Biotalous-INKA. Kansallinen toimintasuunnitelma. Luonnos Joensuun kaupunki, Joensuun Tiedepuisto Oy
|
|
- Tuomas Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biotalous-INKA Kansallinen toimintasuunnitelma Luonnos Joensuun kaupunki, Joensuun Tiedepuisto Oy
2 Sisällys Taustaa... 2 Kansallinen visio... 3 Tavoitteet... 4 Tavoite Tavoite Tiekartta ja painopisteet... 5 Kansalliset kärkitoimenpiteet... 8 Avainkumppanit ja alueelliset kärkitoimenpiteet Joensuu Seinäjoki Jyväskylä Lappeenranta-Imatra Yhteistyö ja rajapinnat INKA keskittymien ja muiden toimijoiden kesken Teeman johtaminen ja organisoituminen
3 Taustaa Biotalous määritellään uusiutuvien luonnonvarojen kestäväksi hoidoksi ja käytöksi sekä niistä valmistettaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Biotaloudessa raaka-aineena käytetään uusiutuvia luonnonvaroja, pyritään puhtaisiin suljettuihin ainekiertoihin sekä vähäpäästöisyyteen ja turvataan ekosysteemipalvelut. Biotalouden tuotteet ja palvelut perustuvat puhtaan teknologian -ratkaisuihin, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia (Kansallisen biotalousstrategian määritelmä). Metsäbiotalous rajaa biotalouden käsitettä koskemaan metsien uusiutuvien raaka-aineiden ja muiden hyödykkeiden tuotantoa ja hyödyntämistä. Metsien rinnalla pellot liittyvät keskeisenä osa-alueena biotalouden resursseihin, joihin voidaan liittää näiden lisäksi myös vesistöt ja suot. Biotalous tarjoaa osaltaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymiseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja ilmastonmuutoksen. Biotalouden myötä fossiilisia raaka-aineita korvataan uusiutuvilla luonnonvaroilla ja luonnonvaroja käytetään entistä resurssitehokkaammin. Globaali tarve uusiutuvien luonnonvarojen käytölle synnyttää kasvavat markkinat uusille biotalouden ratkaisuille ja näitä ratkaisuja tarjoavalle teknologiateollisuudelle sekä alan palveluliiketoiminnalle. Biotalouden liiketoiminta kattaa koko arvoketjun bioraaka-aineen kasvattamisesta ja hankinnasta sekä sivuvirtojen hyödyntämisestä aina markkinoille tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin sekä tarjoaa hyvän pohjan uusien liiketoiminnallisten arvoverkkojen kehittämiseen. TEMin Kohti biotaloutta -selvityksen (2011) mukaan metsäbiotalouden osuus biotalouden tuotannon arvosta on 24,9 mrd. (49%), peltobiotalouden 15,0 mrd. (30%), vesistöjen 0,6 mrd. (1%) ja energian (turve, vesi, ym.) 2,7 mrd. (5%) ja muun biotalouteen liittyvän teollisuuden 7,6 mrd. (15%). Metsä- ja peltobiotalous muodostavat yhdessä noin 80% biotalouden kokonaistuotannon arvosta. TEM:n laskelmien mukaan Suomen biotalouden arvonlisäys noin 17 miljardia euroa ja työllisten määrä noin Arviosta puuttuu biotalouteen liittyvä kemianteollisuuden sekä laite- ja konevalmistuksen osuus, jonka tuotoksen arvioidaan olevan jopa kymmeniä miljardeja euroja. Suomen biokapasiteetti on väestömäärään suhteutettuna maailman huippua. Tästä ja vakuuttavista tilastoista huolimatta biomassamme ovat vajaakäytössä erityisesti puu- ja peltobiomassojen sekä näihin liittyvien teollisten sivuvirtojen osalta. Metsiemme markkinahakkuiden määrän on ennustettu olevan Suomessa vuonna 2013 noin 53 miljoonaa kuutiometriä. Kuitenkin puusto kasvaa samaan aikaan 104 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa jää siis hyödyntämätöntä jalostuskelpoista puuta metsiin vähintään satojen miljoonien eurojen arvosta vuodessa; kerrannaisvaikutuksineen tämä tarkoittaa helposti miljardiluokan tulonmenetyksestä kansantaloudelle. Tarvitaan konkreettista harppausta puun uusien käyttömuotojen ja uuden kasvun synnyttämiseksi metsäbiomassan hyödyntämiseen potentiaali on hyvin suuri. Metsäbiotalous on eri asia kuin perinteinen metsäteollisuus se on paljon muutakin kuin perinteisiä puutuotteita tai bioenergiaa. Metsään ja uusiutuvaan puuraaka-aineeseen perustuvien tuotteiden markkinat ovat kokonaisuutena kasvussa, vaikka perinteisten päätuotteiden markkinakehitys on heikkenevä. Puupohjaiset tuotteet korvaavat tulevaisuudessa suuren osan uusiutumattomista raaka-aineista valmistetuista tuotteista. Peltobiotalouden yritykset toimivat kymmenillä toimialoilla ja niiden rajapinnoilla, esimerkiksi tuotanto-, logistiikka- ja ympäristöteknologiateollisuudessa, elintarviketeollisuudessa sekä kaupan ja palveluiden alalla. Uutta liiketoimintapotentiaalia liittyy erityisesti 1) tehokkuuden/tuottavuuden kasvattamiseen (esim. 2
4 täsmäviljelykoneet), 2) kasvihuonepäästöjen ja energiankäytön vähentämiseen (esim. kylmäteknologia ja lannankäsittelylaitteet) 3) uusiin food- ja non-food -komponentteihin (esim. terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja lujite- ja pakkausmateriaalit) sekä 4) ruoka-turvallisuuden ja laadunhallinnan parantamiseen (esim. kontrolloidut tuotantotilat ja jäljitettävyyssovellukset). Kansallinen visio Kansallisen biotalousstrategian laadinnan yhteydessä kansallinen visio biotaloudelle: Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta - Suomalainen biotalous tuottaa korkeaan osaamiseen perustuvia kestäviä ratkaisuja globaaleille markkinoille. Biotalouteen syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja sen arvo kasvaa samalla kun kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ekosysteemipalvelujen saatavuus varmistetaan. Biotalous-INKAn visio on samansuuntainen kansallisen vision kanssa ja keskittyen konkreettisten uusien ratkaisujen ja sitä kautta uuden liiketoiminnan kehittämiseen: Yhdessä kansallisen biotalousstrategian kanssa INKA -ohjelma luo Suomeen uuden, avoimeen innovaatioon, osaamiseen, nopeaan kokeiluun ja kattaviin demonstraatiomahdollisuuksiin perustuvan biotalouden toimintaympäristön, joka samalla on maailman houkuttelevin toimintaympäristö biotalousalan yrityksille kehittää ja sijoittua INKA -ohjelman toimenpiteiden ansiosta suomalainen biotalousosaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan kansainvälisesti erityisesti hyvänä esimerkkinä tehokkaasti uusiutuneesta teollisuuden rakenteesta, uusista merkittävistä innovatiivisista tuotteista ja yritysten liiketoimintaa inspiroivasta ja houkuttelevasta toimintaympäristöstään, jossa keskeisessä roolissa on maahan kehitetty biotalouden demonstraatioalustojen verkosto ja kattavat alan kehittämispalvelut kansallinen vihreän kasvun verkosto. 3
5 Tavoitteet Tavoite 2017 (esitetyt tavoiteluvut alustavia) Biotalousklusteri on selkeästi lähtötilannetta vahvemmin verkostoitunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja yhteistyö Team Finland:in ja Cleantech Finland:in kanssa toimii. Biotalous-INKA ja Vihreän Kasvun Keskus ovat kansainvälisesti tunnettuja ja muuttuneet hyvien käytäntöjen benchmarkkaajasta benchmarkingin kohteeksi. Vuoteen 2017 mennessä ensimmäiset painopistealueiden kärkihankkeet on toteutettu ja kansallinen demonstraatio- ja testausalustojen verkosto on perustettu ja toiminnassa. Tavoitteena on, että tuolloin verkostossa olisi toteutettu 8 erilaista uutta biotalouden demonstraatioalustaa tai kehittämiskonseptia. Lisäksi INKA-kaupungit olisivat kukin kehittäneet ja toteuttaneet 5 uutta resurssitehokkuuteen tai edelläkävijämarkkinoiden luomiseen liittyvää merkittävää ja monistettavissa olevaa hyvää käytäntöä tai kehityskonseptia. Lisäksi on tunnistettu kansallisesti biotalouteen liittyvät yritykset, alankärkiosaaminen sekä keskeiset toimialojen ja avainteknologioiden rajapinnat. Osaamisalueiden rajapinnoille on syntynyt 3-6 uutta liiketoimintaaluetta ja yritysrypästä. Vuoteen 2017 Biotalous-INKA tavoittelee 50 uuden kasvuyrityksen tai liiketoiminnon syntymistä. Nämä synnyttävät arviolta yhteensä noin 500 uutta työpaikkaa. Tavoite 2020 (esitetyt tavoiteluvut alustavia) Kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda Suomeen kestävään kasvuun perustuvaa uutta liiketoiminta ja uusia työpaikkoja sekä turvata ekosysteemien toiminta ja ekosysteemipalveluiden saatavuus. Vuoteen 2020 mennessä Suomeen on syntynyt uusia biotalouden kasvuyrityksiä ja biotalouden ratkaisut muodostavat merkittävän osan Suomen viennistä. Suomi tarjoaa houkuttelevan investointiympäristön ja suomalaiset yritykset ovat haluttuja kumppaneita. Tavoitteena on kasvattaa biotalouden arvo nykyisestä 51 miljardista eurosta 80 miljardiin euroon ja synnyttää uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Biotalous-INKAn tavoitteena on, että vuonna 2020 olisi yritysten käytettävissä 20 erilaista keskenään verkostoitunutta biotalouden demonstraatioalustaa tai muuta vastaavaa kehittämiskonseptia. Lisäksi INKAkaupungit olisivat kukin kehittäneet tai adoptoineet muilta INKA-paikkakunnilta 10 uutta resurssitehokkuuteen tai edelläkävijämarkkinoiden luomiseen liittyvää merkittävää ja monistettavissa olevaa hyvää käytäntöä tai kehityskonseptia. Osaltaan Biotalous-INKA tavoittelee vuoteen 2020 mennessä 250 uuden kasvuyrityksen tai liiketoiminnon syntymistä. Nämä synnyttävät arviolta yhteensä noin 4000 uutta työpaikkaa. 4
6 Tiekartta ja painopisteet Biotalous-INKAsta pyritään rakentamaan ohjelmakokonaisuus, jossa metsä- ja peltobiotalouden välinen saumaton yhteistyö tarjoaa toimijoille mm. synergisiä toimintamalleja, yhteisiä teknologioiden kehitys- ja sovellusmahdollisuuksia sekä mittavia biotalouden tutkimus- ja yritysverkostoja. Oleellista on myös rajapinnat rikkova osaamisalojen yhdistäminen. INKA -ohjelman tavoitteena on kaupunkikeskeisesti luoda erilaisia uusia joustavia ja nopeita demonstraatiomahdollisuuksien sekä edelläkävijämarkkinoita. Työkaluja näihin ovat esim. innovatiiviset julkiset hankinnat, kaupunki-infrastuktuurin rakentaminen yritysten kehitysalustana sekä erilliset demonstraatio- ja pilotointialustat. Myös Biotalous-INKAn toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana on ollut, että tarvittavaa teknologista ja tutkimuksellista osaamista on jo merkittävästi olemassa ja keskeisin kaupallistamisen pullonkaula liittyy näiden teknisten innovaatioiden demonstroimiseen ja ensimmäisiin kaupallisiin sovelluksiin. Biotalous-INKAn toteutus rakentuu pitkälti näiden demonstraatioalustojen kehittämisen ympärille. INKA -ohjelman roolina on demonstraatioalustojen ja toteutuskonseptien tunnistaminen ja toteutuksen aktivoiminen, toteutuksen edellytyksenä olevien alkuvaiheen selvitysten, tutkimusten ja taustakartoitusten tekeminen sekä ensimmäisten yrityskoeajojen tukeminen. Rahoitusinstrumenttien salliessa myös osallistuminen varsinaisiin investointeihin on mahdollista. Toinen keskeinen osa Biotalous-INKAa on Case -taso. Demonstraatiot ja niitä seuraava kaupallistaminen synnyttävät tarvetta jatkotestaamiselle, erilaisille selvityksille, liiketoiminta- ja PoC (Proof of Concept) - tarkasteluille, miniklustereille, käyttäjäpaneeleille jne. Yhteistyö -taso kuvastaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, joka on välttämätöntä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen ja demonstraatioalustojen toteuttamisen kannalta. Kansallisen INKA -ohjelman te- 5
7 maattisilla keskittymillä on keskenään yhteisiä rajapintoja. Samoin ohjelmalla on yhteisiä rajapintoja ja kehittämisen painopisteitä myös tutkimuslaitosten ja esim. SHOK -keskittymien kanssa. Kansallisten strategioiden, kuten esimerkiksi kansallinen biotalousstrategia tai metsäalan strateginen ohjelma, toteutus vaatii tiivistä osallistumista ja yhteistyötä myös INKA -keskuksilta esimerkiksi tunnistettaessa biotalouden pullonkauloja, hyviä käytäntöjä sekä ennen kaikkea toimenpiteitä jalkautettaessa. Biotalous-INKA pyrkii tunnistamaan metsä- ja agrobiotalouden väliset yhteiset rajapinnat ja osaamisalueet. Näitä läpileikkaavia osa-alueiksi ovat yhteiset demonstraatio- ja testausalustat, teknologinen kehittäminen (esim. koneteknologia, logistiikka), mahdollistavat avainteknologiat (ICT, fotoniikka ja materiaaliteknologiat), käyttäjälähtöisyys ja sen kehittämiseen liittyvät toimintamallit, metsistä saatavat ruoka-aineet (wildfood) sekä teollisten biologisten sivuvirtojen hyödyntäminen. Ensimmäisessä vaiheessa kansalliset ja alueelliset kärkitoimenpiteet pyritään kohdentamaan viiteen suuren kokonaisuuteen: 1. Kansallisen biotalousbrändin luominen 2. Biomassan tehokas hankinta ja logistiikka 3. Korkean jalostusasteen biojalosteet ja niiden jatkojalosteet 4. Älykäs ja ekotehokas asuminen ja rakentaminen 5. Ruokajärjestelmät 1. Kansallisen biotalousbrändin luominen Suomalaisen biotalousosaamisen ympärille on luotavissa yhteinen ja kansainvälisesti tunnettu brändi. Suunnitelmallisesti toteutetun brändityön tuloksena Suomalainen biotalousosaaminen tunnetaan maailmalla, sitä arvostetaan innovatiivisten ratkaisujen tarjoajana ja Suomi on houkutteleva sijoittumiskohde alan yrityksille. Oleellista brändin luomisessa ja sanoman kirkastamisessa on yhteisen kansallisen näkemyksen ja viestin sekä organisoidun kokonaisuuden luominen. 6
8 2. Biomassan tehokas hankinta ja logistiikka Metsäbiomassan kestävä hankinta kattaa arvoketjun metsästä teollisuuden jalostusprosessiin: biomassavarojen inventoinnin, puukaupan, puunkorjuun, kuljetus- ja logistiikkaketjun siihen sisältyvine biomassan varastointi- ja käsittelytoimenpiteineen, koneet ja laitteet, logistiikan infrastruktuurin, palvelu- ja liiketoimintamallit sekä mm. toiminnan ohjaukseen käytettävät tietojärjestelmät, mittausteknologian ja koneisiin ja laitteisiin sisältyvän älykkyyden. Vastaavanlaisia toimintoja ja arvoketjuja liittyy myös peltobiotalouteen. Peltobiotaloudessa käsiteltävä raaka-aine on biologisesti herkkää, mikä asettaa suuria vaatimuksia alan teollisille prosesseille ja logistiikkaketjuille. Metsäpuolella hankintalogistiikan keskeiset kehityshaasteet liittyvät uusien biojalostamo- ja bioenergiaprosessien tiukentuneiden raaka-aineen laatuvaatimusten hallintaan sekä hankintaketjun toimitusvarmuuteen ja kustannustehokkuuteen. 3. Korkean jalostusasteen biojalosteet ja niiden jatkojalosteet Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla lukuisa joukko erilaisia biojalostamoja. Laitosten liiketoiminnan kannattavuuteen liittyy monenlaisia haasteita. Yhtenä ratkaisuna liiketoiminnan kannattavuuteen nähdään erilaisten lisäarvotuotteiden kehittäminen ja arvokemikaalien erottaminen näiden biojalostamoiden tuotannosta tai sivuvirroista. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä ainakin 5 erilaista potentiaalista biojalostamohanketta suunnitelmissa. Näiden laitosten rakentamiseen ja kilpailukykyyn pystytään vaikuttamaan oleellisesti oikeanlaista osaamista ja jatkojalosteratkaisuja kehittämällä. INKA -ohjelma pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan ja ohjaamaan meneillään olevaa kehitystä erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Ohjelman avulla käynnistetään ja aktivoidaan edellä mainittujen demonstraatio- ja pilotointikohteiden lisäksi alaan liittyvää soveltavaa tutkimusta ja parannetaan käytännön tuotekehityksen edellytyksiä mm. aktivoimalla alaan liittyvien ulkoisten T&K panosten hakemista sekä linkittymistä kansainvälisiin verkostoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin. 4. Älykäs ja ekotehokas asuminen ja rakentaminen Uudistuva kaupunkirakenne tarjoaa hyvän viitekehyksen INKA-ohjelman toimenpiteille. Tähän liittyen resurssitehokkuus on läpileikkaava teema, joka sisältyy taustalla lähes kaikkiin INKA -toimenpiteisiin tehdäänpä sitten kaupunkirakenteen tai yritysten kehittämistä. Kasvun kannalta on oleellista, että demonstraatio- ja pilotointiympäristöt laajenevat pelkästä kaupunkirakenteen kehittämisestä ja edelläkävijämarkkinoista myös teollisten yritysten toimintaympäristöihin teollisiin keskittymiin ja hotspoteihin tapahtuuhan varsinainen todellinen kasvu yrityksissä. Esimerkiksi Joensuussa SmartCity Penttilänranta on Biotalous-INKAn toteutuksessa keskeinen älykkään ja ekotehokkaan rakentamisen kehittämisalusta. Kaupungin keskustan tuntumaan rakennettavalla uudella asumisalueella luodaan kokonaisvaltainen toimintamalli, jossa vihreän kasvun johtoajatusta noudatetaan kaupunkikokonaisuuden valmistelun, suunnittelun, päätöksenteon ja toteutuksen eri vaiheissa. Toteutuksessa kaupunki ja muut keskeiset toimijat ovat sitoutuneet kokeiluihin ja demonstraatioihin, joissa luodaan samalla innovatiivisten julkisten hankintojen edelläkävijämarkkinoita uuden teknologian, materiaalien ja 7
9 palvelukonseptien käytölle ja kehitykselle. Penttilän yrityspuisto sijaitsee Penttilänrannan asuinalueen välittömässä läheisyydessä. Yrityspuistosta kehitetään biotalouden konepajateollisuuden hotspot-alue. 5. Ruokajärjestelmät Toiminnassa on keskeistä luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvien ruokajärjestelmien tehokkaiden ratkaisujen sekä niihin liittyvän osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen. Toimintamallina on kehittää ruokajärjestelmien uusia ratkaisuja ja liiketoimintaa yhteistyössä yritysten, käyttäjien, tutkijoiden ja julkisen sektorin kanssa. Tavoitteena on tarjota hedelmällinen kasvualusta, joka tarjoaa monipuolista ruokajärjestelmien osaamista, tutkimuslaitteistoja, kehitysalustoja ja kumppaneita sekä kasvuympäristön yrityksille. Kansalliset kärkitoimenpiteet Biotaloutta Suomesta -brändi (fokus 1 edellisestä luvusta) Biotalousosaamisen kansainvälinen brändääminen ja Invest-in toiminnan kohdentaminen biotalouteen. Brändityö toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä, joka parhaimmillaan muodostaa organisoidun kansallisen biotalouden osaamisverkoston. 1. Osaamisen tunnistaminen; Kansallinen biotalousosaamisen tunnistaminen ja kansallisen biotalouden osaamis- ja yritysportaalin luominen ja ylläpito 2. Osaamisen analysointi ja yhdistely; Toimialarajapintojen analysointi ja synergian etsiminen, liitännäistoimialat sekä toteutettavien yhteisten demonstraatio- ja kehittämisalustojen määrittäminen 3. Strategialähtöisesti toteutettu viestintä; Strategialähtöinen, aktiivinen ja johdettu biotalousviestintä, viestin kirkastaminen 4. Kohdennettu Invest-in; Biotalouteen kohdennettua Invest-in toimintaa tukevat viestintä, työkalut ja toimintamallit Teolliset hotspot -alueet kehittämisalustoina (fokus 2, 3, 4, 5) Biotalouden teollisten hotspot -alueiden tunnistaminen, strategiat ja pilotit Hotspot-alueet toimivat keskeisinä kehittämisalustoina sekä uusille biojalostamoprosesseille sekä tuotantoprosessien sivuvirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuville uusille arvoverkostoille. Eri puolille maata luotavien hotspot -pilottien tehtävänä on luoda monipuolinen verkosto resurssitehokkaista uusista biojalostamoprosesseista 1. Tunnistetaan biotalouden teolliset hotspot -alueet (6-8 kpl), joissa voidaan saavuttaa merkittäviä synergiahyötyjä ja luoda uusia arvoverkostoja. 2. Kehittämisstrategioiden ja toteutusroadmapien laatiminen kyseisille alueille. 3. Tavoiteltavat synergiahyödyt ja arvoverkostot kuvataan ja simuloidaan alueilla yrityskohtaisesti ja yritysten välillä sekä mahdollisesti hotspot -alueiden välillä. 4. Kehitystä vauhdittavien demonstraatioalustojen suunnitelmat ja toteutus ko. alueille. Tavoitteena, että kullekin alueelle muodostettaisiin vähintään yksi demonstraatioalusta, joka varustetaan moni- 8
10 puolisella mittaus- ja säätöteknologialla ja ne toimivat keskeisinä ko. teknologioiden kehittämis- ja demonstraatioalustoina. Kansallista biomassa-atlasta hyödyntävän simulaatioalustan kehittäminen ja pilotointi (fokus 1) Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa on kokoamassa kansallista biomassa-atlasta, johon kerätään koko maan kattavasti tieto biomassavarojen saatavuudesta. Toimenpiteen tavoitteena on rakentaa analysointi- ja simulointityökalut, joiden avulla pystytään hyödyntämään biomassaatlakseen koottua tietoa esimerkiksi optimoitaessa uusien biojalostamojen sijoittumista ja kehitettäessä biomassojen hankintalogistiikkaa etenkin hajautetun biojalostuksen ja bioenergian näkökulmasta. Biomassojen laadun, toimituskelpoisuuden ja toimitusajankohdan optimoinnin uusia sovelluksia rakennetaan alueellisissa INKA -toimenpiteissä perustuen biomassa-atlakseen sekä Metlan ja VTT:n ForestEnergy2020 -ohjelmassa ja SHOK -ohjelmassa tuotettaviin malleihin ja konsepteihin. Teollisten sivuvirtojen hyödyntämisen arvoverkostot ja raaka-aineiden älykäs käyttö (fokus 2, 3, 5) Erilaiset teolliset sivuvirrat ovat keskeinen biomassan lähde monissa tulevaisuuden biojalostamoissa. Nämä edellyttävät monessa tapauksessa uusien hajautettuun tuotantoon perustuvien biojalostamokonseptien ja arvoverkostojen rakentamista. Uudet kehittyneet ja hajautettuun tuotantoon perustuvat biojalostamokonseptit sekä niihin liittyvät arvoverkot tarjoavat esim. sahojen tuotantoon ja biomassavirtoihin perustuen suuren liiketoimintapotentiaalin kymmenille mekaanisen metsäteollisuuden yrityksille ympäri Suomen. Toimenpiteen tavoitteena on kehittää ja demonstroida mekaanisen metsäteollisuuden biojalostamokonsepteja, tulevaisuuden biojalostamokontteja sekä kehittää näihin liittyvien arvoverkostojen liiketoimintaa. Tarkastellaan myös vastaavien konseptien soveltamista peltobiomassoille. Agrobiotalouden raaka-aineita ja tuotantoprosessien sivujakeita voidaan hyödyntää laajalti korkean arvonlisän food- ja non-food -sovelluksissa, kuten funktionaalisissa elintarvikkeissa, lääkkeissä ja kosmetiikassa sekä erilaisissa lannoite-, tekstiili- ja rakennusteollisuuden sovelluksissa. Uusia, lupaavia arvokomponentteja on löydetty esimerkiksi metsämarjoista. Lisäksi maatalouden sivujakeiden, kuten eläinlannan hyödyntämisestä löytyy mielenkiintoisia ravinnekierron tehokkuutta lisääviä mahdollisuuksia. Tavoitteena on synnyttää agrobiotalouden raaka-aineiden älykkääseen käyttöön perustuvia uusia komponentteja, materiaaleja ja tuotteita sekä kansainvälistä liiketoimintaa. Hajautettu ja monipuolistuva energiantuotanto (fokus 2, 3, 5) EU-tason tavoitteena on tuottaa entistä suurempi osa energiasta paikallisesti ja uusiutuvista jakeista. Tämä edellyttää yhä haastavampien orgaanisten jakeiden käyttöönottoa paikallisella tasolla. Bioperäisten jätteiden ja sivuvirtojen tuottajat, laitevalmistajat sekä julkiset päätöksentekijät tarvitsevat lisää tietoa ja kokemuksia erilaisten jakeiden hyödyntämisestä energiantuotannossa. Kiinteiden jakeiden ja lietteiden polttotekniikoita on kehitettävä, jotta korroosio ja päästöt saadaan hallittua sekä hyötysuhde pidettyä korkeana. 9
11 Se edellyttää paljon testaamista sekä kehittämis- ja tutkimustyötä niin erilaisten polttoaineiden laadun vaikutuksesta tuotantoon ja päästöihin kuin erilaisista esikäsittelytekniikoista. Toimenpiteen tavoitteena on polttotekniikan testaaminen ja demonstrointi, kehittäminen ja tutkiminen sekä paikallisen bioenergian tuotannon päästöjen hallinta. Biotalouden kestävät ja älykkäät prosessit (fokus 2, 3, 4, 5) Kansainvälistä liiketoiminta- ja kehityspotentiaalia löytyy runsaasti biotalouden prosessien tehokkuutta ja turvallisuutta edistävistä sovelluksista, kuten prosessien ja tuotanto-olosuhteiden mittaus- ja säätötekniikasta. Erityisesti Agrobiotaloudessa käsiteltävä raaka-aine on biologisesti herkkää, mikä asettaa suuria vaatimuksia alan teollisille prosesseille ja logistiikkaketjuille. Biotalouden työkoneet on kehitetty vaativiin käyttö- ja ympäristöolosuhteisiin ja niissä hyödynnetään runsaasti teknologiaratkaisuja, kuten sulautettuja ohjelmistoja, elektroniikkaa, erilaisia väyläratkaisuja sekä moottori- ja voimansiirtotekniikkaa. Uutta liiketoimintapotentiaalia liittyy mm. koneiden tehokkuutta ja tuottavuutta parantaviin sovelluksiin, kuten älykkääseen mittaus- ja ohjaustekniikkaan. Tavoitteena on synnyttää kestäviin ja tehokkaisiin prosesseihin perustuvaa uutta teknologiaa ja kansainvälistä liiketoimintaa erityisesti Venäjällä, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kansallisen biotalousstrategian toimenpiteet Kansallisessa biotalousstrategiassa (luonnos) on toimenpiteitä, jotka koskettavat suoraan Biotalous-INKAa ja joiden toteutuksessa ohjelmalle on luotavissa selkeä rooli etenkin toimintojen aktivoijana ja valmistelijana. Erityisesti biotalousstrategian toimenpiteet: Rahoitetaan uusien biotalouden ratkaisujen pilotointeja ja demonstrointeja Kehitetään biotalouden yhteistyöalustoja toimialarajat ylittäviksi Avainkumppanit ja alueelliset kärkitoimenpiteet Joensuu Vihreä kasvu ja vihreän kasvun keskus (fokus 1, 2, 3, 4, 5) Metsäbiotalouden osaamiskeskittymän ytimeksi ollaan valmistelemassa Vihreän kasvun keskusta eräänlaista vihreän kasvun liiketoimintainnovaatioiden kehittämisalustaa ja biotalouskiihdytintä. Osaamiskeskittymän asiantuntemus on saatava palvelemaan biotalouteen liittyviä yrityksiä riippumatta niiden sijainnista ja toisaalta keskuksen on pystyttävä kansallisesti kanavoimaan eri toimijoiden asiantuntemus tiedon tarvitsijoiden käyttöön. Tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kyvyssä tuottaa uusia kaupallisia innovaatioita tai tukea yrityksiä niiden tuotekehityksessä, tuotannossa, kasvussa ja kansainvälistymisessä kohtaamissa haasteissa on kuitenkin runsaasti tehostamisen varaa. Keskus aktivoi yrityksiä ja tutkimusor- 10
12 ganisaatioita hyödyntämään EU:n puiteohjelmien tarjoamia tutkimuksen ja demonstroinnin rahoitusmuotoja sekä kansainvälistymiseen erityispainopisteenä Venäjä, Kanada ja Aasia. Keskuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on jalkauttaa alueen osaamista uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi. Vihreän Kasvun Keskus tehostaa biotalouden innovaatioketjua systematisoimalla, aktivoimalla ja vauhdittamalla sen toimintaa. Keskus organisoi biotalouden innovaatioketjuun liittyvät palvelut helppokäyttöisiksi ja joustaviksi kokonaisuuksiksi, joiden tehtävänä on viedä idea kaupalliseksi. Osana Vihreän kasvun keskusta toteutetaan yritysklinikka, jonka kautta mm. Itä-Suomen yliopiston, Metlan, Karelia-AMK:n ja VTT:n asiantuntemus ja osaaminen sekä tutkimustulokset saadaan yritysten käyttöön. Tavoitteena on, että Vihreän kasvun keskus työstää yhdessä yritysten kanssa tuloksista edelleen demonstraatioita ja esimerkiksi teknologia- tai tuotantopilotteja. Myös teknologiaevaluaatiot, markkinaselvitykset sekä kotimaisen että EU -rahoituksen järjestäminen näihin yritysten kehittämishankkeisiin on keskeinen osa vihreän kasvun keskuksen toimintaa. INKA-ohjelman rooli on kehittämiskokonaisuuden aktivoinnissa ja koordinoinnissa ja keskuksen toiminnan käynnistämisessä. Bio-ICT-fotoniikka -rajapinnoilta löytyvät uudet innovaatiot (fokus 1, 2, 3, 4, 5) Uudet innovaatiot syntyvät osaamisalojen rajapinnoista, esimerkiksi yhdistämällä osaamista fotoniikasta, metsäkoneiden rakentamisesta ja erityyppisistä ICT-ratkaisuista. Teknologia on monesti geneeristä ja samantyyppisiä ratkaisuja voidaankin kehittää myös esimerkiksi maatalouden koneisiin liittyen. Tätä tukemaan luodaan uusia yhteistyömalleja, osaajayhteisöjä/foorumeita ja työkaluja, joiden avulla näitä rajapintoja pystytään aktivoimaan uuden liiketoiminnan näkökulmasta. Bio-ICT-fotoniikka rajapinnalta löytyy suuri kehittämispotentiaali. Metsäkoneiden käytön tehokkuutta nostetaan kehittämällä ja demonstroimalla kuljettajan toimintaa tukevia, mm. laserkeilausaineistoihin ja koneiden omaan mittausdataan perustuvia tarkkoja maasto- ja metsäaineistoja. Metsäkoneen kuljettajaa tukevien ICT-ratkaisujen kehittämistä tukevat simulointiympäristöt toteutetaan yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden, konevalmistajien, ICT-toimittajien ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Hankintalogistiikan kehittämiseksi laaditaan simulointialusta, jota kehitetään ja testataan osana uusien biojalostamokonseptien ja biotalouden hotspot-alueiden case-tarkasteluja yhdessä tutkimuslaitosten (Metla, VTT, teknilliset yliopistot), teollisuuden ja pk-yritysten kanssa. Yhdistämällä simulaatioalusta Biomassaatlaksen aineistoihin voidaan toteuttaa alue- ja laitoskohtaisia logistiikkatarkasteluja sekä biojalostamoinvestointeihin liittyviä raaka-aineen saatavuustarkasteluja ja optimointia. Biotalous-INKAn rinnalla teknologista osuutta tukee erityisesti kansallisen fotoniikkaklusterin toiminnan aktivoituminen ja johdon siirtyminen Joensuuhun sekä Euroopan fotoniikan seuran (EOS) ja alan yhteistyön keskittyminen Joensuuhun. SmartCity Penttilänranta (fokus 2, 3, 4) Luodaan kokonaisvaltainen toimintamalli ja masterplan, jossa vihreän kasvun johtoajatusta noudatetaan kaupunkikokonaisuuden valmistelun, suunnittelun, päätöksenteon ja toteutuksen vaiheissa. Toimintamallissa kukin erillinen kehittämisenkohde liittyen esimerkiksi kaavoitukseen, suunnitteluun, tontinluovutukseen, rakennuttamiseen, liikennejärjestelyihin, jätehuoltoon, energiaratkaisuihin, logistiikkaan, sähköisiin 11
13 ratkaisuihin ja palveluihin määritellään ja sen toteutumisen vaiheet kuvataan sekä määritellään vaatimukset ja kriteerit toteutuksen osalta. Toimintamallissa luodaan periaatteet Innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämiselle testimarkkinoiden ja aluetalouden kasvun luomisessa. Keskeinen osa SmartCity Penttilänrantaa rakentuu puukerrostalojen korttelialueen ja Penttilä Timber Towerin ympärille, joiden välittömässä yhteydessä sijaitsee myös Penttilän yrityspuisto Penttilän yrityspuiston kehittäminen sisällöllisestä näkökulmasta teolliseksi Hotspotiksi (fokus 1, 2, 4) Penttilän yrityspuisto sijaitsee Penttilänrannan läheisyydessä. Yrityspuistosta kehitetään (biotalouden) konepajateollisuuden hotspot-alue. Toimintakonsepti sisältää alueen sisäisen ja yritysten välisen synergian kehittämisen, tehostetut yritysten liiketoiminnan kehittämispalvelut ja teknologisen kehittämisen, kasvuinvestoinnit sekä verkostojen rakentamisen. Alue on painopistealue houkuteltaessa kansainvälisiä toimijoita ja kehitettäessä kohdennettua Invest in -toimintaa. Keskittymän uskotaan houkuttelevan uusia toimittajia sekä osaamista alueelle. Vuoteen 2030 mennessä puiston kokonaisinvestointien arvo on lähes 100 M. INKA-ohjelmalla on keskeinen rooli Penttilän yrityspuiston yritysverkoston liiketoiminnan kehittämisessä esim. laadun, tuotannon ja teknologioiden kehittämisessä, investointien ja rahoituksen suunnittelussa, verkostojen rakentamisessa sekä sektorin toimintaa tukevien asiantuntijayritysten houkuttelemisessa alueelle. Vastaavanlainen biotalouden hotspot-alue sijaitsee Kiteen Puhoksessa, jonka kehittäminen on tarkoitus käynnistää samanlaisella toimintamallilla. Biojalostamoteknologian ja jatkojalostuksen demonstraatioalustojen rakentaminen (fokus 2,3) Alueellisesti biojalostukseen liittyviä kehittämisenpainopisteitä ovat nopea- ja hidaspyrolyysi ja ennen kaikkea niiden jatkojalosteet, jatkojalosteiden linkittäminen puurakentamiseen, puumateriaalin modifiointi sekä komposiittiratkaisut. Ensimmäisessä vaiheessa rakentunee Fortumin Joensuun biojalostamoon kiinteästi liittyvä kehitysalusta, joka mahdollistaa pk-yritysten kehittää ja testata tuotteitaan todellisessa laitosympäristössä erityisesti liittyen mittaus- ja säätötekniikkaan. Myös kemiantekniikan ja prosessitekniikan sekä pyrolyysiöljyn jatkojalosteiden innovaatioiden demonstroiminen mahdollistetaan seuraavassa vaiheessa. Seinäjoki (Alueelliset toimenpiteet on lueteltu tarkemmin varsinaisissa kumppanuushakemuksissa. Ne täydennetään osaksi kansallista toimintasuunnitelmaa myöhemmässä vaiheessa) Seinäjoen kaupunkiseudun Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaehdotus pohjautuu agrobiotalouden yritys-, tutkimus- ja koulutustoimintaan, jolla tuotetaan lisäarvoa suomalaisten peltobiomassavarantojen hyödyntämiseen. Agrobiotalouden yritykset toimivat kymmenillä toimialoilla ja niiden rajapinnoilla, esimerkiksi alkutuotannossa, tuotanto-, logistiikka- ja ympäristöteknologiateollisuudessa, elintarviketeollisuudessa sekä kaupan ja palveluiden alalla. Seinäjoen kaupunkiseudun INKA-ohjelman alueelliset painopisteet ovat peltobiotalouden raaka-aineiden älykäs käyttö, kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmien prosessit sekä käyttäjä- 12
14 kokemuksesta saatavan tiedon hyödyntäminen. Nämä kytkeytyvät kiinteästi ohjelmaehdotuksen kansalliseen toimintasuunnitelmaan. Lisäksi Seinäjoen kaupunkiseudulla tuetaan agrobiotalouden kehitys- ja demonstraatioalustojen rakentumista useilla investointihankkeilla. Jyväskylä (Alueelliset toimenpiteet on lueteltu tarkemmin varsinaisissa kumppanuushakemuksissa. Ne täydennetään osaksi kansallista toimintasuunnitelmaa myöhemmässä vaiheessa) Toiminnallinen Jyväskylän kaupunkiseutu muodostaa maailman mitassa vahvan biotalousalan teollisuus- ja innovaatiokeskittymän. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä kone- ja laiterakentaminen ja tuottaa yli 50 prosenttia maakunnan teollisesta lisäarvosta. Alue täydentää erinomaisesti INKA-keskittymää vahvalla kokemukseen ja tutkimukseen perustuvalla osaamisellaan. Paikallinen infrastruktuuri tarjoaa hyviä ympäristöjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. seudun biotalousohjelma hyödyntää paikallisia kehitysalustoja ja pyrkii kehittämään resurssiviisaita toimintamalleja mm. luomalla teollisia symbiooseja. Keski-Suomelle merkittävin biotalousliiketoiminta perustuu metsäraaka-aineen hyödyntämiseen. Sen lisäksi uusia avauksia on odotettavissa myös pelto-, elintarvike- ja energiapuolelle. Uudenlaiseen biotalouteen kuuluu tehokas ravinnekierto ja kestävyys sekä hybridiprosessit. Lappeenranta-Imatra (Alueelliset toimenpiteet on lueteltu tarkemmin varsinaisissa kumppanuushakemuksissa. Ne täydennetään osaksi kansallista toimintasuunnitelmaa myöhemmässä vaiheessa) Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudulla tarjoaa tukea metsäbiotalouden keskittymän synnyttämiseen koskien korkean lisäarvon biojalostusta ja integraatiopotentiaalia olemassa olevaan prosessiteollisuuteen erityisesti sivuvirtoihin liittyvissä liiketoimintamahdollisuuksissa. Demonstraatioplatformit Venäjäyhteys teollisuus, logistiikka ja innovaatioyhteistyö Erotustekniikka siltana metsä- ja agrobiotalouden välillä Yhteistyö ja rajapinnat INKA keskittymien ja muiden toimijoiden kesken Keskeisimmät yhteistyökeskittymät Biotalous-INKAn kannalta ovat Vaasa ja Tampere. Vaasa Kestävät energiaratkaisut Biotalous-INKAlla on useita yhteisiä rajapintoja Vaasan Kestävät energiaratkaisut -teeman kanssa etenkin bioenergiaan liittyen. Tälläkin hetkellä suuri osa metsäbiomassasta ja myös agrobiomassan sivuvirroista päätyy energiakäyttöön. Suurin kehittämistarve puubiomassan hankinnan osalta on juuri energiapuun kohdalla ja se on myös keskeinen kehittämisalue Biotalous-INKAssa. Biomassan hankinnan ja logistiikan kehittäminen linkittyy hajautettuun energiantuotantoon ja lämpöyrittäjyyden edistämiseen osana uutta energiajärjestelmää. Rajapinta biojalosteiden osalta suhteessa bioenergiaan on myös varsin häilyväinen. Tällä hetkellä suuri osa puupohjaisista biojalosteista menee energiakäyttöön joko suoraa tai eteenpäin jalostettuna. 13
15 Tampere Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen vetämien Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus INKA -teemat tarjoavat hyviä yhteistyömahdollisuuksia Biotalous-INKAn kanssa. Alustavia keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista on käyty valmisteluvaiheessa. Älykäs kaupunki teema on hyvin lähellä esimerkiksi SmartCity Penttilänrannan toteutusta. Biotalouden teollisten hotspot -alueiden kehittämisstrategiat ja suunnitelmat linkittyvät kiinteästi Uudistuva teollisuus teemaan. Muut keskeiset ohjelmatason kumppanit Biotalous-INKAn toimenpiteet tukevat ja osaltaan auttavat kansallisen biotalousstrategian toteuttamista ja linkittyvät keskeisiin Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toimenpiteisiin. Toimenpiteet, joihin INKA - ohjelma pystyy osallistumaan, määritellään erikseen yhdessä näiden kansallisten ohjelmien kanssa. INKA - ohjelma mahdollistaa muun muassa em. ohjelmien laajan jalkauttamisen pk-yrityskenttään ja helpottaa pkyritysten kytkemistä näiden toimenpiteisiin. Vastaavalla tavalla keskeiseksi yhteistyökumppaniksi nähdään FIBIC Oy (Biotalous SHOK), jonka toimintaan Biotalous-INKA linkittyy etenkin pk-yritysrajapinnan ja osittain yhdessä luotavien demonstraatioalustojen kautta. Myös SYKE sekä muut keskeiset tutkimus- ja oppilaitokset ja jo olemassa olevat demonstraatioalustat ovat tärkeitä kumppaneita ohjelman toteutuksen kannalta. Myös alueelliselta tasolta löytyy mielenkiintoisia kumppanuuksia, jotka tukevat INKA tavoitteiden toteuttamista. Tällainen on mm. Varkauteen suunnitteilla oleva biojalostamoalusta. Teeman johtaminen ja organisoituminen Kansallinen vetovastuu INKA -ohjelman biotalousteemassa on Joensuulla, johon nimitetään kansallisen biotalous-inkan ohjelmajohtaja. Ohjelmajohtaja vastaa kansallisesta kokonaisuudesta, kansallisesta toteutuksesta sekä viestinnästä. Tärkein tehtävä ohjelmajohtajalle on luoda Biotalous-INKAsta kokonaisuus, joka pystyy hyödyntämään sekä metsä- että agrobiotalouden osalta yhteiset rajapinnat ja synnyttämään niihin kasvavaa uutta liiketoimintaa. Lisäksi ohjelmaan nimitetään teema-alueitten kehitysjohtajat metsäbiotalouden ja agrobiotalouden osalta. Heidän vastuullaan on käynnistää teema-aluekohtaiset toimenpiteet ja vastata tavoitteiden toteutumisesta niiden osalta. Käynnistysvaiheessa em. resurssit rahoitetaan suoraa INKA -ohjelmasta. Jatkossa tavoitteena on, että 50 % näistä henkilökustannuksista pystytään kattamaan käynnistettävistä hankkeista. Biotalous INKAlle muodostetaan kansallinen johtoryhmä, jossa toimivat mukana olevien kumppanikaupunkien edustajat sekä kansallisen biotalous-inkan johto. Yhteensä johtoryhmän koko on noin 5-6 henkeä. Johtoryhmä linjaa kansallisten toimenpiteiden valmistelua sekä toimii tiedotus- ja yhteistyöfoorumina alueellisten INKA -toimenpiteiden osalta. Johtoryhmän rinnalle muodostetaan tarvittaessa teemakohtaiset työryhmät (metsä- ja agro), jotka muodostuvat kyseisen osa-alueen johdon lisäksi yritysten edustajista. Ryhmät muodostetaan joustavasti siten, että mukaan kutsuttavia yritysten edustajia voidaan nimetä tarve- ja painotuskohtaisesti. Tehtävänä näillä työryhmillä on tuoda substanssinäkemys ja yritysten toiveet mukaan kansallisten ja myös alueellisten INKAtoimenpiteiden valmisteluun sekä ohjata niiden toteutusta. Erityisesti on varmistettava yhteistyöstä näiden teemaryhmien välillä, jotta rajapinnat pystytään hyödyntämään tehokkaasti. 14
Biotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotKasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma
Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotVIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA
VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotUusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet
Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotSuomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset
Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotBiotalouden uudet arvoverkot
Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotINKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit
Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio
LisätiedotBiotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous
LisätiedotInnovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma
Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline
LisätiedotTampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus
Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotKuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
LisätiedotGreen Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
LisätiedotUusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen
Nuuksio 10.9.2013 Imatra 17.9.2013 Keski- Suomi 5.9.2013 Uusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen Metsäbiotalous roadshow 2013 Kokkola 24.9.2013 TkT Leena Favén, Teknologiakeskus
LisätiedotVaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta
Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta
LisätiedotLähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1
Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan
LisätiedotBio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely
Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely 1 Keskeinen sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla Nokia ja Pirkanmaa Pirkanmaalla asuu yli 505 000 henkeä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotSmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy
SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotLähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta
Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotAsumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012
Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotValmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?
Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 18.6.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä kokonaisuus. Houkuttelee
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotJOENSUUSTA BIOTALOUDEN VETURI. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 8.10.2013
JOENSUUSTA BIOTALOUDEN VETURI Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 8.10.2013 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava, älykkäästi
LisätiedotMetGen Oy TEKES 24.10.2014
MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotKehitysalustat kasvun tukena
INKA Kehitysalustat kasvun tukena 8.12.2016 Älykkäät kaupungit kehitysalustoina INKA, 6Aika, kasvusopimukset, hallituksen kärkihankkeet Tavoitteena kansainvälisten referenssialueiden synnyttäminen Innovatiiviset
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotTKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
LisätiedotEKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT
EKOSYSTEEMIT JA KASVUMOOTTORIT TIINA TANNINEN-AHONEN 19.10.2018 EKOSYSTEEMIT BUSINESS FINLANDIN ASIAKKAINA Kasvumoottori on markkinaehtoinen, avoin, merkittävän globaalin, uuden liiketoiminnan synnyttävä
LisätiedotINNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen
INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotKainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
LisätiedotValtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2013 2015
Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2013 2015 14.1.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4)
LisätiedotBiotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto
Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti 1.11.2017 Risto Huhta-Koivisto Miksi Valtava kasvun mahdollisuus, luonnonvarojen säästö ja päästöjen väheneminen Kasvun mahdollisuus
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotPirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy
Pirkanmaan Bioenergiapäivä 18.1.2017 Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy 1 TEOLLISEN MITTAKAAVAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYS- JA PILOTALUE
LisätiedotMetropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotBIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes
BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,
LisätiedotBiotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot
Biotaloudesta liiketoimintaa myös Varsinais-Suomeen Resurssiviisas tulevaisuus - Cleantech ja biotalous tarvitsevat pot 7.3.2014 Turku Heikki Aro Tekes DM 1093542 Copyright Tekes Mikä biotalous? Tekes
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotKESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014
KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,
LisätiedotBiotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä
Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotUudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry
Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotPohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely
Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,
LisätiedotKokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira
Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotÄlykäs ja ekologinen
Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotLuonnonvarat ja kestävä talous
Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa
LisätiedotMMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa
MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat
LisätiedotAlueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet
KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet
LisätiedotKansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014
Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Sitra, Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotKansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi
Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotJykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja
Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotTulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013
Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat
LisätiedotBiotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle
Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta
LisätiedotBiotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto
Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa
Lisätiedot