Uudenmaan liitossa vuonna 2014 hallinnoitavien projektien kuvaukset
|
|
- Annikki Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan liitossa vuonna 2014 hallinnoitavien projektien kuvaukset Uudenmaan energianeuvonta Uudenmaan energianeuvontahankkeen tavoitteena on tarjota konkreettista, luotettavaa ja puolueetonta energianeuvontaa Uudenmaan asukkaille. Hankkeen neuvonnassa keskitytään pääosin asumisen energiankulutukseen. Neuvonnan päätoimintamuotoja ovat erilaiset asukastilaisuudet sekä neuvonta puhelimitse ja sähköpostitse. Erityinen painoarvo on konkreettisella yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Konkreettisen neuvonnan lisäksi hanke pyrkii kehittämään maakunnallista energianeuvonnan yhteistyötä ja verkostoja. Hankkeessa on muodostettu laaja maakunnallinen energianeuvonnan yhteistyöryhmä, joka kokoontuu pari kolme kertaa vuodessa jakamassa kokemuksia ja verkottumassa. Uudenmaan energianeuvontahanke on osa Motivan ja Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista energianeuvontahankekokonaisuutta vuosina , jossa neuvontaverkostosta pyritään tekemään maakunnallisesti pysyvää ja kattavaa. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu toimijoita 15 eri maakunnasta. Uudenmaan energianeuvontahankkeen rahoitus koostuu Motiva/TEM rahoitusosuudesta (50 %) ja Uudenmaan liiton osuudesta (50 %). Rahoitus haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Riitta Murto-Laitinen ja koordinaattorina Jarkko Hintsala. Maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin Kesäkuussa 2013 käynnistynyt hanke on osa 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvitystä Uudenmaan viherrakenne Hanke täydentää maakunnallisen viherrakenteen suunnitteluun tarvittavia tietoja luonnonympäristöjen muodostaman viherrakennekokonaisuuden ja sen ihmisille tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden näkökulmista. Hankkeen tulokset ovat osa maakuntakaavan tausta-aineistoa. Hankkeessa testataan uusien paikkatietopohjaisten menetelmien soveltuvuutta maakuntakaavoitukseen ja kehitetään uuden tiedon perusteella viherrakennetta ja ekosysteemipalveluita koskevia maakuntakaavamerkintöjä ja määräyksiä. Hankkeen tulokset tullaan esittämään viherrakennetta ja ekosysteemipalveluita koskevina karttoina. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa käytetään Helsingin yliopistossa kehitettyä Zonationsuojelusuunnitteluohjelmaa Uudenmaan alueelle tehtäviin luontoarvo- ja maankäyttöanalyyseihin sekä Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyä Green Frame- menetelmää, jolla analysoidaan Uudenmaan ekosysteemipalveluiden tuotantopotentiaalia. Analyysien tuloksia verrataan ja niiden tuottaman tiedon käytettävyys maakuntakaavoituksessa arvioidaan syksyllä Analyyseistä tuotetaan tekniset raportit tuloskarttoineen vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankkeeseen sisältyy myös Uudenmaan liitossa suunnittelijana työskentelevän Elise Lohmanin viherkehää käsittelevä diplomityö. Työ käsittelee pääkaupunkia ympäröivää viherkehää virkistyskäyttö-näkökulmasta.
2 Kohti Etelä-Suomen vesien ja Itämeren parempaa tilaa (VEDET) projekti Projekti on Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alueen liittojen yhteishanke, joka edistää hallitusohjelman tavoitteita vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon varmistamisesta. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ja Hämeen ELYkeskusten sekä alueen kuntien ja sidosryhmien kanssa. VEDET-hankkeen ohjausryhmä on hyväksynyt kokouksessaan seuraavat neljä hankeaihioita VEDET-kärkihankkeiksi: Kestävä kiviaineshuollon rakenne suurella metropolialueella Metsätalouden pohjavesivaikutukset Hulevesien hallinta osana suuria aluerakennushankkeita Hajavesihuollon tilanteen kokonaistarkastelu yhteistoiminta-alueella Nämä kärkihankkeet ovat isoja kokonaisuuksia, jotka edistävät kukin useita VEDET-hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ja niihin liittyy kehittämistarpeita, joiden toteuttamisessa yhdistyvät sekä yrityselämän, hallinnon että tutkimuksen intressit. Näiden kärkihankeaihioiden priorisointi hankkeessa ei sulje pois muiden, pienempien kokonaisuuksien edistämistä sidosryhmien toimesta VEDET-hankkeen koordinaattorin tuella. VEDET kärkihankkeille pyritään YTA-alueen yhteistyönä löytämään rahoitusta esiselvityksiin. Käytännössä autetaan ao. hankeideoiden vetureita (TAPIO, SYKLI, HAMK) laatimaan Makerahakemuksia ja tuetaan näiden hakemusten etenemistä liitoissa ja liittojen yhteistyönä. Hankkeen tuloksia on jo hyödynnetty kuntien, ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja muiden toimijoiden keskuudessa. Geologian tutkimuskeskuksen vetämänä on käynnistynyt maaseuturahaston rahoittama pohjavesialueiden rakenneselvityksiä toteuttava projekti Pohjavesiselvitykset maatalouselinkeinon kannattavuuden tukemisessa loppusummaltaan Tämän projektin kohdealueet sijaitsevat Uudellamaalla. Hankkeen loppusummasta Uudenmaan liiton saama tukiosuus on Lisätietoja VEDET-hankkeesta sivustolta: Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) Baltic Sea Region Programme Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 4,8 M, josta Uudenmaan liiton osuus on EUrahoituksen ja kansallisen vastinrahan jälkeen liiton maksettavaksi jää noin Hankkeen tavoitteena on liittää nykyistä paremmin yhteen pohjoisimman Euroopan, Barentsin alue mukaan lukien, suuret luonnonvarat ja niiden kasvava hyödyntäminen sekä kasvava teollinen tuotanto Itämeren alueen ja Keski-Euroopan jatkojalostamiseen, teollisiin tuotantoketjuihin ja markkinoihin. Pääpaino on Suomen ja Ruotsin läpi kulkevissa pääradoissa ja molempien maiden satamissa. Hankkeessa on 28 partneria Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja Puolasta. Hankkeen pääpartneri on Region Västerbotten Ruotsista. Hankkeessa pyritään rautatie- ja merikuljetuksia painottaen kehittämään eri liikennemuotoja käyttäviä kuljetusketjuja sekä parantamaan logistiikkakeskittymiä ja terminaaleja kuljetuskäytävän ja sen pohjois etelä- ja itä länsisuuntaisten jatkeiden suunnissa. Hankkeessa selvitetään myös
3 ratkaisuja rajanylitysten helpottamiseen, pilotoidaan erityyppisten kuljetusten ympäristön kannalta edullisia ratkaisuja ja tutkitaan käytävän infrastruktuurin vaikutusta teollisuuteen ja alueelliseen taloudelliseen kasvuun. Lisäksi syntyy logistiikka-alan yhteistyöverkostoja käytävän kuljetusjärjestelmän parantamiseen ja optimaaliseen käyttöön. Hanke tähtää ympäristön kannalta kestävään kansainväliseen infrastruktuurin suunnitteluun ja logistiseen yhteistyöhön. Hankkeessa on tuotettu mm. aluesuunnittelijoille tarkoitettu työkaluohjelma, jolla voidaan arvioida liikenneväyläinvestointien laajoja aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankkeen yhteisessä BGLC - kuljetusstrategiassa on kuvattu keskeiset tulokset ja suositukset jatkotyölle. Hanke päättyy kesällä Hankkeen nettisivut: ENPI Climate Proof Living Environment (CLiPLivE) Uudenmaan liitto on mukana EU:n ENPI-hankkeessa Climate Proof Living Environment (CLiPLivE). Hankkeessa selvitetään ilmastonmuutoksen geologisia ja ympäristövaikutuksia. Hanke käynnistyi helmikuussa 2012 ja kestää 30 kuukautta. Pääpartneri hankkeessa on St. Petersburg City Government State Company MINERAL. Muita partnereita ovat Pietarin ympäristökomitea, VSEGEI (Geologinen tutkimuslaitos Pietarissa) ja Suomesta Uudenmaan liiton lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Kymenlaakson liitto. Hankkeessa identifioidaan rakennettuun ympäristöön kohdistuvia ilmastonmuutoksesta aiheutuvia geologisia ja ympäristöriskejä sekä etsitään keinoja ehkäistä ja sopeutua näihin muutoksiin seudullisella ja paikallisella tasolla. Hankkeessa jatketaan GTK:n aiemmassa Life-projektissa (GeoInforM) kehitettyä riskimatriisimenetelmää. Geologiset riskit ovat Suomenlahden pohjukassa oleellisesti erilaiset (ja suuremmat) kuin Suomen rannikolla, joten menetelmää kehitetään ottamalla huomioon alueiden erilaiset ominaispiirteet. Syksyllä 2012 projektille avattiin nettisivut Hankkeen tulokset tullaan esittämään myös kartoilla. Network of STRAits Interreg IV C (NOSTRA) EAKR Interreg IVC-rahoitteinen kolmivuotinen hanke , jossa on mukana partnereita eri puolilta Eurooppaa. Ympäristöryhmän kokous toimii Uudenmaan osalta hankkeen paikallisena kokouksena. Hankkeen tavoitteena on jakaa merten salmia kehystävien alueiden ja kuntien hyviä käytäntöjä biodiversiteetin ja luonnon perintökohteiden säilyttämiseksi merialueilla ja rannikolla sekä tehdä käytäntöjen pohjalta konkreettisia kehittämistoimenpide-esityksiä. Tarkoituksena on kehittää kansalliset rajat ylittävien ympäristökysymysten hallinnointia ja sen koordinointia. Toimintavuosi on Nostran viimeinen vuosi sisältäen seminaareja, tulosten raportointeja sekä loppukonferenssin Brysselissä
4 Kesäduuni Uudellamaalla Kesäduuni Uudellamaalla 2014 on hyvän mielen haastekampanja, joka kannustaa Uudenmaan kuntia, yrityksiä ja muita työnantajia tarjoamaan kesätöitä maakunnan nuorille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni uusmaalainen nuori saa kesätyöpaikan. Kampanjan suojelijana toimii työministeri Lauri Ihalainen. Kampanjaan voi ilmoittautua mukaan uusmaalainen työnantaja, joka tarjoaa vähintään yhden kesätyöpaikan. Työnantaja saa mm. näkyvyyttä kampanjan verkkosivuilla ( Työnantaja ilmoittaa kesätyöpaikkansa myös TE-toimiston verkkosivuilla. Kesätöiden lisäksi kampanjassa voi tarjota oppisopimuspaikkoja. Kampanjassa on mukana myös noin 20 uusmaalaisesta nuoresta koostuva nuorten ryhmä, joka tuo kampanjaan nuorten näkökulmaa ja vie kesätyösanomaa eteenpäin omissa kunnissaan. Ryhmää vetää kansanedustaja Jani Toivola. Kampanjan toteuttavat Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus ja Uudenmaan TE-toimisto. Yhteistyökumppaneina ovat Espoon Yrittäjät, Vantaan Yrittäjät, Uudenmaan Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari ja Suomen lehtiyhtymä. Rahoitus tulee Uudenmaan liitolta (50 %) ja Uudenmaan ELY-keskukselta (50 %). Uudenmaan tuulivoimaselvitys Uudenmaan liitto aloitti maaliskuussa 2013 tuulivoimaselvityksen laatimisen. Selvitys on yksi 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksistä. Hankkeen tavoitteena on laatia Uudenmaan tuulivoimastrategia, edistää tuulivoimarakentamista selvittämällä maakunnallisesti merkittävät potentiaaliset tuulivoima-alueet Uudenmaan maa- ja merialueilla sekä vahvistaa maakunnan yhteistä tahtotilaa tuulivoimarakentamisen edistämiseksi. Selvityksen ensimmäinen vaihe (Nykytila-analyysi) valmistui loppuvuodesta Selvitys löytyy sähköisenä julkaisuna liiton kotisivuilta. Paikkatietopohjaisen nykytila-analyysin ja sidosryhmäneuvotteluiden perusteella on identifioitu 9 potentiaalista maakunnallista tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta, joille tehdään tarkempia selvityksiä vuonna Selvitysten tavoitteena on tuottaa maakuntakaavan ratkaisua varten riittävät tiedot selvitysalueista.
5 Climate KIC Outreach Uusimaa on mukana EU:n Climate-KIC-ohjelmassa, joka tukee vähähiilisyyteen liittyvää innovointia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Uudenmaan kumppanina ohjelman toteutuksessa on Hessenin alue Saksassa, joka on ollut mukana Climate-KIC toiminnassa vuodesta Uudenmaan liitto koordinoi hanketta Uudenmaan alueella. Kotimaisista toimijoista mukana ovat Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Green Net Finland ja Suomen Ympäristökeskus. Hankkeen yhteydessä Uudenmaan toimijoille järjestetään kaksi innovaatiokumppanuuksiin tähtäävää työjaksoa Saksan Hessenissä. Hankkeessa tarjotaan myös valmennusta ja verkostoitumismahdollisuuksia uusmaalaisille startup-yrityksille, jotka innovoivat ilmastonmuutosta ehkäisevää tai siihen sopeutuvaa liiketoimintaa. Climate-KIC on Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) hallinnoima, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edistävä innovaatioverkosto. Toiminnan tavoitteena on luoda innovaatiokumppanuuksia, joissa julkishallinto, tutkimus, yritysmaailma ja koulutus yhdistyvät. Uusmaalaisten pk-yritysten etablointi Venäjälle Hankkeessa testataan uutta keskeytyksettömän etabloinnin mallia. Testattava toimintamalli perustuu liiton tekemään konsulttiselvitykseen Uudenmaan pk-yritysten etabloituminen Venäjälle; Venäjä-palvelun rakentaminen ja pilottikonseptin laatiminen. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi mallista tehdään syksyllä Hankkeessa viittä uusmaalaista yritystä on viety Venäjän markkinoille keskeytyksettömän etabloinnin periaatteella. Keskeytyksetön etablointi on yrityksen viemistä markkinoille liiketoimintamahdollisuuksien arvioinnista aina siihen asti, kunnes yritys solmii sopimuksen taustoiltaan tarkastetun venäläisen yrityksen kanssa. Yritys saa kaiken palvelun yhdeltä luukulta. Yrityksen henkilöstö valmennetaan Venäjän markkinoille. Mallissa käytetty ajastettu ja porrastettu tukirahoitus tarkoittaa sitä, että etablointipäiviä annetaan yrityksille niiden osoittaman etenemisen mukaan. Julkishallinnon rahoitustuen saaminen edellyttää yritykseltä oman taloudellisen sitoutumisen (vastuuperiaate 50/50) lisäksi tietyn aikataulun mukaista, Venäjä-palvelun ohjaamaa etenemistä Venäjän markkinoille. Venäjä-palvelu voi myös keskeyttää etablointiprosessin tapauksissa, joissa eteneminen ei suju sovittujen toimenpiteiden ja aikataulun mukaisesti.
6 Kaksi yritystä (Loook Industries Oy ja Lago Kapital Oy) on jo aloittanut operointinsa Venäjän markkinoilla ja kumpikin palkannut yhden syntyperäisen venäläisen, Suomen kansalaisuuden omaavan työntekijän hoitamaan Venäjä-kontakteja. Parhaillaan selvitetään olemassa olevien koulutus-, tukirahoitus- ja työllistämistukien liittämistä etablointimalliin. Lopputuloksena tulee olemaan ehdotus pk-yrityksille suunnatusta käytännön Venäjä-palvelusta, sijoituspaikasta ja rahoitusmallista. Uudenmaan liitto ei ole luonteva sijoituspaikka Venäjä-palvelulle, vaan se tulisi asemoida muualle julkishallintoon, mikäli malli arvioidaan kustannustehokkaaksi. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman Tekninen tuki Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman tekninen tuki on 3 % ohjelman rahoituskehyksestä eli yhteensä noin 77,97 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella. Tästä koko ohjelman yhteisiin (tietojärjestelmä, arviointi, viestintä ja MYR) ja keskushallinnon kuluihin arvioidaan käytettävän noin 40,1 miljoonaa euroa. Alueille eli rakennerahastoihin erikoistuneille ELY-keskuksille ja koordinoiville maakunnan liitoille jaettavana olisi noin 37,8 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön alustavan arvion ( ) mukaan Uudenmaan liiton osuus ohjelman teknisestä tuesta olisi noin 2,4 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella eli noin euroa vuodessa. Tällä summalla voitaisiin TEM:n laskelmien mukaan turvata vuosittain noin 6 htv:n panos koordinoivan maakunnan liiton tehtävien hoitamiseen Uudenmaan liitossa. Vielä valmistelussa olevan valtioneuvoston asetuksen mukaan Uudenmaan liittoon kootaan rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät koko Etelä-Suomesta eli Uudenmaan lisäksi Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan liitoista. Asetusehdotuksen mukaan Uudenmaan liittoon koottavat välittävän toimielimen tehtävät ovat 1) rakennerahastoista myönnettävän tuen myöntämis- ja maksatuspäätökset 2) sääntöjenvastaisesti maksettujen menojen johdosta tehtävät aiheettomasti maksetun tuen takaisinperinnät ja muut korjaavat toimenpiteet 3) tiedotus ja viestintä 4) hankkeiden seuranta 5) hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät varmennukset 6) menojen todenmukaisuuden vahvistaminen todentamisviranomaiselle 7) hallintoviranomaisen avustaminen seurantakomiteatyössä ja ohjelman täytäntöönpanokertomusten laatimisessa komissiolle Tekninen tuki jaetaan vuosittain, joten Uudenmaan liiton käyttöön koko ohjelmakaudella tulevaa teknistä tukea on tarkalleen mahdoton ennustaa. Ohjelman ensimmäisen vuoden eli vuoden 2014 teknisen tuen jaosta on tarkoitus päättää valtioneuvostossa vasta syksyllä Jatkossa vuosittainen jako tehdään alkuvuodesta.
7 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman Tekninen tuki EAKR-ohjelman teknistä tukea on käytetty ohjelmakauden aikana Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hallinnointiin, rahoitettujen hankkeiden valvontaan ja hanketoteuttajien ohjeistamiseen sekä ohjelmaviestintään liittyviin tehtäviin. Tukea käytetään vuoden 2014 aikana päättyneen ohjelmakauden hallinnointiin tänä vuonna päättyvien hankkeiden valvontaan ja muihin hallinnollisiin tehtäviin. Liveable Baltic Cities (LiveBaltic) Hankkeen tavoitteena on valmistella uusmaalaisten ja kansainvälisten partnereiden kanssa ainakin kaksi projektihakemusta vuoden 2014 aikana aukeaviin EU-ohjelmien hakuihin. Saadun tuen avulla järjestetään sidosryhmien kanssa kokouksia Uudellamaalla ja muissa maissa. Näissä tilaisuuksissa kehitetään projektihakemuksia, ja tulevissa projekteissa etsitään keinoja kestävälle kaupunkikehitykselle älykkäiden ratkaisujen ja asukkaiden osallistumisen kautta. Ratkaisuja pilotoidaan eri alueilla Suomessa ja Baltian maissa. Kehitettävät aiheet ovat Uusimaa-ohjelman mukaisia ja liittyvät ohjelman toiseen strategiseen valintaan, eli toimivaan arkeen. LiveBaltic toteuttaa EU:n Itämeri-strategiaa. Valmisteluhankkeessa yhteistyökumppaneita ovat Uudenmaan liitto, Riga Planning Region, Cleantech Estonia ja Turku Science Park Oy. Hankekumppaneita etsitään lisäksi Itämeren alueelta, kuten Saksasta, Puolasta ja Ruotsista. CULMINATUMILTA SIIRTYNEET HANKKEET Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) TouNet on ylimaakunnallinen matkailuhanke, joka kehittää Etelä-Suomen matkailutoimijoiden yhteistyötä ja matkailuliiketoimintaa sekä tutkii matkailun vaikutuksia tulos- ja työllisyyslukuihin. Hanke toimii Etelä-Suomen alueella, erityisesti Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Varsinais- Suomessa. Hankekokonaisuutta koordinoi Uudenmaan liitto ( alkaen). Hankkeessa on mukana neljä osahanketta: Tourism Network osahanke: toteuttaja Uudenmaan liitto (Culminatum Innovation Oy Ltd ). Budjetti Etabloituminen Venäjän markkinoille osahanke: toteuttaja Lahden seutu Lahti Region Oy. Budjetti Hankkeessa toteutetaan venäläisiin asiakkaisiin kohdistuvia markkinointitoimenpiteitä.
8 Matkailuinnovaatiot Etelä-Suomessa -osahanke: toteuttaja Haaga-Helia AMK. Budjetti Hankkeessa toteutetaan Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys sekä työstetään teemapohjaa Etelä-Suomen matkailuun ja toteutetaan asiakastutkimus alueen teemoista ja aktiviteeteista. Sustainability in Tourism osahanke: toteuttaja Turku Touring. Budjetti Hanke lisää tietoutta vastuullisesta matkailuliiketoiminnan toteuttamisesta valmennusten avulla. Hankekokonaisuuden tulokset kootaan yhteen pidettävässä avoimessa päätösseminaarissa. Hankkeelle ollaan hakemassa jatkoaikaa. Tourism Network -osahankkeessa Etelä-Suomen matkailutoimijat tekevät laaja-alaista yhteistyötä. Osahankkeen yhteydessä on perustettu alueen matkailupäättäjien verkosto, Etelä-Suomen Tourism Roundtable (ESTR). Kevään 2014 aikana verkosto ja toimiala työstää yhteisiä linjauksia ja konkreettisia avauksia alueen kansainväliseen markkinointiin ja kansainvälisten asiakkaiden houkuttelemiseksi alueelle tulevaisuudessa. Kevään aikana valmistuu asiakaslähtöinen matkailuneuvontakonsepti Etelä-Suomen alueelle. Konseptissa huomioidaan mm. digitaalinen toimintaympäristö ja asiakkaiden palveleminen kaikissa matkan vaiheissa, sekä matkailuneuvontojen välinen yhteistyö Eteläisessä Suomessa. Konsepti pilotoidaan Helsinki-Vantaan lentoaseman seudullisessa matkailuneuvonnassa, ja sitä voidaan hyödyntää myös muissa alueen matkailuneuvonnoissa. Konseptin myötä on jo pilotoitu verkossa toimivaa chat -palvelua seitsemässä alueen matkailuneuvonnassa. Alueen matkailutuotteet halutaan tuoda asiakkaan ostettavaksi sähköisesti. Osahanke teetti asiasta selvitystyön, jonka tuloksia ja ratkaisuita viedään eteenpäin mm. järjestämällä kevään aikana infotilaisuuksia matkailuyrittäjille ja toimijoille sekä viemällä eteenpäin seutukoordinaattori mallia. Osahankkeessa toimii myös Länsi-Uudenmaan matkailukoordinaattori, joka on mukana jalkauttamassa Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaa sekä viemässä eteenpäin Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy:n toimintaa. Kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia pohjustetaan kartoittamalla Itämeren alueen matkailun kehittäjätahot. Aiemmin Tourism Network -osahankkeessa on järjestetty valmennuksia Uudellamaalla matkailuyrittäjille ja -toimijoille kiinalaisten ja venäläisten matkailijoiden tarpeista, kulttuuritaustoista, sosiaalisen median käyttäytymisestä sekä siitä miten kyseisille markkinoille kannattaa lähteä (vuonna 2013 yhteensä 25 päivää). Tietoa eri rahoituskanavista matkailualalla jaettiin kolmessa tilaisuudessa Uudellamaalla loppuvuodesta Matkailuyrittäjien tietoisuuteen on pyritty tuomaan helposti lähestyttävällä tavalla erilaisia matkailuyrittäjän liiketoimintaa helpottavia digitaalisia ratkaisuja Smart Tourism -teemalla. Osahanke järjesti Matka2013 -messuille Smart Tourism osaston, jossa 11 digialan yritystä esittelivät matkailutoimijoille sopivia ratkaisuja. Hanke järjesti messuilla myös aiheesta ohjelmaa ja kutsuvierastilaisuuden. Smart Tourism teeman
9 puitteissa jaettiin tietoutta mm. aiheista mobiili, ostaminen verkossa, kielipalvelut, Venäjän sosiaalinen media neljässä aamiaistilaisuudessa keväällä Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella KESTI-hanke edistää uudenlaisten kestävien teknologioiden ja menetelmien soveltamista aluerakentamisessa ja kokoaa ylikansallista verkostoa Itämeren alueelle. Hankkeessa tunnistetaan viisi onnistunutta ekotehokasta ja vähähiilistä aluerakentamiskohdetta Itämeren alueella sekä tehdään niihin kumppanianalyysimatkat. Matkat suunnitellaan ja toteutetaan projektin kotimaiseen verkostoon kuuluvien kaupunkien - Helsingin, Porvoon, Turun ja Vantaan - tunnistamien haasteiden ja tarpeiden perusteella. Matkoilla vertaillaan kohteiden kehitysprosesseja, kustannustehokkuutta ja kokonaisvaikuttavuutta benchmarking-syväanalyysin avulla. Tutustumiskohteet vuonna 2013 olivat Malmö, Lund, Hampuri ja Kööpenhamina. Vuonna 2014 kohteet ovat Tallinna ( ) ja Pietari ( ). Kiinnostus kohdistuu aluerakentamisen organisointiin, asumisen laatuun, asukkaiden osallistumiseen, energiatehokkuuteen, tilankäytön tehostamiseen, puurakentamiseen, esteettömyyteen, saavutettavuuteen kestävään kehitykseen ja älykkäisiin ratkaisuihin. Parhaat menetelmät kootaan raporteiksi, joista tieto on helposti jaettavissa ja hyödynnettävissä. Kumppanikaupunkien edustajien lisäksi matkoille on kutsuttu mukaan suomalaisia sidosryhmäyrityksiä ja -organisaatioita, jotka voivat laajentaa liiketoimintaansa ja kehittää omaa osaamistaan. Neljälle ensimmäiselle matkalle osallistui yhteensä 14 hankkeen ulkopuolista edustajaa kunnista, yrityksistä ja organisaatioista. Heiltä kerätyillä osallistumismaksuilla on kartutettu projektin yksityistä rahoitusosuutta. Hankkeen muu rahoitus tulee Etelä-Suomen EAKRohjelmasta ja Helsingin, Porvoon, Vantaan ja Turun kaupungeilta. KESTI-hanke muodostuu koordinaatiosta sekä kolmesta osahankkeesta. Koordinaattorina ja pääkaupunkiseudun osahankkeen vetäjänä toimii Uudenmaan liitto. Aiemmin tehtävää hoiti Culminatum Innovation Oy Ltd. Pääkaupunkiseudun osahankkeessa ovat mukana Helsingin kaupungilta Asuntotuotantotoimisto ja Kaupunginkanslian aluerakentamisyksikkö (aiemmin Talousja suunnittelukeskus) sekä Vantaan kaupunki. KESTIssä koordinaattorin rooli on vahva - se toteuttaa toimenpiteet ja tukee tavoitteellista kokonaisohjausta ohjausryhmän ja osatoteuttajien kanssa. Lisäksi se vastaa hallinnoijalle kuuluvista hallintoon liittyvistä tehtävistä ja koko projektin viestinnästä. Osaprojektien tehtävänä on kerätä omilta alueiltaan verkostoon osallistuvat tahot ja välittää tietoa niiden ja koordinaattorin välillä. Posintra Oy vastaa Porvoon osahankkeesta ja Turun ammattikorkeakoulu Oy Turun osahankkeesta. KESTIn päättää Helsingissä järjestettävä kansainvälinen symposium, jossa esitellään hankkeen tuloksia sekä suomalaisia ja kansainvälisiä aluerakentamisen innovaatioita.
10 Asukkaat käyttämässä ja arvioimassa huipputeknologiaa (AJA) AJA-hankkeessa luotiin toimintamalli, jossa asukkaat, yritykset ja kaupunki voivat kehittää yhdessä alueensa palveluita. Hankkeessa käytettiin palvelumuotoilun käyttäjälähtöisiä menetelmiä. Käyttäjätiedon keräämisen toimintamallia voivat hyödyntää myös muut uudet aluerakentamisalueet. Asukkailta saadun tiedon pohjalta yritykset ja kunnat ovat tehneet parannuksia palveluihinsa. Toimintamallin keskeisin ajatus on asukkaiden ja palveluntarjoajien kohtaaminen, ja siitä syntyvä yhteistyö alueen hyväksi. Mallia rakennettiin parantamalla tarvelähtöisesti seuraavia Suurpellon asuinalueen palveluita: Asukkaiden kokemuksia kerättiin alueen nettisivujen toimivuudesta ja tehtiin ohjeistus sen muuttamiseksi helppokäyttöiseksi paremmin asukkaita palvelevaksi. Imujätejärjestelmästä kerättiin käyttäjäkokemuksia, jotka tulisi huomioida vastaavia järjestelmiä rakennettaessa. Käyttäjäpalautteen perusteella päivitettiin jätejärjestelmän käyttöohjeet. Kartoitettiin ideoita nettikaupan tilauksia varten tehtyjen palvelueteistilojen käytön tehostamista varten. Syntyi idea eteisten käyttämisestä pop-up tiloina, joissa asukkaat ja yritykset voivat järjestää erilaista toimintaa ja tapahtumia. Kerättiin tietoa siitä, minkälaista informaatiota asukkaat haluavat saada taloihin sijoitetusta infonäyttöistä. Löydettiin parannusehdotuksia asukkaiden käytössä olevaan Fortumin Valpasenergianseurantapalveluun. Vastattiin tarpeeseen kehittää Suurpellon keskeistä aluetta Lukutoria. Yhdessä asukkaiden kanssa suunniteltiin uudenlaisten torikojujen kokonaisuus, jota asukkaat, yritykset ja kaupunki voivat käyttää monipuolisesti pop-up tiloina. Kojun pilotti rakennetaan ekologisesti käsitellystä puumateriaalista yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hankkeen tuloksista tehdään video ja raportti. AJA-hanke on osahanke EAKR-rauhoitteisessa Tetraedri-hankekokonaisuudessa, jota hallinnoi Lahden tiede ja yrityspuisto Oy. Muita rahoittajia ovat Espoon kaupunki, Suurpellon jätehuolto Oy, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy. Mukana hankkeessa ovat myös Suurpeltoseura, Suurpelto-projekti, Suurpellon markkinointi Oy. AJA-hankkeen tuloksia esitellään toukokuussa kolmessa eri tilaisuudessa: Tetredri-hankkeen päätösseminaari Aluerakentamisen mahdollisuudet klo 8.30 Lahden Sibeliustalolla. AJA-hankkeen päätösseminaari klo Sello-salissa, Espoon Leppävaarassa. Tuloksia esittelevän videon ja eri osallistujatahojen puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa kuullaan musiikkiesitys ja nautitaan taikatempuista sekä tapas-pöydän antimista. Kukkiva Suurpelto -tapahtuma klo Suurpellossa. Hankkeen rahoitus tulee Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Muita rahoittajia on Espoon kaupunki, Suurpellon jätehuolto, Fortum Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy ja Caruna Oy.
Uudenmaan liiton vuoden 2013 hallinnoimien projektien hankekuvausten yhteenveto
Uudenmaan liiton vuoden 2013 hallinnoimien projektien hankekuvausten yhteenveto Asumisen ja rakentamisen pysyvien energianeuvontakonseptien koordinoinniksi, edistämiseksi ja jalkauttamiseksi Uudellamaalla
LisätiedotUudenmaan liitossa vuonna 2015 hallinnoitavien projektien kuvaukset
MHS 9/2015 AS nro 172 19.10.2015 Uudenmaan liitossa vuonna 2015 hallinnoitavien projektien kuvaukset Climate KIC 2015 1.1.2015 31.12.2015 Uusimaa on mukana EU:n Climate-KIC-ohjelmassa, joka tukee vähähiilisyyteen
LisätiedotTouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.
TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern
LisätiedotTouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 25.3.
TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 25.3.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern
LisätiedotMyynti ja markkinointi verkossa seminaari 23.9.2014 Karoliina Korpela. Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region
Myynti ja markkinointi verkossa seminaari 23.9.2014 Karoliina Korpela Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet hanke 2012-2014 Tourism Development in Co-opetition
LisätiedotTourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet)
Tourism Development in Co-opetion in Southern Finland and Baltic Region (TouNet) TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Karoliina korpela Tourism Development in
LisätiedotTouNet hankkeen (Tourism development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region) jatkoajan hyväksyminen
Maakuntahallitus 154 25.11.2013 Maakuntahallitus 71 02.06.2014 TouNet hankkeen (Tourism development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region) jatkoajan hyväksyminen 304/06.00/2013 MHS 25.11.2013
LisätiedotKESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014
KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät
LisätiedotUusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013
Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle
LisätiedotCliPLivE - Climate Proof Living Environment
SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi
LisätiedotTouNet ohjausryhmän kokous Lahdessa Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region
TouNet ohjausryhmän kokous Lahdessa 13.3.2014 Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet -seurantaraportti Projektiin mukaan tulleet yritykset Tavoite yhteensä 350
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotRussia Business Point -hanke
Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotEtelä-Suomen Tourism Roundtable TouNet-hanke Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region. Tarja Koistinen 23.9.
Etelä-Suomen Tourism Roundtable TouNet-hanke Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Tarja Koistinen 23.9.2014 Mikä pyöreä pöytä? Hankesuunnitelmassa Uudenmaan TINNO;
LisätiedotUUSIMAA-OHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015-2016. Ulla-Mari Karhu Syyskuu 2014
UUSIMAA-OHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015-2016 Ulla-Mari Karhu Syyskuu 2014 TOPSU laaditaan uuden alkelain ja asetuksen mukaan - Keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat hanke- ja toimenpide-esitykset
LisätiedotToimintasuunnitelma 2009
Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä
LisätiedotEAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa
EAKR-päätöksenteko Uudenmaan liitossa Starttipaketti EAKR-hankkeille Tiina Huotari Ohjelmajohtaja Uudenmaan liitto Rakennerahastojen hallinnon tasot Euroopan komissio Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotEtelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -
Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman
LisätiedotUudenmaan liitto Aluekehittäminen
Uudenmaan liitto Aluekehittäminen 19.5.2014 Kasvun ja yhteistyön kolmiot Häme Päijät-Häme Espoo Helsinki Vantaa Pääkaupunkiseudun kärkikolmio Länsi-, Keski- ja Itä- Uusimaa Uudenmaan kasvukolmio LÄNSI-
LisätiedotAluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK
Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK 10.6.2015 Alken organisaatio 1.3.2014- Kehittämisryhmä - makera, myr, asiantuntijaryhmät, tietopalvelu Rakennerahastoryhmä - Etelä-Suomen EAKR, kaupunki -ITI
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotEteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi
Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet (Tinnoosahanke) Nina Järveläinen 8.5.2014 Eteläisen
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotToimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa
Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan
LisätiedotTo u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.
To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?
LisätiedotCentral Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015
Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.
MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013
MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotFISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015
FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
LisätiedotEtelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä
Etelä-Suomen EAKR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-toiminta Etelä-Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotSopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa
Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotItämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum
Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset
LisätiedotMINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.
MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 13.3.2014 Matkailuinnovaatiot Tavoite Etelä-Suomen kolmen maakunnan
LisätiedotEnergianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto
Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla
Lisätiedotviestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012
YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten
LisätiedotLIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen
1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin
LisätiedotHallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.
TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotSAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan
SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotSopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa
Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotPohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy
Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen
LisätiedotTurun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto. Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo Saara Nuotio-Coulon
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto Pk-yritysten EU-rahoitusinfo, Salo 1.11.2017 Saara Nuotio-Coulon Turun ja Varsinais- Suomen Eurooppatoimiston perusfaktat Perustettu vuonna 1998 Taustatahot:
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut
LisätiedotCentrum Balticum -keskus
Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5
LisätiedotVYYHTI -verkoston 5. tapaaminen
Kuva Arto Iwendorff VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen 8.11.2018 Kuva Arto Iwendorff VYYHTI II pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa, hallinnoija ProAgria Oulu ry Toteutusaika 2016-2018 Kustannusarvio
LisätiedotProfessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,
Suomen ympäristökeskuksen lausunto valtioneuvoston kirjelmästä (U 75/2018 vp ) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristö- ja ilmasto ohjelman (Life) perustamisesta
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 27.3.2018 Sivu 1 5.7.2018 Kansainvälinen yhteistyö Leader-ryhmien rahoittamana Leaderissä kansainvälinen
LisätiedotTulevaisuuden matkailun neuvontapalvelut eteläisessä Suomessa -konsepti ja pilotti
Tulevaisuuden matkailun neuvontapalvelut eteläisessä Suomessa -konsepti ja pilotti TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Loppuseminaari 23.9.2014 Terhi Hakkarainen
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotItämeristrategian rahoitus
Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen
LisätiedotCentral Baltic ohjelma
Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,
LisätiedotOPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen
Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 3. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.00 avaus ja hankkeen esittelyä 9.20 osallistujien
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotAURINKOAITA
AURINKOAITA 2 1. 2. 2 0 1 8 1 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston energiavisiona on, että alueesta suunnitellaan ja rakennetaan ympäristöystävällinen sekä energiatehokas. Lähtökohtana on paikallisesti tuotettu,
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku
LisätiedotCANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia
CANEMURE Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia LIFE IP CANEMURE Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia Projektin kesto: 2018-2024 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
Lisätiedot1. Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa
1 YHTEISTYÖN TARKENTAMISTA KOSKEVA SOPIMUS RAKENNERAHASTOTEHTÄVIEN HOITAMISESSA, VASTUUJAOSSA JA KOORDINOINNINNISSA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA Viite: 1. Sopimus rakennerahastotehtävien
LisätiedotSatakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa
Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen
LisätiedotLiikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy
Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat
LisätiedotTouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region, projektikoodi A32211
TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region, projektikoodi A32211 PÖYTÄKIRJA OHJAUSRYHMÄN 4. KOKOUS Aika: 13.3.2014 klo 10:00-12:00 Paikka: Lahden seutu Lahti Region
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotUusimaa-viikko. Uusmaalaisten oma toukokuinen tapahtumakimara, jota koordinoi Uudenmaan liitto
Uusimaa-viikko Uusmaalaisten oma toukokuinen tapahtumakimara, jota koordinoi Uudenmaan liitto Nostaa esille maakunnan hyväksi tehtävää työtä ja tekijöitä Yhdistää uusmaalaisia toimijoita vuosittain vaihtuvan
LisätiedotRakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen
LisätiedotTaikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste
Turun Ammattikorkeakoulu Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Projektin kesto 26.11.2015-31.12.2018 Toiminta-alue Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Kumppanit Turun, Tampereen ja
LisätiedotRattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017
Rattailla Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun edistämiseksi Uudellamaalla 2014-2017 2 Uusmaalaiset ovat ympäristötietoisia ja viisaita toimijoita. Taustaa ja tavoitteita Rattailla-hankkeessa
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden
LisätiedotEU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.
EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja
Lisätiedot