Kaupunginhallitus Sivu 1 / 65. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 65 Kokoustiedot Aika maanantai klo 13:00-15:15 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Saija Äikäs Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, poistui klo käsittelyn aikana Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi valtuuston puheenjohtaja Marika Niemi valtuuston I varapuheenjohtaja, poistui klo 14.35, saapui klo Arja Juvonen valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja, poistui klo käsittelyn ajaksi. Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö, poistui klo Antti Nieminen projektinjohtaja, poistui klo Harri Tanska kaupungininsinööri, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 65 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kurt Byman Jouni J. Särkijärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 65 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 93 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 94 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Teknisen toimen johtajan viran (vakanssinumero ) 6 vakinainen täyttäminen teknisessä ja ympäristötoimessa, työavain (Kv-asia) (Pöydälle ) 96 Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston 12 jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 97 Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston 13 varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) 98 Vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttaminen Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen 15 organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kv-asia) Espoon uuden sairaalan logistiikka palvelujen organisointi 19 HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi (Kv-asia) 101 Perusturvajohtajan sijaisten nimeäminen Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden 25 hankintaedellytysten selvittämisestä (Kv-asia) Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja 29 ympäristökeskukselle tiesuunnitelmasta Kehä I (mt 101) parantaminen välillä Länsiväylä (kt 51) - Tapiolantie, Espoo (Pöydälle ) 104 Valtuustokysymys Suomenojan venesataman maaperän 43 saastumisesta (Kv-asia) 105 Valtuustokysymys Länsimetron automatisoinnin 46 kustannuksista Espoon kaupungille (Kv-asia) Lausunnon antaminen Uudenmaan liitolle Uudenmaan vaihemaakuntakaavaluonnoksesta 107 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset 62

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 94 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kurt Byman ja Jouni J. Särkijärvi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtajan viran (vakanssinumero ) vakinainen täyttäminen teknisessä ja ympäristötoimessa, työavain (Kv-asia) (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh Jutta Takala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhalitus ehdottaa, että valtuusto suorittaa virkavaalin teknisen toimen johtajan valinnasta. Virka täytetään vakinaisesti lukien ja palvelussuhde on voimassa toistaiseksi. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työn aloituspäivä sovitaan erikseen. Viran palkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Viran tehtäväkohtainen palkka on ,65 euroa / kk. Lisäksi tulevat puhelinetu 20 euroa ja vapaa autoetu palkan päälle. Virkaan valitun on toimitettava hyväksyttävä todistus terveydentilastaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Päätös Liite Selostus 1 Viran kelpoisuus- ja palvelussuhteen ehdot 2 Yhteenveto hakijoiden kelpoisuuksista Kaupunginhallitus päätti julistaa hakuun vakituisen teknisen toimen johtajan viran, jonka kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon, riittävä toimialan tuntemus, johtamistehtävissä hankittu hyvä kokemus sekä riittävä kielitaito. Viran kelpoisuus- ja palvelussuhteen ehdot ovat liitteenä. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko jää eläkkeelle alkaen suoraan iän perusteella. Tämän vuoksi hän ei erikseen irtisanoudu, eikä hänelle siten myöskään ole tarvetta erikseen myöntää eroa. Virkakuulutus Teknisen toimen johtajan virka julkaistiin haettavaksi Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä Rakennuslehdessä ja Talouselämän uratiessä Kuulutus oli myös kaupungin omilla sivuilla sekä sähköisissä kanavissa Kuntalehti.fi, TE-toimisto.fi, Monster.fi.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 65 Oikotie.fi ja LinkedIn. Hakemukset tuli jättää klo mennessä kaupungin sähköiseen rekrytointijärjestelmään. Virkaa haki 35 hakijaa hakuajan kuluessa, joista yksi hakija on myöhemmin peruuttanut hakemuksensa. Hakijat (ei sisällä peruuttanutta hakijaa): Andersson Tiina, Hatakka Jarno, Heinävä Auli, Helmijoki Juha, Isotalo Olli, Kallio Timo,Kemppi-Virtanen Pirjo, Keronen Petri, Kontturi Kari, Korhonen Antti, Koskelo Taina, Kuronen Matti, Lappi Jyrki, Lehtinen Maija, Mohammadighavam Shahram, Mäki Karo, Mäkinen Antti, Penttilä Hannu, Pitkänen Jukka, Rinkinen Kalle, Ruuska Sisko, Ruutu Ilkka, Saari Markus, Salminen Mikko, Savela Jussi, Sillman Pauli, Simola Teppo, Slätis Carl, Strachan Mika, Suuperko Mauri, Suutarinen Kari, Tanska Harri, Veivo Risto ja Vuopionperä Raimo. Alkuperäiset hakemukset ja virkakuulutus ovat asiakirjoissa. Kelpoisuusehtojen lisäksi virkakuulutuksessa todettiin, että virassa edellytetään strategista ajattelua, hyviä muutosjohtamis-, verkostojen, kumppanuuksien ja henkilöstön johtamistaitoja sekä viestintä- ja yhteistyötaitoja. Lisäksi arvostettiin tavoite- ja asiakasorientoituneisuutta, avoimuutta sekä monipuolisia vuorovaikutustaitoja. Valintamenettely Valinta perustuu teknisen toimen johtajan haastatteluihin sekä virkaan sopivuuteen, josta on pyydetty psykologiset henkilöarvioinnit. Arvioinnissa on otettu huomioon tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain säännökset ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 :n syrjintäkielto sekä Suomen perustuslaissa säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin. Hakijat arvioitiin seuraavien kelpoisuusehtojen mukaisesti: 1. Ylempi korkeakoulututkinto 2. Hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon Työkokemus kunnassa, kuntayhtymässä, kunnallisessa keskusjärjestössä tai kunnan omistamassa yhtiössä tai toimiminen kunnallisessa luottamustehtävässä. 3. Riittävä toimialan tuntemus Alan työkokemus, alan luottamushenkilönä toimiminen tai tutkimuksen/opiskelun kautta alaan perehtyneisyys. 4. Johtamistehtävissä hankittu hyvä kokemus Työkokemus linjajohtajana tai kokemus johtamisesta järjestö- tai luottamustehtävässä. Virka on suuren kaupungin toimialajohtaja, jolloin viran kannalta kokemuksessa painottuu suuren organisaation johtamisen osaaminen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 Kaupunginhallitus Sivu 8 / Riittävä kielitaito Suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Virkavaalissa voidaan ottaa huomioon seuraavat kelpoisuusehdot täyttävät hakijat: Andersson Tiina, Hatakka Jarno, Heinävä Auli, Helmijoki Juha, Isotalo Olli, Kallio Timo, Kemppi-Virtanen Pirjo, Keronen Petri, Kontturi Kari, Korhonen Antti, Koskelo Taina, Kuronen Matti, Lappi Jyrki, Lehtinen Maija, Mäki Karo, Mäkinen Antti, Penttilä Hannu, Pitkänen Jukka, Rinkinen Kalle, Ruuska Sisko, Ruutu Ilkka, Saari Markus, Salminen Mikko, Savela Jussi, Sillman Pauli, Slätis Carl, Strachan Mika, Suuperko Mauri, Tanska Harri ja Veivo Risto. Neljä hakijaa ei täyttänyt kelpoisuusehtoa. Yhteenveto hakijoiden kelpoisuuksista on liitteenä. Ensimmäiseen haastatteluun kutsuttiin viisitoista kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa: Isotalo Olli, Kallio Timo, Kemppi-Virtanen Pirjo, Kontturi Kari, Korhonen Antti, Kuronen Matti, Koskelo Taina, Lehtinen Maija, Mäkinen Antti, Penttilä Hannu, Saari Markus, Salminen Mikko, Slätis Carl, Suuperko Mauri ja Tanska Harri. Henkilöarviointeihin lähetettiin kahdeksan hakijaa, jotka olivat viranhoidon kannalta ansioituneimmat: Isotalo Olli Kemppi-Virtanen Pirjo Kontturi Kari Kuronen Matti Mäkinen Antti Penttilä Hannu Salminen Mikko Suuperko Mauri Henkilöarviointien lausunnot jaetaan kokouksessa kaupunginhallituksen jäsenille asian käsittelyn ajaksi. Julkisuuslain 24 :n 29 kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta tai sen tuloksesta ovat salassa pidettäviä. Toiseen haastatteluun kutsuttiin samat kahdeksan hakijaa, jotka olivat olleet henkilöarvioinnissa. Haastattelukysymykset ja -yhteenveto ovat asiakirjoissa.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 65 Hakijoiden arviointi Hakijat arvioitiin seuraavien kriteerien perusteella sekä henkilöarvioinnissa että haastatteluissa: - strateginen johtaminen - muutosjohtaminen - verkostojen, kumppanuksien ja henkilöstön johtaminen - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot - viestintätaidot, vaikuttaminen - tavoite- ja asiakassuuntautuneisuus Haastatteluiden perusteella tehdyt havainnot olivat yhdensuuntaisia henkilöarvioinnin kanssa. Kaikki henkilöarvioinneissa olleet saivat riittävän hyvät arviot suhteessa tehtävään. Henkilöarvioinnit ovat asiakirjoissa. Verrattaessa eri tekijöitä: - Ylempi korkeakoulututkinto: Kaikilla hakijoilla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. - Hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon: Hakijoilla Isotalo, Kuronen, Mäkinen, Penttilä ja Suuperko on kunnallishallinnon kokemusta linjaorganisaatiosta. Hakijoilla Kempi-Virtanen ja Salminen on kokemusta kuntaorganisaatiosta luottamushenkilötoiminnan kautta. Hakijalla Kontturi on kunnallishallinnon kokemusta asiakkuuden kautta ja työskentelystä kaupungin omistamassa yhtiössä. - Riittävä toimialan tuntemus: Isotalolla, Kemppi-Virtasella, Kotturilla, Kurosella, Mäkisellä, Penttilällä ja Suuperkolla on hyvä tuntemus toimialan palvelutarjonnasta. Salmisen teknisen toimialan tehtävien tuntemus on muita vähäisempää. Isotalolla, Kurosella, Penttilällä ja Suuperkolla on parhaiten kokemusta teknisen toimen johtajan tehtävää vastaavista tehtävistä. - Hyvä kokemus johtamistehtävissä: Isotalolla, Penttilällä, Salmisella ja Suuperkolla on muita parempi kokemus suuren organisaation linjajohtajuudesta. - Strateginen johtaminen: Isotalolla, Kontturilla, Kurosella, Mäkisellä, Salmisella ja Penttilällä on hyvät valmiudet toimia tällä johtamisalueella. Myös muilla hakijoilla oli riittävät valmiudet. - Muutosjohtaminen: Penttilällä, Salmisella ja Suuperkolla on hyvät valmiudet toimia tällä johtamisalueella. Myös muilla hakijoilla oli riittävät valmiudet. - Verkostojen, kumppanuksien ja henkilöstön johtaminen: Isotalolla, Kemppi-Virtasella, Kontturilla, Kurosella, Penttilällä, Salmisella ja Suuperkolla on hyvät valmiudet toimia tällä johtamisalueella. Myös muilla hakijoilla oli riittävät valmiudet. - Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot: Isotalolla, Kurosella, Mäkisellä, Penttilällä, Salmisella ja Suuperkolla on hyvät valmiudet toimia tällä johtamisalueella. Myös muilla hakijoilla oli riittävät valmiudet. - Viestintätaidot, vaikuttaminen: Kemppi-Virtasella, Penttilällä ja Suuperkolla on hyvät valmiudet toimia tällä johtamisalueella. Myös muilla hakijoilla oli riittävät valmiudet.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 65 - Tavoite- ja asiakassuuntautuneisuus: Isotalolla, Kemppi-Virtasella, Kontturilla, Kurosella, Salmisella ja Suuperkolla on hyvät valmiudet toimia tällä johtamisalueella. Myös muilla hakijoilla oli riittävät valmiudet. Yhteenvetona haastattelujen ja henkilöarvioinnin perusteella ansioituneempina pidetään Olli Isotaloa, Matti Kurosta, Hannu Penttilää, Mikko Salmista ja Mauri Suuperkoa. Asiakirjoissa: - Virkakuulutus - Hakemukset - Kelpoisuuksien vertailu - Haastattelukysymykset - Haastatteluyhteenvedot - Henkilöarvioinnit Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen toimen johtajaksi lukien toistaiseksi (vakanssinumero ) ehdolla, että hän toimittaa hyväksyttävän todistuksen terveydentilastaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Virka täytetään vakinaisesti ja palvelussuhde on voimassa toistaiseksi. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Työn aloituspäivä sovitaan erikseen. Viran palkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Viran tehtäväkohtainen palkka on ,65 euroa / kk. Lisäksi tulevat puhelinetu 20 euroa ja vapaa autoetu palkan päälle. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 74 jälkeen. Mauri Suuperko poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 1-kohta). Käsittelyn alussa kuultiin Psycon Oy:n asiantuntijoita henkilöarvioinneista. Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 95 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 65 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 Kaupunginhallitus Sivu 12 / / / Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varsinaiseksi jäseneksi Juhani Parisaaren (SDP) tilalle Roope Nyqvistin (SDP). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen Juhani Parisaari (SDP) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena henkilökohtaiset syyt. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että jaoston jäseneksi valitaan mies. Tiedoksi - Valittu - Jaoston sihteeri - Juhani Parisaari

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 97 Kaupunginhallitus Sivu 13 / / / Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen Leila Tauriaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Saana Raittilan (Vihr.) tilalle Niina Tapanaisen (Vihr.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen Leila Tauriaisen henkilökohtainen varajäsen Saana Raittila on muuttanut Espoosta, joten Leila Tauriaiselle tulee valita uusi henkilökohtainen varajäsen. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Jaoston sihteeri - Saana Raittila

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 98 Kaupunginhallitus Sivu 14 / / / Vaalilautakuntien kokoonpanojen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee - vaalilautakunnan nro 4 varajäsenen Heli Salmisen (PerusS&Sit.) tilalle Annrika Helmikkalan (PerusS&Sit.), - vaalilautakunnan nro 63 varajäsenen Maire Jönssonin (PerusS&Sit.) tilalle Soile Tuorinsuon (PerusS&Sit.), - vaalilautakunnan nro 37 varajäsenen Camilla Lindyn (Vihr.) tilalle Sirkku Saarikosken (Vihr.), - vaalilautakunnan nro 73 jäsenen Juho Junkan (KD) tilalle Mikko Männistön (KD), - vaalilautakunnan nro 94 jäsenen Joel Muujärven (SDP) tilalle Juhani Parisaaren (SDP). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus on kohdalla asettanut vaalilautakunnat ja - toimikunnat eduskuntavaaleihin Eräät päätöksessä vaalilautakuntiin jäseniksi /varajäseniksi valitut ovat ilmoittaneet olevansa estyneitä / esteellisiä osallistumaan lautakunnan työskentelyyn. Tämän vuoksi lautakuntien kokoonpanoja esitetään muutettavaksi päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi - Valitut

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / / Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Teittinen, puh Elina Kylmänen, puh Päivi Vilkki, puh Tiina Pahikainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa aulaja turvallisuuspalvelujen organisoimisen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS- Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen hoidettaviksi ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvän aula- ja turvallisuuspalvelujen henkilöstön siirron HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen, 2 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimukset HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen kanssa aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoimisesta niiden hoidettaviksi. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Palvelukuvaus Aula- ja turvallisuuspalvelut - Ennakkoarviointi Espoon sairaala Aula- ja turvallisuuspalvelut Espoon uuden sairaalan tarvitsemat aula- ja turvallisuuspalvelut esitetään organisoitaviksi siten, että palveluiden toteuttajat ovat HUS-Servis liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut. Palveluntuottajilla on oman alansa laaja-alainen sairaalaympäristön ja terveydenhuollon eritysasiantuntemus, jota voidaan hyödyntää joustavasti Espoon sairaalan tarpeisiin. HUS Jorvin alueelle ja sen kaikkiin kiinteistöihin syntyy ehyt aula- ja turvallisuuspalvelujen kokonaisuus, minkä ansiosta palveluihin ohjautuminen, asiointi ja alueella liikkuminen on helppoa ja turvallista.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 65 Suunnitellussa toimintamallissa palveluresurssien käyttö voidaan optimoida ja saada synergiahyötyä. Palvelun toteuttaminen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS- Kiinteistöt Oy:n Turvapalveluiden toimesta on kustannustehokasta. Toimintaa ja palvelujen laatua kehitetään yhteistyössä. Kustannustehokkuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti. Espoon sairaalalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä uudisrakennusta että HUS Jorvin päivystyslisärakennuksessa sijaitsevaa Espoon sairaalan päivystysosastoa ja niiden toimintoja. Espoon sairaalan eri kiinteistöissään tarvitsemat aula- ja turvallisuuspalvelut tuottaa tällä hetkellä Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen Aulaja turvallisuuspalvelut yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut tuottaa tällä hetkellä turvapalvelut HUS Jorvin sairaalassa sijaitseville Espoon terveyskeskusosastoille. Asian valmistelu Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalveluiden järjestämistä on selvitetty perusturvajohtajan johtamassa monialaisessa työryhmässä, johon on kutsuttu myös henkilöstön edustus. Työryhmällä on ollut kolme alatyöryhmää, jotka ovat selvittäneet palveluihin, henkilöstön asemaan sekä sopimuksiin ja talouteen liittyviä asioita. Työryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi neljään vaihtoehtoisen toimintamalliin: - nykyinen malli: nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto), - muutosesitys 1: Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen Aula- ja turvallisuuspalvelut tuottavat palvelut palvelukuvauksen mukaisesti, - muutosesitys 2: HUS-Servis liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut tuottavat palvelut palvelukuvauksen mukaisesti, - muutosesitys 3: palvelut tuottaa yksityinen palveluntuottaja palvelukuvauksen mukaisesti. Eri vaihtoehtojen vertailu ilmenee oheismateriaalissa. Espoon sairaalan toiminta lakkaa nykyisissä sairaalakiinteistöissä vuonna 2016, joten nykyisen mallin mukainen aula- ja turvallisuuspalveluiden toiminta ei voi jatkua. Yhteistoimintamenettelyn mukaisen työpaikkakokouksen pöytäkirja on nähtävänä verkkopalvelun jaetuissa asiakirjoissa. Saavutettava hyöty Työryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2:n mukaisella, koko HUS Jorvin alueen aula- ja turvallisuuspalveluiden keskittämisellä samoille toimijoille on saavutettavissa merkittävää synergiahyötyä. Tavoitteena on integroida Espoon sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelut osaksi HUS Jorvin sairaalan kokonaisuutta, jolloin aula- ja turvallisuuspalveluresurssin käyttö tehostuu.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 65 Hyvin toimivilla aula- ja turvallisuuspalveluilla on suuri merkitys sairaalassa asioiville potilaille, läheisille ja vierailijoille. Ammattitaitoinen palvelu antaa myönteisen asiakaskokemuksen. Terveydenhuollon erityispiirteet, jotka liittyvät muun muassa tietosuojaan ja potilasturvallisuuteen, aiheuttavat erityisvaatimuksia aula- ja turvallisuuspalvelujen tuottajille. Sairaalan toimintojen ja koko alueen kiinteistöjen hyvä tuntemus ovat tärkeitä. HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalveluiden henkilökunta tuntee eri toiminnot ja palvelut kaikissa alueella sijaitsevissa sairaalarakennuksissa. Koko Jorvin sairaala-alueen aula- ja turvallisuuspalvelujen resurssit voidaan sijoittaa optimaalisesti, jolloin asiakas saa tarvitsemansa avun läheltä. Etenkin poikkeus- ja vaaratilanteissa on välttämätöntä, että aula- ja turvapalvelujen toimintatavat ovat yhtenäiset koko HUS Jorvin sairaala-alueella. HUS- Servis liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut ovat suuria toimijoita, ja niillä on laaja kokemus ja terveydenhuollon eritysasiantuntemus. Siirtyvän henkilöstön asema Päätösehdotuksen mukainen muutos vaikuttaa yhteen vakinaisessa työsuhteessa olevaan, Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen aula- ja turvallisuuspalvelujen työntekijään. Espoon Palveluliiketoimi huolehtii alaisensa työntekijän aseman turvaamisesta Espoon kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaan työntekijää kuullen ja yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Siirtymävaiheessa vakinaisessa työsuhteessa olevalle tarjotaan mahdollisuutta siirtyä HUS-Servis liikelaitoksen palvelukseen vanhana työntekijänä. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Kustannukset Aula- ja turvallisuuspalveluiden vuotuinen kustannus Espoon sairaalan nykyisessä toiminnassa vuonna 2013 oli euroa (alv 0 %) ja euroa (alv 0 %) vuonna Toiminnan laajentuessa ja toimintaympäristön muuttuessa aula- ja turvallisuuspalveluiden vuotuisiksi kustannuksiksi on laskettu HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen tuottamana ,00 euroa (alv 0 %). Nykytoiminnassa HUS-Servis liikelaitos tuottaa vuosittain noin suoritetta sisäisen potilaskuljetuksen palveluja Espoon sairaalan terveyskeskusosastoille, ja niiden vuotuinen kustannus on noin euroa (alv 0 %). Espoon uudessa sairaalassa sisäisten potilaskuljetusten tarve lisääntyy toiminnan laajentuessa. Uudessa toiminnassa sisäisen potilaskuljetuksen palveluiden arvioidaan maksavan HUS-Servis liikelaitoksen tuottamina noin euroa (alv 0 %). Sidosyksikköhankinta Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 99 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 65 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään hankintalain 10 :ssä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö. HUS-Servis liikelaitos on kunnallisena liikelaitoksena osa HUS:n varsinaista viranomaisorganisaatiota. HUS-Kiinteistöt Oy on HUS-Kuntayhtymän kokonaan omistama yhtiö. Liikelaitos ja yhtiö tarjoavat palveluitaan HUS:n jäsenkunnille erillisten sopimusten perusteella. Espoon kaupunki on yksi HUS:n jäsenkunnista. HUS-Servis liikelaitosta ja HUS-Kiinteistöt Oy:tä voidaan näin ollen pitää ns. inhouse-yksikköinä, joten aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoiminen niiden hoidettaviksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoimisen HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS- Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen hoidettaviksi. 2 päättää, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle raportoidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toimintaan, laatuun ja kustannuksiin liittyvistä vaikutuksista. 3 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimukset HUS-Servis liikelaitoksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelujen kanssa aula- ja turvallisuuspalvelujen organisoimisesta niiden hoidettaviksi. Käsittely Päätös Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / / Espoon uuden sairaalan logistiikka palvelujen organisointi HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettavaksi (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Teittinen, puh Elina Kylmänen, puh Päivi Vilkki, puh Tiina Pahikainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa tarvittavien logistiikkapalvelujen organisoimisen HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettaviksi ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ko. liiketoimintaan liittyvän henkilöstön siirron HUS-Logistiikka -liikelaitoksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti uuden sairaalan valmistuttua, 2 hyväksyy Espoon uuden sairaalan logistiikan palvelukonseptin pilotoimisen Espoon sairaalan nykyisillä osastoilla yhteistyössä HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa ennen uuden sairaalan käynnistymistä, 3 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen logistiikkapalvelujen organisoimisesta HUS-Logistiikka -liikelaitoksen hoidettavaksi. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Palvelukuvaus Hankintapalvelut Espoo 5 Palvelukuvaus Tarvikkeiden varastointi- ja toimituspalvelu Espoo 6 Palvelukuvaus, Tarvikkeiden täyttöpalvelu Espoo 7 Palvelukuvaus Kuljetukset Espoo - Ennakkoarviointi Logistiikkapalvelut

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 65 Selostus Espoon uuden sairaalan tarvitsemat logistiikkapalvelut esitetään organisoitaviksi siten, että palveluiden toteuttajana on HUS-Logistiikka liikelaitos (jäljempänä HUS-Logistiikka). Espoon rooli tilaajana ja päätöksentekijänä säilyy. Logistiikkapalvelujen keskittäminen HUS- Logistiikan hoidettavaksi luo tilanteen, joka takaa sekä Jorvin sairaalassa että Espoon sairaalassa samojen hoitotarvikkeiden käytön. Tämä sujuvoittaa potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja edistää hoidon jatkuvuutta ja tuottaa merkittävää synergiahyötyä. Palvelun toteuttaminen HUS-Logistiikan toimesta on kustannuksiltaan edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana. Henkilöstön asema turvataan kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaisesti. Ennen uuden sairaalan käynnistymistä suunnitellun pilotoinnin tarkoituksena on yhdenmukaistaa käytäntöjä Jorvin kampuksella ja varmistaa muutoksen sujuva toteutuminen. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kehottanut toimialaa selvittämään logistiikkapalvelujen keskittämistä HUS-Logistiikan hoidettavaksi Espoon uudessa, vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa. Espoon sairaalalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä uudisrakennusta että HUS Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksessa sijaitsevaa Espoon sairaalan päivystysosastoa ja niiden toimintoja. Logistiikkapalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä liitteinä olevissa palvelukuvauksissa olevaa kokonaisuutta. Hyvin toimivalla aine-, tarvike- ja tavarahuollolla on tärkeä merkitys sairaalan laadukkaalle ja taloudelliselle toiminnalle. Logistiikan palvelukonsepti on laaja kokonaisuus, joka sisältää hankintapalvelun, varastointi- ja toimituspalvelun, kuljetuspalvelun sekä täyttöpalvelun. Sairaalassa palveluketju alkaa tuotevalikoiman tunnistamisesta ja standardoinnista sekä tuotteiden kilpailuttamisesta päätyen siihen, että sovitut tarvikkeet on toimitettu lähelle päätekäyttäjiä. Palvelun ostajalle syntyy hyötyä siitä, että ketju on ehyt ja palvelun tuottajalla on sairaalatarvikkeiden ja toiminnan hyvä tuntemus. Espoon sairaalan eri kiinteistöissään tarvitsemat logistiset palvelut tuottaa tällä hetkellä Espoo Logistiikka -liikelaitos yhteistyössä Espoo Talouspalvelut - liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen kanssa. Asian valmistelu Espoon uuden sairaalan logistiikan järjestämistä on selvitetty perusturvajohtajan johtamassa monialaisessa työryhmässä, jossa on ollut myös henkilöstön edustus. Työryhmällä on ollut neljä alatyöryhmää, jotka ovat selvittäneet henkilöstön asemaan, tiloihin ja tavaroihin, palvelukuvaukseen ja sopimuksiin sekä talouteen liittyviä asioita. Työryhmässä on tuotettu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi neljään vaihtoehtoisen toimintamalliin:

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 65 - nykyinen malli: Espoo Logistiikka, Espoo Talouspalvelut ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokset tuottavat palvelut nykyisten toimintatapojen mukaisesti. - muutosesitys 1: Espoo Logistiikka, Espoo Talouspalvelut ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokset tuottavat palvelut uuden palvelukuvauksen mukaisesti, - muutosesitys 2: HUS-Logistiikka tuottaa palvelut, - muutosesitys 3: Yksityinen palveluntuottaja tuottaa palvelut. Siirtyvän henkilöstön asema Päätösehdotuksen mukaisella muutoksella ei ole henkilöstövaikutuksia Espoo Logistiikka tai Espoo Talouspalvelut -liikelaitosten henkilöstölle. Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen palveluksessa olevat 5 työntekijää hoitavat tällä hetkellä Puolarmetsän sairaalan sisäisen kuljetuksen. Espoon Palveluliiketoimi huolehtii alaistensa aseman turvaamisesta Espoon kaupungin yleisten henkilöstöperiaatteiden mukaan. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintalain mukainen työpaikkakokous on pidetty. Siirtymävaiheessa vakinaisessa työsuhteessa oleville tarjotaan mahdollisuutta siirtyä HUS-Logistiikan palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn mukaisen työpaikkakokouksen pöytäkirja on nähtävänä verkkopalvelun jaetuissa asiakirjoissa. Saavutettava hyöty ja kustannukset Työryhmä on arvioinut, että muutosesitys 2 mukaisella koko HUS Jorvin alueen logistiikkapalvelujen keskittämisellä ja yhden toimijan mallilla on saavutettavissa merkittävää synergiahyötyä. HUS-Logistiikka tuottaa kaikki HUS:n Jorvin sairaalan käyttämät logistiset palvelut. Espoon uuden sairaalan tarpeet on mahdollista sovittaa alueen kiinteistöissä jo toimivaan logistiikkaan. Potilaiden hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että sekä Jorvin sairaalassa että Espoon sairaalassa käytetään samoja aineita, tarvikkeita ja tavaroita. Yhtenäinen tuotevalikoima sujuvoittaa potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon Espoon sairaalaan ja edistää hoidon jatkuvuutta. HUS- Logistiikalla on laajaa osaamista ja kokemusta sairaaloiden materiaalilogistiikasta. HUS-Logistiikka on sitoutunut tuottamaan Espoon sairaalalle logistiikkapalvelut samoilla hinnoilla kuin HUS:n Jorvin sairaalalle. Palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta seurataan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä. HUS-Logistiikan suurten hankintamäärien ansiosta yksikköhinnoissa saavutetaan etua, mikä vaikuttaa myönteisesti Espoon maksettaviksi tuleviin kokonaiskustannuksiin.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 65 Päätöshistoria Sidosyksikköhankinta Sosiaali- ja terveyslautakunta Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaista kilpailuttamisvelvollisuutta ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, jos hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan, ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Näistä ns. sidosyksikköhankinnoista tai in-house -hankinnoista säädetään hankintalain 10 :ssä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on perussopimuksessa lueteltujen jäsenkuntiensa sidosyksikkö. HUS- Logistiikka on kunnallisena liikelaitoksena osa HUS:n varsinaista viranomaisorganisaatiota. Se tarjoaa palveluita HUS:n jäsenkunnille erillisten sopimusten perusteella. Espoon kaupunki on yksi HUS:n jäsenkunnista. HUS-Logistiikkaa voidaan näin ollen pitää ns. inhouse-yksikkönä, joten logistiikkapalvelujen organisointi HUS-Logistiikan hoidettaviksi voidaan toteuttaa kilpailuttamatta. Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon uudessa vuonna 2016 valmistuvassa sairaalassa tarvittavien logistiikkapalvelujen organisoimisen HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettaviksi. 2 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Espoon uuden sairaalan logistiikan palvelukonseptin pilotoimisen Espoon sairaalan nykyisillä osastoilla yhteistyössä HUS-Logistiikka liikelaitoksen kanssa ennen uuden sairaalan käynnistymistä. 3 päättää, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle raportoidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toimintaan, laatuun ja kustannuksiin liittyvistä vaikutuksista. 4 oikeuttaa perusturvajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen logistiikkapalvelujen organisoimisesta HUS-Logistiikka liikelaitoksen hoidettaviksi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 65 Käsittely Päätös Niemi poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / / Perusturvajohtajan sijaisten nimeäminen Valmistelijat / lisätiedot: Sari Laaksonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että perusturvajohtajan sijaisena hänen estyneenä ollessaan toimii perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja- Leena Remes ja hänen estyneenä ollessaan talous- ja hallintojohtaja Markus Syrjänen. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :n mukaan toimialajohtajan ollessa estyneenä, virkavapaana tai viran ollessa avoinna toimii sijaisena tai viran väliaikaisena hoitajana kaupunginjohtaja tai muu kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. Sijaiset toimivat myös esittelijöinä. Tiedoksi - Markus Syrjänen, Sosiaali- ja terveystoimen esikunta - Marja-Leena Remes, Perhe- ja sosiaalipalvelut

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 25 / / / Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh Jukka Pitkänen, puh Outi Saloranta-Eriksson, puh Virpi Leino, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kai Lintusen ym jättämään valtuustoaloitteeseen koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Valtuutettu Kai Lintusen ja 26 muun valtuutetun allekirjoittamassa valtuustoaloitteessa koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä esitetään, että Espoo selvittää nopeasti koululaisten tablettien hankintaan ja käyttöönottoon liittyvät hyödyt, haasteet ja kustannukset sekä mahdollisesti saatavat säästöt koko kouluverkon laajuisesti ja tuo tablettien hankintaedellytykset valtuustoon arvioitaviksi ja päätettäviksi ko. selvityksineen. Aloitteessa viitataan sekä Espoon tarinan toteuttamiseen edelläkävijänä että Vantaan kaupungin esimerkkiin. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on kokouksessaan ja Svenska rum -lautakunta on kokouksessaan antanut lausunnon valtuustoaloitteeseen. Lautakuntien lausunnot oli valmistelu suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön sekä Espoon Tietotekniikka -tulosyksikön yhteistyönä. Lautakuntien yhteneväisissä lausunnoissa todetaan seuraavaa:

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 65 Espoon sivistystoimessa koulujen oppimisympäristöjen kehittämisen lähtökohtana on, että niiden tulee uudistua vastaamaan digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Oppimisympäristöjen tulee tukea uusiutuvaa, osallistavaa oppimista ja uusiutuvaa pedagogiikkaa. Oppimisympäristöjen tulee innostaa oppimiseen ja sinnikkääseen yrittämiseen kohti jokaisen oppijan parasta. Keskeinen painopiste oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämisessä on uusien opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen. Peruskouluilla ja lukioilla tulee olla käytössään riittävä määrä opetusta tukevia ja koulun toimintaan soveltuvia työasemia ja muita päätelaitteita. Näiden lisäksi lukioiden opiskelijat voivat käyttävät omia päätelaitteitaan opiskelussaan. Myös perusopetuksessa oppilaiden omien päätelaitteiden hyödyntäminen sallitaan. Päätelaitteiden määrän lisääminen edellyttää, että verkkoratkaisut ja -palvelut rakennetaan tukemaan näitä lähtökohtia. Koulujen verkotukseen on Espoossa panostettu viime vuosina ja uusi oppilasverkko otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Espoon kaupungin sivistystoimi hankki joulukuussa 2014 perusopetuksen opettajille henkilökohtaiseen käyttöön tablettitietokoneet. Hankinnan avulla vahvistetaan opettajien IT-osaamista ja tuetaan positiivista ja rakentavaa kehittämisilmapiiriä. Opettajien osaamista vahvistamalla valmistaudutaan oppilaiden käytössä olevien tablettien ja muiden päätelaitteiden määrän kasvuun sekä uusien opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseen. Opettajien osaamisen kehittämistä tuetaan vahvasti. Yhtenä merkittävänä tukimuotona on pedagoginen IT-ohjaus, jonka järjestämiseen Espoon kaupunki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä euron valtionavustuksen vuosille Lukioiden opettajille vastaava laitehankinta oli tehty aikaisemmin vuoden 2014 aikana ja myös lukioissa opetushenkilöstön pedagogista osaamista kehitetään vahvasti. Oppilaskohtaisten päätelaitteiden hankinta edellyttää siis toimivan infrastruktuurin lisäksi opettajilta osaamista sekä opetuksen kehittämisen strategista suunnittelua. Oppimisympäristön tulee tarjota oppilaille mahdollisuuden tutustua erilaisiin laitteisiin ja operatiivisiin systeemeihin tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetukseen parhaiten soveltuvien laitteiden valinta tulee tehdä harkitusti, minkä vuoksi kouluihin on nyt hankittu erilaisia laitteita ja niiden käytöstä tullaan keräämään opettajilta systemaattisesti palautetta kevään 2015 aikana. Mahdollisen oppilaskohtaisen hankinnan suunnittelussa tulee varmistaa käyttöönottoprosessin tuki siten, että hankittavat laitteet saadaan välittömästi opetuskäyttöön jokaisessa koulussa. Tämä edellyttää, että opettajien IT-osaamisen taso on hyvä. Valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään myös hankintaan liittyvät haasteet ja kustannukset. Espoo Tietotekniikka -tulosyksikkö on selvittänyt asiaa nykytilanteen pohjalta: Espoon Tietotekniikka -tulosyksikkö kehittää kaupungin ITpalveluvalikoimaa tukemaan entistä paremmin koulujen tarpeita sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Jo nyt tablettien tilaukset hoidetaan

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 65 keskistetysti yksikön kautta. Keväällä 2015 tuotteistus saadaan valmiiksi, minkä jälkeen koulut voivat suoraan tilata haluamansa laitteet. Oppilaskohtaisten tablettien hankinta tulee nostamaan kaupungin koko laitekannan lukumääräisesti yli kaksinkertaiseksi. Tämä edellyttää hyvin suunniteltua, esimerkiksi kolmelle vuodelle jaksotettua käyttöönottoa. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kaupungilla on valmius hallita kasvanut laiteomaisuus, mukaan lukien koulujen tarvitsema kyvykkyys laitteiden sisällön hallintaan. Kaupungin nykyisen käytännön mukaisesti tabletit hankitaan omistuslaitteiksi. Oppilaiden kokonaismäärän ollessa n , kolmelle vuodelle jaksotettu hankinta edellyttää laitteen vuosittaisia hankintoja. Riippuen hankittavien laitteiden tyypistä hankintojen vuosiarvo asettuu siten karkeasti 3,3 milj. euron ja 6 milj. euron välille. Laitteiden elinkaari on tyypillisesti noin 3 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että Espoo sitoutuu pysyvämmin samantasoiseen vuosittaiseen hankintaan. Tämän lisäksi tarvittavan hallintajärjestelmän kustannuksiksi voi laskea vuosittain 30 euroa - 50 euroa per laite toiminnallisuuden tasosta riippuen. Tablettien hankinta vaikuttaa nykyisen kouluverkon leasing-laitekannan käyttötarkoitukseen ja supistaa laitemäärää, mikä vähentää vaiheittain leasing- ja perustietotekniikkakustannuksia. Tietoliikennevalmiudet ovat jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta hyvällä tasolla. Kaikkien koulujen ulkoiset yhteydet saadaan kapasiteetiltaan riittäviksi lisääntynyttä laitemäärää varten. Uusi oppilasverkko tukee myös kasvanutta langattoman lähiverkon käyttöä. Laitteiden määrän kasvu kuitenkin edellyttänee tukiasemien määrän kasvattamista, joka lisää osaltaan kustannuksia. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää, että Espoossa pilotoidaan digitaalista oppimisympäristöä, oppilaskohtaisine laitehankintoineen, vähintään luokkakoossa sekä perusasteella että lukiossa lukuvuodesta alkaen. Sivistystoimen johtaja toteaa Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti lukien. Uusissa opetussuunnitelmissa tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö valmistelee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan esittämää pilotointia siten, että se voidaan aloittaa lukuvuoden alusta. Pilotointia suunnitellaan yhtä luokkakokoa laajempana, jotta saataisiin eri vuosiluokkatasoilta kokemuksia. Vastaava pilotointi tullaan toteuttamaan ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 65 Pilotoinnilla selvitetään oppimaan oppimiseen, oppimismotivaatioon, kouluviihtyvyyteen ja oppimistuloksiin liittyviä vaikuttavuusseikkoja. Pilotointi tukee uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa lukuvuoden alusta. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus Sivu 29 / / /2014 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiesuunnitelmasta Kehä I (mt 101) parantaminen välillä Länsiväylä (kt 51) - Tapiolantie, Espoo (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Salla Hänninen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiesuunnitelmasta Kehä I (mt 101) parantaminen välillä Länsiväylä (kt 51) - Tapiolantie: Valtuusto hyväksyi kaupungin ja valtion välisen aiesopimuksen Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä. Päätöksessään valtuusto edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt. Toteuttamisen mahdollistamiseksi Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä on välttämätöntä tehdä vaiheittain. Kaupunki rahoittaa uudistamistyön Keilaniemen asuintornien tonttien myynnistä saatavilla tuloilla. Tonttien myynti on mahdollista tehdä markkinasyistä vain vaiheittain, joten kaupungin tarvitsema rahoitus saadaan vastaavasti vaiheittain. Ensimmäisellä vaiheella luodaan edellytykset kahden asuintornin toteuttamiselle. Näin ollen ensimmäisen vaiheen kustannukset voivat olla enintään milj. euroa (alv 0 %). Ensimmäisen vaiheen tuloksena on kuitenkin oltava nykyistä sujuvampi ja turvallisempi liikenneympäristö. On tärkeää, ettei ensimmäiseen vaiheeseen sisälly Tapiolantien tilapäisiä eritasojärjestelyjä, vaan liittymä on edelleen valo-ohjattu, mutta tarvittaessa osa vasemmalle kääntymisistä karsien. Kaupungin tarkoitus on käynnistää samanaikaisesti ensimmäisen vaiheen rakentamisen kanssa maankäytön kehittämisen suunnittelu Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on löytää lopullinen ratkaisu Kehä I:lle Tapiolantien kohdalla ja välttää Tapiolantien tilapäisen eritasoratkaisun toteuttamistarve. Toisen vaiheen toteuttaminen voidaan aloittaa vasta sitten, kun loppujen Keilaniemen asuintornien tonttien myynti varmistuu. Toisen vaiheen laajuus tulee olemaan samaa luokkaa kuin ensimmäisen vaiheen.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 65 Kolmanteen vaiheeseen saattaa jäädä Länsiväylän ramppijärjestelyjä, koska liikennemäärä edellyttää niiden toteuttamista vasta seuraavan vuosikymmenen lopulla. Kaupunki esittää, että kaupungin ja valtion väliset neuvottelut toteuttamisja kunnossapitosopimuksesta käynnistetään mahdollisimman pian ja, että sopimuksen laadinnan lähtökohtana on edellä kuvattu vaiheittainen toteutus. Kaupungin tavoitteena on toteutuksen käynnistäminen vuoden 2015 lopussa. Kehä I:n tiesuunnitelma Keilaniemen kohdalla liittyy laajempaan kokonaisuuteen Kehä I:n parantamisesta osuudella Länsiväylä - Turunväylä. Tässä ensimmäisessä vaiheessa Kehä I liitetään nykyiseen tiehen Tapiolantien liittymän pohjoispuolella. Alueella on vireillä Hagalundinkallion kaavamuutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa Kehä I:n tunnelointi ja luoda mahdollisuuksia asuntojen ja toimitilojen lisärakentamiselle. Lähtökohtana on, että tulevan Hagalundin tunnelin rakentamisen yhteydessä Kehä I:n tasausta alennetaan, jolloin tiesuunnitelmassa esitetty Tapiolantien tilapäinen suuntaiseritasoliittymä korvautuu uudella järjestelyllä. Karhusaarentien (mt 1142) vielä nykyisin maantienä oleva noin 150 m pituinen osuus Hagalundintiestä Lehtisaaren suuntaan lakkaa maantienä ja muuttuu kaupungin yksityistieksi. Osuus kaavoitetaan kaduksi myöhemmin. Kaupunki puoltaa maantien lakkauttamista. Espoon kaupunki luovuttaa tienpitoa varten tarvittavan omistamansa maaalueen normaalia ja lainmukaista korvausta vastaan. Tiesuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Suunnitelmasta on tehty viisi muistutusta. Kaupungin vastineet muistutuksiin sekä alkuperäiset muistutukset toimitetaan lausunnon mukana. Karhusaarentien sekä Kehä I:n varteen on esitetty HSL:n ja Espoon kaupungin pyöräilyn laatureitit. Tiesuunnitelman mukaan Otasolmun eritasoliittymän kohdalla pyöräilijöiden reitti Karhusaarentien suunnasta ei ole kovin suora eikä selkeä. Pyöräilyn pääverkon reitit olisi suositeltavaa suunnitella myös eritasoliittymien kohdalla selkeiksi ja sujuviksi pyöräilijöiden kannalta. Kaupunki esittää, että pyöräreittiä mahdollisuuksien mukaan sujuvoitetaan tältä osin. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Särkijärvi Elon ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunki ei pidä suunnitelmaa Tapiolantien ja Kehä I:n liittymästä toteuttamiskelpoisena siihen sisältyvän Itärannan asuinrakennusten kohdalla korkealle ulottuvan rampin vuoksi. Särkijärvi teki seuraavan palautusehdotuksen: