Digitalisoituvan viestinnän monet kasvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitalisoituvan viestinnän monet kasvot"

Transkriptio

1 Digitalisoituvan viestinnän monet kasvot Kuluttajatutkimukset-hanke Teknologiakatsaus 118/2001

2 Digitalisoituvan viestinnän monet kasvot Teknologiakatsaus 118/2001 Helsinki 2001

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat kaksi miljardia markkaa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2001

4 Esipuhe Mikä on ihmisten käsitys tänä päivänä matkapuhelimesta, sen palveluista ja merkityksestä? Miten koetaan erilaiset visiot tulevaisuuden palveluista ja niiden toteuttamisesta erinäköisissä vempaimissa? Entäpä posti ja sen merkitys in aikakaudella, tai sähköisen postin vastaanotto ja käsittely tänään? Tai elämä kotioloissa mistä muodostuu kotoisuus ja arkipäivän elämä kotona, ja miten siihen sopii ajatus älykkäästä kodista? Entä ostaminen tuo toisille ah-niin-ihana shoppailun kokemus, jota toiset haluavat mielellään välttää kaikin voimin mitä mieltä suomalaiset ovat sen sähköisestä muodosta? Yllä oleviin kysymyksiin tämä julkaisu antaa vastauksia - tältä digitalisoitunut viestintä keskeisenä osana elämää näyttää nyt. Mukana pientä vertailua parin vuoden takaiseen historiaan ja visiointia lähitulevaisuudesta. Edessämme on Kuluttajatutkimukset II -hankkeen uusin julkaisu. Kultu on lopettamassa kuudetta toimintavuottaan ja sen myötä myös toimintaansa nykyisessä muodossa. Tämä julkaisu ja sen teemat symbolisoivat tehtyä työtä erinomaisesti ja osoittavat samalla, minkälaista lisäarvoa käytetyllä lähestymistavalla voidaan saavuttaa tässä mielestäni haasteena niin Kultu hankkeeseen osallistuneille organisaatioille, kuin muille lukijoille. Ja painokas toive tällaisen toiminnan jatkumisesta tulevaisuudessa! Lähestymistapa on monitieteinen, kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta yhdistävä. Se lähtee mahdollisuuksien mukaan jokapäiväisen elämän ymmärtämisestä; arjen rutiineista. Tämä on varmasti yksi varteenotettava vaihtoehto lähteä kehittämään uutta ja tulevaa tekniikkaa hyödyntäviä, ihmisten eri rooleissaan kokevia todellisia tarpeita tyydyttäviä tuote- ja palvelukonsepteja. Jotta tällainen kehitystyö onnistuisi, täytyy kehittäjien ymmärtää ihmisten arvo- ja asennemaailmaa. Kultun ansiokkaat tutkijat osoittavat esimerkiksi tämän julkaisun materiaalin kautta miten tällaista lähestymistapaa voidaan toteuttaa. Tapa jolla Kultu on toiminut, on tarjonnut yhteistyöfoorumin konvergenssin eturintamassa toimiville yrityksille kustannuksia ja ennen kaikkea tuloksia jakamalla. Yhteistyö on tarjonnut samalla erittäin mielenkiintoisen tavan keskustella ja lisätä keskinäistä ymmärrystä osallistuvien yritysten kesken. Tätä kautta monet tutkimuskysymykset ovat jalostuneet, ja tuloksia näemme tämänkin julkaisun sivuilla. Inspiroivia ja haastavia lukuhetkiä erittäin mielenkiintoisen tekstin parissa! Helsingissä Annakaisa Häyrynen Elisa Communications Oyj Tutkimuskeskus Kuluttajatutkimukset-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja

5 Sisällysluettelo I JOHDANTO 1 Kuluttajatutkimukset-hanke eli Kultu Timo Pihlajamäki 1.1 Johdantoa Kultun toimintaan Katsaus Kultun kirjalliseen tuotantoon Taustaa tämän julkaisun teemoista Tilastoaineiston analyysi Paperinen ja sähköinen posti nyt ja tulevaisuudessa Älykäs koti...12 LÄHTEET II TILASTOAINEISTON ANALYYSI 2 Matkapuhelin: käyttö, palvelut ja merkitys Timo Karvinen 2.1 Johdanto Matkapuhelimen omistaminen ja kulut Matkapuhelintiheys ja vanhusten tulo matkapuhelinkulttuuriin Mallit, maksut ja maksajat Matkapuhelinpalvelut Matkapuhelinpalvelujen käyttö Matkapuhelinpalvelujen tarkempi erittely Matkapuhelimen merkitys Haastateltujen näkemyksiä matkapuhelimista Yhteenveto Tulevaisuuden sähköiset palvelut eri päätelaitteissa Hannu Soronen 3.1 Johdanto Sähköisten palveluiden yleinen kiinnostavuus Palveluiden kiinnostavuus päätelaitteittain Yleistä Päätelaitteen määrittyminen Julkiset ja kaupalliset palvelut päätelaitteittain Palvelut lähitarkastelussa Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Vähemmän kiinnostavat palvelut Pohdintaa Sähköisen kaupan asiakkaat Johanna Hagman 4.1 Johdanto Sähköisen ostotavan yleistyminen Elektronisen kaupan kehitysvaiheita Elektroninen asiakkuus...58

6 4.3 Internetostamisen suosio Internetistä ostaneiden osuus Kuka ostaa internetistä? Sähköisen kaupan tuotteet ja palvelut Kuluttajien mielikuvia sähköisestä kaupankäynnistä Johtopäätökset LÄHTEET III PAPERINEN JA SÄHKÖINEN POSTI NYT JA TULEVAISUUDESSA 5 Postin elinkaari historiasta nykypäivään, kynnysmatolta kansioon Marika Jokinen 5.1 Johdanto Viestinvälityksen historiaa kruunun ajoista konserniaikaan Postiljoonit kruunun palveluksessa Autonomian aika: rautahepoja ja postineitejä Postitoiminnan modernisoituminen Postin monet kasvot Postia kaikille Posti arjen mieluisa rutiini Perinteisen paperisen postin erityisyys Posti yhteinen ja yksityinen asia Postin elinkaari kynnysmatolta kansioon Silmäys elinkaariajatteluun Koti postin tilallisena reitittäjänä Postin kulkeutuminen Postin priorisointiprosessi Mainokset elinkaarijatkumolla Posti elää vanhaksi Välivarastointi elinkaariseisokki Pohdintaa Sähköistyvä posti vastaanottajan näkökulmasta Marika Koivumäki 6.1 Johdanto Sähköisen postin vastaanotto Suhtautuminen postin vastaanoton sähköistymiseen Paperiset sanoma- ja aikakauslehdet suhteessa verkkolehtiin Pohdintaa: paperia vai bittejä? Postin vastaanotto eri päätelaitteiden kautta Yksi vai useampi päätelaite? Eri päätelaitteiden soveltuvuus eri postityyppien vastaanottoon Visioita uudenlaisista päätelaitteista Käyttökontekstin vaikutus päätelaitteen valintaan Pohdintaa Päätelaitteiden haasteet työssä ja vapaa-ajalla Monimediaalinen tulevaisuus? LÄHTEET

7 IV ÄLYKÄS KOTI 7 Kodistako älykäs? Sanna Leppänen 7.1 Johdanto Rutiinit määrittävät kodin arjen Arjen rutiinit ja älykoti Perhe Yksilöllinen yhteisö (Äly)kodin vuorovaikutus Elämykset ja elämäntapa Koti rauhoittumispaikkana Mobiililaite kodin kaukosäätimenä Ei sci-fiä kotiin Tuleeko ihmisestä hyödytön? Virtuaalielämää? Älykodin tehtävät Lopuksi LÄHTEET Tekesin teknologiakatsauksia

8 I JOHDANTO 1 Kuluttajatutkimukset-hanke eli Kultu Timo Pihlajamäki 1.1 Johdantoa Kultun toimintaan Kuluttajatutkimukset-hanke (Kultu) käynnistyi maaliskuussa vuonna 1996 osana Tekesin Kansallista Multimediaohjelmaa eli KAMUa. Viimeiset kolme vuotta Kultu on toiminut USIX-ohjelman (http://www.tekes.fi/ohjelmat/usix/) alaisuudessa. Hankkeen päärahoittajana on toiminut alusta lähtien Tekes. Tekesin rooli tutkimuksen rahoittajana on siis ollut olennainen. Tosin Kultun toiminnassa mukana olleet ja olevat yritykset ovat myös kantaneet oman kortensa kekoon taloudellisilla panoksillaan, mutta yritysten (erityisesti johtoryhmäyritysten) rooli on ollut olla pikemminkin mielenkiintoisten, haastavien ja ajan hermolla olevien tutkimuskohteiden tarjoajana kuin rahoittajana. Koska USIXin intresseissä on kartuttaa suomalaista osaamista tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien tuotteiden, sovellusten, palvelujen ja sisältöjen kehittämisessä ja koska yrityksillä on yhä suurempi tarve ymmärtää kuluttajakäyttäytymisen sosiaalisia, psykologisia ja taloudellisia ulottuvuuksia pelkän teknisen osaamisen lisäksi, on tämä Tekesin ja yritysmaailman intressien törmäyskohta luonut tilauksen Kultun kaltaiselle tutkimustyölle. Kaikki loppuu kuitenkin aikanaan. Vuonna 2002 Kultu ei enää ole Tekes-rahoitteinen projekti, vaan se suuntautuu muihin mahdollisuuksiin. Käsillä olevaa julkaisua voi siis pitää eräänlaisena Kultun Tekes-kauden loppuraporttina. Mistä Kultussa on oikein kyse? Kuten aikaisempina vuosina myös vuonna 2001 Kultun tutkimustyö on suoritettu yliopiston ja korkeakoulun yhteistyönä. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii prof. Hannu Eskola. Käytännössä yhteistyö organisoidaan edelleen alihankintana yliopistolta, jonka osalta vastuullisena henkilönä toimii prof. Uolevi Lehtinen. Projektipäällikkönä jatkaa Timo Pihlajamäki DMI:stä. Taulukossa 1.1. on kuvattu hankkeen suorittavat osapuolet sekä tutkijat. Taulukko 1.2. puolestaan kertoo, mistä yrityksistä Kultun vuoden 2001 johto- ja seurantaryhmä on koostunut eli millaisia yrityksiä ja organisaatioita Kultun toiminnassa on mukana. Kuluttajatutkimukset-hankkeessa on kartoitettu kuluttajan ja kuluttajaryhmien kokemuksia ja mielikuvia tulevaisuuden mediasta kodin ja arjen kontekstissa. Hankkeen toimintatavalle on ollut ja on luonteenomaista monitieteinen tutkimusote: edustettuina ovat olleet niin yhteiskunta-, talous- kuin kasvatustieteet, mutta vuonna 2001 tutkijat ovat olleet lähes pelkästään yhteiskuntatieteilijöitä. Vuoden 2001 lokakuun lopulla tutkijoiden taustoista löytyy sosiologiaa, antropologiaa ja psykologiaa. Taulukko 1.1. Hankkeen suorittavat osapuolet (tilanne ). Tampereen teknillinen korkeakoulu / Digitaalisen median instituutti (DMI) Projektin johtaja TkT Hannu Eskola Projektipäällikkö YTM Timo Pihlajamäki Tutkija VTM Sanna Leppänen Tutkija YTM Marika Jokinen Tutkija PsM Hannu Soronen Tutkimusapulainen Seija Partanen Tampereen yliopisto / Liiketaloudellinen tutkimuskeskus (TLTK) Vastaava johtaja KTT Uolevi Lehtinen Tutkija YTM Marika Koivumäki Tutkija VTM Timo Karvinen Tutkija KTM Johanna Hagman Tutkimusapulainen Eija Valtonen 1

9 Taulukko 1.2. Kultun johto- ja seurantaryhmiin kuuluvat organisaatiot vuonna Johtoryhmäyritykset Elisa Communications Oyj Nokia Mobile Phones SanomaWSOY Suomen Posti Oy Veikkaus Oy Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen korkeakoulu Tekes Seurantayritykset Alma Media Oy Ericsson LM Oy Kesko Oyj Nokia Home Communications Sonera Oyj Sonera Information Society Unit Sonera Living Tampereen Teknologiakeskus Tampereen Tietoverkko Tavoitteena on ollut ja on edelleen visioida, mitä erilaiset kuluttajat ja kuluttajaryhmät digitaaliselta medialta odottavat eli tarkoituksena on selvittää mitä merkityksiä kuluttajat (käyttäjät ja ei-käyttäjät) antavat digitaaliselle medialle yleensä sekä erityisesti uusille palveluille. Hankkeessa toisin sanoen tutkitaan niitä prosesseja, joissa uudet palvelut tai laitteet löytävät oman aikansa ja paikkansa ihmisten arjessa. Toisena tavoitteena on toimia eräänlaisena design driverina mukana oleville yrityksille tuomalla kuluttajan näkökulma mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan tuotekehitysprosesseihin. Tämän lisäksi tavoitteena on jatkuvasti kehittää ja soveltaa tehokkaammin kuluttajatutkimuksen menetelmiä konvergoituvassa arjessa. Kultun esittämä tutkimustieto hyödyttää mukana olevia (johtoryhmä)yrityksiä juuri siksi, että ne saavat täsmätietoa aiheista, joista ne sitä haluavat. Toisaalta, koska Kultu tekee tutkimusta mm. tietokone-, televisio- ja mobiileissa ympäristöissä, voivat kaikki Kultun toiminnassa mukana olevat yritykset lisätä tietoaan myös muista kuin oman erityisalansa asioista. Tämä korostuu sitä enemmän mitä pidemmälle esim. konvergoituminen etenee. Yhtäältä esitetään siis täsmätietoa, toisaalta välitetään kuluttajista ns. hiljaisia vihjeitä, jotka saattavat jatkossa nousta merkittävään rooliin esim. omaksumis- ja käyttöprosesseissa. Tutkimuksia on tehty pitkälti kvalitatiivisin menetelmin, joista teemahaastattelu on ollut käytetyin. 1 Teemahaastattelulla tarkoitetaan haastattelumenetelmää, jossa kysymysten muotoilu on kaikille haastatelluille sama, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole annettu, vaan haastatellut saavat vastata vapaasti omin sanoin. Valmiilla kysymyksillä varmistetaan, että tietty asiakenttä tulee haastattelussa kartoitettua. Valmiit vastausvaihtoehdot, strukturoidut kysymykset, puolestaan voivat rajoittaa uusien ja tutkimusta eteenpäin vievien asioiden esiin nousua. (Ks. Eskola & Suoranta 1998, 86.) Vaikka osaamisen ydinaluetta ovat laadulliset käyttäjätutkimukset ja -selvitykset, myös tilastollisia tutkimuksia on tehty ja tehdään toki edelleen (ks. luvut 2, 3 ja 4). Kultussa saatujen kokemusten perusteella on kuitenkin todettava, että enää ei riitä se, että tilastollisin menetelmin mallinnetaan asioiden nykytilaa (tai tulevaisuutta) kysymällä Miten paljon? -kysymyksiä. Määrällisin menetelmin lähestyttävät ongelmathan koskevat tyypillisesti merkitykseltään tuttujen ominaisuuksien esiintymistä, levinneisyyttä, vaihtelua eri ryhmien välillä sekä ominaisuuksien välisiä riippuvuuksia. Voidaan siis sanoa, että tilastollinen tutkimus sopii parhaiten valmiiksi jäsentyneiden asioiden tutkimiseen, ja tulokset jäävät varsin usein yleiselle tasolle. (Töttö 1998, 236.) Yhä enemmän teknologisoituvissa ja konvergoituvissa mediaympäristöissä asuvien kuluttajien elämä ei näyttäydy valmiiksi jäsentyneenä tai muuttumattomana. Yhteiskunnan, kulttuurin, teknologian sekä kuluttajien omien tarpeiden, toiveiden ja tottumusten jatkuvassa muutoksessa tarvitaan toisenlaisia keinoja kuvaamaan sitä todellisuutta, jossa ihmiset elävät ja jossa he tulevaisuudessa haluaisivat elää. Tällaisten Mistä tässä oikein on kysymys? -tyyppisten ongelmien edessä laadullisilla menetelmillä kyetään tutkittavia asioita lähestymään monipuolisemmin ja usein myös mielekkäämmin. Asioiden ja ilmiöiden merkitysten selvittäminen nouseekin yhä keskeisempään asemaan kun todellisuus muuttuu nopeasti ja kun joudutaan tekemisiin outojen ilmiöiden kanssa. Laadullisessa tutkimuksessa etsitään määrällisen tapaan yhteyksiä asioiden välillä, mutta kyseessä ei ole tilastollisten riippuvuuksien etsintä vaan merkityssuhteiden löytäminen. (Emt ) Tämä on ollut hyvin keskeisellä sijalla Kultun toiminnassa koko sen olemassaolon ajan, ja tämän julkaisun postia ja älykotia koskevissa tarkasteluissa (luvut 5, 6 ja 7) tämä on saanut hyvin suuren painoarvon. 1 Ryhmä- ja yksilöhaastatteluiden eroista, ks. Pihlajamäki & Peteri & Meriläinen (2000). 2

10 Keskustelu yleistettävyydestä sävyttää edelleen keskustelua laadullisen ja tilastollisen tutkimuksen eroista. Tilastollisissa otantatutkimuksissa mietitään hyvinkin tarkasti otannan ja perusjoukon suhdetta. Laadullisessa tutkimuksessa lähtökohta on erilainen, sillä tavoitteena on, että tulokset ovat syvällisesti ymmärtäviä, mutta tarkoitus ei ole niiden perusteella tehdä johtopäätöksiä laajemmista populaatioista 2. Tutkimuksen tuloksena on eräiden näkemysten mukaan uudella tavalla organisoituva toiminnan ja tavoitteiden jatkuva pohdinta ja kehittäminen. (Aaltola & Syrjälä 1999, 11-24; Heikkinen & Jyrkämä 1999, ) Kohderyhmän tai otannan valinnan kriteerinä ei laadullisessa tutkimuksessa ole väestöllinen vaan kulttuurinen edustavuus. Kysymys yleistettävyydestä sisältää sen esioletuksen, että tutkimuksessa ei etsitä ymmärrystä ainutkertaisesta tapahtumasta, vaan että tutkimustulosten tulisi päteä muuhunkin kuin tutkittuun tapaukseen. Kuitenkin kvalitatiivisessa tutkimuksessa olennaista on usein pyrkimys selittää ilmiötä, tehdä se ymmärrettäväksi. Tällöin ilmiön olemassaolon paljastaminen tai empiirinen todistaminen ei ole olennaista. (Mäkelä 1994, 164; Alasuutari 1994, ) Laadullisessa tutkimuksessa voidaan korvata tilastollisen yleistettävyyden käsite puheella teoreettisesta tai olemuksellisesta yleistettävyydestä. Tällöin keskeisellä sijalla ovat aineistosta tehtävät tulkinnat, niiden kestävyys ja syvyys. Aineiston ja todellisuuden välisen suhteen tarkastelun sijaan voidaan laadullisessa tutkimuksessa siirtyä tarkastelemaan aineistoon sisältyviä merkityksiä, jotka kertovat jotain todellisuuden jäsentämisen tavoista ja mahdollisuuksista. (Eskola & Suoranta 1998, 67, 147.) Miten näitä merkityksiä sitten etsitään, tehdään näkyviksi ja tulkitaan? Haastateltavien omien tulkintojen arkipäivän ilmiöistä voidaan nähdä edustavan ns. ensimmäisen asteen tulkintaa. Kvalitatiivinen tutkimus ei ole pelkästään tämän ensimmäisen asteen tulkinnan jäljentämistä vaan siihen kuuluu tärkeänä osana teoreettinen, reflektoiva ajattelu, jonka avulla tutkija pyrkii ymmärtämään tutkimuskohdettaan ja luomaan siitä mielekkäitä teoreettisia tulkintoja. Kvalitatiivisen tutkimuksen idea on toisen asteen tulkintojen tuottaminen: tutkija jatkaa ensiasteen tulkintoja antaen niille uusia merkityksiä. Laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena ei ole pelkästään kertoa aineistosta, vaan myöskin pyrkiä rakentamaan siitä teoreettisesti kestäviä näkökulmia. (Eskola & Suoranta 1998, 62, 148.) Tämä on ollut itsestään selvä lähtökohta käsillä olevan julkaisun postia ja älykotia käsittelevissä teksteissä. Sekä postia että älykotia koskevissa tutkimuksissa tulosten avulla on tarkoitus saada laadullisilta piirteiltään mahdollisimman edustavasti tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston laadullinen merkitsevyys on älykotia koskevassa osuudessa (ks. lisää luvusta 1.3.3) pyritty varmistamaan muodostamalla näyte Elisa Communicationsin nykyisestä asiakaskunnasta, ISDN- ja ADSL-palveluiden käyttäjistä. Tällöin on näytteeseen voitu valita sellaisia henkilöitä, joilla on kokemuksia kodin teknologiapalveluiden hankkimisesta ja käytöstä. Myös postia koskevassa tutkimuksessa (ks. lisää luvusta 1.3.2) em. merkitsevyys on toteutunut, sillä aineistoa kerättiin sellaisten ihmisten parissa, joille sähköposti on tuttu viestintäväline. Paperista postiahan saavat kaikki. Kuluttajien käyttäytymisen laadullinen ymmärtäminen ei suinkaan ole vain yliopistojen ja korkeakoulujen intresseissä. Erityisesti asian pitäisi koskettaa kuluttajille palveluita ja tuotteita valmistavia, suunnittelevia ja tarjoavia yrityksiä. Toki on yrityksiä, jotka ovat tämän oivaltaneet, mutta valitettavan usein luotetaan ainoastaan tilastollisiin markkinatutkimuksiin ja -selvityksiin. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus tulisikin nähdä toisiaan täydentävinä, ei toisensa poissulkevina lähestymistapoina: mitä vähemmän kuluttajien demografiset ominaisuudet selittävät heidän käyttäytymistään ja mitä enemmän elämäntapaan ja -tyyliin sekä persoonallisuustekijöihin liittyvät ns. psykografiset ulottuvuudet korostuvat, sitä enemmän kaivataan juuri laadullista tutkimusta tilastollista analyysiä syventämään. On keskityttävä entistä enemmän siihen, mitä kuluttajat itse sanovat eli pelkoihin, toiveisiin, iloihin, jne., jotka johdattavat tutkimusta askel askeleelta kohti merkityksiä ja merkitysten verkostoja. 2 Sen lisäksi, että käsillä olevassa julkaisussa tuodaan esille Kultun tutkimustuloksia, olemme pyrkineet esittämään samoissa kansissa sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista analyysiä. Näin lukijalle jää viime kädessä mahdollisuus itse löytää molemmista lähestymistavoista niiden edut ja puutteet. 3

11 1.2 Katsaus Kultun kirjalliseen tuotantoon Vuodesta 1996 lähtien Kultun toiminnassa mukana oleville yrityksille on tehty yhteensä noin 30 kpl tutkimusraportteja hyvin moninaisista aiheista. Yhteistä näille ns. casetutkimuksille on ollut ensiksikin se, että ne on tehty johtoryhmäyritysten toimeksiantoina ja täten pitkälti niiden intressipiireistä käsin. Toinen yhdistävä asia liittyy tutkimuskontekstiin eli kuluttajien arki ja vapaa-aika ovat muodostaneet tutkimusympäristön lähes sataprosenttisesti. Kolmanneksi aineistonkeruumenetelmät ovat olleet pääasiassa laadullisia. Lisäksi yhteistä on ollut se, että tarkasteltavana on usein ollut tietty internetissä oleva palvelu tuskin koskaan pelkästään tekninen laite, jonka kautta kulloinkin tarkasteltavana ollutta palvelua on käytetty. Sanomattakin on myös selvää, että ihmisen näkökulma oli hän sitten katsoja, käyttäjä tai kuluttaja on ollut tutkimuksia ja raportteja ohjaavana punaisena lankana. Kultu on tehnyt tutkimusta niin edelläkävijöiden ja aikaisten omaksujien kuin vitkastelijoidenkin parissa. Yrityksille tehtyjen tutkimusraporttien lisäksi Kultu on kirjoittanut käsillä oleva teos mukaan lukien viisi Tekesin eri julkaisusarjoissa ilmestynyttä julkaisua. Taulukoissa on listattu kaikki kirjalliset tuotokset aikana. On huomattava, että ns. yritysraportit on tarkoitettu vain Kultun toiminnassa mukana olevien yritysten käyttöön. Tekesin julkaisusarjoissa ilmestyneet teokset sitä vastoin ovat julkisia, kaikille asioista kiinnostuneille suunnattuja (taulukko 1.9.). Niissä on käsitelty Kultun johtoryhmän suostumuksella yritysraporttien tuloksia yleisemmällä tasolla lisäten tuloksiin enemmän teoreettista otetta. Julkaisuja voi joko tilata Tekesistä tai ladata Tekesin sivuilta (http://www.tekes.fi/julkaisut/). Julkaisut ovat maksuttomia. Taulukko 1.3. Yritysraportit vuonna Nimi Broadband Village I Lyhyt luonnehdinta Broadband Village -hankkeen tavoitteena oli testata kotikäyttäjän laajakaistaisia palveluita, Kylätie-konseptia sekä päätelaitteita verkotetulla asuntomessualueella Ylöjärvellä. Ensimmäisellä haastattelukierroksella pyrittiin selvittämään sitä, miten palvelukeskus tai vaihtoehtoisesti yksittäinen internetpalvelu otetaan vastaan ja millaisia odotuksia kokeiluun osallistuvilla talouksilla on ko. palveluista. Verkko-Aamulehti Tutkimuskohteena oli sähköistä julkaisemista edustava palvelu. Tässä casessa tutkittiin erityisesti perinteisen ja sähköisen lehden suhdetta haastattelemalla Verkko-Aamulehti -palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä. Broadband Village / lapset Broadband Village -casen ensimmäisen kierroksen haastatteluissa kävi ilmi, että yksi tärkeä motiivi perheiden kokeiluun osallistumiselle olivat lapset, tämän vuoksi päätettiin haastatella myös perheiden lapsia. Tarkoituksena oli selvittää lasten yleistä suhtautumista ja mielikuvia tietotekniikkaa kohtaan. Liikkuvan käyttäjän multimediapalvelut I Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käyttäjien kokemuksia mobiilista mediasta ja lähinnä yrityskäyttöön kohdistetuista internetpalveluista. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin käyttäjien kokeiluun liittämiä odotuksia. 4

12 Taulukko 1.4. Yritysraportit vuonna Nimi Media On Demand Lyhyt luonnehdinta Media on Demand -hankkeen tavoitteena oli saada kokemuksia digitaalisesta mediasta ja nopeasta tiedonsiirrosta. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti liikkuva kuva ja ääni tietoverkossa ja niiden merkitys kuluttajille sekä kokemus internetistä ja www:stä yleisemmälläkin tasolla. Galilei ja kadonneet lelut Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää paitsi suhtautumista interaktiiviseen lastenohjelmaan myös yleisemmin lasten tietoteknistä osaamista haastattelemalla Galilei ja kadonneet lelut -ohjelmaan osallistuneita lapsia ja heidän vanhempiaan. Liikkuvan käyttäjän multimediapalvelut II Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käyttäjien kokemuksia mobiilista mediasta ja lähinnä yrityskäyttöön kohdistetuista internetpalveluista. Toisessa vaiheessa kartoitettiin käyttäjien kokemuksia palveluiden käytöstä sekä tarvetta tällaisille päätelaitteille räätälöidyille palveluille. Broadband Village II Toisella haastattelukierroksella kohderyhmää laajennettiin ottamalla mukaan alueen vuokrataloasukkaita. Tässä vaiheessa pyrittiin selvittämään, olivatko alusta asti mukana olleiden perheiden odotukset muuttuneet ensimmäiseen kierrokseen verrattuna ja lisäksi haluttiin selvittää kaikkien perheiden osalta, millaista vuorovaikutusta alueen asukkaiden kesken oli syntynyt sähköisellä vuorovaikutusareenalla. Virtuaalikielikoulu I Virtuaalikielikoulu oli laajakaistaverkon palvelukokeiluihin kuuluva virtuaalinen oppimisympäristö. Palvelukokeilulle pohjaa luovassa ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli selvittää virtuaalikielikoulukokeiluun liittyviä odotuksia ja tarpeita. Haluttiin selvittää erityisesti videoneuvottelun merkitystä opiskelussa ja opiskelijoiden välisessä viestinnässä. Tarkastelun kohteena oli videoneuvottelun vaatima osaaminen sekä myös kuvan mahdollisesti tuoma lisäarvo verkkoviestinnälle. Broadband Village III Interaktiivisen television odotukset Kolmannella haastattelukierroksella kohderyhmää laajennettiin edelleen ottamalla mukaan kokeiluun myös ei-osallistujia eli asukkaita, jotka eivät olleet lähteneet mukaan Broadband Village -kokeiluun. Tämä oli myös kokeilussa mukana olevien osalta ensimmäinen varsinaisia kokemuksia mittaava kierros. Tavoitteena oli selvittää, miten Kylätien palveluja oli käytetty ja oliko niiden käyttö aiheuttanut muutoksia perheiden arkielämässä. Ei-osallistujia haastattelemalla pyrittiin selvittämään, miksi he eivät olleet lähteneet kokeiluun mukaan sekä näiden ryhmien mahdollisia eroja. Tutkimuksen kohteena oli interaktiivinen televisio laajassa mittakaavassa. Tavoitteena oli selvittää kuluttajien mielipiteitä internetin käytöstä television kautta sekä ottaa myös yleisimminkin kantaa digitaaliseen televisioon liitettyihin ominaisuuksiin. Kyseessä oli mielikuvien kartoitus. Media On Demand Tutkimuksen kohteena oli osana MTV3:n internetpalvelua oleva vuorovaikutteinen virtuaalimaailma, jossa tarkasteltiin palvelun käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä. Samalla kartoitettiin laajemmin esimerkiksi chat -palveluiden käyttöä. Lisäksi pyrittiin selvittämään millaista lisäarvoa 3D-ympäristö tuo ja millaisiin palveluihin se parhaiten sopii. Interactive Media On Demand Tutkimuskohteena oli internettelevisio. Casessa haluttiin selvittää erityisesti tietokoneen ja television välisiä eroja internetin käytössä. Haluttiin selvittää mm. sitä, muuttaako televisio päätelaitteena jollakin tavalla suhtautumista internetiin ja soveltuuko se paremmin esimerkiksi aloitteleville internetin käyttäjille. Samalla kartoitettiin internettelevision käytössä vaadittavia laitteita ja niiden miellettyä käytettävyyttä. 5

13 Taulukko 1.5. Yritysraportit vuonna Nimi Virtuaalikielikoulu II Broadband Village IV Interaktiiviset laajakaistapalvelut kaapelitelevisioverkossa Liikkuvan käyttäjän kuvallinen viestintä I Elektroninen kaupankäynti ja asiointi Liikkuvan käyttäjän kuvallinen viestintä II Internettelevisio inettv Lyhyt luonnehdinta Laajakaistaverkon palvelukokeiluihin kuuluvan virtuaalikielikoulun toisen vaiheen haastatteluissa tavoitteena oli selvittää palvelun käytöstä saatuja kokemuksia. Haluttiin selvittää erityisesti videoneuvottelun merkitystä opiskelussa ja opiskelijoiden välisessä viestinnässä. Tarkastelun kohteena oli paitsi videoneuvottelun vaatima osaaminen myös kuvan mahdollisesti tuoma lisäarvo verkkoviestinnälle. Neljännellä haastattelukierroksella keskityttiin kokeiluun osallistuneiden talouksien käyttökokemuksiin, jolloin palvelut olivat olleet käytettävissä noin vuoden ajan. Pitkittäistutkimuksen ansiosta voitiin tarkastella käytännössä, miten multimediapalvelut mahdollisesti integroituivat osaksi kuluttajien arkielämää ja millaisia muutoksia ne aiheuttivat aikaisemmissa toimintarutiineissa. Casessa haastateltiin kaapelitelevisioverkkoa hyödyntävän kaapelimodeemin käyttäjiä. Kaapelimodeemi tarjosi kuluttajille uuden vaihtoehtoisen, nopean yhteyden internetiin. Lisäksi casessa oli mahdollista tarkastella palvelukeskuskonseptin ja yksittäisen palvelun suhdetta toisiinsa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista matkapuhelinverkkojen tarjoamiin uudenlaisiin kuvallisiin viestintätapoihin. Kohderyhmänä oli suhteellisen laajasti sähköpostiin ja matkapuhelimeen tottuneet käyttäjät, jotka olivat joko työnsä puolesta tai muulla tavoin liikkuvia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia mobiiliin viestintään kohdistuvia odotuksia ja tarpeita heillä oli. Lisäksi tarkasteltiin lähemmin näihin tarpeisiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa mahdollisimman laajasti kuluttajien suhtautumista verkko-ostamiseen yleensä sekä mielikuvia olemassa olevista elektronisen kaupankäynnin järjestelmistä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista matkapuhelinverkkojen tarjoamiin uudenlaisiin kuvallisiin viestintätapoihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa haastateltavilla oli koekäytössä kommunikaattori sekä digitaalikamera ja tällöin tavoitteena oli täsmentää ensimmäisellä kierroksella selvitettyjä odotuksia sekä kartoittaa kokemuksia kuvien lähettämisestä mobiilisti. Casessa päätavoitteena oli tutkia internetin käyttöä television kautta. Tämän lisäksi kartoitettiin haastateltavien mielikuvia television digitalisoitumisesta. Tässä casessa haastateltavat henkilöt olivat itse hankkineet inettv -päätelaitteen käyttöönsä. Vuonna -97 Interactive Media on Demad -casessa samaa aihetta oli lähestytty haastattelemalla koekäyttäjiä, joilla oli kokeilukäytössä televisioon liitetty tilaajapääte. Taulukko 1.6. Yritysraportit vuonna Nimi Pelaaminen ja ostaminen verkossa Reaaliaikainen vuorovaikutteisuus TV-ympäristössä Verkkomedia ihmisten arjessa Lyhyt luonnehdinta Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä Veikkauksen OnNet -palveluun rekisteröityneiden keskuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palvelun koettua laatua ja hintaa, pelaamiskäyttäytymistä sekä pelaajaprofiileita. Lisäksi tarkasteltiin pelaamisen nettolisäystä suhteessa asiamiespelaamiseen. OnNettiin liittyvien kysymysten lisäksi selvitettiin myös yleisemmällä tasolla verkko-ostamista sekä mielikuvia ja odotuksia tulevaisuuteen liittyen. Raportissa käsiteltiin yleisesti inettv:n hankintaa ja käyttöä. Tämän jälkeen raportoitiin chatin käyttöä yleensä, vertailtiin chattailua television ja tietokoneen kautta sekä pohdittiin chattailua televisio-ohjelmien yhteydessä. Lopuksi tarkasteltiin tulevaisuutta, ja erityisesti digitaalista televisiota. Tutkimus keskittyi kuluttajien kokemuksiin siitä miten, missä ja ennen kaikkea miksi he verkkomediaa käyttävät. Tutkimuskohteena oli Iltalehti Online. Tutkimuksessa kartoitettiin myös Iltalehti Onlinen käyttäjien suhtautumista erilaisiin skenaarioihin, jotka liittyvät tulevaisuuden mediaympäristöön. 6

14 Taulukko 1.7. Yritysraportit vuonna Nimi Digitaalitelevisio-odotukset ja vastaanotto Lyhyt luonnehdinta Tutkimusraportissa selvitettiin kuluttajien mielikuvia ja käsityksiä muun muassa siitä, mitä on digitaalisuus televisioympäristössä, mitä digitaalinen televisio ja set-top-box saisivat maksaa, mitkä palvelut/sisällöt olisivat mielekästä vastaanottaa television, tietokoneen tai mobiilin laitteen kautta, mitkä kanavaniput ovat mielenkiintoisimpia, minkä tasoinen interaktiivisuus sopii eri ohjelmatyyppeihin sekä miten digitaalitelevisiota käytettäisiin kotona. WAP-palvelut osana arkiviestintää Tutkimus keskittyi kuluttajien kokemuksiin ja käsityksiin muun muassa siitä, miksi he ovat WAP-puhelimen hankkineet, mitkä palvelut he kokivat mielekkäimmiksi, mitä piirteitä liittyi WAP-palveluiden, Sonera Zedin ja Nokian 7110:n käyttöön, miten tietoturva-asiat nähtiin toteutuvan WAP-palveluissa, mitä mieltä oltiin mainonnasta mobiilissa viestimessä sekä millaisia parannuksia ehdotettiin WAP-palveluihin. Taulukko 1.8. Yritysraportit vuonna Nimi Älykäs koti Lyhyt luonnehdinta Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään niitä ihmisten mielikuvia ja odotuksia, joita he kodin teknologiapalveluihin ja tulevaisuuteen liittävät sekä kartoittamaan kotiin, perheeseen ja arkielämään liittyviä tapoja, rutiineja ja tottumuksia. Tulevaisuuden älykkään kodin visiointia lähestyttiin keskittymällä mm. seuraaviin teemoihin: Mistä muodostuu kotoisuus ja onko skenaarioiden tuottama mielikuva kodista kotoisa vai vähemmän kotoisa? Mitä ovat perheen viestintään liittyvät arvot ja käytännöt? Minkälaisia ovat ihmisten rutiinit ja mitä medioita he käyttävät ja miten, mitä ovat medioiden käyttöön liittyvät mahdolliset ongelmat? Minkälainen olisi toimiva älykoti -brandi kuluttajien mielestä? Miten kuluttajat reagoivat tulevaisuuden älykodista tehtyihin skenaarioihin ja millaisia teknologiaratkaisuja kuluttajat haluavat älykotiinsa? Maksu-tv:stä digitaaliseen televisioon? Tutkimusraportti käsittelee digitaaliseen televisioon liitettäviä mielikuvia, mutta osittain myös kokemuksia, sillä haastateltavina oli maksu-tv:n piirissä olleita kuluttajia sekä Canal Digital -talouksia. Raportissa käsitellään mm. maksu-tv:n hankintaa ja katsomista sekä sitä, miten suhtaudutaan digitaalisen television hankintaan, tuleviin kanaviin ja kanavapaketteihin sekä vuorovaikutuksellisuuteen ylipäätään ja erityisesti tiettyihin interaktiivisiin palveluihin. Lisäksi oman kokonaisuutensa muodostavat mainontaan ja tv-ostamiseen (ns. t-commerce) liittyvät luvut. Muuttuva posti paperia vai bittejä? Tutkimuksessa käsitellään seuraavia asioita: paperisen ja sähköisen postin merkityksiä, tarkoituksia ja elinkaaria kuluttajien elämässä. Lisäksi luodaan katsaus siihen, millaista postia ihmiset ovat halukkaita vastaanottamaan vain paperisena ja millainen posti voisi kokonaan siirtyä sähköiseen muotoon. Mobile Services and Young Consumers Tutkimus toteutetaan vuoden 2001 loppupuolella, ja siinä käsitellään vuotiaiden nuorten matkapuhelimen käyttöä ja erityisesti erilaisten mobiilipalveluiden käyttöä. 7

15 Taulukko 1.9. Vuosina Tekesin julkaisusarjoissa julkaistut Kuluttajatutkimukset-hankkeen raportit. Nimi 1997 Väliraportti Kuluttajat ja multimediapalvelut Digitaalisen median raportti 1/97, Tekes Lyhyt luonnehdinta Raporttiin on koottu yhteen ensimmäisen toimintavuoden aikana suoritettujen osaprojektien tulokset. Raportissa tarkastellaan mm. kuluttajien verkkopalveluiden käyttöä, miten kuluttajat erilaisia media- ja palvelukäsityksiä hahmottavat, millaisia psykologisia ja sosiaalisia tarpeita tyydyttääkseen kuluttajat käyttävät verkotettua multimediaa, kuluttajan oppimisprosessia digitaalisessa mediassa, kuluttajan suhtautumista verkkopalveluiden käyttöön liittyviin kustannuksiin, kuluttajan asenteiden ja aikomusten merkitystä, käyttökonteksteihin liittyviä erityispiirteitä, vuorovaikutusta eri medioiden välityksellä sekä medioiden ja verkkopalvelujen käytön aiheuttamia muutoksia keskinäisessä kanssakäymisessä sekä eri näkökulmien (yksilöllinen, tekninen, taloudellinen, sosiaalinen) merkitystä digitaalisen median omaksumis- ja diffuusioprosesseissa Väliraportti Uusmedia kuluttajan silmin Digitaalisen median raportti 2/98, Tekes Kuluttajatutkimukset-hankkeen toisen toimintakauden eri osaprojektien tulokset on yhdistetty ja tämä raportti on laadittu niiden pohjalta ottaen huomioon myös ensimmäisen toimintakauden tulokset. Raportissa tarkastellaan mm. verkkopalvelujen käyttöä, tarpeita ja motiiveja, osaamista ja oppimista, maksuhalukkuutta, asenteita ja aikomuksia, käyttökonteksteja, muutosta vuorovaikutuksessa sekä eri tekijöiden merkityksiä Loppuraportti Internet suomalaisten arjessa Digitaalisen median raportti 3/99, Tekes Raportti piirtää kuvaa suomalaisista uusmedian käyttäjistä antaen laajan näkökulman eri käyttäjäryhmien suhtautumisesta niin tietokoneisiin kuin internetiin huomioiden myös ei-käyttäjien näkemyksiä. Raportissa kartoitetaan muun muassa suomalaisten laiteomistusta ja eri laitteiden hankinta-aikomuksia sekä tietokoneen ja internetin käytön aloittamista ja nykyistä käyttöä, sekä sitä, miksi kotiin hankitaan internetyhteys ja minkälaisiin talouksiin sitä puolestaan ei hankita. Lisäksi tarkastellaan internetin käyttötapoja lähtien liikkeelle internetistä kokonaisuutena ja päätyen yksittäisiin verkkopalveluihin. Lopuksi selvitellään erilaisten ihmisten valmiuksia ja halukkuutta uusmedian omaksumiseen käyttäjätyypittelyn avulla Kohti yksilöllistä mediamaisemaa Teknologiakatsaus 98/2000, Tekes Julkaisun ensimmäisessä osiossa Kuluttajanäkökulma digitaaliseen televisioon käsitellään digi-tv:tä kuluttajan ja käyttäjän näkökulmasta. Huomioon otetaan niin digi-tv:n haasteet kuin mahdollisuudetkin. Pohdittavina teemoina ovat muun muassa digi-tv:n hankinta, käytettävyys, käyttö, palvelu- ja kanavatarjonta, vuorovaikutteisuus digi-tv:ssä sekä sosiaaliset aspektit. Toisessa osioissa Mobiiliviestintä ja arki maalataan tulevaisuuden henkilökohtaista mobiilia mediamaisemaa, jota värittävät konvergenssi, uudet interaktiiviset palveluympäristöt sekä käyttäjien yhä lisääntyvät valinnan mahdollisuudet. Käsiteltäviä aihealueita ovat WAP-puhelimen hankinta ja käyttäminen, WAP-palvelujen käyttö ja kokemukset sekä sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät asiat. Näitä tulevaisuuden mobiiliviestintäympäristöön liittyviä teemoja käsitellään arkielämän käyttökontekstin näkökulmasta Digitalisoituvan viestinnän monet kasvot Teknologiakatsaus 118/2001, Tekes Käsillä oleva julkaisu, joka keskittyy kvantitatiivisin menetelmin mobiilipalveluiden käyttöön ja käyttäjiin, sähköisiin palveluihin eri päätelaitteissa sekä sähköiseen kauppaan. Kvalitatiiviset teemakokonaisuudet koskevat postin paperista nykyisyyttä sekä paperisen että sähköisen postin tulevaisuutta kotitalouksissa. Lisäksi pohditaan ns. älykkään kodin mahdollisuuksia. 8

16 1.3 Taustaa tämän julkaisun teemoista Tilastoaineiston analyysi Kuluttajatutkimukset-hankkeen historiassa analysoitiin ensimmäisen kerran laajaa kvantitatiivista aineistoa vuoden 1998 loppupuolella. Aineiston keräys toteutettiin alihankintana Tilastokeskukselta, ja tuloksena syntyi Tekesin Digitaalisen median raportteja -sarjassa ilmestynyt Internet suomalaisten arjessa -julkaisu (1999). Tilastollisen aineiston keräys syntyi tuolloin tarpeesta suhteuttaa aiemmin toteutettujen kvalitatiivisten tutkimusten tuloksia suomalaiseen yhteiskuntaan yleistettävällä tavalla. Käsillä olevassa julkaisussa ns. kvantitatiivisen osuuden, kuten samalla myös koko kerätyn aineiston, lähtökohdat olivat hieman erilaiset: tarkoitus on ollut kuvata ajankohtaisia trendejä alati muuttuvassa mediamaailmassa sekä toisaalta yleisellä tasolla tuoda kuluttajien mielipiteen esille asioista, joita ei vielä välttämättä ole konkreettisesti olemassa. Edellisellä viitataan tässä yhteydessä mobiilipalveluiden käyttöön ja käyttäjiin (luku 2) ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyviin (luku 4) analyyseihin sekä jälkimmäisellä erilaisten palveluiden ja päätelaitteiden yhteensopivuutta kuvaavaan lukuun 3. Kaiken kaikkiaan kerätty kvantitatiivinen aineisto pitää sisällään em. teemojen ja tavallisten taustamuuttujien lisäksi kysymyksiä internetistä, sillä tarkoituksena on vertailla internetin käyttökulttuurin muutoksia vuodesta Lisäksi kysymyksiä on yleisestä medioiden käytöstä ja kotitalouksien laitevarannosta. Tosin tässä julkaisussa käsitellään vain mobiiliutta, verkko-ostamista sekä palveluiden ja päätelaitteiden muodostamia kokonaisuuksia, koska ne ovat pitkälti julkaisun kvalitatiivisia kokonaisuuksia täydentävät. Muiden teemojen analysoinnin tuloksista tiedotetaan myöhemmin artikkeleiden ja alustusten muodossa eri foorumeilla. Tämänkertaisen tilastollisen aineiston keräys toteutettiin alihankintana Taloustutkimus Oy:ltä siten, että Kultu suunnitteli kyselylomakkeen, testasi sen toimivuuden sekä toteutti aineiston analyysin ja raportoinnin. Taloustutkimus Oy puolestaan koodasi lomakkeen tietokoneavusteiseen puhelinhaastatteluun (CATI) sopivaksi, toteutti aineiston keruun sekä käänsi aineiston SPSS-muotoon. Aineisto on kerätty pääosin vuoden 2001 toukokuussa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti kiintiöitynä iän (15 29-, ja vuotiaat), maakuntajaon ja sukupuolen mukaan. Otoskoko oli yhteensä 1911 kpl vuotiasta suomalaista. Tämän lisäksi haastateltiin yhteensä 82 kpl vuotiasta lasta vanhempien suostumuksella. Kaikista haastatteluista 20 % tehtiin matkapuhelimiin. Edellisistä johtuen on huomattava, että otos ei ole ns. puhdas satunnaisotos, vaan kiintiöotanta. Lasten osalta kerätty aineisto ei ole yleistettävissä oleva Nainen Sukupuoli Kultu Mies Tilastokeskus ( ) Kuvio 1.1. Vastaajien sukupuoli suhteessa koko väestöön. 30 Ikä viisivuosittain Kultu Tilastokeskus ( ) Kuvio 1.2. Vastaajien ikä suhteessa koko väestöön. 9

17 Maakunta Uusimaa/ Itä-Uusimaa Häme/Päijät-Häme Pirkanmaa Kymi/Etelä-Karjala Kultu Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Pohjanmaa/Pohjanmaa/ Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo/Pohjois-Savo Tilastokeskus ( ) Pohjois-Karjala Kainuu/ Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kuvio 1.3. Vastaajat maakunnittain suhteessa koko väestöön. Aineiston analyyseissä on käytetty pääasiassa keskiarvotestejä ja ristiintaulukointeja, mutta myös faktorianalyysiä ja summamuuttujia on hyödynnetty. Keskiarvotesteistä käytetyimmät ovat varianssianalyysi sekä t-testit. Ristiintaulukoinneissa tilastollista merkitsevyyttä on käsitelty χ 2 -testillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana on pidetty sitä, että ns. p-arvo on enintään 0,05. Puhelinhaastatteluaineisto muodostuu siis sukupuolen, iän ja asuinkunnan mukaan edustavasta otoksesta vuotiaista suomalaisista. Kuviot kertovat tarkalleen näiden muuttujien jakautumisen suhteessa koko väestöön. Koko väestön tiedot on saatu pääosin Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun kautta (http://statfin.stat.fi/statweb/). Vertailukohtana on käytetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastotietoja. Yllä olevista kuvioista käy hyvin esille, että aineistomme on edustava vastaajien iän, sukupuolen ja asuinkunnan mukaan tarkasteltuna. Näiden muuttujien suhteen aineistossamme ei siis ole ali- tai yliedustavuutta. Siirryttäessä tarkastelemaan aineistoa muiden kuin kiintiömuuttujien mukaan, otoksen ja perusjoukon välillä on eroja, jotka on syytä pitää mielessä tuloksia lukiessa. Aineistossamme nimittäin ovat hieman yliedustettuina korkea-asteen koulutuksen hankkineet sekä ylemmät toimihenkilöt, kun taas alemmat toimihenkilöt ja perusasteen koulutuksen saaneet ovat aliedustettuina. Kuviosta 1.4. voidaan havaita sosioekonomisen aseman jakaantumisen erot toimihenkilöiden ja työntekijöiden suhteen Sosioekonominen asema Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Kuvio 1.4. Vastaajat sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna. Vastaajien pääasiallista toimintaa 3 tarkasteltaessa ei voida tehdä kovin tarkkoja alaluokituksia, sillä aivan uusimpia tietoja ei ollut lokakuun lopulla 2001 saatavilla. Kuitenkin voidaan tehdä jako työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli noin työllistä henkilöä, joiden keskuudessa työllisyysaste oli 67,4 % ja työttömyysaste 9,3 %. Kultun aineistossa vastaavat luvut ovat 65 % ja 2 %, joten työttömien voidaan sanoa olevan aliedustettuina aineistossamme. 3 Pääasiallinen toiminta-käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan käsitteen avulla työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan jakaa edelleen alaryhmiin (http://statfin.stat.fi/statweb/). 10

18 1.3.2 Paperinen ja sähköinen posti nyt ja tulevaisuudessa Muuttuva viestintäkulttuuri haastaa parhaillaan perinteisen paperisen viestinvälityksen. Tämä on herättänyt tutkimuksellista mielenkiintoa kansainvälisesti 4. Suomessa postin tulevaisuus kiinnostaa yhä laajemmin eri tahoja; ei vain Suomen Postia 5, vaan myös yrityksiä ja viranomaisia. Esimerkiksi Sisäasiainministeriön käynnistämä julkisen verkkoasioinnin kehittämishanke JUNA on verkkoasioinnin kehittämisen koordinointi- ja tukihanke, joka vastaa osaltaan julkisen hallinnon siirtymisestä verkkoasiointiin, verkkopalveluihin ja verkkokulttuuriin, oli mahdollinen päätelaite sitten tietokone tai matkapuhelin 6. Sähköistyvä arki koskee siis yhtä lailla niin kaupallisia kuin julkisiakin palveluja. Kuluttajat tulevat osallisiksi digitalisoituvista palveluista yhä enemmän, halusivat he sitä tai eivät. Koska posti on ihmisille arjen automaatio ja yksi olennaisimmista sidoksista yhteiskuntaan, on tärkeää selvittää mitä kuluttajat ajattelevat postin sähköistymisestä. Tässä osiossa käsitellään paperisen ja sähköisen postin vastaanottoa, käsittelyä ja vaikutuksia nykyisten kokemusten ja tulevaisuuteen liitettävien mielikuvien tasolla. Osiossa luodaan katsaus siihen, millaista postia ihmiset ovat halukkaita vastaanottamaan vain paperisena ja millainen posti voisi siirtyä, joko kokonaan tai osittain, sähköiseen muotoon. Lisäksi mietitään millainen posti sopisi vastaanotettavaksi eri päätelaitteiden digitaalisen television, mobiililaitteen vai tietokoneen kautta missäkin tilanteessa (luku 6). On tietenkin selvää, että ennen kuin voidaan perustellusti ottaa kantaa siihen, millä ehdoilla kuluttajat ovat valmiit korvaamaan joko osittain tai jopa kokonaan paperisen postin sähköisellä, on selvitettävä mitä paperinen posti ihmisille tänä päivänä merkitsee. Eli on vastattava kysymyksiin, jotka koskevat paperisen postin merkityksiä, tarkoituksia ja kotitalouskohtaisia elinkaaria kuluttajien arjessa (luku 5). Elinkaarella tarkoitetaan tässä yksittäisten postilähetysten elinkaarta kotitalouksissa. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että lukujen 5 ja 6 teemat liittyvät toisiinsa kiinteästi eli niitä voidaan pitää eräänlaisena jatkumona. Tästä huolimatta luvut ovat myös itsenäisiä kokonaisuuksia, minkä vuoksi molemmissa on oma pohdintaosuutensa kokoaville kommenteille sekä johtopäätöksille. Lähtökohtana pidettiin sellaisten henkilöiden mukaan saamista, jotka käyttivät haastatteluajankohtana sähköpostia tai ainakin joku kotitalouteen kuuluvista ja haastatteluihin osallistuneista käytti sitä. Tarkoituksenahan oli mm. saada selville tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden käsityksiä postin paperisesta ja sähköisestä tulevaisuudesta, jolloin sähköpostia käyttäneet kykenevät hahmottamaan tulevaisuuden viestinnällisiä ja erityisesti sähköiseen postiin liittyviä tarpeitaan paremmin kuin ne, joilla ei vielä ole kokemusta internetistä ja sähköpostista. Kyseessä ei kuitenkaan ole edelläkävijöiden tai aikaisten omaksujien ryhmä, vaan pikemminkin ryhmä ihmisiä, joille sähköposti on muodostunut osaksi normaalia (työ)arkea. Muista psykografisista piirteistä mainittakoon, että lähes kahdella kotitaloudella kolmesta oli internetyhteys kotona, internetiä käytettiin pääasiassa työpaikoilla ja kotona lähes päivittäin sekä internetin käyttökokemus painottui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta useaan vuoteen. Sähköpostin käyttö mukaili hyvin pitkälle internetin käyttöä useuden, käyttökokemuksen ja -paikkojen osalta. Mikäli internetiä käytettiin, käytettiin poikkeuksetta myös sähköpostia (ja päinvastoin). Haastateltavat lähettivät päivittäin lähes yhtä paljon sähköpostiviestejä kuin vastaanottivatkin. Vain kolme haastateltavaa ei omistanut matkapuhelinta. Tekstiviestit olivat lähes kaikille tuttu viestintämuoto. Demografisilta taustoiltaan haastatteluissa mukana olleet olivat pääosin vuotiaita, keski- tai korkea-asteen koulutuksen omaavia melko hyvin toimeentulevia palkansaajia. Aineisto kerättiin käyttämällä erilaisia ja toisiaan täydentäviä menetelmiä. Pääasiallisena aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita, joissa keskityttiin mm. kysymyksiin aamun sanomalehdestä, päivittäisestä paperisesta postista, sähköisestä postista sekä postin vastaanoton tulevaisuudesta. Ennen haastatteluosuutta haastateltavia pyydettiin kuitenkin suorittamaan postin lajittelutehtävä. Ko. tehtävän ideana oli saada konkreettisia havaintoja siitä, miten ihmiset lajittelevat postinsa; mitkä postit avattaisiin heti ja mitkä myöhemmin sekä millä perusteella. Tehtävän suorittamiseksi haastateltaville annettiin pino postia, jossa oli erilaista paperista postia yhteensä 36 kpl. Mukana oli laskuja, henkilökohtaisia kirjeitä, tilattuja aikakauslehtiä, sanomalehtiä sekä massa- ja suoramainontaa. Haastateltavien paperipostirutiineja puolestaan kartoitettiin seurantapäiväkirjoilla, joissa keskityttiin yhden viikon ajan sekä sanomalehteen (esim. kuka haki/luki lehden, milloin/missä sitä luettiin, mitä lehdelle tehtiin lukemisen jälkeen) että 4 Kultu on tehnyt yhteistyötä Surreyn yliopiston Digital World Research Centren kanssa (http://www.surrey.ac.uk/dwrc/), jossa erityisesti juuri paperisen ja sähköisen postin tulevaisuus on nostettu yhdeksi tutkimukselliseksi painopistealueeksi. Tässä julkaisussa esitettyjä posti-tuloksia verrataan jatkossa Englannissa tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksiin. Itse asiassa postin vastaanoton muutoksia kartoittava Kultu-tutkimus käynnistyi juuri DWRC:n ehdotuksesta, ja mukana prosessissa oli myös Suomen Posti. 5 Esim. Netposti-palvelu: Postilaatikkoon voi vastaanottaa yritysten kirjeitä ja laskuja sähköisessä muodossa. Laskut voi maksaa suoraan pankin kautta. (http://www.posti.fi) 6 Julkisen verkkoasioinnin kehittämishankkeen (JUNA) Mobiilisuuden mahdollisuudet julkisissa verkkopalveluissa -projektissa on selvitetty mahdollisuuksia, edellytyksiä ja rajoitteita tuottaa julkisen hallinnon palveluita mobiilikanavaan (http://www.intermin.fi/suom/juna/julkaisut/move.pdf). 11

19 ennen kaikkea päivittäiseen paperiseen postiin (esim. kuka haki/avasi/luki postin, mihin se laitettiin, kuka lajitteli postin, missä/milloin postia luettiin). Tällä useamman eri tutkimusmenetelmän käytöllä on pyritty saamaan mahdollisimman kattavasti tietoa tutkimuskohteesta. Tällaista toisiaan täydentävien menetelmien käyttöä kutsutaan triangulaatioksi, ja tätä menetelmien yhdistämistä hyödynnettiin myös älykästä kotia käsittelevässä tutkimuksessa (ks. luku 7). Sekä paperista ja sähköistä postia että älykästä kotia käsittelevissä tutkimuksissa on käytetty sekä aineisto- että tutkijatriangulaatiota: sen lisäksi, että tutkimusprosesseissa on yhdistelty erilaisia tutkimusaineistoja, samaa ongelmaa on tutkinut useampi tutkija (alkuperäistä tutkimusraporttia olivat mukana kirjoittamassa YTM Marika Jokinen, YTM Marika Koivumäki, VTM Sanna Leppänen ja YTM Timo Pihlajamäki). Tällainen triangulaatio monipuolistaa tutkimusta ja tarjoaa laajempia näkökulmia tutkimusongelmiin. (Ks. lisää Eskola & Suoranta 1998, ) Kaiken kaikkiaan posti-tutkimuksessa haastatteluja tehtiin 19 kotitaloudessa, joissa oli mukana yhteensä 30 henkilöä. Kotitaloustyypeittäin tarkasteltuna sinkkutalouksia oli mukana kuusi, kahden aikuisen lapsettomia pariskuntia kahdeksan ja lapsiperheitä yhteensä viisi taloutta. Aineisto kerättiin pääasiassa vuoden 2001 toukokuussa. Haastatteluita tehtiin sekä Pirkanmaalla että pääkaupunkiseudulla Älykäs koti Keskustelut älykkäästä kodista ovat yleistyneet muutaman viime vuoden aikana. Itse aihe ei kuitenkaan ole varsinaisesti uusi, sillä siitä on kirjoitettu jo vuosikymmeniä, aina 60-luvulta lähtien. Ajankohtaiseksi aiheen tekee 2000-luvulla se tosiasia, että älykäs koti on ensimmäisen kerran todellakin teknisesti mahdollista toteuttaa, se ei enää toteudu pelkästään tieteistarinoissa ja muissa tulevaisuuden visioissa. Pantzarin (2000, 184) mukaan tämä on mahdollista, koska älykodin tuotekehitys on monin tavoin sidoksissa tekniikan kehittymisen lisäksi ennen kaikkea tieto- ja kommunikaatiotekniikan yhteensulautumiseen eli konvergenssiin. Kun vielä mediateollisuus on sisällöntuotantoineen hyvää vauhtia digitalisoitumassa, on älykodin kehittelyllä paremmat lähtökohdat kuin koskaan aiemmin. Älykäs koti on siis jo ovella. Kultun älykkääseen kotiin liittyvässä tutkimusraportissa kuten käsillä olevan julkaisun älykotiosiossakaan ei painotettu itse termin määritelmää, vaan lähtökohdaksi otettiin kuluttajien omat käsitykset tulevaisuuden kodista. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kartoittamalla kuluttajien mielikuvia kodista ja pyrittiin selvittämään, miten tulevaisuuden kodissa voitaisiin säilyttää ihmisille tärkeät asiat ja kuitenkin nykyteknologiaa hyödyntämällä tarjota koteihin kuluttajia kiinnostavia palveluita. Tarkoituksena on ollut hahmotella kuluttajien näkemyksiä ja mielikuvia, uhkia ja odotuksia älykoti-ajatukseen liittyen sekä visioida, millainen älykotikonsepti voisi vastata kuluttajien odotuksia. Tulevaisuuden älykotia on ideoitu yhdessä haastateltujen kanssa heidän odotustensa pohjalta. Tavoitteena on näin ollen sekä tuoda yksilön tai yhteisön toiminnasta esiin uutta tietoa että myöskin kehittää toimintaa. (Hagman 2001.) Tällainen tutkimus lähtee ajatuksesta, että tutkimuksesta tulee saada aikaan muutakin kuin kasvavia paperikasoja, tutkimusta tulee tehdä tavallisten ihmisten kanssa ja tutkimus tulee yhdistää heidän jokapäiväiseen toimintaansa. Arkisen toiminnan kehittämisen lisäksi pyritään arkiseen toimintaan tuomaan uutta ymmärrystä. (Aaltola & Syrjälä 1999, 11-24; Heikkinen & Jyrkämä 1999, ) Tämä oli lähtökohtana myös tekemässämme paperisen ja sähköisen postin nykyisyyttä ja tulevaisuutta koskevassa tutkimuksessa (luvut 5 ja 6). Teknologiapalveluiden tuominen kotiin, mahdollisimman lähelle kuluttajaa, on joka tapauksessa asia, jossa kuluttajien odotusten kuuleminen on erityisen tärkeää. Mikäli yleisenä tavoitteena on nykyteknologian mahdollisuuksien sekä ihmisten kotiin ja arkielämään liittyvien tapojen ja mieltymyksien mahdollisimman saumaton yhteensovittaminen, on kuluttajien äänen kuuluttava jo älykotikonseptien ensimmäisistä hahmotelmista lähtien. Kultun tutkimus älykkäästä kodista voidaan nähdä eräänlaisena jatkotutkimusta palvelevana esikartoituksena, jossa on pyritty laajasti selvittämään kotiin ja ihmisten arkielämään olennaisesti kuuluvia asioita. Olemme pyrkineet löytämään niitä ihmisten mielikuvia ja odotuksia, joita he liittävät kodin teknologiapalveluihin ja tulevaisuuteen sekä kartoitettu kotiin, perheeseen ja arkielämään liittyviä tapoja, rutiineja ja tottumuksia. Tuloksia analysoitaessa on pohdittu näiden esiinnousseiden asioiden merkitystä älykodin suunnittelun kannalta. Tältä pohjalta on mahdollista jatkotutkimuksissa lähteä tarkentamaan älykotikonsepteja. 12

20 Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 20 ISDN- tai ADSL-yhteyden omaavaa kotitaloutta pääkaupunkiseudulla. Haastatellut kotitaloudet olivat Elisa Communicationsin asiakkaita. Pääpaino tutkimuksessa oli lapsiperheillä, mutta vertailumahdollisuutta toivat mukana olevat yksinasuvien taloudet sekä lapsettomat pariskunnat. Näytteeseen kuului 13 lapsiperhettä, neljä lapsetonta pariskuntaa ja kolme yksin asuvaa henkilöä. Yhteensä tutkimuksessa haastateltiin 51 henkilöä, joista aikuisia oli 36 ja lapsia 15. Haastateltujen taustoista on syytä mainita, että he olivat pääasiassa hyvin toimeentulevia sekä hyvin tietotekniikkaorientoituneita henkilöitä, joten aivan keskivertokuluttajien haastatteluista ei ollut kyse. Voidaankin sanoa, että kyseessä oli eräänlainen edelläkävijäjoukko tai aikaisten omaksujien ryhmä. Tämä syytä pitää mielessä luvun 7 tuloksia luettaessa. Älykäs koti -tutkimuksessa pääasiallisena haastattelumenetelmänä oli (puolistrukturoitu) teemahaastattelu, ja haastattelut toteutettiin marras joulukuussa Haastattelut olivat joko ryhmä- tai yksilöhaastatteluja perheenjäsenten lukumäärästä riippuen. Haastattelujen yhteydessä aineistoa kerättiin myös kartoittamalla tulevaisuuden älykodista tehtyjen skenaarioiden herättämiä mielikuvia. Lisäksi perheiden arkeen kuuluvia rutiineja kartoitettiin seurantapäiväkirjojen avulla viikon ajalta. Kyse on osittain tulevaisuuteen suuntautuvasta tutkimuksesta, jossa tarkoituksena on yleisellä tasolla kuvata sellaisia mahdollisuuksia, voimia, toimenpiteitä ja ehtoja, joilla eri visiot olisivat saavutettavissa ja toteutettavissa nykytilanteesta lähtien, ja arvioida sitä motivaatioperustaa, joka tekee tarkasteltavista visioista joko toivottavia ja haluttavia tai torjuttavia (Malaska 1993, 9). Tutkimuksessa siis sekä kuvaillaan perheiden tämän hetken arkeen liittyviä asioita, haastateltujen omia mielikuvia kodista nyt ja tulevaisuudessa että pyritään aineiston perusteella visioimaan tulevaisuutta ja tulevaisuuden kotia. 13

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014

Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014 Päivittäistavarakaupan digitalisoituminen 2014 Esimerkkejä tutkimuksen sisältämästä tiedosta TNS Gallup Päivittäistavarakauppa digitalisoituvan kuluttajan edessä Tutkimus vastaa kysymyksiin: Näkyykö verkkokaupan

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä ISO 9001 -sertifioitu Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä TNS Gallup Oy Huhtikuu 2010 Digital Consumers Online 2010 Consumers Online kertoo tiivistetysti viimeisimmät tiedot suomalaisten

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, toukokuu Eri laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa toukokuussa 2014 Matkapuhelin Televisio

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa. Taloustutkimus Oy.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa. Taloustutkimus Oy. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kotimaisten tuotteiden käyttö kuntien elintarvikehankinnoissa Taloustutkimus Oy Lokakuu 2012 Anne Kosonen 19.10.2012 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010

GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista. Taloustutkimus Oy. Kesäkuu 2010 GREENPEACE Tutkimus ydinvoimasta ja eduskuntavaaleista Taloustutkimus Oy Kesäkuu 2010 Risto Nikunlaakso 2.6.2010 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 21A - 22A / 2010 Tämän tutkimuksen on tehnyt

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma

VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma VERKKO-OSTAMISEN TULEVAISUUS - kuluttajien ja erikoiskauppiaiden näkökulma Nina Mesiranta, KTT ERIKA 2020 -tutkimushanke Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu Retail Research Brunch 2012 Ylikanavainen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely

LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely LOVIISAN SANOMAT Sotasyyllisyyskysely Taloustutkimus Oy Lokakuu 2009 Risto Nikunlaakso 2.10.2009 TUTKIMUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS TELEBUS VIIKKO 40A - 40B / 2009 Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland Mobiilitutkimus 2016 Sanoma & TNS Gallup helmimaaliskuussa 2016 Vastaajia 1286 Sisältö Älylaitteiden omistus

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2.3.2011

Kaupan näkymät 2.3.2011 Kaupan näkymät 2.3.2011 Kuluttajabarometri: Miltä kuluttajien ostoaikomukset näyttävät? Pellervo Marja-aho suunnittelija pellervo.marja-aho@tilastokeskus.fi p. (09) 1734 3349 Mikä on kuluttajabarometri?

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen Sähköisten lukulaitteiden markkina Kolmiosainen tutkimus suomalaisen lukulaitemarkkinan kehityksestä ISO 9001 -sertifioitu TNS Gallup Digital Sisällys sivu Tutkimuksen toteutus 3 Sähköisen lukulaitteen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot