Tuomas Kantelinen. Balettisarja. Ballet Suite. Finnish National Opera OrcHEstra Tuomas Kantelinen

Transkriptio

1 Tuomas Kantelinen Balettisarja Ballet Suite Finnish National Opera OrcHEstra Tuomas Kantelinen

2 2

3 Tuomas Kantelinen (1969) Lumikuningatar Balettisarja The Snow Queen Ballet Suite 3

4 1. Johdanto Opening 1:27 2. Lastenhuone Children s Room 2:14 3. Kerttu ja Kai Kerttu and Kai 1:57 4. Kauppatori Market Square 5:28 5. Iltalaulu Evening Song 1:07 6. Peili Mirror 2:37 7. Herääminen Waking Up 1:03 8. Lumimyrsky Snow Storm 2:12 9. Lumivalssi Snow Waltz 1: Kaita etsimässä Searching for Kai 1: Lumihiutaleiden tanssi Dance of the Snow Flakes 7: Matka alkaa The Journey Starts 1: Ruotsalainen tanssi Swedish Dance 1: Espanjalainen tanssi Spanish Dance 1: Persialainen tanssi Persian Dance 2: Manga-tytöt Manga Girls 1: Venäläinen tanssi Russian Dance 2: Kerttu nukahtaa Kerttu Falls Asleep 1: Kehtolaulu Lullaby 3: Sauna Sauna 4: Sisäinen kauneus Inner Beauty 2: Viimeinen taistelu Final Battle 7: Pas de deux Pas de deux 7: Lasten tanssi Children s Dance 2: Sen pituinen se The End 1:54 Suomen Kansallisoopperan orkesteri Finnish National Opera Orchestra Tuomas Kantelinen, kapellimestari / conductor 69:54 4

5 Suomen Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuosi huipentui marraskuussa 2012 koko illan baletin Lumikuningatar kantaesitykseen. Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve loi uuden teoksen, joka pohjautuu Hans Christian Andersenin samannimiseen satuun. Greve sanoo: Toivon, että lapset voisivat vain sukeltaa baletin monivaiheiseen tarinaan ja vanhemmat katsoisivat esityksen jälkeen peiliin ja näkisivät itsensä kenties uudella tavalla. Lumikuningatar oli Suomen Kansallisbaletissa suurmenestys suomalainen yleisö sai vihdoinkin ikioman joulubalettinsa. Syynä ei yksinomaan ole H. C. Andersenin hieno tarina ja sen upea visuaalinen toteutus, vaan myös säveltäjä Tuomas Kantelisen musiikki. Säveltäjä on kertonut halunneensa tehdä musiikista melodista, kaunista ja helposti lähestyttävää, sillä teoksen tehtävänä on ennen kaikkea luoda iloista joulumieltä kaikenikäisille. Siinä näkyy luonnollisesti koko perheen joulubalettien perinne Pähkinänsärkijän hengessä muun muassa lyhyissä tansseissa, jotka kuvastavat kansallisuuksia eri maissa. Oli huippuhauskaa tehdä pieniä pastisseja, jotka vastaavat ihmisten mielikuvaa kunkin maan musiikkityylistä. Elokuvasäveltäjänä mainetta luonut Tuomas Kantelinen (s. 1969) on omimmillaan saadessaan kameleonttimaisesti liikkua useissa tyylilajeissa, vaihtaa musiikkipalettinsa värejä ja vedota aidosti kuulijan tunteisiin. Lumikuningattaren ajattomana pysyvään tarinaan säveltäjä on punonut musiikillisen kudoksen, joka on yhtä aikaa nostalginen ja nykypäivään kytkeytyvä. Tanskalaisen kirjailijan ja runoilijan H. C. Andersenin ( ) Lumikuningatar-satu julkaistiin vuonna 1845, parikymmentä vuotta hänen ensimmäisten näytelmiensä ja satujensa sekä kymmenen vuotta ensimmäisen romaaninsa ilmestymisestä. Andersen menestyi 1840-luvulla eri puolilla Eurooppaa nimenomaan romaani- ja näytelmäkirjailijana hänen satukokoelmansa eivät ilmestyessään saavuttaneet suurtakaan suosiota, eikä Andersen itse arvostanut näitä lumoavia tarinoitaan. Viimeiset sadut julkaistiin vuonna Nykyisin Andersenin sadut ovat osa eurooppalaista kulttuuriperintöä ja niitä on käännetty yli sadalle kielelle. Kirjailija ei ilahtunut siitä, jos hänen satujaan pidettiin pelkästään lastensatuina, sillä ne ovat monitasoisia: niillä on kasvonsa niin lapsille kuin aikuisille. Andersenin saduille ovat luonteenomaista oikeudentunto ja kristillinen kasvatus, mutta myös mytologiset ulottuvuudet. Niiden monikerroksisuutta 5

6 on hyödynnetty taitavasti elokuva- ja viihdeteollisuudessa: monista satumukaelmista on alkuperäisen kirjoittajan nimi jo haihtunut näkymättömiin, mikä kertoo tarinoiden ajattomasta voimasta ja koskettavuudesta. Kenneth Greve on sijoittanut teoksen sadan vuoden takaiseen Suomeen. Baletin keskiössä seikkailee kaksi helsinkiläislasta, jotka elävät tutussa nostalgisessa maisemassa. Jännittävä tarina kuljettaa päähenkilöitä eri maiden kautta Lappiin. Lumikuningatar on minun kunnianosoitukseni suomalaiselle kulttuurille ja elämänmuodolle, tanskalainen Greve kertoo. Tarinan suomalaisuus toteutuu pukusuunnittelija Erika Turusen ja valaistussuunnittelija Mikki Kuntun visualisoinnissa; työpari on yhdessä luonut myös lavastuksen. Naamioinnin on suunnitellut Pekka Helynen. Erika Turunen on luonnehtinut visuaalista toteutusta seuraavasti: Tarinassa on kolme erilaista maailmaa. Ensimmäinen on realistisin: tyylitelty Helsinki 1900-luvun alussa Kauppatoreineen ja juuri paljastettuine Havis Amandan patsaineen. Seuraava maailma on Lapissa asuvat satuhahmot, kansanperinteeseen ja jopa Kalevalaan nojautuvat taruolennot, hyväntahtoiset maahiskansat ja heidän talvinen maailmansa. Kolmas maailma on jäätävän Lumikuningattaren, noitien ja lumihiutaleiden maailma, joka estetiikaltaan poikkeaa ystävällisestä sadusta tai tyylitellystä Helsinki-realismista. 6

7 Tuomas Kantelinen Tuomas Kantelinen on säveltänyt musiikkia 1990-luvun puolivälistä saakka yli 30 elokuvaan, joukossa mm. Antti Jokisen Puhdistus, Klaus Härön Äideistä parhain, Renny Harlinin Mindhunters ja Sergei Bodrovin Mongol. Elokuvasävellyksistään Kantelinen on palkittu useilla suomalaisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla, mm. Jussi-palkinnolla elokuvista Lunastus (1997) ja Rukajärven tie (1999). Elokuvien lisäksi Tuomas Kantelinen on tehnyt musiikkia useisiin tv-sarjoihin sekä mainoselokuviin. Hän on säveltänyt vuonna 2000 Olympiastadionilla esitetyn oopperan Paavo Suuri, joka esitettiin ympäri Eurooppaa Arte TV -kanavan välityksellä. Lisäksi hän on säveltänyt piano- ja kitarakonsertot sekä musiikkia kuoroille, sinfonia- ja kamariorkestereille. Kenneth Greve Kenneth Greve on opiskellut balettia Tanskan Kuninkaallisen teatterin balettikoulussa ja Yhdysvalloissa School of American Ballet -koulussa. Hän on työskennellyt tanssijana mm. New York City Ballet ssa, American Ballet Theatressa ja Pariisin oopperan baletissa, jossa hän on saanut tähtitanssijan arvonimen sekä Stuttgartin baletissa ja Wienin valtionoopperan baletissa. Kenneth Greve oli Tanskan Kuninkaallisen baletin ensitanssija vuosina Hän on tanssinut päärooleissa useissa baleteissa kuten mm. Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen, Romeo ja Julia, Giselle, Pähkinänsärkijä ja La Sylphide. Greven merkittävimmät omat koreografiat ovat Pähkinänsärkijä Tanskan Kuninkaalliselle baletille 2007, Joutsenlampi Prahan Kansallisbaletille 2009 ja Scheherazade Suomen Kansallisbaletille Greven Joutsenlampi on ollut myös Suomen Kansallisbaletin ohjelmistossa vuodesta Lisäksi hän on luonut muita omia koreografioita American Ballet Theatren ja Stuttgartin baletin workshop-iltoihin sekä Tanskan Kuninkaalliselle baletille. Vuosina Greve työskenteli opettajana ja harjoittajana Tanskan Kuninkaallisessa baletissa ja vieraili opettajana useissa kansainvälisissä balettiryhmissä. Greve työskenteli vuosina myös Tanskan Kuninkaallisen baletin balettimestarina. Hän on toiminut Suomen Kansallisbaletin taiteellisena johtajana vuodesta

8 Suomen Kansallisbaletti Suomen Kansallisooppera on korkean kansainvälisen tason ooppera- ja balettitalo. Kansallisooppera on maan ainoa ammatillinen oopperatalo, ja sen osana toimiva Suomen Kansallisbaletti on maan ainoa ammatillinen balettiryhmä. Kansallisoopperan pääjohtajana toimii Päivi Kärkkäinen, baletin taiteellisena johtajana Kenneth Greve. Suomen Kansallisooppera on perustettu 1911 ja baletti sen yhteydessä on ollut vuodesta Suomen Kansallisbaletin ohjelmisto käsittää niin merkittäviä balettiklassikoita kuin suomalaisten ja ulkomaisten nykykoreografien teoksiakin. Kansallisbaletissa nähdään teoksia merkittäviltä suomalaisilta koreografeilta kuten Tero Saariselta, Jorma Elolta ja Jorma Uotiselta. Viime vuosien kansainvälisiä koreografinimiä ovat olleet mm. Jiří Kylián, John Neumeier, William Forsythe, Wayne Eagling, Toer van Schayk, David Dawson, Alexei Ratmansky, Ohad Naharin, Cathy Marston, Mats Ek, Terence Kohler ja Patrice Bart. Kansallisbaletin näytäntövuosi ulottuu elokuulta kesäkuulle. Kauden aikana ohjelmistossa on lukuisia eri klassisia balettituotantoja sekä nykytanssiteoksia. Kansallisbaletissa on tanssijoita 77 ja tanssijaharjoittelijoita 10. Joukko on kansainvälinen, sillä tanssijat edustavat 21 eri kansallisuutta. Kansallisoopperan yhteydessä toimii myös balettioppilaitos. Noin 170 oppilaasta ammatillisessa koulutuksessa opiskelee n

9 Tuomas Kantelinen 9

10 10

11 TThe 90th anniversary year of the Finnish National Ballet culminated in the world premiere of the full-length ballet The Snow Queen in November This new work was created by Kenneth Greve, Artistic Director of the FNB, based on the story by Hans Christian Andersen. Greve says: I would like children to be able to immerse themselves in the many-layered story of the ballet and parents to be able to see themselves in the mirror differently after seeing the performance. With The Snow Queen, the Finnish National Ballet scored a hit finally, a Finnish Christmas ballet for a Finnish audience! This success was due not only to Andersen s wonderful story and its brilliant staging but also to the music of composer Tuomas Kantelinen. He says he wanted to write music that is melodic, beautiful and accessible, as its principal function is to put viewers of all ages into a cheerful Christmas mood. It is a deliberate nod towards the tradition of Christmas ballets for the whole family, such as Nutcracker. I had a great deal of fun creating character dance pastiches that illustrate the conceptions that people have of the musical styles of various countries. Tuomas Kantelinen (b. 1969), well known as a film composer, is at his best when shifting chameleon-like between musical styles and colours and writing music that elicits a genuine emotional response. For this timeless tale, he created a musical score that is at once nostalgic and contemporary. Written by Danish author and poet H.C. Andersen ( ), The Snow Queen was first published in 1845, two decades after his first plays and stories, and ten years after his first novel. It was specifically as a novelist and playwright that Andersen gained fame all over Europe in the 1840s his fairy tales were not a huge success in his lifetime, and even Andersen himself did not hold these fascinating stories in particularly high esteem. His final stories were published in Today, Andersen s fairy tales rank among the most valued treasures in the European cultural heritage, and they have been translated into more than 100 languages. Andersen was not happy with people thinking that his fairy tales were just for children, as they contain multiple levels: they are meaningful for both children and adults. Andersen s stories demonstrate a sense of justice and a Christian upbringing, but they have their mythological dimensions too. Their many facets have been used to good effect in films and in the entertainment industry; indeed, many adaptations have taken on a life of their own, leaving the original author s name behind. This if anything is testimony to how timelessly powerful and touching the stories are. 11

12 12

13 Greve set the action in Finland a century ago. The central characters of the ballet are Kerttu and Kai, children whom we first see in a familiar environment in their home city of Helsinki. The exciting narrative takes them through a variety of foreign lands and eventually to Lapland. The Snow Queen is my tribute to Finnish culture and the Finnish way of life, says Greve, who is himself from Denmark. The Finnish flavour of the production is apparent in the staging by costume designer Erika Turunen and lighting designer Mikki Kunttu; they also designed the sets for the production. The makeup is by Pekka Helynen. Erika Turunen describes the staging thus: There are three different worlds in the story. The first is the most realistic: we see a stylised version of early 20th-century Helsinki, the Market Square with the newly unveiled statue of Havis Amanda. The second world is that of the fairy-tale creatures living in Lapland, the mythical beings from folklore and the Kalevala, the benign gnomes and their wintry world. The third world, then, is the chilling realm of the Snow Queen and her minions, a world of witches and snowflakes that is dramatically different from the comfortable fairy-tale setting or the familiar surroundings of Helsinki. 13

14 14

15 Tuomas Kantelinen Tuomas Kantelinen has written the music for more than 30 films since the mid-1990s, including Puhdistus (Purge, directed by Antti Jokinen), Äideistä parhain (Mother of Mine, Klaus Härö), Mindhunters (Renny Harlin) and Mongol (Serge Bodrov). Kantelinen has received several awards at home and abroad for his film scores, including the Finnish Jussi Award for Lunastus (The Redemption, 1997) and Rukajärven tie (Ambush, 1999). In addition to his film scores, Tuomas Kantelinen has written music for TV series and ads. His opera Paavo Suuri (Paavo the Great) was performed at the Olympic Stadium in Helsinki in 2000 and broadcast around Europe on the Arte TV channel. He has also written a Piano Concerto, a Guitar Concerto and works for choir, symphony orchestra and chamber orchestra. Kenneth Greve Kenneth Greve studied ballet at the Ballet School of the Royal Danish Theatre and at the School of American Ballet in the USA. He has been a dancer with the New York City Ballet, the American Ballet Theatre, the Paris Opera Ballet (where he was awarded the distinction of étoile), the Stuttgart Ballet and the Vienna State Opera Ballet. Kenneth Greve was Principal Dancer with the Royal Danish Ballet from 1992 to He appeared in leading roles in numerous ballets, including Swan Lake, Sleeping Beauty, Romeo and Juliet, Giselle, Nutcracker and La sylphide. He has choreographed a number of productions, most significantly Nutcracker for the Royal Danish Ballet in 2007, Swan Lake for the Prague National Ballet in 2009 and Scheherazade for the Finnish National Ballet in His Swan Lake has also been in the repertoire of the Finnish National Ballet since He has also created choreographies for workshops at the American Ballet Theater and the Stuttgart Ballet, and for the Royal Danish Ballet. Between 1998 and 2008, Kenneth Greve was an instructor and coach with the Royal Danish Ballet and visited several ballet companies in other countries as a guest instructor. He was Ballet Master of the Royal Danish Ballet from 2006 to 2008, and he has been Artistic Director of the Finnish National Ballet since

16 Kenneth Greve 16

17 Finnish National Ballet The Finnish National Opera is an opera and ballet company of high international calibre. The FNO is the only professional opera company in Finland, and the Finnish National Ballet is similarly the only professional ballet company. The General Director of the FNO is Päivi Kärkkäinen, and the Artistic Director of the FNB is Kenneth Greve. The FNO was founded in 1911, and a ballet company was set up within the FNO in The repertoire of the FNB extends from classical ballets to works by Finnish and foreign contemporary choreographers. The FNB regularly performs new works by significant Finnish choreographers such as Tero Saarinen, Jorma Elo and Jorma Uotinen and also works with leading international choreographers; in recent years, visiting choreographers have included Jiří Kylián, John Neumeier, William Forsythe, Wayne Eagling, Toer van Schayk, David Dawson, Alexei Ratmansky, Ohad Naharin, Cathy Marston, Mats Ek, Terence Kohler and Patrice Bart. The performing season of the FNB extends from August to June and features several classical ballets and contemporary dance works. The FNB has 77 members and 10 trainee dancers and is an exceptionally international group with 21 different nationalities. The FNO also operates a Ballet School with about 170 students, some 30 of whom are training to become professional dancers. 17

18 Tuomas Kantelinen: Lumikuningatar Kaksinäytöksinen baletti The Snow Queen Ballet in Two Acts World premiere at the Finnish National Ballet Dramatised by Kenneth Greve and Pirjo Toikka after the fairy tale by H.C. Andersen Choreography: Kenneth Greve Sets: Erika Turunen, Mikki Kunttu Costumes: Erika Turunen Lighting design: Mikki Kunttu Make-up design: Pekka Helynen Dramaturgical advisor: Raija-Sinikka Rantala Projections: Jan Yrlund, Mikko Linnavuori Recorded at the Finnish National Opera, autumn 2012 Recording engineers: Petri Peltovako, Lari Angervo, Geoff Foster Editing: Petri Peltovako, Lari Angervo, Geoff Foster, Asia Popowich Producing, mixing and mastering: Geoff Foster Assistant conductor: Alexander Dmitriyev Executive producer: Reijo Kiilunen 2013 Ondine Oy, Helsinki 2013 Ondine Oy, Helsinki Photos: Sakari Viika, Jouni Harala (Tuomas Kantelinen), Heikki Tuuli (Kenneth Greve) Front cover collage: Ville Akseli Juurikkala, Tom Röllich The Snow Queen logo: Ulla Sainio Design: Armand Alcazar 18

19 19 ODE

20 Tuomas Kantelinen (1969) Balettisarja Ballet Suite Finnish National Opera OrcHEstra Tuomas Kantelinen, conductor World premiere at the Finnish National Ballet Choreography by Kenneth Greve [69:54] English notes enclosed & 2013 Ondine Oy, Helsinki Manufactured in Germany. Unauthorised copying, hiring, lending, public performance and broadcasting of this recording is prohibited ODE