EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2005) 204 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE analogisista digitaalisiin radio- ja televisiolähetyksiin siirtymisen nopeuttamisesta {SEK(2005)661} FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE analogisista digitaalisiin radio- ja televisiolähetyksiin siirtymisen nopeuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä Johdanto Siirtymäprosessi jäsenvaltioissa Siirtymäprosessin hyödyntäminen Eurooppalainen ulottuvuus PÄÄTELMÄT FI 2 FI

3 1. TIIVISTELMÄ Tämä tiedonanto perustuu toiseen tiedonantoon, joka annettiin vuonna 2003 siirtymisestä analogisista digitaalisiin radio- ja televisiolähetyksiin 1. Käsillä olevassa tiedonannossa ehdotetaan eeurope-toimintasuunnitelman puitteissa julkaistujen kansallisten siirtymäsuunnitelmien 2 sekä radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän hiljattain antaman lausunnon 3 pohjalta määräaikaa, johon mennessä maanpäälliset analogiset lähetykset lopetetaan koko EU:ssa. Siirtyminen digitaalisiin lähetyksiin edistää innovointia ja kasvua kuluttajalaitemarkkinoilla sekä myötävaikuttaa Lissabonin strategian uusitun toimintaohjelman toteuttamiseen. Kuluttajien kannalta digitaalisten lähetysten 4 etuina ovat parempi kuvan- ja äänenlaatu, parempi vastaanottomahdollisuus kannettaviin tai liikkuviin päätelaitteisiin sekä TV- ja radiokanavien määrän ja tietopalvelujen lisääntyminen. 5 Merkittävänä taloudellisena etuna on myös, että maanpäällisten analogisten televisiolähetysten lopettaminen vapauttaa taajuuskapasiteettia, koska taajuuksia käytetään huomattavasti tehokkaammin digitaalisissa TV-lähetyksissä kuin analogisissa. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden osoittaa merkittävä osa radiotaajuusspektristä teknisen lähentymisen eli konvergenssikehityksen tuomiin palveluihin, joissa yhdistellään matkaviestintää ja yleisradioverkon datasiirto-ominaisuuksia, sekä muihin uusiin rajatylittäviin ja yleiseurooppalaisiin sähköisiin viestintäpalveluihin. Nämä edut toteutuvat sitä nopeammin, mitä aiemmin siirtyminen analogisista digitaalisiin lähetyksiin käynnistetään kansallisella tasolla ja mitä lyhyempi tämä siirtymäkausi on. Jäsenvaltioiden siirtymäsuunnitelmia on tähän saakka koordinoitu hyvin vähän tai ei ollenkaan. Jäsenvaltiot, jotka ovat ilmoittaneet siirtymisensä määräajan, jakautuvat kahteen ryhmään, joista ensimmäinen aikoo lopettaa analogiset lähetykset viimeistään vuonna 2010 ja toinen vuoteen 2012 mennessä. Taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja ei saavuteta täysimittaisesti koko EU:ssa ennen kuin kaikki jäsenvaltiot ovat lopettaneet analogiset lähetykset kokonaan. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että määräajaksi sovitaan vuoden 2012 alku, johon mennessä analogiset lähetykset lopetetaan kaikissa jäsenvaltioissa. Niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ilmoittaneet lopettamisaikoja, kannustetaan julkaisemaan vuoden 2005 loppuun mennessä suunnitelmat, joista ilmenee, miten ne voivat lopettaa analogiset lähetykset vuoden 2012 alkuun mennessä. Maanpäällisten analogisten televisiolähetysten lopettamisen yhteydessä vapautuvista taajuuksista todettakoon, että jäsenvaltioiden taajuussuunnitelmien olisi oltava niin joustavia, että ne antavat mahdollisuuden ottaa käyttöön muitakin sähköisiä viestintäpalveluja digitaalisten lähetyspalvelujen lisäksi. Osa yli jäävistä taajuuksista olisi annettava yleiseurooppalaisten palvelujen käyttöön, ja tätä olisi seurattava teknologisten, sääntely- ja markkinamuutosten KOM(2003) 541, ks. witchover/acte_en_vf.pdf. Jäsenvaltioiden siirtymäsuunnitelmat on julkaistu Europa-sivustolla seuraavassa osoitteessa: o_plans/index_en.htm Ks. seuraava sivusto: Tässä asiakirjassa digitaalisilla lähetyksillä tarkoitetaan erilaisissa verkoissa (kuten maanpäällisissä, kaapelitelevisio-, satelliitti- ja DSL-verkoissa) välitettäviä digitaalisia lähetyksiä. Useimmat näistä eduista, mutta eivät kaikki, ovat yhteisiä kaikkien verkkojen digitalisoinnille. FI 3 FI

4 valossa. Jäsenvaltioiden on tässä suhteessa säilytettävä riittävä joustavuus parhaillaan käytävissä kansainvälisissä taajuusneuvotteluissa. Tähän tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa käsitellään hyviä toimintatapoja, jotka liittyvät kuluttajavalistusstrategioihin, rahoitusasioihin, kapasiteettinäkökohtiin "must carry"- eli siirtovelvoitteiden alaisissa verkoissa sekä digitaalisten radiolähetysten tilanteeseen. 2. JOHDANTO Komissio julkaisi syyskuussa 2003 tiedonannon siirtymisestä analogisista digitaalisiin radio- ja televisiolähetyksiin 6. Tiedonannossa esiteltiin digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtymisen etuja, tarkasteltiin erilaisia poliittisia painotuksia ja käynnistettiin keskustelu siitä, mitä suuntaviivoja olisi noudatettava EU:n tasolla, kun on kyse maanpäällisten analogisten televisiolähetysten lopettamisen yhteydessä mahdollisesti vapautuvien taajuuksien määrästä ja tulevista käyttökohteista. 7 Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä (Radio Spectrum Policy Group, RSPG) julkaisi puolestaan marraskuussa lausunnon maanpäällisiin digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen vaikutuksista radiotaajuuksiin 8. Tässä tiedonannossa esitetään kannanotto, joka perustuu eeurope-toimintasuunnitelman puitteissa julkaistuihin kansallisiin siirtymäsuunnitelmiin 9 sekä radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän lausuntoon. Tiedonanto pohjautuu myös niiden selvitysten tuloksiin, jotka komission yksiköt ovat teettäneet taajuuskaupan ja taajuuksien vapauttamisesta 10 sekä taajuusspektrin hallinnasta radioja televisiotoiminnan alalla 11. Tämän tiedonannon ohella julkaistaan komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2005)661, jossa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa jäsenvaltioiden siirtymäsuunnitelmista sekä taajuussuunnitteluun, rahoitukseen ja digitaalisiin radiolähetyksiin kohdistuvista vaikutuksista. Radio- ja televisiotoiminnan lähetyspalvelujen tarjoajat ovat joko jo siirtyneet digitaalisiin lähetyksiin tai aikovat siirtyä niihin lähitulevaisuudessa 12. Kysyntäpuolella yhä useammat käyttäjät luopuvat analogisista lähetyksistä ja valitsevat digitaaliset lähetykset, jos heillä on valinnanvaraa. Nämä kysyntä- ja tarjontapuolen suuntaukset ovat johtaneet siihen, että digitaaliset lähetykset ovat jo saavuttaneet 57 prosentin markkinaosuuden Yhdistyneessä Ks. alaviite 1. Jollei toisin ilmoiteta, tässä tiedonannossa tarkoitetaan lähetysten lopettamisella maanpäällisten analogisten televisiolähetysten lopettamista. Siirtymisellä tarkoitetaan puolestaan siirtymistä analogisista digitaalisiin lähetyksiin kaikissa verkoissa, erityisesti maanpäällisissä, kaapelitelevisio-, satelliitti- ja DSL-verkoissa. Ks. alaviite 3. Ks. alaviite 2. Ks. "Study on conditions and options in introducing secondary trading of radio spectrum in the European Community", joka on saatavissa seuraavasta osoitteesta: en.htm Ks. "Study on Spectrum Management in the field of Broadcasting", joka on saatavissa seuraavasta osoitteesta: pectrum_mgmt_bc_dswo/final_report_v3.pdf Euroopan markkinoille ei ole tullut 1980-luvun jälkeen radio- ja televisiotoiminnan lähetyspalvelujen tarjoajia, jotka käyttäisivät analogista tekniikkaa. Uudet tulokkaat, kuten satelliitti- tai DSL-palvelujen tarjoajat, käyttävät yksinomaan digitaalisia lähetyksiä. FI 4 FI

5 kuningaskunnassa. On todennäköistä, että digitaaliset lähetykset ovat vuoden 2010 alkuun mennessä saavuttaneet Euroopassa hallitsevan aseman ja analogisilla lähetyksillä on vain vähäinen merkitys, joka pienenee entisestään. 3. SIIRTYMÄPROSESSI JÄSENVALTIOISSA Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän toteuttaman julkisen kuulemisen tulokset viittaavat siihen, että nopean siirtymäprosessin esteenä ovat pääasiassa seuraavat seikat: Poliittisella tasolla ei ole tehty päätöksiä esimerkiksi analogisten lähetysten lopettamisesta kansallisella tasolla tai päätöksiä on tehty siitä, että lopettamiselle ei aseteta määräaikoja. Eurooppalainen lähestymistapa ja politiikka puuttuvat. Taloudellisella ja markkinatasolla tarvitaan laaja vastaanotinkanta, kysyntä on heikkoa kuluttajien keskuudessa, koska digitaalisiin lähetyksiin siirtymiseen ei ole riittävästi kannustimia (kuluttajat eivät katso saavansa lisäarvoa; vastaanottimet ovat liian kalliita jne.), ja operaattorit ovat taloudellisten riskien vuoksi haluttomia tekemään investointeja. Analysoidessaan jäsenvaltioiden siirtymäsuunnitelmia komissio on havainnut useita tekijöitä, jotka vaikuttavat siirtymäpolitiikan onnistumiseen: 1) Siirtymäprosessin tulisi olla markkinavetoinen, mutta samalla tarvitaan myös lähetystoiminnan harjoittajien koordinointia, jotta tekninen ja kaupallinen täytäntöönpano sujuisi (esimerkiksi yhteensopivat aikataulut). Jäsenvaltiot, jotka eivät tukeudu pelkästään markkinajohtoiseen lähestymistapaan vaan myös selviin poliittisiin toimiin koordinoidakseen lähetystoiminnan harjoittajia, ovat yleensä nopeampia hyväksymis- ja siirtymäprosessissa. Koordinoinnin yhtenä merkittävänä tehtävänä on sopia eri vaiheiden ajoituksesta. Tämä antaa lisää varmuutta digitaalisia tuotteita ja palveluja toimittaville markkinatoimijoille ja kannustaa niitä lisäämään kysyntää. Kaikkien asianomaisten toimijoiden hyvin kohdennettu koordinointi hyödyttää siis kansallisia siirtymäsuunnitelmia. Nopea siirtyminen digitaalisiin lähetyksiin tuottaa välitöntä hyötyä jäsenvaltioiden tasolla. 2) Toinen tekijä, joka vaikuttaa ratkaisevasti kansallisen siirtymäprosessin onnistumiseen, on tehokas strategia, jonka avulla kuluttajille tiedotetaan digitaalisiin järjestelmiin sopivien ohjelmien tarjonnasta ja tällaisten ohjelmien vastaanottolaitteista. Digitaalisiin lähetyksiin siirtyminen antaa myös paremmat mahdollisuudet ottaa vammaisten erityistarpeet huomioon, ja olisi huolehdittava siitä, että käyttöliittymälle (esimerkiksi sähköisille ohjelmaoppaille ja vastaanottimille) asetetaan saavutettavuusvaatimuksia. Komission yksiköiden tämän tiedonannon yhteydessä laatiman valmisteluasiakirjan luvussa B 1 käsitellään kuluttajavalistusstrategioihin liittyviä hyviä toimintatapoja, jotka komissio on ottanut kansallisista siirtymäsuunnitelmista. Luvussa B 2 käsitellään puolestaan taajuuksien suunnitteluun kohdistuvia vaikutuksia, luvussa B 3 analysoidaan joitakin digitalisointiin liittyviä rahoitusseikkoja ja luvuissa B 4 ja B 5 kuvataan siirtovelvoitteiden alaisiin verkkoihin liittyviä kapasiteettinäkökohtia sekä digitaalisten radiolähetysten tilannetta. FI 5 FI

6 Nykyisissä siirtymäsuunnitelmissa keskitytään pääasiassa maanpäällisiin verkkoihin. EU:n sääntelyjärjestelmään sisältyvä teknologisen riippumattomuuden periaate merkitsee sitä, että sääntelyssä ei saisi edellyttää tai suosia tietyn tyyppisen tekniikan käyttöä, mutta se ei estä jäsenvaltiota toteuttamasta oikeasuhteisia toimenpiteitä tiettyjen yksittäisten tekniikoiden, kuten spektrin käyttöä tehostavien digitelevisiolähetysten edistämiseksi. 13 Komissio huomauttaa kuitenkin, että digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen on prosessi, joka käsittää erilaisia verkkoja, yritystoimintamalleja ja palveluja 14, ja että markkinatoimijoiden tai alustojen eriarvoinen kohtelu on aina perusteltava. 4. SIIRTYMÄPROSESSIN HYÖDYNTÄMINEN Hyödyt, joita kuluttajat saavat digitaalisista televisiolähetyksistä analogisiin verrattuina, ovat suurempi valinnanvara televisio- ja radiokanavien määrän lisääntyessä; vaikuttavampi ja realistisempi katsomiskokemus parantuneen kuvan- ja äänenlaadun ansiosta; suurempi joustavuus, koska vastaanottomahdollisuus kannettaviin tai liikkuviin päätelaitteisiin paranee, sekä tietopalvelujen lisääntyminen, joka lisää osallistumista vuorovaikutteisuuden ansiosta. Nämä hyödyt perustuvat ensisijaisesti digitaalisen tiedon käsiteltävyyteen ja pakattavuuteen, joiden ansiosta verkon kapasiteettia voidaan käyttää paljon tehokkaammin kuin analogista signaalia välitettäessä. Digitaalisiin lähetyksiin siirtyminen voi myös antaa paremmat mahdollisuudet vastata vanhusten ja vammaisten erityistarpeisiin, koska se tarjoaa tukipalveluja, kuten parempaa tekstitystä, ääniselostusta ja viittomakielen käyttöä. Olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että käyttöliittymälle (esimerkiksi sähköisille ohjelmaoppaille ja vastaanottimille) asetetaan saavutettavuusvaatimuksia. Lisäksi digitalisointi vähentää tulevaisuudessa yleisradioverkko-operaattoreiden siirtokustannuksia. Se antaa myös mahdollisuuden lisätä digivastaanottimien myyntiä ja helpottaa sisällön varastointia ja käsittelyä. Arvion mukaan digitaalisten televisiovastaanottimien (joko digisovittimien tai televisioihin integroitujen laitteiden) markkinat ovat Euroopassa suuruudeltaan 20 miljoonaa yksikköä vuodessa. Edellä mainitut vaikutukset voivat edistää merkittävästi tieto- ja viestintätekniikkamarkkinoiden kasvua ja työllisyystilannetta. Toinen digitalisoinnin mukanaan tuoma merkittävä etu on, että erityisesti maanpäällisten analogisten televisiolähetysten lopettaminen vapauttaa taajuuskapasiteettia. Jäsenvaltioiden kansallisissa siirtymäsuunnitelmissaan toimittamissa tiedoissa arvioidaan, että maanpäällisissä digitaalisissa TV-lähetyksissä taajuuksien käyttö on 3 6 kertaa tehokkaampaa kuin vastaavissa analogisissa lähetyksissä 15. Tämä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia käyttää huomattava osa radiotaajuusspektristä uudelleen. 16 Näihin mahdollisuuksiin kuuluvat seuraavat: Ks. puitedirektiivin johdanto-osan 18 kappale sekä alaviite 16. Ks. alaviite 1. Ks. myös alaviite 3, jossa viitataan lisätietoihin siitä, miten taajuuksien ylijäämä lasketaan. Digitaalisilla lähetyksillä saadaan vieläkin enemmän tehokkuusetuja analogisiin lähetyksiin verrattuna, kun on kyse kaapelitelevisio- ja satelliittiverkoista. Maanpäällisiin lähetyksiin nykyään varattujen taajuuksien etenemisominaisuuksien vuoksi kyseisiä taajuuksia voidaan käyttää myös monenlaisiin langattomiin ja matkaviestintäpalveluihin, kuten henkilökohtaiseen tietoliikenteeseen (puhe, ääni ja liikkuvat kuvat), koska signaali kulkee rakennusten läpi, se voidaan vastaanottaa liikkeellä oltaessa eikä lähettimen ja vastaanottimien välillä tarvitse olla näköyhteysreittiä. Satelliittilähetyksiin nykyään varatuilla taajuuksilla signaalin siirtoon tarvitaan kuitenkin FI 6 FI

7 Uudet ja entistä paremmat lähetyspalvelut, kuten laajempi ohjelmavalikoima, ohjelmiin liittyvät parannukset, parempi kuvanlaatu muun muassa laajakuva- ja teräväpiirtotelevision ansiosta, parempi äänenlaatu, datapalvelut ja vuorovaikutteiset palvelut sekä henkilökohtaiset ja kannettavat televisiot. Tällaiset palvelut voivat edistää yleisen edun mukaisten tavoitteiden, kuten kulttuurin moninaisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden saavuttamista. Uudet palvelut voivat myös parantaa saavutettavuutta vammaisten kannalta. Eri verkkojen teknisen lähentymisen eli konvergenssikehityksen tuomat palvelut, joissa yhdistellään matkaviestintää ja yleisradioverkon datasiirto-ominaisuuksia, esimerkiksi matkaviestinnän ns. datacasting-palvelut. Liikkuvuutta hyödyntävässä yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän liikkuvaa tietoa sekä erilaisia tiedotusvälineitä ja palveluja, jotka ovat kaikkialla saatavissa ja käytettävissä. On kyseenalaista, voidaanko tämä tarve tyydyttää pelkästään matkaviestintäpalvelujen avulla, ja yhtenä mahdollisuutena onkin yhdistää matkaviestintää ja radio- ja televisiolähetystoimintaa. 17 Tällaisten palvelujen kehittäminen ja testaus niillä taajuuksilla, jotka vapautuvat analogisten lähetysten loppuessa, luo merkittäviä innovaatiomahdollisuuksia. 18 Tavanomaisen matkaviestinnän alalla toimivat operaattoritkin etsivät taajuuksia alemmilta taajuuskaistoilta kuin niiltä, jotka ovat nykyään käytössä, varmistaakseen täyden maantieteellisen kattavuuden kohtuullisin investoinnein. Muut uudet sähköiset viestintäpalvelut, jotka poikkeavat nykyisestä kiinteän tai langattoman verkon palveluvalikoimasta, kuten langattomat lähiverkot ja langattomat alueverkot. Toimiluvista vapautetuilla taajuuksilla toimivien langattomien lähiverkkojen menestyksen odotetaan lisäävän muiden sellaisten toimiluvista vapautettujen taajuuksien kysyntää, joiden vapauttamisella pyritään edistämään innovointia ja käänteentekevää teknologiaa, joka kilpailisi nykyisten palvelujen kanssa. Kaikille näille aloille voi tulla uusia tulokkaita, kuten uusia lähetystoiminnan harjoittajia tai vuorovaikutteisten sovellusten kehittäjiä, arvoketjun eri tasoilla, mikä lisää omalta osaltaan markkinoilla käytävää kilpailua ja edistää innovointia. Se lisää myös vaihtoehtoisten sähköisten viestintäverkkojen operaattoreiden välistä kilpailua. Suuri osa näistä eduista saavutetaan kuitenkin vasta menestyksekkään siirtymäprosessin loppuvaiheessa, toisin sanoen kun analogiset lähetykset lopetetaan. Siirtymäkauden aikana digitalisointi voi väliaikaisesti pahentaakin kapasiteetin (ja erityisesti taajuuksien) puutetta, koska analogista ja digitaalista lähetystoimintaa harjoitetaan rinnakkain. Tämä ongelma on erityisen merkittävä niillä taajuusalueilla, jotka ovat jo ruuhkaisia. Toisaalta on myös olemassa taajuusalueita, joita käytetään nykyään liian vähän. Siirtymäkauden ajoitus ja kesto ovat kumpikin ratkaisevan tärkeitä tekijöitä. Mitä aiemmin siirtymäprosessi aloitetaan ja mitä lyhyemmäksi siirtymäkausi jää, sitä pikemmin edellä kuvatut hyödyt toteutuvat. Siirtymäkauden nopeuttamisen kannalta on tärkeää, että suuri yleisö hyväksyy digitaalisen televisiotoiminnan ja ymmärtää sen hyödyt sekä lisäedut, jotka voidaan näköyhteysreitti eikä signaali kulje rakennusten läpi. Tämä asettaa huomattavia rajoituksia mahdollisille vaihtoehtoisille sovelluksille kyseisellä taajuusalueella. Eräät toimijat painottavat nykyään, että tietynlaista sisältöä voidaan välittää laajalle kohderyhmälle tehokkaammin digitaalisten lähetysten kuin matkaviestinnän avulla. Kehitystoiminnan ensimmäiset vaiheet tarjoavat mahdollisuuden suunnitella tekniikoita ja palveluja siten, ettei synny vammaisia haittaavia saavutettavuusesteitä. FI 7 FI

8 saada lopettamalla maanpäälliset analogiset televisiolähetykset ja konvertoimalla kaapelitelevisioverkot kokonaan. 19 Digisovittimien vähittäishinnat ovat laskeneet komission ensimmäisen siirtymäprosessia käsittelevän tiedonannon jälkeen. Integroitujen televisiovastaanottimienkin hinnat ovat laskeneet. Digitelevisiolaitteet ovat siis entistä kohtuuhintaisempia useimmille kansalaisille. Koska maanpäällisten analogisten televisiolähetysten lopettaminen vapauttaa taajuuskaistoja uusiin ja innovatiivisiin palveluihin, on tärkeää, ettei kyseisten kaistojen uudelleenkäyttöä rajoiteta tarpeettomasti. Jäsenvaltioiden taajuussuunnitelmien tulisi olla niin joustavia, että ne antavat tulevaisuudessa mahdollisuuden ottaa käyttöön muitakin sähköisiä viestintäpalveluja digitaalisten lähetyspalvelujen lisäksi. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tärkeänä tehtävänä on varmistaa vuonna 2006 pidettävässä alueellisessa radioviestintäkonferenssissa (RRC06) ja vuonna 2007 pidettävässä maailman radioviestintäkonferenssissa (WRC07), että analogisten lähetysten loppuessa vapautuvien taajuuskaistojen käyttö säilyy joustavana. Vaikka taajuusvarauksien on oltava joustavia, tässä vaiheessa ei ole tarpeen päättää, miten yli jäävien taajuuksien käyttöoikeudet myönnetään yksittäisille käyttäjille. Komission yksiköiden tämän tiedonannon yhteydessä laatiman valmisteluasiakirjan luvussa B 2 käsitellään tarkemmin digitalisoinnin vaikutuksia taajuuksien suunnitteluun. Televisiotoiminnan menestyksekästä digitalisointia edistää myös tehokas kilpailu, jota käydään digitaalisen televisio- ja radiotoiminnan lähetyspalvelujen alalla. Jotta loppukäyttäjät hyötyisivät digitalisoinnista mahdollisimman paljon, kansallisten sääntelyviranomaisten on varmistettava, että yritykset, joilla on merkittävästi markkinavoimaa digitaalilähetysten alalla 20, täyttävät asianmukaiset velvollisuutensa puitedirektiivin 16 artiklan mukaisesti. 5. EUROOPPALAINEN ULOTTUVUUS Kansallisella tasolla saavutettavien etujen lisäksi siirtymäprosessin nopeuttaminen voisi edistää oppimisvaikutuksia ja tarjota myönteisiä esimerkkejä eri jäsenvaltioissa. Monet uudet tekniikat ja palvelut riippuvat siitä, kasvaako käyttäjämäärä riittävän suureksi Euroopan tasolla, ja niiden houkuttavuus lisääntyy, kun kyseisen tekniikan käyttö lisääntyy Euroopassa. Markkinatoimijat ovat huolestuneita siitä, että erilainen täytäntöönpano Euroopan eri maissa voi vaikeuttaa uusien palvelujen kehittämistä. Ne vaativat erityisesti oikeusvarmuutta, kun on kyse mahdollisesti vapautuvista maanpäällisistä taajuuksista, ja edellyttävät, että kansallisten rajojen aiheuttamat esteet minimoidaan. Siirtymäprosessin nopeuttaminen kansallisella tasolla ja yhteisen lähestymistavan soveltaminen siirtymäkauteen ja analogisten lähetysten lopettamisajankohtaan nopeuttaisivat digitalisointia koko Euroopassa. Radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä ehdottaakin, että laadittaisiin suppeahko määrä aikatauluja jäsenvaltioiden harkittavaksi ja selvitettäisiin, voitaisiinko siirtymäprosessi saada yhteiseen määräaikaan mennessä päätökseen Satelliittitelevisiotoiminnan muuttaminen analogisesta digitaaliseksi on jo edennyt pitkälle, ja taajuuksia on jo jäänyt yli muuhun käyttöön. Ks. merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista 11 päivänä helmikuuta 2003 annetun komission suosituksen liitteessä mainitut markkinat numero elevant_markets/i_ en pdf Ks. alaviite 3. FI 8 FI

9 Taajuudet, joita tarvitaan yleiseurooppalaisiin palveluihin ja moniin rajatylittäviin palveluihin, kuten liikennetiedotukseen ja kalustonhallintaan, matkaviestintään ja datacasting-palveluihin, saadaan käyttöön koko Euroopan laajuisesti vasta sitten, kun analogiset lähetykset on lopetettu kaikissa jäsenvaltioissa. Rajatylittäviä sovelluksia voitaisiin kuitenkin ottaa käyttöön aikaisemminkin niissä jäsenvaltioissa, joissa analogiset lähetykset on jo lopetettu. Sen vuoksi on syytä nopeuttaa kansallisia siirtymäprosesseja ja pyrkiä sopimaan määräaika, johon mennessä analogiset lähetykset lopetetaan kaikissa jäsenvaltioissa. Siirtymäprosessien nopeuttaminen ja määräajan asettaminen niille auttaisi yhdistämään Euroopan toistaiseksi hajanaiset digitelevisiomarkkinat. Tämä antaisi eurooppalaisille toimijoille mahdollisuuden kilpailla maailmanlaajuisesti muiden sidosryhmien kanssa digitaalisen televisiotoiminnan arvoketjun kaikissa osissa. Tällä olisi puolestaan myönteisiä vaikutuksia talouteen (vienti, rojaltitulot, parempi asema teollis- ja tekijänoikeuksien sekä digitaalisten oikeuksien hallinnan suhteen, sisällön kilpailukykyisyys jne.) 22. Kansallisten siirtymäprosessien nopeus ja hitaimpien jäsenvaltioiden edistyminen vaikuttavat yhdessä siihen, miten nopeasti koko Eurooppa voi edetä tässä asiassa. Analogisten televisiolähettimien suuritehoisuus ja analogisten kotivastaanottimien häiriöherkkyys merkitsevät sitä, että analogisten palvelujen jatkaminen rajoittaa uusien palvelujen käyttöönottoa, vaikka niitä jatkettaisiin vain rajallisesti ja ainoastaan muutamassa jäsenvaltiossa. Sen vuoksi taajuuksien vapautuminen muuhun käyttöön riippuu kansallisella tasolla ratkaisevasti niiden naapurimaiden määrästä, jotka ovat jo lopettaneet analogiset lähetykset, ja se toteutuu täysimittaisesti Euroopan tasolla vasta sitten, kun analogiset lähetykset on lopetettu kokonaan EU:ssa ja sen naapurimaissa. 23 Yhdysvalloissa liittovaltion viestintäkomissio (Federal Communications Commission, FCC) aikoo nykyään lopettaa maanpäälliset analogiset TV-lähetykset kokonaan ja jakaa näin vapautuneet taajuudet uudelleen 1. tammikuuta 2009 mennessä. Hiljattain annetun ilmoituksen mukaan vuonna 2005 tehdään sitova päätös määräajasta, johon mennessä televisiotoiminta digitalisoidaan kokonaan. 24 Korea on ilmoittanut lopettavansa maanpäälliset analogiset lähetykset vuoden 2010 loppuun mennessä ja Japani puolestaan vuoteen 2011 mennessä. Seuraavasta taulukosta, joka on laadittu komission yksiköiden saamien tietojen pohjalta, ilmenee maanpäällisten analogisten televisiolähetysten lopettamisajankohta eri jäsenvaltioissa. Ryhmä A (lähetykset lopetetaan vuoden 2010 lopussa tai aiemmin) B (lähetykset lopetetaan vuoden 2012 lopussa tai aiemmin) Jäsenvaltiot AU, DE, ES, FI, IT, MT, SE BE 25, EL, SI, SK, UK, HU Jäsenvaltiot, joita ei ole mainittu taulukossa, eivät ole vielä ilmoittaneet suunnitelmiaan tai analogisten lähetysten lopettamisajankohtaa Näin voitaisiin myös edistää kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien Lissabonin tavoitteiden saavuttamista. Ks. Ks. alaviite 3. FCC:n puheenjohtajan Michael Powellin Las Vegas Consumer Electronics Show'ssa 6. tammikuuta 2005 pitämä puhe. Flanderi. FI 9 FI

10 Koska lähestymistavat ja edistyminen vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen, komissio myöntää, ettei ole realistista asettaa analogisten lähetysten lopettamiselle EU:ssa sitovaa määräaikaa, joka olisi yhteinen kaikille jäsenvaltioille. Koordinoidun eurooppalaisen lähestymistavan soveltaminen analogisten lähetysten lopettamiseen tuottaisi kuitenkin etuja, minkä vuoksi komissio ehdottaa, että sovittaisiin yhteisestä aikataulusta, jonka mukaan maanpäälliset analogiset televisiolähetykset lopetetaan ja siirrytään maanpäällisiin digitaalisiin televisiolähetyksiin. Useimmat niistä jäsenvaltioista, jotka ovat jo päättäneet analogisten lähetysten lopettamisesta, ovat asettaneet määräajakseen vuoden 2010 tai sitä aiemman ajankohdan. Kuusi muuta jäsenvaltiota on asettanut määräajakseen vuoden 2012 tai sitä aiemman ajankohdan. Tältä pohjalta komissio olettaa, että siirtymäprosessi on edennyt pitkälle koko EU:ssa vuoden 2010 alkuun mennessä, ja se ehdottaa vuoden 2012 alkua määräajaksi, johon mennessä analogiset lähetykset lopetetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. 6. PÄÄTELMÄT Radio- ja televisiotoiminnan digitalisointi voi tarjota kuluttajille entistä parempia lähetyspalveluja ja monia uusia palveluja tavanomaisten lähetyspalvelujen lisäksi; digitalisointi antaa myös mahdollisuuden vastata entistä paremmin vammaisten erityistarpeisiin. Se tuottaa välitöntä hyötyä kansallisella tasolla. Kansallisia siirtymäprosesseja on varaa nopeuttaa, jotta siirtyminen hyödyttäisi koko EU:ta. Joillakin maantieteellisillä alueilla siirtymäprosessi on jo saatu päätökseen ja maanpäälliset analogiset lähetykset lopetettu kokonaan. Eräät jäsenvaltiot aikovat saattaa kansallisen maanpäällisen siirtymäprosessin päätökseen lähivuosien aikana. Sen vuoksi komissio olettaa, että siirtymäprosessi on edennyt pitkälle koko EU:ssa vuoden 2010 alkuun mennessä, ja se ehdottaa vuoden 2012 alkua määräajaksi, johon mennessä analogiset lähetykset lopetetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Joustavuutta tarvitaan varmistamaan, että taajuudet, joita käytetään nykyään maanpäällisiin analogisiin lähetyksiin, käytetään uudelleen siten, että ne hyödyttävät parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskuntaa ja taloutta. Päätettäessä näiden taajuuksien käytöstä olisi otettava huomioon kaikki mahdolliset sovellukset, ja taajuuksien varaamisessa ja niiden käyttöoikeuksien myöntämisessä on varmistettava, että kaikilla potentiaalisilla käyttäjillä on yhtäläiset käyttömahdollisuudet. Jos osa vapautuvista taajuuksista voitaisiin käyttää EU:n tasolla, uusien yleiseurooppalaisten palvelujen ja sovellusten käyttöönotto olisi helpompaa. Komissio aikookin selvittää koordinoidun lähestymistavan toteuttamismahdollisuutta. FI 10 FI