CEMAT pähkinänkuoressa

Transkriptio

1 Liiketoimintaympäristö- ja yrityskartoitus Valko-Venäjällä Timo Eklund Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu CEMAT (Center for Markets in Transition) Timo Eklund A CEMAT pähkinänkuoressa Aalto-yliopiston projektirahoitteinen erillisyksikkö, perustettu 1998 ±30 suomalaista ja ulkomaista tutkijaa Yhteinen edustusto Pietarin Suomi-talossa Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa Tarjoaa tutkimuspohjaista tietoa, joka palvelee Suomalaisyritysten liiketoimintaa kasvutalouksissa (Venäjä,Kiina) Pääkaupunkiseudun ja Itämeren alueen kilpailukykyä Kiinteät suhteet tutkijoihin ja tiedontuottajiin kohdealueella Tutkimustiedon levittäminen verkossa

2 Valko-Venäjä Sijaitsee Venäjän ja EU:n välissä. Asukasluku: 9,5 miljoonaa BKT/ asukas (ostovoimakorjattu): $ - Viro ( $), Venäjä (21 000$), Latvia (18 000$), Ukraina (9000$). Lähde: IMF Bruttokansantuotteen kehitys BKT kasvu (%) BKT (mrd. USD/asukas)

3 Historiaa lyhyesti Valko-Venäjä oli yksi Neuvostoliiton vauraimmista tasavalloista. Valko-Venäjän ihme: nousi II maailmansodan lähes totaalisesta tuhosta tärkeäksi varsinkin konepaja- ja elektroniikkateollisuuden tuottajaksi. Itsenäisyys 1991 Poliittiset ja taloudelliset uudistukset vähäisempiä kuin esimerkiksi Venäjällä. Poliittinen järjestelmä Poliittinen järjestelmä on saanut eniten julkisuutta Suomessa. Yleensä negatiivisessa valossa: epädemokraattinen, kansalaisvapaudet puuttuvat, Neuvostoliiton ulkoilmamuseo, yksinvaltainen, Lukashenka - Euroopan viimeinen diktaattori. Verrattaessa muihin entisiin neuvostotasavaltoihin Valko-Venäjän näytöt talous- ja sosiaalipolitiikassa ovat ihan hyviä. 3

4 Ulkopolitiikka ja presidentinvaalit Ehdottomasti tärkein kumppani on Venäjä Maalla on eri tasoilla paljon kontakteja länteen. Ei pelkkä hylkiö. Presidentinvaalit 2011 tärkeä suunnannäyttäjä varsinkin länsisuhteissa. Vaalien voittaja jo tiedossa. Lukashenkalla ja hänen politiikallaan on myös oikeasti suuri kannatus. Voittaisi luultavasti myös rehelliset vaalit. Talousjärjestelmä Talousjärjestelmää voi kutsua sosialistiseksi markkinataloudeksi: Noin 70 % Bkt:stä tuotetaan valtionyrityksissä. Talous myös erittäin säädelty. Monet yritykset tappiollisia. Ylläpidetään työllisyys- ja sosiaalisista syistä. Talouden uudistuminen on siksi hidasta. Hitaasta talouden uudistumistahdista myös hyötyä: Vanhat tehtaat ja muut talouden rakenteet ovat olemassa ja toimivat, toisin kuin monessa muussa entisessä sosialistessa maassa. 4

5 Valko-Venäjällä suurimmat viejäyritykset ovat Neuvostoliitosta periytyviä. Valtiollisten yritysten joukossa on myös tehokkaasti toimivia, uutta kehittäviä ja uusia tuotteita lanseeraavia yrityksiä. Yksityisyrityksetkin voivat menestyä myös kilpailussa valtionyritysten kanssa. Talouskehitys Venäjän kaltainen sekasorto on vältetty. Talouskehitys on ollut varsin hyvää, työttömyys vähäistä, palkat ja eläkkeet maksetaan ajallaan. Talouskasvun takana on myös Venäjän ja Valko- Venäjän erityissuhde. Taloudessa maiden erityissuhde tarkoittaa varsinkin sitä, että Valko- Venäjä saa raaka-aineita (maakaasu, öljy) halvalla. Käyttää etupäässä itse, mutta myy myös jossain määrin jalostetussa muodossa kalliilla takaisin tai länteen. 5

6 Valkovenäläisten tuotteiden maine on hyvä IVYmaissa ja menekki on ollut hyvää. Myös hintalaatu usein kohdallaan. Lännessä ei kulutustavaroille markkinoita ole juurikaan löytynyt. Myös länsimaiset investoijat ovat karttaneet. Yksityistäminen Yksityistäminen keskittynyt palvelusektorille ja pieniin yrityksiin. Suuryritykset valtion hallussa. Yksityistäminen vauhdissa tällä hetkellä. Viime vuonna valtio sai miljardi dollaria yksityistämisistä ja sama tavoite tänä vuonna. Tarkoituksena saada valtiolle rahaa, mutta myös auttaa yrityksiä uudistumaan. Myös ulkomaalaisilla mahdollisuus osallistua yksityistämisiin 6

7 Viimeaikainen kehitys Huonontuneet välit Venäjään ja erityissuhteen höltyminen lisänneet suuntautumista länteen. Kauppatase on pidemmän aikaa ollut negatiivinen. Energialasku on kasvanut ja uusia vientituotteita ei ole löytynyt. Valko-Venäjä on ollut pakotettu ottamaan lainaa mm. IMF:ltä ja Venäjältä ja käyttämään omia kulta- ja valuuttareservejään. Talouden uudistamisen tarve (rakenteellinen, teknologinen) tullut ajankohtaiseksi. Siihen tuskin Venäjältä on apua tulossa. Yritykset Varsinkin koneenrakennus-, kulkuneuvo-, öljynjalostus- ja lannoitealoilla on vahvoja yrityksiä. Palvelualat eivät kehittyneet. Koskee myös rahoitus- ja pankkialaa. Talous on vielä tuotantopainotteinen. Tuotanto usein osataan. Myyntiä, markkinointia ja osittain palveluakin opetellaan vielä. 7

8 Metsäalan yritykset Metsäalalla osaamista varsinkin huonekalujen valmistuksessa ja sahateollisuudessa. Alla olevassa kuvassa suurimmat sahat Valko-Venäjän kartalla. Metsänhoitoyritykset (Leskhozit) Metsänkorjuusta vastaavat yleensä valtiolliset Metsäministeriön alaiset Leskhozit (noin 100 kpl). Usein niillä on myös saha-alan toimintaa. Tuotannollinen ja liiketoiminnallinen osaaminen vaihtelee. Joissain tapauksissa alhainen, mutta esimerkiksi viime vuonna Stolbtsyn metsänhoitoyritys valittiin vuoden puu- ja huonekalualan vientiyritykseksi. Myös muuta tuotantoa ja muita tehtäviä. 8

9 Paperi- ja selluteollisuus Paperi- ja selluteollisuus pientä. Mogiljovin alueen Shklov tärkeä keskittymä. Siellä on sekä vanha että uusi paperitehdas. Gomelin alueella Svetlogorskissa on maan ainoa selluloosatehdas. Pellettien ja brikettien valmistus Pellettien ja brikettien valmistajia useita kymmeniä. Yleensä huonekaluteollisuuden ja sahojen yhteydessä. Monet pieniä. Tuotanto menee vientiin. 9

10 Bellesbumprom Metsäalan yhteenliittymä. 70 jäsentä. 4/5 valtionyhtiöitä. Tuottaa 70 % maan metsäteollisuuden tuotannosta. Bellesbumpromin jäsenet ovat ainakin periaatteessa erillisiä ja itsenäisiä yrityksiä. Kuitenkin ne joutuvat ottamaan toiminnassaan huomioon yhteenliittymän ja jäsenyritysten yleisen edun ja välttämään kilpailua toisten jäsenten kanssa. Lisäksi yritykset maksavat osan tuloistaan yhteiseen innovaatiokassaan. Toisaalta yritykset saavat Bellesbumpromin kautta paremmilla ehdoilla rahoitusta ja tilauksia valtiolta sekä toisilta jäseniltä. Metsäalan metalliteollisuus Metsäteollisuudelle laitteistoja valmistava teollisuus pientä. Suurimpien tuotevalikoimasta metsäala käsittää vain pienen osan pääpainon ollessa muilla aloilla. Suuria toimijoita ovat Minskin traktoritehdas, Amkodor ja MAZ, jotka tuottavat varsinkin metsänkorjuukulkuneuvoja ja niiden osia. 10

11 Pienemmät metsäalan metalliyritykset Suurten tuottajien lisäksi maassa toimii joukko pienempiä metsäalan metalliyrityksiä, kuten pellettipuristinvalmistajia. Pienemmät valmistajat eivät ehkä laadultaan kovin hyviä. Toisaalta tuotantokustannukset alhaisia ja kotimaan markkinoilla oman tuotannon tukeminen kilpailuetuina. Metallituotteiden vienti Valko-Venäjälle Periaatteessa Valko-Venäjä pyrkii suosimaan omia tuottajiaan, mutta pienenä maana ei voi tuottaa kaikkea itse. Valkovenäläiset ovat myös tietoisia oman tuotantonsa laatuongelmista. Usein ulkomaiset laitteistot ovat ainoa vaihtoehto. Tästä esimerkiksi käy sellu- ja paperiteollisuuden koneet. Mutta yleensä myös monet muut. Käydessäni läpi yritysten ulkomailta tehtyjä hankintoja havaitsin: Hankintoja tehty paljon. Yritykset ilmoittavat mielellään ulkomaisesta teknologiasta. Suomalaisia ei kauheasti mukana. Esimerkiksi Saksa, Italia ja Tshekki hyvin edustettuina. 11

12 Liiketoimintaympäristö Valko-Venäjää pidetään hankalana toimintaympäristönä ainakin länsimaalaisille. Onko totta? Suorat ulkomaiset investoinnit asukasta kohden (USD) Valko- Venäjälle, Venäjälle Latviaan ja Ukrainaan Ulkomaiset investoinnit per asukas, USD Valko-Venäjä Latvia Venäjä Ukraina Venäjä tärkein investoija Vähintään kolmannes investoinneista Venäjältä. Liiketoimintakulttuuri on kuitenkin loppujen lopuksi hyvin lähellä Venäjää. Länsimaissa Valko-Venäjän huono maine suuri este investoimiselle. Venäläisiä ei niin haittaa. 12

13 Liiketoimintaympäristön heikkouksia Ongelmana viranomaisten suuri valta yhdistettynä heikkoon asiantuntemukseen ja vanhakantaisiin toimintatapoihin. Ongelmana lainsäädännön vanhanaikaisuus ja ristiriitaiset lait ja säädökset. Veroaste korkea ja verotuskäytännöt sekavia. Tullin toiminta heikkoa. Korruptio yleistä. Transparencyn listauksessa 139./180. Venäjä (146.), Ukraina (146.), Latvia (56.) Parannusta liiketoimintaympäristössä? Maailmanpankin Doing Business liiketoimintaympäristövertailussa noussut vuoden sijalta tämän vuoden sijalle 58. Edistystä on tapahtunut esimerkiksi yrityksen rekisteröimisen nopeudessa. Ongelmia vielä ulkomaankaupassa, veroissa ja lainan saannissa. Valko-Venäjän tavoitteena on, että yrityksen voisi perustaa päivässä ja muutenkin byrokratiaa pyritään vähentämään. On otettu käyttöön yhden luukun periaatetta, jossa yrityksen tulisi saada tarvitsemansa palvelut, luvat ja leimat yhdestä paikasta nykyisen eri virastojen välillä harhailun sijaan. 13

14 Valko-Venäjän vahvuuksia Tekninen osaaminen hyvää. Palkkataso kohtuullinen. Koskee myös muita kustannuksia. Valko-Venäjän, Venäjän ja Kazakstanin tulliunioni on aloittamassa. Vielä epäselvää, mitä tulee vaikuttamaan. Onnistuessaan tulliunioni saattaa olla erittäin positiivinen asia Valko-Venäjällä toimivalle tuottajalle. Alhaiset tuotantokustannukset, suuret markkinat, suhteellisen vakaat olot. Tulevaisuuden positiivisia suuntaviivoja Nyt on uusi sukupolvi astumassa kehiin. Valkovenäläiset aktiivisia ottamaan kontaktia mm. Suomeen. Yleisen länsisuuntauksen vahvistuminen Suomalaiset aktivoitumassa Valko-Venäjän suhteen. 14

15 Kiitos! 15