JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

Transkriptio

1 JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI 2015 Nimi:

2 2 YHTEYSTIETOJA MUISTA ILMOITTAUTUA NETISSÄ JVSJUNNUT.NIMENHUUTO.COM KUN OLET TULOSSA HARJOITUKSIIN MUKAAN TAI JOS OLET POISSA. MYÖS VANHEMPIEN ON HYVÄ ILMOITTAUTUA Junioripäällikkö Tuomo Korkolainen, tuomo.korkolainen(at)jvs.fi, p Ohjaajat - Alkeiskurssi Vastuuohjaaja: Jari Ojala Apuohjaajat: Fanni Ojala, Tiina Korkolainen Ohjaajat - Harraste- ja kisajunnut Nimetään kauden alkaessa

3 3 TÄRKEIMMÄT PELISÄÄNNÖT TURVALLISUUS Noudata ohjeita Käytä rannalla ja veneessä AINA kelluntaliivejä ja kypärää Pukeudu lämpimästi Älä vaaranna muita tai välineitä Ilmoita ongelmista ohjaajalle tai huoltajalle Älä lähde yksin tai ilman lupaa vesille Keppostelu kielletty KAIKKI HUOLEHTIVAT VÄLINEISTÄ Harjoitus loppuu vasta kun kaikki tavarat on viety paikoilleen YHDESSÄ Ilmoita havaituista vaurioista ohjaajalle VANHEMMAT MUKAAN TOIMINTAAN Harjoitusta ei voida pitää ellei paikalla ole riittävää määrää aikuisia Tule harjoituspaikalle ajoissa, jotta ehdit laittamaan varusteet kuntoon ennen harjoituksen alkua Huoltajat voivat sopia 'rantavuorot' keskenään Anna valmentajalle työrauha vesillä Junioriohjaajaksi tuleville kausille

4 4 PUKEUTUMINEN VAATTEET Lämmin ja kastumista kestävä vaatetus Päällimmäisenä tuulta pitävä kerros Pipo tai lippis ja vettä kestävät sormikkaat Vedenkestävät lenkkarit tai purjehduskengät, saappailla ei pääse vedestä takaisin veneeseen Varavaatekerta ja pyyhe, uikkarit TURVAVARUSTEET Oma kelluntaliivi, varmista sopiva koko!!! Kypärä (lainaksi seuran varastosta) MUUTA Märkäpuku tai kuivapuku, jos on kylmä vesi Aurinkolasit, suojavoide Juomapullo aurinkoisella säällä Minä painan noin kg. Pelastusliivini kantavat kg. Pituuteni on cm. Ikä v.

5 5 HARJOITUKSET HARJOITUSTEN RAKENNE (noin ajat) 10 min aloitus, ketä paikalla, päivän harjoitusten aiheet 10min lämmittely - voi olla myös alussa 10min siirtyminen harjoitusalueelle min harjoitukset vesillä jos purjehtijoita on enemmän kuin veneitä, purjehtijaa vaihdetaan harjoitusten aikana vesillä turvavenettä apuna käyttäen 10 min paluu rantaan, veneet maihin 5 min loppulämmittely 10 min kaluston purku varastoon 10 min palaute kotiin, eväshetki, uinti tms. HUOM! Varusteet pitää olla puettuna päälle mieluiten jo ennen harjoituksen alkua Muista ottaa vesipullo myös vesille Ota jotain evästä mukaan rantaan, jos sinulle tulee helposti nälkä (hedelmä, leipä tms. EI herkkuja)

6 6 MISTÄ TUULEE? Merkitse kuviin paksulla nuolella mihin suuntaan ilma virtaa.

7 7 TUULEN SUUNNAT Kirjoita kuvaan pii (täysin vastainen), myötäinen, sivutuulet,sivuvastaiset ja sivumyötäiset.

8 8 ILMANSUUNNAT-KOMPASSI Pääilmansuunnat: - Pohjoinen (N, 0 ) - Itä (E, 90 ) - Etelä (S, 180 ) - Länsi (W, 270 ) Väli-ilmansuunnat: - Koillinen (NE, 45 ) - Kaakko (SE, 135 ) - Lounas (SW, 225 ) - Luode (NW, 315 ) Etsi jostakin kompassi ja vertaa merkintöjä oheiseen kuvaan. Ovatko merkinnät samanlaiset?

9 9 PURJEJOLLAN OSIA, ZOOM8 1) Runko 2) Purje, masto ja puomi 3) Peräsin ja pinna 4) Köli 5) Skuuttiköysi Merkitse ku van viivoille jollan osien numerot. Mieti, mikä on näiden osien tarkoitus.

10 10 PURJEJOLLAN OSIA, OPTARI Vertaa Zoom8:n ja optimistijollan osia. Löydätkö mitään eroja?

11 11 TUNNETKO NÄMÄ PURJEJOLLAN KOHDAT? K) Keula P) Perä V) Vasen laita, paapuuri, paara (perästä keulaan päin katsottaessa) O) Oikea laita, styyrpuuri, styyra, (perästä keulaan päin katsottaessa) Merkitse kuvaan jollan kohtien kirjaimet.

12 12 8-SOLMU Kaikkien köysien irtopäihin on hyvä tehdä 8-solmu! Etsi jostakin köyden pätkä ja tee solmu köyteen kuvan mukaisesti.

13 13 PAALUSOLMU Hyvä solmu kun vene pitää kiinnittää paaluun tai lenkkiin. Harjoittele paalusolmun tekoa vaikkapa kotona vanhempiesi kanssa.

14 14 PURJE JA TUULI Tuuli on purjejollan polttoaine. Purje on moottori. Piirrä veneisiin purjeet. Katso mallia sivulta 6.

15 15 OHJAAMINEN Purjejollan 'ratti' on pinna. Pinnan avulla käännetään vedessä olevaa peräsintä. Pinnaohjaus toimii seuraavasti: kun haluat kääntää keulaa kulkusuunnasta oikealle, käännä pinnaa vasemmalle kun haluat kääntää keulaa kulkusuunnasta vasemmalle, käännä pinnaa oikealle vene menee suoraan kun pinna on keskellä.

16 16 Piirrä edellisiin kuviin peräsimen asennot. VINKKEJÄ: Kun purjehdit, älä päästä otetta irti peräsinpinnasta Jos vene ajelehtii taaksepäin, ohjauskin toimii 'väärinpäin' Vene ei käänny paikoillaan ollessa Varmista, että kääntymiselle on tilaa

17 17 LIIKKEELLELÄHTÖ Alkutilanne: Skuutti löysällä, purje lepattaa tuulen mukana, keula osoittaa vastatuuleen tai hiukan sivutuuleen. Vene on paikoillaan tai ajautuu hiljalleen taaksepäin. Pinna on keskellä. 1a) Jos vene ajelehtii taaksepäin, TYÖNNÄ peräsinpinnaa poispäin itsestäsi ja pidä se siinä asennossa jonkin aikaa. 1b) Veneen ajelehtiessa lisää taaksepäin keula kääntyy vasemmalle ja pois piistä. 1c) Pidä skuutti löysällä ja anna purjeen lepattaa vielä hetkisen. 2) Kun tuuli tuli alkaa tulla selvästi sivusta, käännä pinna keskelle ja kiristä skuuttia vähitellen. 3) Vene lähtee liikkeelle sivutuuleen, ohjaa haluamaasi suuntaan ja säädä skuutilla purjeen asento Täydennä kuviin liikkeelelähdön vaiheet 1..3 (peräsimen ja purjeen asennot).

18 18 PYSÄHTYMINEN Purjejollan vauhti hiljenee ja pysähtyy kun: 1a) TYÖNNÄT peräsinpinnasta 1b) keula kääntyy tuuleen päin ja löysäät samalla skuutin 2) Lopetat kääntämisen juuri ennen kuin olet 'piissä'. 3) Tuuli tulee nyt lähes suoraan keulan suunnasta ja purje lepattaa veneen keskellä tai hiukan toisella sivulla. Vauhti hiljenee, pysähtyy ja lopulta jolla alkaa ajelehtia hiljalleen taaksepäin Piirrä kuvaan pysähtymisen vaiheet. VINKKI Jos haluat pysähtyä vain hetkeksi, keulaa ei kannata kääntää aivan 'piihin' asti. Purje lepattaa veneen sivulla ja liikkeellelähtö tapahtuu vain skuuttia kiristämällä.

19 19 NOSTAA JA LASKEA Kirjoita kuvaan vastatuuleen päin kääntyvän veneen kohdalle NOUSEE ja myötätuuleen päin kääntyvän kohdalle LASKEE. Huomaa peräsimen liike.

20 20 VASTAKÄÄNNÖS Vastakäännöksen (venda) vaiheet: 1) TYÖNNÄ peräsinpinnaasta poispäin ja odota kunnes vene on juuri ja juuri ohittamassa tuulensilmän (pii) 2) JALKA: siirrä peräsinpinnan puoleinen jalka veneen toisen reunan lähelle ja kumarru sitten sivuttain puomin ali. 3) KÄDET: vaihda pinna- ja skuuttikäsiä selän takana. Ota ensin skuuttikädellä skuutteineen kiinni pinnasta selän takana. Päästä toinen käsi vapaaksi pinnasta ja ota sillä vatsan puolelta skuutti hallintaan 4) TARKASTA kulkusuunta ja siirrä pinna keskiasentoon. Siirry veneen reunalle istumaan ja skuuttaa purje sivuvastaisen tuulen asentoon. VINKKEJÄ: Varmista, että käännökselle on tilaa Pidä katse keulan suuntaan Älä käännä pinnasta liikaa Älä missään tapauksessa päästä pinnasta kokonaan irti käännöksen aikana

21 21 Piirrä vastakäännöksen vaiheet.

22 22 LUOVIMINEN Edetään vastatuulessa olevaa kohdetta kohti purjehtimalla sivuvastaiseen ja peräkkäisiä vastakäännöksiä tekemällä. Piirrä kuvaan katkoviivalla veneen reitti mökkirantaan

23 23 MYÖTÄKÄÄNNÖS Myötäkäännöksen (jiippi) vaiheet 1) VEDÄ peräsinpinnasta itseesi päin niin jolla alkaa kääntyä myötätuuleen. Kiristä skuuttia, jotta purje tulee hiukan lähemmäksi. VARO, ettei se tule vielä vahingossa tuulen voimasta yli ja PUOMI lyö sinua. Pidä pääsi alhaalla varmuuden vuoksi. 2) JALKA: siirrä pinnan puoleinen jalka veneen toisen reunan lähelle ja siirry veneen keskelle. Pidä pää alhaalla ja VARO PUOMIA. 3) KÖYSI: juuri kun veneen keula ohittaa myötätuulisuunnan, ota skuuttikädellä myös skuuttiköysinipusta kiinni niin läheltä puomia kuin yletät, kumarru ja vedä köysinipusta purje pääsi yli. VARO PUOMIA, SE VOI ISKEÄ KOVALLA VOIMALLA, jos et kumarru tarpeeksi. 4) KÄDET: kun purje on toisella puolella, päästä skuuttikäsi köysinipusta irti. Ota sitten skuuttikädellä kiinni pinnasta selän takana. Päästä toinen käsi vapaaksi pinnasta ja ota sillä vatsan puolelta skuutti hallintaan 5) TARKASTA kulkusuunta ja siirrä pinna keskiasentoon. Hae paikka veneestä niin että se kulkee suorassa. Löysää skuuttia niin, että purje pääsee myötätuuli- tai sivumyötäisen tuulen asentoon. Muista tarkkailla seuraavia asioita VARO PUOMIA Varmista, että käännökselle on tilaa Pidä katse keulan suuntaan Älä käännä pinnasta liikaa äläkä päästä pinnasta kokonaan irti

24 24 Piirrä myötäkäännöksen vaiheet.

25 25 LÄHTÖTARKASTUS VARUSTEET Riittävästi vaatetta päällä Kelluntaliivi päällä, myös kavereilla Kypärä päässä Juomapullo VENE Veneen kelluntatankit täynnä ja ehjät Tarkastusluukut kiinni Pohjassa oleva tyhjennysventtiili kiinni Peräsin, pinna, saranatapit ja lukitussalpa ehjät ja lukitus toimii Narulla kiinnitetty äyskäri (voi olla ohjaajaveneessä) Köysien päissä 8-solmut Köydet selvitetty Köli paikoilleen vasta kun vene on riittävän syvässä vedessä MUUTA WC-asiat hoidettu Vesille saa siirtyä vasta kun ohjaaja antaa luvan

26 26 KAATUMINEN Kaatuminen kuuluu jollapurjehdukseen. Kaikki kaatuvat, mestaritkin. Kaatumista ja veneen pystyyn nostoa harjoitellaan jo alkeiskurssinkin aikana ohjatusti ja valvotuissa olosuhteissa. Jollapurjehtijalla pitää olla kohtalainen uimataito, ja aina veneessä ja rannalla ollessaan kelluntaliivit puettuna. Koska vaatteet kastuvat joskus vesillä, vaihtovaatteet on hyvä ottaa mukaan jollarantaan.

27 27 VÄISTÄMISSÄÄNNÖT KOLME PERUSSÄÄNTÖÄ PURJEVENEILLE: 1) VASEMMALLA HALSSILLA (PAARA) OLEVA VÄISTÄÄ OIKEALLA OLEVAA (STYYRA) 2) SAMALLA HALSSILLA TUULEN PUOLEINEN VÄISTÄÄ, TUULEN PUOLI=SE PUOLI JOLLA ISOPURJEEN PUOMI EI OLE 3) VÄISTETTÄVÄ AINA JOS ON YHTEENTÖRMÄYKSEN UHKA

28 28 PURJEHDUSSANASTOA Baileri = veneen pohjassa oleva tyhjennysventtiili Halssi = tuulen tulopuoli Jiippi = myötätuulikäännös Keula = veneen etuosa Luovia = edetä vastatuuleen sivutuuliosuuksia vaihdellen Laskea = kääntyä poispäin tuulesta Lenssi = myötätuuli Nostaa = kääntyä tuuleen päin Paapuuri = menosuuntaan katsoen veneen vasen puoli Perä = veneen takaosa Pii = veneen keula on suoraan vastatuuleen ja purjeet lepattavat Pläkä = tyyni Riki = masto, puomi ja köydet Styyrpuuri = menosuuntaan katsoen veneen oikea puoli Suojan puoli = tuulen puolen vastakohta Slööri = sivumyötäinen Tuulen puoli = tuulen tulopuoli Vastakäännös = käännös vastatuulen kautta Venda = vastakäännös