PÄÄTÖS Nro 68/2012/2 Dnro ISAVI/60/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 68/2012/2 Dnro ISAVI/60/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJAT ASIA Marjut ja Aapo Söder Pengerlaiturin rakentaminen tilan Virtakallio rannan edustalle Pielisjokeen sekä töidenaloittamislupa, Kontiolahti HAKEMUS Hakijat ovat aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytäneet asiakohdassa sanottuun rakentamiseen lupaa ja töidenaloittamislupaa. Rakennuspaikka sijaitsee Pielisjoessa hakijoiden omistaman tilan Virtakallio (kiinteistötunnus ) edustan vesialueella. Vesialueen omistaja on antanut suostumuksen pengerlaiturin rakentamiseen. Lisäksi hakemukseen on liitetty rantanaapuritilojen RN:ot 29:12, 29:24, 29:32, 29:31, 29:35, 29:30, 29:13, 29:5 ja 29:14 omistajien antamat suostumukset hakemuksen mukaiseen laiturin rakentamiseen. Pengerlaituria tarvitaan rannan mataluuden takia. Laituri mahdollistaa rannan käyttämisen uimiseen, veneilykäyttöön ja rantautumiseen. Hakijoiden omistaman matkaveneen syväys on 80 cm. Vedenkorkeus rannasta noin 50 metrin päähän on keskimäärin noin 50 cm ja vesistön pohja on mutaista ja upottavaa. Rantaviivasta noin 50 metrin päässä vesistössä on lähes koko tontin rantaviivan pituudelta näkyvissä peruskallio. Kallion päällä on vettä paikoittain vain 20 cm. Kallion jälkeen vesi syvenee jyrkästi noin 1,5-2 metriin. Kallion takia rantaa ei pysty syventämään ruoppaamalla eikä rakentamaan paalulaituria. Ponttonilaiturit rikkoutuisivat kalliota ja pohjaa vasten. Myös joen jäämassat hajottaisivat kyseiset rakennelmat. Maapengerlaituri on kyseisellä paikalla ainoa kestävä rakenne. Joen leveys on rakennuspaikan kohdalla noin 600 m ja veneväylä sijaitsee noin 300 m:n päässä rannasta. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 Pengerlaiturin pituus on suunnitelman mukaan rannan edustan matalikon pituinen eli 49 m, jolloin laiturin pää ulottuu syvän veden reunalle. Penkereen harjan leveys on 2,5 m ja pohjan leveys 5 m. Penkereen korkeus on + 0,70 m Pielisjoen keskivedenkorkeudesta mitattuna. Pengerlaiturin rakenne on kivilouhetta, kiviä ja soraa, ulkosivupinnat kalliolouhetta sekä kiveä ja penkereen päällys multahiekkaseosta. Rakentamiseen tarvittavien massojen määrä on noin 150 m 3 ja penkereen alle jäävän vesialueen pinta-ala noin 190 m 2. Penkereen ja rannan väliin jätetään 7 m leveä aukko vedenvirtauksen turvaamiseksi ja lisäksi rakenteessa on kaksi muuta 6 m levyistä puusilta-aukkoa. Penger rakennetaan joen virtauksen suuntaisesti hieman vinoon rantaviivaan nähden, jolloin jäämassat pääsevät sulaessaan liikkumaan esteettä virran mukana penkereen reunamia pitkin alajuoksun suuntaan. Hakemuksen mukaan rakennustyöt ajoitetaan väliselle ajalle. Pielisjoen vedenkorkeudet ovat seuraavat: Ylivesi +85,00 m (HW) = N ,14 m Keskiylivesi +84,65 m = N ,79 m Keskivesi +84,11 m (MW) = N ,25 m Keskialivesi +83,78 m = N ,92 m Alivesi +83,22 m (NW) = N ,36 m Alueella on voimassa Viholan ranta-asemakaava. Hakijoiden kiinteistö sijaitsee kaavamerkinnällä AO ja M esitetyllä alueella. Hakemuksen mukaan pengerlaiturin rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai muulle rannan käytölle, eikä se estä kaavan toteutumista. Laituri sopii rakentamispaikan maisemaan erinomaisesti, koska muun muassa rakennuspaikan kohdalla rannassa on näkyvissä avokalliota ja myös lähistöllä on vastaavanlaisia kivisiä penkereitä. Pengerlaituri ei aiheuta haittaa rannan muille vesilläliikkujille, koska rakennuspaikan veden syvyys on vain 0,2-1,0 m ja se on myös erittäin rehevöitynyttä. 2 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään MUISTUTUKSET Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vastustanut luvan myöntämistä ja lausunut hakemuksesta seuraavaa: Alueella on voimassa ympäristökeskuksen vahvistama Viholan rantaasemakaava ja sen laajennus, joka on vahvistettu Ote voimassaolevasta kaavasta on hakemuksen liitteenä. Kaavassa on annettu mm. seuraavat määräykset: Rakennusten ja laitureiden tulee olla sijoittelun, koon, värin ja muodon puolesta ympäröivään luontoon ja maisemaan sopeutuvia. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää louhimalla, pengertämällä tai kaivamalla. Rakennusten ja rannan välinen suojapuusto on säilytettävä.

3 Tila Virtakallio ja sen vierustontit eivät ole voimassaolevassa kaavassa osoitettu rantatonteiksi, vaan ranta-alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi, jolle kaavamääräyksen mukaan saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja laitteita. Kaavassa juuri näille viidelle tontille on varattu yhteinen venevalkama-alue. Hakemuksen mukainen pengerlaiturihanke on rantaasemakaavan tarkoituksen vastainen. Hanke ei ole kaavassa osoitetun alueen käyttötarkoituksen mukainen ja kaavassa on siis osoitettu kyseisten asuintonttien veneilyä varten yhteinen valkama-alue. Hankkeella ei siis ole sellaista kaavan mukaista tarvetta, että se muodostaisi perusteen vesilain mukaisen luvan myöntämiselle. Vaikka laiturihanke olisi kaavan mukainenkin, suhtautuisi ELY-keskus siihen kielteisesti. Laituri olisi hyvin pitkänä ja osin maapenger-rakenteisena maisemassa hallitseva. Tämä ilmenee myös hakemuksen mukana olevista valokuvista. Lupaedellytysten (vesilain intressivertailu) täyttyminen noin pitkälle laiturille edellyttää yleensä laajempaa yleistä tarvetta. 3 SELITYS Hakijat ovat aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä lausuneet, että kyseiseen rantakaavaan kortteliin II merkittyjen tonttien koko ja muoto on muuttunut paljon alkuperäisestä kaavapiirroksesta. Kontiolahden kunnan maanmittaus- ja lohkomispäätösten sekä maa-alueen omistajan lisämaan myynnin takia jokainen kortteli II:n viidestä tontista on nykyisin omarantainen ja kaavaan alun perin merkittyä venevalkamaa ei hakijoiden käsityksen mukaan enää ole. Hakijat ovat pyytäneet ottamaan huomioon muun muassa seuraavaa: "Pielisjoen leveys maapengerlaiturin rakennuskohdalta on noin 600 metriä maapengerlaiturin ollessa vain noin 50 metriä ja syväväylä kulkee suunnittelemamme laiturin päästä mitaten noin 250 metrin päässä eli erittäin kaukana. Laiturista ei siis olisi haittaa Pielisjoella liikkuville veneille eikä uittoliikenteelle. Rantaamme ei voi tehdä ponttonilaituria, koska ponttonit hankautuisivat puhki todella nopeasti joen virtauksen sekä aaltojen heiluttaessa niitä jatkuvasti pohjaa sekä peruskalliota vasten ja keväinen jäidenlähtö veisi kevyen rakennelman mukanaan. Ponttonilaituri olisi lisäksi todella ruma, rannasta selvästi kauempaakin havaittava rakennelma, erittäin kallis toteuttaa & uusia vuosittain sekä myös erittäin kulumis- ja hajoamisherkkä. Paaluttaminenkaan ei ole valitettavasti mahdollinen vaihtoehto pinnassa olevan peruskallion vuoksi. Näiden seikkojen takia pyydämmekin, että puollatte hakemaamme maapengerlaiturin rakentamislupaa, koska se on tilamme rannan olot huomioon ottaen ainoa mahdollinen, järkevin, kestävin edullisin sekä rantamme luontoon parhaiten sointuvin laiturivaihtoehto. Olemme saaneet allekirjoitetun suostumuksen laiturin rakentamiseen kaikilta lähialueen naapureiltamme, joista suurin osa käyttää Pielisjokea ahkerasti mm. kalastukseen sekä veneilyyn. He ovat ilmaisseet paikanpäällä käymällä tai piirroskuvat & valokuvahahmotelmat nähtyään, ettei suunnittelemamme laiturin pituus, koko eikä ulkonäkö häiritse heitä eikä heidän ranta-alueen käyttöä. Vesialueen omistaja, Kuurnan Voima Oy on antanut luvan rakentaa maapengerlaiturin omistamalleen vesialueelle sen pituisena ja kokoisena, kuin mitä hakemuksessamme mainitaan. Heidän näkemyksen mukaan suunnittelemamme pengerlaituri ei siis vaikuta negatiivisesti alueen vesistöön tai veden virtaukseen.

4 Rakennuspaikan ranta-alueen vesi on todella matalaa eli veden korkeus rannasta noin 50 metrin päähän on keskimäärin vain noin 0,5 metriä. Matalikko on lisäksi rehevöitynyt ja pohja on upottavaa mutaa. Rantaviivasta noin 45:en metrin päässä on lisäksi pinnassa peruskallio ja sen päällä vettä on vain noin cm:ä. Näiden seikkojen vuoksi ranta-aluetta ei pysty käyttämään uimiseen (mutapohja, matala vesi), veneilyyn (matala vesi + pinnassa oleva kallio) eikä kalastukseen (rannan rehevöityminen ja veden mataluus) ja siksi rantamme on ollutkin täysin käyttämättömänä jo vuosikymmenet, joten matalikolle tuleva laituri ei olisi kenenkään muun vesistöä käyttävän tiellä. Päinvastoin, ranta-alue siistiytyisi ja näkymät Pielisjoella liikkuville tulisivat edustavimmaksi nykyisen hoitamattoman suoryteikön sijaan. Maksamme tällä hetkellä kiinteistöveroa omarantaisesta tilasta, jonka ranta on kuitenkin edellä mainituista syistä täysin käyttökelvotonta. Mielestämme olisi kohtuullista, että saisimme poikkeusluvan pengerlaiturin rakentamiseen ja sen myötä rannan sille luontaisesti kuuluvaan käyttöön. Maapenger maastoutuisi täysin rannan kasvustoon, koska sen päälle kylvettäisiin ruoho ja sen sivuille, kivikon sekaan, istutettaisiin samoja kasveja, kuin mitä rannalla kasvaa luonnostaan eli pajuja sekä koivua. Rakennuspaikan ranta-alue on myös reheväkasvuista, jolloin ruohopeitteistä sekä istutuksin maastoutettua maapengerlaituria ei kauempaa lainkaan erottaisi varsinaisen rannan kasvillisuudesta. Myös laituriin käytettävä puuaines on tarkoitus käsitellä harmahtavaksi, joten puuosatkin sulautuisivat erinomaisesti rannan maisemaan, eikä maapengerlaituri sitä näin ollen hallitsisi. Hakemuksemme mukana olevista valokuvista voi virheellisesti saada sen käsityksen, että laiturista olisi tulossa maisemaa hallitseva, kuten muistutuksen tekijä mainitsee. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kyseiset kuvat eivät valitettavasti anna oikeaa kuvaa laiturin koosta suhteessa rakennuspaikan joen leveyteen, rannan muotoihin tai luontoon maastoutumiseen, koska hakemuksen liitekuviin laituri on hahmoteltu vain punaista ääriviivaa käyttämällä. Varsinaisia, valokuvatyyppisiä luonnoksia laiturihankkeesta on lähes mahdotonta toteuttaa niin, että ne vastaisivat valmiiksi rakennettua laituria. Hakemuksemme mukana olevista piirretyistä kuvista saanee parhaan käsityksen hakemamme maapengerlaiturin muodoista ja väreistä. Laiturin maapenkereen korkeus keskivedenpinnasta olisi maksimissaan vain 0,7 metriä. Rannassamme olevat kalliot ovat selvästi tuota korkeampia, joten maapengerlaituri ei olisi lähiympäristöönsä nähden sopimattoman korkea. Alkuperäisen hakemuksemme mukana ollut, 1:20 mittakaavan piirretty poikkileikkauskuva laiturin päästä havainnollistaa, minkä vuoksi laituristamme on pakko tehdä noin 50 metriä pitkä. Peruskallio on näkyvissä noin 45:en metrin päässä rantaviivasta, koko rantamme matkalla vain noin 20:n senttimetrin syvyydellä veden pinnasta. Laiturin pää on saatava kyseisen kallion ohi, jotta veden syvyys laiturin päässä riittää matkaveneen laiturissa pitämiseen sekä uimiseen. Hakemamme laiturin pituudesta ei valitettavasti pysty tinkimään, koska lyhyemmästä laiturista ei olisi mitään hyötyä edellä mainittujen seikkojen vuoksi ja rannan olosuhteet huomioon ottaen yksin laiturin pituus ei voi mielestämme olla rakennuslupahakemuksemme hylkäämisperuste, koska emme voi mitenkään itse vaikuttaa tilamme ranta-alueen vesistön pohjaolosuhteisiin ja veden korkeuteen. Vaikka laituri onkin tulossa vain omaan käyttöömme, toisin sanoen, sillä ei ole laajempaa yleistä tarvetta, niin meille laiturilla on todella suuri merkitys. Nykytilassaan emme pysty lainkaan hyödyntämään rantaa veneilyyn emmekä uimiseen eli juuri niihin asioihin, jonka vuoksi rannoille ylipäänsä hakeudutaan asumaan. 4

5 Sitoudumme rakentamaan maapengerlaiturin juuri sen kokoiseksi ja niistä materiaaleista, kuin mitä hakemuksessamme mainitaan. Samoin sitoudumme hoitamaan laituria niin, ettei siitä koidu kenellekään ulkopuoliselle vahinkoa tai haittaa ja niin, että laituri on aina siistissä kunnossa ja sopusoinnussa sitä ympäröivään ranta-alueeseen." 5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Marjut ja Aapo Söderille luvan pengerlaiturin rakentamiseen tilan Virtakallio rannan edustalle Pielisjokeen Kontiolahden kunnassa. Laiturin sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta peruskarttakopiosta ja 1:2 000 mittakaavaisesta asemakartasta. Laiturin rakenne ilmenee hakemuksen liitteinä olevista päivätyistä 1:150 ja 1:20 mittakaavaisista piirustuksista. Rakentamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia vahinkoja, haittoja tai edunmenetyksiä. Ennakoimattomien edunmenetysten varalta annetaan jäljempänä määräys. Tämä lupapäätös ei vapauta noudattamasta, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty. MÄÄRÄYKSET 1. Työt on suoritettava siten, että vesistölle tai sen käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Vesistöä kohtuuttomasti samentavia töitä ei saa tehdä välisenä aikana. Rakentamisessa on käytettävä puhtaita maa- ja kiviaineksia. 2. Pengerlaiturin rakentamisen seurauksena mahdollisesti ylösnousevat pohjamassat tulee poistaa vesistöstä pohjan luonnolliseen tasoon saakka. 3. Rakennustyön jäljet on siivottava ja rakennusalue maisemoitava ympäristöön sopivaan kuntoon. 4. Pengerlaituri kansirakenteineen on pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa. 5. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu edunmenetystä, jota nyt ei ole ennakoitu, voidaan siitä vaatia korvausta erikseen siten kuin uuden vesilain (587/2011) 13 luvun 8 :ssä on säädetty. 6. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Työ on tehtävä 3 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-

6 Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. 6 PERUSTELUT JA VASTAUS MUISTUKSEEN Pengerlaituri on tarpeen Virtakallion tilan RN:o 29:23 rannan mataluus ja osittain kallioisuus huomioon ottaen hakijoiden omistaman veneen pitämistä ja rantautumista sekä rannan virkistyskäyttöä varten. Suunnitelman mukaan laiturin pituus on noin 49 metriä ja pituus on hyväksyttävä rannan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen takia. Laiturista ei aiheudu merkittävää vesimaiseman muutosta kyseisellä kohdalla Pielisjokea, eikä laituri viimeisteltynä aiheuta merkittävää maisema-haittaa niille rantakiinteistöille, joille se näkyy. Vesialueen omistaja on antanut suostumuksen laiturin rakentamiseen omistamalleen vesialueelle. Viereiset rantanaapurit ovat antaneet suostumuksen hankkeelle. Kaavamääräykset eivät ole esteenä luvan myöntämiselle. Rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja on tarpeen hakijoiden yksityiskäytössä olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksessa esittämät hakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset hylätään, koska edellytykset luvan myöntämiselle ovat edellä lausutuin tavoin olemassa. Muilta osin muistutuksessa esitettyyn viitataan annettuun ratkaisuun ja sen perusteluihin sekä lupamääräyksiin ja hakijoiden antamaan selitykseen. TÖIDENALOITTAMISLUPA Hakijoiden töidenaloittamislupaa koskeva pyyntö hylätään, koska töiden kiireellinen aloittaminen ei ole nyt tarpeen eikä hakijoille aiheudu huomattavaa vahinkoa töiden aloittamisen viivästymisestä. LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Vesilain (264/1961) 2 luvun 3 :n, 4, 6 :n 1 momentti ja 26 Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Vesilain (264/1961) 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

7 7 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kontiolahden kunnanhallitus Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto ja niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöksestä kuulutetaan Kontiolahden kunnan virallisella ilmoitustaululla.

8 8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Matti Turunen Markku Juvonen Asian on ratkaissut ympäristölakimies Matti Turunen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Markku Juvonen.

9 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Puhelin: (vaihde) Telekopio: (015) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.