lehti omaishoitajille ja läheisille Erityisvaatteet Kunnat ja omaishoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lehti omaishoitajille ja läheisille Erityisvaatteet Kunnat ja omaishoito"

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Erityisvaatteet Kunnat ja omaishoito

2 Lähellä sisältö Mikkelissä Valot-projektissa pyritään selkeyttämään omaishoitajan roolia terveydenhuollossa. 6 Pääkirjoitus... 3 Vihtiläiset vauhtimimmit... 4 Valot haastaa terveydenhuollon... 6 Kunta kuuntelee, kuulee ja kehittää Vaatteita jokaiselle Lähellä UUTISIA Turvallisesti kotona Näin Lappi ratkaisee! Kuka kuuntelisi palvelun käyttäjää Annelin ajatuksia AJANKOHTAISTA Erityisvaatteilla voi helpottaa arkea. Tästä en luovu Meidän mummin henkireikä Lähellä ASIOITA AJASSA Kutominen on aivojen herkkua! YHDISTYKSET TOIMIVAT NURKAN TAKANA LAKIMIES LÄHELLÄ LÄÄKÄRI LÄHELLÄSI SVENSK RESUMÉ PAIKALLISYHDISTYKSET Monet tutkimukset ovat vahvistaneet käsitöiden kehittävän aivoja. 37

3 Pääkirjoitus Pitkää pinnaa Liittomme varapuheenjohtaja Kaarina Johansson on todennut kehitysvammaisesta pojastaan, että hän on odottamisen ylioppilas. Vuosien varrella on ollut tilanteita, joissa erilaiset odottamiset ovat aiheuttaneet sen, että myönnetty palvelu jää saamatta. On tavallista, että tällöin elämän muut kuviot menevät sekaisin. Muutama vuosi sitten vaikeavammainen veljeni jäi vaille kuntoutusta, koska myönteinen päätös muutoksenhakuun tuli niin myöhään, että kurssi oli jo ehtinyt päättyä. Kela ei katsonut voivansa myöntää vastaavaa tilalle. Odottamisen ongelma on tuttu myös invataksin käyttäjille. Tilattu kyyti viipyy ja sen seurauksena sovitut ohjelmat eivät onnistu. Esimerkiksi fysioterapia-aika on jo annettu toiselle. Odottaminen aiheuttaa ongelmia paitsi palvelujen tarvitsijalle, myös omaishoitajalle, jonka on suunniteltava arkensa hoidettavan tarpeiden mukaisesti. Ihmetyttää, että miksi joustoa on vain toiseen suuntaan. On tavallista, että kuntien tai Kelan päätökset viipyvät. Kuljetuspalveluissa törmäsin samaan ongelmaan. Olin tulossa Kuusamosta lomamatkalta puolisoni kanssa. Koko matkan ajan olin siellä sun täällä joutunut odottelemaan rollaattorilla hitaasti liikkuvaa puolisoani. Olimme matkasta väsyneitä, mutta tyytyväisiä siitä, että jatkokyydillä pääsisimme joustavasti kotiin. Tiedämme, että Helsingissä kuljetuspalvelu odottaa enintään viisi minuuttia asiakasta. Vammaisten henkilöiden kyllä pitää olla valmiina kuin tinasotilaat odottamassa, että kyyti saapuu. Tällä kertaa olimme tuon viisi minuuttia myöhässä, koska liikenne katkaistiin paloasemalta lähtevien useiden hälytysajoneuvojen vuoksi. Onneksi Helsingissä taksi antaa tekstiviestin, kun kyyti on tulossa. Soitimme vastapuhelun autoon ja kerroimme myöhästyvämme viisi minuuttia. Juuri kun kurvasimme linja-autolla tilausajopysäkille, jossa taksi odotti, huomasimme kauhuksemme, että invataksi poistui paikalta, vain perävalot näkyivät. Siinä pinna paloi ja kunniansa kuuli niin taksiyhtiö kuin matkakeskuskin. Tässä lehdessä haluamme esitellä sujuvaa palvelua, kuntien asiakaslähtöisiä käytäntöjä ja omaishoitajan mahdollisuuksia vaikuttaa arjen sujumiseen. Kun kengännauhojen sitominen ei onnistu, voidaan hankkia tarrakiinnityksellä olevat kengät. Kun sateenvarjo on liikaa siellä, missä hoitajan kädet ovat kiinni avustamisessa, voidaan käyttää sadeviittaa. Erityisvaatteet pelastavat monista pulmista. Arjen toimivuus on kiinni paitsi käyttäjälähtöisestä sujuvasta palvelujärjestelmästä, myös pienistä arjen nikseistä. Tärkeä keksintö heijastin on esimerkki kekseliäisyydestä. Laitakaa heijastin heilumaan. Syksyllä kannattaa varmistaa myös kodin turvallisuus ja lukitus. Vaikka tuuli vihmoisi ja sataisi jalkarättejä, on syytä käydä antamassa äänensä tuleville kuntapäättäjille. Vaalitoimitsijan voi saada myös kotiin. Sekä omaishoitajan että hoidettavan ääni tulee näin yhteiseksi hyväksi. Kuntien toimenpiteet ovat ratkaisevia omaishoitajan elämässä. Kannattaa paitsi valittaa, niin myös vaikuttaa. Etsikää ehdokkaiden joukosta se, jonka uskotte parhaiten ajavan sekä hoidettavanne että omaa parastanne. Toivotan kaikille Lähellä-lehden lukijoille pitkää pinnaa ja kiukun muuttumista asioiden muuttamisen energiaksi. Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Merja Salanko-Vuorela Tiedotuskoordinaattori: Juha Viitanen Toimitussihteeri: Juha Viitanen Toimitusneuvosto: Pirkko Jyväkorpi, Annikki Korhonen (puh.joht.), Matti Mäkelä, Merja Salanko-Vuorela, Marianne Lind, Juha Viitanen Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANNEN kuva: Marianne Lind lähellä 3/2012 3

4 vauhtimimmit TEKSTI JA KUVA: MARIANNE LIND Vihtiläiset Sellaisia ovat Marjatta K Uusimäki, Marja-Leena (Leena) Johansson ja hoidettava Helga Viuhko. esäpäivä Saukonkoskentiellä on kuin suoraan 1950-luvun suomalaisesta elokuvasta: aurinko paistaa, kukat kukkivat, lapset leikkivät ja Musti haistelee vierasta. Marjatta Uusimäki, Leena Johansson ja Helga Viuhko ovat kokoontuneet saman pihapöydän ääreen. Kolmikon ikäjakauma on mielenkiintoinen: siinä missä sisaruksilla Helgalla ja Leenalla on ikäeroa 15 vuotta, Helgan tyttärellä Marjatalla ja Leenalla sitä on vain viisi vuotta. En olekaan koskaan pitänyt itseäni Marjatan tätinä, vaan hyvänä kaverina, Leena toteaa. Marjatta on toiminut Helgan virallisena omaishoitajana neljä vuotta ja Leena sijaisomaishoitajana reilut kaksi vuotta. Seuraan ihaillen heidän iloista rupatteluaan. Mistä ammentaa iloa, kun 86-vuotiaan muistisairaan Helgan hoitaminen ei aina ole kaikkein helpointa siitäkään huolimatta, että Helga pitää itseään vasta hieman yli kuusikymppisenä. Ehkä me ollaan vähän hulluja, Leena nauraa ja jatkaa. Välillä marmatan itselleni, välillä Mustille. Täytyy myös tunnustaa, että Marjatalla on äärimmäisen pitkä pinna. 4 lähellä 3/2012 Yksi hoidettava, kaksi hoitajaa ja kotia Leena asuu kotitalossaan Mäkilän tilalla, jossa Helga aikanaan kasvatti 14 lasta. Tila on edelleen Leenan Alzheimerin tautia sairastavan veljen Pentti Johanssonin nimissä, jota Leena aiemmin hoiti. Niin ikään Leena hoiti vanhempiaan Liljaa ja Einaria. Marjatta Uusimäki ja Leena Johansson (takana) sekä Helga Viuhko ovat sellainen kolmikko, että jos joku puuttuu joukosta, muut kaipaavat häntä aina.

5 Marjatta puolestaan muutti pari vuotta sitten Helgan luo. Omaishoitajuuden tultua luonnolliseksi vaihtoehdoksi tuntui hassulta maksaa vuokraa asunnosta, jossa en juurikaan ollut, hän sanoo. Entä millainen kämppis Helga on? Sanoo aina välillä, että kyllä minä hänen mielipidettään kysyn mutta lopulta teen kuten itse haluan, Marjatta kertoo ja saa sanojensa saatteeksi Helgalta hersyvän naurun. Marjatta ja Leena näkevät omaishoitotilanteessaan pelkästään hyviä puolia. Kysymykseen ristiriidoista he katsovat toisiaan silmät ymmyrkäisinä ja kohauttavat olkapäitään, kas Helga kun vastaa yleensä kaikki hyvin. Tyypillinen tilanne Leenan astumisesta kehiin on minulle tuleva äkkilähtö jonnekin. Koska minulla on paljon tuttavia Humppilassa, voi tulla yllättäen vaikkapa hautajaisia. Tällaisissa tilanteissa Leena on minulle korvaamaton apu. Rippijuhlien aikana Helga on yleensä intervallissa. Pidänkin äärimmäisen tärkeänä sitä, että sovimme asiasta aina tilanteen mukaan. Otan Helgan tänne mielelläni ja hän myös tulee tänne, vanhaan kotitaloonsa, mielellään, Leena toteaa ja jatkaa. Täällä ollessaan Helga myös tottelee minua ja on hyvinkin oma-aloitteinen. Vihtiläisen omaishoidon kärkikolmikko Tämä kolmikko on oiva esimerkki siitä, että ainakaan ikä ei ole esteenä aktiiviselle liikkumiselle. Helga haluaa ajelulle joka päivä, ja yleensä kohteena on tämä hänelle rakas entinen kotitila. Ennen hän istui paljon keinussa, mutta ei enää, Marjatta kertoo. Toisaalta nämä päivittäiset keikat ovat kiva asia, koska ne tuovat vaihtelua niin Helgan kuin minunkin päivään. Mutta on Helga aina valmis lähtemään pidemmällekin. Tultuamme paikallisyhdistyksemme toukokuiselta Tallinnan-risteilyltä Helga kuuli meidän suunnittelevan jo seuraavaa reissua. Saman tien kuului takaamme innokas huudahdus! Mää lähren ja, Leena nauraa. Suomen kansallismuseon tunnustus Helga Viuhko kirjoitti vuosina omasta perheestään, yhteiskunnallisista muutoksista ja esimerkiksi naisten elämää ja työpanosta koskevista asioista. Kansallismuseo tunnusti Helgan merkittävän panoksen myöntämällä hänelle ansiomerkin. TEKSTI: PIA JÄRNSTEDT & SIRPA MÄÄTTÄ Sisarusten tueksi tarvitaan ennakointia ja yhteispeliä On aina surullista katsoa, kun oma vanhempi menettää toimintakykynsä. Koska sisarukset katsovat maailmaa eri silmin, käsittelemättömät asiat voivat nousta pintaan ja sama tilanne voi näyttäytyä erilaisena. Ihmiset toimivat yksilöllisesti: yksi itkee, toinen touhuaa, kolmas vaikenee. Sisarusten välillä voi olla syvääkin rakkautta ja yhteenkuuluvuutta, mutta myös keskinäistä kilpailua, kateutta, ylemmyyden ja alemmuuden tunteita. Jos suinkin mahdollista, sisarusten on hyvä kokoontua yhteen. Keskinäinen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunne auttaa miettimään vanhemman hoitoa ja sen järjestelyä. Omaishoitajana toimiva lapsi voi esimerkiksi tarvita hoidettavalta yleisvaltakirjan arkiasioiden hoitoa varten. Kun periaatteista ja toimintatavoista sovitaan etukäteen, vältytään monilta ristiriidoilta. Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto Moni sairaus vie edetessään henkilön oikeustoimikelpoisuuden, jolloin hän ei enää pysty hoitamaan raha-asioitaan eikä allekirjoittamaan asiapapereita. Edunvalvontavaltuutuksella hoidettava määrää itse, kuka ja kuinka hänen asioitaan hoidetaan. Valtuutettuja voi olla useampia: esimerkiksi yksi rahaja toinen hoitoon liittyviä asioita hoitamaan. Valtuutuksesta on sovittava valtuutettujen kanssa. Tilanteeseen voi valmistautua jo terveenäkin ja tehdä hoitotahdon siltä varalta, ettei itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin. Siinä voi ilmaista erityistoiveita hoidolle, kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä ja esittää hoitoon liittyviä muita toivomuksia. Hoitotahdosta on hyvä puhua läheisten kanssa, ettei se tulisi heille yllätyksenä. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa sekä auttaa lääkäriä tekemään hoitoon liittyviä päätöksiä hoidettavan tahdon mukaisesti. Lisätietoja: (valtakirjan malli); (hoitotahtolomake); loppuvaiheen_hoito/hoitotahto lähellä 3/2012 5

6 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Valot haastaa Mikkelissä tartuttiin omaisen näkymättömään rooliin terveydenhuollossa omaishoitajilta tulleiden kokemusten pohjalta. Valot -hankkeen tavoitteena on kehittää omaishoitotilanteet tunnistava ja omaishoitajia valmentava ja tukeva toimintamalli terveydenhuoltoon. Omashoitoperheet tarvitsevat perhelähtöistä tukea, sillä omaishoitotilanne vaikuttaa koko perheeseen. 6 lähellä 3/2012 Leena Herrasen (vas.) ja Maarit Väisäsen mukaan Valot -hankkeen tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä sosiaali- ja terveydenhuollossa toteaa omaiselle Sä oot yks tässä tiimissä, tehdään tää yhdessä.

7 Teksti: Merja Purhonen Kuva: Pauliina Kinnunen terveydenhuollon aseman epämääräisyys nousi -Omaisen yhdistyksen omaishoitajaryhmissä ja tapaamisissa jatkuvasti esiin ja halusimme tarttua tähän asiaan ja muuttaa käytäntöjä, kuvailee Leena Herranen, toinen Valot -hankkeen työntekijöistä Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä Kohteeksi otettiin omaishoitotilanteet, joissa oli tapahtunut vakava, äkillinen sairastuminen. Tärkeäksi päämääräksi koettiin myös omaishoitajan roolin nostaminen kumppaniksi ja tasavertaiseksi toimijaksi terveydenhuollon rinnalle. Jotta tämä onnistuisi, terveydenhuollon ammattilaisten tulee tunnistaa omaishoitotilanteet. sosiaalityön ja lääkinnällisen kuntoutuksen yksiköt sekä Kyyhkylän kuntoutussairaalaan osasto 5. Sattumasta hyväksi käytännöksi Valot -hankkeen pohjatyö tehtiin haastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistuivat omaishoitajat, pilottiosastojen henkilöstö, hallintojohto sekä päättäjät. Päättäjille myös vietiin omaishoitajien ja työntekijöiden terveiset. Tämän jälkeen aloitettiin toimintamallin kehittämistyö. Hankkeen aikana on nähty, että omaisten kanssa tehtävä yhteistyö sekä tiedon ja tuen saanti voi olla sattumanvaraista. Tuen saaminen riippuu paljon hoitavasta yksiköstä ja siellä toimivista ammattilaista Valot -hankkeessa on nostettu esille omaishoitoperheiden kanssa tehtävän yhteistyön kriittiset pisteet. Merkittävänä tekijänä on omaishoitotilanteen tunnistaminen ja omaisen tarpeiden tunnustaminen terveydenhuollossa. Omainen on usein käytännössä se henkilö, jonka vastuulle omaishoitotilanne kotiutuksen jälkeen jää. Maarit Väisänen ja Leena Herranen ovat huomanneet, että omaisen kriisiä ei aina huomioida terveydenhuollossa. On tärkeää oivaltaa, että omaisen tunnekriisi menee eri tahdissa kuin sairastuneen perheenjäsenen, Maarit Väisänen kertoo. Omaisella on paljon huolia ja pelkoja tulevaisuudesta ja pärjäämisestä. Tiedon ja tuen tarpeet korostuvat, mutta jäävät monesti täyttymättä. Uudessa ti- Omaisen ja perheen tarpeet nostettava esille Terveydenhuoltojärjestelmässä hoiva on potilaskeskeisestä. Omaisen paikkaa ei ole määritelty. Yleensä nähdään vain potilaan tarpeet ja omainen jää sivusta seuraajaksi. Omaisella ei ole roolia tässä kuviossa. Terveydenhuollossa ei ole toimintamallia omaisen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Omaishoitajuus liitetään helposti omaishoidontukisopimuksen tehneisiin omaisiin eikä alkavia omaishoitotilanteita tunnisteta, Valot -hankkeen työntekijä Maarit Väisänen sanoo. Valot -hankkeessa rakennetaan perhelähtöistä toimintamallia. Pilottiryhmänä hankkeessa ovat aivohalvauksen kokeneet perheet. Tilanne on odottamaton ja sen vaikutukset ulottuvat voimakkaasti sairastuneen lisäksi koko hänen perheensä elämään. Näin koko perhettä tulisi myös tukea. Yhteistyötahoina ovat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin neurologinen kuntoutusosasto, Kriittiset pisteet omaishoitoperheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä 5. SUUNNITEL- MIEN TARKISTAMI- NEN JA SEURANTA 4. OMAISEN OHJAUS JA VALMENNUS TERVEYDEN- HUOLLOSSA 1. OMAISTEN TARPEIDEN TUNNISTAMINEN TERVEYDEN- HUOLLOSSA (ennustettavissa oleva omaishoito) Vaativa omaishoitotilanne ja terveydenhuolto VALOT -hanke Valot toimintamalli 2. YHTEISTYÖN KÄYNNISTYMINEN OMAISEN KANSSA 3. KOTIUTUKSEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖNÄ lähellä 3/2012 7

8 lanteessa tiedon vastaanottaminen on rajallista, joten asioihin pitää palata ja niitä pitää kerrata eri ammattilaisten kanssa. Omaiset eivät aluksi välttämättä osaa kysyä tai olla aloitteellisia. Tällöin ammattihenkilöstön tulee olla aktiivinen. Yhteistyö omaisen ja perheen kanssa alkaa jo sairastumisvaiheessa. Empaattinen kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen kokemus auttavat eteenpäin. Kotiutuksen suunnittelun on oltava yhteistyötä Kotiutuksen suunnitteleminen yhteistyössä omaishoitoperheen kanssa vaatii ammattihenkilöstöltä resursseja. Omaiselle yhteistyö antaa mahdollisuuden pohtia eri vaihtoehtoja. Omaishoitajan ohjaus ja valmennus uudessa tilanteessa ovat ensiarvoisia. Myös kotiutuksen jälkeinen seuranta on välttämätöntä. Leena Herranen ja Maarit Väisänen nostavat keskusteluun ääritilanteina pakkokotiutukset. Onko omaisella oikeasti mahdollisuus kieltäytyä hoitovastuusta? Ajatellaan, että sairastuneella on oikeus palata kotiin. Millainen on omaisen oikeus omaan kotiin ja hoivavastuun valitsemiseen, Leena Herranen kärjistää. Omaisilla on harvoin valmiuksia hahmottaa kokonaistilannetta tukijärjestelmineen. Tällöin ammattihenkilöstön aktiivisuus ja vastuu korostuvat. On arvioitava, miten kodin olosuhteet soveltuvat uuteen tilanteeseen, mitkä ovat omaisen mahdollisuudet, valmiudet ja voimavarat osallistua hoivaan. On myös kiinnitettävä huomiota, millainen on hoidettavan ja hoitajan aiempi suhde sekä heidän toimintakulttuuriinsa. Maarit Väisäsen mukaan esimerkiksi omaishoitajan terveydentilan arvioiminen suhteessa hoivatehtävän kuormittavuuteen näyttää kovin sattumanvaraiselta. Kotiutustilanteissa haasteina ovat avopuolen ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittaminen sekä tiedonkulku. Omaisen ohjaus kotihoidossa on niukkaa. Omainen kaipaa ohjausta mm. perhettä koskevan kriisin käsittelemiseen, kuntoutumista tukevaan työotteeseen, etuuksien hakemiseen, ergonomiaan sekä omaishoitajuuteen. Päätökset tukipalveluista tulee saada ennen kotiutusta, jotta palvelut käynnistyvät kotiutuessa. Kotiutussuunnitelma tuleekin laatia yhteistyönä omaishoitoperheen, kotiuttavan osaston moniammatillisen työryhmän ja avopuolen henkilöstön kanssa. Seuranta kotiutumisen lähtökohta Kotiutuksen jälkeinen seuranta jää valitettavasti usein kevyeksi. Vasta kotiutuksen jälkeen tuen tarpeet konkretisoituvat ja ohjauksen tarve lisääntyy. Suunnitelmat kotihoidon tukemiseksi ovat pääasiassa potilaslähtöisiä, jolloin omaisen tuen tarvetta ei ole kirjattuna. Omaiset kokevat jäävänsä varsinkin haja-asutusalueilla yksin ja hoitotilanne rajoittaa elämää monella tavalla. Yhteistyön terveydenhuollon, avohoidon sekä perheen kanssa tulee jatkua kotiutuksen jälkeen. On huomattava, että omaisen kokemusasiantuntijuus ja tieto omaishoitotilanteesta kasvavat koko ajan. Omaishoitajasta tulee kumppani ammattilaisten rinnalle, Leena Herranen ja Maarit Väisänen toteavat. Valot haastaa ja auttaa Hankkeen aikana on kehitetty yhteistyössä ammattihenkilöstön kanssa monenlaisia konkreettisia apuvälineitä edistämään omaisen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä perhelähtöistä asiakastyötä. Esimerkkeinä ovat ensiopas omaishoidosta, lääkäreille ja hoitajille suunnatut tsekkauslistat, omaisten ohjauslomakkeet sekä kehitteillä olevat omaisen ohjauskansio ja lääkehoidon opas. Lisätietoa voi kysyä Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Tulevaisuudessa Valot -hankkeen toimintamallia levitetään terveydenhuollon eri yksiköihin. Kyseessä on vaativan kotiutuksen malli, jota voidaan soveltaa erilaisiin diagnoosiryhmiin. Hankkeen aikana on huomattu, että usein kyse on palvelujärjestelmän resursseista ja asenteista sekä ammattihenkilöstön osaamisesta. Omaishoidon erityiskysymykset tuleekin saada pysyväksi ja hyväksytyksi osaksi terveydenhuollon koulutusta ja käytäntöjä. 8 lähellä 3/2012

9 ERITYISVAATTEET lähellä 3/2012 9

10 Aliina Koskimäki äitienpäivänä Teksti Matti Mäkelä KUVA: Aliina Koskimäen perhealbumi. Kunta kuuntelee, kuulee ja kehittää! Kunnista löytyy omaishoitoa tukevaa toimintakulttuuria. Lempäälä, Kouvola ja Helsinki auraavat tietä paremmalle huomiselle. KSatavuotiaana kotona omaishoidon turvin Lempääläinen Aliina Koskimäki on nähnyt maailmaa sata vuotta. Hän on tyytyväinen pystyessään edelleen asumaan omassa vanhassa rintamamiestalossa. Aliinan tytär Kaarina Viitala pitää omaishoitajana huolta äidin pärjäämisestä. Äitini haluaa asua sitkeästi kotona ja pysyvästä laitoksessa olosta ei kyllä tulisikaan yhtään mitään jo pelkän laitosrytmin vuoksi. Äitini päivä alkaa aamukahvilla puolen päivän aikaan ja sitä rataa sitten mennään päivän touhuihin, Kaarina kertoo. Talosta puuttuvat mukavuudet kuten vesijohto ja sisävessa. Kaarina tuo taloon vettä kymmenen litran astioissa. Uunitkin nielevät pinoittain puita. Oma työnsä tässäkin on, mutta meillä on kunnassa hyvin asiat ja lempääläisiltä omaishoitajilta kuulee usein tyytyväisiä kommentteja. On hienoa, että kunnasta kyselevät jaksamisia ja ovat oikeasti kiinnostuneita asiakkaista. Yrittävät aina järjestää jotain apua, Kaarina toteaa kiitollisena. Lempäälän kunnalla on tarjota monipuolisia palveluita omaishoitoperheille; jakso- tai lyhytaikaishoitoa, kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, ateria- ja turvapuhelinpalvelua sekä päivätoimintaa johon sisältyy kuljetus, kuntosali, pesut, lounas ja vertaistuki. Retkipäivänä tai omaishoitoryhmän kokoontuessa voidaan järjestää hoidettavan hoito ilman maksua. Kunnassa kokoontuu myös ennaltaehkäisevä avioparikuntoutusryhmä ja omaishoitajille järjestetään tarpeen mukaista koulutusta. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti Pirkanmaan Hoito- Veljien, Tampereen seudun omaishoitajien, seurakunnan, Punaisen Ristin ja paikallisten omaishoidon tukijoiden kesken. Yritämme turvata omaishoitajien jaksamista kuuntelemalla ja kuulemalla heidän ajatuksiaan sekä toiveitaan. Tärkeään on pystyä luomaan heille turvallisuutta arkeen, sosiaaliohjaaja Riitta Aavajoki sanoo. Meillä on käytössä hyvä vuorottaishoitosysteemi. Jos hoidettava on esimerkiksi kaksi viikkoa kotona ja kaksi viikkoa intervallissa, niin omaishoi- topalkkio pysyy samana ja sopimus voimassa. Kun kunta pystyy huolehtimaan hoidettavan hoidosta, voidaan omaishoitajia ohjata esimerkiksi Kelan kuntoutukseen, Riitta Aavajoki iloitsee. Omaishoidon yksikkö auttaa Kouvolassa Sadantuhannen asukkaan Kouvolassa on perustettu omaishoidon tukemiseen oma yksikkö, jossa työskentelee neljä palveluohjaajaa sekä toimistosihteeri. Lisäksi kaksi lähihoitajaa tekee seurantakäyntejä sekä hoitotyötä asiakkaiden kotona omaishoidon vapaiden aikana. Yksiköllä on omaishoidon tukea saavia asiakkaita noin 760. Yksikön tavoitteena on kehittää mm. asiakkaille sopivia vapaapäivien järjestämisvaihtoehtoja. Tällä hetkellä vaihtoehtoja ovat ympärivuorokautiset lyhytaikaishoitojaksot palvelukeskuksissa, päiväkeskuskäynnit, omaishoitajan järjestämä sijainen, omaishoidon yksikön hoitajat kotiin, perhehoito ja yksityisiltä palveluntuottajilta kotiin ostettu palvelu. Kunnassa ei peritä maksua lakisääteisinä vapaapäivinä hoidettavalle järjestettävistä hoitoja huolenpitopalveluista. Keväällä alkoi kokeiluna Hyvinvointi- TV- toiminta ja omaishoitajien terveystapaamiset kotihoidon sairaanhoitajien 10 lähellä 3/2012

11 kanssa. Yksikkö järjestää omaishoitajille myös vertaistukimahdollisuuksia ja vapaamuotoisia keskustelutilaisuuksia. Omaishoidon tiimi on hyvin motivoitunutta työhön ja tavoitteemme on tehdä työtä asiakkaan parhaaksi. Pyrimme palvelemaan asiakasta, jos mahdollista, yhden luukun periaatteella, Heidi Ahola-Kuosmanen ja Kirsi Pienimäki- Iilo yksiköstä kertovat. Uusia avauksia Helsingistä Helsingin kaupungin Lauttasaari hankkeessa ( ) kehitetään asiakasläheistä ja joustavaa toimintamallia ikääntyville turvallisen kotona asumisen varmistamiseksi. Tavoitteena on mallintaa ja pilotoida uudenlaista palveluohjauksen menetelmää (Care Manager), henkilökohtaista budjetointia (Personal Budget), laajentaa palvelusetelin käyttömahdollisuuksia sekä rakentaa näitä toimintamalleja tukeva toimijoiden verkosto. Hankkeessa pyritään yhdessä asiakkaan kanssa löytämään yksilöllisiä ratkaisuja arjen tueksi. Tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnanvapautta arjen palveluissa ja löytää sopivimmat palvelut julkisen sektorin, yritysten tai kolmannen sektorin palveluvalikoimasta. Keskeistä on, että asiakaslähtöisyys on kehittämistyön keskiössä koko hankkeen ajan, projektipäällikkö Susanna Hyvärinen sanoo. Hankkeessa kokeillaan uudenlaisia toimintamuotoja, kuten arjen luotauspakettia omaishoitoperheille. Paketti toimii omaishoitoperheen arjen sujumisen kartoittamisen tu- Havainnekuva Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko hankkeesta. palveluverkko hankkeesta. kena sekä palveluohjauksen työvälineenä. Lisäksi kokeillaan nykyistä laaja-alaisempaa palveluohjaus- ja neuvontamallia sekä henkilökohtaisen budjetin toiminta- ja rahoitusmallia. Henkilökohtaisella omaishoidon budjetilla pyritään lisäämään asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja saamaan käytettävissä oleva raha kohdentumaan nykyistä paremmin. Henkilökohtaisen budjetin malli on rakennettu viime vuonna ja pilotoinnit ovat alkaneet. Tähänastiset asiakaskokemukset budjetin käytöstä ovat olleet myönteisiä ja lisää kokemuksia kerätään hankkeen edetessä. Ratkaisut jatkosta tehdään saatujen kokemusten perusteella, Susanna Hyvärinen toteaa. Rantavitikantie 33 2 krs Rovaniemi lähellä 3/

12 Teksti: Pirkko Jyväkorpi Kuvat: Pirkko Jyväkorpi, Mediwe ja ErgoMode Vaatteita jokaiselle Erityisvaatteilta vaaditaan paljon. Niiden pitää sopia monenlaisille käyttäjille ja olla helposti päällepantavia ja kestäviä. Ne voivat silti olla tyylikkäitä ja helppokäyttöisiä. Sopivat vaatteet ovat arjessa kätevät Iisalmessa tiedetään, että hoidettavat ja hoidettavien omaiset välittävät läheistensä hyvästä olosta. Vaatteisiin on oltava helppo pukeutua joko itsenäisesti tai toisen avustamana. Kivat mallit ja värit tuottavat myös iloa niin käyttäjille kuin katsojillekin. Toimitusjohtaja Sirpa Kärkkäinen Mediwe Oy:stä painottaa, että Mediwevaatteiden valmistuksessa tavoitteena on asujen miellyttävyys, toimivuus, helppohoitoisuus ja kestävyys. Yritys suunnittelee, valmistaa ja myy kotimaisia asusteita ja asukokonaisuuksia Omaishoitaja huomioi: Täysin puettavien henkilöiden vaatetuksessa tulee huomioida myös avustajan työn kuormittavuus - vaatteita tilatessasi mainitse asiasta. Auttaen itsepukevalle omatoimisuusasteen kohottaminen vaatteiden avulla tuo lisää itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Esim. pyörätuolin käyttäjälle on tärkeää housujen oikea mitoitus, samoin jakkujen ja paitojen riittävä pituus. Tukeva vyötärönauha tai hyvä vyö ovat hyödyksi nostotilanteissa. Myös siistejä nahkakenkiä on saatavissa tarrakiinnityksellä. Ne ovat usein hoidettavalle huolettomammat kuin nauhakengät. Erityisvaatteet ovat usein tavallista kalliimpia, mutta niihin voi hakea kunnalta korvausta vammaispalvelulain nojalla. Korut, värikkäät iloiset vaatteet ja siisti pukeutuminen piristävät sekä arkea että juhlaa. Sirpa Kärkkäinen vaatevarastossa. Siisteistä hyllyistä on helppo löytää tarvitsemaansa. 12 lähellä 3/2012

13 Audrey -kevättakki on outokumpulaisen ErgoModen tuotannosta Kiinnityksen on oltava helppo ja mieluusti nopeakin. laitos- ja yksityiskäyttöön. Tuotevalikoimasta löytyvät vaateratkaisut niin potilaille, hoitajille kuin yksityishenkilöiden kotikäyttöönkin. Erityisvaatteet voivat olla myös mukavannäköisiä ja hyvän tuntuisia. Yrityksen mallistossa on T-paitoja, mekkoja, tunikoita, haalareita ja pyjamia. Toiminnallisuus ja huollettavuus ovat keskeiset tavoitteet mallistojen suunnittelussa ja kehittämisessä kauniin ulkonäön rinnalla. Yritys ottaa tuotannossaan huomioon myös ympäristötekijät ja ekologiset näkökulmat. Sirpa Kärkkäinen kertoo, että mallien suunnittelussa otettu huomioon pukeutumisväljyydet, toiminnallisuus ja huollettavuus. Tuotteiden erityisleikkaukset antavat ryhdikkyyttä koko olemukseen. Vaatteet ovat huolettomat käyttää, koska tuotteet säilyvät moitteettomina pesusta toiseen. Asuissa käytetään mm. vetoketjuja, neppareita ja isoja nappeja. Reilun kokoisia nappeja käytetään paljon. Noudatamme myös vaatetrendejä, mutta erityisvaatteissa värien ja kuosien muutokset muuttuvat hitaammin kuin ns. normaalimuotimaailmassa, toimitusjohtaja Sirpa Kärkkäinen tietää. Vaatteita pyörätuolikäyttöön Pyörätuolissa istuvan henkilön on pystyttävä pukemaan ja riisumaan vaate helposti joko yksin tai avustettuna. Vaatteisiin on sijoitettu erilaisia toiminnallisia ominaisuuksia, jotka helpottavat puettavuutta, kertoo outokumpulainen yrittäjä Soili Kurikka-Mononen ErgoMode Ky:stä. Yritys valmistaa vaatteita pyörätuolilla liikkuville miehille ja naisille. Joistakin malleista löytyy myös lasten kokoja. Yrityksestä löytyy myös hyvin mitoitettuja vaatteita esimerkiksi ulkoiluun. Vaatteita ostavat enimmäkseen yksityishenkilöt, jotka haluavat helpottaa pukeutumista. Tiettyjä malleja menee myös hoitokoteihin. Yrityksen valmistamat vaatteet on suunniteltu pitkäikäisiksi. Niinpä pintamuodin oikkuja ei välttämättä ole vaatteissa nähtävissä. Malleista voimme muokata tilauksesta myös yksilöllisempiä, Soili Kurikka-Mononen lupaa. Ajattomia malleja Paimioissa erityisvaatteita suunnitteleva Icco Oy; n toimitusjohtaja Martti Katara kertoo, että vaatteiden värit on pyritty valitsemaan niin, että asuja voi yhdistellä ja luoda näin asukokonaisuuksia. Yritys panostaa asujen puettavuuteen. Mallit pyritään suunnittelemaan niin sanotusti ajattomiksi. Kokoja on xs:stä xxl:ään. Yritys valmistaa myös kenkiä. Ne ovat tarrakiinnitteisiä ja helposti jalkaan laitettavia. lähellä 3/

14 LÄHELLÄ UUTISIA Ihmisoikeusvaltuutettu sai tietoa omaishoitajien tilanteesta Suomessa Euroopan neuvoston huhtikuussa työnsä aloittanut ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks teki virkakautensa ensimmäisiin kuuluvan ulkomaan matkan Suomeen kesäkuun alussa. Vierailun yhteydessä järjestettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa tapaaminen, jossa kansalaisjärjestöjen edustajilla oli mahdollisuus kertoa oman toimintansa kannalta keskeisimmistä ongelmakohdista. Omaishoitajat ja Läheiset -liitto osallistui kutsuttuna tilaisuuteen, ja välitti siinä huolemme mm. omaishoitajien epätasa-arvoisesta tilanteesta eri kunnissa. Liiton edustajana oli projektisuunnittelija Malla Heino. Liitto järjesti vierailun yhteydessä lisäksi keskustelutilaisuuden vanhustenhuollon tilasta Suomessa. Ihmisoikeusvaltuutetun vierailusta ilmestyy maaraportti syksyllä. THL jakoi TERVE-SOS-palkinnot Kunnallisvaalimateriaali Vaikuta kunnallisvaaleissa -Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille on luettavissa ja tulostettavissa osoitteesta ->Materiaalipankki. Mikäli käytettävänäsi ei ole internettiä, voit tilata materiaalipaketin Paula Väisäseltä, puh Tuoreimmat kannanotot Oulun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry oli yksi palkinnon saajista. Yhdistyksen Vertaisvoima -hankkeessa on vastattu omaishoitotilanteen päättäneiden sosiaalisen tuen ja kuntoutuksen tarpeisiin. Siinä on luotu uudenlainen ElämäniloaTM -kursseista muodostuva toimintamalli, joka tukee voimaantumista ja löytää menneisyyden läpikäymisen jälkeen tulevaisuudenuskoa. TERVE-SOS-palkinto on THL:n tunnustus poikkeuksellisen onnistuneelle, esimerkilliselle tai valtakunnallisesti merkittävälle ja innovatiiviselle sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämis- tai kokeiluhankkeelle. Palkinnot jaettiin TERVE-SOS -tapahtumassa Tampereella Omaishoitajien kirkkopyhä on Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton ja Kirkkohallituksen yhteinen kirkkopyhämateriaali on luettavissa ja tulostettavissa osoitteesta -> Materiaalipankki sekä Kirkkohallituksen internet-sivuilta. Kirkkopyhän teemana on Onneksi on omaishoitaja -Omaishoitajalla on oikeus tietoon, valmennukseen ja osallistumiseen. Tiedustele omasta seurakunnastasi, miten siellä vietetään kirkkopyhää. Lisätietoja tämän lehden Ajankohtaista-osiosta. Liitto on ollut kuultavana ja antanut lausunnot sekä sosiaalihuoltolain että ns. ikälain säätämisestä. Sosiaalihuoltolaista liitto korostaa, että omaishoito tulisi huomioida selkeämmin. Liitto korostaa, että laissa tulisi ottaa huomioon myös ennaltaehkäisevä näkökulma. Lakiin tulisi lisätä luettelo niistä erityislaista joita on käytettävä silloin kun sosiaalihuoltolaki ei takaa riittävää apua. Myös riittävien määrärahojen varaaminen tulee kirjata lakiin. Lisäksi liitto vaatii, että valitusmahdollisuutta on laajennettava ja asiakasmaksuja kohtuullistettava. Ikälaista liitto lausuu mm, että lakiin on kirjattava selkeämmin, että kuntien on varattava riittävästi määrärahoja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Liitto vaatii myös aluehallintoviraston määräämään uhkasakon kunnalle, joka ei ole varannut riittävästi määrärahoja. Käy lukemassa lausunnot kokonaisuudessaan osoitteesta www. omaishoitajat.fi -> Materiaalipankki -> Liiton antamat lausunnot. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto sosiaalisessa mediassa! Liitto on liittynyt Facebookiin keväällä Käy tykkäämässä meistä ja lukemassa ajankohtaiset kuulumiset! Myös omaishoitajien keskustelufoorumi osoitteessa on siirtynyt liiton ylläpidettäväksi 1.5. alkaen! Tervetuloa mukaan keskustelemaan! Liiton internet-sivuilta löydät paljon ajankohtaista tietoa; uusimman lehden, uutiset, lausuntoja, tapahtumakalenterin ja paljon muuta. Huomaathan, että sivulla olevien yhteystiekumppaneittemme (Avainapteekit, Edis, Health Care Hotel, UMO ja Viking Line) logoja klikkaamalla pääset näkemään heidän tarjouksensa omaishoitajille. Klikkaa siis osoitteeseen 14 lähellä 3/2012

15 On juhlittu ja juhlitaan! Joutsenon Omaishoitajat täytti 20 vuotta Ensimmäinen omaishoitajien oma paikallisyhdistys syntyi vuonna 1992 Joutsenoon. Kymmenen vuotta sitten yhdistys liittyi Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistykseen kattamaan laajalti Kaakkois-Suomea. Alkuperäiset Joutsenon yhdistyksen perustajat ja aktiivijäsenet palkittiin lämminhenkisessä 20-vuotisjuhlassa, joka pidettiin kesäkuun puolessa välissä Palvelutalo Kangasvuokossa Joutsenossa. Toimintaryhmä Joutsenossa on merkittävä yhdysside alueen omaishoitajille. Juhlan tunnelma oli koskettava ja puheenjohtaja Irma Torvela korosti perustajajäsenten merkittävää panosta omaishoidon järjestötoiminnan kehittämisessä. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton tervehdyksen toi toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela. Jyvässeudun Omaishoitajat ry vietti 15-vuotisjuhliaan kesäkuussa. Juhlissa liiton pronssisen ansiomerkin saivat (vasemmalta lukien) Tarmo Järvenpää, Sinikka Passi ja Olga Kallio. He ovat myös Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n hallituksen jäseniä. nimeään. Välillä nimenä oli Pohjois-Päijänteen omaishoitajat ry, mutta on palattu nykyiseen nimeen, joka on lyhyt ja ytimekäs. Toukokuun lopulla Jyväskylän seurakuntakeskuksessa pidetyssä 15-vuotisjuhlassa palkittiin useita toimijoita ja kuultiin koskettavia puheita sekä upeita musiikkiesityksiä. Liiton tervehdyksen toi toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela. Jyvässeudun Omaishoitajat ry:n 15-vuotisjuhla Takana on pitkä uurastuksen taival yhdistyksellä, joka aloitti työnsä vuonna 1997 Jyväskylän maalaiskunnan omaishoitajat -nimellä ja liittyi Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton jäsenjärjestöksi vuonna Yhdistys oli tuolloin neljäs Suomeen perustetuista omaishoitajien paikallisyhdistyksistä. Yhdistys on vuosien varrella pohtinut Merkkipäiviä syyskaudella Syyskaudella 10-vuotistoimintaansa juhlivat Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Etelä-karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto onnittelee kaikkia vuonna 2012 merkkivuottaan juhlivia yhdistyksiään. Kuluttajaparlamentin täysistunnossa otetaan kantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden asemaan Kuluttajaparlamentti on terveysalan järjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävä on ottaa kantaa sosiaali- ja terveysalaan liittyviin ajankohtaisiin kuluttajapoliittisin teemoihin. Kuluttajaparlamentin päätapahtuma on vuosittain järjestettävä täysistunto, jossa järjestöt nostavat esille kuluttajien aseman kannalta tärkeitä teemoja, herättävät keskustelua ja vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton edustajat ovat mukana myös tänä vuonna järjestettävässä täysitunnossa. Kuluttajaparlamentti pidetään Eduskunnan Pikkuparlamentissa ja puhemiehenä on professori Pentti Arajärvi. Täysitunnossa järjestöjen edustajat äänestävät yhteisestä kannanotosta, joka liittyy järjestöjen yhdessä valitsemiin ajankohtaisiin teemoihin. Tänä vuonne esillä olevat teemat ovat alkoholimainonta, terveyskeskusten käyntimaksut sekä vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteko. Paikalla keskustelemassa on asiantuntijavieraiden lisäksi kansanedustajia ja ministereitä. Osallistumisja äänioikeus on vain kutsutuilla edustajilla, mutta keskustelua on mahdollista seurata paikalle saapuvan median välityksellä. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry haluaa tuoda esiin muun muassa alueellisen yhdenvertaisuuden tärkeyttä palvelujen saatavuudessa. Odotammekin siis mielenkiinnolla mm paneelikeskustelua jossa on aiheena terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Omaishoitajien asia kiinnosti Ruotsissa Jo neljättätoista kertaa Ruotsin länsirannikolla Varbergissa järjestetyssä omaishoidon seminaari- ja messutapahtumassa nautittiin tänä vuonna upeasta kesäsäästä. Anhörigriksdagenin teemana olivat työn ja omaishoidon yhteensovittamisen kysymykset. Osallistujia, niin omaishoitajia kuin heidän kanssaan töitä tekeviä, oli kaksipäiväiseen tapahtumaan saapunut lähes 700. Samaan aikaan järjestetyn eurooppalaisen omaishoitajien yhteistyöjärjestön Eurocarersin vuosikokousedustajat toivat seminaariin terveisensä omista maistaan. Varbergin päivien monipuolisesta annista voi lukea lisää Lähellä-lehden marraskuussa ilmestyvästä numerosta. lähellä 3/

16 APUVÄLINEET Uusi helppo tapa huolehtia kuivista silmistä Sulje silmäsi ja suihkauta Liposomisilmäsuihke Apteekista Suklaanmakuinen Nykyaikainen lääke ummetuksen hoitoon Movicol säilyttää elimistölle tärkeän elektrolyytti- ja nestetasapainon, eikä poista elimistöstä kaliumia. Tehokas ja hyvin siedetty Apteekista ilman reseptiä. Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle 12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan. Tutustu pakkausohjeeseen. 16 lähellä 3/2012

17 APUVÄLINEET lähellä 3/

18 Teksti: Hennariikka Intosalmi Kuvat: KÄKÄTE-PROJEKTI Turvallisesti kotona Omassa kodissa asuminen voi parhaimmillaan olla vaivatonta ja arki sujuvaa. Mistä on turvallinen koti tehty? Voiko teknologia lisätä turvallisuutta? Ikäihmisillä suurin kodin turvallisuuteen liittyvä vaara on kaatuminen. Monet kaatumisia ehkäisevät varotoimet ovat yksinkertaisia: laitetaan mattojen alle liukuesteet, piilotetaan irtojohdot ja parannetaan valaistusta. Moni omaishoidettava käyttää myös liikkumisen apuvälineitä kotonaan. Tällöin kynnysten poistaminen, oviaukkojen leventäminen, loivien luiskien ja ramppien asentaminen, pesutilojen remontoiminen ja tukikahvojen asentaminen ovat tyypillisiä arkea helpottavia asunnonmuutostöitä. Kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä pyritään tukemaan myös teknologian keinoin. Kotona ollessa apua saa turvapuhelimella, ja GPS-paikannuslaitteen turvin lievää muistisairautta sairastava ikäihminen voi ulkoilla tai käydä vaikka kaupassa. Erilaisia lääkekelloja ja muistuttajia kehitetään rutiinien tueksi. Keittiössä kosketusvapaa automaattihana ei unohdu päälle, ja ruoanlaitossa turvaa tuo liesivahti, joka kytkee vaaran uhatessa hellan levyistä virran pois tai jopa sammuttaa alkaneen palon. Palovaroitin voi ilmoittaa vaarasta äänen lisäksi myös valoilla, ja näin kiinnittää heikkokuuloisen ikäihmisen huomion perinteistä laitetta varmemmin. Mitä on hyvä kertoa lukkoliikkeessä asioidessa? Lukitusliikkeet ovat alansa asiantuntijoita, mutta lukko-ostoksille lähtijän kannattaa valmistautua. Selvitä ainakin seuraavat asiat: 1. Millainen lukitus nykyisessä ulko-ovessa on? Lukon merkki, malli, lukkorungon tyyppi ja numero löytyvät lukon rintalevystä. Voit myös ottaa lukosta valokuvia oven sisä- ja ulkopuolelta sekä rintalevystä ja näyttää kuvat lukkoliikkeessä. 2. Kuinka monta ulko-ovea on asunnossasi tai talossasi ja millainen lukitus kussakin niistä on? Esimerkiksi pääovi, terassinovi, takaovi ja taloyhtiön ulko-ovi. 3. Haluaisitko päästä yhdellä avaimella useampaan tilaan? Esimerkiksi autotalliin, varastoon, kesämökille, harrastustilaan tai muihin lukittuihin tiloihin? Haluaisitko avata samalla avaimella myös postilaatikon? 4. Millainen on oven rakenne? Mittaa oven paksuus millimetreinä. Voit myös ottaa kuvan ovesta ja karmirakenteesta ja näyttää kuvat lukkoliikkeessä. 5. Oven kätisyys? Mihin suuntaan ovi aukeaa tai halutaanko siihen muutosta? 6. Tarvitaanko lisälaitteita nyt tai tulevaisuudessa? Asunnon peruskorjauksen tai remontin yhteydessä kodin lukitustarpeet kannattaa aina kartoittaa tulevaisuuden tarpeiden mukaan, sillä myöhemmin muutokset ovat kalliimpia ja hankalammin toteutettavissa. Lähde: Seija Örn: Asunnon lukitusopas. KÄKÄTE-oppaita 4/2012. Asunnon lukitusoppaassa kerrotaan erilaisten lukkojen ominaisuuksista, käytöstä ja osista. 18 lähellä 3/2012

19 Valaistus on yksi tärkeimpiä asioita, joilla ikäihmisten tapaturmia voidaan ehkäistä. Hyvin suunnatut ja järkevästi sijoitellut liiketunnistimella varustetut valaisimet voivat helpottaa portaissa, käytävällä ja eteisessä kulkemista, samoin sopivasti säädetty yövalo makuuhuoneessa liikkumista. Tulevaisuudessa saattavat yleistyä myös erilaiset ympäristönhallintajärjestelmät, joiden avulla asukas voi yhdellä kaukosäätimellä säätää valot, lukita ovet, sulkea ikkunat ja vaikkapa sammuttaa television. Lukitus kuntoon Jotta koti olisi toimiva, täytyy myös sisälle ja ulos päästä kulkemaan sujuvasti. Lukituksen uusimista kannattaa miettiä, jos ovista kulkeminen on asukkaille raskasta, kodin lukitus on yli 25 vuotta vanha tai avaimet ja avainpesä ovat kuluneita. Uudella lukituksella on kaksi merkittävää etua: uudet lukot ovat paitsi turvallisempia myös helpompia käyttää. Uudet mekaaniset lukot avautuvat vanhoja kevyemmin. Sähköinen lukitus ja erilaiset ovenavauskoneistot taas helpottavat erityisesti liikkumisen apuvälineitä käyttävien henkilöiden kulkemista. Jotkin sähköisistä lukitusratkaisuista voidaan liittää myös olemassa oleviin oviin ja lukkoihin. Mukavuutta ja turvaa asumiseen voivat tuoda erilaiset lisälaitteet, kuten ovipuhelimet ja ovisilmät, joita on saatavilla monenlaisia erilaisiin tarpeisiin. Video-ovipuhelin välittää ovelta asuntoon videokuvaa, ja digitaalisen ovisilmän kuvaa voi tarvittaessa suurentaa, jotta heikkonäköinenkin asukas voi tunnistaa tulijan. KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) julkaisema Asunnon lukitusopas antaa selkeät ja kattavat perustiedot kodin lukituksesta. Opas esittelee turvallisia ja helppokäyttöisiä Suomen markkinoilla olevia lukitusratkaisuja. Opas on tarkoitettu ikäihmisille, heidän läheisilleen ja kaikille, jotka haluavat varmistaa asunnon turvallisen ja helppokäyttöisen lukituksen ja tutustua uusiin lukitusratkaisuihin. Opas on erityisen hyödyllinen, jos on rakentamassa uutta tai aikeissa uusia asunnon lukituksen. Avoin keskustelutilaisuus Hyvä Ikä 12 -messujen yhteydessä HOPEAMARKKINAT: Omaishoitajat ja teknologia KÄKÄTE-projekti järjestää jo kolmannen kerran HOPEAMARKKINAT-keskustelutilaisuuden. Lyhyiden alustusten jälkeen päästetään ääneen yleisö, teknologiaa kehittävät yritykset ja tulevaisuuden teknologiaa suunnittelevat tahot. Perjantai klo Tähtien Sali, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tervetuloa Hyvä Ikä 12 -messuille ja kaikille avoimeen, maksuttomaan keskustelutilaisuuteen! Hopeamarkkinoille osallistujille maksuton pääsy messuille. Korjausneuvojat auttavat asunnon muutostöiden suunnittelussa Vanhustyön keskusliitolla on 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat veteraaneja ja vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta, mutta korjausten tekeminen maksaa. Korjausneuvoja auttaa kuitenkin avustusten hakemisessa asuntojen muutostöiden suoritukseen. Lue lisää korjausneuvonnasta ja katso oman alueesi korjausneuvojan yhteystiedot: Tai soita ja pyydä korjausneuvojalle. Tulossa syksyllä! Kevythissi kotiin Yli puolet suomalaisista asuu pientaloissa, joista huomattavan moni on useampikerroksisia. Jos toimintakyky on ikääntymisen tai vamman vuoksi heikentynyt tai jos tarvitaan liikkumisen apuvälineitä, portaat asunnon sisällä tai ulkotiloissa saattavat estää omassa kodissa asumisen tai hankaloittaa sitä huomattavasti. Yksi ratkaisu on hankkia kotiin kevythissi. Kevythissi kotiin -oppaassa esitellään Suomen markkinoilla olevia kevythissejä ja kerrotaan niiden toiminnasta ja käyttötarkoituksesta. Oppaassa kerrotaan myös kevythissin hankintaan liittyvistä lupa-asioista sekä siitä, miten kodin tilat vaikuttavat kevythissin valintaan. Lisäksi oppaassa on tietoa avustusten hakemisesta ja siitä, miten uuden pientalon rakennuttamista suunnitellessa kannattaa varautua mahdolliseen kevythissin myöhempään tarpeeseen. KÄKÄTE-projekti pyrkii tukemaan käyttäjälähtöisen teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Tutustu projektin toimintaan ja julkaisuihin: KÄKÄTE-projektin julkaisuja voi tilata Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta (puh ) tai Vanhustyön keskusliitosta (puh ). Yksittäiskappaleet toimitetaan maksutta. lähellä 3/

20 APUVÄLINEET Äänikirjat maksutta Celiasta! Celia-kirjaston äänikirjat tarjoavat virikkeitä ja ajanvietettä, kun tavallisen kirjan lukeminen ei onnistu esim. heikentyneen näön tai lihaskunnon vuoksi. Kirjat lähetetään cd-rom-levyillä suoraan kotiin. Valikoimassa on äänikirjaa romaaneja, tietokirjoja, muistelmia ja runoja. Lainaaminen on täysin maksutonta. Olemme Hyvä Ikä -messuilla osastolla 714! puh. (09) lähellä 3/2012

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013 Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Ajankohtaista omaishoidosta 1. Syyskokoukset: liiton uusi hallitus 2. Rahoitus, toimintasuunnitelmien

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Omaishoitajien moniammatillinen ohjausmalli terveydenhuollossa

Omaishoitajien moniammatillinen ohjausmalli terveydenhuollossa Omaishoitajien moniammatillinen ohjausmalli terveydenhuollossa VALOT hanke Maarit Väisänen Projektivastaava (sosionomi amk, YTM) Valot hanke 2009-2013 Hallinnoija: Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Neuvottelupäivät Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä to 20. pe 21.8.2015 Marianne Lind Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Toimintamme ydin Kansalais- ja järjestötoiminta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot