Vuosikertomus. Nuorten Keskus 2009

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 Nuorten Keskus 2009

2 Sisällysluettelo 1. Toiminta vuonna Nuoren uskon vahvistaminen... 4 Kirkon nuoret toivot: Nuorten vaaliryhmä Nuoren kasvun tukeminen Nuorisotyö ottaa notkeasti käyttöön uutta Nuoren osallisuuden tukeminen VUOROVAIKUTUSTAITOJA PITÄÄ HARJOITELLA JA TUTKIA Viestintä Leirikeskus Pöyhölä Yhteydet Hallinto Talous JÄSENET Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere. Valokuvat: Jenni Hakkarainen (s. 7), Nani Härkönen (s. 10, 20, 29, 35), Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (s. 1,13, 21, 31, 68), Eija Kallinen (s. 45), Nuorten Keskuksen arkisto. (s. 5) Terttu-Liisa Tokola (s. 17) 2 Nuorten Keskus 2009

3 1. Toiminta vuonna 2009 Nuorten Keskuksen toimintaa linjasi Nuori kuuluu nuoret kuuluvat toimintastrategia Strategian mukaisesti järjestön työ vahvistaa nuorta uskossa, tukee hänen kasvuaan tasapainoiseksi ihmiseksi ja innostaa nuorta osallistumaan itsenäiseen toimintaan sekä seurakunnassa että ympäröivässä yhteiskunnassa. Nuorten Keskus on toiminnassaan sitoutunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen. Nuorten Keskus on nuorisojärjestö, joka toiminnallaan palvelee vuotiaita seurakuntien ja yhdistysten jäseniä. Järjestön toiminta kohdistuu nuoriin sekä suoraan että välillisesti vanhempien, seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten, koulujen henkilöstön ja muiden nuorten parissa toimivien kautta. Nuorten Keskus palvelee jäsenistöään alueellisesti ja valtakunnallisesti kattavasti. Nuorten Keskuksen toimintaa ohjasi toimintastrategian 2010 mukaiset painopisteet. Vahvimmin järjestön toimintaa värittivät erilaiset nuorten osallisuuden tukemiseen tähdänneet toimet. Vuoden alussa käynnistyi kaksivuotinen Seurakuntavaalit 2010 Ensimmäinen kerta hanke. Hanke aktivoi nuoria seurakuntavaaleissa 2010, jolloin 16-vuotiaiden äänioikeus toteutuu ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti. Hankkeen kautta pyritään nuorten osallisuuden vahvistamiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen kirkossa sekä siihen, että seurakuntien toiminta ja hallinto vastaisivat nykyistä paremmin nuorempien ikäluokkien tarpeita. Toimintavuoden aikana eteni myös Ekonisti luontoriippuvainen menetelmän tunnetuksi tekeminen seurakunnissa. Ekonisti edistää nuorten ympäristötietoisuutta ja osallisuutta. NAVI-ryhmä jatkoi vilkasta toimintaansa nuorten aikuisten toiminnan kehittämiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. MONESA, jossa Nuorten Keskus oli mukana yhteistyöjärjestönä, edisti nuorten monikulttuurista osallisuutta seurakuntien lapsi- ja nuorisotyössä. Diakoniakasvatuksella etsittiin yhteyttä yli sukupolvien. Nuorten osallisuuden tukemisesta voi hyvällä syyllä sanoa tulleen kuluneen vuosikymmenen aikana järjestön yksi keskeisimpiä toimintatapoja. Nuorten osallisuuden tukemisen rinnalla järjestön toimintaan vaikuttivat seurakuntien kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittäminen ja nuorisodiakonian edistäminen. Edellisen vuoden aikana päättyneen kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittämishankkeen menetelmiä ja materiaaleja saatettiin seurakuntien käyttöön. Nuorisodiakonia eteni myös vuoden 2008 lopussa päättyneen hankkeen tuottamin menetelmin ja materiaalein seurakunnissa. Toimintavuoden aikana hallitus hyväksyi järjestölle uuden, vuoteen 2015 ulottuvan toimintastrategian. Toiminnan visio on: NUORI KUULUU NUORET KUULU- VAT, Nuori tulee kuulluksi, tahtoo kuulua kirkkoon ja vaikuttaa sen elämään. Toiminnan painopisteiksi nousevat tulevina vuosina: Nuorten kristillisen identiteetin vahvistaminen, Nuorten ääni kuuluu kirkossa ja yhteiskunnassa, Vapaaehtoistyön kehittäminen seurakuntien nuorisotyössä, Monikulttuurisen nuorisotyön taitojen kehittäminen sekä Nuorisodiakonian kehittäminen. Aiemman toimintastrategian tavoin painopisteet tulevat näkymään järjestön toiminnassa keskenään erilaisella rytmityksellä. Toimintastrategian 2015 mukainen toiminta alkoi konkretisoitua suunniteltaessa vuoden 2010 toimintaa sekä laadittaessa alustavaa toimintasuunnitelmaa vuosille Nuorten Keskus

4 1.1. Nuoren uskon vahvistaminen Kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittäminen Pyhä painopistetyöskentely Luterilaisen kirkon yhteinen painopiste toteutetaan vuosien ajan teemalla Pyhä. Painopiste on osa Meidän kirkko -strategian toteuttamista. Painopisteellä halutaan rohkaista pyhän kokemiseen ja elämiseen, kirkastaa kirkon sanomaa ja vahvistaa vastuullista elämäntapaa. Pyhä-painopiste rohkaisee etsimään ja lähestymään pyhää, vahvistaa kristillistä uskoa ja elämäntapaa sekä edistää luomakunnan hyvinvointia. Painopisteen kolme, edellä mainituista tavoitteista nousevaa teemaa ovat: Jumala, pyhä aika ja luomakunta Nuorten Keskus liittyy painopistetyöskentelyyn alkuvaiheessa vahvimmin luomakunnan hyvinvoinnin edistämisen kautta. Toiminta kanavoituu Ekonisti hankkeen kautta. Hankkeesta enemmän sivulla 24. Voimauttava valokuvaus Sosiaalikasvattaja ja valokuvaaja Miina Savolaisen kehittämä voimauttava valokuva -menetelmä on kokoontuvan nuorisotyön hankkeen myötä ollut Nuorten Keskuksen koulutustarjonnassa. Menetelmän avulla nuoret pystyvät työstämään omaa identiteettiään ja vahvistamaan itsetuntemustaan. Menetelmä sopii hyvin nuorille, sillä oman itsen etsiminen liittyy nuoruuden ikävaiheeseen. Ympäristön erilaiset odotukset ja paineet vaikeuttavat itsen ja identiteetin löytämistä. Voimauttava valokuvaus -menetelmässä kuvattava itse määrittelee millaisena haluaa itsensä nähtävän. Toimintavuoden aikana tarjottiin kaksi Johdatus voimauttavan valokuvan menetelmään koulutusta, toinen Keuruulla ja toinen Helsingissä. Johdantokoulutuksen jatkoksi oli tarkoitus suunnitella erityisesti seurakuntatyöhön soveltuvaa syventävää koulutusta. Koska syventävää koulutusta on tarjolla erilaisissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea, ei ollut kuitenkaan mielekästä lähteä rakentamaan kilpailevaa koulutusta. Tässä vaiheessa oman erillisen koulutuksen suunnittelu lopetettiin. Nykyiset kouluttajat tullaan jatkossa kokoamaan pohtimaan menetelmän käyttöä seurakuntien nuorisotyössä. Nuorisotyön perusteet -koulutus Nuorisotyön perusteet -koulutus on osa kirkon henkilöstökoulutuksen täydentävää koulutusta, jonka tavoitteena on vahvistaa kasvattajan identiteettiä, syventää näkemystä nuorisotyöstä ja tukea mahdollisuuksia nuorten ja nuorten aikuisten osallistamiseen. Koulutus on suunnattu erityisesti työuransa alussa oleville työntekijöille. Nuorten Keskus järjestää koulutukset yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Kouluttajina toimivat DIAKin, Nuorten Keskuksen ja hiippakuntien työntekijät. Nuorten Keskuksen tavoitteena on tukea nuorten parissa työskenteleviä työntekijöitä ja tarjota välineitä nuorisotyön kentän hahmottamiseen ja ymmärtämiseen. Toimintavuoden aikana rakennettiin DIAKin kanssa sopimusta yhteistyöstä, kustannusten jakamisesta ja työnjaosta. Varsinaiset koulutukset ovat vuonna Nuorisotyön linjoja -seminaari Kokoontuvan nuorisotyön kehittämishankkeen loppuyhteenvedon laatimisen yhteydessä vuonna 2008 päätettiin käynnistää teologisen ja periaatteellisen keskustelun syventämiseksi nuorisotyön teologia -seminaarin suunnittelu. Samaan aikaan kävi ilmi, että nuorisotyönohjaajien koulutuksen aloittamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta syksyllä Näiden kahden elementin yhdistäminen koettiin mielekkäänä ja niinpä Nuorisotyön linjoja seminaari ja nuorisotyön koulutuksen 60-vuotisjuhla järjestettiin teemalla Profetia, kapina, Jumala ja perhe Järvenpäässä. Järjestäjätahoina olivat Diakonia-ammattikorkeakoulu, kasvatuksen hiippakuntasihteerit, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Kirkon kasvatus ja nuorisotyö, Kirkon nuorisotyöntekijät ry, Nuorten Keskus ry ja PTK poikien ja tyttöjen keskus. Seminaari, johon osallistui 80 henkilöä, sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Ohjelma koettiin monipuolisena ja työskentelytavat mielekkäinä. Seminaarin toteuttamisen myötä kävi ilmeiseksi, että tämänkaltaiselle työskentelylle on tarvetta myös jatkossa. Seuraava nuorisotyön linjoja seminaari päätettiin järjestää lokakuussa Nuorten Keskus 2009

5 Nuorten Kirkkopäivät 2009 ja Kirkon Nuorisopäivät 2010 Nuorten Kirkkopäivät 2009 Nuorten Kirkkopäivät pidettiin Jyväskylässä teemalla Onni täällä vaihtelee. Nuorten Keskus oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa yhdessä muiden kirkon kasvatusjärjestöjen kanssa varhaisnuorten ja nuorten ohjelmaosuutta. Päätavoitteena oli innostaa nuoria osallistumaan sekä ehdokkaina että äänestäjinä vuonna 2010 toteutettavissa seurakuntavaaleissa. Nuorten Keskus vastasi yhdessä Kirkkohallituksen Kasvatus ja nuorisotyö yksikön kanssa Seurakuntavaalit 2010 työskentelystä päivillä. Ohjelma oli hyvin suunniteltu kokonaisuus. Lisäksi NAVI-ryhmä oli aktiivinen nuorten aikuisten ohjelman suunnittelussa järjestämällä mm. nuorten aikuisten kirkolliskokouksen. Sekä paikallisten nuorten että seurakuntien nuorisoryhmien vähäinen osallistujamäärä Kirkkopäivillä herätti järjestäjätahoissa keskustelun yhteistyön mielekkyydestä. Vaikka jokaiseen ohjelmaan riitti osallistujia, ei 140 kokoaikaista tapahtumaan osallistujaa anna aihetta tyytyväisyyteen. Nuorten Keskuksessa koettiin, että järjestön rajallisista voimavaroista kuluu liikaa valtakunnallisen tapahtuman suunnitteluun ja totuttamiseen, jos kävijämäärä jää näin alhaiseksi. Nuorten Keskus, Kirkkopalvelut, Poikien ja Tyttöjen keskus sekä Seurakuntien Lapsityön keskus käynnistivät syksyllä neuvottelut, joissa pohdittiin Kirkkopäiväyhteistyön tulevaisuutta. Kasvatus ja nuorisotyö yksikkö sekä Suomen Lähetysseura. Nuorisopäivien tunnuslause Sut on nähty nousee teemasta Pyhä, kokonainen ihminen. Teema korostaa sitä, kuinka jokainen ihminen on kokonaisuus, Jumalan mestariteos. Jokainen on tärkeä ja arvokas omana itsenään. Jumala on Pyhä, hänen luominaan jokainen ihminen ja koko luomakunta ovat pyhiä. Päivillä tahdotaan nostaa esille arjen kristillisyys, joka näkyy toisesta välittämisenä ja vastuun kantamisena jokapäiväisen elämän keskellä. Nuorisopäivien ohjelmaa on valmisteltu laajalla työntekijäjoukolla, yhteistyössä paikallisten nuorten kanssa. Viikonlopun ohjelmassa on monipuolisesti tekemistä, nähtävää ja kuultavaa. Tavoitteena on, että nuorisopäivillä jokainen saa osallistua ja näkyä, nähdä ja tulla nähdyksi. Yhteisten messujen, raamattutyöskentelyn, konserttien, yhteislaulun ja monipuolisten toiminnallisten työpajojen avulla paneudutaan näkymisen teemaan ja pyhän olemukseen. Yhteisvastuukeräyksen 60v. juhlavuosi, Seurakuntavaalit 2010 sekä Nuoren seurakunnan veisut ovat myös näkyvästi osa päiviä. Osana Kirkon Nuorisopäivien ohjelmaa järjestetään nuorten kuoroille ja lauluryhmille tarkoitettu moniääninen laulutapahtuma Ilon kautta. Tällä laulutapahtumalla on sekä omaa ohjelmaa että yhteistä ohjelmaa Kirkon Nuorisopäivien kanssa. Tapahtumien käytännön järjestelyt eli majoitus, ruokailut ja ilmoittautumiset hoidetaan nuorisopäiväorganisaation kautta. Ilon kautta tapahtuman järjestäjinä ovat Kirkkohallitus (KJM), Nuorten Keskus, Mikkelin hiippakunta sekä Suomen Kirkkomusiikkiliitto. Kirkon Nuorisopäivien visuaalisen ilmeen ovat luoneet teologian ylioppilas Jukka Peranto ja graafinen suunnittelija Marko Tervonen. Tapahtumasta on tiedotettu aktiivisesti ja monimuotoisesti niin nuorille kuin seurakuntien työntekijöille. Heinolalaiset nuoret ovat hoitaneet tapahtumamarkkinointia nuorekkaan innostuneesti. Teema Sut on nähty on tullut näyttävästi tutuksi eri tapahtumissa muun muassa t- paitojen ja rintanappien kautta. Heinolan kaupunki on suhtautunut positiivisesti tapahtumaan myöntämällä tarvittavat tilat ja palvelut tapahtuman käyttöön. Yhteistyö kaupungin kanssa on ollut tiivistä ja sujuvaa. Heinolan seurakunnan panos tapahtuman suunnittelussa ja valmistelussa on merkittävä. Seurakunta vastaa suuresta osasta käytännön järjestelyitä, niin työntekijöidensä kuin vapaaehtoisten avulla. Kirkon Nuorisopäivät 2010 Kirkon Nuorisopäivät on valtakunnallinen, kansankirkollinen nuorisotapahtuma, joka järjestetään vuorovuosin Kirkkopäivien kanssa. Toimintavuonna suunniteltiin ja valmisteltiin vuoden 2010 Kirkon Nuorisopäiviä, jotka järjestetään Heinolassa Tapahtuman pääjärjestäjinä ovat Nuorten Keskus, Heinolan seurakunta, Mikkelin hiippakunta, Kirkkohallituksen Heinolan väki ja Kirkon Nuorisopäivät näkyivät Ristirockissakin. Nuorten Keskus

6 Kansainväliset rippikoulut Nuorten Keskuksen rippikoulutyötä ohjaavat rippikoulusuunnitelma 2001, kansankirkkoajattelu sekä kansainvälisyys. Toimintavuonna järjestettiin kolme rippikoulua, jotka olivat järjestyksessään Kv43 Kv45. Rippikoulujen opetuskielinä olivat suomi ja englanti. Lisäksi leirillä käytettiin muitakin kieliä nuorten oman äidinkielen mukaisesti. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että rippikouluille asetetut tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin. Kaikista rippikouluista tuli hyvää palautetta rippikoululaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä rippikouluissa toimineilta isosilta ja opettajilta. Rippikouluihin osallistui 147 rippikoululaista, joista 68 oli ulkosuomalaisia. Nuoria oli Suomen lisäksi kaikkiaan 24 eri maasta. Kolmea nuorta ei konfirmoitu, yksi oli jo konfirmoitu aikaisemmin omassa maassaan, yksi nuori ei ollut enää minkään kristillisen kirkon jäsen (hänet oli kastettu) ja yhtä nuorta ei konfirmoitu hänen omasta toiveestaan. Kesän viimeinen rippikoulu Kv45 järjestettiin tuttuun tapaan yhteistyössä merimieskirkon kanssa. Rippikoulujen leirijaksojen päiväohjelma ja yleiset rippikouluja koskevat toimintatavat sovittiin keväällä kaikkien opettajien yhteisessä palaverissa. Tämän paikalla olevat opettajat kokivat toimivaksi tavaksi. Rippikoulujen henkilökunnan määrä oli 10 isosta ja 5 opettajaa sekä apuopettaja kussakin rippikoulussa. Useisiin opetuskokonaisuuksiin osallistui vähintään kaksi opettajaa. Isosten ja apuopettajien panos leireillä oli merkittävä. Yhteistyö eri työntekijäryhmien välillä toimi erittäin hyvin. Nuorten leirit ja kurssit Nuorten Keskuksen leirit tarjosivat eri puolilta Suomea ja maailmaa tuleville nuorille mahdollisuuden kohdata toisensa ja vahvistua kristillisessä uskossa. Leiritoiminnalle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Osallistujatavoitteeseen päästiin varsin hyvin. Vain muutamalla leirillä jäätiin osallistujatavoitteesta. Nuorten leirien ja kurssien osallistujamäärät olivat vuoden 2008 tasolla. Toimintavuoden aikana järjestettiin ensimmäistä kertaa yksi nuorten leireistä ulkomailla, kun Kaamos-leiri pidettiin Belgiassa. Tavoitteena oli mahdollistaa Pöyhölässä rippikoulunsa käyneille Benelux-maiden suomalaisille nuorille leiritoimintaa lähellä nykyistä asuinmaataan. Leirillä oli kaksi vetäjää Suomesta ja yksi Belgiasta. Beneluxmaista nuoria oli leirillä kuusi ja Suomesta leirille osallistui yhdeksän nuorta. Pöyhölä työryhmä kasattiin syksyllä uudelleen ja siihen saatiin neljän eri ikäryhmän edustajat suunnittelemaan Sydäri-leiriä. Tämä nuorten osallistava malli auttaa nuoria sitoutumaan leirielämään, antaa heille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa ohjelmaa ja kantaa vastuuta. Osallistujamäärä Sydärillä oli 51, mikä oli suurin määrä yli kymmeneen vuoteen. Nuorten kurssit tukivat Pöyhölän rippikoululeirejä. Rippikoulun isoskoulutuksessa jatkettiin hyväksi havaittua mallia tehdä kurssiin kuuluvat etätehtävät sähköpostilla sekä www-sivujen avulla. Isoskoulutukseen osallistui nuoria myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän mahdollisti se, että ulkosuomalaisille nuorille tarjottiin mahdollisuus koko kurssin suorittamiseen etätehtävinä sähköpostin ja www-sivujen kautta. Osa ulkosuomalaisista osallistui myös isoskoulutuksen lähijaksolle. Toukokuulle suunniteltua talkooleiriä ei pidetty, koska Pöyhölä oli ollut remontissa tammi-maaliskuun ja talkoille ei nähty tarvetta. Julkaisut Julkaisutoiminnalla järjestö palvelee seurakunnissa toteutettavaa rippikoulu-, nuorisoja erityisnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten toimintaa. Toimintavuoden alussa julkaistiin viimeiset vuonna 2008 päättyneen kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittämishankkeen yhteydessä tuotetut materiaalit: Usko, Toivo ja Lempi materiaali nuorisotyöhön, suositun kertomuskirjasarjan kolmas osa Kerron sinulle tarinan 3 ja Ekonistin käsikirja. Kirjat toimitti Heli Pruuki. Syystoimintakauden alkaessa julkaistiin Virsilöytöretki - virsivirikkeitä nuorille kirja. Materiaalin, joka suunniteltiin erityisesti rippikoulujen virsiopetuksen tueksi, laativat Katarina Engström, Jani Kairavuo ja Jenni Urponen. Toimintakauden aikana valmistui Nuoren seurakunnan veisujen 9. laitos julkaistavaksi vuoden 2010 alussa. Julkaisut kustansi Lasten Keskus OY, jonka osakas Nuorten Keskus on. 6 Nuorten Keskus 2009

7 Kirkon nuoret toivot: Nuorten vaaliryhmä Jo ensimmäisten minuuttien jälkeen olen päästäni pyörällä. Ympärilläni istuu neljä energistä nuorta, enkä voi olla tempautumatta mukaan heidän innostukseensa. Ajatuksia ja kuulumisia vaihdetaan uskomatonta vauhtia, mielipiteitä ei säästellä. Nuorten Vaaliryhmä on pääsemässä vauhtiin. Vuonna 2009 nuorten seurakuntavaalien kampanjapäällikkönä toiminut Kari Kanala kutsui koolle eri seurakunnista nuoria vaikuttajia. Tarkoituksena oli perustaa ryhmä, joka toimisi ideahautomona tuleville seurakuntavaaleille. Äänestysikärajan laskeminen 16-vuoteen vuoden 2010 seurakuntavaaleissa toi mukanaan uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Nuorten äänellä oli todella mahdollisuus kuulua. Kun Kari siirtyi syksyllä 2009 muihin tehtäviin, otti nykyinen kampanjapäällikkö Kaisa Aitlahti ryhmän toiminnan siipiensä suojaan. Ryhmän ensisijainen tehtävä on ideoida tulevista seurakuntavaaleista nuorisoystävälliset vaalit. Ennen puhuttiin kymppivaaleista. Nuorten mielestään tarvitsimme jotain nuorekkaampaa. He auttoivat keksimään vetävän nimen Ensimmäinen kerta. Aivan uskomattomia tyyppejä. Kaisan mukaan nuorisoystävällisten vaalien järjestäminen pelkästään aikuisen seurakunta-aktiivin näkökulmasta on mahdotonta. Käännetään siis katse takaisin ryhmäläisiin. Mikä nuoria motivoi? Vaaliteema sitoo nuoria yhteen. Yhdistäväksi tekijäksi he nimeävät lisäksi vaikuttamisen halun. Me halutaan edistää nuorten ja nuorten aikuisten asiaa. Pitää avaa suunsa kun on asiaa ja sille vain tarjoutuu mahdollisuus Viime vaaleissa Helsingin Vartiokylässä seurakuntaneuvostoon valittu Saimi Kautonen summaa. Meille kaikille on iso juttu, että 16- vuotiaskin saa vaikuttaa. Nuoret kertovat syistä jotka saivat heidät liittymään mukaan vaaliryhmän toimintaan. Muhun otettin yhteyttä ja kysyttiin jos haluaisin liittyä mukaan. Halusin olla mukana tekemässä jotain ihan uutta. kertoo Vilja Helminen Nummelasta. Vaikka suurin osa nuorista on saanut ensimmäisen sysäyksen ulkoapäin, korostavat he voimakkaasti henkilökohtaista sitoutumista ryhmän toimintaan. Tapaamisiin tullaan mukaan eripuolilta Suomea. Kevään aikana on tarkoitus viettää yhdessä kokonainen vuorokausi vaalien mainontaa ideoiden. Ryhmäläiset tekevät ohjelmaa Kirkon Nuorisopäiville ja myös toteuttavat sen paikanpäällä Heinolassa. Nuoret myöntävät, että heidän on helppo sitoutua projektiin, jolla on selkeä alku ja loppu. Riidankylväjiä vai herättelijöitä? Huolimatta siitä, että ryhmä selkeästi ajaa nuorten asiaa, kokevat he vastuunsa paljon laajempana. Kyseessä ei ole pelkästään nuorten puolesta puhuminen. Henkilökohtaisesti mua häiritsee se kun puhutaan vain nuorten asioiden ajamisesta. 16-vuoden ikäraja toki motivoi herättelemään nuoria, mutta työsarkaa riittää paljon laajemmalle, omaa ehdokkuuttaan pohtiva Matias Marttinen Raumalta kertoo. Ensimmäinen kerta ei koske pelkästään nuorta äänestäjää, tärkeää on myös hätyytellä vanhempia ensikertalaisia vaaliuurnille. Tulevat seurakuntavaalit nähdään osana laajempaa kontekstia. Nuoret puhuvat pioneeritoiminnasta. Se, kuinka he onnistuvat ajamaan nuoret uurnille saattaa pitkälti määrittää kuinka pian nuoret saavat laajemman äänioikeuden. Jos nyt onnistutaan, kynnys laskea äänestysikärajaa myös kunnallisvaaleissa saattaa pienentyä. Myös läpi pääsevien nuorten lisääminen nähdään tärkeänä haasteena. Nuorten mielestä on lopulta kyse yhteisten asioiden ajamisesta. Ei me haluta olla riidankylväjiä. Yksi nuori ei siellä neuvostossa paljoa voi vielä saada aikaiseksi, mutta monta nuorta voi saada aikaan keskustelua, nuoret juttelevat. Keskustelun kautta syntyy uusia näkökulmia ja lopulta mahdollisuus muutokseen. Samalla tavalla myös nuorten vaaliryhmä työskentelee. Kaisa antaa paljon tilaa keskustelulle. Nuoret kertovat omista kokemuksistaan, kyselevät ja oppivat toisiltaan. Lopulta keskustelun kautta syntyy konkreettisia ideoita, joita ryhdytään toteuttamaan. Tähän mennessä meidän merkittävin panos on ollut vaalien markkinoinnissa ja hankkeen yleisilmeen nuorentamisessa Matias kertoo. Muut nyökyttelevät. Niin, on mahtava nähdä mainoksia ja tietää että juuri mä olen ollut tekemässä niitä. toteaa hämeenlinnalainen Amanda Kaura. Vaikuttamismahdollisuuden lisäksi myös konkreettiset saavutukset ovat tärkeitä. Vaikka ryhmän panos onkin jo alkanut kantamaan hedelmää, on onnistuneisiin vaaleihin vielä pitkä matka. Kokouksen lopussa Amanda summaa osuvasti ryhmän tunteita Tää juttu on vielä tosi kesken ja meidän pitää tehdä vielä paljon työtä. Mutta mä kyllä uskon, että lopussa tulee sellainen tunne että Wow! Me tehtiin se! teksti ja kuva Jenni Hakkarainen Nuorten Keskus

8 Toiminta: Kokoontuvan nuorisotoiminnan kehittäminen Tavoitteet Pyhä painopistetyöskentely NK osallistuu painopistetyöskentelyn valmisteluun yhteistyössä Kirnu-yhteisöjen ja Kirkkohallituksen kanssa. Ekonisti luontoriippuvainen on osa NK:n tarjoamaa, luomakunnan pyhyyteen keskittyvää painopistetyöskentelyä. Toteutuminen Toteutui suunnitellusti. Pääsihteeri osallistui Painopisteen neuvottelukunnan työskentelyyn. Ekonisti ks. sivut 24 ja 28 Johdatus voimauttavan valokuvauksen menetelmään Järjestetään kaksi koulutusta. Kohderyhmänä erityisesti nuorten kanssa työskentelevät. Osallistujia 30 henkeä. Nuorisotyön neuvottelupäivillä mainostetaan menetelmää mm. workshopin avulla. Tuetaan koulutettuja ohjaajia järjestämällä vuoden aikana 1 2 koulutuspäivää. Toteutui suunnitellusti. Nuorisotyön perusteet -koulutus NK osallistuu koulutuksen suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan pilottikoulutusten järjestämiseen. Toteutui suunnitellusti. Koulutussuunnittelija vastasi suunnittelusta. Talouspäällikkö osallistui neuvotteluihin, joissa käytiin läpi koulutukseen liittyviä sopimuksia DIAK:in kanssa. NK oli mukana järjestämässä Nuorisotyön linjoja seminaarin Järvenpäässä Seminaarissa oli 80 osallistujaa. Toiminta: Kirkkopäivät 2009 Tavoitteet Nuorten Keskus osallistuu Jyväskylässä järjestettävien Kirkkopäivien nuorten ja nuortenaikuisten ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Kirkkopäivien pääjärjestäjät ovat Kirkkopalvelut ja Jyväskylän seurakunnat. Yhteistyökumppaneina ovat mukana Lapuan hiippakunta, SLK, PTK, Kirkkohallitus ja NK. Kirkkopäiville osallistuu 2000 nuorta ja nuorta aikuista. Toteutuminen Kurssisihteeri osallistui Kirkkopäivien varhaisnuorten ja nuorten ohjelmaryhmän työskentelyyn. Ohjelma toteutui suunnitellusti. Nuoria osallistujia Kirkkopäivillä oli erittäin vähän. Yhtenä syynä tähän voi olla Kirkkopäivien ajankohta elokuussa, jolloin osa työntekijöistä oli vielä vuosilomalla ja seurakuntien varhaisnuorten ja nuorten toiminta ei ole vielä alkanut. Kirkkopäiville osallistui 140 koko päivien osallistumistunnuksen lunastanutta nuorta. Nuorten ohjelmaan osallistuneita tilaisuuskävijöitä oli 2900 (heistä 1500 osallistui koulukirkkoon ja 700 kelttimessuun) Kaikkiaan Kirkkopäivillä oli tilaisuuskävijöitä yhteensä Toiminta: Kirkon nuorisopäivät 2010 Tavoitteet JKirkon Nuorisopäivät järjestetään toukokuussa Tapahtumapaikkakunta oli vielä avoin toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Toimintavuoden aikana tapahtumalle luodaan teema, tavoitteet ja ohjelma sekä aloitetaan tapahtuman tiedotus ja järjestelyt. Toteutuminen Kirkon Nuorisopäivät päätettiin järjestää Heinolassa Tapahtuman suunnittelu käynnistyi tavoitteiden mukaisesti. 8 Nuorten Keskus 2009

9 Toiminta: kansainväliset rippikoulut Tavoitteet Järjestetään kolme kansainvälistä rippikoulua leirikeskus Pöyhölässä Keuruulla: Kv 43, Kv 44, Kv 45, Kuhunkin leiriin osallistuu: 50 nuorta 500 leirivuorokautta (puolet nuorista tulee eri puolilta maailmaa ja toinen puoli eri puolilta Suomea), 10 isosta ja 6 ohjaajaa, 176 leirivuorokautta yhteensä 2028 leirivuorokautta Toteutuminen Pöyhölässä Keuruulla järjestettiin kolme kansainvälistä rippikoulua: Kv43, 50 nuorta, 10 isosta ja 6 vetäjää Kv44, 49 nuorta, 10 isosta ja 6 vetäjää Kv45, 48 nuorta, 10 isosta ja 6 vetäjää yhteensä 1998 leirivuorokautta Toiminta: Nuorten leirit ja kurssit Tavoitteet Järjestetään: Kansainvälinen kaamosleiri Belgiassa tammi-helmikuussa. Leirille osallistuu Suomesta 10 nuorta (20 lvrk) 2 työntekijää (4 lvrk). Isoskoulutus B (syksyllä -08 alkaneen kurssin jatko) Leirille osallistuu 40 nuorta (80 lvrk). Nuisku B (syksyllä -08 alkaneen kurssin jatko) Leirille osallistuu 9 nuorta (18 lvrk). Ylis (nuorten viikonloppuleiri) Leirille osallistuu 15 nuorta (30 lvrk). Talkooleiri Leirille osallistuu 25 nuorta (50 lvrk) Leiri on osallistujille ilmainen. Q-tis (nuorten vkl leiri) Leirille osallistuu 90 nuorta (180 lvrk). Isoskoulutus A (koulutuksen aloitus) Leirille osallistuu 40 nuorta (80 lvrk). Nuisku A (koulutuksen aloitus) Leirille osallistuu 16 nuorta (32 lvrk). Ylis (nuorten vkl leiri) Leirille osallistuu 8 nuorta (16 lvrk). Sydäri (nuorten vkl leiri) Leirille osallistuu 20 nuorta (40 lvrk) ja työntekijät kaikilla em. leireillä ja kursseilla (28 x 2 = 56 lvrk) Rippikoulut, leirit ja kurssit yhteensä 2634 leirivuorokautta. Toteutuminen Kaamosleiri toteutettiin suunnitellusti Belgiassa, osallistujia :15 nuorta ja 2 vetäjää, (yhteensä 34 leirivuorokautta) Isoskoulutus B, 40 nuorta, 5 vetäjää (90 lvrk) Nuisku B, 5 nuorta, 1 vetäjä (6 lvrk) Ylis, 7 nuorta, 2 vetäjää (18 lvrk) Talkooleiriä ei pidetty, sillä sille ei ollut tarvetta. Q-tis, 95 nuorta, 10 vetäjää (210 lvrk) Isoskoulutus A, 41 nuorta ja 5 vetäjää (92 lvrk) Nuisku A, 22 nuorta ja 2 vetäjää (48 lvrk) Ylis, 6 nuorta ja 1 vetäjä (14 lvrk) Sydäri, 51 nuorta, 7 vetäjää (116 lvrk) Rippikoulut ja leirit & kurssit yhteensä 2592 lvrk Nuorten Keskus

10 Toiminta: Julkaisut Tavoitteet Toteutuminen Toimintavuoden aikana julkaistaan / tuotetaan yhteistyössä Lasten Keskus OY:n kanssa seuraavat materiaalit ja teokset: Ekonistin käsikirja (toim. Heli Pruuki) Materiaali nuorten ryhmien ympäristösuunnitelman tekemisen tueksi. Usko-Toivo-Lempi nuorteniltamateriaali (toim. Heli Pruuki) Uusia kokonaisuuksia hengellisen syventelyn, etiikan ja ihmissuhteiden alueelta seurakuntien nuorteniltojen, leirien ja teemapäivien toteuttamista varten. Virsivirikeaineisto Virsikasvatusaineisto rippikouluihin ja seurakuntien nuorisotoimintaan sekä koulujen yläasteille. Kerron sinulle tarinan III (toim. Heli Pruuki) Kertomuksia rippikoulu- ja nuorisotyöhön. Aiemmin julkaistuja materiaaleja markkinoidaan ennen kaikkea seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyölle. Yhdessä AIDS tukikeskuksen kanssa vuonna 2007 julkaistun, isosille suunnatun kirjan Jumalan silmissä IHME puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta kirjan jäljellä oleva painos toimitetaan seurakuntien isoskoulutukseen osallistuville nuorille. Materiaali julkistettiin tammikuussa kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä. Materiaali julkistettiin tammikuussa kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä. Materiaali julkistettiin elokuussa Turun arkkihiippakunnan kasvatuksen painopisteseminaarissa. Materiaali julkistettiin tammikuussa kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä. Toteutui suunnitellusti. Toteutui suunnitellusti. Kansainvälinen rippikoulu KV43: Leirijakson alussa tutustuttiin toisiin. Isoset ohjaavat leikkiä, jossa tarkoituksena on muistaa vastajoukkueen edustajan nimi peiton pudottua maahan. Nopeus on valttia ja hyvä muisti! 10 Nuorten Keskus 2009

11 1.2. Nuoren kasvun tukeminen Nuorten vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen vahvistaminen Nuisku nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi Toimivat vuorovaikutustaidot, omien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen tai itsetuntemuksen lisääminen ovat nuorelle tärkeitä taitoja. Virtuaalielämän rinnalle nuoret kaipaavat ja tarvitsevat edelleen toisten nuorten kohtaamista ja omien vuorovaikutustaitojen harjoittelemista. Nuiskun eli nuorten ihmissuhdetaitojen kurssilla nuoret voivat harjoitella näitä taitoja eli kuinka rakentavalla tavalla ilmaista tarpeitaan, tunteitaan ja toiveitaan. Näiden taitojen avulla nuoren on myös mahdollisuus saada itsensä paremmin kuulluksi. Nuisku-kursseja järjestetään kouluissa, seurakunnissa ja järjestöissä eri puolilla Suomea. Nuorten Keskus vastaa Nuiskukurssien ohjaajakoulutuksista. Koulutuksen käytyään ohjaajat voivat tilata Nuorten Keskuksesta virallista Nuisku-materiaalia, jota käytetään nuorille pidettävillä Nuiskukursseilla. Vuonna 2009 Nuisku-kurssille osallistui 1080 nuorta. Suomenkielisiä ohjaajakoulutuksia järjestettiin kolme: Kajaanissa, Turussa ja Helsingissä. Tavoitteena on ollut tarjota tasapuolisesti mahdollisuus osallistua koulutuksiin eri puolilta Suomea. Nuisku-kursseista saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Koulutuksissa on kokeiltu kuinka koulutusta tukemaan voitaisiin rakentaa sähköisiä oppimisympäristöjä. Tätä toimintaa kannattaa jatkossa vielä kehittää. Toimintavuoden aikana koulutus saatiin liitettyä myös osaksi kirkon henkilöstökoulutusta. Nuisku-ohjaajakoulutus on siten yksi vaihtoehtoinen moduuli kirkon nuorisotyön erityiskoulutuksessa. Tätä kautta koulutuksen asema vahvistuu kirkon nuorisotyön kentässä. Samoin yhteistyö Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa alkoi Nuisku-ohjaajakoulutuksen puitteissa. Jatkossa opiskelijat saavat Nuisku-ohjaajapätevyyden osana opintojaan. Erityisnuisku Nuiskua tarinoiden avulla Erityisnuiskussa Nuiskuun liittyvä teoriaosuus käydään läpi tarinoiden avulla. Koulutus on tarkoitettu Nuisku-ohjaajille, jotka työskentelevät erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten parissa. Tarinat helpottavat abstraktien teorioiden ymmärtämisessä. Toimintavuoden aikana koulutusta suunniteltiin yhteistyössä tarinoiden kirjoittajan Mano Laukkarisen ja GTI:n hallituksen kanssa. Ensimmäinen koulutus järjestetään vuonna 2010, minkä jälkeen pohditaan materiaalin kehittämistarvetta. äxäri toimivaksi ryhmäksi äxäri-kurssin tarkoituksena on kehittää vuotiaiden nuorten ryhmätyöskentelytaitoja. 12 tuntia kestävällä kurssilla tutustutaan muun muassa ryhmän turvallisuuteen sekä ryhmäläisten rooleihin ja vuorovaikutustaitoihin. Nuorten Keskus järjestää äxäri-ohjaajakoulutuksia lähinnä seurakuntien nuorisotyöntekijöille ja opettajille. Ohjaajakoulutuksen pituus on viisi opintopistettä. Nuorten Keskus järjesti yhden suomenkielisen äxäri-ohjaajakoulutuksen Helsingissä ja yhden ruotsinkielisen yhteistyössä Folkhälsanin kanssa. Rovaniemelle suunniteltu koulutus jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. äxäri-kursseja pidettiin sekä kouluissa että seurakunnissa. Erityisesti yläkoulun aloittavien seiskaluokkalaisten ryhmäyttämiseksi äxäri on toimiva väline. äxärin kautta seurakunnilla ja kouluilla on myös mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön. äxäri-kurssin kävi toimintavuonna 565 nuorta. äxäri-koulutus on herättänyt suurta kiinnostusta ruotsinkielisten opettajien parissa. Folkhälsanin kanssa yhteistyössä järjestetyt kurssit kokoavat isoja ryhmiä ja kiinnostusta on edelleen. Haasteena olisi jatkossa löytää yhteys ruotsinkielisiin seurakuntiin ja markkinoida koulutusta niiden nuoriso-ohjaajille. Toistaiseksi koulutuksiin on osallistunut melko vähän ruotsinkielisiä nuoriso-ohjaajia. Toimintavuoden aikana äxäri-sopimusta laajennettiin niin, että myös opettajat Ruotsista voivat osallistua Nuorten Keskuksen järjestämiin koulutuksiin. Materiaalin opettajat tilaavat kursseihinsa Nuorten Keskuksesta. Ryhmis yksilöstä ryhmäksi Ryhmis-koulutus on vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen ohjaajakoulutus uusien ryhmien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Nuorten Keskus

12 Alunperin suunniteltiin että koulutus olisi selkeä jatkokurssi äxärille, mutta toimintavuoden aikana koulutuksen painopiste tarkentui ja samalla hieman muuttui. Ryhmis-koulutuksen painopisteeksi muodostui erityisesti rippikoulutyötä tekevät seurakunnan työntekijät. Rippikoulu on ryhmänä poikkeuksellinen, sillä toiminta on saatava pian käyntiin ja aikaa ryhmän rakentamiseen on vähän. Tähän alkuvaiheessa tapahtuvaan ryhmäyttämiseen Ryhmis-koulutus keskittyy ja sopii kaikille rippikoulutyötä tekeville seurakunnan työntekijöille. Painopisteen muutoksista johtuen toimintavuodelle suunniteltu koulutus peruttiin ja päätettiin kehittää ja markkinoida koulutusta vuoden 2010 aikana. Ensimmäinen koulutus pidetään vuonna Nuorten omaehtoisen, tavoitteellisen toiminnan tukeminen Avartti nuoret sen tekevät Avartti-toiminnan tavoitteena on tukea nuorten omaa tavoitteellista harrastustoimintaa antamalla siihen mahdollisuuksia ja jakamalla nuorille tunnustusta osallistumisesta ja aktiivisuudesta. Nuorten Keskus markkinoi Avartti-ohjaajakoulutusta erityisesti seurakuntien nuorisotyössä toimiville. Nuorisodiakonian edistäminen Poikki!-menetelmä Useat nuoret kokevat perheessään väkivaltaa. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista ja ammattilaisillekin voi olla vaikea tunnistaa nuorten ryhmästä väkivaltaa kokenut nuori. Poikki!-menetelmän tavoitteena on katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä väkivallan kierre. Nuorten Keskuksella on ollut Poikki!-menetelmään liittyen kahdentyyppistä koulutusta: Poikki! nuoret ja perheväkivalta -seminaareja ja Poikki!-vertaisryhmä- ja ohjaajakoulutusta. Nuorten Keskus ei järjestänyt Poikki!-seminaareja toimintavuonna vähäisten osallistujamäärien vuoksi. Toimintavuoden loppupuolella Poikki!-menetelmän jatkotyöstäminen ja -pohtiminen siirtyi erityisnuorisotyönsihteerille. ART-koulutus ART-menetelmä on ryhmässä tapahtuvaan, nuorten toiminnalliseen harjoitteluun perustuva menetelmä, joka tähtää väkivallan vähentämiseen yhteiskunnassa. ART-harjoittelun avulla epäsosiaalisesti käyttäytyvät nuoret saavat välineitä oman käytöksen muuttamiseen. Nuorten Keskus järjesti kaksi ART-ohjaajakoulutusta Helsingissä yhteistyössä Suomen ART ry:n kanssa. Koulutukset ovat olleet suosittuja ja ryhmät täyttyneet nopeasti. Suomen ART ry:n kanssa tehtiin jatkosopimus vuonna 2010 järjestettävistä koulutuksista. Alis Alis on menetelmä, joka tukee alle kykyjensä suoriutuvia oppilaita ja opiskelijoita. Oppilaan, vanhemman ja opettajan välistä vuorovaikutusta kehittämällä oppilaan voimavaroja voidaan vapauttaa opiskeluun. Toimintavuoden aikana saatiin solmittua sopimus Opekon (Opetusalan koulutuskeskus) kanssa yhteistyöstä Alis-menetelmän kehittämisestä. Seuraavan kahden vuoden ajan Opekolla on oikeus koulutuksen ja materiaalin kehittämiseen ja koulutusten järjestämiseen. Tätä kautta menetelmä tulee tutuksi myös opettajille. Palveluoperaatio Saapas Palveluoperaatio Saapas on seurakuntien erityisnuoriso- ja nuorisotyön yhteydessä toimivaa etsivää työtä. Sitä toteuttavat yli 18-vuotiaat koulutetut vapaaehtoiset yhdessä tehtävään nimetyn vastaavan ohjaajan kanssa sekä paikkakunnalla Saappaan katupäivystyksenä että nuorten suurkokoontumisissa Saappaan festivaalityönä. Toimintavuoden aikana Saapaan operaatioita toteutettiin 13 festivaalilla. Vapaaehtoisia osallistui festivaalityöhön kaikkiaan 260 ja vastaavia ohjaajia 28. Toimenpiteitä kirjattiin yhteensä Uutta oli se, että vapaaehtoiset eivät osallistuneet vain oman alueensa festivaalitoimintaan vaan aktivoituivat toimimaan yhteistyössä muiden ryhmien kanssa oman alueensa ulkopuolisilla festivaaleilla. Sekä vapaaehtoisten että ohjaajien kokemus tästä oli hyvä. Järjestössä Saapastoiminta painottui festivaalityön tukemiseen. Työalan vastaava työntekijä oli sairauslomalla koko vuoden ennen eläkkeelle siirtymistään lokakuun lopussa. Järjestöön palkattiin kokopäiväinen 12 Nuorten Keskus 2009

13 Nuorten Keskuksen toimintaa ohjaa pyhän kunnioitus. Kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa. Jumalan luomina ihminen ja koko luomakunta ovat pyhiä. Nuorten Keskus

14 työntekijä vasta marraskuun alusta. Toimintaa jouduttiin näin ollen rajaamaan siten, että varmistettiin festivaalityön täysimittainen toteutuminen ja uudet kehityshankkeet siirrettiin pääosin odottamaan uutta työntekijää. Toimintavuoden aikana suunniteltiin uutta Saapas-ohjaajakoulutusta Saapasohjaajiksi haluaville. Koulutus on laajuudeltaan 3 opintopistettä ja on osa kirkon henkilöstökoulutusta. Jatkossa se on ensisijainen reitti Saapas-ohjaajaksi. Nuorten Keskus järjesti toimintavuoden aikana tapaamisen Saappaan vapaaehtoisille sekä vastaaville ohjaajille. Vapaaehtoisten viikonlopputapahtuman suunnitteli ja toteutti Kajaanin Saapasryhmä yhdessä järjestön nuorisosihteerin kanssa. Vastaavien ohjaajien tapaamiseen suunnitteluun osallistui Saappaan neuvottelukunnan jäseniä yhdessä järjestön pääsihteerin kanssa. Erityisnuorisotyö Nuorten Keskus järjesti yhdessä Kirkkohallituksen Kasvatus ja nuorisotyö -yksikön, Nokian seurakunnan ja Tampereen hiippakunnan kanssa Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät Nokialla Päivien teemana oli Kun sanat eivät riitä Välittäminen auttaa. Ohjelmassa keskityttiin mielenterveysongelmista kärsivien nuorten kohtaamiseen ja auttamiseen liittyviin teemoihin. Nuorten seksuaalikasvatuksen edistäminen Seksuaalipedagoginen tutkimusfoorumi Vuonna 2008 toteutetulle seksuaalipedagogiselle tutkimusfoorumille todettiin olevan tarvetta, mutta yhteistyötahojen voimavarat eivät riittäneet hankkeen eteenpäin viemiseen toimintavuoden aikana. Hanketta olivat edistämässä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen katsomusaineiden opetuksen tutkimuskeskus, PTK poikien ja tyttöjen keskus sekä Nuorten Keskus. Ihme-kirja Vuonna 2007 julkaistua Jumalan silmissä IHME puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta kirjaa toimitettiin seurakuntien isoskoulutukseen osallistuville tilausten mukaan. Materiaalin käyttöön liittyvän tutkimuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2010 kevääseen. Vanhemmuuden tukeminen Toimiva perhe Toimiva perhe -kurssi on vanhempien ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen kurssi, jonka tavoitteena on kehittää perheenjäsenten välisiä suhteita lujemmiksi, avoimemmiksi ja vuorovaikutuksellisemmiksi. Kurssi on yhden opintopisteen laajuinen. Koulutettuja ohjaajia tuetaan järjestämään Toimiva perhe -kursseja eri puolilla Suomea. Nuorten Keskus järjesti toimintavuonna kaksi viiden opintopisteen laajuista ohjaajakoulutusta, toisen Oulussa ja toisen Helsingissä. Peruskursseille osallistui 184 henkeä. Nuorten Keskus anoi Sohlbergin säätiöltä tukea Toimiva perhe -materiaalin kääntämiseksi venäjäksi ja ohjaajien kouluttamiseksi. Tukea ei saatu, mutta suunnitelmat materiaalin kääntämiseksi kuitenkin etenivät yhteistyössä GTI:n hallituksen ja venäjänkielisten ohjaajien kanssa. Rahoitusta hankkeelle haettiin RAY:lta ja Opetusministeriöstä. Toimintavuoden aikana kaksi venäjänkielistä kävi ohjaajakoulutuksen ja toinen heistä aloitti materiaalin kääntämisen. Odotetulle ja toivotulle hankeelle on syytä edelleen hakea rahoitusta. Toimintavuoden aikana aloitettiin suunnittelu venäjänkielisten nuorisotyötä tekevien yhteiselle tapaamiselle. Sitä kautta voisi syntyä luontevia reittejä jo valmiina olevien kurssien markkinoimiselle ja toteuttamiselle. Olisi myös tärkeää pitää yhteyttä venäjänkielisiin ohjaajiin ja tukea heitä kurssien pitämisessä. Edelleen on ongelmallista, että Nuorten Keskuksessa ei ole tietoa pidettävistä avoimista kursseista. Tiedusteluja tulee tasaisesti ympäri vuoden ja vastaaminen tiedusteluihin mahdotonta. Tämä ongelma on ratkaistava tulevaisuudessa yhdessä GTI:n hallituksen kanssa. Toimiva koulu Toimiva koulu on kouluhenkilöstölle tarkoitettu vuorovaikutustaitojen koulutus. Kurssilla koko koulun henkilöstö voi harjoitella raken- 14 Nuorten Keskus 2009

15 tavalla tavalla ongelmiin puuttumista, kuuntelemista ja avointa viestintää. Samalla se tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää koko koulun ilmapiiriä avoimemmaksi ja toimivammaksi. Lions-liiton kanssa yhteistyössä haettua rahoitusta Opetushallituksesta ei saatu tänä vuonna, joten tuettuja kursseja kouluille ei pystytty järjestämään. Koulutusta markkinointiin muun muassa Helsingin opetustoimeen ja ravintolakoulu Perhoon, mutta kiristynyt taloudellinen tilanne estää tällaisten koulutusten toteuttamisen. Siksi tuen saaminen koulutusten järjestämiseen on ensisijaisen tärkeää. Toimintavuonna järjestettiin yksi tilattu Toimiva koulu -ohjaajakoulutus Lions Quest-kouluttajille, jota kautta yhteys Lions-liittoon myös vahvistui. Kaikki Lions Quest-kouluttajat ovat siis nyt Toimiva koulu-ohjaajia. Toimintavuoden aikana valmistui Nuorten Keskuksen kouluttajan, tutkija Ulla Klemolan väitöstutkimus Opettajaksi opiskelevien vuorovaikutustaitojen kehittäminen liikunnan aineenopettajakoulutuksessa, Jyväskylän yliopisto (2009): Studies in sport, physidal education and health 139. Tutkimuksessa ilmeni että opettajaksi opiskelevat pitävät kurssilla opittuja taitoja merkittävinä tulevaa opettajantyötä ajatellen. Tämä on hyvä pitää mielessä kun koulutusta markkinoidaan eteenpäin. Toimiva vuorovaikutus Toimiva vuorovaikutus -kurssi on kahdentoista tunnin ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen kurssi. Kurssi sopii kaikille yhteisöille, jotka haluavat kehittää vuorovaikutustaitojaan. Kurssi on luonteeltaan työnohjauksellinen ja sopii siksi hyvin työntekijöiden tukemiseen. Toimintavuonna järjestettiin yksi ohjaajakoulutus Helsingissä. Koulutukseen osallistui Kirkkopalveluiden Opintokeskuksen erityisellä maahanmuuttajille suunnatulla tuella kolme venäjänkielistä ohjaajaa. Koulutuksen alueellisen toiminnan kehittäminen Nuorten Keskus tukee henkilöitä, jotka toteuttavat paikallisia kursseja ja ohjaajakoulutuksia alueellisen toiminnan avulla. Hiippakunnissa on 1 2 alueyhdyshenkilöä, jotka järjestävät koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia omalla alueellaan. Valtakunnallisen toiminnan tavoitteena on aktivoida koulutettuja ohjaajia tapaamaan säännöllisesti, edistää ohjaajien keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedottamista. Koulutettujen ohjaajien tapaamiset tarjoavat mahdollisuuden jakaa omia kokemuksia kurssien pitämisestä, uuden oppimisen ja vertaisryhmän tuen haasteellisissa tilanteissa. Aluetapaamisia järjestettiin eri hiippakunnissa pari kertaa toimintavuoden aikana. Aluetapaamiset koetaan tärkeiksi ja antoisiksi, mutta osallistujamäärät ovat olleet vähäisiä ja erot hiippakuntien välillä suuret. Aluejako olisi mielekäs tapa tavoittaa laajasti koulutettuja ohjaajia, mutta toimintaa on edelleen kehitettävä ja mietittävä. Myös sitoutuneiden alueyhdyshenkilöiden saaminen joihinkin hiippakuntiin on ollut vaikeaa. Vapaaehtoispohjalta toimiminen näin vaativassa tehtävässä on työlästä ja siksi alueyhdyshenkilöiden tukemiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Alueyhdyshenkilöihin on pidetty yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Alueyhdyshenkilöille ja kouluttajille järjestettiin yhteinen koulutus- ja virkistysseminaari Tallinnaan lokakuussa. Seminaariin osallistui kaiken kaikkiaan 18, joista alueyhdyshenkilöitä oli mukana kolme. Jatkossa voisi olla tarpeen seminaarin lisäksi koota yhteen alueyhdyshenkilöt erikseen omaan tapaamiseen. Suunniteltu siirtyminen sähköiseen ilmoittautumiseen koulutusten osalta ei vielä toteutunut. Mielekäs hetki voisi olla siinä vaiheessa kun kotisivuja uusitaan. Koulutussuunnittelijan työpanoksesta osa meni toimintavuonna vuoden 2010 Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien suunnitteluun. Työ oli mielekästä, sillä se samalla tarjosi luontevan tavan verkottoitumiseen. Nuorten Keskuksen koulutussuunnittelija valittiin toimintavuoden alussa Kirkon nuorisotyön koulutuksen seurantaryhmään asiantuntijajäseneksi, mikä tarjosi erinomaisen kontaktin eri kirkollisiin oppilaitoksiin. Tähän yhteistyöhön on hyvä edelleen pyrkiä. Koulutusten markkinoinnin osalta tehtiin muutoksia koulutuskalenterin rakenteeseen eli kalenteriin koottiin kaikki Nuorten Keskuksen koulutukset. Tätä kautta kalenteri palvelee paremmin työntekijöitä ja koulutuksia etsiviä. Kalenteriin lisättiin myös tilattavat koulutukset, jotta sekin vaihtoehto koulutusten järjestämiseen tulisi tunnetuksi. Samoin koulutuksen esitteet uudistettiin ja ulkoasua yhtenäistettiin. Koulutuksia markkinointiin EDUCA-messuilla yhteistyössä Lions-liiton kanssa. Koulutus osallistui Ekonisti-hankkeen kanssa Uskonnonopettajien neuvottelupäiville, jossa Nuorten Keskuksen materiaali herätti kiinnostusta. Koulutussuunnittelija oli mukana kehittämässä ja suunnittelemassa seurakuntavaaleihin liittyvää Kannustaja-koulutusta. DIAKin kanssa rakennettiin yhteistyötä myös oppimisympäristö-teeman puitteissa. Jatkossa työskentelyssä jatkaa kurssisihteeri. KKN:n kanssa suunniteltiin tilauskoulutusta Opettajuus rippikoulussa ja koulutusta tarjottiin seurakunnille. Yhteistyötä on syytä jatkaa, sillä koulutus on toteutumassa Jyväskylässä Koulutusta on lisäksi hyvä markkinoida rippikoulutyötä tekeville seurakuntien työntekijöille. Nuorten Keskus

16 Nuorisotyö ottaa notkeasti käyttöön uutta Kalajoen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Tanja Vähäoja (38) istuu työpöytänsä takana. Silmiin katsoo positiivista energiaa pursuava nuori nainen, joka pitkine, kiharaisine, punaiseen sävähtävine hiuksineen valaisee eloisasti pienen toimistohuoneen. Hän vastaa reilun asukkaan kaupungissa varhaisnuoriso- ja erityisnuorisotyöstä lukuunottamatta vuodenvaihteessa Kalajokeen liittyneen Himangan kappeliseurakunnan toimintoja, joita vetää oma työntekijänsä - ja on mukana rippikoululaisten elämässä leireillä ja isoiskouluttajana. Paikallisen nuorisotyön ohessa Vähäoja on toiminut Oulun hiippakunnan rippikoulutyön kouluttajana. Tällä hetkellä sydäntä lähellä on rovastikunnallinen ystävyysseurakuntatoiminta Petroskoissa. Isoihin saappaisiin Vähäoja aloitti Kalajoella vuonna Isän kotikaupunkiin tie toi Ranuan ja Oulaisten kautta. Ranualla asuessamme olin mukana partiossa ja 15-vuotiaana minulle avautui, että seurakunnassa lasten ja nuorten kanssa toimiessa työn ja harrastuksen voisi yhdistää luvun alussa Vähäoja kouluttautui nuorisotyönohjaajaksi, mutta huomasi tarpovansa nilkkoja myöten valtakunnallisessa lamassa. Virkojen puutteessa hän lähti aupairiksi Torontoon. Toimin vapaaehtoistyössä Agricola-kirkossa talven , sain kokemusta muun muassa vetämällä äiti-lapsi -piiriä. Kotiin paluun jälkeen aloitin sijaisena Oulaisten seurakunnassa ja sieltä hain Kalajoella avautuneeseen seurakuntayhtymän nuorisotyönohjaajan virkaan, selviää työhistoria. Vähäoja muistelee joutuneensa isoihin saappaisiin, sillä tehtävää oli hoitanut peräti 32 vuotta kaikkien tuntema nuoriso-ohjaaja Väinö Liimatta eli Vässi. Hänen vastuualueenaan oli Kalajoen seurakunnan nuorisotyö alkaen kerhojen vetämisestä. Vielä tänäänkin osa vanhemmista miettii, miksi en tee, kuten edeltäjäni ja pidä itse kerhoja joka kylällä, joita Kalajoella on 12. Suurin kulttuurimuutos seurakunnan nuorisotyössä onkin Vähäojan mukaan tapahtunut siinä, että tänä päivänä vastuualueita jaetaan vapaaehtoisille - nuorisotyönohjaaja delegoi, kouluttaa ja on kannustavana taustatukena. Tätä päivää Koen tärkeäksi pohtia sitä, ollaanko nuorisotoimistoissa valmiita antamaan tilaa ja vastuuta vapaaehtoisille työntekijöille. Miten valmiita olemme ohjaajan paikaltamme vetäytymään käytännön toteutuksesta ja luottamaan siihen, että ruohonjuuritasolla työt hoituvat ilman meitäkin, Vähäoja miettii ja muistuttaa, että mitä useampi kokki, sitä maukkaampi soppa. Tarjonta voisi olla rikkaampaa, tarjottimella voisi olla tyrkyllä sekä suolaista että makeaa. Eikä meidän itsemme tarvitse kaikesta tykätä. Itse en esimerkiksi osaa soittaa lainkaan, mutta se ei estä minua tarjoamasta nuorille bänditiloja ja -tapahtumia. Vähäojan mielestä seurakunnan nuorisotyössä riittää haasteellisuutta monella tapaa. Ennen kerhoissa kulkivat samat lapset ja nuoret syksystä kevääseen. Tänä päivänä ongelmana on se, miten saadaan samat kerholaiset pysymään mukana edes syyskauden ajan. Osassa seurakuntia varhaisnuorten kerhot on kokonaan lopetettu ja keskitytty enemmän esimerkiksi koulutyöhön. Kerhotarjontaa on valtavasti, mutta niin on muutakin houkutusta ja koukutusta. Esimerkiksi netti. Nuoriso ei enää maleksi kaduilla, vaan istuu kotona. Ei kuitenkaan yhdessä muun perheen kanssa, kuten toivottavaa olisi, vaan huoneissaan tietokoneilla pelaten, surffaten ja meilaten. Miten saamme heihin yhteyden, Vähäoja kysyy. Hänen mukaansa vaatii kekseliäisyyttä pysyä nuorten perässä. Mistä aikuisilla löytyy aikaa istua koneella ja opiskella käyttämään samoja kanavia kuin lapsensa? Kalajoen seurakunnassa ongelmaa on lähestytty perustamalla nuorisotyön Facebook-ryhmä. Pojatkin kosmetologille Vaikka ihmisille on nykyään tarjolla runsaasti aktiviteetteja ja monet ovat kiireisiä, on Vähäoja iloinen siitä, että nuorten keskuudessa tapaa edelleen aitoa kiinnostusta kristillisiin arvoihin. Se ilmenee yhteisissä tilaisuuksissa uteliaisuutena ja tutkivana oppimisena. Rippikoululeireillä, nuortenilloissa ja avoimissa ovissa keskustelut lähtevät polveilemaan omista epäilyksistä, kipuilusta, arjen kysymyksistä. Tämän päivän nuorille ei enää tuoda valmiita näkemyksiä eteen. Nuoria askarruttaviin kysymyksiin ja tarpeisiin vastaa osaltaan viime vuonna ilmestynyt kirja Usko, Toivo & Lempi, jonka aivoriihessä myös Vähäoja on ollut mukana. Olin tutustunut Koiviston Johannaan hiippakunnan tapahtumissa ja hän oli vienyt 16 Nuorten Keskus 2009

17 Yksi aivoriihiläisistä. Tanja Vähäoja oli mukana ideoimassa viime vuonna ilmestynyttä Usko, Toivo & Lempi -kirjaa, jossa on runsaasti työkaluja seurakuntien nuorisotyöhön. nimeäni eteenpäin kertoen, että siltä tytöltä voisi ideoita pulpahdella, hän kuvailee kirjaprojektiin joutumistaan. Kahdentoista hengen tiimikeskusteluissa Vähäoja toi esille hauskoja, tuoreita oivalluksia, joita hänen työtoverinsa lähialueella olivat onnistuneesti toteuttaneet. Kirja antaa vastauksia muun muassa kysymykseen, mitä kristillinen nuorisotyö on 2000-luvulla. Enäänhän ei ole perinteisiä seurakuntanuoria, vaan seurakunta on monille lähinnä harrastus harrastusten joukossa. Miten siis nostaa esille juuri niitä asioita, jotka nuoria kirkossa ja kristillisessä yhteisössä vielä kiinnostavat. Kirja tarjoaa tarpeellista materiaalia nuorisotyöhön, esimerkiksi rippikoulun jälkeisiin nuorten te toihin. Vähäojaa naurattaa, kun hän kertoo, kuinka on soveltanut kirjan kappaletta Poikana ja miehenä 4-9 -luokkalaisten Eemeli-kerhossa. Vein pojat kosmetologille, jossa he tulivat kuulemaan, miten tupakanpoltto ja roskaruoka vaikuttavat ihoon. Oli hauska huomata, että he nauttivat hoidoista samalla tavalla kuin tytötkin. Saappaasta vaihtoehto Vähäoja pohtii nuorisotyön käymistilaa. Hänen mielestään jokaiseen risahdukseen ei pidä mennä mukaan, mutta on hyvä aistia ympäristöä tuntosarvet ylhäällä. Kalajoella uusinta uutta on yökahvila Saapas Nuorisotalo Alexilla. Kymmenkunta nuorta kokoontuu valvottuun tilaan lauantai-iltaisin. Yökahvila jatkaa seurakunnan toimintana siitä, mihin kaupunki joitakin vuosia sitten lopetti. Nuorilla on nyt vaihtoehto ABC:n ja Shellin baareille, nuorisotyönohjaaja iloitsee. Kaikesta myllerryksestä huolimatta Vähäoja tykkää työstään, eikä haaveile alan vaihdoksesta. Päinvastoin, hänellä on tarkoitus jatkaa pedagogisia opiskeluja ja kehittyä ammatissaan. Työni on haastavaa, monipuolista ja antoisaa. Juuri siksi pidänkin siitä niin paljon. Teksti ja kuva: Terttu-Liisa Tokola Nuorten Keskus