TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.2.
|
|
- Anni Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26596P001
2 2 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Hankealue Hankkeen kuvaus AINEISTO JA MENETELMÄT Kasvillisuus ja luontotyypit Linnustoselvitykset Yleistä Pesimälinnustoselvitys Muuttolinnustoselvitys Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Lepakot YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Kallio- ja maaperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Kasvillisuusalue Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Alueen metsät ja suot Rakentamisalueiden luontoarvot Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Kansallisten lakien mukaiset kohteet Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvilajisto LINNUSTO Pesimälinnusto Suojelullisesti arvokkaat lajit Muuttolinnusto Kevätmuutto Syysmuutto ELÄINLAJISTO Tavanomaiset lajit EU:n luontodirektiivin lajit LÄHTEET Liite 1. Naulakankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaitut lajit Pohjakartat Maanmittauslaitos 10/2015 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 10/2015 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (Tanja Jylänki).
3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 3 (35) 1 JOHDANTO Tämä työ on Vaalan Naulakankaan alueelle suunnitellun 6 voimalan tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta palveleva luontoselvitysten erillisraportti. Naulakankaan hanke sijoittuu Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksessa alueelle Romananarot Ojanlatvankangas Naulakangas. Vaalan kunnan tuulivoimakaavaluonnoksessa hankealue sijoittuu tv-alueelle, jolla osoitetaan paikallisesti soveltuvia alueita. Kainuun Ely-keskuksen YVA-tarveharkintapäätöksen (Dnro KAI- ELY/157/2015) mukaan Naulakankaan 6 voimalan hanke ei vaadi YVAmenettelyä. Alueelle laadittujen luontoselvitysten tavoitteena on paikantaa arvokkaat kohteet, kuten luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta edustavia kohteita tai arvokkaan lajiston elinympäristöjä. Luontoselvitysraportissa kuvataan myös tuulivoimapuiston ympäristön ja luonnonolosuhteiden nykytilaa, kuten maa- ja kallioperää, vesistöjä, talousmetsien tilaa, yleisiä metsä- ja suoluontotyyppejä sekä arvokkaita, suunnittelussa huomioitavia luontokohteita ja lajistoa. Arvokkaiksi tulkitut luontokohteet on esitetty kartoilla ja arvotettu sekä kuvailtu kuviokohtaisesti raportissa. Linnustoselvitysten osalta alueelle on laadittu pesimälinnustoselvitykset, metson soidinpaikkakartoitukset, pöllöselvitykset sekä muuttolinnuston kevät- ja syysmuutonseurannat. Tuulivoimahankkeen ympäristöselvityksiin liittyvät erillisselvitykset on laadittu myös maisemasta ja kulttuuriympäristöstä, melu- ja varjostusolosuhteista sekä arkeologisista inventoinneista. Naulakankaan tuulivoimahankkeen vaikutukset alueen luonnonolosuhteisiin, linnustoon ja arvokkaisiin luontokohteisiin arvioidaan kaavaselostuksessa. Luonto- ja linnustoselvityksen ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala. Maaperä- ja vesistöasioista on vastannut DI (ympäristötekniikka) Kari Kreus.
4 4 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankealue TuuliWatti Oy suunnittelee Vaalan kunnan lounaisosiin Naulakankaan alueelle enintään 6 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Vaalan taajamaan on etäisyyttä noin 23 km, Kestilän taajamaan noin 12 km ja Kajaanin kaupunkiin noin 56 km. Hankealuetta lähimmät kylät ja asutuskeskittymät ovat Veneheitto (n. 4 km pohjoiseen), Mustamaa (n. 3,5 km etelään) ja Säräisniemi (n. 10 km koilliseen). Hankealue sijoittuu Puronrämeen ja Kärjenrimmen turvetuotantoalueiden eteläpuolelle ja kulku alueelle suuntautuisi Möykkääntien kautta. Kuva 1. Hankealueen sijainti Vaalan kunnan lounaisosassa 2.2 Hankkeen kuvaus Naulakankaan tuulivoimapuisto muodostuu maksimissaan kuudesta tuulivoimalasta perustuksineen sekä tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä ja keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli). Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia ja yksikköteholtaan 3-4,5 MW voimaloita. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on yhteensä enintään 30 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 180 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 160 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on siten enintään 250 metriä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kv maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen tuulivoimapuistoalueella kaapeliojaan suojaputkessa. Liikenne tuulivoimapuistoon on suunniteltu toteutettavaksi pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen. Hankealueella joudutaan rakentaman vain vähän uusia teitä tuulivoimaloita varten. Tuulivoimapuiston sisällä voidaan hyödyntää alueen halki kulkevaa Möykkään metsäautotietä.
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 5 (35) Tuulivoimahankkeen sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa liittymällä omalla sähköasemalla hankealueen eteläpuolella kulkevaan Loiste Sähköverkot Oy:n Jylhämä Pyhäntä 110 kv voimajohtoon (kuva 2). Kuva 2. Voimaloiden sijoittuminen ja numerointi sekä alueelle tulevat vaihtoehtoiset kuljetusreitit, sähkönsiirtoreitti (maakaapeli) ja sähköasema.
6 6 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen lähiympäristöön mahdollisesti sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Luontoselvityksen maastoinventoinneissa on tavanomaisen talousmetsän osalta inventoitu erityisesti hankkeen myötä muuttuvan maankäytön alueet kuten voimaloiden rakennuspaikat ja huoltoteiden alueet. Muut talousmetsäalueet on inventoitu yleispiirteisemmin. Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu kahden maastotyöpäivän ajan kesäkuussa Inventoinneissa tarkasteltiin suunnitelman mukaisten voimalapaikkojen ja tielinjausten lisäksi koko hankealueelta metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia arvokkaita luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja. Luontoinventoinnin taustatietoina on käytetty maastokarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit - tietokanta, Kainuun ELY-keskus 5/2015). Lisäksi tiedusteltiin Metsäkeskukselta alueelle mahdollisesti sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea (Kainuun Metsäkeskus, 2015). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset on laatinut FM biologi Tanja Jylänki ja raportoinnista on vastannut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.2 Linnustoselvitykset Yleistä Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen sekä sen lähivaikutusalueen linnustoa selvitettiin maastoinventoinneilla vuonna Inventoinnit koostuivat kevätmuutontarkkailusta, hankealueen pesimälinnustoinventoinneista sekä syysmuutontarkkailusta. Linnustoselvitysten ensisijaisena tavoitteena oli selvittää hankealueen ja sen lähivaikutusalueen pesimälinnustoa sekä suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä, ja luoda yleiskuva alueen kautta muuttavaan linnustoon. Linnustoselvitysten aikana huomioitiin erityisellä tarkkuudella kaikki suojelullisesti arvokkaat lajit: Suomen Punaisen kirjan uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit (Tiainen ym. 2016), alueellisesti uhanalaiset lajit (Tiainen ym. 2016), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla ( /1096) ja luonnonsuojeluasetuksella ( /160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativaksi säädetyt lajit. Lisäksi huomioitiin tuulivoiman linnustovaikutuksille herkiksi tiedetyt lajit sekä mahdolliset linnustollisesti arvokkaat kohteet.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 7 (35) Maastohavainnointia täydentävää tietoa alueen linnustosta hankittiin haastattelemalla alueen tuntevia lintu- ja luontoharrastajia. Hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien erityistä suojelua vaativien petolintujen pesäpaikkoja on tiedusteltu Metsähallituksen petolintuvastaavalta (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.). Muiden petolintujen ja suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikkatietoja on selvitetty Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteydessä toimivan Rengastustoimiston tietokannoista ja Sääksirekisteristä (Heidi Björklund, kirjall. ilm.). Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBAkohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Valtakunnallisesti tärkeät muuttoreitit (tietoja lintujen muuttoreitistä) Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto sekä Vaalan tuulivoimapuistot, kevätja syysmuuttoselvitys (tietoja lintujen muuttoreitistä) Linnustoselvitysten maastotöistä ovat vastanneet linnustoasiantuntijat Vesa Hyyryläinen (PaltamoPandion) sekä Eino Mikkonen, ja linnustoselvitysten raportoinnin ovat laatineet FT biologi Petri Lampila ja FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimipisteeltä Pesimälinnustoselvitys Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettujen laskentamenetelmiä (pistelaskenta ja kartoituslaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnuston yleiskuva (pesimälajisto, lajien yleisyys ja pesimätiheys) selvitettiin hankealueella suoritettujen pistelaskentojen avulla. Hankealueelle sijoitettiin kuusi laskentapistettä, jotka sijoittuivat suunnitelluille tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Pistelaskennat laskettiin useimpien lintulajien laulukauden ollessa parhaimmillaan. Hankealueelle sekä sen lähivaikutusalueelle mahdollisesti sijoittuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä selvitettiin sovelletun kartoituslaskennan avulla yhteensä kahden maastotyöpäivän aikana. Sovelletussa kartoituslaskennassa koko hankealue käveltiin kattavasti läpi, mutta selvityksiä painotettiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta ennalta valittuihin elinympäristöihin (mm. avoimet suoalueet, iäkkäämmät ja yhtenäiset metsäkuviot), joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Pesimälinnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien tavanomaisten lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Kartoitusten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen reviireihin ja pesäpaikkoihin alueella. Pesimälinnustoselvitykset suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Petolinnut on kuitenkin helpointa havaita keski- ja iltapäivien tuntien aikana, joten selvityksiä tehtiin jonkin verran myös näinä aikoina. Selvitysten aikana havaitut
8 8 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Osana hankealueen pesimälinnustoselvityksiä alueella toteutettiin metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys ja , jonka lisäksi kanalintuja on havainnoitu kevätmuutontarkkailun yhteydessä useampana aamuna huhtitoukokuussa Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa metsäkanalintujen (etenkin metson ja teeren) merkittävien soidinpaikkojen sijoittuminen hankealueella. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys toteutettiin Metsoparlamentin (Keski-Suomen riistanhoitopiiri 2008) metson soidinpaikkainventoinnin ohjeita soveltaen. Hankealueelta rajattiin kartta- ja ilmakuvatarkastelujen sekä muiden mahdollisten lähtötietojen perusteella metsäkanalintujen soidinpaikoiksi soveltuvat alueet. Soidinpaikoiksi soveltuvat kohteet tarkastettiin maastotöiden aikana kiertelemällä niitä aamuyöllä lajien soidinääntelyä kuunnellen. Mahdollisen soidinpaikan löydyttyä lintujen lukumäärä pyrittiin tarkastamaan soidintavia lintuja häiritsemättä. Soidinääntelyn lisäksi kiinnitettiin huomiota myös lintujen jätöksiin ja lumijälkiin, jotka voivat liittyä oleellisesti soidinpaikkaan. Mahdollisten soidinpaikkojen löytyessä soidinalueet rajattiin kartoille soidintavien lintujen sijoittumisen sekä soidinalueelle tyypillisen elinympäristörakenteen perusteella. Osana hankealueen pesimälinnustoselvityksiä alueella toteutettiin myös pöllöselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää eri pöllölajien esiintymistä alueella. Pöllöreviirejä kartoitettiin lajien parhaimpaan soidinaikaan yökuuntelumenetelmää hyödyntäen (Lundberg 1978, Korpimäki 1980, Korpimäki 1984). Pöllöselvityksen yhteydessä alueen metsäautoteillä liikuttiin autolla tai kävellen, ja pöllöjä pysähdeltiin kuuntelemaan noin 3 5 minuutin ajaksi noin 500 metrin välein. Pöllöselvitys toteutettiin kahden yön aikana ja Kuuntelu ajoittui noin 20:00 01:00 väliseen aikaan, jolloin useimpien pöllöjen soidin on aktiivisimmillaan. Selvitysöiden sää oli selkeä ja tyyni, jolloin pöllöjen ääntely kantaa pisimmälle. Pöllöjen esiintymiseen alueella kiinnitettiin huomiota myös muiden linnustoselvitysten aikana, koska ne ajoittuvat pääasiassa aikaiseen aamuun, jolloin esimerkiksi mahdolliset pöllöpoikueet ovat aktiivisesti äänessä. Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen sekä sen lähivaikutusalueen pesimälinnustoa selvitettiin yhteensä noin seitsemän maastotyöpäivän aikana. Varsinaisten pesimälinnustoselvitysten lisäksi alueella pesivästä linnustosta on saatu runsaasti täydentävää tietoa mm. muutontarkkailujen, lepakkoselvitysten sekä kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien ohessa Muuttolinnustoselvitys Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston kautta kulkevaa lintujen muuttoa selvitettiin muutontarkkailun avulla vuonna Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintumuuton todentamiseen, lajiston selvittämiseen sekä muuttajamäärien ja muuttoreittien selvittämiseen. Muutontarkkailu kohdennettiin erityisesti tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyjen tai oletettujen lintulajien (mm. laulujoutsen, hanhet, kurki ja petolinnut) sekä muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien muuttokaudelle. Muutontarkkailun ohessa saatiin kohtuullinen yleiskuva myös muusta hankealueen kautta kulkevasta muuttolinnustosta. Hankealueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin 11 päivän aikana aikavälillä , yhteensä noin 55 tuntia. Syysmuuttoa tarkkailtiin 10 päivän aikana aikavälillä , yhteensä noin 64 tuntia. Muutontarkkailupäivät sekä vuorokautinen tarkkailu ajoitettiin muuton etenemisen ja vallitsevan säätilan perusteella, tarkkailun kohteena olleen lajiston päämuuttokaudelle ja otollisiksi arvioiduille muuttopäiville. Muuttoa tarkkailtiin yhden havainnoijan voimin vaihtuvista tarkkailupisteistä, joista hankealueen kautta kulkenut lintujen muutto saatiin kohtuudella hallittua. Pääasiallisina tarkkailupaikkoina toimivat hankealueen pohjoisosaan sijoittuva Kivenrimmen avosuoalue sekä alueen länsipuolelle sijoittuva Kärjenrimmen turvetuotantoalue (Kuva 3), joista avautui parhaat käytettävissä olleet näkymät hankealueen suuntaan.
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 9 (35) Kuva 3. Naulakankaan tuulivoimapuiston kevät- ja syysmuuttoselvityksissä käytetyt pääasialliset muutontarkkailupisteet. Havaituista linnuista kirjattiin laji- ja lukumäärätietojen lisäksi tiedot niiden etäisyydestä havainnoijaan nähden, muuttosuunta ja lintujen ohituspuoli suhteessa tarkkailupisteeseen. Myös lintujen lentokorkeudet arvioitiin kolmiportaisella asteikolla, joka vastaa hankkeen alkuvaiheessa suunniteltujen tuulivoimaloiden kokotietoja: I = alle 80 m eli törmäyskorkeuden alapuoli, II = m eli törmäyskorkeus ja III = yli 200 m eli törmäyskorkeuden yläpuoli. Lentokorkeusluokittelussa korkeus II määritellään tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudeksi, joka on korkeus missä tuulivoimalan lavat pyörivät. Mikäli lintuyksilö tai -parvi muutti lentokorkeuttaan eri korkeusluokkien välillä, se sijoitettiin aina törmäyskorkeusluokkaan (II). 3.3 Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon erityisesti nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita on huomioitu hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. 3.4 Lepakot Vaalan Naulavaaran alueelta ei ole julkaistu aiempia kartoitustuloksia ja muutenkin eri lepakkolajien alueellisesta esiintymisestä Kainuun alueella on vain hajanaista tietoa. Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealueella toteutettiin kesän 2015 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla
10 10 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY (Echometer EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille lepakoille potentiaalisille alueille (mahdolliset ruokailualueet sekä lisääntymis- ja levähdyspaikat). Lepakkoselvitykset suoritettiin kävellen hankealueella, ja osin autokartoitusmenetelmää soveltaen hankealueen ympäristössä. Lepakkoselvityksen maastotyöt tehtiin yhtenä yönä kesäkuussa ( ) ja yhtenä yönä heinäkuussa ( ). Lepakkoselvitysten aikaan sää oli lepakkoselvityksiin suotuisa: lämpötila oli noin C ja sää selkeä sekä heikkotuulinen. Lepakoiden alueellinen esiintymiskuva huomioiden selvitysten tulokset arvioidaan tarkoitusta varten riittäviksi. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (mm. kolopuut ja vanhat rakennukset) sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Luokka II: Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys koostuu kahdesta kesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan riittävän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista pääosin tavanomaisista talousmetsäalueista koostuvalla hankealueella sekä sen lähiympäristössä. Syksymmällä lepakot jakaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten sekä muun olemassa olevan alueellisen lepakkotiedon perusteella alueen lepakkotiheydet ovat niin alhaisia, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvityksen maastoselvitykset on tehnyt FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 11 (35) 4 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 4.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia Vaalan lounaisosissa kallioperä kostuu happamista kivilajeista eli graniitista ja kneissistä. Merkittävämpiä kalliopaljastumia hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu. Kivennäismaalla, jonne kaikki voimalat sijoittuvat, maaperä on sekalajitteista ja karkeaa moreenia. Matalan moreeniharjanteen ympärillä hankealueen maaperä on matalaa ja syvää turvemaata. Korkeuserot alueella ovat pienet ja hankealue sijoittuu noin m mpy korkeusvyöhykkeelle. GTK:n Happamat sulfaattimaat -karttapalvelun perusteella hankealueelle ei sijoitu happamia sulfaattimaita. Lähimmillään happamia sulfaattimaita esiintyy noin 14 km alueen lounaispuolella Kestilän taajaman tuntumassa ja Siikajokilaaksossa, jossa myös sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys ilmoitetaan pieneksi. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet, moreenialueet tai tuuli- ja rantakerrostumat sijoittuvat yli 10 km etäisyydelle hankealueesta; Rokua (TUU ) 12,2 km pohjoiseen, Multimäet (TUU ) 12,8 km koilliseen ja Hietaranta (TUU ) 13,0 km koilliseen. Kuva 4. Hankealueen kallioperä (GTK kallioperäkartta 1: , 2015a).
12 12 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5. Hankealueen maaperä (GTK maaperäkartta 1: , 2015b). 4.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Naulakankaan hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA4) ja Siikajoen päävesistöalueella (57). Hankealue sijoittuu kahdelle 3. jakovaiheen valuma-alueelle; Syväpuron (57.047) ja Veneojan (57.048) vesistöalueille, jotka molemmat laskevat Neittävänjokeen. Alueen sijoittuminen 3. jakovaiheen valuma-alueille on esitetty kuvassa 6. Hankealueelle ei sijoitu lampia tai järviä eikä luonnontilaisia virtavesiä tai lähteitä. Lähimmillään hankealueen lounaispuolelle sijoittuu Neittäväjärvi, noin 5 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Oulujärvelle, alueen itäpuolella, on matkaa 9,4 km lähimmästä voimalasta Pohjavesialueet Hankealue tai sen suunniteltu sähkönsiirtoreitti eivät sijoitu luokitelluille pohjavesialueille. Lähin 1.luokan pohjavesialue Rokua sijoittuu Säräisniemellä noin 12 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Taulukko 4.1. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015). Pvalue Tunnus Luokka Antoisuus (m 3 /d) Etäisyys lähimmästä voimalasta (km) Taninselkä III ,5 länsi Rokua I ,2 koillinen Kokkomaa poistettu ,1 luode Isokangas I ,8 lounas Sorvonkangas II ,8 lounas Maksinharju I ,7 länsi Sijainti ilmansuunta
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 13 (35) Kuva 6. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015). Kuva 7. Hankealueen sijoittuminen 3. jakovaiheen valuma-alueille (Oiva ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015).
14 14 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Naulakankaan hankealueella tai sen lähialueella ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealueen lähin Natura-alue on Rumala Kuvaja Oudonrimpien Natura-alue (FI ) joka sijoittuu noin 2 km etäisyydelle hankealueen itä-kaakkoispuolelle (kuva 8). Rumala Kuvaja Oudonrimpien Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura verkostoon luontodirektiivin erityisten suojelutoimien alueena (SAC alueet). Rumala Kuvaja Oudonrimpien Natura-alue on laaja, 4849 ha käsittävä, aapasoiden ja keitaiden muodostama kokonaisuus. Suoalue koostuu suureksi osaksi vetisistä rimpinevoista ja avorimmistä. Suoalueen reunoilla on sara- ja kalvakkanevoja. Alue on melko rehevä, mikä ilmenee ruohoisuutena. Suo on linnustollisesti hyvin arvokas. Alueella pesii lokkeja ja vesilintuja sekä uhanalaisia petolintuja. Rumala Kuvaja Oudonrimpien suoalue kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (SSO110068). Kuva 8. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 15 (35) Taulukko 4.2. Naulakankaan hankealuetta lähimmät Natura-alueet, luonnonsuojelualueet sekä niitä vastaavat kohteet, kohteiden suojeluperusteet sekä etäisyys ja suunta hankealueelta. Taulukossa on lueteltu noin 10 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet. Alueen nimi Koodi Suojeluperuste Etäisyys lähimmästä voimalasta Natura-alueet Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Fi SPA/SAC 2,5 km itään Ilmansuunta hankealueelta Painuanlahti FI SPA 7,8 km koilliseen Luonnonsuojelualueet Oulujärven saaret ja rantaalueet Rumalan-Kuvajan- Oudonrimpien soidensuojelualue FI SAC 8,0 km itään SSA Soidensuojelualueet 2,5 km itään Saarensuo-Niskaperä YSA Yksityiset suojelualueet 10,4 km etelään Suojeluohjelmien kohteet ja niitä vastaavat alueet Rumalan-Kuvajan- Oudonrimpien alue Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Oulujärven länsipuolen suot Parkkisenrimmen ojitusrauhoitusalue SSO Soidensuojeluohjelma 2,5 km itään IBA-alue 2,5 km itään FINIBA-alue 2,5 km itään SSO Soidensuojeluohjelma 7,1 km etelään Painuanlahti FINIBA-alue 7,8 km koilliseen Painuanlahti LVO Lintuvesiensuojeluohjelma 7,8 km koilliseen
16 16 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Kasvillisuusalue Vaalan Naulakankaan hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa. Hankealue sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan Kainuun alueen keskiosaan. Soiden osalta Oulujärven länsipuoli kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä Pohjanmaan aapasoiden alaryhmä Suomenselän aapasuot muuttuu Pohjois-Pohjanmaan aapasoiksi (Vasander 1998). 5.2 Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Tässä kappaleessa on esitelty hankealueen kasvillisuuden yleiskuvaus, eli metsien kasvillisuustyypit ja niiden käsittelyaste sekä yleiset suotyypit. Lisäksi on esitelty tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen sekä suunnitellun huoltotiestön alueiden kasvillisuutta. Erikseen on poimittu lainsäädännöllä huomioitavat tai muutoin paikallisesti arvokkaat luontokohteet tuulivoimapuiston alueelta ja kohteet on esitelty kappaleessa Arvokkaaksi poimittujen luontotyyppien osalta on esitetty niiden status luontotyyppien uhanalaisluokituksessa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa hankealue lukeutuu Keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen mukaisesti Etelä-Suomeen (Raunio ym. 2008) Alueen metsät ja suot Metsät Hankealueen kivennäismaan metsät ovat luontotyypiltään kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) ja kuivia variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kankaita. Tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita esiintyy hyvin vähän alueen koillisosan kivennäismaiden ja turvekankaiden vaihettumisalueella. Matalan moreeniharjanteen ulkopuolella eli hankealueen laiteilla metsät ovat soistuneita ja nykyisin pääosin kituliaasti kasvavien mäntyjen vallitsemia turvekankaita. Hankealueen metsät ovat tavanomaisessa talouskäytössä ja turvemaiden metsät ovat Kivenrimmen suoalueen keskiosia lukuun ottamatta kauttaaltaan ojitettuja. Puuston ikä alueella vaihtelee taimikosta hakkuukypsään mäntyvaltaiseen metsään. Hankealueella on myös tuoreita, pienialaisia päätehakkuualoja. Suot ja pienvedet Hankealueen suot ovat ojitettuja kangas- ja isovarpurämeitä, sekä tupasvillarämeitä joiden vesitalous on muuttunut. Hankealueen suot ovat muuttumia, eikä luonnontilaisia soita ole, lukuun ottamatta Kivenrimmen suoaluetta, joka sijaitsee vain pieneltä osin hankealueella. Tuulivoimalan nro 5 lähialueelle sijoittuu pienialainen moreenipainanteen suokohde, joka on tyypiltään tupasvillarämemuuttumaa. Alueen luoteispuolelle sijoittuu Kärjenrimmen turvetuotantoalue. Kivenrimmen laiteilta ojitettu suoalue on luonnontilaisilta osiltaan mesotrofista rimpinevaa ja laiteiltaan tupasvillavaltaista nevarämettä. Avosuota lähimmät ojitetut alueet hankealueen puolella ovat rimpinevamuuttumia ja rahkamättäisiä lyhytkorsinevamuuttumia sekä tupasvilla- ja isovarpurämemuuttumia. Luonnontilaisia pienvesiä alueelle ei sijoitu. Ihmisen luomaa ojaverkostoa esiintyy sen sijaan runsaasti. Alueen metsä- ja suo-ojien vedet päätyvät Neittävänjokeen.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto Kuva 9. Kuivan kankaan talousmetsää voimalan nro 4 läheisyydessä. Kuva 10. Tupasvillarämemuuttumaa voimalan 5 läheisyydessä. 17 (35)
18 18 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 11. Voimalan nro 6 rakennuspaikalla on kuivan kankaan mäntytaimikkoa. 5.3 Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi on pyritty sijoittamaan kivennäismaa-alueille ja siellä hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. Tuulivoimalan rakennuspaikka 6 sijaitsee taimikossa, voimala 5 isovarpurämemuuttumalla, voimalat 4 ja 2 päätehakkuualoilla ja voimalat 3 ja 1 kuivahkon kankaan talousmetsässä. Huoltoteinä voidaan käyttää suurelta osin alueen halki kulkevan Möykkääntien tielinjausta vahvistettuna. Uutta huoltotietä alueelle on tarve rakentaa vain hyvin vähän (kuva 2). Hankkeen voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on sijoitettu esisuunnittelun jälkeen siten, että arvokkaaksi luokiteltu suoluontokohde on huomioitu. Hankkeen rakentamisen vaikutuksia todetuille luontoarvoille ja lajistolle on käsitelty kaavaselostuksessa.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 19 (35) Kuva 12. Numeroidut voimalapaikat ja huoltotieverkko Sähkönsiirtoreitin luontoarvot Hankeen sähkönsiirto toteutuisi huoltoteiden yhteydessä kulkevalla maakaapelilla ja omalla sähköasemalla Loiste Sähköverkot Oy:n Jylhämä Pyhäntä 110 kv voimajohtoon, joka sivuaa hankealuetta kaakkoisosassa (kuva 11). Sähkönsiirtoreitti sijoittuu Möykkääntien laiteeseen, eikä sen alueella ole ojittamattomia suoluontokohteita tai edustavampia metsäluontokohteita.
20 20 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Iin Isokankaan hankealue sijoittuu Keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ) Kansallisten lakien mukaiset kohteet Hankealueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, eikä vesilain 11 :n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä. Hankealueen pohjoisosiin ja alueen ulkopuolelle sijoittuu rimpinevaa, joka voidaan lukea metsälain 10 :n tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsä- ja suoluontokohteita. Arvokkaat luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu. Luontokohteet on esitetty raportin kuvassa 13 Kivenrimpi (luontokohde 1) Kivenrimmen suoalue on keskustastaan luonnontilainen ja ojittamaton mesotrofinen ruopparimpineva, joka laiteita kohden muuttuu nevarämeeksi ja edelleen ojitetuiksi rämeiksi. Suoallas on laiteiltaan kauttaaltaan ojitettu. Ojittamattoman suoalueen laiteilla vallitsevat tupasvilla- ja isovarpurämeet, jotka ovat lähialueen ojitusten vuoksi rahkoittuneet. Avosuoaluetta luonnehtivat matalat rämejänteet, joiden välissä on vetisiä rimpiä ja ruoppaa. Rimmissä kasvaa mm. vaaleasaraa, raatetta, rimpivesihernettä ja paikoin mähkää. Välipinnoilla esiintyy pullosaraa, äimäsaraa ja luhtavillaa. Rämeisillä jänteillä vallitsevat suovarvut ja käkkyräiset männyt. Harvakseltaan tavataan myös pohjanpajua. Luontokohde on Metsälain 10 :n mukainen erityisen arvokas elinympäristö; vähäpuustoiset suot. Luontotyyppinä rimpinevat ovat silmälläpidettäviä (NT).
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 21 (35) Kuva 13. Kivenrimmen keskiosien suursaraisia jänteitä ja niiden välistä mesotrofista ruoppanevaa Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvilajisto Ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Kainuun ELY-keskus, Vainio, 1/ 2015) hankealueelle on yksi tiedossa oleva uhanalaisen kasvilajin esiintymä. Lisäksi hankealueen etelä-lounaispuolella n. 2-3 km etäisyydellä on useita uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. Hankealueelle sijoittuva suovalkun (Hammarbya paludosa) esiintymä sijoittuu koordinaattien perusteella Isonsalmensuon tiuhaan ojitetulle alueelle. Esiintymätieto on 100 metrin tarkkuudella ja tieto vuodelta 2011 on hertassa kysymysmerkillä. Vuoden 2015 maastoselvityksissä lajia ei löydetty ja ainoa potentiaalinen Ristimullikon alueen pieni nevaräme on tyypiltään karua ja laiteiltaan ojitettua ja siten hydrologisilta olosuhteiltaan muuttunutta. Hankkeessa ei osoiteta rakehtamista Isosalmensuon turvepohjaisille alueille, mikäli suovalkkua siellä kuitenkin edelleen esiintyisi. Keskiboreaallisella Pohjanmaan alueella (3a) alueellisesti uhanalaisista (RT) lajeista hankealueen inventoinneissa havaittiin vaaleasaraa. Laji lukeutuu myös Suomen erityisvastuulajeihin. Alueellisesti uhanalisten osalta on käytetty uusinta luokitusta (Ryttäri ym. 2012). Vaaleasara (Carex livida) RT ja EVA Vaaleasara on keski- ja runsasravinteisten lettojen ja nevojen laji, jonka luonteenomaiset siniharmaanvaaleat kasvustot erottuvat yleensä suon märimmästä kohdasta. Vaaleasaraa esiintyi runsaina kasvustoina Kivenrimmen mesotrofisen ruopparimpinevarämeen rimmissä (luontokohde 1).
22 22 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 14. Hankealueen arvokas luontokohde; Kivenrimpi (luontokohde 1).
23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 23 (35) 6 LINNUSTO 6.1 Pesimälinnusto Valtakunnallisessa lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina (Valkama ym. 2011). Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu likimain puoliksi Vaalan Veneheiton atlasruudun (714:347, selvitysaste tyydyttävä) sekä Vaalan Rumalan atlasruudun (714:348, selvitysaste erinomainen) alueelle. Veneheiton ja Rumalan atlasruutujen alueella on havaittu atlaksen aikana yhteensä 124 lintulajia, joista 96 lajia on tulkittu alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa paria/km² (Väisänen ym. 1998). Naulakankaan tuulipuiston pesimälinnustoselvitysten aikana hankealueella havaittiin yhteensä 58 lintulajia, joista 44 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (liite 1). Hankealueen selkeästi runsaimpia pesimälajeja olivat pajulintu, talitiainen ja peippo (taulukko 3). Pistelaskentojen perusteella alueen kolme runsainta pesimälajia käsittää peräti 67 % alueen koko lintuyhteisöstä. Pistelaskentojen perusteella pesimälinnuston tiheys Naulakankaalla on alueellista keskiarvoa alhaisempi 124 paria /km 2. Tätä selittää alueen melko yksipuoliset ja voimakkaasti käsitellyt elinympäristöt. Alue on kokonaisuudessaan voimakkaassa metsätalouskäytössä: alueella on runsaasti nuoria kasvatusmetsiä, ojitettuja turvemaita ja avohakkuualueita eikä alueelle sijoitu lainkaan metsälinnuston kannalta arvokkaita elinympäristöjä. Alueen ainoa linnustollista monimuotoisuutta kohottava alue on hankealueen pohjoisosaan sijoittuva Kivenrimmen suoalue, joka arvotettiin myös linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi. Kivenrimpi huomioitiin arvokkaana luontokohteena myös kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa (ks. kappale 5.4). Taulukko 3. Naulakankaan hankealueen runsaslukuisimmat lintulajit alueella suoritettujen pesimälinnuston pistekentojen mukaan. Tiheys = lajin pesimätiheys alueella (paria / km 2 ), Dom. = dominanssi eli lajin parimäärän osuus alueen koko lintuyhteisöstä. Laji Tiheys Dom. Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 11,34 24% Talitiainen (Parus major) 11,04 24 % Peippo (Fringilla coelebs) 9,02 19 % Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 2,66 6 % Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) 2,64 6 % Hömötiainen (Poecile montanus) 2,47 5 % Keltasirkku (Emberiza citrinella) 1,37 3 % Punarinta (Erithacus rubecula) 1,18 3 % Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 1,17 2 % Hernekerttu (Sylvia curruca) 1,10 2 % Hankealueelle sijoittuu hyvin niukasti vesilinnuille soveltuvia elinympäristöjä. Kivenrimmen suoalueella havaittiin sekä taveja että sinisorsia, jotka todennäköisesti pesivät suolla. Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin myös yksi ylilentävä laulujoutsen, mutta havainto koskee todennäköisesti muualla lähialueen soilla pesivää yksilöä, koska laji ei pesi Kivenrimmen suoalueella. Metsäkanalinnuista hankealueella havaittiin kaikki neljä Kainuun alueella pesivää lajia. Hankealueella tehtiin kohtalaisen runsaasti havaintoja soivista metsoista, mutta kaikki havainnot koskivat yksittäisiä yksilöitä, eikä useiden yksilöiden soidinkeskittymiä havaittu lainkaan. Laajempien soidinalueiden puuttuminen ja yksittäin soivien metsojen määrä voi viitata siihen, että alueella on ollut ennen parempi soidinkeskus, joka on tuhoutunut metsätalouden hakkuiden myötä. Tästä huolimatta alueelta löydettiin yksi metson pesä. Teeriä havaittiin varsin runsaasti ja alueen teerikanta vaikuttaa vahvalta. Tärkeimmät soidinkeskittymät sijaitsivat Kärjenrimmen turvetuotantoalueen pohjoisosassa, Kivenrimmen suoalueen itä-
24 24 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY osassa ja Naulakankaan itäosaan sijoittuvalla avohakkuulla. Pyitä havaittiin hankealueen keskiosissa Naulakankaalla. Riekkoja kuultiin pöllökuuntelujen yhteydessä kaksi yksilöä alueen itäosissa Isonsalmensuon pohjoispuolella, jossa havaittiin riekko myös toukokuussa. Lisäksi yksi riekko havaittiin myös hankealueen länsiosassa. Petolinnuista hankealueella havaittiin sinisuohaukan reviiri Kivenrimmen itäpuolella sekä Naulakankaan itäpuolella. Hankealueen pohjoisosaan sijoittui myös tuulihaukan reviiri. Hankealueen eteläosasta löytyi kaksi saman reviirin kanahaukan pesää, joista toinen oli asuttu kesällä Alueella havaittiin mahdollisesti myös toinen kanahaukan reviiri, mutta viitteet sen pesäpaikkojen sijainnista jäivät vähäisiksi. Sääksi havaittiin kerran lentämässä hankealueen keskiosan kautta lounaan suuntaan. Pöllöselvityksen yhteydessä Naulakankaan hankealueella havaittiin vain yksi helmipöllö, joka äänteli Kivenrimmen suoalueen itäosassa. Hankealueen ulkopuolella havaittiin lapinpöllö sekä viirupöllö. Hankealueella on hyvin niukasti kahlaajalinnuille sopivia elinympäristöjä, mutta alueen pohjois-/koillisosaan sijoittuvalla Kivenrimmen vetisellä avosuoalueella havaittiin ainakin viisi liron reviiriä ja valkoviklon reviiri, kurjen reviiri sekä kapustarinta. Muista kahlaajalajeista pesimälinnustoselvityksen yhteydessä havaittiin ainoastaan taivaanvuohi ja metsäviklo, minkä lisäksi lepakkoselvitysten aikana havaittiin lehtokurppa. Vanhaa metsää suosivista tikkalinnuista palokärjellä oli reviiri Naulakankaan kaakkoisosassa (Kivenrimmen eteläpuolella), ja samalla alueella oli myös pohjantikan reviiri. Valtaosa hankealueella pesivästä varpuslintulajistosta koostuu varsin tavanomaisista sekä alueellisesti runsaslukuisista talousmetsien yleislajeista. Arvokkaampaa varpuslintulajistoa edustavat avoimille suoalueille tyypilliset ja Kivenrimmellä pesivät keltavästäräkit ja niittykirviset. Naulakankaan hakkuulla havaittiin kivitasku ja hankealueen länsiosassa, Karkunnevan koillispuolella havaittiin pohjansirkun reviiri. Hankealueella havaittiin yhteensä kuusi sirittäjän reviiriä, joka on melko suuri määrä Naulakankaan kaltaiselle voimakkaasti käsitellylle metsäalueelle. Pesimälinnuston kannalta tuulivoimapuiston hankealueen arvokkain alue on Kivenrimmen suoalue, jolla esiintyvät mm. sinisuohaukka, valkoviklo, kurki, liro, kapustarinta, niittykirvinen, keltavästäräkki, teeri ja helmipöllö. 6.2 Suojelullisesti arvokkaat lajit Suojelullisesti arvokkaina lintulajeina voidaan pitää Suomen lajien uhanalaisuusluokittelun perusteella uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja (Tiainen ym. 2015), Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla uhanalaiseksi tai erityisesti suojeltavaksi määriteltyjä lajeja, kansainvälisiä vastuulajeja sekä EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja. Naulakankaan suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle ulottuvien lintuatlasruutujen alueella on atlaksen aikana havaittu yhteensä yli kuusikymmentä suojelullisesti arvokasta lintulajia. Hankkeen pesimälinnustoselvitysten yhteydessä tuulipuiston hankealueella havaittiin yhteensä 26 suojelullisesti arvokasta lajia. Kaikkia lintuatlasruuduissa tavattuja lajeja ei todennäköisesti esiinny Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealueella, sillä atlasruutujen alueet kattavat huomattavasti hankealuetta laajemman alueen ja hankealueelta puuttuvat esim. kosteikko- ja kulttuurielinympäristöt ja niillä esiintyvä lajisto. Pääosin alueella esiintyvät suojelullisesti arvokkaat lajit ovat alueellisesti varsin yleisiä ja runsaita pesimälajeja. Metsähallituksen petolinturekisterin (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston (Heidi Björklund, kirjall. ilm.) tiedonantojen mukaan hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia uhanalaisten tai muiden suojelullisesti arvokkaiden petolintujen pesäpaikkoja. Lähin tiedossa oleva maakotkan pesäpaikka sijoittuu yli neljän kilometrin etäisyydelle alueen itäpuolelle, mutta kyseisessä pesässä ei ole pesitty
25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 25 (35) enää viime vuosina. Reviiri lienee siirtynyt etelämmäksi, jossa nykyinen pesä sijoittuu noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle hankealueen eteläpuolelle (Vesa Hyyryläinen, suul. ilm.). Hankealueen ympäristöön sijoittuu myös kaksi muuttohaukan reviiriä, joista lähimmät pesäpaikat sijoittuvat noin 6,5 km etäisyydelle hankealueen kaakkoispuolelle. Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisterin mukaan (Heidi Björklund, kirjall. ilm.) hankealueen läheisyyteen ei sijoitu tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja. Lähimmät käytössä olevat pesäpaikat sijoittuvat noin viiden kilometrin etäisyydelle. Erityistä suojelua vaativien lintulajien sekä suurten petolintujen tarkemmat tiedot ovat viranomaisen julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24, 1 mom.) nojalla salassa pidettäviä, sillä tiedon julkisuus saattaisi vaarantaa kyseisten lajien suojelua. Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaituista lajeista viisi lajia on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi: riekko, sinisuohaukka, taivaanvuohi, hömötiainen ja pajusirkku on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) (taulukko 4). Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaituista lajeista kanahaukka, liro, helmipöllö, haarapääsky, niittykirvinen, keltavästäräkki, kivitasku ja pohjansirkku on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi (NT) (taulukko 4). Metso, liro, keltavästäräkki, kivitasku ja pohjansirkku on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaisiksi (RT) keskiboreaalisen Pohjanmaan alueella (taulukko 4) (Tiainen ym. 2015). Selvityksissä havaituista lajeista sinisuohaukka, keltavästäräkki, kivitasku ja pohjansirkku on säädetty Suomen luonnonsuojelulaissa ( /1096) ja -asetuksessa ( /160) uhanalaisiksi lajeiksi. Alueella havaittiin pesimälinnustoselvitysten yhteydessä myös 13 Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) lueteltua lintulajia sekä 9 Suomen kansainvälistä vastuulajia (taulukko 4) (Leivo 1996).
26 26 (35) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 4. Naulakankaan tuulipuiston pesimälinnustoinventoinneissa havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Uhex = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (Tiainen ym. 2015) (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä ja RT = alueellisesti uhanalainen), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla uhanalainen (U) tai erityisesti suojeltava (E) laji, EVA = Suomen kansainvälinen vastuulaji, EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji, Elinympäristö: lajin ensisijainen elinympäristö Väisänen ym. (1998) luokittelun mukaisesti. Taulukossa mainitut laulujoutsen ja kalasääski eivät pesi hankealueella, vaan ne on havaittu pesimälinnustoselvityksen ylilentävinä. Lisäksi joidenkin muiden lintulajien/yksilöiden pesäpaikat sijoittuvat todennäköisesti hankealueen ulkopuolelle. Laji Tieteellinen nimi Uhex lsl. EU EVA Elinympäristö Laulujoutsen Cygnus cygnus x x karut sisävedet Pyy Bonasa bonasia x havumetsät Riekko Lagopus lagopus VU suot Teeri Tetrao tetrix x x metsän yleislajit Metso Tetrao urogallus RT x x vanhat metsät Sinisuohaukka Circus cyaneus VU U x suot Kanahaukka Accipiter gentilis NT vanhat metsät Sääksi Pandion haliaetus x kosteikot Kurki Grus grus x suot Kapustarinta Pluvialis apricaria x suot Taivaanvuohi Gallinago gallinago VU kosteikot Valkoviklo Tringa nebularia x suot Liro Tringa glareola NT, RT x x suot Viirupöllö Strix uralensis x metsän yleislajit Lapinpöllö Strix nebularia x havumetsät Helmipöllö Aegolius funereus NT x x havumetsät Palokärki Dryocopus martius x havumetsät Pohjantikka Picoides tridactylus x x vanhat metsät Haarapääsky Hirundo rustica NT pellot ja rakennettu maa Niittykirvinen Anthus pratensis NT suot Keltavästäräkki Motacilla flava NT, RT U suot Leppälintu Phoenicurus phoenicurus x havumetsät Kivitasku Oenanthe oenanthe NT, RT U pellot ja rakennettu maa Hömötiainen Parus montanus VU metsän yleislajit Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus x havumetsät Pohjansirkku Emberiza rustica NT, RT U havumetsät Pajusirkku Emberiza schoeniclus VU kosteikot
27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto 27 (35) Kuva 15. Naulakankaan tuulivoimapuiston hankealueella keväällä ja kesällä 2015 havaittujen suojelullisesti arvokkaiden lintulajien havaintopaikat. Havaintopisteet koskevat linnuista tehtyjä yksittäishavaintoja ja voivat osittain koskea myös samoja yksilöitä. 6.3 Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Kainuun alueella Oulujärven länsipuolelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä lintujen muuttoreittejä (Toivanen ym. 2014) eikä hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijoitu sellaisia maanpinnanmuotoja, jotka voisivat toimia lintujen muuttoa ohjaavina johtolinjoina. Oulujärven laajoilla yhtenäisillä selkävesillä Paltaselkä, Ärjänselkä ja Niskanselkä on kuitenkin selvä lintujen muuttoa ohjaava vaikutus, ja suuri osa linnuista joko kiertää Oulujärven tai ylittää sen järvenselkien välisiä saaria pitkin (Luontokuva Pekka Helo 2014). Tunnetut ylityspaikat ovat Manamansalon ja Toukan saaret sekä Paltaselän halki kulkeva pienten saarten ketju. Näistä muuttoreiteistä on vuosien saatossa merkittävimmäksi osoittautunut reitti Neuvosenniemeltä Toukansaaren kautta Koutaniemelle (kuva 16) (Luontokuva Pekka Helo 2014). Suuri osa linnuista kiertää järven kokonaan joko länsi- tai itäpuolelta. Oulujärven länsipuolella lintujen muutto painottuu pääasiassa hankealueen ja Oulujärven väliselle, noin kymmenen kilometriä leveälle alueelle, mutta muuttoa tapahtuu luonnollisesti jossain määrin myös hankealueen kautta.
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotVapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite
LisätiedotSIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO
LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 2 (27) Sievin Puutikankankaan
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...
LisätiedotYLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotSALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PUHURI OY SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26672P001 2 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotPerheniemen tuulivoimapuiston luontoselvitykset
130/10.02.02/2017 Tela 16.4.2019 40 Nähtävillä 25.4. - 27.5.2019 SOLARWIND BY JANNENISKA OY Perheniemen tuulivoimapuiston luontoselvitykset Luonto- ja linnustoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotTuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala
Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka
LisätiedotSIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotVAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon
LisätiedotKattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Soidinselvitys 1 (7) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotEPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET
EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotNIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY NIVALAN HIRSISTÖNKANGAS TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Nivalan Hirsistönkangas
LisätiedotORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
LisätiedotHallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016
Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY
LUONTOSELVITYS 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY Tyrnävän Kivimaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2015 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotKANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET
Päivämäärä 6..5 KANGASTUULI OY/ELEMENT POWER KANGASTUULEN TUULIVOIMAPUISTON VOIMALAPAIKKAKOHTAISET LUONTOSELVITYKSET Päivämäärä 6..5 Laatija Tarkastaja Pekka Majuri, Antje Neumann, Niina Onttonen Erika
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotTERVOLAN LOUEPALON TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys Poro- ja riistatalousselvitys TUULIWATTI OY
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TERVOLAN LOUEPALON TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitys Poro- ja riistatalousselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27008P001 2 (41) Tervolan Louepalon
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotPohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.
4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS
LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja wpd Finland Oy LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTO LINNUSTOSELVITYS Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 14.2.2015 Tarkastus 16.2.2015
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotSIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotVastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotUlppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotLIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010
LIITE 5 Jokisuon linnustoselvitykset 2009 ja 2010 16WWE0463 17.9.2010 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset; Jokisuon linnustoselvitys 2010, Kiuruvesi 16WWE0463 Jokisuon linnustoselvitys
LisätiedotLAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE
S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A INNOPOWER OY LAPUAN JOUTTIKALLION TUULIVOIMAHANKE TUULIVOIMASELVITYS täydentävät ympäristöselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.10.2012, rev 20.5.2013 YMPÄRISTÖSELVITYS
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotRAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
Lisätiedot16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy
16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
Lisätiedot05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi
05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
LisätiedotVapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M
Vapo Oy Säilynnevan linnustoselvitys 9M607155 1.10.2007 9M606143 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Kartoituslaskenta 2 3 TULOKSET 3 3.1 Mustasaaren itäpuolinen osa-alue 3 3.2 Säilynneva,
LisätiedotSääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys
Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotHallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...
LisätiedotKollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi
LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion
LisätiedotMIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Isojoki ja Kristiinankaupunki MIKONKEITAAN TUULIVOIMAPUISTO, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013 1.11.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKoiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys
LisätiedotStorbötetin tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Storbötetin tuulivoimapuisto Luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20973 Luontoselvitykset 1 (29) Sallinen Paavo Sisällysluettelo
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS
9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1
LisätiedotKontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotPIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009 Marko Vauhkonen, Pekka Routasuo & Esa Lammi 30.11.2009 PIRKANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN (TURVETUOTANTO) LUONTOSELVITYKSET 2009
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 17.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä 17.1.2019 Laatija Tarkastaja
LisätiedotNapapiirin luontokansio
LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotHAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A INFINERGIES FINLAND OY HAAPAJÄRVEN SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21514 2 (31) Sauviinmäen tuulivoimapuisto
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
Lisätiedot