Toimintakertomus Rakennustelineiden alta paljastui uuden värityksen saanut Kartano. Kuva Päivi Siikaniemi.

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2011 Rakennustelineiden alta paljastui uuden värityksen saanut Kartano. Kuva Päivi Siikaniemi.

2 YHTEENVETO Yhteenvetoa vuodesta 2011 Lahden kaupunginmuseon organisaatiomuutokset etenivät kokeiluvaiheeseen vuoden 2011 aikana, jolloin uutta organisaatiorakennetta testattiin ennen sen lopullista käyttöönottoa. Neljä uutta prosessiorganisaation päällikköä pääsi omaksumaan uuden organisaation mahdollisuuksia. Henkilökunta saattoi sisäänajaa uusia toimintamalleja ja luopua vanhoista ennen uuden organisaatiomallin käyttöönottoa vuoden 2012 alussa. Lahden kaupunginmuseon vuoden 2011 keskeisiin toimintoihin kuului Kartano-rakennuksen ulkokuoren täydellinen peruskorjaus. Työt alkoivat huhtikuussa ja korjaus valmistui aikataulussa joulukuun alussa. Rakennus sai uuden, kauniin vaaleanpunaisen rappauksen. Peltikatto uusittiin ja kaikki ikkunat korjattiin. Rakennuksen sisätiloissa tehtiin mm. lämmitykseen ja käyttövedenkiertoon liittyviä tarpeellisia kunnostuksia. Kuva-arkistossa tehtiin kehittämistyötä digikuva-arkiston luomiseksi. Museopedagogiikassa lähdettiin kehittämään asiakaspalvelua opastusjärjestelmän luomisella kaikille museoille. Uuden organisaatiomallin yksi keskeinen tavoite on katsoa kaikkia museon toimintoja asiakasnäkökulmasta. Organisaation tulee tuottaa asiakkaille, kuntalaisille selkeästi määriteltävissä olevaa lisäarvoa. Asiakaspalvelun kehitystyö jatkuu edelleen vuonna Kokoelmakeskuksen kokoelmaryhmä osallistui aktiivisesti kansallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoivaan ammatillisten museoiden yhteenliittymään TAKO:on. Lahden moderni rakennusperinnön kartoitus tuli hyvin esille muun muassa Museoviraston Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä seminaarissa Museokauppojen uudistamisessa oli vuorossa Hiihtomuseon kauppa. Kuva Päivi Siikaniemi. Timo Simanainen Lahden kaupunginmuseon museonjohtaja

3 Toimintakertomus HISTORIALLINEN MUSEO KUVA-ARKISTO MUSEOPEDAGOGIIKKA MAAKUNTAMUSEOTYÖ ARKEOLOGIAN YKSIKKÖ RAKENNUSKULTTUURIYKSIKKÖ TAIDEMUSEO JA ALUETAIDEMUSEO JULISTEMUSEO HIIHTOMUSEO RADIO- JA TV-MUSEO KULTTUURILAUTAKUNTA TAPAHTUMAT HENKILÖKUNTA TALOUS LAHJOITTAJAT KAUPUNGINMUSEON TULOT MUSEOITTAIN 2011 toimitus: Päivi Siikaniemi taitto: Studio Penna / Osmo Penna Myyntisihteeri Birgitta Harju esittelee Museokamaa-kampanjan suosittua t-paitaa. kuva Päivi Siikaniemi.

4 HISTORIALLINEN MUSEO HISTORIALLINEN MUSEO Kokoelman karttuminen vuonna 2011 Useat yksityishenkilöt lahjoittivat Lahden historiallisen museon kokoelmaan paikallisen huonekaluteollisuuden tuotteita. Askon valmistamista huonekaluista kokoelmaan saatiin 1950-luvun vuodesohva, 1960-luvun sohvakalusto Marlena, makuuhuoneen kalusto Julia vuodelta 1971 sekä italialaisen Vico Magistrettin Askolle 1977 suunnittelema Ribbon-sohvakalusto. Huonekaluliike Mikko Nupposen tuotannosta kokoelmaan lahjoitettiin 1950-luvun sohva ja sen yhteydessä käytetty sohvapöytä. Lisäksi kokoelmaan siirrettiin Vuorikatu 27:ssä museon toimiston kokoushuoneessa käytössä ollut kalusto. Museon kokoelmaryhmä oli mukana valmistelemassa seuraavan vuoden jugendaiheista päänäyttelyä Kuusenoksa ja lukinlanka sata vuotta jugendtunnelmaa, jonka yhteydessä kokoelmaan saatiin lahjoituksena Vapaudenkadulla Kotilan talossa 1900-luvun alussa käytettyjä tekstiilejä ja esineitä. Paikalliseen kouluelämään liittyen kokoelmaan saatiin Lahden Suomalaisen Tyttökoulun luokkamerkki vuodelta 1914, Lahden Yksityisen Tyttölyseon hopeinen luokkasormus vuodelta 1952, Kartanon ja Vuorikadun koulua käyneen oppilaan kouluvihkoja 1950-luvulta sekä Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutin oppilaiden suunnittelemat kalenterit vuodelta 1998 ja Huonekaluliike Mikko Nupposen valmistama astiakaappi Visa. Kuva Tiina Rekola. Muita vuoden 2011 aikana saatuja lahjoituksia olivat Lahden lasitehtaaseen liittyvä esineistö ja Askon valmistama Ribbon-sohva. Kuva Tiina Rekola. arkistomateriaali, Pukimo Hilli Närhen -myyntipakkaus, Leninkiliike Ellan paperinen pakkauspussi sekä Metsästysseura Kaiku ry:n jäsenkirjat vuodelta 1939 ja 1967.

5 HISTORIALLINEN MUSEO Kertomusvuonna kokoelmaan ostettiin mm. lahtelaisen kultasepän Konstantin Liljeströmin valmistama hopeinen rintakoru vuodelta 1883 sekä Huonekaluliike Mikko Nupposen valmistama ruokailuhuoneen kalusto Visa 1930-luvulta. Ostoihin käytettiin kaikkiaan 1089 euroa. Kirjasto Historiallisen museon kirjasto karttui 59 kirjalla ja 206 lehdellä. Historiallisen museon kirjastoon ostettiin kirjoja 425 eurolla. Museolle ovat tulleet seuraavat lehdet: Antik & Auktion, Avotakka, Etelä-Suomen Sanomat, Glorian Antiikki, Hiidenkivi, Historiallinen Aikakauskirja, Hollolan Lahti, Hopeatarjotin, Kamera, Kielikello, Kotiliesi, Muinaistutkija, The Museum Journal, Museums Practice, Puu ja tekniikka, Rig, SKAS, Sukuviesti, Taito sekä Tekniikan Waiheilta. Muu kokoelmatoiminta Alkuvuodesta kokoelmaryhmä valmisteli Lahden historiallisen museon ja Postimuseon yhteisnäyttelyä Kuin silloin ennen lapsuus Rudolf Koivun kuvittamana. Postimuseo huolehti näyttelyn käsikirjoituksesta ja Lahden museo toimitti näyttelyesineistön omasta kokoelmastaan. Museon konservaattorit olivat rakentamassa näyttelyä Postimuseossa, jossa se avattiin Lahteen näyttely rakennetaan sisällöltään samanlaisena, mutta pintaalaltaan ja esineistöltään Postimuseon näyttelyä laajempana loppuvuodesta Museon kokoelmaryhmä on mukana kansallisessa tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoivassa ammatillisten museoiden yhteenliittymässä TAKO:ssa. Yhteistyön tarkoitus on vähentää tallennustyön päällekkäisyyksiä niin, että museoilta vapautuu henkisiä ja taloudellisia voimavaroja omaan perustehtävään. Toiminta tapahtuu pooleissa, joita on seitsemän. Historiallinen museo osallistuu poolin 3 työhön. Amanuenssi Sari Kainulainen on poolin sihteeri. Pooli 3:n aihe-alueena on arki ja yksityiselämä. Pooli toimeenpani 2.2. yhdellätoista paikkakunnalla yhtä aikaa toteutettavan dokumentointihankkeen, jossa tallennettiin eri keinoin suomalaista perhe-elämää yhden talvisen päivän ajan. Lahdessa dokumentoitiin laitoksessa asuvan vanhuksen päivä. Dokumentoinnin suunnittelivat ja toteuttivat amanuenssi, tutkija ja valokuvaaja. Talvipäivähankkeen aineistosta koottiin verkkonäyttely. Amanuenssi oli näyttelytyöryhmässä, jossa oli neljä pooli 3:n jäsentä ja ulkopuolisella rahoituksella palkattu sisällöntuottaja ja graafinen suunnittelija. Verkkonäyttely avattiin hankkeen vuosipäivänä osoitteessa fi/suomalainentalvipaiva/. Lahden historiallisella museolla vuodesta 1988 ollut, yhteensä 960 lajia ja yli yksilöä käsittänyt, Robert von Bonsdorffin hyönteiskokoelma siirtyi tehdyllä lahjakirjalla Luonnontieteellisen keskusmuseon omistukseen. Hyönteiskokoelma oli Historialliselle museolle kokoelmahallinnan kannalta ongelmallinen, sillä museossa ei ole ollut hyönteisiin erikoistunutta asiantuntemusta. Museossa päädyttiin ratkaisuun, jossa kokoelmaa ei aktiivisesti kartutettu, numeroitu eikä luetteloitu museotietokantaan. Kokoelman säilymistä pyrittiin edesauttamaan säännöllisesti toistettavilla pakastamisilla. Vuodesta 2007 kokoelmalle haettiin aktiivisesti ylläpitäjää, joka voisi saattaa arvokkaan kokoelman tutkimuksen piiriin. Salpausselän luonnonystävät ry, jolle Robert von Bonsdorff oli tehnyt aikanaan testamenttilahjoituksen kokoelman hoitoa varten, myönsi Luonnontieteelliselle keskusmuseolle lahjoituksen yhteydessä 5000 euroa perhoskokoelman luettelointia ja hoitamista varten. Kokoelma digitoitiin syksyn 2011 aikana Joensuussa Luonnontieteiden digitointikeskuksessa Digitariumissa ja siirrettiin sieltä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen osastolle Helsinkiin. Konservaattorit konservoivat uushankintoja sekä kaupunginmuseon eri näyttelyihin ja lainaan meneviä esineitä. Valtaosa konservoinnista oli ennaltaehkäisevää konservointia. Alkuvuodesta toteutettiin MuoviSuomi -näyttelyn yli 1000 esineen siirto Helsin-

6 HISTORIALLINEN MUSEO Lahden Suomalaisen Tyttökoulun luokkamerkki vuodelta Kuva Tiina Rekola. gistä ja valmistauduttiin huhtikuussa alkaneeseen Kartanon julkisivuremonttiin esinesuojauksin ja -siirroin. Esinekonservaattori osallistui Kartanon julkisivujen väritutkimuksiin ja -valintoihin. Laaja vuoden 2012 puolella avautuva jugendnäyttely työllisti konservaattoreita, sillä omien kokoelmien lisäksi esineistöä lainattiin muun muassa yksityisiltä tahoilta. Kokoelmaryhmä osallistui kukin omalta ammattialueeltaan kaupunginmuseoiden näyttelyiden valmisteluihin sekä Hiihtomuseon perusnäyttelyn uusimiseen liittyviin töihin. Historiallisen museon kokoelmista lainattiin esineitä edellä mainitun Postimuseon Rudolf Koivu näyttelyn lisäksi Kansallisarkiston Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa -näyttelyyn ja Heinolan kaupunginmuseon James päällä joka säällä -näyttelyyn. Konservointikeskuksessa työskentelivät vuoden aikana esinekonservaattorin ohjauksessa harjoittelijat Ida Räsänen ja Hilppa Tuomola, tekstiilikonservoinnin puolella konservaattori Sirkku Kössi sekä arkiston luettelointityössä tutkijan ohjaksessa Suvi Virtanen. Kokoelmatiimi Lahden kaupunginmuseo aloitti organisaatiouudistuksen järjestäytymällä neljäksi tiimiksi, joille valittiin vetäjät. Historiallisen museon kokoelma-amanuenssi nimettiin kokoelmatiimin vetäjäksi. Kokoelmatiimi aloitti työskentelynsä painottuen erityisesti kuvaarkiston toiminnan kehittämiseen. Näyttelyt 3.4. päättyi Historiallisen museon näyttely Jokaisella on oma aikansa. Taiteilija Maaria Wirkkalan toteuttaman kuolema-aiheisen näyttelyn lähtökohtana olivat Historiallisen museon esinekokoelmat. Huipulta haasteisiin Asko luvuilla päätti Askon huonekalutehtaan kokoelmaa esitelleen kolmiosaisen näyttelysarjan Konstantin Liljeströmin valmistama hopeinen koru vuodelta Kuva Tiina Rekola.

7 HISTORIALLINEN MUSEO Historiallinen museo sulkeutui yleisöltä huhtikuun alussa Kartanon julkisivuremontin ajaksi. Kartanon tutkijaluennot FM Marja-Liisa Vilkko. Hautaustavat Hollolassa Kirkk ailanmäeltä nykypäivään Arkkitehti Juha Lankinen: Viipurin hautausmaat kautta aikojen Dos, tutkija Riitta Niskanen: Lahtelaisten siunauskappeleiden historiaa Riitta Niskasen luentoon liittyvä kävelykierros Levon hautausmaalla. Konsertit Jokaisella on oma aikansa. Kartanoyhtye: Maarit Liimatainen piano, Pertti Sutinen viulu, Päivi Pöyry viulu, Eero Pulkkinen sello, Timo Saarenpää klarinetti. Elina Risku laulu, Marja-Liisa Nisula lausunta, Mirva Minkkinen kantele. Taidelauantaina 3.9. Historiallisen museon viereen, Aino-puistoon pystytetyssä teltassa oli myytävänä museokaupan tuotteita ja kerrottiin Kartanon korjaustöistä ja -menetelmistä. Kartanon julkisivukorjaus Historiallinen museo sulkeutui yleisöltä huhtikuun alussa 2011 mittavien kunnostustöiden vuoksi. Vuodesta 1968 museona toiminut Kartano piiloutui rakennustelineiden ja hupun alle vuoden lopulle asti, sillä korjauksessa uusittiin lähes kokonaan talon ulkokuori. Samaan aikaan sisätiloissa uusittiin lämpöpatterit, käyttövesi- ja viemärijärjestelmä sekä kellarikerroksen lattiapintoja. Tehdasvalmisteinen sängyn päiväpeite 1900-luvun alusta. Kuva Tiina Rekola.

8 HISTORIALLINEN MUSEO Vanha lukuisten tiiviiden maalikerrosten peittämä rappaus pudotettiin alas, sillä sen pinta ei enää hengittänyt, ja se oli laajoilta aloilta irronnut alustastaan. Talvisaikaan räystäillä roikkuvat vaaralliset jääpuikot kielivät lämmön karkaamisesta harakoille. Katon tuuletusta piti parantaa ja saumapeltikatto päätettiin uusia kauttaaltaan. Muutama vuosi sitten oli jo korjattu kallellaan olevaa tornin lanterniinia ja siinä yhteydessä tehtiin väritutkimusta, jonka tulosten perusteella valittiin nykyinen hennon vaaleanpunertava sävy koko rakennuksen väriksi. Vähäinen urakka ei ollut noin 270 ikkunapuitteen kunnostaminenkaan. Ikkunat olivat arvioitua huonommassa kunnossa. Lahden Tilakeskuksen hankkeessa arkkitehtisuunnittelusta, rakennesuunnittelusta ja valvonnasta vastasi Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy, urakoitsijana toimi Entisöinti Pulla Oy aliurakoitsijoineen. Korjauskustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa, johon saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tukea euroa. Aikataulu piti hyvin ja telineiden alta kuoriutui entistä ehompi Kartano. Kävijät Historiallisessa museossa vieraili tammi maaliskuussa kävijää. Jugendtyylinen koristeaihe 1910-luvulla valmistetussa keinutuolin matossa. Kuva Tiina Rekola

9 KUVA-ARKISTO KUVA-ARKISTO Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto kerää ja säilyttää Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen maakuntamuseon alueen kuntien historiaan, perinteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä Lahden kaupunginmuseon toimialaan liittyvää kuva-aineistoa. Kuva-arkiston toiminnasta hyötyvät monenlaiset asiakkaat: tutkijat, toimittajat ja opiskelijat, yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt. Kuva-arkiston palvelut edistävät myös Lahden kaupunginmuseon muuta toimintaa, erityisesti tutkijoiden työtä. Toimintaympäristö Helmikuussa kuva-arkistossa käynnistyi toiminnan kehittämiseen tähtäävä kausi määräaikaisen tutkijan aloittaessa tehtävässään. Tutkija laati kartoituksen toiminnan osa-alueista ja kehittämisen paikoista. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön, näistä esimerkkinä tiedostomuotoinen kuvatilauslomake ja sen käyttöohjeet. Toimitusehtoja tarkistettiin, ja nykyvaatimusten mukaisia arkistointimateriaaleja hankittiin. Kuvakokoelmien kartoittaminen kokoelmapoliittisen ohjelman luomiseksi käynnistyi. Vuoden aikana kuva-arkiston henkilökunta osallistui Muskettija Muusa-kokoelmahallintajärjestelmien käyttökoulutuksiin, kehittämiseen ja kuvaluettelointiohjeiden laatimiseen. Lisäksi kuva-arkistossa määriteltiin periaatteet digitaalisten kuvien luokitteluun ja kuvatiedostojen nimeämiseen. Kuvien järjestäminen näiden uusien periaatteiden mukaisesti aloitettiin, jotta aineiston siirto palvelintilaan ja linkittäminen kokoelmahallintajärjestelmiin olisi mahdollista. Palvelintilan hankinta digitaalisten kokoelmien pitkäaikaissäilytystä varten oli vireillä. Koska hankintaa ei vuoden aikana Kuva-arkiston kätköistä löytynyt tuhoutumassa oleva negatiivi saatiin pelastettua. Kuva Tiina Rekola. Entinen huoltoasema, myöhemmin lounasbaarina toiminut Vanha Viikari Sopenkorvessa dokumentoitiin valokuvaamalla ennen purkamista. Kuva Mia Saarinen.

10 KUVA-ARKISTO saatu päätökseen, kokoelmien säilymistä turvattiin kasvattamalla ja jakamalla kovalevytilaa. Vuoden lopulla valokuvaaja ja kuvaarkistotyöhön osallistuva skannaaja siirtyivät käyttämään Mactietokoneita aiempien PC-tietokoneiden sijaan. Kuva-arkistoon hankittiin myös uutta studiokuvauslaitteistoa. Asiakaspalvelu Kuva-arkisto palveli Lahden kaupunginmuseon henkilökunnan lisäksi monenlaisia asiakkaita: yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Kuva-arkistonhoitaja otti asiakkaita ja tiedusteluja vastaan pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Kuvia tilattiin tutkimusryhmien käyttöön ja erilaisiin julkaisuihin kuten rakennushistoriallisiin selvityksiin, sukututkimuksiin, opinnäytetöihin, museopainatteisiin, lehtiin, mainoksiin sekä sisustustarkoituksiin. Kuvatilauksista laajimpiin kuuluivat poiminta Lahti-seuran lahjoituskokoelmasta Lahden kaupunginkirjastossa järjestettyyn muisteluiltaan sekä loppuvuodesta Lahden kaupungintalo 100 vuotta -multimediaesitykseen koottu kuvasarja. 10 Dokumentointityö Valokuvaaja toimitti Lahden kaupunginmuseon museoille tiedotuskuvia sekä kuvasi vuoden aikana avatut näyttelyt ja museoiden tapahtumia kuten museoneuvos Jouko Heinosen muotokuvan julkistamistilaisuuden. Lisäksi valokuvaaja dokumentoi Suomalaiset historiapäivät Sibeliustalolla ja Kauppakeskus Karisman avajaiset Lahden Kariston alueella. Valokuvaajaharjoittelija kuvasi Sopenkorven kaupunginosassa lounasravintolana ja huoltoasemana toimineen Vanhan Viikarin ennen rakennuksen purkua. Digitointi Kuva-arkistossa käynnistettiin systemaattinen arkistokokonaisuuksien digitointi, jota vietiin eteenpäin kysynnän pohjalta tapahtuvan digitoinnin ohella. Vuoden aikana digitoitiin yksi näyttelytoiminnan kannalta ajankohtainen albumi ja sarja lasinegatiiveja sekä aloitettiin uusien vaatimusten mukainen digitointi ja luettelointi mittavan Kaupunginhallituksen kokoelman osalta. Taideinsituutista valmistuva Jyri Ala-Ruona työhuoneessaan. Kuva Tiina Rekola.

11 KUVA-ARKISTO Museoiden kokoelmakuvaukset Valokuvaaja kuvasi monipuolisesti Lahden kaupunginmuseon eri museoiden kokoelmia, mm. alkuvuodesta vastaanotetun Muovi- Suomi-näyttelyn esineistön, Lahden kaupungintaloon sijoitettuja taideteoksia, kokoelmaesineitä Rudolf Koivun tuotantoa esittelevään näyttelyyn, keskeisiä julisteita Julistemuseon kokoelmista sekä arkeologien maalöytöjä julkaisua varten. Valokuvaajaharjoittelija kuvasi kokoelmiin kuuluvia tekstiilejä. Muut projektit Valokuvaajaa työllistivät monet erillisprojektit, joista pisin, modernia lahtelaista rakennuskantaa kartoittava julkaisuprojekti Lahden sodanjälkeinen rakennusperintö, jatkui koko vuoden. Alkuvuodesta valokuvaaja kuvasi lahtelaiset siunauskappelit tutkijaluentoa varten, ja helmikuussa kuvattavana oli lahtelaisen palvelutalon asukkaan arki yhden päivän ajalta osana TAKO-verkoston Suomalainen talvipäivä -hanketta. Historiallisen museon Kuusenoksa ja lukinlanka sata vuotta jugendtunnelmaa -näyttelyä ja -näyttelyjulkaisua valmisteltiin koko kuva-arkiston voimin kuvaamalla esineitä ja tekstiilejä sekä kokoamalla ja digitoimalla teemaan liittyviä arkistokuvia. Vuoden lopulla kokoelmiin hankittiin Suomen Ilmakuva Oy:ltä 25 ilmakuvaa käsittävä digitaalisten kuvien kokonaisuus kaikkine oikeuksineen. Museo dokumentoi Kauppakeskus Karisman avajaispäivän tunnelmia syksyllä Kuva Tiina Rekola. Henkilökunta Kuva-arkiston toiminnasta vastasi amanuenssi Sari Kainulainen. Vakituiseen henkilökuntaan kuului osa-aikainen kuva-arkistonhoitaja Riitta Hänninen sekä valokuvaaja Tiina Rekola. Hänninen vastasi asiakastiedusteluihin ja osallistui digitoitujen aineistojen luettelointiin. Rekola kuvasi tapahtumia ja kokoelmia sekä osallistui erilaisiin digitointi- ja julkaisuprojekteihin. Valokuvaajaharjoittelija Mia Saarinen työskenteli kaksi kuukautta Rekolan apuna. Määräaikainen tutkija Outi Finni oli mukana toiminnassa ja sen kehittämisessä helmikuun puolivälistä lähtien. Lahden kaupunginmuseon skannaaja Mervi Mäkinen teki koko vuoden tiivistä yhteistyötä kuva-arkiston kanssa. Verkostot Vuoden aikana kuva-arkisto teki yhteisen ekskursion Tampereelle Museokeskus Vapriikin kuva-arkistoon ja vastaanotti vieraita Museoviraston Journalistinen kuva-arkisto -hankkeesta ja Kuvakokoelmista. Henkilökunta osallistui eri kokoonpanoissa moniin kuva-arkistoalaa koskeviin tapahtumiin kuten Suomen valokuvataiteen museon ja Museoviraston yhdessä järjestämiin Valtakunnallisiin kuva-arkistopäiviin, Digifoorumin organisoimaan seminaariin Digitointi pitkäaikaissäilytyksen näkökulmasta sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun järjestämään kaksipäiväiseen seminaariin Kulttuuriperintö ja saavutettavuus digitaalisen tekniikan käyttö ja edut kulttuuriperinnön tutkimuksessa ja säilytyksessä. 11

12 MUSEOPEDAGOGIIKK A MUSEOPEDAGOGIIKKA Tutkija Ulla Aaltio vastaa kaupunginmuseon museopedagogisesta toiminnasta. Hänen tehtäviinsä kuuluu yhteydenpito kouluihin ja oppilaitoksiin sekä opastustoiminta kaikissa Lahden kaupunginmuseon yksiköissä. Ulla Aaltio osallistui Jokaisella on oma aikansa sekä Kuusenoksa ja lukinlanka sata vuotta jugendtunnelmaa näyttelyiden ja oheisohjelmien suunnitteluun, toteutukseen ja tiedotukseen sekä Taidelauantain 3.9. toteutukseen. Pedagogista ohjelmaa suunniteltiin yhteistyössä Postimuseon kanssa näyttelyyn Kuin silloin ennen lapsuus Rudolf Koivun kuvittamana. Ulla Aaltio oli 2011 Veranta-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Hanke syntyi 2010 Lahden kaupungin kulttuurilaitosten yhteisestä halusta kehittää lahtelaisten vanhusten kulttuuripalveluita viemällä konkreettisesti kulttuuria ja taidetta palvelutaloihin ja suunnittelemalla uusia toimintamalleja. Veranta-hankkeen aikana tuotettiin Muistelusalkku vanhusten muistin tukemiseen. Salkku sisältää kirjoja, kuvia, esineitä, pelejä, nuotteja ja äänitteitä, ja sitä voi lainata ilmaiseksi kolmeksi viikoksi kerrallaan. Muistelusalkun kokosivat Lahden kulttuurikeskuksen koordinaattori Kati Kuusela-Turunen ja Ulla Aaltio. Syksyllä tehtiin yhteistyötä Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen sosiaalipedagogisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Opiskelijat suunnittelivat joko päiväkotilapsille tai nuorille opetusta aiheesta yhteiskunnan muutos lapsen tai nuoren kielellä. Kulttuurikasvatusohjelma Kulttuurikasvatusohjelma, jonka mukana lahtelaiset peruskoululaiset tutustuvat oman kaupungin kulttuurikohteisiin vähintään kerran vuodessa toteutettiin Hiihtomuseossa 3. luokkalaisille viikoilla 42 47, Radio- ja tv-museossa 4. luokkalaisille viikoilla ja Taidemuseossa 4. luokkalaisille viikoilla 8 15 ja 7. luokkalaisille viikoilla Historiallisessa museossa ei järjestetty 2011 vierailuja museon remontin vuoksi. Opettajille järjestettiin jokaisessa museossa informaatiotilaisuudet, jotka tarjosivat mahdollisuuden tutustua ennakkoon kuhunkin kulttuurikohteeseen ja opetusmateriaaliin. Kulttuurikasvatusohjelmaan osallistui yhteensä oppilasta: Radio- ja tv-museossa 855, Hiihtomuseossa 867 ja Taidemuseossa oppilasta. Museokohteet valittiin kullekin luokka-asteelle museon tarjoaman sisällön ja opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Opetusmateriaalin ohjelma toteutettiin yhteistyössä museon tutkijoiden ja perusopetuksen kulttuurikoordinaattorin kanssa. Seminaarit ja koulutustilaisuudet Ulla Aaltio toimi 2011 sivistystoimialan viestintätiimissä museon edustajana ja kaupunginmuseon työhyvinvointiasiamiehenä. Aaltio osallistui Hyvä käytös sallittu! työhyvinvointikoulutukseen Lappeenrannassa, Kolikolla kulttuuria, kansalliseen kulttuurikuntopäivään Riihimäellä, Näyttely-Café hen Sastamalassa sekä Museokauppaseminaariin Kansallismuseossa. 12

13 MA AKUNTAMUSEOT YÖ MAAKUNTAMUSEOTYÖ Lahden historiallinen museo on Päijät-Hämeen maakuntamuseo. Maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tehtävät ovat: 1. edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä sekä visuaalista kulttuuria toiminnallaan; 2. huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta; 3. antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Päijät-Hämeen maakuntamuseon tehtävänä on opastaa alueen yli kahtakymmentä paikallismuseota sekä seurata ja osallistua paikallisen museokentän tapahtumiin. Museoiden lisäksi neuvotaan myös muita yhteisöjä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä paikallisperinteen tallentamiseen ja säilyttämiseen liittyvissä kysymyksissä. Maakuntamuseo valvoo ja ohjaa harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttöä, toimii asiantuntijana paikalliskulttuurihankkeissa ja pyrkii edistämään museoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi maakuntamuseo pitää rekisteriä alueen museokokoelmista. 13 Maakuntamuseotutkija toimii Päijät-Hämeen museoyhdistyksen sihteerinä ja vastaa Päijät-Häme arkiston hoidosta sekä arkiston tieto- ja asiakaspalvelusta. Maakuntamuseotutkija Marianne Koski oli työvapaalla vuoden Hänen sijaisenaan toimi FM Päivi Taipale. Tekijät arvioivat kunnostamaansa torppaa Sysmän museolla Kuva Päivi Taipale.

14 MA AKUNTAMUSEOT YÖ Alueellinen työ Tutustumis-, opastus- ja neuvontakäynnit sekä tapaamiset: 9.1. Hämeenkoski, neuvontakäynti Orimattila, työkirjan täyttäminen 7.3. Hartola, tutustumiskäynti 17.3 Hämeenkoski, neuvontakäynti Asikkala, neuvontakäynti 8.4. Orimattila / Artjärvi, neuvontakäynti Hämeenkoski, työkirjan täyttäminen 6.5. Asikkala, neuvontakäynti, Museoviraston avustus Asikkala, neuvonkäynti, työkirjan täyttäminen Mäntsälä, maakuntaretki mm. Pitäjäntupa, kolerahautausmaa Kärkölä, neuvontakäynti, Museoviraston avustus 7.6. Sysmä, neuvonta- ja tutustumiskäynti / makasiinimuseo Museoviraston avustus; harmonikkamuseo Asikkala, neuvontakäynti ja työkirjan täyttäminen 4.7. Orimattila, neuvontakäynti Orimattila / Artjärvi, hyönteispyydysten laittaminen, neuvontakäynti Padasjoki, hyönteispyydysten laittaminen, tutustumiskäynti Orimattila, neuvontakäynti Hollola, Päijät-Hämeen museopäivä 8.9. Asikkala, Päijät-Hämeen Ilmailumuseo / tutustumiskäynti, Museoviraston avustus Orimattila, näyttelyn avajaiset Hollola, tutustumis- ja neuvontakäynti, työkirjan täyttäminen Artjärvi, valokuvaus, tarkastuskäynti arkeologin kanssa Kärkölä, tarkastuskäynti, työkirjan täyttäminen Sysmä, tarkastus- ja neuvontakäynti Padasjoki, hyönteispyydysten haku, neuvontakäynti Orimattila, näyttelyn avajaiset 14 Yhteistyö Päijät-Hämeen Ilmailumuseon kanssa oli aktiivista vuonna Ilmailumuseon kalustoa kokeilemassa vahtimestari Tuija Parhiala. Kuva Päivi Taipale.

15 MA AKUNTAMUSEOT YÖ Päijät-Hämeen museotoiminta ja museoyhdistys Päijät-Hämeen museoyhdistyksen, joka on perustettu 1973, tarkoituksena on edistää Päijät-Hämeen museolaitoksen kehitystä ja toimia Päijät-Hämeen museoiden yhteistyöelimenä sekä tukea Päijät-Hämeen museoiden työtä. Sen jäseneksi voi liittyä museon omistajayhteisö, kunta ja maakunnallinen tai muu yhteisö, joka haluaa edistää yhdistyksen päämääriä. Yhdistyksen asioita hoitaa museotoimikunta, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on vuosi ja museotoimikunnan jäsenten kaksi vuotta. Toimikunnan sihteerinä toimii maakuntamuseotutkija. Vuonna 2011 museotoimikunnan jäseniä olivat Martti Ovaska Orimattila-Seurasta, Jouko Hovi Artjärven kotiseutuyhdistyksestä, Riitta Ailonen Kärkölä-Seurasta, Kalevi Perttula Sysmä-Seurasta, Irja-Elisa Salmi Hollolan kotiseutuyhdistyksestä sekä Veijo Pastila Toritun kyläyhdistyksestä. Erovuoroisia olivat Jouko Hovi ja Martti Ovaska. Museotoimikunta kokoontui Museoyhdistyksen 38. vuosikokous pidettiin Päijät-Hämeen museopäivän yhteydessä Hollolassa Museopäivään osallistui 34 maakunnan museotoimijaa. Museoyhdistyksen ja museotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kaj Cygnaeus. Museotoimikunnassa jatkavat Riitta Ailonen Kärkölästä, Kalevi Perttula Sysmästä, Irja-Elisa Salmi Hollolasta sekä Veijo Pastila Padasjoelta. Uudeksi jäseneksi toimikuntaan valittiin Raimo Autio Artjärven kotiseutuyhdistyksestä. Erovuorossa ollut Martti Ovaska suostui edelleen jatkamaan toimikunnassa, koska muita halukkaita tehtävään ei ollut. Museopäivässä ei ollut mitään yhtenäistä teemaa. Osallistujat kokoontuivat aluksi aamukahville Hollolan Vanhalle Kunnantuvalle, jossa Hollolan kunnanvaltuutettu, toimittaja Heikki Mantere toivotti museoväen tervetulleeksi. Kunnantuvan historiasta kertoi FM Marja-Liisa Vilkko. Päijät-Hämeen museoyhdistyksen kokouksen jälkeen tutustuttiin Marja-Liisa Vilkon johdolla Hollolan hautausmaahan ja myös kirkon sisällä oleviin hautoihin. Tämän jälkeen kierrettiin Hollolan kotiseutumuseossa ja talomuseoalu- Museopäivän väki kuuntelee Marja-Liisa Vilkon opastusta Hollolan hautausmaalla. Kuva Päivi Taipale.

16 MA AKUNTAMUSEOT YÖ eella museon oppaan Irja-Elisa Salmen opastuksella. Lounas syötiin Ravintola Kunnantuvassa, jonka jälkeen matka jatkui Kiikunlähteen kautta Salpakankaan Sovituksenkirkkoon. Kiikunlähteellä oppaana toimi Irja-Elisa Salmi ja uuden kirkon syntyvaiheita selvitti yksi kirkon monista oppaista. Sovituksenkirkossa juotiin päätöskahvit. Vuoden 2012 museopäivän pitopaikaksi valittiin Kärkölä. Päijät-Häme arkisto Maakuntamuseotutkija vastaa kaupunginmuseon Päijät-Häme arkistosta, joka muodostuu esinelahjoitusten yhteydessä tulleista dokumenteista sekä Päijät-Hämeeseen liittyvistä yksityishenkilöiden, yritysten ja yhdistysten asiakirja-arkistoista. Arkiston kerääminen alkoi vuonna Päijät-Häme arkistossa on tällä hetkellä 172 arkistonmuodostajan arkistoa. Asiakirjojen lisäksi Päijät-Häme arkistoon kuuluu ns. perinnearkisto, joka sisältää haastatteluja ja muistitietokeräyksien aineistoja vuosilta , yli 30 erilaista kokonaisuutta. Vuodesta 2008 lähtien Päijät-Häme arkistoon tarjotut aineistot on ohjattu arkistolaitoksen hoitoon maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan tai johonkin valtakunnalliseen erikoisarkistoon (esim. ELKA). Päijät-Häme arkistoa ei kartuteta enää aktiivisesti. Vuoden aikana arkistoon tarjottiin noin viittä uutta arkistoa. Vuonna 2010 vastaanotettu Lahden Seudun Väestönsuojelusäätiön arkisto (0,43 hm) arkistoitiin Päijät-Hämeen arkistoon tuli vuoden aikana ainoastaan yksi uusi arkisto, Lahden Piirin Sotaveteraanikuoron arkisto (2,10 hm). Se otettiin vastaan, koska veteraaneihin liittyvää aineistoa on arkistossa jo entuudestaan. Lisäksi Lahden historialliseen museoon jätettiin Okeroisten nuorisoseuran arkistoa ja lisäyksiä Lahden Tansania-seura ry:n, Lahti-seura ry:n ja Lahden Työväen Sekakuoron arkistoihin. Vuoden aikana arkistoitiin kaikki varastoissa ollut arkistoimaton aineisto. Päijät-Hämeen arkiston aineistoa kävi tutkimassa viisi (15 käyntikertaa) henkilöä. Vastauksia aineistotiedusteluihin ja arkistoaineistoon liittyviä selvityksiä annettiin kuusi. Koulutukset ja seminaarit Helsinki, Alueellisen työn teemapäivä maakunta- ja aluetaidemuseoille. Vuoden 2011 museopäivää vietettiin Hollolassa. Irja-Elisa Salmi (2. oik.) opasti kotiseutumuseossa. Kuva Päivi Taipale. Muu toiminta Päivi Taipale osallistui aluetaidemuseon ja maakuntamuseon tiedostuslehden Maakunnan mainiot 1/2011 sisällöntuotantoon. Päivi Taipale osallistui asiantuntijana Wellamo-opiston Kotiseutumuseoiden kokoelmien hyödyntäminen -hankkeeseen ( ). Lisäksi hän kirjoitti tekstin Käsityökulttuuri Päijät-Hämeessä ja Uudenmaan Myrskylässä hankkeen julkaisuun. Päivi Taipale ryhtyi täyttämään Paikallismuseon työkirjaa eri paikallismuseoiden kanssa. Kertomusvuonna työkirja täytettiin seitsemän museon osalta. Opastus Lahden historiallisessa museossa Jokaisella on oma aikansa -näyttelyssä. Toukokuussa Sotilaslääketieteen museon museaalinen neuvontavastuu siirtyi amanuenssi Hannu Takalalta maakuntamuseotutkijalle. 16

17 MA AKUNTAMUSEOT YÖ 17 Päijät-Hämeessä avataan myös uusia museoita yleisön nähtäväksi. Yksi tuoreimmista on Suomen melontamuseo Lahden Kahvisaaressa. Kuva Tiina Rekola. Artjärven kotiseutuyhdistys sai Museoviraston harkinnanvaraista avustusta kotiseutumuseon päärakennuksen katon korjaamiseen. Kuva Päivi Taipale.

18 ARKEOLOGIAN YKSIKKÖ ARKEOLOGIAN YKSIKKÖ Lahden kaupunginmuseo hoitaa Museoviraston kanssa 1996 solmitun ja 2007 vahvistetun yhteistyösopimuksen mukaisesti Päijät-Hämeessä Muinaismuistolain valvontaan liittyvät viranomaistehtävät. Museo teki 2011 viranomaistöinä maastotarkastuksia, inventointeja ja yhden valvontatyön. Näiden lisäksi museo teki kenttätöitä Porvoonjoen laaksossa Lahden, Orimattilan, Pukkilan ja Myrskylän alueilla osana Suomen Kulttuurirahaston apurahalla toteutettua KURAS-hanketta. Amanuenssi Hannu Takala oli palkattomalla työlomalla ja sijaisena toimi FM Esko Tikkala. Viranomaistyöt Arkeologian yksikkö antoi maankäyttöhankkeista 38 lausuntoa, minkä lisäksi usean hankkeen valmisteluun osallistuttiin siten, että neuvontaa annettiin ilman erillistä viranomaislausuntoa. Lausunnot koskivat esihistoriallisen ajan ja / tai historiallisen ajan muinaisjäännösten huomioon ottamista erilaisten rakennus- ja kaavoitustöiden yhteydessä. Viranomaistöihin liittyi useita maastotarkastuksia, muinaisjäännösten rajauksia sekä neuvontatyötä. Kenttätyöt 1. Sysmän Ihananiemen muinaisjäännösalueen seulontatyön valvonta Sysmä-seura ry. Kenttätyöt , Esko Tikkala. 2. Porvoonjoen laakson varhaiskivikautisten asuinpaikkojen kaivaukset ja inventointi Lahti, Orimattila, Myrskylä ja Pukkila Kaivauksenjohtajat: Hannu Takala, Esko Tikkala ja Eetu Sorvali. 3. Lahden kauppatorin arkeologinen valvontatyö Torikadun puoleisella alueella vesi- ja viemärikaivantoon liittynyt työ. Kenttätyön johtajat Jan-Erik Nyman ja Hannu Takala Muinaisjäännösten hoitotyö Hoitotyö tehtiin yhdessä Lahden seudun ympäristöpalvelujen kanssa valvomalla lampaiden laidunnusta Lahden Ahtialan ja Renkomäen Ristolan muinaisjäännösalueilla. Muut tutkimushankkeet Museo oli mukana varhaisinta jääkauden jälkeistä asutusta koskevassa tutkimushankkeessa Laatokan Karjalassa, joka rahoitettiin vuonna 2011 Hannu Takalan Suomen Kulttuurirahastolta saamalla apurahalla. Kenttätyöt tehtiin yhdessä Petroskoin museon, Petroskoin yliopiston ja Turun yliopiston kanssa Tutkimusraportit Arkeologiset koekaivaukset Impilahdella ja Harlussa. Hannu Takala. Sysmä, Ihananiemi. Harrastaja-arkeologien seulonta- ja metallinilmaisintutkimus rautakautisella muinaisjäännösalueella Esko Tikkala. Arkeologiset koekaivaukset Lahden, Orimattilan, Pukkilan ja Myrskylän varhaiskivikautisilla asuinpaikoilla v Hannu Takala & Esko Tikkala & Eetu Sorvali. Lahti Lahden kauppatori & Torikatu. Viemärikaivannon arkeologinen valvonta Jan-Erik Nyman & Hannu Takala. Julkaisut Hannu Takala: The iron age artefact of the Historical museum of Viipuri A quantitative overview. Times & Things & Places, 36 essays for Jussi-Pekka Taavitsainen. Toimittaneet Janne Harjula, Maija Helamaa, Janne Haarala, Turku. Arkeologian yksikkö työllistäjänä Yksikkö työllisti vuonna 2011 määräaikaisissa työsuhteissa viisi arkeologian opiskelijaa sekä neljä kesätyöntekijää. 18

19 ARKEOLOGIAN YKSIKKÖ 19 Kim Krappala (vas.), Viivi Honkanen ja Tuomas Takala Orimattilan Pappilanmäen kaivauksella. Kuva Hannu Takala.

20 R AKENNUSKULT TUURIYKSIKKÖ RAKENNUSKULTTUURIYKSIKKÖ Rakennuskulttuuriyksikössä työskentelevät tutkijat Riitta Niskanen ja Päivi Siikaniemi. Tutkijat vastaavat keskinäisen työnjaon mukaisesti maakuntamuseon alueeseen kuuluvien 12 kunnan alueella rakennustutkimuksesta ja viranomaistyöstä. Viranomaistyö Museoviraston ja Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseon yhteistyösopimuksen mukaan maakuntamuseo toimii pääsääntöisesti alueensa rakennetun ympäristön antikvaarisena asiantuntijana. Erityiskysymyksissä yhteistyötä on tehty Museoviraston Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelujen sekä Hämeen ely-keskuksen ja Uudenmaan ely-keskuksen kanssa. Maakuntamuseo on käynyt neuvotteluja ja antanut lausuntoja rakennusten kulttuurihistoriallisesta arvosta, suojelusta, yleis- ja asemakaavoista, rakennus- ja purkuluvista, tiesuunnitelmista, maisemahoitotoimenpiteistä, rakennusperinnön hoidon avustushakemuksista sekä neuvonut rakennusten korjauksissa ja valvonut Museoviraston entistämisavustusten käyttöä. 20 Tutkijat antoivat yhteensä 153 pyydettyä kirjallista lausuntoa, joista Lahden asioita koskevia oli 86 ja muita kuntia 67. Yleis- ja asemakaavoista kirjoitettiin 60 lausuntoa ja rakennusluvista, purkuluvista, tiesuunnitelmista ym. 93 lausuntoa. Lisäksi on kirjattu yhteensä noin 558 suullista lausuntoa tai sähköpostitse annettua kannanottoa. Erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia tehtiin 43 kpl. Tutkijat tekivät Lahden ulkopuolelle 45 matkaa, lukuun sisältyy maastokäyntien lisäksi kokousmatkoja. Näyttelyt Riitta Niskanen osallistui taiteilija Maaria Wirkkalan Jokaisella on oma aikansa -näyttelyn oheisohjelman valmisteluun. Molemmat rakennustutkijat osallistuivat Historiallisen museon vuoden 2012 päänäyttelyn Kuusenoksa ja lukinlanka sata vuotta jugendtunnelmaa -näyttelyn ja julkaisun valmisteluun. Hämeenkatu 1 porraskäytävän vanhoja värejä on kaivettu esiin talon peruskorjauksen yhteydessä. Kuva Tiina Rekola.

21 R AKENNUSKULT TUURIYKSIKKÖ Kokoelmat ja luettelointi Rakennuskulttuuriyksikkö hoitaa museon kartta- ja rakennuspiirustuskokoelmia. Kokoelmaa ei kartutettu vuoden aikana. Yksikön kirjastoon saatiin lahjoituksina ja museon omana tuotantona 11 kulttuuriympäristöihin ja rakentamiseen liittyvää julkaisua. Arkkitehti- ja suunnittelija-arkisto karttui kuudella Lahden moderniin rakennusperintöön, Kuusenoksa ja lukinlanka -näyttelyyn ja -julkaisuun sekä Armas ja Jorma Lyytikäisen elämäntyöhön liittyvällä haastattelulla ja arkistokartoituksella. Asiantuntijatehtävät ja jäsenyydet työryhmissä Riitta Niskanen on ollut jäsenenä Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma -ohjausryhmässä, Lahden yleiskaavatyöryhmässä, Lahden modernin arkkitehtuurin kartoitus ja suojelu -työryhmässä, Ranta-Kartano -työryhmässä, Lahden matkakeskustyöryhmässä, Lahden toriparkkityöryhmässä, Lahden keskustan liikennesuunnitelmatyöryhmässä, Lahden kaupungin kaupunkikuvaryhmässä asiantuntijana, Lahden rakennustapaohjepilottityöryhmässä, Apoli-palkinnon arvostelutuomaristossa, Uudenmaan liiton Upeat-työryhmässä, Maakunnan mainiot -lehden toimituskunnassa, Puu kulttuurissa ry:n ja Lahden kaupungin yhteistyöryhmässä, Lahden seurakuntayhtymän taidetoimikunnassa, Hämeen kulttuuriympäristöryhmässä ja Uudenmaan rakennusperinnön hoidon yhteistyöryhmässä. Lisäksi Riitta Niskanen on jäsenenä ICOMOS Suomen osaston hallituksessa ja toimii Taidehistorian dosenttina Helsingin yliopistossa. 21 Päivi Siikaniemi on ollut jäsenenä Hämeen kulttuuriympäristöryhmässä, Hämeen valtakunnallisesti arvokkaita maisemia kartoittavassa työryhmässä, Lahden kestävän kehityksen ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä, Kartanon julkisivukorjauksen työryhmässä, Maakunnan mainiot -lehden toimituskunnassa sekä asiantuntijana Lahden nimistötoimikunnassa. Lisäksi hän arvioi historian asiantuntijana Lahden seudun opaskurssilaisten suullisen näyttökokeen Koulutuskeskus Salpauksessa. Yrjönkadun kerrostalot ovat mukana Lahden moderniselvityksessä. Kuva Tiina Rekola.

22 R AKENNUSKULT TUURIYKSIKKÖ Julkaisut Riitta Niskanen kirjoitti seuraavat artikkelit julkaisuihin ja lehtiin: Eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. Lahden kaupunkikuva ja sen muutokset kirjailija Kerttu-Kaarina Suosalmen teksteissä. Kansalaistahtoa ja vaikuttamista. Päijät- Hämeen tutkimusseuran vuosikirja Toim. Birgitta Stjernvall- Järvi, Riitta Niskanen, Jukka Oksa ja Ville Marjomäki Asunto-osakeyhtiö Kotila, sata vuotta. Lahti s. Modernia Lahtea. Kaupunkilainen 1 / Lahden satavuotias kaupungintalo juhlii. Maakunnan mainiot verkkolehti. Päivi Siikaniemi kirjoitti seuraavat artikkelit: Kulttuuriympäristöt - lahtelaisia totta kai. TEVIplus 1 / Kartano pukeutuu uuteen päällystakkiin. Kaupunkilainen 3 / Esitelmät, luennot, puheenvuorot Riitta Niskanen piti seuraavat esitelmät, luennot ja puheenvuorot: Karjalaisia rakennuksia Lahdessa. Esitelmä Harjulan Evakkoryhmässä Lahden rakennushistoriaa. Esitelmä Lahti-opasopiskelijoille Historiallisessa museossa Lahden siunauskappeleiden historiaa. Esitelmä Kartanon tutkijaluennot -sarjassa historiallisessa museossa 9.3. Lahti ja moderni. Puheenvuoro Museoviraston Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä seminaarissa Lahden konserttitalossa Launeen historiaa. Esitelmä Launeen asukasyhdistyksen Laune-illassa Salinkallion koululla 7.4. Tutkija Riitta Niskanen kertoi Lahden moderni -selvityksestä Rakennettu hyvinvointi -seminaarissa Lahden konserttitalossa Kuva Tiina Rekola. Jokaisella on oma aikansa. Maastoluento Kartanon tutkijaluennot -sarjassa Levon hautausmaalla ja kappelissa And one can no longer even spot the place it once grew. The change of the townscape of Lahti in Kerttu-Kaarina Suosalmi s novels and memoirs. Esitelmä SIEF 2011 kongressissa Lissabonissa Giro di Karisto. Antti Karisto 60 vuotta -maastoluento Lahdessa Kotila sata vuotta. Juhlapuhe Asunto-osakeyhtiö Kotilan satavuotisjuhlassa Kommenttipuheenvuoro professori Antti Kariston juhlaesitelmään Lahden kaupunkikulttuuriseuran kymmenvuotisjuhlassa Lahden pääkirjastossa 2.9. Lahden puistojen historiaa. Maastoluento Taidelauantaina 3.9. Linja-autoasema-työpajan puheenjohtajuus Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -seminaarissa Mobiliassa Kangasalla Puheenvuoro ja paneelin jäsenyys kaupunginkirjaston Lahen ilta -muisteluillassa

23 R AKENNUSKULT TUURIYKSIKKÖ Koulutus ja kongressit Riitta Niskanen osallistui 2011 seuraaviin alan seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin: Helsingin yliopiston taidehistorian kehittämiskokous 28.2.Taidekoti Kirpilässä Helsingissä, Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -seminaari Lahden konserttitalossa, SIEF kongressi People make Places Lissabonissa, Kaupunginmuseon opintomatka Pietariin, Merijoki-näyttely Hvitträskissä, Tiet ja reitit, Uudenmaan liiton neuvottelu- ja koulutustapahtuma Uudenmaan liitossa, Rakennettu hyvinvointi Liikenne ja infrastruktuuri, Museoviraston seminaari Mobiliassa Kangasalla, Lahden liikennetyöpaja Wanhalla Walimolla. Riitta Niskanen oli järjestämässä Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -projektin aloitusseminaaria Lahden konserttitalossa yhdessä Museoviraston kanssa sekä hoiti kaupunginmuseon Pietarin-opintomatkan järjestelyt ja opastukset yhdessä muiden tutkijoiden kanssa. 23 Päivi Siikaniemi osallistui seuraaviin alan seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin: Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -seminaari Lahden konserttitalossa, Kaupunginmuseon maakuntatutkijoiden tutustumisretki Mäntsälään, Kaupunginmuseon opintomatka Pietariin, Kulttuuriympäristönhoidon neuvottelupäivät Heinolassa, Merijoki-näyttely Hvitträskissä, Rakennettu hyvinvointi Liikenne ja infrastruktuuri, Museoviraston seminaari Mobiliassa Kangasalla. Päijät-Hämeen keskussairaala ja Metsä-Pietilän teollisuusalueen rakennukset ovat sodanjälkeistä rakennusperintöä. Kuva Tiina Rekola.

24 R AKENNUSKULT TUURIYKSIKKÖ 24 Lahden läntisen hautausmaan kappeli. Kuva Tiina Rekola.

25 TAIDEMUSEO 25 Uusi veistos -näyttelyssä esillä ollut Teija ja Pekka Isorättyän Invalid Robot C3 -veistos oli koottu mm. poron selkärangasta ja auton osista. Kuva Tiina Rekola.

26 TAIDEMUSEO 26 Ville Räty: Line of hope 2009, akryyli kankaalle, 100cm x 140cm. Teos hankittiin Lahden taidemuseon kokoelmiin Kuva Tiina Rekola. TAIDEMUSEO Sirpa Lappalainen: Välissä (nel Fra), 2010, akryyli kankaalle. Teos hankittiin Lahden taidemuseon kokoelmiin Kuva Tiina Rekola. Kokoelmat Taidemuseon kokoelmahankintoihin käytettiin vuonna 2011 yhteensä euroa. Hankinnoissa keskityttiin pääasiassa oman toiminta-alueen taiteilijoihin. Kokoelmiin hankittiin seuraavat teokset: Ville Räty: Line of hope 2009, akryyli kankaalle, 100cm x 140cm Ville Räty: Horizont 2009, akryyli mdf-levylle, 50cm x 60cm Sirpa Lappalainen: Peilissä (nel Specchio), 2010, akryyli kankaalle Sirpa Lappalainen: Välissä (nel Fra), 2010, akryyli kankaalle Pasi Rauhala: Moments-pienoisveistossarjasta osat Where I put My Glasses? All is Well in the Kingdom Where did the Business Go? Allways Right Behind Made in Finland How do you feel now? This Chair is not Me Work in Progress Head of the Baby after Ron Mueck On the Way up

27 TAIDEMUSEO Lahden taidemuseon kokoelmiin liitettiin myös seuraavat teokset. Taiteilija Raimo Puustisen ( ) leski Kerstin Puustinen tarjosi taidemuseolle miehensä teoksia. Näistä valittiin kokoelmiin 10 maalausta, jotka Raimo Puustinen on maalannut asuessaan Lahdessa 1950-luvulla. Erkki Linnavirta lahjoitti Johannes (Juho) Virtamon ( ) Lahti-aiheisen akvarellin vuodelta Lahtelainen Risto Teräslinna lahjoitti Eedenistä itään teossarjansa, johon kuuluu kolme öljymaalausta vuodelta Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys kartutti kokoelmaansa Lasse Ursinin Juurijalkaisia-sarjan piirustuksella, joka hankittiin Taideinstituutin lopputyönäyttelystä Lahden taidemuseossa. Taidemuseon kokoelmat karttuivat 18 maalauksella ja yhdellä pienoisveistosinstallaatiolla. Taidemuseon talletuskokoelmiin liitettiin yksi teos. Osa taidehankintamäärärahasta käytettiin kehystyksiin ja kirjahankintoihin. Lahden kaupungin taidekokoelmat Kaupungin taidekokoelmalle ei ole erillistä hankintamäärärahaa vaan hankintoihin käytetään tapauskohtaisesti museon kokoelmahankintamäärärahoja. Kokoelmaan hankittiin kaksi Arto Määtän maalausta: Metsän helmassa, 2011, öljy, 150x60 cm ja Kuusijuhla, 2011, öljy, 150x110 cm lahtelainen taidemaalari Risto Teräslinnan lahjoitti 77 Lahtiaiheista maalaustaan sijoitettavaksi Lahden kaupunginsairaalaan. Näistä valikoitiin 38 teoksen kokonaisuus liitettäväksi kaupungin taidekokoelmaan, loput 39 maalausta jäävät sairaalan omaan kokoelmaan. Teokset on sijoitettu kaupunginsairaalan osastoille L 10 L 60 sekä sairaalan hallinnon tiloihin. Risto Teräslinna tunnetaan kotikaupungissaan Lahden historiallisia rakennuksia kuvaavista maalauksistaan. Lahjoitettujen teosten joukossa on Mytäjäisten, Okeroisten, Mukkulan, Kilpiäisten ja Karjusaaren näkymiä, samoin kuin kadonnutta Puu-Paavolaa ja Anttilanmäkeä. Taiteilija Mikko Lyytinen lahjoitti kaupungin taidekokoelmaan Taideinstituutin lopputyönäyttelyssä esillä olleen teoksensa Growth, 2011, öljy kankaalle, 190x400 cm. Konservointi ja varastointi Piirustusten ja grafiikan huolto jatkui vuoden 2011 aikana. Taidemuseon oma vahtimestari on muun työnsä ohella huoltanut kokoelmiin kuuluvia teoksia ja kehyksiä sekä vaihtanut grafiikkaan ja piirustuksiin hapottomia suojapahveja. Kaupungin virastoihin ja laitoksiin sijoitettavien teosten kunto on tarkistettu ja teokset on huollettu ennen uudelleensijoitusta. Arkistot Lehtileikearkistoa ylläpidettiin käyttöön otetun luokituksen mukaisesti. Keräämisessä on keskitytty Päijät-Hämeen taiteilijoihin ja kuvataide-elämään sekä artikkeleihin, jotka liittyvät museon omaan toimialaan ja kokoelmiin. Arkisto noudattelee kuvataiteen keskusarkiston luokitusta. Valtakunnallista juliste- ja käyttögrafiikan leikearkistoa ylläpidetään Lahden julistemuseossa ja sen kartuttamisessa käytetään hyväksi Observer-leikepalvelua. Taidemuseon ja Julistemuseon arkistosta osa jouduttiin tilan puutteen vuoksi sijoittamaan kaupunginmuseon muihin säilytystiloihin. Kokoelmien digitointi Kesällä 2011 Lahden taidemuseon ja Julistemuseon kokoelmatiedot konvertoitiin Valtion taidemuseon kehittämään ja ylläpitämään Muusa-tietojärjestelmään. Siirrettyjä teostietoja tarkastettiin ja korjattiin konvertoinnin jälkeen. Muusan ylläpitäjien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ohjelmaan tehtiin korjauksia ja Julistemuseolle räätälöitiin oman luettelointipohja. Ensimmäinen Muusa-käyttäjäkoulutus järjestettiin syyskuussa Taidemuseo sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kokoelmien digitointiin ja nuorten työllistämiseen tarkoitetun avustuksen. Sen avulla museo palkkasi taidehistorian opiskelija Viivi Poutiaisen kahdeksaksi kuukaudeksi digitointityöhön. Hän kuvasi kokoelmia, teki kuvaluettelointia ja kuvien digitointia Muusa-tietojärjestelmään. OKM:n avustusrahalla saatiin digitoitua lähes 1000 kokoelmakuvaa, tässä luvussa on mukana myös Julistemuseon kokoelmakuvia. 27

28 TAIDEMUSEO Taidemuseon kirjasto Suurin osa taide- ja julistemuseon kirjastoon liitetyistä kirjoista on saatu museoiden julkaisuvaihtona. Vuoden 2011 aikana ei kirjoja eikä lehtiä luetteloitu Muusa-tietojärjestelmään, koska Muusan lähdeaineistoon tehtiin muutoksia vielä seuraavan vuoden alussa. Lehdet tulivat pääosin tilattuina. Osa taidemuseon kirjoista ja diakokoelmasta on siirretty varastoon. Näyttelyt ja tapahtumat Lahden taidemuseon näyttelyvuosi 2011 tarjosi laajan katsauksen nykytaiteeseen ja graafiseen muotoiluun. Näyttelykauden aloitti taidehistorioitsija Satu Itkosen kuratoima Punahilkka, joka esitteli seitsemän naistaiteilijan teoksia Mukaan kokonaisuuteen oli valittu maalauksia, piirustuksia, valokuvia ja videoteoksia Kaarina Alstalta, Anna-Liisa Hakkaraiselta, Petra Innaselta, Pirkko Lepistöltä, Siina Saaristolta, Heli Tuhkaselta ja Katja Tukiaiselta. Punahilkka-näyttely oli esillä Oulun taidemuseossa kesällä 2010 kuuden taiteilijan voimin; Lahteen kutsuttiin mukaan myös Heli Tuhkanen. Osa Lahdessa nähtävistä teoksista oli uusia, näyttelyyn varta vasten valmistettuja. Näyttelyyn liittyen Katja Tukiainen toteutti museon aulatilan seinälle Paradise h (Happy Go Lucky) -maalausinstallaation, joka koostui suoraan seinään maalatuista aiheista, erillisistä maalauksista ja muusta rekvisiitasta. Näyttelyn kuluessa järjestettiin kaksi Satu Itkosen vetämää kuraattorikierrosta. Toukokuussa taidemuseoon levittäytyi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin Kuvataiteen koulutusohjelman opinnäytetyönäyttely Onnenpäiviä. Näyttely tarjosi yhteensä 14 eri tekijän maalauksia, veistoksia, installaatioita ja grafiikkaa. Kokonaisuuden teokset kuuluivat keväällä 2011 valmistuvien kuvataiteilijoiden opintoihin, osaksi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutin nelivuotista kuvataiteen koulutusohjelmaa. Lahden 18. kansainvälinen julistebiennale tavoitti ennätysmäisen suuren osallistujajoukon. Tarjottujen julisteiden määrä kasvoi edelliseen biennaleen verrattuna julisteella. Näyttelyssä Onnenpäiviä-näyttely esitteli Lahden taideinstituutista valmistuvien opiskelijoiden tuotantoa. Etualalla Mari Kasurisen Sugar Kane, vasemmalla Topi Juntusen maalaus Shook Ones ja oikealla Taru Kallion teokset #1 ja #2. Kuva Tiina Rekola. oli esillä 285 julistetta 36 maasta. Erityisesti Kiina, Japani, Puola, Saksa ja Iran olivat vahvasti edustettuina biennalessa. Aivan uusia osallistujamaita näyttelyssä olivat Indonesia ja Thaimaa. Vuonna 2011 Grand Prix -palkinto myönnettiin ranskalaiselle maahanmuuttoa käsittelevälle julisteelle. Lisäksi jaettiin Grafia Tapani Aartomaa Prix, Lauri Tarasti -palkinto parhaalle ympäristöjulisteelle, toinen palkinto sekä viisi kunniamainintaa. Koululaisille tarkoitetut, Taideinstituutin opiskelijoiden vetämät serigrafiatyöpajat järjestettiin julistebiennalen yhteydessä syksyn 2011 aikana. Syyskuun 3. päivä järjestettiin Taidelauantai-tapahtuma, jolloin Lahden museoihin oli vapaa sisäänpääsy. Taidemuseossa saatiin nauttia serigrafiatyöpajoista, tanssi- ja runoesityksistä sekä runsaasta yleisömäärästä. Lokakuussa avautui laajasti nykykuvanveistoa esittelevä Uusi veistos -näyttely, joka oli jatkoa vuonna 2008 järjestetylle Uusi maalaus -näyttelylle. Molemmat järjestettiin yhteistyössä Lah- 28

29 TAIDEMUSEO den taiteilijaseura ry:n kanssa. Näyttelyyn valittavalta veistokselta edellytettiin, että se oli valmistunut vuosien aikana. Määräaikaan mennessä saapui yhteensä 385 teosehdotusta 173 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä. Vapaaseen hakuun perustuvan näyttelyn teosvalinnoista vastasi kolmihenkinen, suomalaisista kuvanveistäjistä koottu jury, johon kuuluivat Marjukka Korhonen, Heli Ryhänen ja Tiina Torkkeli. Mukaan valittiin yhteensä 37 teosta 31 taiteilijalta ja taiteilijaryhmältä ympäri Suomen. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin kuvanveistäjä Heli Ryhäsen vetämä kuraattorikierros ja Otso Kantokorven yleisöluento nykykuvanveistosta. Kävijät Taidemuseossa vieraili vuoden 2011 aikana kävijää. Päijät-Hämeen aluetaidemuseo Lahden taidemuseo on toiminut vuodesta 1980 lähtien Päijät-Hämeen aluetaidemuseona, jonka piiriin kuuluu Lahden kaupungin lisäksi 11 ympäristökuntaa: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Mäntsälä, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. 29 Päijät-Hämeen taidemuseoiden edustajat tapasivat Lahdessa Tapaamisen aikana suunniteltiin mahdollista tulevaa kiertonäyttelyä vuodelle 2013 sekä yhtenäistä kokoelmapolitiikkaa. Kokoelmapolitiikan työstämistä jatketaan vuonna Vastaavanlaisia tapaamisia tullaan järjestämään vähintään kerran vuodessa. Aluetaidemuseotoiminnasta vastaava amanuenssi Ville-Matti Rautjoki vieraili vuoden aikana yhteensä viidessä alueen kunnassa. Lisäksi aloitettiin Arto Kytöhongan tuotantoa esittelevän kiertonäyttelyn suunnittelu, jonka on tarkoitus vierailla Päijät-Hämeen alueella mahdollisimman monessa eri kohteessa aikana. Teija ja Pekka Isorättyän liikkuva Invalid Robot C3 teos herätti katsojissa sekä naurua että vakavaa pohdintaa vanhenevan ihmisen kohtalosta nyky-yhteiskunnassa. Kuva Tiina Rekola.