LAHDEN MUSEOT Vuosikatsaus 2014

Transkriptio

1 LAHDEN MUSEOT Vuosikatsaus 2014 Tuhkasta nousi Lahti -näyttelyssä yksi Lahden toirikaivausten mielenkiintoisimmista löydöistä oli boa-käärmeen luuranko. Kuva: Toni Kesti, Lahden museot.

2 Lahden museot Vuosikatsaus KESTÄVÄÄ MAAILMAN PARANTAMISTA TUTKIMUS- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖYKSIKKÖ KOKOELMAYKSIKKÖ NÄYTTELYTOIMINTAYKSIKKÖ ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ MAAKUNTAMUSEOTYÖ ALUETAIDEMUSEOTYÖ ARKEOLOGIA RAKENNUSKULTTUURI KOKOELMATYÖ NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT ASIAKASPALVELUTYÖ HENKILÖKUNTA TALOUS LIIKUNTA- JA KULTTUURILAUTAKUNTA LAHJOITTAJAT toimitus: Päivi Siikaniemi, Helena Peippo taitto: Studio Penna / Osmo Penna Tuhkasta nousi Lahti -näyttely. Kuva: Toni Kesti, Lahden museot.

3 KESTÄVÄÄ MAAILMAN PARANTAMISTA Lahden museot Onnea Lahden museot! Taloudellisesti ja toiminnallisesti erittäin tiukka vuosi 2014 on onnellisesti takana. Suuri osa museon vuotuisesta työstä kohdistuu näyttelyiden tekemiseen. Toinen runsaasti työtä vaativa osa-alue, kokoelmien hoito, ei tule samalla tapaa museoiden asiakkaiden tietoisuuteen. Vasta näyttelyiden kautta kokoelmatyö pääsee loistamaan parrasvaloihin. Kuitenkin hyvin hoidetut kokoelmaesineet ja taideteokset mahdollistavat näyttelytoiminnan. Roku vai poppari? -näyttelyä varten kerättiin yleisöltä ja muilta yhteistyötahoilta runsaasti kuvamateriaalia ja aikakauden esineistöä. Kuva: Ville-Matti Rautjoki Tutkimus ja kulttuuriympäristön hoito ovat jokapäiväistä työtä, jota asiakkaat eivät suoraan näe. Jopa vuosisatojen kuluessa ihmisten

4 ...KESTÄVÄÄ MAAILMAN PARANTAMISTA Lahden museot rakentaman kulttuuriympäristön vastuullisena hoitajana ja arvojen puolustajana toimivat Suomessa usein juuri maakuntamuseot, joille Museovirasto on delegoinut tehtäviään. Tasapainoilu menneisyyden ja tulevaisuuden ilmiöiden kanssa on hyvin vaativa ja ei riittävän arvostettu tehtävä. Tämän päivän museoiden keskeinen tehtävä on tunnistaa entistä paremmin asiakkuutensa ja heidän tarpeensa. Kansainvälinen turismi tuo omat vaatimuksensa suomalaisille museoille. Museoiden on kyettävä yhdistämään asiakkaidensa tarpeet omaan ansaintalogiikkaansa. Toimintaympäristössä jo tapahtuneet näkyvät muutokset jouduttavat museoiden muutosprosessia. Syystä voidaan kysyä, onko museo enää entisensä? Pitääkö meidän vastata museon ei pidäkään sopeutua menneisyyden tarjoamiin kahleisiin! Vantaanjoki on aikanaan kahlittu padolla. Raitiovaunut ovat kulkeneet Helsingin katuja Vantaankosken antamalla energialla. Tämän hinta on edelleen lohen nousun estyminen Vantaanjokeen. Pitääkö museon suojella patoa, joka on vahva symboli ihmisten tekemille virheille! Aikanaan patoaminen on ollut perusteltua, mutta entä nyt? Pitäisikö vihdoin todeta, että padon alkuperäinen merkitys on kadonnut. Jos padolla on maankäyttöön ja veden korkeuteen liittyvä funktio, insinöörit kykenevät korvaamaan padon tehtävän muilla ratkaisuilla. Pato estää lohen nousun kutupaikoilleen! Riittääkö padon museaalinen arvo pitämään padon paikoillaan? Museoarvoja tarkasteltaessa on tarkasteltava koko yhteiskunnan arvoketjua, jotta voitaisiin tehdä oikeita kestäviä ratkaisuja vaikka luonnon suhteen. Luonnon takia matkailijat usein saapuvat Suomeen ja myös museoihimme. Museoiden näyttelyt vuonna 2014 Hiihtomuseon Urheilun idolit toivat ihaillut sankarit museoon maaliskuussa. Nuoriso kaipaa esikuvia ja usein urheilijat ovat tehtävään hyvin sopivia. Maaliskuun lopussa jätettiin hyvästit historiallisen museon Viipuri Mon Amour näyttelylle. Kartano toimi tunnelmallisena kotina Viipurin perinnölle. Roku vai poppari näyttely toi taidemuseoon lukujen raikkaita värejä. Muisteltiin lahtelaisen nuorisokulttuurin saavutuksia nyt varttuneemman väen voimin. Triennale Plus avattiin hyvissä ajoin huhtikuussa ennen varsinaista kansainvälisen julistetriennalen 2014 avautumista kesäkuussa. Muut taidemuseon näyttelyt olivat Intohimona taide, ts. Vexi Salmen kokoelmista koottu näyttely ja lokakuussa avattu Markus Henttosen & Kim Simonssonin yhteisnäyttely. Radio- ja tv-museo oli avoinna vain kesän talon peruskorjausten takia. Timo Simanainen Museonjohtaja, Lahden museot Museot joutuvat huolella arvioimaan toimintamalliensa eettistä uskottavuuttaan, yhteiskunnallista rationaalisuuttaan ja taloudellista kannattavuuttaan. Muutoksen tulee johtaa kestävään, maailmaa parantavaan, mutta samalla joustavaan toimintakulttuuriin. Tämän mission ytimenä on strategian toteuttaminen ja asiakassuhteiden hoito, resurssien hallinta ja tasapainoisesta taloudesta huolehtiminen.

5 TUTKIMUS- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖYKSIKKÖ Lahden museot Tutkimuspäällikkö Hannu Takala esitteli torin kaivausten löytöjä Tuhkasta nousi Lahti näyttelyn lehdistötilaisuudessa. Kuva: Päivi Siikaniemi.

6 TUTKIMUS- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖYKSIKKÖ Lahden museot Lahden kaupunginmuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön perustehtävinä on museon sisäisen työnjaon mukaan vastata 1) maakuntamuseotyöstä, 2) aluetaidemuseotyöstä, 3) arkeologisen ja rakennetun kulttuuriperinnön sekä kulttuurimaiseman suojelusta ja tutkimuksesta, 4) muusta museon tutkimustyöstä, 5) museon julkaisuista ja 6) luennoista. Vuonna 2014 yksikön päällikkönä toimi Hannu Takala. Yksikköön kuuluivat rakennustutkijat Riitta Niskanen ja Päivi Siikaniemi, maakuntamuseotutkija Milla-Lotta Kemiläinen (vapaalla ) sijaisenaan Eetu Sorvali sekä valokuvaaja Tiina Rekola (vapaalla ) sijaisenaan Toni Kesti ( ). Aluetaidemuseotyöstä vastasi oman työn ohella näyttelypäällikkö Ville-Matti Rautjoki, mutta käytännön työt siirtyivät vuoden aikana maakuntamuseotutkijalle. Myös Hartolan Itä-Hämeen museon johtaja Vesa Järvinen on kuulunut kaupunginmuseon tutkimusyksikköön. Lisäksi kaupunginmuseon muusta henkilökunnasta yksikön kokouksiin ovat osallistuneet Hiihtomuseon tutkija Suvi Kuisma ja Kokoelmakeskuksesta tutkija Päivi Vickholm. Vuotta 2014 sävyttivät Lahden kaupungin säästötoimet. Kaikki tutkijat olivat osan vuotta niin sanotuilla talkoovapailla eli pois töistä palkatta. Vapaiden pituus vaihteli 5-20 päivän välillä. Tutkimusyksikkö kokoontui vuonna 2014 yhteensä seitsemän kertaa. Yksikkö teki kevätretken Heinolaan, jossa tutustuttiin Heinolan museon johtajan Kari-Paavo Kokin opastuksella Barokki-näyttelyyn. Yksikkö oli keskeisesti mukana Historiallisen museon Viipuri mon amour -näyttelyn toteutuksessa ja opastuksissa näyttelyn päättymiseen saakka. Vuoden aikana käynnistettiin myös Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 näyttelyiden taustatyö sekä valmisteltiin Lahden kaupungin 110-vuotisjuhlavuoden 2015 sisältöä. Aluetaidemuseotyön, arkeologian, maakuntatyön ja rakennustutkimuksen osalta keskeisimmät toimenpiteet on esitelty omissa kohdissaan. Niiden lisäksi yksikkö käynnisti Historiallisen museon Klaus Holman muistokokoelmaa käsittelevän tutkimushankkeen. Hankkeessa yliopistojen tutkijat käyvät läpi eri esineryhmiä ja museon henkilökunta auttaa esineistön ja kokoelman taustatietojen hankinnassa. Tavoitteena on saada kokoelmasta aiemaa tarkemmat tiedot ja hyödyntää tutkimustuloksia näyttelytoiminnassa. Tutkimushankkeeseen liittyen Historiallisessa museossa järjestettiin HOLMA-seminaari Seminaari oli kaikille avoin aamupäivän osalta ja iltapäivällä oli tutkijoiden työpaja. Seminaarissa pitivät alustukset erikoistutkija Marianne Koski Museovirastosta (Holman perhe ja esinekokoelman syntyhistoria), kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen Lahden museosta (Holman kokoelma Lahden historiallisessa museossa), dosentti Visa Immonen (Klaus Holman kokoelman lasimaalaukset, metalliesineet ja vanhin keramiikka), dosentti Janne Harjula (Katsaus Klaus Holman kokoelman keskiaikaisiin huonekaluihin ja sisustusesineistöön) sekä FT Jukka Relas (Klaus Holman kokoelman 1700-luvun huonekalut, keramiikka ja lasi). Seminaarin puheenjohtajana toimi tutkimuspäällikkö Hannu Takala ja osanottajia oli yhteensä 32 henkilöä. Lahden kartanon ystävät ry järjesti seminaarilaisille kahvi- ja ruokatarjoilut. Seminaariin ja sitä edeltäneeseen kokoelman esinetutkimukseen saatiin 4000 euron apuraha Niilo Helanderin säätiöltä. Kokoelman tutkimus jatkuu tutkijoiden oman aikataulun mukaan. Toinen keskeinen tutkimushanke vuonna 2014 oli lahtelaisten huonekalusuunnittelijoiden haastatteluhanke, joka toteutettiin Huonekalusäätiön ja Huonekalumuseosäätiön avustuksilla, joita saatiin yhteensä euroa. Summalla palkattiin haastatteluhankkeeseen tutkija Päivi Repo ajalle Repo suunnitteli ja toteutti koko haastatteluhankkeen ja kirjoitti 220-sivuisen raportin Lahtelaisen huonekalun tarina eri henkilöiden kertomana. Revon työtä ohjasivat museon kokoelmapäällikkö ja tutkimuspäällikkö.

7 KOKOELMAYKSIKKÖ Lahden museot Kokoelmayksikkö valmisti museon vanhimmasta esineistöstä Kaupungintalolta kartanoon museohistorianäyttelyn Historiallisen museon kolmanteen kerrokseen. Kuva: Lahden museot. Lahden museoiden kokoelmat täyttivät vuonna 2014 sata vuotta. Perustamishetkenä pidetään 29. tammikuuta vuonna 1914, jolloin Lahden Seudun Nuorisoseurain Liitto sai kaupunginvaltuustolta luvan laittaa kaupungintalon yhteen huoneeseen esille noin sata esinettä käsittävän kokoelmansa. Varsinainen museotoiminta alkoi kymmentä vuotta myöhemmin, kun museo sai ensimmäisen työntekijänsä ja kokoelmaa alettiin pitää kaupungintalolla kahtena päivänä viikossa yleisölle avoinna. Kokoelmayksikkö rakensi marraskuussa Historialliselle museolle näyttelyn kokoelmatoiminnan varhaisvaiheista. Laajemmin museohistoriaan voi perehtyä myös museon internetsivuilla julkaistun kuvakertomuksen avulla ( files/6914/1717/8047/nayttely_teksti_kuvat.pdf). Kokoelmayksikkö vastaa museon kokoelmatyöstä. Yksikkö hallinnoi Hiihtomuseon, Julistemuseon, kuva-arkiston, Historiallisen museon, Radio- ja tv-museon sekä Taidemuseon kokoelmia. Kokoelmatyö nivoutuu kiinteästi museon tutkimus-, näyttely- kulttuuriympäristö-, aluetaidemuseo- ja maakuntamuseo- ja asiakaspalvelutyöhön. Museon omien näyttelyiden, Taidemuseon Roku vai poppari -, Hiihtomuseon Urheiluidolit -, Historiallisen museon Triennale+ - ja Tuhkasta nousi Lahti näyttelyiden valmisteluun ja rakentamiseen osallistuivat erityisesti konservaattorit, mutta myös näyttelytyöryhmiin kuuluneet tutkijat, museoapulainen, kuva-arkiston hoitaja ja kuvankäsittelijä. Myös museon julkaisuihin, markkinointiin ja tutkimushankkeisiin liittyen toimitettiin kuvia kuva-arkistosta. Kokoelmayksikkö jatkoi vuoden 2014 puolella edellisinä vuosina aloitettua säilytystilojen järkeistämistä. Museon luopui Möysän kaupunginosassa sijainneesta, entisestä mieskotiteollisuuskoulun rakennuksesta, joka oli viimeiset 46 vuotta toiminut museon säilytystilana. Rakennus oli ahdas reilun 5000 esineen museaaliseen säilytykseen ja kaipasi korjausta. Kokoelmasiirron yhteydessä, touko-kesäkuussa sadevedet alkoivat kulkeutua rakennuksen kivijalasta ensimmäiseen kerrokseen. Kokoelmat saatiin siirrettyä parempaan säilytystilaan viime hetkellä. Kokoelmayksikkö jatkoi museon kokoelmaohjelman laatimista mm. eri kokoelmien historioiden selvittämisellä ja museon digitointisuunnitelmien laatimisella. Lisäksi pidettiin koko henkilökunnalle avoin ideointitilaisuus kokoelmien saavutettavuudesta ja käytöstä. Päijät-Häme -arkisto siirtyi kokoelmayksikön vastuulle.

8 NÄYTTELYTOIMINTAYKSIKKÖ Lahden museot Hiihtomuseon Urheiluidolit-näyttelyssä sai jättää terveisiä omalle idolilleen. Kuva: Suvi Kuisma. Lahden museoiden vuoden 2014 näyttelytoiminnassa paikallisuus, kotimaisuus ja kansainvälisyys sekoittuivat mielenkiintoisella tavalla. Graafinen muotoilu, urheiluelämä ja paikallinen kulttuurihistoria muodostivat näyttelytoiminnan painopisteet. Sosiaalisen median kanavat nousivat vuoden hankkeissa ensimmäistä kertaa näyttelysuunnittelun ja -kokemuksen laajentamisen olennaiseksi ja hedelmälliseksi työvälineeksi yleisön suuntaan. Historiallisen museon Triennale + -näyttely ja Julistemuseon Lahden kansainvälinen julistetriennale toivat jälleen kotimaiset ja kansainväliset graafisen suunnittelun huiput esille Lahteen. Taidemuseon suosittu Roku vai poppari? lahtelaista ja 70-lukujen nuorisokulttuuria -näyttely esitteli sekä ammattivalokuvaajien että harrastelijoiden otoksia aikakauden lahtelaisesta nuorisoelämästä. Hiihtomuseossa avautui maaliskuussa suomalaisia urheiluidoleita ja fanikulttuuria esittelevä Urheiluidolit-näyttely, joka oli yhteistyöhanke Hiihtomuseon, Suomen urheilumuseon ja Jääkiekkomuseon kesken. Yleisö saattoi osallistua näyttelyyn jakamalla kuvia ja videoita Urheiluidolien some-kanavissa. Radio- ja tv-museo avautui kesän ajaksi ja sulkeutui jälleen elokuussa odottamaan rakennuksen remonttia ja näyttelyiden uudistumista. Perusnäyttelyiden ohella yleisö sai ihastella Suosi suomalaista kotimainen radio -näyttelyä sekä lasten kesäteatteria museon pihalla. Vuoden taloudellisesti suurin satsaus oli Hiihtomuseon uusi mäkihyppysimulaattori, joka valmistui vuoden lopulla ja avautui yleisön käyttöön vuoden 2015 alussa. Jyväskyläläisen Elomatic Oy:n toteuttaman, eleillä ohjattavan, simulaattorin realistiset 3D-näkymät toteutettiin laserkeilaamalla urheilukeskuksen ja mäkihyppyrien alue osaksi hyppykokemusta. Lahden museoiden näyttelytoimintayksikkö vastaa viiden museon näyttelytoiminnasta neljässä eri näyttelykiinteistössä sekä näyttelyteknisestä työstä. Näyttelytilat sijaitsevat Hiihtomuseossa, Historiallisessa museossa, Taidemuseossa sekä Radio- ja tv-museossa. Yksikköön kuului vuonna 2014 kaksi tutkijaa, vastaava näyttelymestari, näyttelymestari sekä yksikön vetäjänä näyttelypäällikkö. Yksikön työntekijämäärä väheni vuoden aikana kahdella henkilöllä kaupungin säästötoimien myötä.

9 ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ Lahden museot Kesän avajaisvilinää Radio- ja tv-museossa. Kuva: Lahden museot. Asiakaspalveluyksikkö vastaa Lahden museoiden avoinnapitopalveluista, museopedagogiikasta, museoiden markkinointi- ja viestintätyöstä ja museokaupoista. Asiakaspalveluyksikkö osallistuu myös museoiden oheisohjelma- ja tapahtumatoimintaan. Lahden museoiden asiakaspalvelun perustana on asiakaslähtöisyys (asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen)ja tavoitteena eri asiakasryhmille tarjottava laadukas palvelu. Yhteistyötä kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa jatkettiin ja museoiden tunnettuutta edistettiin tapahtumien ja oheisohjelmien kautta. Kulttuurimatkailu nousi yhdeksi vuoden keskeiseksi teemaksi ja museoiden roolia kulttuurimatkailun näkökulmasta pohdittiin mm. Museopäivillä Savonlinnassa Tuotteistamistyötä jatkettiin omien esine- ja kuvakokoelmien hyödyntämisen pohjalta ja museokaupan loppuvuoden jättihitiksi nousi Vanha Lahti-aiheinen joulukalenteri, joka innoittaa jatkamaan samalla tuotteistamismallilla. Viestinnän ja markkinoinnin puolella tehostettiin Some-viestintää ja museoissa otettiin käyttöön myös Seinätön museo-palvelu, joka lisää museoiden saavutettavuutta myös mobiililaitteiden kautta. Asiakaspalvelussa työskenteli vakituisen henkilökunnan lisäksi 18 liiketalouden- ja matkailun harjoittelijaa koulutuskeskus Salpauksesta, 9 tukityöllistettyä, yksi nuorisopalvelujen työllistetty ja yksi sijainen. Museo oli jälleen suosittu kesätyöpaikka ja kesätyöntekijöitä museoiden asiakaspalvelussa työskenteli 16 nuorta.

10 Suomen melontamuseo Lahdessa, Niemen satamassa. Kuva: Toni Kesti, Lahden museot Lahden museot MAAKUNTAMUSEOTYÖ

11 MAAKUNTAMUSEOTYÖ Lahden museot Maakuntamuseotyö Lahden historiallinen museo on Päijät-Hämeen maakuntamuseo Maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tehtävänä on: 1. edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä sekä visu aalista kulttuuria toiminnallaan; 2. huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä sekä kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta; 3. antaa asiantuntija-apuaan toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Päijät-Hämeen maakuntamuseon tehtävänä on opastaa alueen yli kahtakymmentä paikallismuseota sekä seurata ja osallistua paikallisen museokentän tapahtumiin. Museoiden lisäksi neuvotaan myös muita yhteisöjä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä paikallisperinteen tallenta miseen ja säilyttämiseen liittyvissä kysymyksissä. Maakuntamuseo valvoo ja ohjaa Museoviraston myöntämien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttöä, toimii asiantuntijana paikalliskulttuurihankkeissa ja pyrkii edistämään museoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi maakunta museo pitää rekisteriä alueen museokokoelmista. Maakuntamuseotutkijana toimii FM Milla-Lotta Kemiläinen, joka jäi alkuvuodesta 2014 äitiysvapaalle. Kemiläisen sijaisena toimi arkeologi FM Eetu Sorvali, joka aloitti työssä Eetu Sorvali osallistui osittain myös arkeologian yksikön hankkeisiin. Päijät-Hämeen museotoimikunta ja museoyhdistys Päijät-Hämeen, vuonna 1973 perustetun, museoyhdistyksen tar koituksena on edistää Päijät-Hämeen museolaitoksen kehitystä ja toimia Päijät-Hämeen museoiden yhteistyöelimenä sekä tukea Päijät-Hämeen museoiden työtä. Sen jäseneksi voi liittyä museon omistajayhteisö, kunta ja maakunnallinen tai muu yhteisö, joka haluaa edistää yhdistyksen päämääriä. Yhdistyksen asioita hoitaa museotoimikunta, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on vuosi ja museotoi mikunnan jäsenten kaksi vuotta. Toimikunnan sihteerinä toimii maakuntamuseotutkija. Päijät-Hämeen museopäivän osanottajat ryhmäkuvassa Päijät-Hämeen ilmailumuseolla Asikkalan Vesivehmaalla. Kuva: Matti Kettunen. Vuonna 2014 museotoimikunnan puheenjohtajana toimi Kaj Cygnaeus ja jäseniä olivat Raimo Autio (Artjärven kotiseutu yhdistys), Riitta Ailonen (Kärkölä-Seura), Pauliina Heinonen (Padasjoen kunta), Kalevi Perttula (Sysmä Seura), Erkki Ranta (Orimattila-Seura) sekä Irja-Elisa Salmi (Hollolan kotiseutuyh distys). Museotoimikunta kokoontui Paikalla olivat tuolloin myös Matti Kettunen ja Merja Palokangas-Viitanen Asikkalan kunnasta. Päijät-Hämeen museoyhdistyksen 41. vuosikokous pidettiin Päijät-Hämeen museopäivän yhteydessä Asikkalan kunnantalolla Museopäivään osallistui 29 maakunnan museotoimijaa. Kokousta ennen Asikkalan kunnan edustajat kertoivat kunnan kulttuuritarjonnasta. Kokouk sessa museoyhdistyksen ja museotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Riitta Ailonen. Erovuorossa olevat Pauliina Heinonen, Kalevi Perttula ja Erkki Ranta valittiin jatkamaan tehtävässään. Kokouksen jälkeen yhdistysväki tutustui Päijät-Hämeen ilmailumuseoon Vesivehmaalla, missä Hannu Iivarinen piti opastuksen. Ilmai-

12 MAAKUNTAMUSEOTYÖ Lahden museot lumuseolta siirryttiin Urajärven kartanoon opastetulle tutustumiskäynnille. Lounas nautittiin Päijänteen rannalla Majakkapaviljongissa. Lounaan jälkeen ihasteltiin Pulkkilanharjun maisemia ja perehdyttiin Asikkalan kotiseutumuseon sekä Asikkalan kirkon historiaan Erkki Raunion ja Anja Koskisen johdolla. Päivä päätettiin nauttimalla kahvia Päijänne-talossa Vääksyssä, jossa oli mahdollisuus tutustua myös Suomen vapaa-ajan kalastusmuseoon. Vuoden 2015 museopäivän ja museoyhdistyksen 42. kokouksen pitopaikaksi valittiin Mäntsälä. Päijät-Hämeen Lumo-hanke Maakuntamuseona Lahden kaupunginmuseo ylläpitää toimialueensa paikallismuseoita ja muita kulttuurinähtävyyksiä esittelevää internet-sivustoa. Kyseinen Päijät-Hämeen museomatka -sivusto on valmistunut jo vuonna Tämän vuoksi sivuston rakenne oli vanhentunut. Sivuston uudistamisesta vastasi pääasiassa maakuntatutkijan sijainen Eetu Sorvali. Päijät-Hämeen lumo -hankkeen puitteissa sivusto päivitettiin sivuston tietosisällöt sekä kuva- ja kartta-aineistot. Sivuston kartat ovat nyt täysin interaktiiviset. Sivuston ulkoasu uudistettiin siten, että kohteita esittelevät kuvat vaihtuvat automaattisesti ja sivustolle on mahdollista liittää myös liikkuvaa kuvaa. Kohteiden esittelytekstit on käännetty englanniksi sekä osittain venäjäksi. Hankkeen aikana kaikki sivustolle tulleet kohteet valokuvattiin uudelleen. Kuvauksesta vastasi Toni Kesti ja sivuston ulkoasusta ja teknisestä toteutuksesta vastasi Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä maakuntatutkijan kanssa. Uusi sivusto julkaistaan keväällä 2015 nykyisessä osoitteessa www. lahdenmuseot.fi/ph-museomatka. Hollolan kirkon sisäpuolta LUMO-hanketta varten kuvattuna. Kuva: Toni Kesti, Lahden museot.

13 MAAKUNTAMUSEOTYÖ Lahden museot Alueellinen museotyö, koulutukset ja seminaarit Milla-Lotta Kemiläinen Tutustumis-, opastus- ja neuvontakäynnit sekä tapaamiset Lahti, Museomatkan päivitys -hanke, LAMKin väki museolla Helsinki, aluetaidemuseon nelivuotisneuvottelut Museovirastolla Lahti, Museomatkan päivitys -hanke, LAMKin väki museolla Mäntsälä, Hietasen kartano, tutustumis- ja neuvontakäynti 5.2. Lahti, Museomatka-sivuston päivittäminen, tapaaminen paikallismuseoiden edustajien kanssa 7.2. Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Lahti, Historiallinen museo, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke), ohjausryhmän kokous Eetu Sorvali Tutustumis-, opastus- ja neuvontakäynnit sekä tapaamiset 5.2. Lahti, Museomatka-sivuston päivittäminen, tapaaminen paikallismuseoiden edustajien kanssa 7.2. Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Lahti, historiallinen museo, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke), ohjausryhmän kokous 7.5. Lahti, Museomatka-sivuston päivittäminen, tapaaminen paikallismuseoiden edustajien kanssa Helsinki, Museovirasto, Maakuntatutkijoiden tapaaminen Lahti, Historiallinen museo, Päijät-Hämeen museotoimikunnan kokous 4.6. Lahti, Historiallinen museo, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke), ohjausryhmän kokous Asikkala, Päijät-Hämeen ilmailumuseo, tutustumis- ja neuvontakäynti Heinola, Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikön retki Orimattila, opastus Myllykoskella Asikkala, Päijät-Hämeen museopäivä ja museoyhdistyksen kokous Lahti, opastus Tuhkasta nousi Lahti -näyttelyyn ja Lahden esihistoriaan (Näätsä-hanke) 9.9. Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Heinola, tutustuminen Heinolan kaupunginmuseon Barokki-näyttelyyn Lahti, luento Paavolan martoille Lahden Torikaivauksesta Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Lahti, Suomen melontamuseo, neuvontakäynti Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Lahti, Hennalan kasarmi, luento Lahden Rotary-klubille Lahden Torikaivauksesta Mäntsälä, Kirvun pitäjämuseo, tutustumis- ja neuvontakäynti Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Hämeenlinna, Hämeenlinnan kaupunginmuseo, maakuntatutkijoiden tapaaminen Lahti, Aikuiskoulutuskeskus, luento Lahden seudun sukututkijoille Lahden Torikaivauksesta Lahti, Historiallinen museo, avoin luento Lahden torikaivauksesta Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Lahti, Suomen melontamuseo, neuvontakäynti Lahti, LAMK, Museomatka-sivuston päivitys -hanke (LUMO-hanke) Koulutus ja seminaarit Helsinki, Museovirasto, Maaseudun muinaisjäännökset seminaari 2.6. Helsinki, Museovirasto, Luettelointiohje-koulutus Muut Hattula, muinaisjäännöksen kartoitus Heinola, Ala-Musteri, muinaisjäännöksen rajaus Muu toiminta Päijät-Hämeen maakuntamuseon ja aluetaidemuseon Maakunnan mainiot -tiedotuslehden 1 / 2014 toimitti tuottaja Tuija Vertainen.

14 ALUETAIDEMUSEOTYÖ Lahden museot Kilpiäisen päiväkodin lapsia vierailulla taidemuseon Outoja-olioita -työpajassa. Työpajan ohjaajana toimi Marja-Liisa Jokitalo. Kuva: Maija-Riitta Kallio, Lahden museot. Lahden taidemuseo toimii Päijät-Hämeen aluetaidemuseona, ja sen alueeseen kuuluu 12 kuntaa: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Aluetaidemuseon toimintaa ohjaa Valtion taidemuseon ja Museoviraston kanssa kausittain neuvoteltu toimintasuunnitelma, jonka viimeisin osa käsittää vuodet Lahden taidemuseossa aluetaidemuseotyö on perinteisesti jakautunut useammalle henkilölle, kuten näyttelyistä vastaavalle näyttelypäällikölle ja taidekokoelmista vastaavalle amanuenssille. Lisäksi aluetaidemuseotyössä avustaa maakuntamuseotutkija, joka osallistuu toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Alueellisen taidekasvatuksen osalta taidemuseo oli jälleen mukana Lahden kaupungin Kulttuurikasvatushankkeessa, jonka myötä kaupungin 4-luokkalaiset vierailivat keväällä Roku vai poppari? -näyttelyssä ja syksyllä 7-luokkalaiset Markus Henttosen ja Kim Simonssonin yhteisnäyttelyssä. Koululaisille suunniteltiin tehtäväpaketit, joiden avulla opettajat saattoivat vierailla itsenäisesti museossa. Päijät-Hämeen aluetaidemuseon ja Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistyksen yhteistyönä toteutettiin Markus Henttosen ja Kim Simonssonin näyttelyn yhteydessä Outoja olioita kaupungissa taidetyöpajat esikoululaisille ja alakoululaisille. Työpajaa oli tukemassa Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahasto. Työpajat saivat suuren suosion ja niiden tuloksena syntyi hienoja taideteoksia pienten taiteilijoiden käsistä. Kuvataiteilija Marja-Liisa Jokitalon johdolla työpajaryhmät tutustuivat ensin näyttelyyn. Näyttelykierroksen ja yhteisen keskustelun jälkeen työpajalaiset joko piirsivät, maalasivat tai muotoilivat taitelijan opastamana näyttelyn teemoihin liittyvän teoksen. Kaikkiaan pajoihin osallistui noin 400 lasta ohjaajineen. Päijät-Hämeen maakunta- ja aluetaidemuseon yhteinen tiedotuslehti Maakunnan mainiot julkaistiin keväällä Sähköisessä muodossa julkaistava lehti on luettavissa netin välityksellä. Yhteistyötä Suomen muiden aluetaidemuseoiden ja taiteilijaseurojen kanssa on pyritty määrätietoisesti lisäämään, myös nelivuotissuunnitelman puitteissa. Vuoden aikana suunniteltiin yhteistyössä Rovaniemen taidemuseon, Lahden taiteilijaseuran ja Suomen Taidegraafikot ry:n kanssa laajasti nykypiirustusta esittelevä Piirrä nyt! -kiertonäyttely, joka tulee olemaan esillä vuosien aikana Lahden ja Rovaniemen taidemuseoissa.

15 Röykkiöalueen kartoitusta Hattulan entisen työväentalon muinaisjäännösalueella. Tutkija Teemu Tiainen puhdistaa röykkiötä. Kuva: Eetu Sorvali, Lahden museot. Lahden museot ARKEOLOGIA

16 ARKEOLOGIA Lahden museot Lahden kaupunginmuseo hoitaa Museoviraston kanssa vuonna 1996 solmitun ja 2007 vahvistetun yhteistyösopimuksen mukaisesti Päijät-Hämeessä Muinaismuistolain valvontaan liittyvät viranomaistehtävät. Niiden lisäksi museo tekee mahdollisuuksien mukaan omaa tutkimustyötä ja kilpailutuksen tultua maankäyttöhankkeisiin, jättää tarjouksia kenttätöistä ja tekee niitä sovitusti ulkopuolisella rahoituksella. Vuonna 2014 Lahden torikaivauksen jälkitöiden teko jatkui edelleen, minkä lisäksi museo toteutti pieniä inventointeja Päijät-Hämeessä ja tarjouskilpailun voitettuaan myös Lappeenrannassa. Torikaivauksen jälkityöt Museo sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä euron avustuksen, joka oli tarkoitettu nuorten työllistämiseen kokoelmien digitaalisessa tallentamisessa. Avustusta oli saatu Lahden torin 2013 arkeologisten kaivausten löytöaineiston tallennustyöhön, johon palkattiin Emma Hartikka ( ), Toni Kesti ( ), Teemu Tiainen ( ) ja Vesa Hartonen ( ). Museo työllisti myös kaksi kesätyöntekijää. Opiskelijat Maiju Kirppu ja Miikka Wirtanen työskentelivät digitointihankkeessa Hankkeen kuluessa saatiin luetteloitua ja varastoitua kaikki kaivauslöydöt ja talletettua niiden tiedot kaivauksen omaan Access-tietokantaan, jonka tiedot konvertoitiin museon omaan Musketti-järjestelmään. Jälkitöitä jatkettiin alkuvuonna pelastuskaivauksen saamalla budjetilla. Jälkityöt tehtiin Radiomäen ns. Vanhalla AM-asemalla. Keskeinen työ oli karttojen puhtaaksi piirtäminen, löytöjen ja valokuvien luettelointi sekä kaivauskertomuksen laatiminen ja siihen liittyvien sanallisten dokumenttien puhtaaksi kirjoittaminen. Jälkitöihin oli palkattu Mika Ainasoja ( ja ), Rivo Bernotas (30.4. asti), Janne Haarala (31.5. asti), Maija Helamaa (31.5. asti), Piritta Häkälä (30.4. asti), Arto Koski (30.4. asti), Helli Lehto (30.4. asti), Päivi Repo (31.5. asti), Liisa Seppänen (30.4. asti), Eetu Sorvali (28.2. asti), Terhi Tanska (31.5 asti), Anna-Riikka Vaden (31.5 asti) ja Tuija Väisänen (13.6. asti). Lisäksi jälkitöissä avusti tutkimusapulainen Sirpa Heiskanen ( ). Torikaivaukseen liittyi myös näyttely. Lahden historiallisen museon kolmannessa kerroksessa avautui 4.7. Lahden kylän historiaa ja torikaivausta esittelevä näyttely Tuhkasta nousi Lahti. Käsikirjoituksen laati tutkimuspäällikkö ja keskeisinä avustajina olivat Päivi Siikaniemi, Eetu Sorvali ja Emma Hartikka. Näyttelyssä on esillä runsaasti kaivauslöytöjä, minkä lisäksi esitellään arkeologin työtä. Näyttely on suunniteltu erityisesti koululaisia ajatellen. Suomalais-venäläinen arkeologisymposium Museovirasto koordinoi Helsingissä ja Lahdessa järjestetyn symposiumin, jossa kuultiin esitelmiä ajankohtaisista arkeologista tutkimuksista. Lahden museo isännöi symposiumin retkipäivän Päivä alkoi museon tarjoamalla kahvilla, minkä jälkeen Hannu Takala piti lyhyen esitelmän Lahden torikaivauksesta ja museon arkeologisesta toiminnasta. Lopuksi tutustuttiin Historiallisen museon näyttelyihin. Varsinainen retki tehtiin Hollolan kirkolle, jossa museon tarjoaman lounaan jälkeen kuultiin Kyösti Toivosen opastus Hollolan keskiaikaisessa kirkossa ja lopuksi käytiin Kapatuosian linnavuoren laella. Päivä päättyi kahveihin Lahden historiallisella museolla. Retkipäivään Lahdessa ja Hollolassa otti osaa 8 venäläistä ja 16 suomalaistatutkijaa. Viranomaistyöt Arkeologian yksikkö antoi maankäyttöhankkeista 46 lausuntoa vuonna 2014, minkä lisäksi usean hankkeen valmisteluun osallistuttiin siten, että neuvontaa annettiin suunnittelijoille ja kaavan laatijoille ilman erillistä viranomaislausuntoa. Lausuntojen lisäksi tehtiin arkeologisia maastotarkastuksia tulevilla maankäyttöalueilla Asikkalassa, Padasjoella ja Sysmässä. Muiden ilmoitusten perusteella käytiin tarkastamassa ja rajaamassa kohteita Hollolan Vesikansassa, Nastolan Immilässä, Padasjoen Auttoisissa ja Heinolan Tähtiniemessä. Lisääntynyt metallinilmaisinetsintä aiheutti sen, että maakuntamuseoon alettiin toimittaa metallilöytöjä, jotka toimitettiin edelleen

17 ARKEOLOGIA Lahden museot Museovirastoon alan käytänteiden mukaan. Osa löytäjistä oli toimittanut metallinilmaisinlöytönsä suoraan Museovirastoon, josta löytöpaikkatiedot lähetettiin Lahteen. Tällaisia löytökohteita käytiin tarkastamassa useampaan otteeseen Padasjoella ja samalla oltiin yhteydessä löytäjiin ja pyrittiin ohjaamaan heidän toimintaansa. Kenttätyöt ulkopuolisella rahoituksella 1. Nastolan Uudenkylän osayleiskaavainventointi. Teemu Tiainen ja Hannu Takala. 2. Padasjoen sähkökaapeloinnin valvontatyö. Teemu Tiainen. 3. Hollolan Pyhäniemen kaavainventointi. Teemu Tiainen 4. Lappeenrannan Kehruuhuoneen rakennushankkeen valvontatyö. Hannu Takala, Teemu Tiainen ja Tuomas Takala. Muinaisjäännösten hoitotyö Hoitotyötä on tehty useina vuosina yhdessä Lahden kaupungin Valvonta- ja ympäristökeskuksen kanssa pitämällä tiettyjä muinaismuistoalueita lammaslaitumina. Vuonna 2014 Päijät-Hämeen alueelta ei löytynyt sopivia lampureita, joten laidunnus jäi tekemättä, mutta Ahtialan Paakkolanmäen lammasaidat korjattiin. Samoin Hollolan Kapatuosian linnavuoren kävelyreitin kaiteiden kunto tarkastettiin ja opastaulua kunnostettiin. Tutkimushankkeet Museo jatkoi varhaisinta jääkauden jälkeistä asutusta koskevan tutkimushankkeen Laatokan Karjalassa yhdessä Turun yliopiston ja Pietarin Kunstkamera-museon kanssa. Hanke toteutetaan apurahoin. Arkeologinen inventointi Laatokan länsipuolella Rahoitus Suomen Akatemia. Koordinaattorina Hannu Takala. Kaapelikaivannon arkeologista valvontaa Padasjoen Nyystölässä. Kuva: Teemu Tiainen, Lahden museot.

18 ARKEOLOGIA Lahden museot Julkaisut Takala, Hannu Recent Archaeological Research in the Northern Parts of the Lake Ladoga Region in Karelia, Russia. In Riede, Felix & Tallavaara, Miikka (eds.) Lateglacial and Postglacial Pioneers in Northern Europe, BAR International Series 2599, Takala, Hannu & Gerasimov D Kivikautinen asuinpaikka Kirvun Hauhialassa Karjalan kannaksella asutusta mesolitikumin ja neolitikumin rajapinnassa. Muinaistutkija 3/2014, Takala, Hannu & Saksa, Aleksandr & Laakso, Ville Muinaislöytöjä Kirvusta Karjalan kannakselta. SKAS 3/2013, Sachnovits M. & Takala, H. & Malinen A. & Tarasov, A. Stoyanka Hetuoja 1 novyi mesolitisetskii pamjatnik v severnom Priladoshe (New mesolithic site Hetuoja 1 to the north of Lake Ladoga), In Karmanov V. (ed.) Ot Baltiki do Urala, Rossiskaja Akademija Nauk: Syktyvkar 2014, Tutkimus- ja tarkastuskertomukset Arkeologiset kenttätyöt Kurkijoella ja Hiitolassa Hannu Takala. Hattulan Mervin kylän ent. Työväentalon muinaisjäännösalueen dokumentointi. Eetu Sorvali. Hollola. Pyhäniemen kartano. Arkeologisten kohteiden selvitys ja arvottaminen. Teemu Tiainen. Muistio maastokäynnistä Puistokatu 11 sisäpihalle Teemu Tiainen. Mäntsälä pitäjäntupa. Tarkastusraportti. Teemu Tiainen. Nastola. Uudenkylän osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi Teemu Tiainen. Lepomaa, Radanrakentajien hautausmaata ympäröivää kiviaitaa Nastolassa. Kuva: Teemu Tiainen, Lahden museot. Orimattila Mallusjoki. Tarkastusraportti. Teemu Tiainen. Padasjoki Nyystölä. Sähkölinjan maakaapeloinnin arkeologinen valvonta. Teemu Tiainen. Tarkastusraportti. Metallinilmaisinlöytö (Asikkala Riihilahti) ja Asikkala Sillanpää. Teemu Tiainen.

19 Kotilat remontissa. As Oy Kotilan viereen rakennettiin uudistalo Rauhankadun puolelle. Kuva: Päivi Siikaniemi. Lahden museot RAKENNUSKULTTUURI

20 RAKENNUSKULTTUURI Lahden museot Kotilat valmiina. Yli 100-vuotiaan Kotilan kerrostalon ilme kirkastui julkisivuremontissa Kuva: Päivi Siikaniemi. rakennusten kulttuurihistoriallisesta arvosta, rakennus- ja purkuluvista, tiesuunnitelmista, maisemanhoitotoimenpiteistä ja rakennusperinnön hoidon avustushakemuksista. Tutkijat ovat valvoneet tarvittaessa Museoviraston myöntämien rakennusten entistämisavustusten ja paikallismuseoiden rakennusten korjauksiin myönnettyjen harkinnanvaraisten avustusten käyttöä. Tutkijat antoivat 2014 yhteensä 155 pyydettyä kirjallista lausuntoa, joista Lahtea koskevia oli 78 ja muita kuntia 77. Lausuntoja kirjoitettiin kaavoista 69, rakennus- ja purkuluvista 74, YVA-selostuksista, tiesuunnitelmista, maisematyöluvista yms. 12 lausuntoa. Museon viranomaislausunnot ovat luettavissa kaupunginmuseon internetsivuilla. Tutkijat Riitta Niskanen ja Päivi Siikaniemi vastaavat keskinäisen työnjaon mukaisesti Päijät-Hämeen maakuntamuseon alueeseen kuuluvien 12 kunnan alueella rakennustutkimuksesta ja viranomaistyöstä. Riitta Niskasen vastuukuntia ovat Lahti ja Mäntsälä. Päivi Siikaniemen vastuukuntia ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Rakennuskulttuuri muutti elokuussa 2014 yhdessä museon toimiston kanssa Askonkatu 9:stä Tietoporttiin Saimaankatu 11:een. Viranomaistyö Museoviraston ja Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseon yhteistyösopimuksen mukaan maakuntamuseo toimii alueensa pääasiallisena rakennetun ympäristön antikvaarisena asiantuntijana. Kuntien kaavoittajien ja rakennusvalvonnan ohella viranomaisyhteistyötä on tehty Museoviraston Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelujen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten kanssa. Maakuntamuseo on käynyt neuvotteluja ja antanut lausuntoja rakennetun kulttuuriympäristön osalta maakunta-, yleis- ja asemakaavoista, Lisäksi on annettu satoja suullisia ja sähköpostitse välitettyjä kannanottoja ja vastauksia muun muassa Lahden historiaa ja rakentamista koskeviin tiedusteluihin. Tutkijat tekivät maakunnassa 43 maasto-, neuvonta- ja kokousmatkaa. Kokoelmat Rakennuskulttuuriyksikkö hoitaa museon kartta- ja rakennuspiirustuskokoelmia. Näihin ei kirjattu uusia hankintoja. Lahden Talot lahjoitti museolle kaupungin virkailijoiden asuintalojen: Aleksanterinkatu 29 ja Hollolankatu 3 vanhat talonkirjat, yhteensä neljä sidosta. Kirjastoon saatiin lahjoituksina ja museon omana tuotantona kulttuuriympäristöihin, rakentamiseen ja paikallishistoriaan liittyviä julkaisuja. Arkkitehtuuriarkisto karttui puistotutkimukseen liittyvillä, entisten kaupunginpuutarhurin ja apulaiskaupunginpuutarhurin haastatteluilla. Näyttelyt Päivi Siikaniemi osallistui Lahden kylän vaiheista ja arkeologisista kaivauksista kertovan näyttelyn Tuhkasta nousi Lahti suunnitteluryhmään. Riitta Niskanen osallistui modernin arkkitehtuurin valokuvanäyttelyn ja julistemuseon 40-vuotisnäyttelyn valmisteluun.

21 RAKENNUSKULTTUURI Lahden museot Lahden matkakeskuksen työmaa. Kuva: Päivi Siikaniemi. Asiantuntijatehtävät ja jäsenyydet työryhmissä Riitta Niskanen on ollut jäsenenä Lahden yleiskaavatyöryhmässä, Ranta-Kartano-työryhmässä, Lahden matkakeskustyöryhmässä, Lahden toriparkkityöryhmässä, Lahden torisuunnittelutyöryhmässä, Lahden keskustan liikennesuunnitelmatyöryhmässä, Alatorin suunnittelutyöryhmässä, Lahden latusiltatyöryhmässä, Mukkulan puistosuunnittelutyöryhmässä, Apoli-työryhmässä, Päijät-Häme-wiki-työryhmässä, Lahden kaupunkikuvaryhmässä asiantuntijana, Lahden kaupunkikuvaneuvottelukunnassa, Hämeen kulttuuriympäristöryhmässä, Uudenmaan rakennusperinnön hoidon yhteistyöryhmässä, Maakunnan mainiot -lehden toimituskunnassa, Puu kulttuurissa ry:n ja Lahden Vääksyn Nuokun tontin kaavamuutos puhutti Euroopan kulttuuriympäristöpäivien keskustelutilaisuudessa syyskuussa. Kuva: Päivi Siikaniemi. kaupungin yhteistyöryhmässä ja Lahden seurakuntayhtymän taidetoimikunnassa. Lisäksi Riitta Niskanen on ICOMOS Suomen osaston hallituksen jäsen ja toimii Taidehistorian dosenttina Helsingin yliopistossa. Päivi Siikaniemi on ollut jäsenenä Hämeen kulttuuriympäristöryhmässä, Maakunnan mainiot -lehden toimituskunnassa, Päijät-Hämeen maakuntakaavan kulttuuriteemaryhmässä, Lahden torikaivausten 2013 ohjausryhmässä sekä paikallishistorian asiantuntijana Lahden nimistötoimikunnassa.

22 RAKENNUSKULTTUURI Lahden museot Julkaisut Riitta Niskanen kirjoitti seuraavat teokset ja artikkelit julkaisuihin ja lehtiin: 007 and Contemporary Sacral Architecture. Architecture Abstracts. Fourth Annual International Conference on Architecture 7-10 July 2014, Athens, Greece. Ed. Gregory T. Papanikos. The Athens Institute for Education and Research. / Publications / Books of Conference Abstracts and Contemporary Sacral Architecture. Architecture Papers. Fourth Annual International Conference on Architecture 7-10 July 2014, Athens, Greece. Ed. Gregory T. Papanikos. The Athens Institute for Education and Research. Lahtea paikantamassa. Lahden paikka, Lahden paikat. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja Toim. Antti Karisto ja Riitta Niskanen. Lahti (Yhdessä Antti Kariston kanssa). Olavinlinna. Lahden paikka, Lahden paikat. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja Toim. Antti Karisto ja Riitta Niskanen. Lahti Pyhän ja hiljaisuuden mailla. Lahtelaisten kirkkoja ja siunauskappeleita. Lahden historiallisen museon julkaisuja 5. Toim. Tuija Vertainen. Saarijärvi s. Kaalimaalta kartanoon. Sota synnytti suomalaisen omakotitalon. Maakunnat mainiot 1/2014. Päivi Siikaniemi kirjoitti artikkelin Makasiineja ja pihapiirejä päijäthämäläisten kotiseutumuseoiden vaiheita Maakunnan Mainiot 1 / Esitelmät, luennot ja puheenvuorot Riitta Niskanen piti seuraavat esitelmät, luennot, puheenvuorot ja opastukset: Vanhaa Lahtea sanoin ja kuvin. Esitelmä Päijät-Häme-wiki-tilaisuudessa Lahden pääkirjastossa Rakennuskulttuuriyksikön tutkimushanke lahtelaisista kirkoista ja siunauskappeleista valmistui ja julkaistiin Pyhän ja hiljaisuuden mailla -nimisenä kirjana. Kuva: Tiina Rekola.

23 RAKENNUSKULTTUURI Lahden museot Heinola, Luston talo. Katoava puutalo Maaherranpuiston laidalla Heinolassa. Kuva: Päivi Siikaniemi. Arkkitehdit ja vänkärit. Museon Viipuri-kirjasta. Esitelmä Torkkelin Killassa Konserttitalolla 5.2. Voitto vai häviö? Julkisen taiteen ja tilan määritelmiä esimerkkinä Voittaja-veistoksen tapaus Lahdessa. Esittelmä Lahden Taiteilijaseura ry:n 60-vuotisjuhlan Arvosta.-seminaarissa Lahden pääkirjastossa 8.2. Askon historiaa. Luento Akateemisten naisten kokouksessa Askolla Kuinka säilyttää muisto Pyöreän tornin tapaus. Esitelmä museon Viipuri mon amour näyttelyn luentosarjassa historiallisella museolla Askon historiaa. Luento Kartanon Ystävien kokouksessa Askolla Arkkitehdeista ja vänkäreihin. Kirjan yleisöesittely Suomalaisessa kirjakaupassa 5.3. Konserttitalon historiaa ja korjaustöiden linjauksia. Luento Kartanon Ystävien kokouksessa konserttitalolla Lahden kylän koulun historiaa. Esitelmä Lahden kylän koulun avoimien ovien päivässä Lahden rakennushistoriaa. Maastoluento Suomen tietokirjailijoille Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa seminaarin asiantuntijapaneelin jäsen Tiilimäessä Kaupunki kävellen. Arkkitehtipäivien excursion maastoluento Lahden kaupungin modernin inventointi. Puheenvuoro Onko modernilla väliä seminaarissa Oulussa 8.5. Alatorilta asemalle. Lahtelaisia puistoja. Maastoluento Lahden taiteilijaseura 60 vuotta. Juhlapuhe Lahden taiteilijaseuran 60-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Galleria Uudessa Kipinässä 27.5.

24 RAKENNUSKULTTUURI Lahden museot Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä. Puheenvuoro Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin kaupunginmuseon pienoisseminaarissa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa and Contemporary Sacral Architecture. Esitelmä The 4th Annual International Conference on Architecturessa Ateenassa 7.7. Heinolan radan historiaa. Puheenvuoro Ahtialan aseman tapahtumapäivässä Ahtialan rautatieasemalla Tiedettä naista syleilevästä miehestä ja 1950-luvun julisteiden sukupuolirooleista. Esitelmä Pullasta puhtia -näyttelyn esitelmäsarjassa Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa Selvitykset kaavoja, rakennusten muutos- ja purkuhankkeita varten. Puheenvuoro Lahden seudun ympäristöpalvelujen, rakennusvalvonnan, maankäytön ja museon yhteistyökokouksessa Launeen historiaa. Puheenvuoro Launeen omakotiyhdistyksen asukasillassa Salinkallion koulussa Vanhaa Lahtea sanoin ja kuvin. Esitelmä Lehtiojan palvelukeskuksessa Pyhän ja hiljaisuuden mailla lahtelaisia pyhäköitä. Esitelmä Adventti alkaa kartanosta -tapahtumassa historiallisella museolla Lahden stadionin alkuvaiheet. Esitelmä Lahden kartanon syksyn 2014 luentosarjassa historiallisella museolla Päivi Siikaniemi piti seuraavat esitelmät: Vääksyn kulttuuriympäristön arvoista Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen järjestämässä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien keskustelutilaisuudessa Vääksyn nuorisotalolla Lahden seudun kartanoita ja kartanoelämää Lehtiojan palvelukeskuksessa Lahdessa. Koulutus ja seminaarit Riitta Niskanen osallistui seuraaviin alan seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin: Viipurin uhanalainen rakennusperintö, Viipuri Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa, DOCOMOMO, Alvar Aallon ateljee, Helsinki Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät, Helsinki 3.4. Onko modernilla väliä seminaari, Oulu 8.5. Puhetta modernista, Tampere Kaupunginmuseon opintomatka Pohjois-Viroon Keskustatyöpaja, Lahti 4.6. Moderniseminaari Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastossa Uudenmaan kulttuuriympäristötyöryhmän seminaari, Helsinki Päivi Siikaniemi osallistui seuraaviin alan seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin: Rakennusperinnönhoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät, Suomen ympäristökeskus Helsinki 3.4. Rakennusperinnön hoitopäivä, Hämeenlinna 8.5. Puhetta modernista, Museokeskus Vapriikki Tampere, Kaupunginmuseon opintomatka Pohjois-Viroon Museoiden tulevaisuus työpaja, Lahti Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät, Pori Muu toiminta Riitta Niskanen järjesti kaupunginmuseon opintomatkan Pohjois-Viroon Riitta Niskanen oli järjestämässä Lahden keskustaseminaaria yhteistyössä Keskustaeheytys ry:n ja Lahden kunnallistekniikan kanssa. Seminaari pidettiin 24.9.

25 Museomestarit kokoelmien siirtotyössä. Kuva: Lahden museot. Lahden museot KOKOELMATYÖ

26 KOKOELMATYÖ Lahden museot Vuonna 2014 kokoelmayksikköön kuului 12 jäsentä: kokoelmapäällikkö, neljä kokoelmista vastaavaa tutkijaa ja Taidemuseon amanuenssi, esinekonservaattori, tekstiilikonservaattori, kuva-arkiston hoitaja, kuvankäsittelijä, museoapulainen ja kaksi museomestaria. Myös museon muu henkilökunta osallistui omien työtehtäviensä puitteissa yksikön toimintaan. Henkilökuntatilanne on vaikeuttanut yksikön toimintaa erityisesti kuva-arkiston osalta. Kuva-arkiston tutkija siirtyi muihin tehtäviin, eikä hänen tilalleen voitu palkata uutta työntekijää. Myöskään valokuvaajalle ei palkattu sijaista, joten nykydokumentointia ei vuonna 2014 tehty ja esinekuvaus tehtiin muun henkilökunnan toimesta. Museon pitkäaikainen museoapulainen jäi eläkkeelle lokakuussa. Kaupungin sisäisillä järjestelyillä museoapulaisen tehtäviin saatiin pätevä henkilö vuoden 2015 alusta. Yksikön merkittävin tehtävä toimivuoden aikana oli 5054 esinettä käsittävän kulttuurihistoriallisen aineiston siirtäminen asianmukaisiin säilytystiloihin. Siirrettävät kokoelmat inventoitiin, puhdistettiin ja kuvattiin ja osin täydennysluettelointiin siirron yhteydessä. Työhön osallistuivat maalis-lokakuussa kokoelmapäällikkö, museoapulainen, Historiallisen museon ja Radio- ja tv-museon tutkijat, konservaattorit, Iso urakka takana: liki viisikymmentä vuotta säilytystilana palvellut tila tyhjänä ja esineet uudessa säilytystilassa. Kuva: Lahden museot.

27 KOKOELMATYÖ Lahden museot kuvankäsittelijä, kuva-arkiston hoitaja sekä tekninen ryhmä. Esineistö saatiin siirrettyä uusiin tiloihin sovitussa aikataulussa. Jälkityönä esineitä siirrettiin lopullisille paikoilleen, säilytyspaikkarekisteriä päivitettiin, ongelmallisia esineitä konservoitiin ja vajaa 4000 esinekuvaa liitettiin tietokantaan koko syksyn ajan. Työ on vielä osittain kesken. Syksyllä 2014 Radio- ja tv-museosta purettiin talon remontin vuoksi kaikki näyttelyt ja niissä olleet yli 900 esinettä siirrettiin säilytystiloihin. Siirron yhteydessä osa vielä kuvaamatta olleista esineistä digikuvattiin. Työhön osallistuivat Radio- ja tv-museon ja Hiihtomuseon kokoelmavastaavat, näyttely-yksikön tutkija, konservaattorit sekä tekninen ryhmä. Vuoden 2014 alussa Päijät-Häme -arkisto siirtyi Tutkimusyksikön vastuulta Kokoelmayksikön vastuulle. Arkisto on muodostunut Päijät-Hämeen alueen yhdistysten, yhteisöjen, yritysten ja yksityishenkilöiden asiakirja-aineistosta sekä esinelahjoitusten yhteydessä tulleista dokumenteista. Vuodesta 2008 lähtien Päijät-Häme -arkistoon ei ole otettu uusien arkistonmuodostajien aineistoa. Museo on ottanut vastaan vain lisäyksiä olemassa oleviin yksittäisiin arkistoihin. Museonjohtaja teki periaatepäätöksen Päijät-Häme -arkiston purkamisesta vuonna Vuoden 2013 aikana aloitettua Päijät-Häme -arkiston purkua jatkettiin vuoden 2014 aikana. Vastuu purkamisesta siirtyi alkaen museonjohtajan päätöksellä kuva-arkistonhoitajalle. Suurin kokonaisuus (n. 105 hm) Päijät-Häme -arkistosta siirtyi Hämeenlinnan maakunta-arkistoon, pieniä eriä Kansan Arkistoon, Lahden kaupunginarkistoon, Suomen Urheiluarkistoon, Toimihenkilöarkistoon ja Työväen arkistoon. Aluksi kuva-arkistonhoitaja teki työtä oman työnsä ohessa. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon lähtevän aineiston piti tulla siirretyksi ennen Tästä syystä kuva-arkisto oli suljettu , jolloin kuva-arkistonhoitaja valmisteli aineiston siirtoa täysipäiväisesti. Hämeenlinnan maakunta-arkistoon lähtevän arkistoaineiston tiedot kuva-arkistonhoitaja syötti arkistolaitoksen tietokantaan. Hämeenlinnassa aineisto hyllytettiin kuljetuspalvelun toimesta. Päijät-Häme -arkistoa jäi Lahden kaupunginmuseoon noin 40 hm. Asiakirjojen lisäksi Päijät-Häme -arkistoon sisältyy perinnearkisto (laajuus n. 5,0 hyllymetriä), joka sisältää haastatteluja ja muistitietokeräysten aineistoa vuosilta Perinnearkiston yhteydessä on Päijät-Hämeeseen liittyvä Museoviraston Kansatieteiden käsikirjoitusarkisto. Esinelahjoitusten yhteydessä tullut asiakirja-aineisto on osittain luetteloitu kuva-arkistoon. Molemmat kokonaisuudet siirtyivät kuva-arkiston tiloihin kokoelmakeskukseen. Kokonaisuudessaan arkistosiirtoprojekti valmistui vuoden loppuun mennessä. Kesän ja syksyn aikana taidemuseon ja julistemuseon kaikki arkistot käytiin läpi, niitä karsittiin ja säilytettävät aineisto siirrettiin museon yhteisiin arkistotiloihin. Erityisesti kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa tapahtui vuoden mittaan suuria muuttoja, mikä merkitsi myös taideteosten siirtoja. Kaupunginsairaalan osastoilla olleet taideteokset sijoitettiin Lehtiojan ja Onnelanpolun uusien palvelutalojen osastoille. Tapanilakodissa pitkään lainassa olleet teokset tuotiin kunnostettavaksi taidemuseolle. Tapanilakodin ulkoalueella sijainneet Onni Pursiaisen Kehrääjätyttö-veistos sekä Pekka Asikaisen suihkukaivoveistos saivat uudet sijoituspaikat Lehtiojan palvelutalon piha-alueelta. Taideteossiirtoihin, hallintaan ja huoltoon liittyvät työt on organisoinut ja hoitanut Taidemuseon amanuenssi ja kunnostus ja huoltotehtäviin ovat osallistuneet taidemuseon asiakaspalvelija ja museon konservaattorit. Lahden museot on toiminut ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkoston eli TAKO toiminnassa sen perustamisesta lähtien ( Museo kuuluu Takon seitsemästä poolista viiteen, ja vuoden aikana museo osallistui poolien 3, 4, 6 ja 7 toimintaan. Kokoelmapäällikkö on pooli 3 sihteeri. Kokoelmapäällikkö ja osa kokoelmista vastaavista tutkijoista osallistuivat TAKO seminaareihin tammi- ja lokakuussa. Kokoelmapäällikkö piti tammikuun kokouksessa esitelmän aiheesta TAKO-työskentely ja kokoelmaohjelma. Lisäksi museo liittyi valtakunnalliseen tekstiiliteollisuusperinnettä tallentavien museoiden yhteistyöryhmään ja maakuntamuseoiden kokoelmavastaavien yhteistyöverkostoon.