallitsemiseen tähtääviä mini-interventioita käytetään varhaisen puuttumisen menetelmänä. Pyrkimys on toteuttaa mini-interventiota mahdollisimman laaja-alaisesti. Ensisijainen varhaisen puuttumisen kohderyhmä ovat alkoholin suurkuluttajat. (emt., 12.) Tertiääripreventiossa päihdeongelmaisten hoidossa painotetaan kunnan omien avohoidollisten palveluiden kehittämistä A-klinikalla ja hoitokoti Metsolassa. Niillä on ensisijainen hoitovastuu, mutta myös ulkopuolisia hoitopaikkoja joudutaan käyttämään resurssien ja tilojen puutteen vuoksi. Paikallisen laitoshoidon lisäksi käytetään Ridasjärven päihdehoitokeskusta, Kalliolan klinikoita, Kurvin huumepoliklinikkaa ja Pellaksen huumehoitoyksikköä. Jos juomiskierteen katkaisu ei onnistu avohoidon keinoin, niin terveyskeskuksen vuodeosastoa voidaan käyttää laitoskatkaisupaikkana. Hoitokokonaisuutta täydentää järjestöjen tarjoama tukityö. Päihdeongelmaisten hoitoa tukevia toimia on voitu toteuttaa Keravalla Etelä-Suomen läänin huumeprojektin rahoituksella sekä Keski-Uudenmaan Päihdepysäkin ja Keravan Suojakotiyhdistys ry:n uusien asumispalveluiden avulla. (emt, 12.)

15 Päihdetoimijat Keravalla A-klinikka Päihdehuollon laitos- ja avopalvelut on Keravalla järjestetty A-klinikalle, missä on myös kahdeksanpaikkainen hoitokoti Metsola. A-klinikka perustettiin vuonna Asiakkaista kolmasosa käy työssä. Kävijöiden keski-ikä on 45 vuotta. Asiakkaat ovat alkoholi- ja huumeongelmaisia, poliisin ohjaamia rattijuoppoja, työpaikkojen taholta hoitoon ohjattuja ja päihdeongelmaisten omaisia. Päihteiden lisäksi A-klinikalla voi saada apua myös peliriippuvuuteen. Vuonna 2003 A-klinikalla kävi 393 asiakasta ja käyntejä oli kappaletta. Keskiarvon mukaan yksi asiakas kävi A-klinikalla seitsemän kertaa. Henkilökuntaa A-klinikalla on 6 kokopäiväistä ja lääkäri kerran viikossa. (Keravan Tilastokirja 2003) Vuodesta 1989 A-klinikan yhteydessä on toiminut Keravan hoitokoti Metsola, jossa on 10 hoitopaikkaa. Hoitokodin asiakkaat ovat pääasiassa työelämän ulkopuolisia. Asiakkaiden keski-ikä on 55 vuotta. Hoitokodissa oli vuoden 2003 aikana 73 asiakasta ja käyttövuorokausia kappaletta. Yksi asiakas viipyi hoitokodissa keskiarvon mukaan laskettuna 42 vuorokautta. (emt.) Keravan Suojakotiyhdistys ry Keravalla julkisen päihdehuollon palveluita täydentävät kolmannen sektorin tuottamat tukipalvelut. Keravan Suojakotiyhdistys ry:n toiminta on jakaantunut kolmeen sektoriin: asumispalveluihin, päivätoimintaan ja nuoriin. Keravan kaupungin kanssa toimitaan ostopalvelusopimuksella. Keravan Suojakotiyhdistys ry perustettiin vuonna 1973 ja aloitteentekijä oli Keravan seurakunta. Vuonna 1975 yhdistys sai ensimmäiset toiminnalliset tilansa. Yhdistys on muuttanut sääntöjään vuonna 1991, jonka seurauksena toimintaa tuli mukaan myös ennaltaehkäisevä painotus. Tänä päivänä yhdistys työllistää 22 henkilöä. (Savola 2004, ) Keravan Suojakotiyhdistys ry on Sininauhaliiton jäsenjärjestö.

16 16 Keravan Suojakotiyhdistys ry:n toimintakeskus Kisapolku yhdistyi Työttömien tuvan kanssa ja hakee vielä uusia toimintamallejaan. Arkipäivisin kävijöillä on mahdollisuus edullisesti nauttia aamiainen, lounas tai molemmat. Lisäksi päivätoiminnan yhteyteen on järjestetty peseytymismahdollisuudet, vaatehuoltoa ja harrastemahdollisuuksia. Vuoden 2004 toimintakertomus kertoo Kisapolun toimintakeskuskusesta seuraavia lukuja. Asiakaskäyntejä oli yhteensä kappaletta. Asiakkaita oli yhteensä 136 henkilöä, joista 99 miestä ja 37 naista. Työntekijöitä on toiminnanjohtaja ja emäntä sekä kaksi kuntouttavan työtoiminnan työntekijää. (Kisapolun toimintakeskuksen toimintakertomus 2004) Keravan Suojakotiyhdistys ry:n, Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteinen Keski- Uudenmaan Päihdepysäkki on alle 18-vuotialle päihdeongelmaisille nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen avohoitopalvelu. Päihdepysäkin perustamiselle loi pohjan Järvenpäässä toteutettu kolmivuotinen projekti, jossa selvitettiin huumausainerikoksista kiinnijääneiden hoitoa ja hoitoketjua. Päihdepysäkin toiminta alkoi myös kolmevuotisena projektina. Aloitusvaiheessa päärahoittajat olivat RAY sekä Järvenpään kihlakunnan poliisilaitos, Keravan suojakotiyhdistys ry, Keravan ja Järvenpään kaupungit. (Lehtelä 2001) Asiakkaat Päihdepysäkille tulevat koulukuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden lähettäminä. Koska toiminta on Keravalle vakiintunut ja tuttu nuorille, niin hoitoon tullaan myös itse sekä ystävän tai perheen tuomana. Päihdepysäkki toimii Keravan lisäksi Järvenpäässä. Päihdepysäkillä asioiminen on vapaaehtoista, paitsi jos kyseessä on lastensuojeluasia. Vuoden 2004 toimintakertomuksessa kerrotaan seuraavaa. Käyntikertoja oli yhteensä kappaletta. Asiakkaita Keravalla kävi 147 henkilöä ja asiakkaaksi laskettiin nuori, jolla oli vähintään yksi yksilöaika Päihdepysäkillä. Asiakkaan keski-ikä oli 14,8 vuotta ja 60 % kävijöistä oli tyttöjä. Työntekijöitä on kolme kokopäiväistä sekä vakinaisia tuntityöntekijää ja kaikkiaan kymmenelle hengelle maksetaan palkkaa. (Päihdepysäkin toimintakertomus 2004) Asumispalveluita tarjotaan kolmessa muodossa. Vuonna 1990 valmistunut Vuorela I on tukikoti lyhytaikaiseen kriisiasumiseen ja siellä on kahdeksan asuntoa, joista kaksi on

17 17 varattu nuorille. Asuminen on asuntola-asumista kriisitilanteessa, johon on ajauduttu päihteiden ongelmallisen käytön seurauksena. Vuorela II on kymmenpaikkainen ikääntyville alkoholisoituneille henkilöille tarkoitettu vakituinen asumismuoto. Kukin asuu omassa asunnossaan ja heille pyritään tarjoamaan siedettävät elämisen puitteet. Vuorela III on Päihteetön talo, jossa kymmenen asuntoa. Toimintaideana rakentaa päihteettömän elämisen malli ja siirtyä asumaan tavalliseen vuokra-asuntoon. Keravan Suojakotiyhdistys ry:n tarjoamat 28 asuntoa ovat ainoat päihdeongelmaisten tukiasunnot Keravalla. Keravan kaupungista puuttuvat löyhemmät tukiasunnot. Asumisyksiköissä työskentelee kaikkiaan yhdeksän henkilöä. (Savola 2004, 15, 31.) Keravalla selvitettiin vuonna 2004 kaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä erityisryhmien asumisen järjestämistä. Tässä työryhmässä oli mukana seurakunnan edustaja. Ryhmän tuottamassa päihdeongelmaisten asumispalveluiden palveluketjumallissa seurakunta mainitaan yhtenä yhteistyöverkostossa sekä tahona, joka neuvoo sekä ohjaa asiakkaita. (Erityisryhmien asumisen koordinointiryhmä 2004, liite 5 f.) Sosiaali- ja terveystoimi Laitoskatkaisuhoitoa tarvitsevilla katkaisuhoito Keravalla on järjestetty perusterveydenhuollon palvelulla. Tämä tarkoittaa sitä, että katkaisuhoito tehdään Keravan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Terveyskeskuksessa toimiva mielenterveysyksikkö on osa päihdepalveluverkostoa, koska monilla siellä asioivilla asiakkailla on sekä päihde- että mielenterveysongelma. Sosiaalitoimi työskentelee myös päihdeongelmaisten kanssa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hoitoonohjaukset sekä maksumääräykset hoidetaan sosiaalitoimessa. Sosiaalitoimen alainen perhetyö työskentelee päihdeongelmaisten perheiden kanssa käytännön työssä arjessa ja kodeissa. Keravalla tehdään sosiaalityötä aluejaon pohjalta. Vuonna 2003 toimeentulotukea haki henkilöä. Tuen piiriin kuului henkilöä, mikä on 10,4 % koko kaupungin väestöstä. Sosiaalityöntekijöitä on yhdeksän henkeä. (Tilastokirja 2003)

18 Muut toimijat Keravan seurakunnan erityisnuorisotyö tekee etsivää nuoriso- ja varhaisnuorisotyötä. Työ kohdistuu lapsiin ja nuoriin, joiden voidaan olettaa olevan vaarassa syrjäytyä tai jotka ovat jo syrjäytyneet. Tavoitteena on, että nuori ymmärtää olevansa hyväksytty, löytää elämälleen tarkoituksen Jumalan luomana ja lunastamana. Keravan seurakunnan erityisnuorisotyö lähti alkuun diakoniatyön piiristä ja kasvoi omaksi työalakseen. Työntekijöitä on yksi, jolla on tarvittaessa apunaan ulkopuolisia ohjaajia leirien ja ryhmien vetäjiksi. Erityisnuorisotyö työskentelee aktiivisessa yhteistyössä Päihdepysäkin kanssa. (Lehti 2005, 25.) Osa keravalaisesta laitoskuntoutuksesta hoidetaan kaupungin ulkopuolella muun muassa Ridasjärvellä, Järvenpään sosiaalisairaalassa, Kallion klinikoilla, Kurvin huumepoliklinikalla ja Pellaksen huumehoitoyksikössä. Vuonna 2003 Keravan ulkopuolella hoidettiin 60 henkilöä ja hoitovuorokausia oli Hoitoaika oli keskiarvon mukaan laskettuna 28 päivää. Vertaistukea Keravalla tarjoaa AA-ryhmä. 2.5 Aikaisempi tutkimus Keravasta Keravasta on tehty useampia opinnäytetöistä. Löysin kolme tutkimusta, jotka kaikki käsittelivät toimijoita, joita omaa opinnäytetyötäni varten haastattelin. Jari Savolan (2004) opinnäytetyö Hyvinvointisuunnitelma päihteettömän asumisen tukemista, Keravan Suojakotiyhdistys ry:n Päihteettömän talon palveluiden kehittämistyö on helmi oman opinnäytetyöni kannalta. Päihteettömän talon toimintaperiaatteisiin kuuluu tarjota asukkaille tukea, ei kuntoutusta tai hoitoa. Lisäksi Savolan työssä käsitellään keravalaista päihdepalvelujärjestelmää mikä oli oleellinen osa omaa opinnäytetyötäni. Käytin omassa opinnäytetyössäni Savolan työtä myös teoriaosuudessa. Opinnäytetyössään Savola kuvaa kehittämistyönsä prosessin, kuinka Päihteettömään taloon luotiin palvelumalli sekä toimintamalli yksikön toiminnalle. Toimintatutkimuksen tuloksena syntyi hyvinvointisuunnitelma tukemaan siirtymistä itsenäiseen päihteettömään elämään sekä Päihteettömän talon toimintamalli. Edelleen kehittäminen ja arvi-

19 19 ointi kuuluivat talon tulevaisuuden suunnitelmiin. Kartoittaessaan asiakkaiden toiveita Päihteettömästä talosta Savola kysyi myös toiveita palveluista, joita asiakkaat talolta toivoivat. Vastauksissa toivottiin yhteisöllisyyteen tukevia asioita, kuten tutustumista muihin asukkaisiin, keskustelumahdollisuuksien lisäämistä, talokokouksen määrän lisäystä, aamupala mahdollisuutta, yhteistä ruuan tekemistä ja retkiä. Yhteisöllisyyden toive oli mielenkiintoinen seikka myöhemmin miettiessäni oman tutkimukseni tulosten johtopäätöksiä. Opinnäytetyössä ei juurikaan kerrottu muista yhteistyötahoista kuin kaupungin sosiaalitoimi ja A-klinikka, jotka ovatkin luonnollisia yhteistyökumppaneita asiakkaan kokonaisvaltaista tukemista ajatellen. Huomioitava seikka on, että Päihteetön talo on uusi ja oman toimintamallin luominen vie aikaa. Mervi Girsén (2004) etsi opinnäytetyössään Kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyö, Solmut auki vuorovaikutteisella työn kehittämisellä, uusia toimintamalleja ja käytäntöjä paikallisen kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmän työskentelyyn. Kyseessä oli Keravan kaupungille tehty kehittämishanke, joka toteutettiin toimintatutkimuksena. Lähtökohtana tutkimukselle olivat yhä moniongelmaisempien palveluaukkoihin putoavien asiakkaitten elämäntilanteet. Palvelujärjestelmämme on monimutkainen ja usein järjestelmä itsessään tuottaa moniongelmaisuutta. Apua on haettava eri viranomaistahoilta, mikä synnyttää moniasiakkuutta, joka pyörittäessään ihmistä synnyttää myös moniongelmaisuutta. Paikalliset asiakaspalvelun yhteistyöryhmät, jotka koostuvat kaupungin viranomaistahoista ovat moniammatillisia asiantuntijaryhmiä. Ryhmässä toimivat edustajat terveyskeskuksesta, työvoimatoimistosta, sosiaalitoimesta, KELA:sta sekä A-klinikalta ja psykiatrian poliklinikalta. Ryhmän toimintaa kehitettiin käyttäen apuna asiakaspalautteita sekä ryhmän nykytilaanalyysia. Edellä mainittujen perusteella käynnistettiin kehittämishanke. Tuloksia arvioidessaan Girsén pohti seuraavaa. Asiakasyhteistyöryhmä on tarpeellinen, mutta on syytä pohtia tarkasti asiakasvalintoja. Toimintatavassa tulisi tehdä muutos ja siirtyä ennaltaehkäisevään tapaan käsitellä asiakastapauksia. Esimerkiksi henkilöihin, jotka ovat kuntoutettavissa työelämään. Ongelmakeskeisyydestä voimavarakeskeisyyteen kääntyminen ja työskentelyssä asiakkaan osaamisen ja voimavarojen kartoittaminen ovat läh-

20 20 tökohta. Ongelmakeskeisyys voi olla asiakaskunnan profilointia esimerkiksi moniongelmaiseksi. Voimavarakeskeisessä ajattelussa muutetaan viranomaisasenteita ja vältetään liikaa tyypittelyä. Seurakuntaa ei yhteistyökumppanina mainita, onhan kyseessä kaupungin sisäisen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä. Seurakunnan diakoniatyöhön asiakkaat monessa tapauksessa hakeutuvat, kun ovat verkkojen aukoista tippuneet. Kaaviossaan liitteessä 3 Girsén esittelee yhteistoiminnan mallin, missä kunnan toimijoiden lisäksi on mainittu kohta muut tahot ja tähän kohtaan seurakuntakin vähintään kuuluisi. Päihdepysäkki oli myös yksi tahoista, joita toimijahaastatteluissa haastattelin. Siksi Marianne Lehtelän (2001) opinnäytetyö Keski-Uudenmaan Päihdepysäkki, Nuorten päihteidenkäyttäjien auttamispisteen perustamisesta ja sen liikkeelle lähdöstä (2001)on osa opinnäytetyöni aikaisemman tutkimuksen tarkastelua. Työssään Lehtelä seurasi auttamispisteen perustamista ja sen toimintaa puolen vuoden ajan ja teki toimintasuunnitelman. Opinnäytetyön alussa haastattelemalla nuorisotyöntekijöitä, koulukuraattoria ja päihdetyöntekijää kartoitettiin toiveita auttamispisteelle. Kartoituksessa toivottiin nuorille päihteidenkäyttäjille Keski-Uudellemaalle avohoitoyksikköä. Hoitopaikan yhteistyön toivottiin olevan verkostoituvaa ja tiedonkulun tehostuvan. Lisäksi toivottiin tukea ja ohjausta perheille sekä vanhemmille, akuutissa kriisissä oleville pikaista apua ja selviämispaikkaa viikonlopuiksi. Kaikkiaan uuden yksikön toivottiin toiminnallaan tukevan ja aktivoivan jo olemassa olevia resursseja. Opinnäytetyössä toivottiin, että Päihdepysäkki jäisi pysyväksi työmuodoksi Keravalle, kuten on tapahtunut. 2.6 Kerava ja naapurikunnat Vertasin Keravaa lähimpiin naapurikuntiin Tuusulaan ja Järvenpäähän Stakesin Sotkanetin indikaattoripankin avulla. Romppanen (2005) varoittaa luottamasta liikaa tilastoihin, koska ne eivät välttämättä kerro kunnan päihdetilanteesta, vaan kertovat enemmänkin hoitojärjestelmän tai poliisin resursseista sekä niiden tehokkuudesta ja kyvystä tavoittaa päihteiden käyttäjiä. Tapaukset kohdistuvat pääasiassa tilanteisiin, joissa päihteiden käyttö on jo muuttunut ongelmaksi. Alkoholin kulutuksen määräkään ei kerro kuntalaisten omista ostoista, vaan siitä kuinka paljon kunnan alueella on käyty alkoholi-

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke Olisinpa kotona -seminaari Helsinki 18.2.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen lähtökohdat Alle 30-vuotiaiden kiinnittyminen yhteiskuntaan,

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan)

Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) 22.9 2008 KS 1 / 5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 (Päivitys laajempaan toimintasuunnitelmaan) Visio: Espoon Ankkuri 2010 Toipumistyön keskus Espoon Ankkuri on espoolaisten hyvin tuntema avopalvelukeskus,

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiin asumisen tarpeisiin keskittynyt tuetun olemisen, tekemisen ja asumisen ammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? Eri viitekehysten kohtaaminen strategiatyön haasteesta mahdollisuudeksi Ongelmat eivät juuri koskaan esiinny yksinään, ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot