ONNENPESÄN HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 1. TAUSTAA ONNENPESÄN HANKESUUNNITELMA 1.1. Mistä lähdettiin liikkeelle? Eläkeliiton toiminnassa valtakunnallisellakin tasolla toimiva kunnallisneuvos Eino Kuokkanen osallistui Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistyksen luentotilaisuuteen, jossa ETM Pekka Hunnakko esitteli tekemänsä tutkimuksen Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuutto-potentiaali tuloksia. Em. tilaisuuden annin innoittamana Eläkeliiton Töysän yhdistys ja Töysän kunta asettivat yhteisen Töysän senioriasuntojen suunnittelutyöryhmän, johon Eläkeliiton Töysän yhdistys nimesi edustajikseen yhdistyksen puheenjohtaja Eino Kuokkasen ja yhdistyksen sihteeri Anja Mantereen. Kuntaa suunnitteluryhmässä edustaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Vainionpää ja lisäksi sihteerin tehtäviä hoitaa hallintosihteeri Terttu Liesmäki ja teknisenä asiantuntijana on rakennustarkastaja Martti Haapa-aho. Em. suunnitteluryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Koska toimeksianto oli hyvin väljä ja sen perustui ajatukseen suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuutto-potentiaalin hyödyntämisestä päätyi suunnitteluryhmä siihen, että konkretiaa ajatukselle lähdetään hakemaan selvän hankkeen muodossa Miksi hanketta tarvitaan? Suuret ikäluokat ovat lähestymässä eläkeikää ja Pekka Hunnakon tutkimuksen mukaan tässä joukossa on myös monia, jotka haluaisivat palata viettämään eläkepäiviään maaseudulle. Toisaalta eläkeläisten houkutteleminen paluumuuttajiksi on herättänyt myös epäilyjä, koska on pelätty, että nämä muuttajat ovat kohta sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkuluttajia. On kuitenkin huomattava, että paluumuuttoa suunnittelevat ovat yleensä hyväkuntoista ja aktiivista joukkoa, jotka haluavat hallita itse omaa elämäänsä varautumalla itse myös vanhuuteen. Ympäristöministeriön tilaamassa ja Tuula Laukkasen Kuopion yliopiston Minna Cant - instituutissa toteuttamassa tutkimuksessa (tutkimussarja: Suomen ympäristö 536 ) Asunnonomistajien varautuminen vanhuuteensa tutkija oli jakanut ihmiset neljään luokkaan vanhuuteensa varautumisen suhteen: 1) Tyytyväiset paikoilleen asettuneet aikovat sopeuttaa muuttuvat tarpeensa oleviin oloihin, eivätkä vaihda asuntoa tai korjaa sitä 2) Tyytymättömät muutosvastaiset eivät ole tyytyväisiä asumisoloihinsa, mutta eivät silti halua ryhtyä muutoksiin. 3) Tulevaisuuden suunnittelijat hahmottivat mielessään asumistavoitteita ja ajankohdan, jolloin ryhtyvät tuumasta toimeen, mutta sitoutuminen muutosprosessiin oli hauras. 4 Tulevaisuuden järjestäjät olivat jo toimessa. He olivat järjestämässä tai jo järjestäneet itselleen sopivan ja tarkoituksenmukaisen pääteasunnon. Nämä ihmiset osoittivat vahvaa oman elämänsä hallintaa, mutta heitä oli vähiten.

2 Tämän hankkeen kohderyhmänä on em. tutkimuksen ryhmiin 3 ja 4 kuuluvien ihmisten kaltainen joukko, joka pystyy monin tavoin rikastuttamaan uusien kotipaikkakuntiensa elämää; he tuovat mukanaan osaamista ja elämänkokemusta eri aloilta, verotuloja sekä lisäävät yksityisten palvelujen kysyntää ja auttavat niiden säilymistä. Lisäksi vähenevän väestön maaseudulla olemassa olevat rakenteet ovat sellaisia, että uudet käyttäjät eivät aiheuta lisäkustannuksia (tontit, katu-,vesi- ja viemäriverkosto, liikuntahallit, ulkoilureitit, kansalaisopistojen opintopiirit jne.) Suunniteltaessa asuntoja em. joukolle pääteasunnoksi ja kodiksi jopa 30 vuotta varten on puolestaan löydettävä ratkaisuja, jotka elävät asukkaiden tarpeiden muuttuessa ja jotka tukevat itsenäistä selviytymistä ja aktiivista elämää toimintakyvyn alentuessakin. Suunnittelussa olisi löydettävä keinoja, jotka tukevat asukkaiden keskinäistä kanssakäymistä ja naapuriapua ja toisaalta hyödynnettävä uuden teknologian keinot, jotka tukevat itsenäistä asumista. Lyhyesti: Suurten ikäluokkien joukossa monia sellaisia, jotka haluavat viettää eläkepäivänsä maaseudulla ja tämä joukko olisi tervetullut piristys tyhjenevälle maaseudulle. Toisaalta on kehitettävä uusia asumisratkaisuja ikääntyvien joukolle, jotta he pystyisivät itsenäiseen asumiseen toimintakyvyn alentuessakin. Tätä hanketta tarvitaan etsimään ratkaisua em. kahteen haasteeseen. 2. TAVOITTEET 2.1 Mitä hankkeella tavoitellaan? Hankkeen aikana etsitään sellaisia eläkepäiviensä asumista pohtivia ihmisiä, jotka haluavat muuttaa maaseudulle ja sitoutuvat osallistumaan senioriasuntojen suunnitteluun sekä varaamaan huoneiston talosta (em. ryhmiin 3 ja 4 kuuluvia). Hankkeen aikana valitaan tontti useista tarjolla olevista vaihtoehdoista, hahmotellaan talon asukkaiden keskinäistä yhteistoimintaa ja luonnostellaan suunnitellun yhteistoiminnan perusteella tilaratkaisuja. Varsinainen suunnittelu, as. oy:n perustaminen yms. jää hankkeen jälkeen toteutettavaksi. Hankkeella tavoitellaan noin uutta asukasta Töysään ja n huoneiston rivitalokokonaisuutta, jossa oma- ja naapuriapu olisi kunniassa ja jonka eri ratkaisuissa on otettu mahdollisimman hyvin huomioon seniori-ikäisten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet asumisen suhteen. Lähtökohtana on kuitenkin asukkaiden omat toiveet ( esim. harrastetilat, nopeat atk-yhteydet, puutarhapalstat ). Tavoitteena on myös, että uutta teknologiaa hyödyntäen talon asukkaat selviytyvät itsenäisesti toimintakyvyn alentuessakin (älykoti?). Hankkeen aikana toteutetaan myös kysely- tai haastattelututkimus, jolla selvitetään niitä tekijöitä

3 jotka vaikuttavat valitun kohderyhmän maallemuuttopäätöksiin: mitkä tekijät pidättelevät kaupungeissa tai työntävät maaseudulle ja mitkä tekijät vetävät maaseudulle ja mitkä tekijät maaseudulla ovat muuton esteenä Mitä hankkeen jälkeen? As. Oy Töysän Onnenpesän rakennusuunnittelu ja rakentaminen käynnistyy ja asukkaat muuttavat taloon. Hankkeen aikana saatuja tietoja ja kokemuksia voidaan hyödyntää missä tahansa paluumuuttajia etsivillä paikkakunnilla. Valmis talokokonaisuus voi toimia asukkaiden yhteistoiminnan ja uudentyyppisten tila- ja teknologiaratkaisujen esimerkki- ja tutustumiskohteena. Hankkeen tutkimustulokset ovat halukkaiden hyödynnettävissä. 3. KEINOT 3.1. Hankkeen toteuttajat Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii Eläkeliiton Töysän yhdistys. Alkuvaiheessa em. Eläkeliiton Töysän yhdistyksen ja kunnan valitsema suunnitteluryhmä, jota täydennetään Rakennusliike Skanskan edustajalla. Hankkeeseen palkataan hankevetäjä. Hankkeen edetessä suunnitteluryhmä täydentyy henkilöillä, jotka ovat sitoutuneet varaamaan asunnon ( tai heidän edustajallaan). Rakennusliike Skanska on mukana Suomessa myös joissain muissa ikäihmisten asumiseen liittyvissä hankkeissa ja heillä on tietoa ja kokemusta aiheesta myös Pohjoismaiselta tasolta, joten tätä kokemusta voidaan hyödyntää kehitettäessä asumisratkaisuja. Hankkeen yhteydessä tehtävä tutkimus pyritään toteuttamaan opinnäytetyönä (mielellään pro gradu-tasoinen) ja aiheen ajankohtaisuuden ja yhteiskunnallisen tärkeyden vuoksi sen uskoisi kiinnostavan myös opiskelijoita. Hankkeen kohdentuminen: Hankkeen jälkeen varsinainen rakentaminen toteutetaan Töysässä. Hankkeessa tulee kuitenkin laajemminkin esiin koko alueen edut asuinpaikkana. Hankkeesta hyötyvät: - hankkeeseen mukaan lähtevät eläkevuosiensa asumista suunnittelevat - koko paikkakunta hyötyy, koska saadaan uusia asukkaita, jotka vilkastuttavat elämää

4 - väestöään menettävät kunnat hyötyvät mikäli pystytään kehittämään konsepti, jolla potentiaaliset maallemuuttajat saadaan toteuttamaan haaveensa ja ainakin saadaan tutkittua tietoa valitun kohderyhmän maallemuuton esteistä ja toisaalta maallemuuttoon rohkaisevista tekijöistä - koko yhteiskunta hyötyy, mikäli pystytään luomaan asumisratkaisu, joka kannustaa asukkaita keskinäiseen vuorovaikutukseen ja naapuriapuun ja jossa myös uutta teknologiaa hyödynnetään itsenäisen selviytymisen tukena. Yhteiskunnan varojen säästö on mittava mikäli yhteiskunnan tukipalvelujen tarvetta tai esim. laitosasumisen tarvetta pystytään lykkäämään muutamallakin vuodella eteenpäin. - rakennusliike Skanska hyötyy, koska saa kokemusta ja julkisuutta tällaisten kohteiden suunnittelusta ja toteutuksesta, joille tulevaisuudessa on lisääntyvää kysyntää Hankkeen sisältö Hanke jakaantuu kolmeen päävaiheeseen: 1. Hankkeen markkinointi potentiaalisille asiasta kiinnostuneille ja hankkeeseen sitoutuvan asukasryhmän kokoaminen. 2. Asukasryhmän kanssa ja heidän tarpeidensa ja odotustensa perusteella laaditaan toimintamalli ja sen pohjalta luonnostellaan yhtiöjärjestystä ja laaditaan luonnossuunnitelmat. 3. Kysely- tai haastattelututkimuksen tekeminen Ajallisesti em. vaiheet ovat päällekkäisiä. Hankkeen toteutustaulukko Aikataulu Tehtävät Vastuutaho, kuka tekee Helmimaaliskuu 2002 Hankesuunnitelman laatiminen, hankkeeseen mukaan lähtevän Skanskan roolin selventäminen, tarvittavien päätösten tekeminen Eläkeliiton Töysän Suunnitteluryhmä Maalishuhtikuu Huhtitoukokuu yhdistyksessä, rahoitushakemuksen jättäminen Hanketta valmistelevaa työtä jatketaan, hankkeen yhteistyö- ja kontaktiverkostoa ryhdytään luomaan. Hankkeen jäsenet osallistuvat aihetta sivuaviin koulutustilaisuuksiin. Rahoituspäätöksen varmistuminen, hankkeen ensiesittely julkisuudessa ja hankevetäjän palkkaaminen. Kesä elokuu aloittaa työnsä: Skanskan edustajalla täydennetty suunnitteluryhmä

5 Syys Joulukuu Tammi 2003 Loka 2003 marras joulu hankkeesta tiedottaminen - perehtyminen aiheeseen - kontaktien luominen yhteistyötahoihin - kontaktit yliopistoihin (tarjotaan pro gradu aihetta) - hankkeen esittelyaineistojen laatiminen - esittely- ja tiedotustilaisuuksista sopiminen Hankkeen esittely ja markkinointitilaisuudet Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus Hankkeen markkinointi jatkuu Hankkeesta kiinnostuneiden ryhmän kokoaminen ja hankkeen työstämisen aloittaminen tämän ryhmän kanssa, jota voidaan vielä myös täydentää. Hankkeen kokemuksista ja tuloksista tiedottaminen, loppuraportin laatiminen. Tutkimustulosten raportointi (pro gradu).., Suunnitteluryhmää täydennetään siihen sitoutuvilla. Tutkimuksen teko opinnäytetyönä. Hankkeen toteutusaika Yhteistyötahot Hankkeen puitteissa tullaan tekemään laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa aina ympäristöministeriöstä kolmannen sektorin toimijoihin ja yksityishenkilöihin saakka Tiedottaminen Tiedottamiseen tullaan kiinnittämään koko hankkeen ajan runsaasti huomiota, koska kohderyhmän löytyminen riippuu pitkälti tiedotuksen onnistumisesta. Lisäksi tiedon leviäminen hankkeen tuloksista vaatii laajaa ja monitasoista tiedottamista. Tiedotusta tullaan hoitamaan eri kanavien kautta: lehdistö (paikallinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen, eri yhdistysten jäsenlehdet ), radio ja tv, messuille osallistuminen, kontaktitilaisuudet eri tahojen toimijoiden kanssa, internet ja sähköposti, Etelä-Pohjalaiset iltamat Pääkaupunkiseudulla Kriittiset kohdat Koko hankkeen keskeisin kysymys on se, miten onnistutaan löytämään ryhmä, joka sitoutuu osallistumaan itse rakennushankkeeseen ja muuttamaan maaseudulle. Tutkimusten mukaan muuttopotentiaalia on paljon, mutta miten se saadaan realisoitumaan todellisiksi päätöksiksi.