21/99 KESKIJOHDON TYÖAIKA- KORVAUSTEN MÄÄRITTELYN TOIMI- VUUS UUSISSA PALKKAUS-

Transkriptio

1 1 21/99 KESKIJOHDON TYÖAIKA- KORVAUSTEN MÄÄRITTELYN TOIMI- VUUS UUSISSA PALKKAUS- JÄRJESTELMISSÄ

2 2 21/99 Keskijohdon työaikakorvausten määrittelyn toimivuus uusissa palkkausjärjestelmissä Tätä muistiota voi tilata osoitteesta Valtiovarainministeriö Henkilöstöosasto PL HELSINKI Puhelintilaukset (09) ISSN ISBN

3 Julkaisija VALTIOVARAINMINISTERIÖ 3 KUVAILULEHTI Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Julkaisun laji Keskijohdon työaikakorvausten määrittelyä uusissa Työryhmämuistio palkkausjärjestelmissä selvittänyt työryhmä Toimeksiantaja -puheenjohtaja: hallitusneuvos Tuija Wilska Valtiovarainministeriö Toimielimen asettamispvm -sihteeri: ylitarkastaja Mika Saarinen Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Keskijohdon työaikakorvausten määrittely uusissa palkkausjärjestelmissä Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä on selvittänyt uusien palkkausjärjestelmien osalta tehtävän vaativuusluokkaan perustuvaa rajausta ja sen toimivuutta keskijohjon työaikakorvausten määrittelyssä ottaen huomioon työaikalain yleiset sovellutukset. Selvityksen tueksi työryhmä lähetti uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottaneille yhteensä 16:lle valtion virastolle kyselyn, jolla kerättiin tietoa keskijohdon määräytymisperusteista ko. virastoissa. Työryhmä selvitti lisäksi työaikalain yleisiä sovellutuksia tarkastelemalla työaikakorvaustasoja eräillä kunta-, palvelu- ja teollisuussektorien sopimusaloilla. Työryhmä keskusteli erilaisista tavoista määritellä keskijohto uusissa palkkausjärjestelmissä. Työryhmä esittää, että osapuolet neuvottelevat ja soivat tarvittavista sopimusmuutoksista osana ensi soimuskauden vaihteessa tehtävää keskustason virka- ja työehtosopimusta. Keskustason sopimusratkaisu toteutetaan virastokohtaisilla virka- ja työehtosopimuksilla, myös jo palkkausjärjestelmän uudistaneissa virastoissa. Työryhmä pitää tarkoituksenmukaisena, että kunnes edellä sanotut sopimusratkaisut on tehty keskustason työaikasopimuksen nykyinen keskijohdon palkkatasoraja korvataan viraston palkkausjärjestelmän uudistamissopimuksessa astaavan palkkatason mukaisella, tehtävän vaativuusluokkaan perustuvalla rajauksella. Työryhmän mielestä myös rahamääräisten työaikakorvausten vaihtoehtoina olevia korvaamistapoja, kuten tasoitusvapaan ja kiinteän kuukausikorvauksen käyttämistä, voitaisiin edistää keskijohtoon kuuluvien osalta. Avainsanat (asiasanat) Työaika, ylityö, työaikakorvaukset, keskijohto, uudet palkkausjärjestelmät, vaativuusluokka Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Työryhmämuistio 21/ Kokonaissivumäärä Kieli 25 Suomi Jakaja Kustantaja ISS N ISBN Hinta Luottamuksellisuus Valtiovarainministeriö, henkilöstöosasto Valtiovarainministeriö

4 4 SISÄLTÖ Sivu 1. Toimeksianto ja sen tausta Keskijohdon työaikakorvaukset valtion työaikasopimuksessa Keskijohdon määrittely uusien palkkausjärjestelmien piirissä olevissa virastoissa Vaativuusluokkajaotteluun perustuvan määrittelyn tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus Henkilöstön jakautuminen eri vaativuustasoihin ja keskijohtoon kuuluvan tehtäväkuva Työaikalain säännösten toteuttaminen muilla sektoreilla Työaikalain keskeiset säännökset Työaikalain soveltaminen muiden sektorien eräillä sopimusaloilla Yleistä Kuntasektori Palvelusektori Teollisuussektori Keskijohdon rajaamisperusteen arviointi Työryhmän esitykset... 25

5 5 1. Toimeksianto ja sen tausta Vuoden sopimusratkaisuun liittyen neuvotteluosapuolet päättivät yksimielisesti selvittää yhteisesti sopimuskauden loppuun mennessä mm. niin sanotun keskijohdon työaikakorvauksia tavoitteena työaikalain yleiset sovellutukset. Osapuolten uusien palkkausjärjestelmien edistämisestä tekemässä periaatesopimuksessa sovittiin edellä mainitun lisäksi selvitettäväksi erikseen asetettavassa työryhmässä uusien palkkausjärjestelmien osalta tehtävän vaativuusluokkaan perustuvaa rajausta ja sen toimivuutta keskijohdon työaikakorvausten määrittelyssä ottaen huomioon työaikalain yleiset sovellutukset. Selvitys sovittiin tehtäväksi mennessä. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän tekemään periaatesopimuksessa tarkoitetun selvityksen, joka sisältyy tähän työryhmämuistioon. 2. Keskijohdon työaikakorvaukset valtion työaikasopimuksessa Soveltamisala Valtion virka- ja työehtosopimusta työajoista sovelletaan sopimuksen 1 :n määräyksen mukaan valtion virastojen virkamiesten ja työehtosopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikoihin virastotyössä, viikkotyössä ja jaksotyössä. Sopimusmääräyksiä ei sovelleta virkamiehiin ja työntekijöihin, joiden työajasta on erilliset virka- tai työehtosopimusmääräykset. Työaikakorvauksiin oikeutetut ja korvausten suorittaminen Työaikasopimuksen 13 1 momentin mukaan mm. sopimuksen 15 ja 16 :ssä lisä- ja ylityöstä sovittuja korvauksia maksetaan vain niille virastotyötä tekeville, joille maksetaan enintään A 22 palkkausluokkaa vastaavaa palkkausta. Sopimuksen 13 2 momentin mukaan korvauksiin oikeutetuista henkilöstöryhmistä voidaan tarvittaessa sopia vastaavasti viraston työehtosopimuksessa ottaen huomioon työntekijän vastuu ja asema sekä työtehtävien luonne ja työpaikan olosuhteet. Lisä- ja ylityö on määritelty sopimuksen 14 :ssä. Lisätyötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen työajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä. Ylityötä on sopimuksen mukaan virastotyössä vuorokaudessa 7 tunnin 39 minuutin ja viikossa 38 tunnin 15 minuutin lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ. Sopimusmääräykset lisä- ja ylityöstä suoritettavasta korvauksesta ovat 15 ja 16 :ssä. Virastotyössä lisätyökorvauksena annetaan pääsääntöisesti korottamaton vapaa-aika. Jos vapaa-aikaa ei voida antaa, lisätyötunneilta maksetaan rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka. Vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan korvauksena 50 %:lla ja viikon kaikilta seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Mikäli työviikko sisältää muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän, maksetaan viikoittaisen ylityön 16 ensimmäiseltä työtunnilta korvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

6 6 Työaikasopimuksen edellä mainittujen määräysten mukaisiin työaikakorvauksiin oikeutetuille (enintään palkkausluokkaa A 22 vastaavaan palkkaukseen oikeutetut henkilöt) voidaan antaa sopimuksen 16 :ssä tarkoitettu ylityökorvaus työaikalain (605/1996) 23 :n mukaisesti vapaa-aikana. Tällöin kysymys on rahakorvausta vastaavalla tavalla korotetusta vapaa-ajasta, joka koskee siis vain työaikalain tarkoittaman ylityön tunteja (kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa ylittävät tunnit). Sopimuksen 18 :n mukaan niillä virastotyötä tekevillä, joilla ei ole oikeutta työaikakorvauksiin 13 1 momentin nojalla, on oikeus korvauksiin siten kuin 18 :ssä sanotaan. Määräys ei kuitenkaan koske mm. johtavia virkamiehiä tai työntekijöitä, jotka on määritelty määräyksen 3 ja 4 momenteissa. Johtava virkamies tai työntekijä on ministeriön tai muun varsinaisen viraston osastopäällikkö- tai ylemmän tason henkilö. Valtion alue- ja paikallishallinnon virastoissa johtavia virkamiehiä tai työntekijöitä ovat tietyn aseman omaavat henkilöt, joille maksetaan vähintään A 24 palkkausluokan mukaista palkkausta. Edellä 13 ja 18 :n sopimusmääräysten perusteella määräytyvälle keskijohdolle suoritetaan työaikakorvauksia ainoastaan 18 5 momentissa määritellystä lisätyöstä. Lisätyöllä tarkoitetaan esimiehen määräyksestä säännöllisen viikkotyöajan lisäksi tehtyä työtä. Lisätyöstä annetaan 6 momentin mukaan korvauksena vastaava, korottamaton, vapaa-aika. Vaihtoehtoisesti voidaan suorittaa rahakorvauksena tunnilta yksinkertainen tuntipalkka tai lisätyön 40 tuntia viikossa ylittäviltä työtunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Myös erillisen markkamääräisen kuukausikorvauksen suorittaminen on mahdollista, mikäli se erityisestä syystä harkitaan tarkoituksenmukaiseksi. Kuukausikorvauksen suorittamisesta on sovittava määräajaksi virkamiehen tai työntekijän kanssa. Työntekijöiden osalta työsopimuksessa voidaan lisäksi sopia korvausten sisältymisestä palkkaan ja ao. henkilön rajaamisesta työaikasopimuksen 18 :n soveltamisalan ulkopuolelle. Muita korvaamistapoja Työaikasopimuksen 7 :ssä on määrätty tasoitusvapaajärjestelmästä, jota käyttämällä työaika voidaan järjestää siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin normaaliin virastotyöaikaan, 36 tuntia 15 minuuttia. Tasoittaminen tapahtuu antamalla virkamiehelle tai työntekijälle säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja vastaava vapaa-aika. Työtunteja voidaan tehdä sisään enintään 78 tuntia 26 viikon pituisena ajanjaksona. Tasoitusvapaajärjestelmän käyttöönottaminen edellyttää virkamiehen tai työntekijän suostumusta. Työnantajan ja luottamusmiehen tai muun valitun henkilöstön edustajan kesken voidaan kuitenkin paikallisesti sopia, ettei suostumusta edellytetä. Myös liukuvan työajan järjestelmiä voidaan käyttää työtehtävien tilapäisesti vaatiessa säännöllisen vuorokautisen työajan ylittämistä ilman, että säännöllinen työaika pitemmällä aikavälillä ylittyy. Asianomaiselle ei suoriteta ylitysten perusteella sopimuksen 15 ja 16 tai 18 :ssä määrättyjä työaikakorvauksia. Liukuvan työajan järjestelmää noudatettaessa virkamies tai työntekijä tasoittaa työaikansa järjestelmän puitteissa säännölliseksi työajaksi. Tarvittaessa työnantaja ja virkamies tai työntekijä voivat sopia työajan ylitysten vähentämisestä tasoitusvapaajärjestelmän avulla tai muulla erikseen sovittavalla tavalla.

7 7 Virastojen työehtosopimuksissa olevat keskijohtoa koskevat määräykset Kaikkiaan neljä virastoa on ottanut tekemäänsä työehtosopimukseen erityisen sopimusmääräyksen työaikakorvausten suorittamisesta keskijohtoon kuuluville. Muiden virastojen työehtosopimuksissa oli ainoastaan viitattu työaikasopimukseen tai jätetty asia ilman mainintaa. Edellä mainitun sopimusmääräyksen sisältävän työehtosopimuksen, joka ei ole uutta palkkausjärjestelmää koskeva sopimus, olivat tehneet puolustusministeriö, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Sopimusten järjestöosapuolina olivat AKAVA-JS, PvDI, MPI, TTL, AEK ja KHL (nyk. YHL). Sopimuksissa keskijohto on rajattu joko viittaamalla työaikasopimuksen 13 1 momentin määräykseen tai mainitsemalla keskijohdon A-palkkausluokka mahdollisesti huomioon otettavin ikälisin. Keskijohdon työaikakorvausten suhteen sopimusmääräyksissä on vain vähäistä vaihtelua. Kahdessa sopimuksessa on viitattu nimenomaisesti keskustason työaikasopimuksen 18 :n määräyksiin. Yhdessä on sovittu keskijohdolle maksettavaksi kaikesta säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan ylittävästä työajasta yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus laskettuna henkilökohtaisesta palkasta. Näin ollen voidaan todeta, että virastojen työehtosopimuksissa ei ole ollut tarvetta sopia tarkemmin keskijohtoon kuuluvista henkilöstöryhmistä. 3. Keskijohdon määrittely uusien palkkausjärjestelmien piirissä olevissa virastoissa Virastokysely Selvittääkseen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottaneiden virastojen menettelytapoja ja perusteita keskijohdon rajaamiselle palkkausjärjestelmäsopimuksessa, työryhmä lähetti näille virastoille asiaa koskevan lyhyen kyselyn. Kyselyllä pyrittiin samalla hankkimaan tietoa virastoissa mahdollisesti jo kertyneistä kokemuksista uuden palkkausjärjestelmän toimivuudesta erityisesti keskijohdon rajaamisen osalta. Lisäksi kysyttiin, mitä korvaamistapoja ja millaisessa suhteessa virastot ovat käyttäneet työaikakorvauksia suorittaessaan. Virastoilta kysyttiin mm. rajausperustetta (vaativuusluokka/markkamäärä), perusteluja valitun perusteen käyttämiselle, toteuttamistapaa (sopimusteksti/soveltamisohjeet tmv.), keskijohtoon kuuluvan tyypillistä tehtäväkuvaa sekä kokemuksia rajan määrittämisestä ja sen toimivuudesta. Lisäksi tiedusteltiin mahdollisia erilaisten korvaamistapojen käyttämiseen liittyviä ongelmia. Kysely kohdistettiin palkkausjärjestelmäsopimuksen neuvottelusta työnantajapuolella vastanneelle tai neuvotteluihin muuten kiinteästi osallistuneelle työnantajavirkamiehelle. Kyselyyn vastasi 13 virastoa kaikkiaan 16:sta uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottaneesta virastosta. Jäljempänä on kuitenkin käsitelty 15:n viraston palkkausjärjestelmät (kahden viraston osalta palkkausjärjestelmäsopimuksesta ilmi käyvien tietojen perusteella. Yhden viraston palkkausjärjestelmäsopimuksen piiriin ei kuulu lainkaan tässä työryhmämuistiossa puheena olevaa keskijohtoa).

8 8 Yleistä Uusien palkkausjärjestelmien edistämiseksi tehdyssä periaatesopimuksessa on todettu, että keskustason sopimukseen perustuvan palkkaustasorajan soveltamisessa uusiin palkkausjärjestelmiin voidaan sopimusvirastossa valita kahdesta päävaihtoehdosta: joko asiasta ei oteta sopimukseen lainkaan erityistä määräystä, jolloin keskustason sopimuksessa määritelty A 22 palkkausluokan palkkatasoon perustuva rajaus on voimassa ja sopimusta sovellettaessa todetaan, mikä palkkaus vastaa enintään sanotun palkkausluokan mukaista palkkausta. Tai sopimuksessa voidaan keskustason sopimuksen palkkatasoraja korvata vastaavan palkkatason mukaisella, mutta tehtävän vaativuusluokkaan perustuvalla rajauksella. Seitsemässä virastossa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottaneissa virastoissa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella. Rajaus on toteutettu palkkausjärjestelmäsopimuksen (tarkentava virkaehtosopimus) määräyksin neljässä virastossa ja kirjallisin soveltamismääräyksin tai ohjein kolmessa virastossa. Tällöin palkkauksen markkamääräinen vaihteluväli riippuu henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvan palkanosan suuruudesta. Vain yhdessä virastossa keskijohdon rajaus perustuu palkkausjärjestelmäsopimuksen määräyksin toteutettuun kiinteään yksittäiseen markkamäärään, jolloin henkilökohtaisen palkan osan muuttuminen näyttäisi voivan vaikuttaa henkilön siirtymiseen keskijohdon piiriin tehtäväkuvasta ja sen mukaisesta vaativuusluokasta riippumatta. Seitsemässä muussa virastossa tulevalla soveltamiskäytännöllä ratkaistaneen se, perustetaanko rajaus työaikasopimuksen 13 :ssä tarkoitettua palkkausluokkaa lähimmin vastaavaan vaativuusluokkaan vai kiinteään, em. palkkausluokkaa vastaavaan, markkamäärään. Näistä kaksi virastoa ovat ilmoittaneet rajauksen perustuvan vaativuusluokkaan, vaikkakin rajan määräytyminen on jätetty työaikasopimuksen 13 :n ja mainittuun määräykseen perustuvan tulevan virastokohtaisen soveltamiskäytännön varaan. Neljän muun viraston vastausten perusteella voidaan olettaa, ettei rajausperustetta ole vielä tällä hetkellä lopullisesti ko. virastoissa päätetty. Kaikissa palkkausjärjestelmäsopimuksissa soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty johtavat virkamiehet, pääsääntöisesti viraston johtaja, apulaisjohtajat ja hallintopäällikkö. Säännöllisen vuorokautisen työajan tilapäisesti ylittävää työtä on käytännössä tehty liukuvan työajan järjestelmiä hyväksi käyttäen. Kuitenkin kahdeksan virastoa ilmoittaa myös lisä- ja ylityötä teetetyn, mutta vain vähäisessä määrin. Tällöin on pääsääntöisesti maksettu rahakorvaus ja yksi virasto ilmoittaa kysymyksen enimmissä tapauksissa olevan kiinteästä kuukausikorvauksesta. Kahdessa virastossa saldokertymiä on annettu vapaana ja kolmessa virastossa on käytössä tasoitusvapaajärjestelmä. Lisäksi kaksi virastoa ilmoittaa, että saldokertymien vapaana antamisesta samoin kuin tasoitusvapaajärjestelmän käyttöönottamisesta on keskusteltu ja menettelyjä on suunniteltu otettavan käyttöön tulevaisuudessa. Eri työaikakorvausten käyttämisessä on aiheuttanut ongelmia mm. saldovapaiden antamisessa noudatettavat esimieskohtaiset käytännöt, vapaiden toteuttamismahdollisuuksien tosiasiallinen vähäisyys sekä erilaisten korvausjärjestelmien käyttämi-

9 9 sestä aiheutuva lisätyö ja henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen. Ongelmana on pidetty myös sitä, ettei lisä- ja ylityökorvauksia anneta vapaana ja ettei vuorokautista ylityötä korvata keskijohtoon kuuluvalle. Virastot, joissa on käytössä vaativuusluokkaan perustuva rajaus Geologian tutkimuskeskuksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella. Vaativuusluokasta 8 (alaraja mk/kk) alkaen, pois lukien päällikkötehtävissä toimivat, virkamiehet ovat keskijohdon työaikakorvausten piirissä. Rajaus on toteutettu palkkausjärjestelmäsopimuksessa. Työajan tasoittaminen tapahtuu liukuvan työajan järjestelmän puitteissa. Leikkautuva saldokertymä annetaan vapaa-aikana, jonka antaminen on työtilanteen vuoksi joskus aiheuttanut käytännössä ongelmia. Tullilaitoksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella siten, että vaativuusluokkaan 16 (alaraja mk/kk) ja siitä ylöspäin (pois lukien johtavat virkamiehet) sijoitetut virkamiehet ovat keskijohdon työaikakorvausten piirissä. Rajaus on toteutettu palkkausjärjestelmäsopimuksessa. Telehallintokeskuksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella. Vaativuusluokasta G (alaraja mk/kk) alkaen virkamiehet ovat keskijohdon työaikakorvausten piirissä. Rajaus on toteutettu palkkausjärjestelmäsopimuksessa. Pääsääntöisesti työajan tasoittaminen tapahtuu liukuvan työajan järjestelmän puitteissa. Saldokertymää on yksittäistapauksissa annettu myös vapaana. Varsinaiset lisäja ylityökorvaukset maksetaan rahana, vapaasta on sovittu vain harvoissa tapauksissa. Ongelmana on mainittu se, että esimiehet käyttävät vaihtelevia perusteita saldovapaiden myöntämisessä. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella. Vaativuusluokkaan 16 (alaraja mk/kk) kuuluvat ovat keskijohtoa. Henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvan palkan osuus on enimmillään 40 % (palkka yhteensä mk/kk). Rajaus on toteutettu palkkausjärjestelmäsopimuksessa. Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävää työtä on tehty 50 %:ssa tapauksista liukuvan työajan järjestelmän puitteissa ja tasoitettu järjestelmän sisällä. Lisä- ja ylitöitä on korvattu rahana 10 %:ssa tapauksista ja vapaana 40 %:ssa. Alemmissa vaativuusluokissa suhteellisesti enemmän rahana kuin ylemmissä. Vaativuusluokkaan 16 (keskijohto) ja sitä ylempään luokkaan kuuluville ei ole maksettu juuri lainkaan rahakorvauksia. Erilaisten korvaamistapojen käytöstä ja käyttämisen perusteista on aiheutunut keskustelua lähinnä koskien korvaamista rahana. Sisäasiainministeriössä keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella siten, että vähintään vaativuusluokkaan 7 (alaraja mk/kk) kuuluvat virkamiehet (johtavia virkamiehiä lukuun ottamatta) ovat keskijohdon työaikakorvausten piirissä. Rajaus on toteutettu soveltamismääräyksin.

10 10 Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävää työtä on 40 %:ssa kaikista tapauksista tehty liukuvan työajan järjestelmän puitteissa ja tasoitettu järjestelmän sisällä. Tasoitusvapaajärjestelmän kautta on tasoitettu 20 % tapauksista. Kiinteän kuukausikorvauksen piirissä olevien osuus on 2 %. Lisäksi lisä- ja ylitöitä on korvattu rahana ja vapaana. Ongelmia ei ole varsinaisesti ollut erilaisten korvaamistapojen käyttämisessä. Ongelmat ovat aiheutuneet eroista tosiasiallisissa mahdollisuuksissa tasoittaa työaikaa liukuvan työajan järjestelmän puitteissa. Tielaitoksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella. Vaativuusluokkaan 19 (alaraja mk/kk) ja sitä ylempiin luokkiin kuuluvat ovat keskijohdon työaikakorvausten piirissä. Rajaus on toteutettu palkkausjärjestelmäsopimuksen soveltamisohjeessa. Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävää työtä on tehty 70 %:ssa tapauksista liukuvan työajan järjestelmän puitteissa ja tasoitettu järjestelmän sisällä. Lisä- ja ylitöitä on korvattu rahana 10 %:ssa tapauksista, jolloin puolessa kaikista tapauksista kysymys on ollut kiinteästä kuukausikorvauksesta. Vapaana on korvattu 10 % tapauksista ja tasoitusvapaata on käytetty 10 %:ssa tapauksista. Erilaisten korvaamistapojen käytöstä ei ole aiheutunut ongelmia. Tilastokeskuksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella siten, että vaativuusluokkiin (alaraja mk/kk) kuuluvat virkamiehet (johtavia virkamiehiä lukuun ottamatta) ovat keskijohdon työaikakorvausten piirissä. Kutakin vaativuusluokkaa on kaksi rinnakkaista tasoa, perustaso (A) ja 10 vuoden edellytys taso (B). Vaativuusluokkatasossa 12 B alaraja on m/kk. Rajaus on toteutettu Työaikasopimuksen 13 :n soveltamista uudessa palkkausjärjestelmässä koskevassa soveltamisohjeessa. Johtaviksi virkamiehiksi katsotaan soveltamisohjeen mukaan pääjohtajan lisäksi toimintayksiköiden johtajat. Tilastokeskuksen vastauksessa liukuvan työajan järjestelmää ei ole merkitty käytetyksi lainkaan lisä- ja ylityön korvaamisessa. Tämä johtunee siitä, että säännöllisen työajan ylittävää työtä ei ole katsottu syntyvän liukuvan työajan järjestelmän puitteissa. Korvaamistapoja koskeva vastaus sisältää siis vain todellisen lisä- ja ylityön korvaamisen. Lisä- ja ylitöitä on korvattu rahana 70 %:ssa tapauksista ja lopuissa 30 %:ssa vapaana. Erilaisten korvaamistapojen käyttämisessä ei ole ollut ongelmia. Liukuvan työajan järjestelmään kertyneen plus-saldon korvaamisesta kokonaisina vapaapäivinä ja tasoitusvapaajärjestelmän ottamista käyttöön on kuitenkin ollut keskustelua. Virastot, joissa on käytössä markkamäärään perustuva rajaus Säteilyturvakeskuksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokista erillisen markkamäärän perustella. Markkamäärä on sidottu tarkentavan virkaehtosopimuksen määräyksin enintään palkkausluokkaa A 22 kahdella ikälisällä kulloinkin vastaavaan markkamäärään. Säteilyturvakeskuksen vastauksessakaan liukuvan työajan järjestelmää ei ole pidetty lisä- ja ylityön korvaamistapana. Vastaus sisältää siis vain todellisen lisä- ja ylityön korvaamisen. Lisä- ja ylitöitä on korvattu rahana 57 %:ssa tapauksista ja lopuissa 43 %:ssa vapaana. Keskijohtoon kuuluvat ovat silloin tällöin arvostelleet sitä, että

11 11 suoritettaessa korvaus vapaana annetaan vain korottamaton vapaa-aika samoin kuin sitä, että vuorokautista lisä- tai ylityötä ei korvata lainkaan. Virastot, joissa rajausta ei ole määritelty Museovirastossa keskijohto on rajattu vaativuusluokan perusteella siten, että vaativuusluokkiin 9 ja 10 (alaraja mk/kk) kuuluvat virkamiehet ovat keskijohdon työaikakorvausten piirissä. Rajausta ei kuitenkaan ole sovittu palkkausjärjestelmäsopimuksessa tai muussakaan asiakirjassa, vaan jätetty työaikasopimuksen 13 :n tulkinnalle. Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävää työtä on 80 %:ssa kaikista tapauksista tehty liukuvan työajan järjestelmän puitteissa ja tasoitettu järjestelmän sisällä. Korvauksena on annettu vapaata 20 %:ssa tapauksista. Varsinaista lisä- ja ylityötä on vastauksen mukaan tehty hyvin vähän. Ilmatieteen laitoksessa keskijohdon rajaus perustuu työaikasopimuksen 13 :ssä mainitun palkkausluokan osoittamaan markkamäärään ja vaativuusluokkaan. (vaativuusluokka 12:n alaraja mk/kk ja 13:n mk/kk). Rajauksesta ei ole mainintaa sopimus- tai muissa palkkausjärjestelmäasiakirjoissa. Pääsääntöisesti työajan tasaus tapahtuu liukuvan työajan järjestelmän puitteissa. Tasoitusvapaata käyttävät eräät henkilöstöryhmät, joihin ei kuitenkaan näyttäisi kuuluvan keskijohtoa (tuotantoryhmä, johon kuuluvat tekevät jaksotyötä ja havaintoryhmä, yhteensä noin 45 % koko henkilöstöstä). Raha- ja vapaa-aikakorvauksia maksetaan vain yksittäistapauksissa. Erilaiset korvaamistavat teettävät lisätyötä ja asettavat haasteita henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun tavoitteelle. Ajoneuvohallintokeskuksessa keskijohto on rajattu vaativuusluokista erillisen markkamäärän perustella siten, että vähintään palkkausluokkaa A 23 vastaavaa palkkaa saavat henkilöt eivät saa erillistä ylityökorvausta. Rajausta ei ole toteutettu asiakirjoissa, vaan se perustuu työaikasopimuksen 13 :n soveltamiseen. Keskuksen vastauksessa liukuvan työajan järjestelmää ei ole pidetty lisä- ja ylityön korvaamistapana. Korvaamistapoja koskeva vastaus sisältää siis vain todellisen lisäja ylityön korvaamisen. Lisä- ja ylitöitä on korvattu rahana 90 %:ssa tapauksista ja lopuissa 10 %:ssa vapaana. Erilaisten korvaamistapojen käyttämisessä ei ole havaittu ongelmia. Maatalouden tutkimuskeskus ei ole rajannut keskijohtoa palkkausjärjestelmä-sopimuksessa tai muussa asiakirjassa. Käytännössä rajaus toteutetaan siten, että henkilön uuden palkkausjärjestelmän mukaista yksilöllistä palkkaa verrataan A 23 -palkkausluokkaan ikälisät huomioiden. Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävää työtä on tehty 94 %:ssa tapauksista liukuvan työajan järjestelmän puitteissa ja tasoitettu järjestelmän sisällä. Lisä- ja ylitöitä on korvattu rahana 1 %:ssa tapauksista. Vapaana korvaamista on käytetty 5 %:ssa tapauksista. Erilaisten korvaustapojen käytöstä on ollut joskus erimielisyyttä työnantajan ja henkilöstön välillä.

12 12 Turvatekniikan keskuksessa keskijohtoa ei ole rajattu lainkaan. Keskijohdon rajaamista ei ole myöskään käytännössä jouduttu vielä harkitsemaan. Järjestöpuolella asiaa on kuitenkin haluttu nostaa esiin. Keskuksen näkemyksen mukaan rajaus todennäköisesti tehtäisiin A 23 palkkausluokkaa kulloinkin vastaavan markkamäärän perustella. Rajan määrittelemättömyys johtunee ainakin osaksi siitä, ettei Turvatekniikan keskuksessa sen oman ilmoituksen mukaan teetetä lainkaan lisä- tai ylityötä, vaan tilapäiset vuorokautisen säännöllisen työajan ylityksen tehdään liukuvan työajan puitteissa ja tasoitetaan järjestelmän sisällä. Mittatekniikan keskuksessa keskijohtoa ei ole rajattu lainkaan. Myöskään käytännön rajauksesta ei ole kokemuksia. Keskusteluissa luottamusmiesten kanssa on kuitenkin päädytty siihen, että raja haetaan tarvittaessa A 23 palkkausluokan kulloisenkin markkamäärän kohdalta. Mittatekniikan keskuksessa ei teetetä lisä- tai ylityötä vaan tilapäiset vuorokautisen säännöllisen työajan ylitykset tehdään liukuvan työajan puitteissa ja tasoitetaan 95 %:sti järjestelmän sisällä. Muun viiden prosentin osalta kysymys on siitä, että korvaus on poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti annettu vapaana yhden henkilön kohdalla. Tasoitusvapaan käyttämistä liukuvan työajan järjestelmän täydennyksenä on harkittu. Erilaisten korvausjärjestelmien mahdollisesta käytöstä ei ole aiheutunut ongelmia. Valtion taidemuseossa keskijohtoa ei ole rajattu lainkaan palkkausjärjestelmäsopimuksessa tai sen liitteissä. 4. Vaativuusluokkajaotteluun perustuvan määrittelyn tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus Yleistä Virastot ja laitokset eivät ole vastauksissaan esittäneet perusteita, joilla vaativuusluokkaan perustuvan rajaustavan valintaan on päädytty. Sen sijaan on esitetty perusteita vaativuusluokka- tai markkamäärätasolle, joka on valittu. Perusteena on ollut pyrkimys saavuttaa yhdenmukaisuus työaikasopimuksen 13 :n määräyksen kanssa. Suhteessa nykyiseen keskijohtoa määrittävään markkamääräiseen palkkaustasoon virastot ovat pääsääntöisesti päätyneet hieman ylempään tasoon, kun tarkastellaan ainoastaan vaativuusluokkien alarajoja. Vain kolmessa virastossa on päädytty vaativuusluokkaan, jonka alaraja on palkkausluokan A 23 alapuolella enimmillään noin 1500 markkaa. Tällöinkin henkilökohtainen palkanosa (0-40 % peruspalkasta) nostaa tasoa lähelle työaikasopimuksen mukaista rajaa. Virastot eivät olleet kokeneet keskijohdon rajauksen aiheuttaneen ongelmia eikä virastojen tietoon ollut henkilöstön taholtakaan tullut ilmoituksia koetuista epäkohdista.

13 13 Perusteet, joilla rajaukseen on päädytty Vastauksista voidaan päätellä, että suurin osa vastaajista on ymmärtänyt kysymyksen - millä perusteilla keskijohdon rajaustapaan on päädytty? - tarkoittavan rajauksen vaativuusluokkatasoa, ei rajauksessa käytettyä menetelmää (vaativuusluokka, markkamäärä tai muu) kuten kysymyksessä oli tarkoitettu. Silloin kun viraston vastauksessa on ollut maininta perusteista, joilla rajaustapaan on päädytty, perusteluna on pääsääntöisesti ollut vertaaminen A 23 palkkausluokkaan ja näin ollen työaikasopimuksen 13 :n mukainen rinnastus. Samaa tarkoittanee pyrkimys aikaisemman tilanteen säilyttämiseen ennallaan. Tarkoituksena on joskus ollut myös nimenomaisesti varmistaa se, ettei täysiin korvauksiin oikeutettujen piiri ainakaan pienenisi. Yhden viraston vastauksen mukaan vaativuusluokkatasoja oli verrattu A 24 palkkausluokan tasoon. Yhdessäkään vastauksessa ei ollut nimenomaisesti ilmoitettu perusteita itse rajaustavan (vaativuusluokka v. markkamääräinen rajaus) valinnalle. Uusien palkkausjärjestelmäsopimusten mukainen rajaus suhteessa työaikasopimuksen mukaiseen määrittelyyn Palkkausluokan A 23 markkamäärä ilman ikälisiä I kalleusluokassa on lukien mk/kk. Verrattaessa uuteen palkkausjärjestelmään siirtyneiden virastojen ja laitosten rajaamaa keskijohtoa työaikasopimuksen mukaiseen keskijohtoon havaitaan, että kahdessa palkkausjärjestelmässä raja kulkee noin markkaa työaikasopimuksen mukaisen rajan alapuolella. Tällöin vaativuusluokan markkamäärää kuvaa ko. luokan alin markkamäärä ilman henkilökohtaisen suoriutumisen prosentteja. Jos mukaan otetaan henkilökohtaisen suoriutumisen osuutena puolet enimmäismarkkamäärästä ja verrataan näin saatua kokonaismarkkamäärää palkkausluokkaan A 23 kolmella ikälisällä, havaitaan rajausten eron supistuvan hieman tai häviävän kokonaan. Seitsemässä muussa palkkausjärjestelmässä raja on hieman ylempänä kuin palkkausluokkaa A 23 vastaava markkamäärä. Kysymys on näissä tapauksissa noin markan erosta. Markkamääräisen rajauksen valinneissa virastoissa keskijohdon raja on asetettu tai tullaan asettamaan palkkausluokkaa A 23 vastaavaan tasoon. Rajauksen toimivuus käytännössä - esiin tulleet ongelmat Tästä ei vastanneilla ollut vielä juurikaan kokemusta eikä arvioita haluttu esittää. Yhdessä vastauksessa mainittiin keskenään vastaavanlaisia tehtäviä eri osastoilla tekevien sijoittamisen eri vaativuusluokkiin muodostavan ongelman. Eri vaativuusluokkiin sijoittamisen ilmoitettiin kuitenkin näissä tapauksissa johtuvan perustellusta syystä. Henkilöstön suhtautuminen käytettyyn rajausmenetelmään ja -tasoon Ainakaan työnantajilla ei ollut tietoa koetuista epäkohdista. Rajaus on voitu kokea

14 14 myös tarkoituksenmukaiseksi. Keskijohtoon kuuluminen jäsennetään erään vastauksen mukaan organisaatiotasojen vastuiden kautta, ei palkkaus- tai vaativuusluokan perusteella. Vastauksissa todettiin myös, että kysymys on useimmiten henkilöistä, jotka eivät pääsääntöisesti saa ylityökorvauksia rahana. Vastauksista ei kuitenkaan käy ilmi, missä muodossa korvaus suoritetaan tilanteissa, joissa on kysymys lisä- tai ylityöstä eikä liukuvan työajan järjestelmän puitteissa tehdystä työstä. Todennäköistä on, että nimenomaisia ylityömääräyksiä ei tarvitse antaa, koska työ tehdään ja tasoitetaan omaaloitteisesti ja oman harkinnan mukaan liukuman puitteissa. 5. Henkilöstön jakautuminen eri vaativuustasoihin ja keskijohtoon kuuluvan tehtäväkuva Palkkausjärjestelmäsopimusten piiriin kuuluvien henkilöiden jakautuminen eri vaativuustasoihin Keskijohdon vaativuusluokissa toimii säteilyturvakeskuksessa noin 80 % ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksessa, sisäasiainministeriössä, Ilmatieteen laitoksessa sekä Geologian tutkimuskeskuksessa noin 30 % kaikista henkilöistä. Turvatekniikan keskuksessa noin 13 % koko henkilöstöstä (ns. ryhmien vetäjät ) kuuluu keskijohtoon, kuten myös Tilastokeskuksessa. Prosenttiosuuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että henkilölukuun sisältynee joissain tapauksissa myös ns. johtavia virkamiehiä, joiden osuutta vastauksissa ei oltu erotettu. Keskijohdon määrän muutos Virastot arvioivat, ettei uudella rajauksella olisi vaikutusta keskijohdon suuruuteen. Yhdessä vastuksessa ilmoitettiin, että liukumaa korkeampiin vaativuusluokkiin on lievästi havaittavissa. Keskijohtoon kuuluvan tyypillinen tehtäväkuva Keskijohtoon kuuluvan tehtäväkuvassa painottuvat korkeakoulututkintoa edellyttävät vaativat asiantuntija-, kehittämis-, tutkimus- ja palvelutehtävät, joiden lisäksi tehtäviin voi kuulua pienen yksikön tai muutaman henkilön johtamisvastuuta (koordinointi- ja kehittämisvastuu). Vaihtoehtoisesti tehtäväkuva voi muodostua pelkästään (pienehkön) tulosyksikön johtamisesta tai esimiestehtävistä. Koulutustaso on useimmiten korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto paitsi tietotekniikkatehtävissä, joissa tutkinnot vaihtelevat. Lisäksi keskijohdon tehtävien suorittaminen edellyttää kokemuksella hankittua perehtyneisyyttä tehtäväalueeseen.

15 15 6 Työaikalain säännösten toteuttaminen muilla sektoreilla 6.1 Työaikalain keskeiset säännökset Soveltamisala Työaikalakia sovelletaan 1 :n mukaan työsopimuslaissa (320/1970) tarkoitetun työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Lainkohdan 2 momentin mukaan, mitä laissa on säädetty työntekijästä sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan. Poikkeuksia soveltamisalasta on säädetty lain 2 :ssä, joista voidaan mainita työ, - jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä, - jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei työnantajan asiaksi voida katsoa valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä, - jossa noudatettavasta työajasta on säädetty erikseen tai joka jonkin muun työaikaa koskevan lain soveltamisalaan kuuluvana on siinä vapautettu työajan rajoituksista Lisäksi lain 2 3 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää, että lakia ei sovelleta virkamiehen tai viranhaltijan työhön, jossa toiminnan erityispiirteiden vuoksi työajan pituutta ei mitata tai määritellä ennalta taikka jossa virkamiehet tai viranhaltijat voivat itse päättää työajan pituudesta (valtion virkamiesten työaika-asetus 822/96). Lisä- ja ylityö Lisä- ja ylityöstä on säädetty työaikalain 17 :ssä. Lisätyötä on lain mukaan työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä säännöllistä työaikaa. Säännöllinen työaika on työaikalain 6, 7 tai 14 :n mukainen työaika tai siitä on voitu sopia lain 9, 10 tai 12 :n nojalla. Ylityötä on työnantajan aloitteesta edellä tarkoitetun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Lisä- ja ylityöstä maksettavasta korvauksesta on säädetty työaikalain 22 :ssä. Lain mukaan lisätyökorvauksena on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus. Ylityöstä on maksettava korvauksena vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta määrältään 50 %:lla korotettu ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 %:lla korotettu palkka. Lisäksi korvaus voidaan lain 23 :n nojalla antaa, osaksi tai kokonaan, vastaavana vapaa-aikana. Tästä on sovittava työntekijän kanssa erikseen. Vastaava vapaa-aika lasketaan 23 1 momentin mukaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 22 :ssä säädetään. Säännösten pakottavuus Työaikalain 39 :ssä on säädetty mahdollisuudesta poiketa säännösten pakottavuudesta työsopimuksella siten, että lisä- ja ylityökorvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena. Tällainen sopimismahdollisuus on lain piiriin kuuluvalla joh-

16 16 tavassa asemassa olevalla työntekijällä sekä työntekijällä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijöiden työhön. Säännösten pakottavuudesta voidaan poiketa lain 40 :n mukaan edellä mainitun lisäksi myös valtakunnallisella työ- tai virkaehtosopimuksella. Mahdollisuus on rajattu koskemaan tiettyjä lain säännöksiä, joihin on sisällytetty sekä 22 :n säännös lisäja ylityöstä maksettavasta korvauksesta että 23 :n säännös korvauksen antamisesta vapaa-aikana. Valtion henkilöstön työajat, työaikakorvaukset ja niiden suorittaminen määräytyvätkin ensisijaisesti valtion työaikoja koskevan virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Lisäksi joihinkin uusista palkkausjärjestelmistä tehtyihin virka- ja työehtosopimuksiin tai niiden liiteasiakirjoihin on voitu sisällyttää määräyksiä työaikakorvauksiin oikeutetuista työaikasopimuksen 13 1 momentin säännöksen tai 2 momentin valtuutussäännöksen (viraston työehtosopimus) perusteella. 6.2 Työaikalain soveltaminen muiden sektorien eräillä sopimusaloilla Yleistä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työaikakorvausmääräyksiä sovelletaan työaikalain alaisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Yleisiä työaikakorvauksia koskevia määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta henkilöihin, joiden kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa. Heillä on kuitenkin oikeus sopimuksessa määritettyihin alempiin työaikakorvauksiin. Tällaiset, alempiin työaikakorvauksiin oikeutetut, henkilöt ovat usein korkeakoulututkinnon suorittaneita, esimerkiksi lakimiehiä, insinöörejä ja sosiaalityöntekijöitä, joiden palkkaus vaihtelee markkaan kuukaudessa. Tämä sopimuksen mukaisten korvauksien ulkopuolelle jäävä ryhmä vastaa siten palkkaukseltaan valtion keskijohtoa. Palvelu- ja teollisuussektorilla työehtosopimusten soveltamisalan ulkopuolelle näyttäisi pääsääntöisesti olevan rajattu sellaisissa tehtävissä olevat toimihenkilöt, jotka vastaavat valtiosektorin ns. keskijohtoa. Työehtosopimusten piirissä olevien palkkauksen taso näyttäisi myös keskimääräisesti olevan enintään palkkausluokan A 23 tasoa. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan metalliteollisuudessa ja suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt, joiden osalta on erilliset työehtosopimukset. Tämä on otettava huomioon arvioitaessa jäljempänä esitettyjen työehtosopimusten toimihenkilöitä koskevia työaikakorvausmääräyksiä. Palvelusektorilla ilmenee kuntasektoria vastaava ja työaikalain 2 :n määritelmään - johtavat työntekijät - perustuva korvaukseen oikeutettujen henkilöiden rajaus. Palvelutyönantajat ry:stä saadun tiedon mukaan tietoliikenne- (ATK-toimihenkilöt), rahoitus- ja vakuutusalalla ylityökorvauksia ei käytännössä makseta toimihenkilöille, joiden toimenkuva muodostuu itsenäisistä työtehtävistä ja joiden työaikaa tai työajan käyttöä työnantaja ei valvo. Ylityökorvauksiin ei ole oikeutta myöskään niillä toimihenkilöillä, joilla on johdettavanaan alaisia. Näiden ylempien toimihenkilöiden on tulkittu olevan ko. alojen työehtosopimusten soveltamisalan ulkopuolella, joko aseman tai itsenäisen toimenkuvan perusteella. Käytännössä edellä mainittuja ovat eri asiantuntija- ja tutkimustehtävissä työskentelevät toimihenkilöt. Palkkauksella ei ole mer-

17 17 kitystä työaikakorvausten maksamiselle, mutta käytännössä korvausten katsotaan sisältyvän kokonaispalkkaan. Nämä työaikakorvausten ulkopuolella olevat toimi-henkilöt ansaitsevat toimialan yleisestä palkkatasosta riippuen vähintään markkaa kuukaudessa. Ryhmä vastaa siten palkkauksellisen alarajan osalta valtion keskijohtoa. Teollisuussektorilla toimihenkilöillä on pääsääntöisesti oikeus työaikalain mukaisin työaikakorvauksiin. On kuitenkin huomattava, että edellä mainittuja metalliteollisuutta ja suunnittelu- ja konsulttialaa lukuunottamatta varsinaiset ylemmät teollisuustoimihenkilöt ovat toimihenkilöitä koskevien työehtosopimusten soveltamisalojen ulkopuolella. Työehtosopimusten alaan kuuluvat teollisuustoimihenkilöt ansaitsevat ylimmässä palkkausryhmässä toisaalta enintään markkaa (konttoritoimihenkilö tekstiiliteollisuudessa) ja toisaalta vähintään keskimäärin markkaa (elintarviketeollisuuden ja rakennusaineteollisuuden tekniset toimihenkilöt) kuukaudessa. Näin ollen eri teollisuudenaloilla työaikalain mukaisin työaikakorvauksiin oikeutettujen palkkauksellinen asema vastaa suunnilleen valtion keskijohdon palkkauksellista asemaa. Itse korvaukset ja niiden toteuttamistapa poikkeaa kuntasektorilla työaikalain säännöksistä johtavassa ja itsenäisessä asemassa oleviksi katsottujen henkilöiden työaikalain tasoa alempien korvausten osalta. Lisäksi viikoittainen ylityö korvataan maksamalla viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu ja seuraavilta 100 % korotettu tuntipalkka. Mahdollisuus antaa ylityökorvaus työnantajan harkinnan mukaan vastaavana vapaana poikkeaa myös työaikalain säännöksistä. Palvelusektorin tietoliikenne- ja vakuutusalalla korvausmääräykset vastaavat työaikalain säännöksiä. Vakuutusalan osalta todettakoon lisäksi, ettei vuorokauden vaihtuminen aiheuta alentumista ylityön korvausprosentteihin. Rahoitusalalla tunnetaan vain vuorokautinen ylityö, jonka osalta korvaukset vastaavat työaikalain säännöksiä. Kaupan alalla on sovittu vain 50 %:lla korotetun tuntipalkan maksamisesta korvauksena ylityöstä. Kaikilla tarkastelluilla palvelusektorin aloilla lisä- ja ylityökorvaukset on mahdollista vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan sopimalla siitä työntekijän kanssa. Tältä osin sopimusmääräykset vastaavat työaikalain 23 :n säännöstä. Teollisuudessa työaikakorvauksia koskevat sopimusmääräykset vastaavat työaikalain säännöksiä. Sopimusten mukaan lisätyötä on toimihenkilön suostumuksella yli sovitun työajan säännöllisen työajan enimmäismääriin saakka teetetty työ. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi myös joustovapaaseen. Metalliteollisuudessa ja suunnittelu- ja konsulttialalla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä koskevissa työehtosopimuksissa ei ole työaikakorvauksia koskevia sopimusmääräyksiä. Korvaukset määräytyvät siten työaikalain säännösten perusteella, ellei toimihenkilön kanssa ole erikseen sovittu kiinteän kuukausikorvauksen maksamisesta erikseen laskettavien työaikakorvausten sijaan.

18 Kuntasektori Työaikakorvauksiin oikeutetut Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen lisä- ja ylityökorvausta koskevilla sopimusmääräyksillä korvaukseen oikeutetut työntekijät on jaettu kahteen ryhmään, ns. täysiin korvauksiin ja sitä alempiin korvauksiin oikeutettuihin. Edellä mainittuja täysiä, työaikalain tasoa vastaavia, lisä- ja ylityökorvauksia eivät saa mm. viranhaltijat ja työntekijät, joiden kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen katsoo olevan johtavassa tai itsenäisessä asemassa. Määräyksen soveltamisohjeen mukaan arvioitaessa, onko henkilö johtavassa asemassa, tulee kiinnittää huomiota henkilön asemaan organisaatiossa. Osaston, toimiston jne. päällikkönä toimiva henkilö on tällaisessa asemassa. Myöskin muu kuin varsinaisessa päällikön tehtävässä oleva viranhaltija/työntekijä voidaan katsoa tällaisessa asemassa olevaksi, mikäli hän toimii vastaavan tasoisessa johtotehtävässä tai hänet muutoin voidaan rinnastaa päällikön tehtävässä olevaan viranhaltijaan/työntekijään. Viranhaltija/työntekijä, jonka pääasiallinen tehtävä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa viranhaltijoiden tai työntekijöiden työhön, ei pääsääntöisesti ole tässä tarkoitetussa johtavassa asemassa. Soveltamisohjeen mukaan itsenäisessä asemassa olevan henkilön tehtävien luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä voida riittävän tarkasti valvoa tai työajan tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista. Tällaisia henkilöitä ovat ohjeen mukaan yleensä esimiesasemassa olevat, suunnittelu- tai tutkimustoimintaa tekevät sekä sellaiset henkilöt, jotka tekevät esimerkiksi osittain työtä virastossa ja osittain sen ulkopuolella. Johtavassa tai lähinnä itsenäisessä asemassa oleviksi on kuntien soveltamiskäytännössä pääsääntöisesti määritelty palkkauksesta riippumatta mm. lakimiehet, useimmat insinöörit ja sosiaalityöntekijät. Toimivaltainen viranomainen, joka päättää siitä, mitkä ovat edellä mainittuja johtaviksi ja itsenäisiksi asemiksi katsottavia tehtäviä, vaihtelee kunnittain. Usein kysymyksessä on hallinnollisia asioita käsittelevä lautakunta tai kunnanhallitus. Toimivaltainen viranomainen julkaisee pääsääntöisesti listan nimikkeistä vuosittain tai laatii yleiset perusteet määrittelylle, jonka suorittavat käytännössä korvauspäätöksistä vastaavat yksiköt tai viranhaltijat. Nimikkeiden lisäksi määrittelyyn vaikuttaa myös virkaan nimitetyn viranhaltijan tehtäväkuva. Helsingissä keskijohdon työaikakorvauksia vastaavien korvausten piirissä ovat esimerkiksi useimmat lakimiehet ja insinöörit. Palkkauksellisesti karkeana arviona voidaan todeta, että keskijohdon korvauksiin oikeutettujen peruspalkka on yleensä noin markasta ylöspäin aina markkaan kuukaudessa saakka. Sopimuksen mukaisia työaikakorvauksia ei suoriteta eräille korkeassa asemassa oleville kunnan viranhaltijoille tai työntekijöille, kuten esimerkiksi kunnanjohtajalle tai apulaiskunnanjohtajalle kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta ensisijaisesti vastaavalle johtajalle tai kunnan tai kuntayhtymän keskushallinnon johtoryhmän jäsenelle,

19 19 virastopäällikölle tai vastaavassa asemassa olevalle Työaikakorvausten taso Lisä- ja ylityön määritelmät ovat samat molempien henkilöstöryhmien osalta. Sopimuksen mukaan lisätyötä on työ, jota työnantajan aloitteesta tehdään yli säännöllisen työajan, mutta joka ei kuitenkaan ole ylityötä. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä etukäteen työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että erityiset ylityörajat. Vuorokautinen ylityöraja on yleistyöajassa ja toimistotyössä 8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia. Viikoittainen ylityöraja on 38 ¼ tuntia. Lisätyö korvataan ns. täysiin työaikakorvauksiin oikeutetuille työantajan harkinnan mukaan korottamattomana vapaana tai maksamalla korottamaton korvaus lisätyötunneilta. Ylityökorvauksena maksetaan säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta määrältään 50 %:lla korotettu ja seuraavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Viikoittainen ylityö korvataan maksamalla viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu ja seuraavilta 100 % korotettu tuntipalkka. Ylityökorvaus voidaan antaa myös vastaavana (korotettuna) vapaana. Johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleville annetaan lisätyöstä korottamaton vapaa tai korottamaton tuntipalkka rahakorvauksena. Viikoittaisesta ylityöstä suoritetaan 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Vuorokautisesta ylityöstä ei suoriteta erillistä korvausta Palvelusektori Tietoliikenneala Tietoliikennealan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan teknisiin toimihenkilöihin ja teollisuustoimihenkilöihin. Lisä- ja ylityökorvauksiin ovat oikeutettuja kaikki sopimuksen soveltamisalan piirissä oleva toimihenkilöt. Näiden toimihenkilöiden enimmäispalkka on markkaa viiden kokemusvuoden jälkeen ilman henkilökohtaisen pätevyyden tuottamaa osuutta ( ). Myöskään uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottoa koskevassa sopimuksessa tai itse palkkausjärjestelmämääräyksissä ei ole määritelty keskijohtoa. Sopimuksen mukaan lisätyötä on työ, jota toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan, mutta joka ei kuitenkaan ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan peruspalkka kuitenkin niin, että toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus, kuten vastaavasta ylityöstä tai sovitaan pitämisestä vastaavana vapaana. Ylityökorvauksena maksetaan vuorokautisesta ylityöstä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Mikäli ylityö jatkuu vuorokauden vaihteen yli, ei vuorokauden vaihtuminen aiheuta alentumista ylityön korvausprosentteihin.

20 20 Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan lisäksi maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen henkilön kanssa. Rahoitusala Rahoitusalan työehtosopimuksen mukaisiin ylityökorvauksiin ovat sopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan oikeutettuja muut kuin esim. yritysjohtajat, liikepankkien sivukonttorien johtajat ja henkilöstöpäälliköt. Korvauksia sovelletaan mm seuraavissa sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa korkeimman vaativuusluokan 5.2. tehtävissä: toimistopäällikön ja osasto- ja apulaisosastopäällikön tehtävät sekä konttorinjohtajan tehtävät. Vähimmäiskuukausipalkka edellä mainituissa tehtävissä oli pääkaupunkiseudulla 16 kokemusvuodella markkaa. Lisäksi sopimuksen liitteenä oleva esimiessopimus koskee esimiestehtäviin nimettyjä toimihenkilöitä. Esimiessopimuksen mukaan työehdot määräytyvät rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan, ellei sopimuksesta muuta johdu. Sopimuksessa ei ole erillisiä määräyksiä ylityöstä tai sen korvaamisesta, joten myös muihin kuin edellisessä kappaleessa mainittuihin esimiestehtäviin nimetyillä on oikeus työaikakorvauksiin. Rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan ylityötä on työehtosopimuksen säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehty työ. Ylityökorvaus on arkipäivinä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %. Ylityökorvaus lasketaan perustuntipalkasta täysin neljännestunnein. Ylityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan voidaan sopia. Vakuutusala Vakuutusalan konttoritoimihenkilöitä koskevan vakuutusalan palkkasopimuksen mukaisiin ylityökorvauksiin ovat oikeutettuja toimihenkilöt, jotka ovat vakuutusalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä. Helsingin kaupungilla mainittujen toimihenkilöiden kuukausipalkka ylimmässä palkkaryhmässä Helsingissä ja 19 kokemusvuodella on markkaa ( ) Korvauksiin oikeutettuja eivät ole mm. johtavassa asemassa olevat konttoritoimihenkilöt kuten esim. osastopäälliköt tai heihin rinnastettavassa asemassa olevat tai organisaatiossa heidän yläpuolellaan olevat toimihenkilöt. Työehtosopimusta ei myöskään sovelleta henkilöryhmiin, joita koskee eri työehtosopimus. Tällainen on esimerkiksi vakuutussopimusten myyntimiehiä koskeva työehtosopimus. Palkkasopimuksen mukaan ylityötä on työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Vuorokautisen ylityön kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Viikoittaisen ylityön kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan korvauksena 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka. Mikäli ylityö jatkuu vuorokauden vaihteen yli, ei vuorokauden vaihtuminen aiheuta alentumista ylityön korvausprosentteihin. Ylityökorvausta määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neljännestunnit. Ylityökorvauksen vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan voidaan sopia.