SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PUHURI OY SALLAN PORTIN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26672P001

2 2 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PORTIN TUULIVOIMAPUISTO Alueen sijainti Hankkeen tekninen kuvaus AINEISTO JA MENETELMÄT Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Yleistä Pesimälinnusto Muuttolinnusto Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajit Lepakkoselvitys YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Kallio- ja maaperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Kasvillisuusolosuhteet Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Rakentamisalueiden luontoarvot Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Kansallisten lakien mukaiset kohteet Muut arvokkaat kohteet Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvi- ja sammallajisto LINNUSTO Hankealueen pesimälinnusto Muuttolinnusto Suojelullisesti arvokkaat lajit Linnustollisesti arvokkaat kohteet MUU ELÄIMISTÖ Tavanomainen eläinlajisto EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Lepakot Liito-orava Saukko Suurpedot Viitasammakko KIRJALLISUUS LIITELUETTELO: Liite 1. Luontokohdekartat Liite 2. Hankealueen pesimälinnusto Liite 3. Hankealueen suojelullisesti arvokkaat lintulajit ja linnustollisesti arvokkaat kohteet Liite 4. Uhanalaisen ja salassa pidettävän lintulajin erillisseurannan tulokset vain viranomaiskäyttöön Pohjakartat Maanmittauslaitos 10/2015 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 10/2015 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Minna Tuomala ja Marja Nuottajärvi

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 3 (41) 1 JOHDANTO Tämä työ on Sallan Portin tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta palveleva luontoja linnustoselvitysten erillisraportti. Alueelle laadittujen luonto- ja linnustoselvitysten tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta edustavia kohteita ja lajiston elinympäristöjä. Selvitysten tavoitteena on turvata valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisen ja luonnonsuojelulain (47 ja 49 ) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisen kasvi-, eläinja lintulajiston esiintymät. Alueen luontoarvot liittyvät suoluontoon ja niillä esiintyvään lajistoon. Hankealueen metsät ovat laajalla alueella tasaikäisiä, mäntyvaltaisia, varttuneita kasvatusmetsiä, jolloin myös iäkkäämpien metsäkuvioiden arvo korostuu alueellisesti lajiston elinympäristöinä. Arvokkaiksi tulkitut luontokohteet on esitetty kartoilla ja kuvailtu yleispiirteisesti. Hankkeen vaikutuksia luontokohteille ja lajistolle on arvioitu kaavaselostuksessa. Hankesuunnittelun ja kaavoituksen pohjaksi on laadittu selvitykset maisemasta. alueen arkeologisista kohteista sekä porotaloudesta ja näistä on laadittu myös omat erillisraporttinsa. Luonto- ja linnustoselvityksen ovat laatineet FM biologit Minna Tuomala ja Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

4 4 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 PORTIN TUULIVOIMAPUISTO 2.1 Alueen sijainti Hankealue sijoittuu Sallan kunnan lounaisosiin Portin Paloselän itä- ja kaakkoispuolelle lähelle Kemijärven kaupunginrajaa, noin 25 kilometriä Sallan keskustaajamasta lounaaseen ja noin 35 kilometriä Kemijärven keskustaajamasta itäkaakkoon. Hankealueen pinta-ala on noin 27 km 2. Hankealue on lähes kokonaisuudessaan Sallan yhteismetsän metsätalousaluetta, joka sisältää myös ojittamattomia soita ja useita lampia tai järviä sekä Portinjoen virtavesialuetta. Aluerajaukseen sisältyy vähän myös valtionmaata ja yksityismaata. Alueen lounaispuolelle sijoittuu Raakuntie ja pohjoispuolelle Isomaantie. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Kemijärven ja Sallan kunnanrajojen tuntumassa. Kuvassa esitetty 11 vaihtoehtoista voimalapaikkaa, joista 8 toteutuu. 2.2 Hankkeen tekninen kuvaus Portin tuulivoimapuisto muodostuu enimmillään kahdeksasta tuulivoimaloista perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä ja keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavasta 110/20 kv sähköasemasta ja 110 kv ilmajohdosta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia, joiden yksikköteho on 3 5 MW (megawattia), kuitenkin siten, että tuulivoimapuiston kokonaisteho on yhteensä enintään 30 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 160 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on siis enintään 240 metriä. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan perustusten viereen. Voimalaitoksen kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 60 x 70 metriä ja nosturin kokoamista varten noin 6 x 200 metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin metriä.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 5 (41) Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamistakin. Sähköaseman alue aidataan turvallisuussyistä. Sallan Portin tuulipuiston sähköverkkoliityntä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi kaava-alueelle rakennettavan 110/20 kv sähköaseman kautta 110 kv ilmajohdolla Koillis-Lapin sähkö Oy:n Kursun sähköasemalle kaava-alueen pohjoispuolelle. Ilmajohtoreitin pituus on noin 19 km. Tuulipuiston alueella oleva sähköasema tarvitsee noin 0,5 ha suuruisen maa-alueen, joka aidataan turvallisuussyistä. Kuva 2. Hankealue sekä vaihtoehtoiset voimalapaikat

6 6 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 3. Hankkeen sähkönsiirtoreitin alustava sijoittuminen alueelta Kursun sähköasemalle

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 7 (41) 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin touko-kesäkuun vaiheessa sekä heinäkuussa 2015, yhteensä 4 maastotyöpäivän ajan. Kasvillisuusinventoinneissa tarkasteltiin laajemmin koko tuulivoimapuiston aluetta arvokohdetarkasteluna. Arvokohdetarkastelun tarkoituksena oli kartoittaa hankealueiden edustavat luontokohteet, jolloin myös mahdollisiin sijoitussuunnitelmien muutoksiin olisi olemassa selvitysaineistoa. Hankealueen luonnonolosuhteita ei ole kartoitettu aiemmin muissa selvityksissä. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten maastotöistä ja luontokohteiden raportoinnista ovat vastanneet FM biologit Minna Tuomala ja Marja Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Lähtöoletuksena oli, että alueilla ei esiinny luonnonsuojelulain (29 ) mukaisia arvokkaita kohteita, joten inventoinneissa tarkasteltiin mahdollisia metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilain (2 luku 11 ) mukaisia luontotyyppejä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti uhanalaisia luontotyyppejä sekä arvokkaan lajiston esiintymispaikkoja. Hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa olevaa uhanalaislajiston paikkatietoaineistoa on tiedusteltu ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä hankkeen esiselvitystyön yhteydessä (tiedonanto, Hertta Eliölajit -tietokanta, Lapin ELY-keskus 4/2015). Lisäksi tiedusteltiin Metsäkeskukselta alueille mahdollisesti sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea (Lapin Metsäkeskus, 2015). Hankealueelle sijoittuu yksi puronvarsi, josta metsätalouden ympäristötukea neuvotellaan. Tässä raportissa käsitellään alueen luonnon yleispiirteet, kuten metsien kasvupaikkatyypit ja niiden käsittelyaste. Lisäksi mahdolliset arvokkaat luontokohteet, mm. kansallisten lakien mukaiset sekä paikallisesti muutoin arvokkaat luontotyypit kuvaillaan. Kuvauksissa huomioidaan mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus. Arvokkaat luontokohteet on esitetty kartoilla (liite 1). 3.2 Linnusto Yleistä Sallan Portin suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen sekä sen lähivaikutusalueen linnustoa selvitettiin maastoinventoinneilla vuonna Inventoinnit koostuivat kevät- ja syys muutontarkkailusta sekä hankealueen pesimälinnustoinventoinneista, johon sisältyy myös metsäkanalintujen soidinpaikkojen inventointi, pöllöselvitys sekä uhanalaisen ja salassa pidettävän lintulajin erillisseurantaa. Linnustoselvitysten maastotöistä ovat vastanneet linnustoasiantuntijat Olli-Pekka Karlin ja Eino Mikkonen sekä biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Linnustoselvitysten raportoinnin ovat laatineet FT biologi Petri Lampila ja FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimipisteeltä. Linnustoselvitysten ensisijaisena tavoitteena oli selvittää hankealueen sekä lähivaikutusalueen pesimälinnustoa sekä suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella, ja luoda yleiskuva alueen kautta muuttavaan linnustoon. Linnustoselvitysten aikana huomioitiin erityisellä tarkkuudella kaikki suojelullisesti arvokkaat lajit: Suomen Punaisen kirjan uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit (Rassi ym. 2010), alueellisesti uhanalaiset lajit (Rajasärkkä ym. 2013), EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla ( /1096) ja - asetuksella ( /160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativaksi säädetyt lajit. Lisäksi huomioitiin tuulivoiman linnustovaikutuksille herkiksi tiedetyt lajit sekä mahdolliset linnustollisesti arvokkaat kohteet. Hankealueella tai sen läheisyydessä sijaitsevien erityistä suojelua vaativien petolintujen pesäpaikkoja tiedusteltiin Metsähallituksen petolintuvastaavalta (Tuomo

8 8 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Ollila, kirjall. ilm.). Muiden petolintujen tai suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikkatietoja selvitettiin Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteydessä toimivan Rengastustoimiston tietokannoista ja sääksirekisteristä (Heidi Björklund, kirjall. ilm.) Pesimälinnusto Portin suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (pistelaskenta ja kartoituslaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnuston yleiskuva (pesimälajisto, lajien yleisyys ja pesimätiheys) selvitettiin hankealueella suoritettujen pistelaskentojen avulla. Portin hankealueelle luotiin pistelaskentaverkosto, jossa yhteensä 14 laskentapistettä sijoitettiin alueellisesti kattavasti koko hankealueen laajuudelle (kuva 4). Pistelaskennat suoritettiin yhden kerran, ja ne laskettiin kahden päivän aikana 9. ja Hankealueelle sekä sen lähivaikutusalueelle mahdollisesti sijoittuvia linnustollisesti arvokkaita kohteita sekä uhanalaisten ja muiden suojelullisesti arvokkaiden lintulajien esiintymistä selvitettiin sovelletun kartoituslaskennan avulla. Sovelletussa kartoituslaskennassa kierreltiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta ennalta valittuja elinympäristöjä (mm. vesistöt, avosuot, iäkkäämmät ja yhtenäiset metsäkuviot), joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Sovellettua kartoituslaskentaa on tehty yhteensä kuuden maastotyöpäivän aikana aikavälillä Osana hankealueen pesimälinnustoselvityksiä alueella toteutettiin metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys kolmen maastotyöpäivän aikana aikavälillä ja Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa metsäkanalintujen (etenkin metson ja teeren) merkittävien soidinpaikkojen sijoittuminen hankealueella. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys toteutettiin Metsoparlamentin (Keski-Suomen riistanhoitopiiri 2008) metson soidinpaikkainventoinnin ohjeita soveltaen. Hankealueelta rajattiin kartta- ja ilmakuvatarkastelujen sekä muiden mahdollisten lähtötietojen perusteella metsäkanalintujen soidinpaikoiksi soveltuvat alueet. Soidinpaikoiksi soveltuvat kohteet tarkastettiin maastotöiden aikana kiertelemällä niitä aamuyöllä lajien soidinääntelyä kuunnellen. Mahdollisen soidinpaikan löydyttyä lintujen lukumäärä pyrittiin tarkastamaan soidintavia lintuja häiritsemättä. Soidinääntelyn lisäksi kiinnitettiin huomiota myös lintujen jätöksiin ja lumijälkiin, jotka voivat liittyä oleellisesti soidinpaikkaan. Mahdollisten soidinpaikkojen löytyessä soidinalueet rajattiin kartoille soidintavien lintujen sijoittumisen sekä soidinalueelle tyypillisen elinympäristörakenteen perusteella. Osana hankealueen pesimälinnustoselvityksiä alueella toteutettiin myös pöllöselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää eri pöllölajien esiintymistä alueella. Pöllöreviirejä kartoitettiin lajien parhaimpaan soidinaikaan yökuuntelumenetelmää hyödyntäen (Lundberg 1978, Korpimäki 1980, Korpimäki 1984). Pöllöselvityksen yhteydessä alueen metsäautoteillä liikuttiin autolla tai kävellen, ja pöllöjä pysähdeltiin kuuntelemaan noin 3 5 minuutin ajaksi noin 500 metrin välein. Pöllöselvitys toteutettiin kahden yön aikana ja Kuuntelu ajoittui noin 20:00 01:00 väliseen aikaan, jolloin useimpien pöllöjen soidin on aktiivisimmillaan. Selvitysöiden sää oli selkeä ja tyyni, jolloin pöllöjen ääntely kantaa pisimmälle. Pöllöjen esiintymiseen alueella kiinnitettiin huomiota myös muiden linnustoselvitysten aikana, koska ne ajoittuvat pääasiassa aikaiseen aamuun, jolloin esimerkiksi mahdolliset pöllöpoikueet ovat aktiivisesti äänessä. Portin suunnitellun tuulivoimapuiston hankealueen sekä sen lähivaikutusalueen pesimälinnustoa on selvitetty kaikkiaan 11 maastotyöpäivän aikana. Varsinaisten pesimälinnustoselvitysten lisäksi alueella pesivästä linnustosta saatiin täydentävää tietoa mm. muutontarkkailujen, lepakkoselvitysten sekä kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien ohessa. Hankkeessa on laadittu lisäksi myös erillinen raportti uhanalaisen ja salassa pidettävän lintulajin erillisseurannasta (liite 4), joka on toimitettu hanketta valvoville viranomaisille sekä muille asianomaisille tahoille. Luonnonsuojelulailla ja -asetuk-

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 9 (41) sella erityistä suojelua vaativaksi säädettyjen lintulajien sekä muiden suurten petolintujen tarkemmat inventointitiedot sekä esiintymien nykytila ovat viranomaisen julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24, 1 mom.) nojalla salassa pidettäviä, koska tiedon julkisuus saattaisi vaarantaa kyseisten lajien suojelua. Pesimälinnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien tavanomaisten lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Selvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen reviireihin ja pesäpaikkoihin alueella. Pesimälinnustoselvitykset suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Selvitysten aikana havaitut linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988, Rajasärkkä 2011) mukaisesti. Kuva 4. Portin tuulivoimapuiston pesimälinnustoselvitysten pistelaskentapisteiden sekä muutontarkkailupaikkojen sijoittuminen Muuttolinnusto Portin suunnitellun tuulivoimapuiston kautta kulkevaa lintujen muuttoa tarkkailtiin vuonna Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintumuuton todentamiseen, lajiston selvittämiseen sekä muuttajamäärien ja muuttoreittien selvittämiseen. Muutontarkkailu kohdennettiin erityisesti tuulivoiman törmäysvaikutuksille alttiiksi tiedettyjen lintulajien (mm. laulujoutsen, hanhet, kurki ja petolinnut) sekä muiden suojelullisesti arvokkaiden lajien muuttokaudelle. Muutontarkkailun ohessa saatiin kohtuullinen yleiskuva myös muusta hankealueen kautta kulkevasta muuttolinnustosta. Hankealueen kautta kulkevaa lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin kuuden päivän aikana aikavälillä (yhteensä noin 35 tuntia) ja syysmuuttoa tarkkailtiin yhteensä 14 päivän aikana aikavälillä (yhteensä noin 95 tuntia). Muutontarkkailupäivät sekä vuorokautinen tarkkailu ajoitettiin muuton etenemisen ja vallitsevan säätilan perusteella, tarkkailun kohteena olleen lajiston päämuuttokaudelle ja otollisiksi arvioiduille muuttopäiville. Muutontarkkailua suoritettiin yhden ihmisen toimesta hankealueen lounaispuolelle sijoittuvan Lupporämeenpalon alueelta sekä hankealueen keskiosaan sijoittuvan Aitaselänkan-

10 10 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY kaan itäpuoleiselta hakkuuaukealta (kuva 4), joista käsin hankealueen kautta kulkenut lintujen muutto saatiin kohtuudella hallittua. Havaituista muuttolinnuista kirjattiin laji- ja lukumäärätietojen lisäksi tiedot niiden etäisyydestä ja ohituspuolesta suhteessa tarkkailupisteeseen sekä niiden arvioidut lentokorkeudet. Lintujen lentokorkeus arvioitiin kolmiportaisella asteikolla, joka vastaa hankkeen alkuvaiheessa suunniteltujen tuulivoimaloiden kokotietoja: I = alle 80 m, II = m ja III = yli 200 m. Lentokorkeusluokittelussa korkeus II määritellään törmäyskorkeudeksi, joka on korkeus missä tuulivoimalan lavat pyörivät. Mikäli havaittu lintuyksilö tai -parvi muutti havaintotilanteen aikana lentokorkeuttaan, se sijoitettiin lentokorkeusluokkaan II eli törmäyskorkeudelle. 3.3 Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajit Tiedot alueen nisäkäslajistosta perustuvat pääosin yleistietoon nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista lajeista tarkemmin on selvitetty lepakoiden esiintymistä alueella (ks. kappale 6.2.1). Tavanomaisemman lajiston osalta eri lajien mahdollisia elinympäristöjä on huomioitu muiden hankealueella toteutettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä Lepakkoselvitys Sallan alueen lepakoista ei ole julkaistu aiempia kartoitustuloksia, eikä Itä-Lapin alueen lepakkotilanteesta ollut saatavilla muutakaan ajantasaista tietoa. Portin tuulivoimapuiston hankealueella toteutettiin kesän 2015 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echometer EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille potentiaalisille lepakkoalueille (mahdolliset ruokailualueet sekä lisääntymis- ja levähdysalueet; mm. poroerotuspaikan rakennusten ympäristö, selvitysalueen vesistöjen ympäristöt, soiden reuna-alueet ja vaarojen lakialueet). Lepakkoselvitykset suoritettiin suurimmaksi osaksi kävellen, mutta suurempien metsäautoteiden alueella on sovellettu myös ns. autokartoitusmenetelmään. Hankealueen lepakkoselvitykset toteutettiin yhteensä neljän yön aikana aikavälillä ja sekä ja , jolloin lepakoita havainnoitiin yöllä noin klo. 22:00 04:30 välisenä aikana. Lepakkoselvityksen aikaan sää oli yleisesti viileä ja sateinen, lämpötilan vaihdellessa selvitystä tehdessä noin 3 11 asteen välillä. Kesäkuun selvitystä haittasivat ajoittaiset kuurosateet. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (mm. kolopuut, kallionhalkeamat ja vanhat rakennukset) sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Luokka II: Luokka III: Lepakoiden lisääntymis tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 11 (41) Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys koostuu kahdesta kesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan riittävän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista. Syksymmällä lepakot hajaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten perusteella alueen lepakkotiheys on niin alhainen, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvityksen maastoselvitykset on suorittanut FM biologi Janne Partanen, ja selvityksen raportoinnista ovat vastanneet FT biologi Petri Lampila sekä FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

12 12 (41) Portin tuulivoimapuisto Luonto ja linnustoselvitys 4 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 4.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin alueen kallioperä lukeutuu Suomujärven kompleksiin, jonka vanhimmat osat ovat iältään arkeeisia, yli miljoonaa vuotta vanhoja granodioriittisia tai tonaliittisia gneissejä. Kaava-alueen kallioperä on lähes kokonaan tonaliittista migmatiittia ja vain pieni osa hankealueen pohjoisosasta on biotiittiparagneissiä. Selvitysalueella on kalliomaata ja pienialaisia kalliopaljastumia lounais- ja pohjoisosassa aluetta. Kivennäismaa-alueilla maaperä on suurelta osin sekalajitteista moreenia. Moreeniharjujen vaarojen välisissä suoaltaissa esiintyy maaperätietojen perusteella turvekerroksia, joiden paksuus on paikoin yli 0,6 m. Laajimmat yhtenäiset turvealueet sijaitsevat kaava-alueen itäreunassa Sinnamoaavalla. Voimalat on sijoitettu rakennettavuudeltaan hyville moreenialueille ja ne sijoittuvat korkeustasoltaan pääosin noin m mpy. Alueen sisäiset korkeusvaihtelut ovat huomattavia, mutta maanpinnan yleisviettosuunta on länteen kohti Kemijärveä. Hankealueen korkeimmat kohdat ovat alueen länsiosissa sijaitseva Sinnamovaara ja etelä osassa sijaitseva Pieni Lehtovaara, jotka kohoavat yli 300 m mpy. Alavimmat alueet sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa (noin 250 m mpy). Selvitysalueelle tai sen lähettyville (alle 10 km) ei sijoitu muita luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita, tuuli- ja rantakerrostumia tai moreenimuodostumia. Kuva 5. Selvitysalueen kallioperä (GTK kallioperäkartta 1: , 2015).

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto Luonto ja linnustoselvitys Kuva 6. Selvitysalueen maaperä (GTK maaperäkartta 1: , 2015). Kuva 7. Korkeusvaihtelu kaava alueella (MML korkeusmalli 10 m, 2015). 13 (41)

14 14 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Portin hankealue sijaitsee Kemijoen vesienhoitoalueella (VHA5) ja Kemijoen päävesistöalueella (65). Alue sijoittuu pohjoisosastaan Vilmajoen valuma-alueelle (65.379) sekä keski- ja kaakkoisosastaan Portinjoen valuma-alueelle (65.38). Aivan kaava-alueen etelä-lounaisreuna sijoittuu Raakunjoen valuma-alueelle (65.315). Hankealueella sijaitsee useita lampia, joista suurimmat Jänkä-Sinnamolampi, Iso Sinnamolampi, Kaunislampi, Susilampi, Jaakonlampi, Kelkkalampia ja Kelkkakankaanlampi. Lammet ovat pääosin luonnontilaisia ja rannoiltaan arvokkaiksi luontokohteiksi luokiteltuja. Tienpäälyspaise ja Suomujärvestä alkunsa saava Suomuoja yhdistyvät Portinjoeksi alueen itäpuolella. Portinjoki virtaa alueen halki kaakko-luode suunnassa Pieni Lehtovaaran ja Portinselän pohjoispuolitse. Portinjoessa on alueella useita lampimaisia suvantoja ja hitaan virran alueita. Portinjoki on virtaveden luontokohteena alueellisesti edustava. Joella on todennäköisesti myös virkistyskäyttöarvoa. Ala-Vilmajoki virtaa hankealueen pohjoisreunaa sivuten. Hankealueella Ala- Vilmajokeen yhtyy lukuisia pieniä metsäojia, jotka Pahaojaa lukuun ottamatta saavat vetensä pääosin metsäojitetuilta alueilta Pohjavesialueet Hankealue sijoittuu Suomujärven ( ) 3.luokan pohjavesialueelle. Voimalasijoittelun mukainen etäisyys lähimmästä voimalasta Suomujärven pohjavesialueen länsireunaan on noin 600 metriä. Muut alle 10 kilometrin etäisyydellä alueesta sijaitsevat luokitellut pohjavesialueet on esitetty ao. taulukossa. Suomujärven pohjavesialue on kokonaispinta-alaltaan 0,69 km 2, josta pohjaveden varsinainen muodostumisalue on 0,16 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 160 m 3 /d. Pohjavesialueella ei sijaitse vedenottamoita. Suomujärven pohjavesialue on Pieni Lehtovaaran itäpuolella sijaitseva karkearakeisista maalajeista koostuva pitkittäisharju. (Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015) Pohjavesimuodostuman kaakkoispää sijaitsee Suomujärven rannassa, muodostuman itäpuolella sijaitsee Kelkkalampi ja muodostuman pohjoispäässä pohjavesimuodostuman jatkeena Kelkkakankaanlampi. Lisäksi muodostuman reunoilla esiintyy useita pienempiä lampia ja lähteitä, jotka todennäköisesti saavat vetensä osittain pohjavesiharjusta. Portin tuulivoimapuiston alustava sähkönsiirron voimajohtoreitinlinjaus kulkee Kursunkankaan ( , luokka 3) pohjavesialueen poikki noin 800 metrin matkalla. Kursunkankaan pohjavesialue on kokonaispinta-alaltaan 3,91 km 2, josta pohjaveden varsinainen muodostumisalue on 2,32 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1150 m 3 /d. Pohjavesialueella ei sijaitse vedenottamoita. (Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015) Pohjavesialue on osa laajempaa harjukokonaisuutta, jolla on potentiaalia vedenhankinnan kannalta. Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksesta saadun tiedon mukaan pohjavesialueluokituksen tarkastusvaiheessa luokitus tulee todennäköisesti muuttumaan luokkaan 2 (puhelinkeskustelu Lapin ELY Anu Rautiala/ FCG Pekka Pesälä; 10/2015).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 15 (41) Taulukko 1. Kaava aluetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö ja paikkatietopalvelu, 2015). Pv-alue Tunnus Luokka Antoisuus (m 3 /d) Etäisyys lähimmästä voimalasta (km) Sijainti ilmansuunta Suomujärvi III 160 0,6 itä Raakku III 130 2,4 länsi Hietavaara III 350 3,9 kaakko Pieni Rakkavaara III 100 4,0 länsi Siltapuro III ,0 lounas Eskonlampi III 300 5,3 etelä Härkäharjunkangas III ,7 etelä Kirppakangas A A I ,1 lounas Vilmavaara III 500 6,3 länsi Kirppakangas B B III 300 6,4 lounas Morottaja III 850 7,0 etelä Ukonkumpu III 150 7,9 kaakko Heralampi B B I ,0 lounas Kursunkangas III ,6 pohjoinen Heralampi A A III ,8 lounas Heralampi III 450 9,5 kaakko Lappajärvenharju III ,7 pohjoinen Purnukangas III 850 9,8 länsi Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue Kuva 8. Hankealueen sijoittuminen 3. jakovaiheen valuma alueille (Oiva ympäristö ja paikkatietopalvelu, 2015).

16 16 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 9. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö ja paikkatietopalvelu, 2015). 4.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Hankealuetta lähimmät Natura-alueet sijoittuvat 6-10 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Alueen koillispuolelle sijoittuu Peuratunturin Natura-alue (FI ) noin 6 km etäisyydelle voimaloista ja itäpuolelle Suksenpaistama- Miehinkävaaran Natura-alue (FI ) noin 10 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Suojeluohjelmien kohteista lähimmäksi sijoittuu alueen eteläpuolelle Suomujärven aavan soidensuojeluohjelman kohde (SSO120541), noin 0,8 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Alueen koillispuolelle sijoittuu Peuratunturin vanhojen metsien suojeluohjelman kohde (AMO120209). Hankealueen pohjoisosa sijoittuu Käsmäjoen vesistön koskiensuojeluohjelman kohteen alueelle (MUU120045). Yksityismaan suojelualueista lähimmäksi sijoittuvat alueen eteläpuolella Keihässelän (YSA230584) ja Raakunselän (YSA207677) yksityiset suojelualueet, noin 5,5 5,8 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Uusimpia, mahdollisesti hankealueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvia ja perustettavana olevia uusia suojelualueita on tiedusteltu hankesuunnittelun yhteydessä ELY-keskukselta (Lapin ELY-keskus, Puolamaa 10/2015) ja tällaisia kohteita ei ollut tiedossa. Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät linnustoalueet (FINIBA ja IBA-alueet) sijoittuvat lähimmillään noin km etäisyydelle alueen ympäristöön.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 17 (41) Kuva 10. hankealuetta lähimmät Natura alueet ja luonnonsuojelualueet Kuva 11. Hankealuetta lähimmät suojeluohjelmien alueet

18 18 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 12. Hankealuetta lähimmät linnustoalueet (FINIBA ja IBA alueet). Kuva 13. Sekapuustoisia talousmetsiä Haarainvaaralla. Näkymä pohjoiseen.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 19 (41) 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Kasvillisuusolosuhteet Sallan Portin hankealue lukeutuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa Pohjoisboreaalisen vyöhykkeen Peräpohjola ((4b) sekä Kainuu Kuusamo (4a) lohkojen rajoille. Soiden aluejaossa hankealue sijoittuu eteläisen Peräpohjolan aapasoiden (4a) alueelle. Kallioperän osalta hankealue sijoittuu Keski-Lapin karulle graniittialueelle, eikä siellä ole potentiaalia reheville soille tai vaateliaammalle kasvillisuudelle, kuten kunnan itä- ja koillisosan emäksisten kivilajien alueilla. 5.2 Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Tässä kappaleessa on esitelty hankealueen kasvillisuuden yleiskuvaus, eli metsien kasvillisuustyypit ja niiden käsittelyaste sekä soiden tila ja yleiset suotyypit. Lisäksi on esitelty tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen sekä suunnitellun huoltotiestön alueiden metsien olosuhteita. Erikseen on poimittu lainsäädännöllä huomioitavat tai muutoin paikallisesti arvokkaat luontokohteet molempien tuulivoimapuistojen alueilta ja kohteet on esitelty kappaleessa Metsät Salla kuuluu pinnanmuodoiltaan vaihettumisalueeseen, jossa lounaisosan vaaramaisema muuttuu hyvin suovaltaisen keskiosan kautta pohjoisen tunturialueeksi. Hankealueen vaaramaisemat ovat nykyisellään yleisilmeeltään mäntyvaltaisia ja hyvin tasaikäisiä talousmetsiä. Hankealueen kivennäismaan metsäkasvillisuuden päätyypit vaihtelevat mäntyvaltaisten variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kuivahkojen kankaiden sekä sekapuustoisempien puolukka-mustikkatyypin (VMT) tuoreiden kankaiden välillä. Pieni Lehtovaara, Sinnamovaara, Huhtavaara ja Haarainvaara ovat puustoltaan mäntyvaltaisia. Sinnamovaaran ja Haarainvaaran välissä Aitaselänkankaan iäkkäämpi puusto erottuu maisemassa etäälle. Nuoria mäntytaimikoita sijoittuu etenkin Aitaselänkankaan eteläosaan ja Sinnamoaavan pohjoispuolisille kankaille. Hankealueen puusto on pääosin iältään noin 50-vuotiasta istutusmännikköä. Vaarojen yläosat ovat kuivaa ja kuivahkoa kangasta, alarinteille sijoittuu tuoreita sekapuustoisempia kankaita, jotka vaihettuvat suolaiteiden kapeiden korpien kautta isovarpuisiin rämeisiin. Haarainvaara ja Lehtovaara ovat kasvupaikkatyypiltään pääosin tuoreita kankaita, samoin Huhtavaran eteläosat. Alueen tuoreita kankaita on myös istutettu männylle aurausten jälkeen. Uusi päätehakkuu sijoittuu Aitaselänkankaan pohjoisosaan, missä hakkuuala on aurattu voimakkaasti. Päätehakkuu rajautuu jyrkästi Aitaselänkankaan lakialueella vanhaan kuusivaltaiseen metsään, jolla on edustavia vanhanmetsän piirteitä. Hankealueen luoteisosassa, Männikkö Huhtavaaran alueella, on myös vanhanmetsän kuvioita, joilla esiintyy edustavampaa puustoa. Pienen Lehtovaaran alueella todettiin harvennushakkuita maastokauden aikana. Hankealueella ei ole merkittäviä kalliopaljastumia tai laajalti rakkaisia vaaranrinteitä. Männikkö Huhtavaaran eteläosaan sijoittuu pienialainen maa-ainesten ottoalue. Lisäksi hyvin pieniä maa-aineksenottoja sijoittuu alueen hiekkaisille selänteille, metsäautotien varrelle.

20 20 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 14. Hankealueen metsistä suurin osa on puustoltaan tasaikäistä ja mäntyvaltaista Sallan yhteismetsän aluetta. Kuva 15. Nuoria istutusmänniköitä Haarainvaaralla, voimalan nro 2 rakennuspaikalla.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 21 (41) Kuva 16. Luhtaista saranevaa Sinnamolammen pohjoisosissa. Suot ja pienvedet Hankealueen suot ovat pohjoisboreaalisia aapasoita ja niistä suurin osa on ojittamattomia. Ojitettuja turvemaita sijoittuu alueen pohjoisosaan, Männikkö- Huhtavaaran ja Haarainvaaran välille, missä Pikku-Pahaojan varrelle sijoittuvat korvet on ojitettu. Pääosin avoimet nevat ovat välipintaisia saranevoja, joilla esiintyy myös rimpisiä osia. Aapasoiden laiteilla esiintyy rahkaisia nevarämeitä ja lyhytkorsirämeitä. Hankealueen suurin avosuo sijoittuu Jänkä Sinnamolammen ympäristöön, missä esiintyy sekä lyhytkortisia, suursaraisia että rahkoittuneita nevoja. Toinen laajempi ja pienten lampien rantanevoja sisältävät avosuoalue sijoittuu Jaakonlammen pohjoispuolelle. Tämäkin suo on tyypiltään karu tai korkeintaan keskiravinteinen, ja sen kangasmaalaiteille sijoittuu karuja lähteitä. Portinjokivarrelle sijoittuu pieniä luhtaisia saranevoja ja pensaikkoluhtaa. Alueen vaarojen ja moreeniselänteiden painanteissa on pienialaisia ojittamattomia suoluontokohteita. Luonnontilaisista vesistöistä alueelle sijoittuu runsaasti pieniä ja muutama keskisuuri lampi. Virvavesistä edustavin on Portinjoki, joka kulkee luonnontilaisessa uomassa ja on latvaosiltaan lähes ojittamatonta suoseutua. Alueen eteläosassa on pieniä, osin mahdollisesti suppasyntyisiä lampia kapeine rantanevoineen. Portinjokea pienempinä virtavesinä esiintyy useita luonnontilaisia puroja. Lisäksi alueella on useita lähteitä soiden ja kangasmaiden laiteessa. Lähteet on esitetty isoin kirjaimin kuvassa 17. ja kuvailtu lyhyesti luontokohteiden esittelytekstissä. Edustavia korpikuvioita alueelle ei juuri sijoitu. nevojen laiteet rajautuvat useimmiten kapean isovarpurämeen kautta mäntyvaltaisiin kangasmaihin. Edustavimmat kapeat korpilaiteet sijoittuvat Iso Sinnamolammen pohjoisosiin, missä esiintyy sarakorpea, ruohoista nevakorpea ja korpirämettä.

22 22 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.3 Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi on pyritty sijoittamaan hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. hankkeessa on tarkasteltu 11 voimalapakkaa, joista 8 valikoituu jatkosuunnittelussa kaavoitettaviksi. Tielinjauksista ja voimaloiden rakennuspaikoista oli maastotöiden aikana tiedossa alustavat sijainnit, ja alueelta poimitut luonnonarvokohteet ovat muuttaneet suunnitelmaa. Hankkeen voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on sijoitettu esisuunnittelun jälkeen siten, että arvokkaat luontokohteet ja lajisto on huomioitu. Voimalan nro 1 rakennuspaikka alueen pohjoisosassa sijoittuu varttuneen mäntyvaltaisen istutusmetsän alueelle. Samantyyppiselle alueelle sijoittuvat voimala nro 2 Haarainvaaralla sekä voimalat nro 3 ja 4 Kaunislammen kaakkoispuolella. Voimala nro 5 sijoittuu Aitaselänkankaalla auratun päätehakkuualan ja nuoren mäntytaimikon rajoille. Samoin Voimala nro 6 sijoittuu pienialaisemman päätehakkuualan ja noin 25-vuotiaan istutusmännikön rajoille. Voimalat 7 sijoittuu Sinnamovaaran pohjoisosaan, mäntyvaltaisen talousmetsän alueelle. Voimala nro 8 sijoittuu mäntyvaltaiseen talousmetsään Sinnamovaaran itäpuolella. Voimalat 9, 10 ja 11 sijoittuvat Pienen Lehtovaaran alueella sekapuustoiseen ja tasaikäiseen tuoreen kankaan talousmetsään, jonka puusto on iältään noin 40-vuotiasta. Sähkönsiirtoreitin luontoarvot Sallan Portin tuulipuiston sähköverkkoliityntä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi kaava-alueelle rakennettavan 110/20 kv sähköaseman kautta 110 kv ilmajohdolla Koillis-Lapin sähkö Oy:n Kursun sähköasemalle kaava-alueen pohjoispuolelle. Ilmajohtoreitin pituus on noin 19 km. Tuulipuiston alueella oleva sähköasema tarvitsee noin 0,5 ha suuruisen maa-alueen. Voimajohtoreittiä ei inventoitu maastossa. Ilmakuva- ja karttatulkinnan perusteella suunniteltu voimajohto sijoittuu alavaan maastoon suurimmaksi osaksi nuoriin varttuviin mäntymetsiin sekö ojitetuille suoalueille. Kivennäismaan metsät ovat ilmakuvan perusteella suurelta osin aurattuja eli oletettavasti samantyyppisiä, kuin hankealueen mäntyvaltaiset istutusmetsät. Voimajohtoreitti ylittää tai sivuaa seuraavia mahdollisesti arvokkaita ojittamattomia suoalueita ja luonnontilaisia / luonnontilaisen kaltaisia vesistöjä ja pienvesiä: Huhtavaaranjänkän pohjoisosan avoimet suoalueet ja lampi, Ala-Vilmajoki, Rytioja, Varpuojanlatvalampi ja sen itä- ja kaakkoispuoliset lammet sekä lampia ympäröivät nevat, Moita-aapa, Varpuoja-Haarainoja, Varpuaapa ja Kursunjoki. Suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu kokonaisuudessaan koskiensuojelulailla suojellun Käsmäjoen vesistön alueelle (MUU120045). Johtoreitille tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu muita suojelualueita tai suojeluohjelmien mukaisia alueita. Lähin luonnonsuojelualue on Siirtolan yksityisen maan suojelualue (YSA207478) noin 6,2 kilometrin etäisyydellä voimajohtoreitistä itään. Lähin Natura-alue on Peuratunturin Natura-alue (FI , SAC) lähimmillään noin kuusi kilometriä voimajohtoreitistä itä-koilliseen. Natura-alue on myös Peuratunturin vanhojen metsien suojelualuetta (AMO120209). Voimajohtoreitti ylittää Kursunkankaan pohjavesialueen (tunnus , muu pohjavesialue) noin 840 metrin matkalla.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 23 (41) Kuva 17. Hankealueen arvokkaat luontokohteet sekä voimalapaikat ja huoltotiestö. (vihreä rajaus; alue sisältä Metsälain 10 ja/tai vesilain 11 mukaisia kohteita sekä linnustollisesti arvokkaita alueita, punainen rajaus; luonnon monimuotoisuuskohde, joka sisältää vanhojen metsien luontoarvoja.). Numerointi viittaa taulukkoon 2. Lähteet on esitetty isoilla sinisillä kirjaimilla ja esitelty tekstissä.

24 24 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Sallan ja Kemijärven alueet lukeutuvat Pohjoisboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Pohjois-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ) Kansallisten lakien mukaiset kohteet Portin hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Hankealueen luontokohteet ovat metsälain 10 :n mukaisia soita ja pienvesien välittömiä lähiympäristöjä tai Vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia lähteitä. Metsälain erityisen tärkeinä elinympäristöinä hankealueella esiintyy pienvesistöjen eli lähteiden lähiympäristöjä ja luonnontilaisia yhdistelmätyypin vähäpuustoisia soita. Vesilain määritelmän mukaisia lähteitä hankealueella on muutamia Muut arvokkaat kohteet Muutoin arvokkaiksi luontokohteiksi rajattiin edustavia boreaalisten luonnonmetsien ominaispiirteet täyttäviä metsäkuvioita, joilla on luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suoluontokohteita, joista osa sisältää lähteitä. Arvokkaiden luontokohteiden joukossa on myös vanhojen metsien kohteita, joiden arvot tulee huomioida metsäsuunnitteluissa. Luontokohteet on esitelty taulukossa 2 ja liitteessä 1 sekä kuvassa 17. Hankealueella on runsaasti samantyyppisiä luontokohteita, joten ne on numeroitu kartalle ja kuvailtu ryhmittäin.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 25 (41) Luontokohdekuvauksissa esitetty numerointi viittaa kuvan 17. kartalla oleviin luontokohteisiin. Lähteen on paikannettu kartalle sinisillä kirjaimilla. Sinnamoaapa (1) on alueen laajin avosuo Jänkä-Sinnamolammen ympäristössä. Sinnamoaavan yleisimmät suotyypit ovat välipintaisia saranevoja. Lisäksi esiintyy lyhytkorsinevarämeitä ja rahkarämeitä. Rimpisiä lyhytkorsinevoja on lammen lounaispuolella ja ne rajautuvat nevarämeisiin ja isovarpurämeisiin. Jänkä- Sinnamolammesta laskevan uoman varrella on pohjanpajuvaltaista pajuluhtaa. Rajattu suoluontokohde on laaja ja siihen kuuluu erityyppisiä puustoisia soita kivennäismaiden laiteilla. Sinnamon poroerotusaitojen pohjoispuolelle sijoittuu loivan rinteen jänteinen neva, jolta alkunsa saava purouoma laskee luoteeseen ja päätyy Ylä-Vilmajokeen. Luontokohteeseen luoteessa sisällytetyn uoman varrella on pohjanpajuvaltaista korpirämettä ja pallosarakorpea, jonka alueella on metsätalouden ympäristötukikohde (Lapin Metsäkeskus 2015). Jaakonlammin luoteisosan (2) saranevat ja pienet lammet ovat hankealueen edustavinta suoluontoa myös pesimälinnuston perusteella. Suon kangasmaalaiteet ovat lyhytkorsinevarämeitä. Kangasmaalaiteilla esiintyy kaksi sammallajiston perusteella karua ja melko syvää lähdettä (J, K). Iso Sinnamolammen soiden (3) päätyypit ovat laajimmillaan luhtaisia saranevoja. Rajattuun luontokohteeseen kuuluu kaksi lampea ja niiden välinen kannas. Lampia ympäröivät avosuot ovat luhtaista ja osin mesotrofista suursaranevaa, luhtanevaa sekä paikoin lyhytkorsinevaa. Lampien välillä sekä kohdekokonaisuudelta kaakkoon ja etelään virtaa luonnontilainen puro, jonka varrella on mustikkakorpea, pajuluhtaa sekä ruoho- ja heinäkorpea. Korpikuvioiden puuston luonnontila on hyvä. Aluekokonaisuudella sijaitsee viisi lähdettä (D-H). Susilammen suot (4) ja niihin liittyvät useat pienemmät lammet muodostavat laajahkon monipuolisen suoluontokokonaisuuden. Luontokohteeseen sisältyy Susilammen lisäksi yhdeksän pienempää lampea, jotka kaikki ovat luonnontilaisia. Suot ovat monin paikoin jänteisiä vähä-keskiravinteisia nevoja, joita hallitsevat suursarat. Suoalueen laiteilla kasvillisuustyyppi vaihettuu nevarämeeksi ja pallosara- tai isovarpurämeeksi. Kohteen länsipuoliset ojitukset eivät ole heikentäneet lampien ja suoalueen vesitaloutta. Kaunislampi (5) on välipintaisten saranevojen ympäröimä pieni lampi. Lampi on rajattu kokonaisuudessaan rantasoineen luontokohteeksi sen linnustollisten arvojen vuoksi. Portinjoki (6a-d) on uomaltaan luonnontilainen, eikä sen latvaosille sijoitu ojitettuja turvemaita. Joki koskineen ja suvantolampineen sekä joen varren pienet suot on edustava virtaveden luontokohde alueella. Portinjoessa esiintyvät tulvanalaiset rantasuot ovat osin rahkajänteiden halkomia rimpisiä nevarämeitä, joilla kevättulvat muodostavat suuriakin allikoita (6a). Kelkkakankaanlampi ja Kelkkalampi sekä niistä Portinjokeen laskevat uomat on sisällytetty osana Portinjoen rajattuun luontokohdekokonaisuuteen (6b). Lammet ovat linnustollisten arvojen vuoksi niitä ympäröivien soiden luontokohderajauksessa mukana. Lampien länsirannalla on edustavia pienipiirteisiä lyhytkorsinevojen ja tupasvillarämeiden muodostamia, lähes avoimia soita. Välillä Portinjoki on uomassaan talousmetsien keskellä, eikä sen laiteilla ole erityisen edustavaa korpea tai metsäluontokohdetta Toisaalla joen laiteilla on kapealti pohjanpajuluhtaa sekä suursaraista ja paikoin ruostevillaista ruoholuhtaa (6c). Portinjoessa on myös edustavia koskiosuuksia, joiden laiteet ovat talousmetsää, osin jyrkkärantaista mäntymetsää. Hyvin pienialaisia tulvavesikorpikuvioita sijoittuu joen alajuoksulle, ja näissä esiintyy myös lehtokorven lajistoa (6d).

26 26 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 18. Hankealueelle sijoittuu useita pieniä suoluontokohteita. Kuvassa puustoinen nevaräme, Portinjoen soiden laiteilla (luontokohde 6a). Pienemmät virtavedet (7a-d) sijoittuvat eri puolille hankealuetta ja ne liittyvät usein myös kiinteästi suoluontokohteisiin ja niiden lähistöllä saattaa olla lähteitä. Pienen Lehtovaaran ja Lehtovaaran välisessä notkelmassa oleva puro (7a) on uomaltaan luonnontilainen, mutta pääosin laiteilla olevat metsät ovat nuoria kasvatusmetsiä. Uoman varrelle sijoittuu paikoin karuja nevarämetyyppisiä rinnesoita. Iso Sinnamolammesta Portinjokeen laskeva purouoma on myös uomaltaan luonnontilainen (7b). Etenkin uoman alaosalla on kapealti ruohoisia korpilaiteita. Muutoin uoman laiteet ovat tavanomaista talousmetsää. alempana kuvailtujen Sinnamovaaran pohjoispuolen suoluontokohteiden alueille (7c, 7d) sijoittuvat purot ovat uomaltaan luonnontilaisia ja niiden varrella on paikoin ruohoisia korpia. Pienet suoluontokohteet (8a-j) eri puolilla hankealuetta ovat ojittamattomia puustoisia nevarämeitä, puuttomia pienten lampien rantaluhtia ja korpirämeitä. Osalla kohteista on lähteitä (8d, 8f). Sinnamovaaran laen korkeimpien kohtien väliin sijoittuvalla satula-alueella sijaitsee ojittamaton nevaräme, jonka nevaosuus on lyhytkorsi- ja saranevaa (8e). Sinnamovaaran rinteiden pohjoispuolella sijaitsee luonnontilaltaan hyviä, osin mesotrofisia ja luhtaisia nevoja ja nevarämeitä (7c, 7d), joille sijoittuu myös pieniä virtavesiä. Sinnamovaaran pohjoispuolella on pieni neva, jonka laiteessa on lähde (8f). kaunislammen eteläpuolelle sijoittuu pieniä lampia, jotka ovat myös pesimälinnuston kannalta rajattuja luontokohteita. Näiden rantanevat ovat niukkapuustoisina soina luontokohteita (8g, 8h). Myös Iso Sinnamolammen eteläpuolelle sijoittuu pienialaisia rinnesoita, jotka ovat yhdistelmätyypin niukkapuustoisia nevarämeitä (8j) ja Kelkkalampien kaakkoispuolella on niin ikään pienten lampien alueita (8i) rantanevoineen. Näillä eteläosan lammilla on myös arvoa pesimälinnuston kannalta ja niillä havaittiin mm. uivelon pesintää.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 27 (41) Kuva 19. Aitaselänkankaan vanhan metsän alueella esiintyy runsaasti kolopuita, luppokuusia sekä lahopuustoa (9a). Vanhan metsän luontokohteista (9a-c) Aitaselänkankaalle sijoittuva iäkkään, kuusivaltaisen metsän kuvio omaa merkittävimmät boreaalisen luonnonmetsän piirteet hankealueella tai sen lähialueella. Kovin mäntyvaltaisella ja puustoltaan nuorella seudulla kohde erottuu puuston ikärakenteen ja lajisuhteiden puolesta edukseen. Kuviolla on useita iäkkäitä haapoja kolopuina, kohtalaisesti myös järeää maapuuta ja runsaasti luppokuusia. Kohde on vanhan metsän lintulajiston kannalta merkittävä lähiseudulla. Lisäksi sillä on oma merkityksensä porojen talviaikaisten luppolaidunten kannalta. Metsäisinä luontokohteina rajattiin myös aivan hankealueen rajan tuntumaan sijoittuvia metsäkuvioita (9b), joilla puuston on monirakenteista ja iäkästä. Kohteilla esiintyy myös vanhan metsän linnustoa. Rajatut kuviota liittyvät myös kiinteästi Männikkö-Huhtavaaran edustavampiin metsäkuvioihin, jotka ovat hankealueen ulkopuolella. Susilammen luoteispuolisten nimettömien lampien suoluontokohteen kokonaisuuden rajaukseen on sisällytetty myös lammen edustavampaa rantametsää iäkkäine puustoineen (9c). Lammenrannan metsäkuvio on kapea säästökuviokohde ja sen havaittiin mm. olevan osa hiiripöllän reviiriä. Kuvio rajautuu nuoreen mäntytaimikkoon ja päätehakkuuseen lännessä.

28 28 (41) Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 20. Pieniä virtavesiä sijoittuu hankealueen eri puolille (7b). Kuva 21. Jaakonlammin soiden (luontokohde 2) alueelle, kivennäismaalaiteeseen sijoittuva lähde J.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Portin tuulivoimapuisto 29 (41) Lähteiden luontokohteet sisältyvät pääosin rajattuihin soiden tai virtaveden ja sen lähiympäristön luontokohteeseen. Lähteen on esitetty kirjaimilla luontokohteiden karttakuvassa (kuva 17). Lähde A. Aitaselänrinteen alaosaan sijoittuu tihkupintainen lähde, josta suuntautuu pieni puro suolle. Lähteen yläpuolella on metsäautotie, joka vaikuttanee hieman lähteen luonnontilaisuuteen. Lähteen laistossa mm. hetehiirensammal ja purolähdesammal. Alapuolisella suolla ei ole lettoisia piirteitä, vaan ravinteisuus jää lähteen lähiympäristöön. Sisältyy luontokohteeseen 7c. Lähde B. Luonnontilainen lähde, jossa on useita pulppuavia purkautumispisteitä ja sitä ympäröi laaja tihkupinta. Lähteiköltä suuntautuu virtaava lähdepuro pohjoiseen. Lähteen lajistossa mm. luhtakuirisammal, hetehorsma, purolähdesammal ja hetehiirensammal. Lähdettä ympäröivä kasvillisuus on muutoin karua nevarämettä. Sisältyy luontokohteeseen 8f. Lähde C. Luonnontilainen suuri lähde, joka on laajuudeltaan noin 4 x 3 metriä ja syvyydeltään noin 1,5 metriä. Lähdettä ympäröi tihkupinta. Lähteen reunamien lähdesammallajistoa ovat mm. purolähdesammal ja hetehiirensammal. Sisältyy luontokohteeseen 7f. Lähde D. sijoittuu kangasmaan laiteeseen, josta rinnesuo laskee loivasti kohti Iso Sinnamolampea. Lähde on matalavetinen, tihkupintainen ja sen hiekkapohjalla on pulppuava silmäke. Kokoa lähteiköllä on noin 3 x 4 metriä. Lähdesammalia edustavat hetehiirensammal ja runsaat lehväsammalet. Lisäksi esiintyy hetehorsmaa. Lähteen alapuolisella nevalla esiintyy myös rassisammalta, mikä ilmentää nevan mesotrofisuutta. Sisältyy luontokohteeseen 3. Lähde E. Tupassaran ympäröimä lähteen silmäke, jolla on kokoa noin 0,5 x 1 metriä. Avovettä ympäröi pääosin lehväsammalista ja purolähdesammalesta muodostuva hetepinta. Lähde sijoittuu saranevan ja mätäspintaisen nevarämeen laiteeseen. Sisältyy luontokohteeseen 3. Lähde F. Luonnontilainen pieni matala lähde, jossa on vapaata vesipintaa noin 50 cm x 30 cm. Lähteen pohjalla on pulppuava purkautumispiste ja ympärillä tihkupintaa. Lähteen ympäristössä esiintyy mm. kastikoita. Lähdesammalia edustavat mm. hetehiirensammal ja purolähdesammal. Sisältyy luontokohteeseen 3. Lähde G. Lähde on pieni ja vaatimaton, silmäke on havaittavissa mutta vapaata vesipintaa ei ole. Silmäkkeessä kasvaa rahkasammalia, lähdeympäristöjen sammal- tai putkilokasvilajeja ei esiinny. Silmäkkeessä ei ole havaittavissa purkautumispistettä eikä lähteestä ole lähdepuroa. Sisältyy luontokohteeseen 3. Lähde H. Karulle tupasvillarämeelle ja isovarpurämeelle sijoittuva pienialainen lähde. Ei erityistä lähteen lajistoa. Lähteen viereen sijoittuu vanha metsäkoneen ajoura, jolla on nykyisin polku. Sisältyy luontokohteeseen 3. Lähden I. Kangasmaalaiteeseen sijoittuva laajalti hetepintainen lähde. Hetehiirensammal ja purolähdesammal sekä lehväsammalet muodostavat laajoja sammalmattoja. Myös rassisammalta esiintyy ja hetteen mesotrofiaa ilmentää mm. lettopaju. Sisältyy luontokohteeseen 7a. Lähde J. Luonnontilainen ja syvä lähde, jossa vapaata vesipintaa on noin 1 x 0,5 metriä. Lähteessä on reunoilla pinnanmyötäistä rahkasammalkasvustoa. Lähdettä ympäröi tihkupinta ja lähteeltä johtaa heikosti virtaava lähdepuro kohti etelää. Lähdesammalista esiintyvät mm. luhtakuirisammal, hetevarstasammal, hetehiirensammal ja purolähdesammal. Sisältyy luontokohteeseen 2. Lähde K. Jaakonlammin suon laiteeseen sijoittuva syvä lähde. Avovesiala on noin 0,5 x 0,5 metriä. Sammallajiston osalta karu. Sisältyy luontokohteeseen 2.