Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 796/2006 vp Keuhkojen homeuutealtistuskokeiden vakavat terveyshaitat Eduskunnan puhemiehelle Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien ammattitautien toteamiseksi tehtävät perusteettomat tutkimusmenetelmät aiheuttavat korvaamattomia haittoja kosteusvauriorakennuksissa sairastuneille. Työterveyslaitoksen (TTL) altistuskokeissa käytetään "Aspergillus fumigatus" -homeuutetta, jonka tiedetään aiheuttavan allergista alveoliittia. Allerginen alveoliitti tunnetaan myös nimellä homepölykeuhko. Kyseessä on keuhkokudoksen allerginen sairaus, johon liittyy yleisoireita ja joskus oireita keuhkojen ulkopuolisissa elimissä. Sairauden syynä ovat erilaiset biologiset hienojakoiset pölyt, jotka pääsevät keuhkorakkuloihin asti. Yleisimmin tautia aiheuttavat kosteusvauriomikrobit, kuten homesienten ja aktinomykeettien itiöt tai muut elimistölle vieraat proteiinipölyt. Sairastumiseen tarvitaan yleensä voimakas, usein toistuva tai jatkuva altistuminen biologisille pölyille, joten alveoliitti on usein työperäinen sairaus. Joukko kansanedustajia teki valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen TTL:n suorittamista vaarallisista altistuskokeista (KK 719/2004 vp) kysyen, mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ihmisten terveyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homeuutealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi. Vastauksen kysymykseen antanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä totesi: "Homepölykeuhkoa (allergista alveoliittia, "farmarin keuhkoa") epäiltäessä spesifistä altistuskoetta ei suoriteta. Tämä johtuu siitä, että allergisen alveoliitin reaktiot saattavat pahimmassa tapauksessa olla palautumattomia, kun taas astman reaktiot ovat palautuvia. Allergisen alveoliitin diagnoosilla on kansainvälisesti laajalti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta." Hyssälän vastaus on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että TTL edelleen tekee näitä erittäin riskialttiita kokeita kosteusvauriomikrobeista sairastuneille huolimatta siitä, että potilas oireilisi homepölykeuhkosairauteen liittyvin oirein. Suomi on tiettävästi ainoa valtio maailmassa, joka altistaa lähes kaikki kosteusvauriomikrobeista sairastuneet työntekijät homeuutetesteillä vedoten esimerkiksi vakuutusjuridiikkaan. Homealtistamisen haitallisista vaikutuksista on myös tieteellistä näyttöä. Vuonna 2003 Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan altistuskokeen vaikutukset olivat erittäin huonoja ja pysyviä hiirten keuhkoissa, jotka muistuttavat rakenteeltaan varsin pitkälti ihmisen keuhkoja. Juha Jussilan väitöstutkimuksessa selvitettiin kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta eristetyn kahden bakteerin ja kahden homeen kykyä aiheuttaa haittavaikutuksia annostelemalla mikrobisoluja tai niiden itiöitä suoraan hiiren hengitysteihin. Tuloksista ilmeni, että mikrobit aiheuttivat tulehdusmuutoksia koe-eläinten keuhkoissa ja imusolmukkeissa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi pernasoluihin kohdistuvia haittoja, jotka Versio 2.0

2 saattavat haitata immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa ja altistaa siten esimerkiksi infektioille. Jussilan mukaan tulokset vahvistavat kokeellisissa soluviljelytutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joissa kosteusvauriorakennusten mikrobien on havaittu aiheuttavan tulehdusvasteita immunologisen puolustusjärjestelmän soluille. Ne tukevat niin ikään kliinisiä havaintoja, joiden mukaan kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla on tavallista runsaammin tulehdusperäisiä hengitystieoireita. Tässä valossa on pöyristyttävää, että altistuksia tehdään yhä väärin perustein. On aiheellista toistaa kansanedustajien pari vuotta sitten esittämä kysymys: eikö Suomessa osata diagnosoida esimerkiksi keuhkorakkuloiden tulehdusta, alveoliittia muutoin kuin altistamalla potilas vaarallisia seurauksia aiheuttavilla uutteilla? Onko myöskään perusteltua, että mikäli kosteusvauriomikrobeista sairastunut ja alveoliittiin sopivin oirein oireileva ei perustelluin syin halua mennä vakuutusyhtiöiden edellyttämään altistuskokeeseen, jää Suomessa ilman ammattitautidiagnoosia? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden terveyttä vaarantavat väärin perustein tehdyt homeuutealtistuskokeet lopetetaan Työterveyslaitoksella välittömästi, ja miten hallitus aikoo ohjeistaa Työterveyslaitosta, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneille saadaan astman sijasta tautidiagnoosi, joka mitä ilmeisimmin on vakavimman sairauden omaavan kohdalla allerginen alveoliitti eli yliherkkyyskeuhkokuume? Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2006 Petri Neittaanmäki /kesk Lasse Hautala /kesk Timo Soini /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 796/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 796/2006 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden terveyttä vaarantavat väärin perustein tehdyt homeuutealtistuskokeet lopetetaan Työterveyslaitoksella välittömästi, ja miten hallitus aikoo ohjeistaa Työterveyslaitosta, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneille saadaan astman sijasta tautidiagnoosi, joka mitä ilmeisimmin on vakavimman sairauden omaavan kohdalla allerginen alveoliitti eli yliherkkyyskeuhkokuume? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakennukset ovat Suomessa yleinen ongelma. Kosteusvaurion yhteydessä voidaan altistua kymmenille eri mikrobeille sekä kosteuden vaikutuksesta rakenteista vapautuville kemikaaleille. Näistä altisteista aiheutuva oireilu on yleistä, mutta spesifit sairaudet ovat harvinaisia. Kosteusvauriomikrobien tiedetään aiheuttavan ammattitautina astmaa, allergista nuhaa, allergista alveoliittia (homepölykeuhko) ja orgaanisen pölyn aiheuttamaa toksista oireyhtymää (organic dust toxic syndrome, ODTS). Astma on näistä yleisin kosteusvauriomikrobien aiheuttama sairaus. Allerginen alveoliitti on hyvin harvinainen homealtistuksen aiheuttama sairaus. Em. sairauksien diagnostiset menetelmät ovat valitettavasti puutteellisia. Allergiatestejä on vain muutamia ja altistusuutteita vain yksi. Ongelman haasteellisuudesta johtuen homesairauksien diagnoosista ja hoidosta on julkaistu kansallinen suositus, ns. Majvik-suositus, joka on hiljattain uusittu ja julkaistaan pian. Koska hometaloissa altistutaan monille mikrobeille ja syntyviä sairauksia on useita erilaisia, näiden ammattitautitapausten diagnosoinnissa ja korvauskäytännössä on ollut vaikeuksia. Yksi ongelma on, että vakuutusyhtiöt edellyttävät spesifejä altistustestejä, vaikka niiden luotettavuudessa on puutteita. Niiden suorittamatta jättäminen kuitenkin johtaisi ammattitaudin hylkäämiseen. Spesifistä keuhkoputkialtistustestiä on tähän asti pidetty varmimpana tapana todeta ammattiastma. Sitä käytetään edelleen astman diagnostiikassa, mutta uudessa Majvik II -suosituksessa ehdotetaan uudenlaista diagnoosikäytäntöä, joka tulevaisuudessa vähentänee huomattavasti altistuskokeiden tarvetta. Syynä ei kuitenkaan ole se, että altistuskoe vaarantaisi potilaitten terveyttä, vaan se, että työpaikalla tapahtuva hengitysarvojen pitkäaikaisseuranta kuvastaa paljon paremmin kokonaisaltistumista ja potilaan sairautta. Näkemyksemme mukaan Työterveyslaitos ei ole altistanut potilaita kosteusvauriomikrobiuutteille väärin perustein eikä sairastuneiden terveyttää vaarantaen. Altistustestejä tehdään vain homeesta valmistetulla uutteella. Altistuksessa ei käytetä kokonaisia homeitiöitä, joka voisi aiheuttaa vaaraa alveoliittipotilaalle. Lisäksi potilaan tila tutkitaan huolellisesti ennen altistusta ja hänelle selvitetään asiaan liittyvät riskit. Erilaisia altistustestejä tehdään lähes 800 vuodessa, eikä potilaan terveyttä vaarantavia komplikaatioita ole esiintynyt. Kun ennestään homeelle herkisty- 3

4 Ministerin vastaus nyt henkilö kokeen yhteydessä saa astmareaktion, se hoidetaan lisäämällä astmalääkitystä joiksikin päiviksi. Terve, uutteelle herkistymätön henkilö ei kokeessa herkisty eikä sairastu. Altistustestit ovat siinä mielessä turvallisia, että altistustilanne on kontrolloitu, antigeenimäärä, joka potilas hengittää, on säädetty pieneksi, ja koulutettu henkilökunta on tottunut hoitamaan mahdollisia reaktioita. Alveoliittia epäiltäessä ei altistuskokeita suoriteta. Allergisessa alveoliitissa on kansainvälisesti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta. Muutamissa tapauksissa Työterveyslaitoksen astmatutkimusten altistustestit ovat yllättäen paljastaneet alveoliitin, mutta kaikki reaktiot ovat olleet lieväasteisia eivätkä altistuskokeet ole haitanneet asianomaisten terveyttä. Nämäkin tapaukset ovat tutkittavien kannalta olleet hyödyllisiä, koska diagnoosin asettaminen on mahdollistanut oikean hoidon ja kuntoutuksen. Astma ja alveoliitti voivat esiintyä myös samalla potilaalla. Spesifinen altistuskoe alveoliittia epäiltäessä tulee kuitenkin kyseeseen ainoastaan, jos diagnoosiin ei päästä ilman altistusta ja altistetta ei ennestään pidetä allergisen alveoliitin aiheuttajana. Allergisen alveoliitin oireet, kliiniset löydökset ja keuhkojen toimintakokeiden tulokset ovat täysin erilaisia kuin astman aiheuttamat. Eduskuntakyselyssä mainittuja hiirikokeita ei voida verrata diagnostisiin altistuskokeisiin. Kyseessä on suuri annos puhdistamattomilla uutteilla tai kokonaisilla itiöillä, joiden vaikutukset voivat olla toksisia. Laboratoriokokeita on tehty esim. myrkyllisimpiin kuuluvalla Stachybotrys chartarum-homeella. Toistuvat kosteusvaurioiden terveysongelmien selvittämiseen liittyvät kyselyt ovat osoitus siitä, että tarvitaan avoin keskustelu ja yhteiskunnallinen sopimus siitä, mikä on riittävä näyttö ammattitaudin osoittamiseksi tapauksissa, joissa diagnoosin tekeminen on vaikeaa eikä spesifejä testejä ole käytettävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) aloitteesta STM:n työterveyshuollon neuvottelukuntaan on perustettu ammattitautijaosto, jossa on edustettuna STM, Työterveyslaitos, Suomen Vakuutusyhdistysten Keskusliitto ja muita tahoja. Jaostossa voidaan käsitellä ammattitauteihin liittyviä kysymyksiä ja sopia pelisäännöistä. Myös kosteusvaurion aiheuttamia ammattitauteja tullaan käsittelemään tässä jaoksessa. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar KK 796/2006 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 796/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Neittaanmäki /cent m.fl.: Vad har regeringen för avsikt att göra för att Arbetshälsoinstitutet omedelbart skall stoppa provokationstesten med mögelextrakt eftersom de är en hälsorisk för personer som blivit sjuka av mikrober vid fuktskador och görs på oriktiga grunder, och vilka anvisningar tänker regeringen ge Arbetshälsoinstitutet för att de som blivit sjuka av mikrober på grund av fuktskador i stället för diagnosen astma skall få en sjukdomsdiagnos som av allt att döma hos de allvarligast drabbade är allergisk alveolit (hypersensitivitetspneumonit)? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Fukt- och mikrobskadade hus är ett vanligt problem i Finland. Vid fuktskador kan man exponeras dels för ett tiotal mikrober, dels för kemikalier som frisätts i konstruktionerna på grund av fukten. Det är vanligt att de som exponeras får symptom, men specifika sjukdomar är ovanliga. Det är känt att mikrober vid fuktskador kan medföra yrkessjukdomar som astma, allergisk snuva, allergisk alveolit (s.k. tröskdammslunga) och ett toxiskt syndrom på grund av inandning av organiskt damm (organic dust toxic syndrome, ODTS). Astma är vanligast bland dessa sjukdomar till följd av mikrober vid fuktskador. Allergisk alveolit är en mycket ovanlig sjukdom vid mögelexponering. Tyvärr är metoderna för att diagnostisera dessa sjukdomar bristfälliga. Det finns bara ett fåtal allergitester och bara ett extrakt för provokationstest. På grund av de stora problemen har det utarbetats en nationell rekommendation, den s.k. Majvik-rekommendationen, för diagnos och behandling av mögelsjukdomar. Rekommendationen har nyligen setts över och kommer snart att publiceras. Det har förekommit en del svårigheter med diagnosen av sjukdomarna och de anknytande ersättningarna eftersom man kan exponeras för ett flertal mikrober i mögelhus och drabbas av flera olika sjukdomar. Ett problem är att försäkringsbolagen kräver specifika provokationstest trots att det finns brister i tillförlitligheten. Men om testerna inte görs klassificeras sjukdomen inte som yrkessjukdom. Specifik bronkial provokation har ansetts vara det säkraste sättet att diagnostisera yrkesrelaterad astma. Testet tilllämpas fortfarande vid diagnostisering av astma, men i den nya rekommendationen Majvik II föreslås nya diagnosmetoder som i framtiden kommer att minska behovet av provokationstest avsevärt. Orsaken är dock inte att provokationstest skulle vara en hälsorisk för patienterna utan beror på att långtidsuppföljning av andningsvärdena på arbetsplatsen ger en bättre bild av den totala exponeringen och patientens sjukdom. Enligt vårt sätt att se har Arbetshälsoinstitutet inte utsatt patienter för fuktskaderelaterade mikrober på felaktiga grunder och inte heller utsatt de sjuka för hälsorisker. Provokationstest görs bara med extrakt från mögel. Vid testen används inte hela mögelsporer eftersom de kan utsätta patienter med alveolit för risker. Dessutom undersöks patientens tillstånd grundligt före provoka- 5

6 Ministerns svar tionstestet och patienten informeras om riskerna. Det görs nästan 800 olika provokationstest om året utan att det har förekommit komplikationer som är en hälsorisk för patienten. När en person som är överkänslig för mögel får en astmareaktion i samband med testet behandlas reaktionen med en ökad dos av astmaläkemedel under några dagar. En frisk person som inte är överkänslig för extraktet blir varken överkänslig eller sjuk av testet. Provokationstest är säkra i det hänseendet att de utförs under kontrollerade förhållanden, att den koncentration antigener som patienten andas in är reglerad och liten och att personalen är utbildad och van att ta hand om eventuella allergiska reaktioner. Vid misstanke om alveolit görs inga provokationstest. Vid allergisk alveolit finns det internationellt godkända kriterier som inte kräver provokationstest. I några överraskande fall har provokationstest vid undersökningar av astma på Arbetshälsoinstitutet avslöjat alveolit, men alla reaktioner har varit milda och provokationstesten har inte skadat personernas hälsa. Också dessa fall har varit till nytta för de som undersökts eftersom diagnosen har möjliggjort rätt behandling och rehabilitering. En och samma patient kan ha både astma och alveolit. Specifika provokationstest vid misstänkt alveolit görs emellertid bara om diagnosen inte kan ställas utan provokation och allergenet inte tidigare har ansetts vara orsaken till alveolit. Symptomen på allergisk alveolit, de kliniska fynden och resultaten av lungfunktionstesten är helt andra än vid astma. De försök med möss som nämns i spörsmålet är inte jämförbara med diagnostiska provokationstest. Försöken gäller stora koncentrationer av orenat extrakt eller hela sporer som kan ha toxiska effekter. Laboratorietest har gjorts med till exempel Stachybotrys chartarum som är en giftig mögelart. De återkommande förfrågningarna om hälsoproblem i samband med fuktskador visar att det behövs en öppen diskussion och ett samhällskontrakt kring vad som är adekvata bevis på yrkessjukdom i fall då det är svårt att ställa diagnos och det inte finns några specifika test. På initiativ av social- och hälsovårdsministeriet (SHM) har ministeriets delegation för företagshälsovård inrättat en sektion för yrkessjukdomar. I delegationen är ministeriet, Arbetshälsoinstitutet, Finska Försäkringsbolagens Centralförbund och andra aktörer representerade. Sektionen kan behandla frågor kring yrkessjukdomar och komma överens om spelreglerna. Den kommer också att behandla yrkessjukdomar som beror på fuktskador. Helsingfors den 27 oktober 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6