Kunnallinen eläkeopas 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallinen eläkeopas 2012"

Transkriptio

1 Kunnallinen eläkeopas 2012

2 Keva Postiosoite PL 425, Helsinki Käyntiosoite Unioninkatu 43 Puhelin Vaihde Sähköposti Kotisivu Virka-aika Eläkeneuvonta Rekisterineuvonta Yhteyshenkilöt jäsenyhteisöihin Lomake- ja esitetilaukset Faksi Puh

3 3 Lukijalle KuEL eli kunnallinen eläkelaki koskee valtaosaa kuntien ja muiden Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevista viranhaltijoista ja työntekijöistä. Tämä opas on tarkoi tettu heidän eläkeasioitaan kunnissa hoitavien eläkeasiamiesten ja muiden viranhaltijoiden, työpaikkojen luottamusmiesten, Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan ja muiden eläke neuvontaa antavien käyttöön. Oppaassa selostetaan KuEL:n mukaisen eläketurvan sisältö pääpiirteissään sellaisena kuin se on voimassa Sananmukaisten määräysten löytämiseksi on viitattu Kunnalliseen eläkelakiin (KuEL mom) ja Kunnallisen eläkelain voimaanpanolakiin (KuEL Vpl mom.) Viranhaltijoilla ja työntekijöillä on samanlainen eläketurva palvelussuhteen laadusta riippumatta. Näistä käytetään oppaassa yhteistä nimitystä työntekijä. Kevan jäsenyhteisöistä käytetään yleisnimitystä kunta. Keva huolehtii myös eräiden muiden lakien perusteella myönnettävien eläkkeiden myöntämisestä ja maksamisesta. Asiakaskäyttöä, henkilöstökoulutusta ja muita vastaavia tarpeita varten Keva julkaisee suppeampia esitteitä ja tiedotteita, joita voi tilata Kevasta. Alla on luettelo saatavissa olevista eläke-esitteistä. Eläkeoppaan ja esitteiden sisältöä koskevat huomautukset ja toivomukset pyydetään osoittamaan Kevan tiedottajille. Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Osa aikaeläke Perhe eläke Vuorotteluvapaa ja kunnallinen eläke Arvioi kunnallisen eläkkeesi määrä Vuoden 2004 loppuun karttuneilla julkisen puolen peruseläkkeillä on enimmäismäärä Ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrän muuntaminen Ammatillisella kuntoutuksella lisävuosia työelämään Ammatillinen kuntoutus Työkokeilu tukee työssä jatkamista Ammatillinen kuntoutus Opiskellen uuteen ammattiin Työnantaja hyötyy ammatillisesta kuntoutuksesta Onnistuneesti työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen Osatyökyvyttömyyseläke Taloudellinen tuki Kuntatyönantajan eläkemaksut 2012 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? Keva palveluksessanne Valtion eläketurva Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Esitteet löytyvät myös Kevan Internet sivulta, josta niitä voi myös tulostaa ja tilata. Myös kunnallinen eläkeopas löytyy Internetistä ( Internetissä on lisäksi useita julkaisuja työssä jatkamisesta sekä Kevan julkaisemia yleiskirjeitä, tiedotteita ym. ajankohtaista tietoa.

4 4 Sisällys 6 Kokonaiseläketurva 6 Työeläkelait 6 Ns. viimeisen laitoksen periaate 6 Työeläkeneuvonta 7 Kunnallinen eläkejärjestelmä 7 Kunnallinen eläkelaki 8 Keva 8 Ketä KuEL koskee 8 Ala- ja yläikäraja 9 Ketä KuEL ei koske 9 Työntekijät, joiden eläkelaki on muu kuin KuEL 9 Valtion eläkejärjestelmä 10 Valintaoikeus on koskenut 10 Itsenäiset yrittäjät 10 Eläkkeet ja muut etuudet 11 Kunnalliset eläkkeet lyhyesti 12 Vanhuuseläke 12 Eläkkeelle kunnan palveluksesta 12 Yhdenjaksoinen palvelussuhde 12 Yhdenjaksoinen palvelussuhde saakka 13 Yhdenjaksoinen palvelussuhde alkaen 13 Kuntapalvelu on päättynyt jo aiemmin 14 Ns. julkisen sektorin laukaisuperiaate 14 Kunnan toimintojen valtiollistaminen tai valtion toimintojen kunnallistaminen 14 Vanhuuseläkkeen alkaminen 15 Työnteko eläkkeellä ollessa 15 Vanhuuseläkkeen määrä 15 Eläkkeessä huomioon otettava palvelus saakka 15 Kunnallinen palvelus Ikäraja 23 vuotta Riittävä ansio tai työaika Palvelussuhteen kesto 16 Kunnallinen LEL-palvelu 17 Perhehoitajat 17 Omaishoitajat 17 Kunnalliset luottamushenkilöt 17 Palvelussuhteen keskeytykset ajalla Palvelusajan pidennys eläkeiän perusteella 19 Eläkkeelläoloaika 19 Eläkkeen karttuminen saakka 19 Ennen alkaneet palvelussuhteet ja sen jälkeen alkaneet palvelussuhteet 20 Eläkepalkka saakka 20 Mitä eläkepalkkaan sisältyy 20 Mitä eläkepalkkaan ei sisälly 21 Pohjavapaakirja 21 Vapaakirjauttaminen ja Tekninen katkaisu 23 Työeläkelisä 24 TEL indeksit vuosina Eläkkeen karttuminen lähtien 25 Eläke jokaisen vuoden ansioista 26 Eläkkeelläoloaika 26 Palkkakerroin 26 Eläkettä palkattomilta jaksoilta 28 Eläkettä lapsenhoito- ja opiskeluajalta 28 Eläkkeen enimmäismäärä 29 Muut eläkkeet ja korvaukset 29 Muut työntekijälle mennessä karttuneet työeläkkeet 30 Muut eläkkeet ja korvaukset lukien 30 Enimmäismäärän laskeminen uudelleen 30 Elinaikakerroin 31 Esimerkkejä eläkkeen määräytymisestä 33 Varhennettu vanhuuseläke 34 Varhennetun vanhuuseläkkeen määrä 34 Osa-aikaeläke 34 Osa-aikaeläkkeen saamisen ehdot 35 Osa-aikaeläkkeen määrä 36 Osa-aikaeläkeläisen ansiot 36 Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle 37 Ammatillinen kuntoutus 37 Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset 37 Kuntoutushakemus 37 Kuntoutussuunnitelma 38 Kuntoutusmuodot 38 Kuntoutusetuudet 38 Kuntoutusraha 38 Osakuntoutusraha 38 Kuntoutuskorotus 38 Kuntoutusavustus 39 Kuntoutuskustannukset

5 5 39 Ammatillista kuntoutusta koskevat päätökset 39 Muutoksenhaku 39 Työkyvyttömyyseläkkeet 39 Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 39 Ammattikohtainen työkyvyttömyys ja ns. yleinen työkyvyttömyys 40 Työkyvyttömyyden pitkäaikaisuus 40 Työkyvyttömyyseläke 40 Kuntoutustuki 40 Osatyökyvyttömyyseläke 41 Työskentely eläkkeellä ollessa 41 Työkyvyttömyysasian käsittely eläkelaitoksissa 41 Työkyvyttömyyseläkkeen määrä 42 Eläkkeelläoloaika 42 Työkyvyttömyyseläkkeen enimmäismäärä 43 Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä 43 Elinaikakerroin 43 Kertakorotus 43 Myönnetyn eläkkeen indeksitarkistus 44 Perhe-eläke 44 Edunsaajat 44 Leski 44 Lapsi 44 Perhe-eläkkeen määrä 45 Leskeneläkkeen vähentäminen 45 Laskettu leskeneläke 1/2 x (omat tulot vähennyksen peruste) 46 Leskeneläkkeen vähennyksen peruste 46 Vähennyksen peruste, kun leskeneläkkeen vähennys tehdään ensimmäistä kertaa tai sen jälkeen 47 Vähennyksen peruste, kun edunjättäjä on kuollut ennen vuotta Perhe-eläkkeen alkaminen ja lakkaaminen 47 Taloudellinen tuki 48 Ketä taloudellinen tuki koskee 48 Edunsaajat 48 Korvauksen määrä 50 Taloudellisen tuen hakeminen 50 KuEL-eläkkeen hakeminen 50 Sähköinen hakeminen 51 Lomakkeella hakeminen 51 Eläkehakemuksen liitteet 51 Milloin hakemus on syytä tehdä 52 Muiden eläkkeiden hakeminen 53 Eläkkeen maksaminen ja verotus 53 Kunnan eläkkeet 53 Valtion eläkkeet 53 Kirkon eläkkeet 53 Kelan toimisuhde-eläkkeet 53 Eläkkeen maksuyhteystiedot 53 Eläkkeen ensimmäisen erän maksaminen 53 Viivästyskorotuksen maksaminen 54 Eläkkeen maksaminen ulkomaille 54 Eläkkeen verotus 54 Henkilökohtainen ennakonpidätystieto eläkkeelle 54 Palkkaveroprosentin käyttäminen eläkkeen alkaessa 55 Eläkkeeltä puuttuu henkilökohtainen ennakonpidätystieto 55 Eläkkeen maksaminen kertasuorituksena 55 Ulkomailla pysyvästi asuvan eläkkeensaajan eläkkeen verotus 55 Eläkkeensaajalle vuosittain selvitys maksetusta eläkkeestä 56 Eläkepäätöksen muuttaminen 56 Valittaminen 56 Kevan päätöksestä valittaminen 56 Valitusaika 57 Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä valittaminen 57 Eläkepäätöksen oikaiseminen 57 Muut päätökset ja palvelut 58 Ennakkopäätös 58 Rekisteriotteet 58 KuEL-eläkemaksut 59 Palkkaperusteinen maksu 59 Eläkemenoperusteinen maksu 59 Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 60 Aakkosellinen hakemisto 61 Osoitteita 61 Eläkelaitokset 61 Muita osoitteita

6 6 Kokonaiseläketurva Kaikilla palkansaajilla ja yrittäjillä on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläke turva. Sitä täydentää kansaneläke. Työssä olleen henkilön kokonaiseläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä tai työ- ja kansaneläkkeestä. Työeläkelakien piiriin kuuluvat lähes kaikki ansiotyötä tekevät henkilöt. Julkisella ja yksityisellä sektorilla on omat työeläkelakinsa. Työeläkejärjestelmän rinnalla toimii kansaneläkejärjestelmä, joka takaa vähimmäistoimeentulon sellaiselle henkilölle, joka ei ole lainkaan tehnyt ansiotyötä tai jonka työeläke on jäänyt vähäiseksi. Eläkemuodot ovat eri järjestelmissä samankaltaiset. Sekä työeläkkeisiin että kansaneläkkeeseen sisältyy turva vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta. Mikäli työntekijä on Suomen lisäksi työskennellyt tai asunut jossakin ETA sopimukseen liittyneessä maassa tai Euroopan Unionin jäsenmaassa tai sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella tai EU:lla on sosiaaliturvasopimus, saattaa työntekijän kokonaiseläketurvaan sisältyä eläkettä myös näiltä ajoilta. ETA-sopimukseen tai Euroopan Unioniin ovat liittyneet seuraavat maat: Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Tanska, Islanti, Itävalta, Liechtenstein, Norja, Romania, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros. Sosiaaliturvasopimus Suomella tai EU:lla on Australian, Yhdysvaltojen, Israelin, Kanadan, Chilen ja Sveitsin kanssa. Työeläkelait Sivulla 7 on lueteltu tärkeimmät työeläkelait ja luonnehdittu niiden piiriin kuuluvia työntekijöitä sen mukaan, millaisen työnantajan palveluksessa henkilö on. Ns. viimeisen laitoksen periaate Kunnan, valtion, yksityisen sektorin, ev.lut. kirkon ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläkejärjestelmissä noudatetaan ns. viimeisen laitoksen periaatetta. Se tarkoittaa sitä, että se eläkelaitos, jonka piiriin työntekijä on viimeksi kuulunut, antaa päätösyhdistelmän kaikista em. järjestelmien mukaisista eläkkeistä ja myös maksaa ne. Keva toimii kuitenkin viimeisenä laitoksena myös silloin, kun työntekijä jää eläkkeelle valtion, ev.lut.kirkon tai Kansaneläkelaitoksen palveluksesta. Työeläkeneuvonta Työeläkelaitoksista saa tietoa niiden hoitamista eläkkeistä. Työeläkettä koskevissa asioissa saa lisäksi neuvoja Eläketurvakeskuksesta, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista ja vakuutusyhtiöistä. Niistä saa myös esitteitä ja hakemuslomakkeita sekä apua eläkehakemuksen täyttämisessä. Työeläketietoa löytyy myös -Internetpalvelusta. Eläkelaitosten osoitteet ja Internet-osoitteet löytyvät tämän oppaan lopusta.

7 7 Eläkelaki KuEL Kunnallinen eläkelaki VaEL Valtion eläkelaki KiEL Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki TyEL Työntekijän eläkelaki YEL Yrittäjän eläkelaki MYEL Maatalousyrittäjän eläkelaki MEL Merimieseläkelaki Lain piiriin kuuluvat Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevat (poikkeuksin) Valtion palveluksessa olevat Ev.lut. kirkon ja sen seurakuntien palveluksessa olevat Yksityisten työnantajien palveluksessa olevat Yrittäjät Maatalouden harjoittajat, poronhoitajat ja kalastajat Eläkelaissa tarkoitettua työtä ulkomaan liikenteessä tekevät henkilöt Kunnallinen eläkejärjestelmä Kunnallinen eläkelaki Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (KVTEL) tuli voimaan Yksityiskohtaiset säännökset eläke-eduista sisältyivät Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesääntöön (KES). Ennen lain ja eläkesäännön voimaantuloa kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläkeedut määräytyivät kuntien omien eläkesääntöjen mukaan. Sekä KVTEL että KES on kumottu ja niiden sisältämät määräykset on siirretty Kunnalliseen eläkelakiin (KuEL) ja Kunnallisen eläkelain voimaanpanolakiin (KuEL VpL), jotka tulivat voimaan Lain sisältämät määräykset ja eläke-edut ovat samat sekä viranhaltijoille että työntekijöille. KuEL ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1940 syntyneitä, vaan heihin sovelletaan edelleen KVTEL:a ja KES:ä.

8 8 Keva Keva on KuEL:ssa tarkoitettu kunnallinen eläkelaitos, joka myöntää ja maksaa KuEL:n mukaiset eläkkeet. Kunnalliset työnantajat ovat Kevan jäsenyhteisöjä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat jäsenyhteisöjä suoraan lain perusteella. Lisäksi jäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä sellaisia yhdistyksiä, joiden jäseninä on vain kuntia tai muita Kevan jäsenyhteisöjä ja sellaisia osakeyhtiöitä, joiden kaikki osakkeet ovat Kevan jäsenyhteisöjen omistuksessa. Myös sellaiset osakeyhtiöt ja säätiöt, joissa Kevan jäsenyhteisöillä on kirjanpitolain 1. luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta, voivat tietyin edellytyksin liittyä Kevan jäsenyhteisöiksi. Kunnallisen eläkelain mukaiset eläkkeet kustannetaan jäsenyhteisöiltä ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla ja Kevan muilla tuloilla. Tällaisia muita tuloja ovat mm. Kevan eläkevastuurahaston sijoitustoiminnasta saatavat tuotot. Keva myöntää ja maksaa myös evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (KiEL) ja valtion eläkelain (VaEL) mukaiset eläkkeet sekä Kelan toimisuhde-eläkkeet. Ketä KuEL koskee (KuEL 3 ) KuEL:n piiriin kuuluu Kevan jäsenyhteisöön virka- tai työsuhteessa oleva henkilö, joka ei kuulu jonkun muun työeläkelain piiriin (ks. s. 9). Lisäksi KuEL:n piiriin kuuluu perhehoitaja ( lähtien), joka antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoitajan on tehtävä kunnan kanssa perhehoitajalain 1 :n mukainen toimeksiantosopimus. KuEL koskee myös henkilöä ( lähtien), joka saa omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukaista hoitopalkkiota ja joka on tehnyt kunnan kanssa em. lain 8 :n mukaisen hoitosopimuksen ( saakka sosiaalihuoltolain 27 :n mukaan). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hoidon järjestämistä kotioloissa omaisen avulla. Myös muu kuin yllä mainittu henkilö, joka on tehnyt kunnan kanssa konsultti tai toimeksiantosopimuksen, kuuluu KuEL:n piiriin, mikäli hän ei toimi yrittäjänä. Kunnalliset luottamushenkilöt ovat kuuluneet KuEL:n mukaisen eläketurvan piiriin lukien. Eläkettä karttuu ansionmenetyskorvauksista ja erillisistä määräajalta maksetuista palkkioista. Eläkettä ei kartu kokouspalkkioista. Ala- ja yläikäraja (KuEL 5 ) lähtien työntekijä kuuluu KuEL:n piiriin 18 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta. KuEL koskee työntekijää sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 68 vuotta.

9 9 Ketä KuEL ei koske Osa kunnallisessa palvelussuhteessa olevista työntekijöistä jää KuEL:n ulkopuolelle: Työntekijät, joiden eläkelaki on muu kuin KuEL Valtion eläkejärjestelmä Kuntien palveluksessa olevat peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajat, rehtorit sekä eräät muut valtion eläkelain (VaEL) piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät vuodesta 1999 lähtien asteittain KuEL:n piiriin. Työntekijä, joka on kuulunut valtion eläkelain piiriin, pysyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin kyseinen palvelussuhde jatkuu. Kun voimassa ollut palvelussuhde päättyy ja jos alkaa uusi kunnallinen palvelussuhde, työntekijä kuuluu edelleen valtion eläkejärjestelmään, jos hän on syntynyt ennen vuotta 1970 ja jos hän toimii pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain mukaisissa opetus- tai oppilaskodinhoitajan tehtävissä. Jos sen sijaan tehtävistä vähintään puolet on muita kuin em. tehtäviä, esim. ammatilliseen opetukseen kuuuluvia, ja sen jälkeen alkanut palvelussuhde kuuluu KuEL:n piiriin. Vuonna 1970 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä, joka on tullut tai sen jälkeen uuteen kunnalliseen palvelussuhteeseen perusopetuslain tai lukiolain mukaiseen opetus- tai oppilaskodinhoitajan tehtävään, tulee KuEL:n piiriin. Työntekijä, joka on tullut tai sen jälkeen muuhun kuin opetus tai oppilaskodinhoitajan tehtävään, tulee KuEL:n piiriin iästä riippumatta. Esiopetusta koskevat lakimuutokset tulivat voimaan , esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa. Henkilö, joka on tullut kunnan palvelukseen ennen ja jonka palvelussuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti, pysyy KuEL:n piirissä, vaikka hänen työtehtävänsä muuttuisivat pääosin esiopetustehtäviksi. Vastaavasti, jos henkilö on kuulunut VaEL:n piiriin, hän pysyy VaEL:n piirissä niin kauan kuin hänen palvelussuhteensa jatkuu yhden jaksoisesti. Kun esiopettajan tehtävään otetaan uusi työntekijä, hän tulee VaEL:n piiriin, jos hän on syntynyt ennen vuotta 1970 ja jos hänen tehtävänsä ovat pääasiassa perusopetuslain tai lukiolain mukaisia opetustehtäviä. Jos sen sijaan vähintään puolet tehtävistä on muuta kuin edellä mainittujen lakien mukaisia tehtäviä, työntekijä tulee KuEL:n piiriin. Silloin kun esiopetustehtäviin tuleva uusi työntekijä on syntynyt vuonna 1970 tai sen jälkeen, hän kuuluu aina KuEL:n piiriin. Määrättyjen kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion ja yksityisten laitosten sekä eräiden valtion haltuun siirrettyjen kunnallisten laitosten henkilökunnan eläke-edut on järjestetty erityislaeilla. Niiden mukaan siirtymävaiheessa palveluksessa olevat ovat saaneet valita eläketurvansa joko VaEL:n tai KuEL:n mukaan. Eläkkeen myöntää Keva.

10 10 Valintaoikeus on koskenut kansanterveyslain voimaan tullessa palveluksessa olleita (silloisia) kunnan terveyssisaria ja kätilöitä (kansanterveyslain voimaanpanolaki 67/1972) kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion huoltolaitosten (laki 1060/1975) henkilökuntaa eräiden kunnalliseen omistukseen siirtyneiden yksityisten laitosten henkilökuntaa (laki 988/1975) kuntainliiton omistukseen luovutetun Etelä Hämeen keskusammattikoulun henkilökuntaa (laki 18/1972) kansanterveyslaitoksen aluelaitosten henkilökuntaa (laki 1142/1983) Helsingin kaupungille luovutetun Kätilöopiston sairaalan henkilökuntaa (laki 1057/1985) valtion haltuun siirrettyjen maistraattien, järjestysoikeuksien ja kaupunkien ulosottolaitosten henkilökuntaa (laki 344/1976) valtion palvelukseen siirrettyjen lakkautettujen kaupunginvankiloiden henkilökuntaa (laki 346/1976) valtion haltuun siirrettyjen raastuvanoikeuksien ja kaupungin syyttäjälaitosten henkilökuntaa (laki 353/1976) Itsenäiset yrittäjät Itsenäisenä yrittäjänä kunnan töissä olevien henkilöiden on hankittava itselleen YEL:n mukainen eläkevakuutus ja palveluksessaan oleville työntekijöille TyEL-vakuutus. Pääsääntö on se, että jos henkilö tekee ansiotyötä, mutta ei ole työ- tai virkasuhteessa, hänen on otettava itselleen yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus. Eläketurvan järjestämiseen liittyvät asiat tulisi selvittää aina jo siinä vaiheessa, kun sopimusta työn tekemisestä tehdään. Suositeltavaa on tehdä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi, onko kyseessä työsuhde sekä se, kenelle eläketurvan järjestäminen kuuluu. Asianomaisen tulee selvittää Eläketurvakeskuksesta, onko hän velvollinen järjestämään itselleen työeläketurvan (esim. erilaiset tukihenkilöt, konsultit). Eläkkeet ja muut etuudet KuEL:n piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus saada iän perusteella myönnettävä vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke. Ikääntynyt työntekijä voi siirtyessään kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön saada osa-aikaeläkkeen. Eläkelaitos voi kustantaa kuntoutusta henkilölle, joka on tullut työkyvyttömäksi ammattiinsa tai vielä työssä olevalle, jota työkyvyn menetys on uhkaamassa.

11 11 Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi sairauden, vian tai vamman vuoksi, hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Perheenhuoltajan kuollessa voidaan hänen omaisilleen maksaa perhe-eläkettä. Samoin heille voidaan maksaa taloudelliseksi tueksi kutsuttu ryhmähenkivakuutusta vastaava kertakorvaus. Kunnalliset eläkkeet lyhyesti Alla olevassa taulukossa esitetään kuntien työntekijöillä olevat eläkkeeelle siirtymisen vaihtoehdot ja kunkin eläkkeen saamisen perusehdot lukien. Eläkelaji Ennen alkaneet palv.suhteet jälkeen alkaneet palv.suhteet Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläke vuoden ikä tai alempi ammatillinen eläkeikä Oma valinta ja ikä vähint. 62 v/tai 3 v alle henk.koht.eläkeiän *) Oma valinta, osa-aikatyöhön siirtyminen ja vähint. 60 vuoden ikä **) vuoden ikä Oma valinta ja ikä väh. 62 Oma valinta, osa-aika-työhön siirtyminen ja vähint. 60 vuoden ikä **) Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyys Työkyvyttömyys Osatyökyvyttömyyseläke Osittainen työkyvyttömyys Osittainen työkyvyttömyys Perhe-eläke Työntekijän kuolema Työntekijän kuolema *) Ennen vuotta 1960 syntyneet voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle tietyin edellytyksin alle 62 v, ks. s. 33. **) Ennen vuotta 1953 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle jo ennen 60 vuoden ikää.

12 12 Vanhuuseläke Vanhuuseläkkeelle voi jäädä milloin haluaa vuoden iässä. Jos työntekijä on valinnut van han ammatillisen eläkeikäjärjestelmän, jossa vanhuuseläkeikä on alle 63 vuotta, hän voi jäädä vanhuuseläkkeelle tässä alemmassa iässä. (KuEL 11 1 mom, KuEL:n voim.tulosäännös 27 mom.) Eläkkeelle kunnan palveluksesta Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on aloittanut kuntapalvelunsa ennen vuotta 1993, on ollut henkilökohtainen, vuoden välille laskettu vanhuuseläkeikä. Henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään liittyy oikeus ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen, joka on 1 6 % eläkepalkasta. Ennen vuotta 1995 palvellulta ajalta on karttunut peruseläkettä 2,0 % palvelusvuotta kohti ja lisäeläkettä 0,2 % palvelusvuotta kohti. Lisä eläkeosuus säilyy vain siinä tapauksessa, että työntekijä jatkaa kuntatyössä henkilökohtaiseen eläkeikään asti tai sen yli ja että kuntapalvelu on ollut yhdenjaksoista. (KuEL:n voim.tulo säännös 19 mom.) Jos jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, eläke muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää siten, että peruseläkkeen karttumisprosentti ajalta ennen vuotta 1995 on 2,0:n sijaan 1,8 eikä lisäeläkeoikeutta ole lainkaan. Eläke on siis pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos työnteko olisi jatkunut henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. (Nämä säännökset eivät koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä.) (KuEL:n voim.tulosäännös 17 mom.) Yhdenjaksoinen palvelussuhde (KuEL:n voim.tulosäännös 26 mom.) Jotta ennen vuotta 1995 karttunut lisäeläkeosuus säilyy, edellytetään, että kunnallinen palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti henkilökohtaiseen vanhuuseläkeikään saakka. Yhdenjaksoisuuden täyttyminen tutkitaan erikseen saakka ja lähtien. Yhdenjaksoinen palvelussuhde saakka Jos kunnallinen palvelu on alkanut ennen vuotta 1993, sen on pitänyt jatkua yhdenjaksoisesti ajalla Jos palvelussuhde on ollut välillä poikki, katko on saanut olla enintään yhden kuukauden mittainen. Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde ennen ja jälkeen katkon on ollut vähintään kuuden kuukauden mittainen. Esimerkiksi jos kunnallinen palvelussuhde on päättynyt , seuraavan palvelussuhteen on pitänyt alkaa viimeistään (katkon pituus on siis ). Palvelussuhteen katkolla tarkoitetaan esim. tilannetta, jossa työnantaja vaihtuu. Palvelussuhteen keskeytys kuten esim. virkavapaus, äitiysloma tms. ei katkaise palvelussuhdetta, jos työntekijä on palannut keskeytyksen jälkeen työhön (ks. s. 17).

13 13 Yhdenjaksoinen palvelussuhde alkaen lähtien kuntapalvelu katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos kuntatyöstä saatu ansio yltää jokaisena kalenterivuonna ennen eläketapahtumavuotta vähimmäismäärään, joka vuonna 2012 on euroa. Mikäli vähimmäisansioraja ei kaikkina vuosina täyty, eläke edut kuitenkin säilyvät, jos henkilöllä on kunnallinen työ- tai virkasuhde voimassa koko ajan aina eläkeiän täyttämiseen saakka. Esimerkki Työntekijän henkilökohtainen eläkeikä täyttyy vuonna 2013 ja hän haluaa pitää vuorotteluvapaata ennen sitä. Jos hän pitää vuorotteluvapaata vuonna 2012 niin pitkään, että ko. vuoden vähimmäisansioraja ei täyty, hän säilyttää eläke-etunsa, kunhan hän on kunnallisessa virka- tai työsuhteessa henkilökohtaisen eläkeikänsä täyttymiseen saakka. Eläkeiän täyttämisvuonna (2013) ei ole vähimmäis ansiorajaa. Kuntapalvelu on päättynyt jo aiemmin Jos henkilön kuntapalvelu on päättynyt jo ennen eläkkeelle jäämistä, kuntapalvelun perusteella karttuneen vanhuuseläkkeen saa täytettyään 63 vuotta. Jos eläkettä on karttunut ennen vuotta 1995, se osa eläkkeestä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää (ks. s. 12: Eläkkeelle kunnan palveluksesta). Muuntamattomana kunnallisen eläkkeen saa täytettyään 65 vuotta. (Tämä säännös ei koske vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneitä). Esimerkki Kun jokin kunnan toiminto yksityistetään ja työntekijä siirtyy kunnallisesta eläkejärjestelmästä yksityiseen eläkejärjestelmään, työntekijä menettää kokonaan ennen vuotta 1995 karttuneen lisäeläkeosuuden. Jos hän jää yksityisen palveluksesta vanhuuseläkkeelle ennen 65 vuoden ikää ja hakee samalla myös kunta eläkkeensä, ennen vuotta 1995 karttunut peruseläke muunnetaan 63 vuoden ikää vastaavaksi.

14 14 Ns. julkisen sektorin laukaisuperiaate Työntekijä voi saada KuEL-eläkkeen, jossa lisäeläkeosuus on mukana, vaikka kuntapalvelu on päättynyt jo ennen eläkkeelle jäämistä. Edellytys on, että hänellä on valtion tai jonkun muun julkisen sektorin eläkejärjestelmästä oikeus sellaiseen eläkkeeseen, jossa on ennen vuotta 1995 karttunutta lisäeläkettä. (KuEL 12 1 mom.) Kunnan toimintojen valtiollistaminen tai valtion toimintojen kunnallistaminen (esim. valtion haltuun siirretty oikeusaputoimen henkilöstö). Kun työntekijä siirtyy kunnan palveluksesta valtion palvelukseen samalla, kun jokin kunnan toiminto on siirretty valtion hoidettavaksi, hän säilyttää kunnalliseen palveluun perustuvan eläketurvan sellaisena, kuin se olisi ollut, jos hän olisi jatkanut kunnan palveluksessa eläketapahtumaan saakka. Edellytyksenä on, että valtion palvelu jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka (KuEL:n voim.tulosäännös 20 mom.) Henkilökohtainen vanhuuseläke ikä säilyy samana mikä se olisi ollut kunnan palveluksessa ollessa, ja siinä iässä hän saa sekä kunnan että valtion eläkkeen. Samoin jos työntekijä siirtyy valtion palveluksesta kunnan palvelukseen samalla, kun valtion toiminto siirretään kunnalle, valtion palveluun perustuva lisäeläke säilyy, mikäli työntekijä jatkaa kunnallisessa palveluksessa yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Esimerkki Kun valtion omistuksessa ollut ammattioppilaitos on kunnallistettu ja opettaja on samalla siirtynyt valtion eläkejärjestelmästä kunnalliseen järjestelmään, hän säilyttää VaEL:n mukaisen eläketurvansa sellaisena, kuin se olisi ollut, jos valtion palvelu olisi jatkunut eläkkeelle siirtymiseen saakka. Henkilökohtainen vanhuuseläkeikä säilyy samana mikä se valtion palvelun perusteella olisi ollut ja siinä iässä hän saa sekä valtion että kunnan eläkkeen. Vanhuuseläkkeen alkaminen Työssä voi jatkaa ja eläkettä karttuu 68 vuoden täyttämiseen saakka. Työssä voi jatkaa vielä 68 vuoden täyttämisen jälkeenkin, mutta siitä on sovittava työnantajan kanssa. Eläkkeen karttuminen päättyy kuitenkin 68 vuoden täyttämiseen. (KuEL 50 ) Vanhuuseläke myönnetään sen jälkeen, kun työntekijä on eronnut kunnan palveluksesta. Eläke alkaa aikaisintaan 63 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, takautuvasti vanhuuseläke voidaan myöntää kolmelta kuukaudelta. (KuEL 11 2 mom.) Jos eläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alusta, eläkettä korotetaan 0,4 % jokaista lykkäyskuukautta kohti.

15 15 Työnteko eläkkeellä ollessa Vanhuuseläkkeellä ollessa saadut työansiot eivät vaikuta jo myönnetyn eläkkeen määrään. Eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu lisää eläkettä, jos eläkkeensaaja on alle 68-vuotias. Jos maksussa oleva vanhuuseläke on myönnetty kunnallisen palvelun perusteella, eläkkeen aikana tehdystä työstä karttuneen uuden eläkkeen saa täytettyään 68 vuotta. Jos vanhuuseläke on myönnetty muun kuin kunnallisen palvelun perusteella ja eläkkeen aikainen työ on kunnan palveluksessa, siitä karttuneen uuden eläkkeen saa kun työ päättyy (aikaisintaan kuitenkin 63 vuoden iässä). (KuEL 11 3 mom.) Vanhuuseläkkeen määrä KuEL-eläke lasketaan erikseen saakka palvellulta ajalta ja sen jälkeisistä kunnallisista palvelussuhteista saakka karttuneen eläkkeen määrään vaikuttavat: eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan pituus (ks. alla) eläkkeen karttumisnopeus (s. 19) eläkepalkka eli palvelussuhteista saadut ansiot (s. 20) eläkkeiden tai eläkkeen enimmäismäärän rajoittaminen (s. 28) lukien eläkkeen määrään vaikuttavat kunakin vuonna saadut KuEL:n alaiset ansiot ja karttumisprosentti. Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu myös sosiaalietuuksista. Eläkkeessä huomioon otettava palvelus saakka Kunnallinen palvelus KuEL-eläkkeessä luetaan hyväksi sellainen kunnallinen palvelus, joka täyttää seuraavat työntekijän ikää, ansion määrää ja palvelusajan pituutta koskevat määräykset. Ennen päättyneissä palvelussuhteissa palvelusjaksot lasketaan kuukauden (30 päivän) tarkkuudella. Ajalla myös vajaista kuukausista karttuu eläkettä. 1. Ikäraja 23 vuotta (KuEL 51 1 mom ennen ) Eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa aletaan lukea työntekijän hyväksi siitä lähtien, kun hän on täyttänyt 23 vuotta. 2. Riittävä ansio tai työaika (KuEL VpL 5 2 mom.) Ennen päättynyt palvelus: riittävä kuukausiansio (ks. taulukko s. 16) tai työaika vähintään 20 t/vko. ajalla : riittävä kuukausiansio (ks. taulukko s. 16). ajalla : ei ansiorajaa.

16 16 3. Palvelussuhteen kesto (KuEL VpL 5 2 mom.) Ennen päättynyt palvelus: vähintään 4 kuukautta Ajalla päättynyt palvelus: vähintään yksi kuukausi. Ajalta otetaan huomioon alle kuukauden mittaiset palvelussuhteet seuraavin edellytyksin: työntekijä on tehnyt työtä vähintään kolmena, lukien vähintään kahtena perättäisenä kalenterikuukautena työ on ollut saman kunnan palveluksessa kaikki palvelussuhteet ovat olleet lyhyempiä kuin yksi kuukausi ansioraja on täyttynyt jokaisena kalenterikuukautena työntekijä on ollut työssä vähintään kolmena päivänä jokaisena kalenterikuukautena. Ajalla eläkettä karttuu jokaisesta työpäivästä. Edellä mainitulla ansiorajalla tarkoitetaan palvelussuhteesta saatavaa veron ennakonpidätyk sen alaista keskimääräistä kuukausiansiota, jonka on täytynyt olla eri vuosina vähintään se u raava: Vuosi Vuosi Vuosi 1968 ja sitä ennen 30, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,34 Kunnallinen LEL-palvelu (KuEL:n voim.tulosäännös 23 mom.) Mikäli työntekijä on valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän ja eläkeikä on alle 63 vuotta, hän saa lukea hyväkseen kunnallisessa palveluksessa ennen LEL:n alaisena palvelemansa ajan. Edellytyksenä on lisäksi, että palvelus on jatkunut yhdenjaksoisesti eläkeikään ja että työntekijä jää vanhuuseläkkeelle eläkeiässään. Huomioon otetaan sellaiset

17 17 kuukaudet, joina ansio on ollut vähintään em. ansiorajan suuruinen (23 vuoden alaikärajaa sovelletaan kuten KuEL-palveluksen osalta). Jos samasta palvelusta maksetaan myös TyEL-eläkettä, KuEL-eläkkeestä vähennetään LEL-ajalta karttunut eläke. Perhehoitajat Perhehoitajalle (s. 8) eläkkeeseen oikeuttavaa palveluaikaa karttuu toimeksiantosopimuksen perusteella aikaisintaan lukien. Ennen palveltu aika perhehoitajana ei oikeuta eläkkeeseen. Ajalta ennen vuotta 1998 oikeus eläkkeeseen on vain silloin, kun toimeksiantosopimus on jatkunut vähintään kuukauden ja kun palkka on ollut vähintään rajamäärän suuruinen (ks. taulukko ed. s.). Vuodesta 1998 lähtien eläkettä karttuu myös alle kuukauden mittaisista ja ansioiltaan alle rajamäärän jäävistä palveluajoista. Omaishoitajat Omaishoitajalle (s. 8) eläkkeeseen oikeuttavaa palveluaikaa karttuu siitä lähtien, kun omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukainen sopimus on tehty (aiemmin sosiaalihuoltolain 27 b :n mukainen), aikaisintaan lukien. Ajalta ennen ei kartu eläkettä. Ajalta ennen vuotta 1998 oikeus eläkkeeseen on vain silloin, kun hoitosopimus on jatkunut vähintään kuukauden ja kun palkkio on ollut vähintään rajamäärän suuruinen (ks. taulukko ed. s.). Vuodesta1998 lähtien eläkettä karttuu myös alle kuukauden mittaisista ja ansioiltaan alle rajamäärän jäävistä palvelusajoista. Kunnalliset luottamushenkilöt Kunnalliselle luottamushenkilölle eläkkeeseen oikeuttavana palveluaikana pidetään jokaista kalenterivuotta, jolta luottamushenkilö on saanut ansionmenetyksen korvauksia tai määräajalta maksettuja erillisiä palkkioita lukien ansionmenetyskorvauksista karttuu eläkettä ilman vuotuista alarajaa. Erillispalkkioiden täytyy täyttää saakka vuosittainen rajamäärä (2 752,08 euroa v. 2004). (KuEL 10 2 mom ennen ) Palvelussuhteen keskeytykset ajalla (KuEL 52 1 ja 2 mom ennen , KuEL VpL 5 2 mom.) Enintään yhden vuoden mittainen palkaton palvelussuhteen keskeytys (esim. virkavapaus, opintovapaa) luetaan yleensä palvelusajaksi, jos palvelussuhde jatkuu keskeytyksen yli katkeamatta ja työntekijä palaa työhön sen jälkeen. Ehtona on, ettei henkilö keskeytysaikana mene muun eläkelain piiriin kuuluvaan työhön. Lyhyempi keskeytys vähennetään palvelusajasta, jos työntekijä on sen aikana ollut muun eläkelain piiriin kuuluvassa työssä tai suorittamassa asevelvollisuuttaan. Silloin, kun palvelussuhde päättyy palkattomaan keskeytykseen, keskeytysaikaa ei oteta eläkkeessä huomioon. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma ovat kuitenkin eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa siltä ajalta, jolta työntekijälle on maksettu erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem-

18 18 painrahaa tai hänellä olisi oikeus siihen. Palkaton hoitovapaa vähennetään palvelusajasta, jos se on alkanut välittömästi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen ja jos se yhdessä äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden kanssa on yli vuoden mittainen. Jos työntekijä on pitänyt vuosilomansa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen ja hoitovapaa on alkanut vuosiloman jälkeen, hoitovapaa vähennetään eläkkeeseen oikeuttavasta ajasta vain silloin, jos se on kestänyt yli vuoden. Jos keskeytys on alkanut ennen , eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa on vain enintään kuuden kuukauden mittainen keskeytys. Jos keskeytys on kestänyt yli kuusi kuukautta, eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa siitä on vain se, jolta on maksettu palkkaa. Yli kuuden kuukauden mittainen palkaton keskeytys vähennetään siten kokonaan eläkkeeseen oikeuttavasta ajasta. Poikkeuksena kuitenkin erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausi, joka on eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa siltä ajalta, jolta työntekijälle on maksettu äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai hänellä olisi oikeus siihen. Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeinen hoitovapaa vähennetään palvelusajasta, jos se yhdessä em. maksukauden kanssa on yli kuuden kuukauden pituinen. Esimerkki 1 Työntekijä on ollut äitiyslomalla seuraavasti: palkallinen äitiysloma , palkaton äitiysloma (äitiyspäivärahakausi) , vuosiloma , hoitovapaa Eläkettä on karttunut muilta ajoilta paitsi hoitovapaalta. Esimerkki 2 Työntekijä on äitiyslomalla seuraavasti: palkallinen äitiysloma , palkaton äitiysloma (äitiyspäivärahakausi) , vuosiloma , hoitovapaa Eläkettä on karttunut koko ajalta. Palvelusajaksi luetaan myös aika, jona työntekijä on saanut työeläkelakien nojalla kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturma- tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella lähtien eläkettä karttuu palkattomilta jaksoilta eri perustein, ks. s. 26. Palvelusajan pidennys eläkeiän perusteella Mikäli vanhan eläkeikäjärjestelmän valinnut työntekijä on ollut sellaisessa työssä, jossa eläkeikä on ollut 53 tai 55 vuotta, kyseiseen työssäoloaikaan lasketaan 20 prosentin pidennys. Töissä, joissa eläkeikä on 57 tai 58 vuotta, pidennys on 10 prosenttia. (KuEL VpL 5 2 mom.)

19 19 Eläkkeelläoloaika Henkilö, joka on ollut ns. täysitehoisella työkyvyttömyyseläkkeellä (tuleva aika otettu huomioon), mutta palannut työhön, saa aikanaan uudessa eläkkeessään hyväkseen aikaisemman eläkkeelläoloajan. Osa-aikaeläkkeellä oloajasta lasketaan oma erillinen eläkkeensä. (KuEL 51 ja 59 ). Eläkkeen karttuminen saakka (KuEL 40 ennen ) saakka työntekijän eläke karttuu palvelusajan kuluessa. Eläkkeen karttumisnopeus riippuu työntekijän iästä sekä siitä, milloin kunnallinen palvelussuhde on alkanut. Eläke karttuu eri tavalla riippuen siitä, onko kunnallinen palvelussuhde alkanut ennen vuotta 1993 vai tai sen jälkeen. Ennen alkaneet palvelussuhteet Jos työntekijällä on ollut jatkuva kunnallinen palvelussuhde ja se jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka (s. 12), eläkettä karttuu seuraavasti: palvelusajalta ennen karttumisprosentti on 11/60 kuukautta kohti eli 2,2 prosenttia vuodessa palvelusajalta jälkeen karttumisprosentti on 1/8 kuukautta kohti eli 1,5 prosenttia vuodessa 55 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta karttumisprosentti on 1/6 kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa myös vajaat kuukaudet otetaan huomioon ajalta Mikäli työntekijä jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä, ennen palvellun ajan karttumisprosentti on 1,8. (ks. s. 12) ja sen jälkeen alkaneet palvelussuhteet Jos työntekijän palvelussuhde on alkanut tai sen jälkeen, eläkettä karttuu 1/8 prosenttia palveluskuukautta kohti eli 1,5 prosenttia vuodessa. 55 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta eläkettä karttuu 1/6 prosenttia kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa. Myös vajaat kuukaudet otetaan huomioon ajalta Jos työntekijällä on ennen päättyneitä kunnallisia palvelussuhteita, eläkkeen karttuma niiden osalta on 1/6 prosenttia kuukautta kohti eli 2,0 prosenttia vuodessa, mikäli palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti 65 vuoden ikään tai työkyvyttömyyden alkamiseen saakka. Jos vanhuuseläkkeelle siirrytään ennen 65 vuoden ikää, karttumisprosentti on 1,8 vuotta kohti ennen vuotta 1993 päättyneissä palvelussuhteissa.

20 20 Perhe- ja omaishoitotyöstä karttuu eläkettä 1,5 % vuotta kohti 55 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 2 % vuotta kohti. Kunnallisista luottamustoimista saaduista palkkioista karttuu eläkettä 1,5 % vuotta kohti. Osa-aikaeläkkeen aikana karttuu vanhuuseläkettä sekä osa-aikatyöstä että ansion alenemasta 2 % vuotta kohti. Eläkepalkka saakka Eläkepalkka on laskennallinen palkkasumma, jonka perusteella lasketaan karttunut eläke. Eläkepalkka lasketaan erikseen jokaisesta palvelussuhteesta voimassa ollut palve lussuhde katkaistaan ja lähtien karttunut eläke lasketaan erikseen. Eläkepalkka lasketaan kokonaisansioista, jotka määräytyvät samojen perusteiden mukaan kuin veron ennakkoa pidätettäessä (KuEL 68 ennen ). Mitä eläkepalkkaan sisältyy Eläkepalkassa otetaan huomioon peruspalkan ja siihen tulevien palvelu- ym. lisien ohella mm. sijaisuuspalkkio sunnuntai, ylityö, varallaolo ym. korvaukset työkohtaiset erillislisät lomaraha johtavan lääkärin palkkio todistuspalkkiot erityismaksuluokan potilailta perityt maksut luontaisetujen verotusarvo päivärahat, eväsrahat ja ateriakorvaukset, joista on toimitettu veronpidätys. Sporttelit Eräillä työntekijöillä työansio koostuu osaksi tai kokonaan asiakkailta perityistä maksuista ja lunastuksista. Niistä kertyvä ansio otetaan huomioon eläkepalkassa niiden perusteiden mukaan, jotka kunta on vahvistanut (KuEL 68 ennen ). Mitä eläkepalkkaan ei sisälly Eläkepalkkaa laskettaessa ei oteta huomioon mm. pukurahaa matka, työkalu ym. kulukorvauksia kokouspalkkioita kertaluonteisia luento ja esitelmäpalkkioita palvelussuhteen päättyessä maksettua vuosilomakorvausta tekijänoikeuspalkkioita

21 21 Jos työntekijällä on ollut useampia palvelussuhteita samassa kunnassa, niiden katsotaan muodostavan yhden palvelussuhteen (KuEL 63 ennen ). Eläkepalkkaa laskettaessa niistä saadut ansiot lasketaan yhteen. Pohjavapaakirja (KuEL VpL 5 2 mom.) KuEL eläke lasketaan erikseen jokaisesta tai sen jälkeen päättyneestä palvelussuhteesta (ns. vapaakirjatekniikka). Ennen päättyneet palvelussuhteet luetaan eläkeajaksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen. Eläkkeen laskemiseksi muodostetaan ns. pohjavapaakirja seuraavia periaatteita noudattaen: Mikäli työntekijällä on voimassa ollut palvelussuhde, vanhat palvelusajat luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi laskettaessa eläkettä tästä palvelussuhteesta. Mikäli työntekijän voimassa ollut palvelussuhde on ollut sivutoiminen ja hänellä on ennen päättyneitä päätoimisia palvelussuhteita, aikaisemmin päättyneet päätoimiset palvelussuhteet liitetään viimeiseen ennen päättyneeseen päätoimiseen palvelusjaksoon. Mikäli työntekijällä ei ole voimassa ollutta palvelussuhdetta, päätoimiset palvelusajat liitetään eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana viimeiseen ennen päättyneeseen päätoimiseen palvelussuhteeseen. Vapaakirjauttaminen ja (KuEL VpL 5 2 mom, KuEL:n voim.tulosäännös 5 mom.) Työntekijöiden, joiden kunnallinen palvelussuhde on alkanut ennen vuotta 1993, palvelussuhde katkaistaan eläkettä laskettaessa Jos palvelussuhde on jatkunut yli neljänä vuotena, eläkepalkka lasketaan vuosien ansioista siten, että ansioiltaan paras ja huonoin vuosi jätetään pois ja eläkepalkka on kahden ansioiltaan keskimmäisen vuoden keskikuukausiansio. Jos palvelussuhde on jatkunut neljänä vuotena, eläkepalkka lasketaan vuosien ansioista valitsemalla ansioiltaan kaksi keskimmäistä vuotta. Kolmena vuotena jatkuneessa palvelussuhteessa eläkepalkka on kahden ansioiltaan parhaan vuoden keskiansio ja kahtena tai yhtenä vuotena jatkuneissa palvelussuhteissa koko palvelusajan keskiansio aloitetaan eläkettä laskettaessa uusi palvelussuhde, joka katkaistaan Jos työntekijä on ollut koko ajan samassa palvelussuhteessa, eläkepalkka on kaikkien em. vuosien keskikuukausiansio. Kymmentä vuotta lyhyemmistä palvelussuhteista eläkepalkka on palvelussuhteen ansioiden keskiarvo. Työansioista vähennetään palkansaajan työeläkemaksua vastaava määrä. Ensimmäisen kerran ko. vähennys tehdään vuoden 1996 ansiosta ja sen määrä saadaan siten, että kerrotaan vuoden 1996 vuosiansio kertoimella 0,0343. Vuoden 1997 ansiosta vastaava kerroin on 0,045, vuosien ansioista 0,047, vuoden 2001 ansioista 0,045, vuoden 2002 ansioista 0,044 ja vuosien 2003 sekä 2004 ansioista 0,046. Vähennyksen jälkeen työansiot tarkistetaan TEL-indeksillä vuoden 2004 tasoon.

22 22 Eläkepalkkaa laskettaessa jälkeisistä palvelussuhteista huomioon otetaan vain sellaiset vuodet, joihin ei sisälly palkatonta lakisääteistä äitiys- tai vanhempainlomaa tai hoitovapaata tai työeläkelakien mukaista vähintään yhden kuukauden pituista kuntoutusaikaa. Näistä laskentaan tulevista vuosista jätetään vielä pois ne vuodet, jolloin ansiot ovat olleet poikkeuksellisen pienet. Vuodet, joiden ansio on alle 50 % laskennassa mukana olevien vuosien keskiansiosta, jätetään pois. Pois jätettäviä vuosia saa olla korkeintaan yksi kolmasosa laskennassa mukana olevien vuosien määrästä, pois voidaan jättää vain vuosi 1996 tai sen jälkeisiä vuosia. Esimerkiksi, jos sama palvelussuhde on jatkunut vuodesta 1995 vuoteen 2004, pois voidaan jättää enintään kolmen vuoden ansiot. Siinä tapauksessa, että jonkin vuoden ansioita ei voida jättää pois, vaikka ne ovat alentuneet, eläkepalkkaa voidaan korjata. Korjaus tehdään, jos alentuneet ansiot ovat pienentäneet eläkepalkkaa vähintään 7,5 %. Perhehoitajalle ja omaishoitajalle eläkepalkka lasketaan hoitajalle maksetusta palkasta. Kulukorvauksia ei oteta huomioon. Kunnallisista luottamustoimista saaduista palkkioista ei lasketa erillistä eläkepalkkaa, vaan karttunut eläke lasketaan niistä ansionmenetyskorvauksista ja määräajalta maksetuista palkkioista, jotka luottamushenkilölle on maksettu kunakin kalenterivuonna. (ks. rajamäärä s. 17) Tekninen katkaisu (KuEL 65 ennen ) Vuoden 1989 alusta lukien voidaan myös työoikeudellisesti yhtenäinen palvelussuhde eläkettä laskettaessa katkaista useammaksi erilliseksi palvelussuhteeksi, jos työntekijän työaika on muuttunut ja hänen ansionsa ovat samalla alentuneet tai nousseet (ns. tekninen katkaisu). Tekninen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläke lasketaan erikseen ennen muutosta palvellulta ajalta ja muutoksen jälkeiseltä ajalta ikään kuin ne olisivat eri palvelussuhteita. Teknistä katkaisua sovelletaan, jos palvelussuhde on ennen työajan muutosta jatkunut vähintään kolme vuotta työntekijällä on ollut säännöllisenä pidettävä työaika työntekijän työaika tai työaikajärjestely muuttuu eikä muutosta ole tarkoitettu tilapäiseksi työntekijän työansiot samalla alenevat vähintään yhdellä neljänneksellä tai nousevat vähintään yhdellä kolmanneksella muutos on tapahtunut tai sen jälkeen. Teknistä katkaisua voidaan työntekijän hakemuksesta soveltaa myös edeltäneeseen aikaan, jos pohjavapaakirjan (ks. s. 21) eläkepalkka on vähintään 25 % pienempi kuin sitä ennen päättyneen palvelussuhteen eläkepalkka. Tekninen katkaisu voi tulla sovellettavaksi myös työajan muuttuessa asteittain, jos työansiot ovat sen takia muuttuneet edellä mainitulla tavalla enintään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisestä muutoksesta lukien.

23 23 Työnantaja on ilmoittanut eläkelaitoksen rekisteriin työajan ja ansiotason muutoksista ja palvelussuhde katkaistaan näiden tietojen perusteella. Huom! Teknistä katkaisua ei tehdä enää jälkeisiin palvelusjaksoihin. Työeläkelisä (KuEL:n voim.tulosäännös 5 mom.) Eläkettä korotetaan työeläkelisällä, jos henkilö on palvelussuhteen päätyttyä saanut työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua päivärahaa, työvoimakoulutuksen ansiotukea, koulutus- ja erorahaston omaehtoiseen ammatilliseen aikuiskoulutukseen myöntämää henkilökohtaista tukea taikka kuntoutusrahaa ja sen vuoksi myönnettyä ansionmenetyskorvausta. Työeläkelisään ei kuitenkaan ole oikeutta silloin, jos em. etuudet on maksettu ennen kuin työntekijä on täyttänyt 23 vuotta eläketapahtumavuonna ajalta ennen sitä kalenterivuotta, jona henkilöllä on ollut ensimmäinen työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen oikeuttava palvelussuhde tai yrittäjätoiminta siltä kalenterivuodelta, jona henkilön ensimmäinen työeläkelakien mukainen palvelussuhde alkoi sellaiselta kalenterivuodelta, jonka henkilö on kokonaan ollut työeläkelakien alaisessa palvelussuhteessa taikka yrittäjänä, ellei hän ole samana kalenterivuonna ansainnut LEL 5 2 mom:n rajamäärää. Työeläkelisää ei tule enää lähtien maksettavista etuuksista.

24 24 TEL-indeksit vuosina Viereisessä taulukossa ovat eläkepalkan laskemista varten tarvittavat TEL-indeksit. Kun esim. lasketaan vuoden 2004 loppuun päätetyn palvelussuhteen eläkepalkka vuosien ansioista, kaikki ansiot korotetaan ensin vuoden 2004 tasoon. Indeksikorotus tehdään siten, että vuosiansio kerrotaan vuoden 2004 indeksillä ja jaetaan ansaintavuoden indeksillä. Kun vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä korotetaan vuoden 2012 tasolle, käytetään palkkakerrointa (ks. s. 26). Vuosi Indeksi Vuosi Indeksi Vuosi Indeksi Eläkkeen karttuminen lähtien (KuEL 40 ) Vuodesta 2005 lähtien eläkettä karttuu kaikista vuotiaana saaduista työansioista. 18 vuoden ikärajaa ei kuitenkaan sovelleta takautuvasti. 68 vuoden täyttämisen jälkeen eläkettä ei enää kartu, mutta jos ei tuolloin vielä halua jäädä eläkkeelle, eläkettä korotetaan lykkäyskorotuksella (ks. s. 14).

25 25 Eläke jokaisen vuoden ansioista Eläke lasketaan niistä työansioista, jotka työntekijä on kunakin vuonna saanut. Eläkettä karttuu 53 vuoden täyttämiseen saakka 1,5 % vuosiansiosta, siitä eteenpäin 63 vuoden täyttämiseen saakka 1,9 % ja 63 vuoden täyttämisestä alkaen 4,5 % vuosiansiosta. Vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneillä eläkettä karttuu kuitenkin 63 vuoden ikään saakka 2 % vuosiansiosta. Työansiot otetaan huomioon samoin kuin eläkepalkan laskennassa (ks. s. 20) paitsi, että 2005 lähtien myös vuosilomakorvauksesta ja luento- ja esitelmäpalkkioista karttuu eläkettä. Vuosiansiosta vähennetään palkansaajan eläkemaksua vastaava määrä. Esimerkki Jos 52-vuotias henkilö ansaitsee euroa/v, siitä karttuu eläkettä 1,5 % eli 360 euroa, josta kuukausieläkkeen määräksi tulee 30 euroa. Huom! Palvelussuhteen päättymisvuodelta karttunut eläke lasketaan kuitenkin edellisen vuoden ansioilla. Kun työntekijä jää vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle vuonna 2012 tai , lasketaan vuonna 2012 karttunut eläke vuoden 2011 ansioilla. Jos vuoden 2011 ansio kuitenkin poikkeaa yli 10 % vuosien 2009 ja 2010 ansioiden keskiarvosta, vuoden 2012 eläkekarttuma lasketaan vuoden 2012 todellisilla ansioilla. Jos vanhuuseläke alkaa vuonna 2013 ( tai sen jälkeen), vuoden 2013 eläkekarttuma lasketaan vuoden 2012 ansioilla. Jos vuoden 2012 ansio kuitenkin poikkeaa yli 10 % vuosien 2010 ja 2011 ansioiden keskiarvosta, lasketaan vuoden 2013 eläkekarttuma vuoden 2013 ansioista. Poikkeus! Jos työntekijä on viimeisenä vuonna saanut jotakin sellaista sosiaalietuutta (ks. s. 26), joka otetaan huomioon eläkkeessä, viimeisen kalenterivuoden eläkekarttuma lasketaan aina todellisista ansioista ja palkattoman ajan perusteella. Myös eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuu eläkettä 68 vuoden täyttämiseen saakka. Karttumisprosentti on tällöin kuitenkin iästä riippumatta aina 1,5 % vuosiansiosta. Osa-aikaeläkkeen aikana karttuu vanhuuseläkettä osa-aikatyön ansioista ja ennen vuotta 1953 syntyneille myös ansion alenemasta. Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneille karttuu eläkettä ansion alenemasta on 2 % vuodessa. Vuosina syntyneille karttuu ansion alenemasta 0,75 % vuodessa. Jos kuitenkin työntekijä jää osa-aikaeläkkeelle vasta täytettyään 60 vuotta, ansion alenemasta karttuu 1 % vuodessa. Vuonna 1952 syntyneille karttuu ansion alenemasta eläkettä 0,75 % vuodessa, 1953 ja sen jälkeen syntyneille ei ansion alenemasta kartu eläkettä lainkaan. Osa-aikatyöstä karttuu vanhuuseläkettä samoin perustein kuin kokoaikatyöstä (ks.yllä).

Lukijalle. Keva. www.keva.fi. Omat eläketietosi -palvelu www.elaketietosi.fi

Lukijalle. Keva. www.keva.fi. Omat eläketietosi -palvelu www.elaketietosi.fi Kunnallinen eläkeopas 2016 3 Keva www.keva.fi Omat eläketietosi -palvelu www.elaketietosi.fi Postiosoite PL 425, 00101 Helsinki Käyntiosoite Unioninkatu 43, 00100 Helsinki Vaihde p. 020 614 21 Eläkeneuvonta

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Valtion eläkeopas 2013

Valtion eläkeopas 2013 Valtion eläkeopas 2013 Työeläkejärjestelmä Työeläke turvaa työntekijän toimeentulon silloin, kun ansiotyö on päättynyt ikääntymisen tai sairauden vuoksi. Omaisilla on oikeus perheeläkkeeseen työntekijän

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2004 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 2004 N:o 679 682. Laki. N:o 679. valtion eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2004 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 2004 N:o 679 682. Laki. N:o 679. valtion eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 2004 N:o 679 682 SISÄLLYS N:o Sivu 679 Laki valtion eläkelain muuttamisesta... 1891 680 Laki valtion perhe-eläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen

Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen Kunta-alan vanhuuseläkkeen määräytyminen 31.10.2014 Hannele Kantanen Keva Lisätietoja: www.keva.fi Kevan eläkeneuvonta, puh. 020 614 2837 Suomen eläkejärjestelmä Perusturva Ansioturva Täydentävä turva

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

OP-ELÄKESÄÄTIÖ 1 (31)

OP-ELÄKESÄÄTIÖ 1 (31) OP-ELÄKESÄÄTIÖ 1 (31) OP- ELÄKESÄÄTIÖN SÄÄNNÖT ELÄKESÄÄTIÖN NIMI JA KOTIPAIKKA Finanssivalvonta on 25.5.2010 vahvistanut säännöt sovellettaviksi 1.1.2011 alkaen. Finanssivalvonta on 20.1.2012 vahvistanut

Lisätiedot

ETK:N REKISTERITIETOJEN KUVAUS TUTKIMUSKÄYTTÖÖN

ETK:N REKISTERITIETOJEN KUVAUS TUTKIMUSKÄYTTÖÖN 1 ETK:N REKISTERITIETOJEN TUTKIMUSKÄYTTÖÖN 1 Yleistä ETK:n rekistereistä Eläketurvakeskus (ETK) ylläpitää eläke- ja ansaintarekisteriä yhdessä Arek Oy:n ja eläkevakuuttajien kanssa. Työeläkejärjestelmän

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelaki

Julkisten alojen eläkelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Julkisten alojen eläkelaki 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työansioiden perusteella määräytyvästä Kevan jäsenyhteisön,

Lisätiedot

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

Laki. merimieseläkelain muuttamisesta Laki merimieseläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan merimieseläkelain (1290/2006) 12, 22 24, 64, 74, 76 ja 77, 86 :n 3 momentti, 120 :n 10 kohta sekä 160 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työntekijäin eläkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä

Periaatteet harkinnanvaraisten palkattomien ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1 ja palkallisten virka- ja työvapaiden myöntämisestä 1. Virkavapaan/työvapaan myöntäminen on aina asianomaisen myöntävän viranomaisen harkinnassa. Asian ratkaisee kaupungin ao. säännössä mainittu viranomainen.

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 169. SUORITUSTILAISUUS TYÖELÄKEVAKUUTUS 13.1.2015 Arvostelu: Kaikki kymmenen tehtävää arvostellaan pistemäärällä 0-4. Lyhyet olennaiseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen.

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen. YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen. YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET 1

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001

Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Palvelussuhteet ja henkilöt Valtion eläketurva Tilastovuosi 2001 Valtiokonttori Aktuaaritoimi Helsinki 2003 ISSN 1457-6953 1 Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 2003 2 Sisällysluettelo 14.4.2003 JOHDANTO...7

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ

Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET JYVÄSKYLÄSSÄ 2013 SISÄLLYSLUETTELO OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET... 3 Omaishoidon

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi

www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi www.koulutusrahasto.fi Ammattitutkintostipendi l näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 197/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 94/2002 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelainsäädännön sotilaseläkejärjestelmää koskevien säännösten muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan puolustusvoimien ja

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa Päivi Lilleberg Keva.fi eläkeasiat sujuvasti verkossa Tietoa eläkkeistä, Kevasta ja Kevan palveluista tietosivut, ohjeet ja tukimateriaalit uutiset,

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). OSIO F LIITE 11 LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU I PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin palkka 1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Em. palkka-asteikon

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013

Oulun kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Voimaantulo 1.1.2013 Oulun kaupunki Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen

Lisätiedot

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen Keva 2015 Kannen kuva: Paavo Hamunen Sisällys 4 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot