TERVOLAN LOUEPALON TUULIVOIMAPUISTO. Luonto- ja linnustoselvitys Poro- ja riistatalousselvitys TUULIWATTI OY

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TERVOLAN LOUEPALON TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitys Poro- ja riistatalousselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27008P001

2 2 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Hankealue Hankkeen kuvaus AINEISTO JA MENETELMÄT Kasvillisuus ja luontotyypit Linnustoselvitykset Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Lepakkoselvitys Poro- ja riistatalousselvitykset YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Kallio- ja maaperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Pohjavesialueet Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Kasvillisuusalue Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Alueen metsät ja suot Rakentamisalueiden luontoarvot Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Kansallisten lakien mukaiset kohteet Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Uhanalainen ja alueellisesti merkittävä kasvilajisto LINNUSTO Pesimälinnusto Muuttolinnusto Suojelullisesti arvokas linnusto MUU ELÄIMISTÖ Alueen tavanomainen eläinlajisto EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Lepakot POROTALOUS Alueen paliskunta Poronhoito hankealueella RIISTA JA METSÄSTYS Alueen metsästysseura Riistakannat ja metsästys alueella LÄHTEET LIITTEET: Liite 1. Louepalon tuulivoimapuiston arvokkaat luontokohteet Liite 2. Hankealueelle sijoittuvat petolintujen pesäpaikat - vain viranomaiskäyttöön Liite 3. Hankealueelle sijoittuvat uhanalaisen kasvilajiston esiintymät - vain viranomaiskäyttöön Pohjakartat Maanmittauslaitos 10/2015 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 10/2015 Valokuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (Minna Tuomala).

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 3 (41) 1 JOHDANTO Tämä työ on Tervolan Louepalon alueelle suunnitellun 6 voimalan tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta palveleva luontoselvitysten erillisraportti. Raportissa kuvataan tuulivoimapuiston ympäristön ja luonnonolosuhteiden nykytilaa, kuten maa- ja kallioperää, vesistöjä, talousmetsien tilaa, yleisiä metsä- ja suoluontotyyppejä sekä arvokkaita, suunnittelussa huomioitavia luontokohteita ja lajistoa. Luontoselvitysraportissa on raportoitu myös alueen riista-asioita sekä porotalouteen liittyviä nykytilan kuvauksia. Alueelle laadittujen luontoselvitysten tavoitteena on paikantaa arvokkaat kohteet, kuten luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta edustavia kohteita tai arvokkaan lajiston elinympäristöjä. Arvokkaiksi tulkitut luontokohteet on esitetty kartoilla ja arvotettu sekä kuvailtu kuviokohtaisesti raportissa. Tuulivoimahankkeen ympäristöselvityksiin liittyvät erillisselvitykset on laadittu myös maisemasta ja kulttuuriympäristöstä, melu- ja varjostusolosuhteista sekä arkeologisista inventoinneista. Louepalon tuulivoimapuiston vaikutukset alueen luonnonolosuhteisiin, arvokkaisiin luontokohteisiin ja uhanalaislajistoon sekä riista- ja porotalouteen arvioidaan kaavaselostuksessa. Tämän raportin luonto- ja linnustoselvityksen ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä FM biologit Ville Suorsa ja Minna Tuomala. Riista- ja poroselvityksistä on vastannut DI (ympäristötekniikka) Kari Kreus.

4 4 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankealue Tuuliwatti Oy suunnittelee Tervolan kunnan pohjoisosiin Louepalon alueelle enintään 6 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Louepalon alue sijoittuu noin 13 km Tervolan keskustaajamasta koilliseen. Rovaniemelle on matkaa n. 45 km, Tornioon n. 52 km ja Kemiin n. 50 km. Lähimmät vapaa-ajanasunnot sekä Kätkäjärven leirikeskus sijoittuvat 2 3 km etäisyydelle hankealueen pohjoispuolelle, Kätkäjärven rannalle. Etelässä Louejoen varrella on vakituista asutusta lähimmillään noin 2,2 km etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ja loma-asuntoja lähimmillään noin 1,8 km etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Ammattiopisto Lappian Louen toimipaikka sijoittuu 3,4 km etäisyydelle alueen eteläpuolella. Hankealueen länsiosien läpi kulkee pohjois-eteläsuunnassa Kätkävaarantie. Alueen keskelle sijoittuu Fingridin Keminmaa Petäjäskoski 400 kv voimajohto. Alue on pääosin metsätalouskäytössä ja sinne sijoittuu pieniä yksityismaan luonnonsuojelualueita sekä pohjoisessa valtionmaan suojelualue. Hankealue on kalkkivaikutteista Lapin Kolmion aluetta. Hankealueen pinta-ala on noin 770 hehtaaria. Kuva 1. Hankealueen sijainti.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 5 (41) 2.2 Hankkeen kuvaus Louepalon tuulivoimapuisto muodostuu maksimissaan kuudesta tuulivoimalasta perustuksineen sekä tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä ja keskijännitekaapeleista. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia ja yksikköteholtaan 3,3 5 MW voimaloita. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on yhteensä enintään 30 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 160 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan 140 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan keskijännitemaakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan huoltoteiden yhteyteen kaapelikaivantoon. Sähköverkkoliityntä valtakunnanverkkoon on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi Louepalon tuulivoimapuiston eteläpuolella nykyiseen 220 kv voimajohtoon. Maakaapeli sijoittuisi hankealueella huoltoteiden yhteyteen ja hankealueelta etelään Kätkävaarantien varteen. Liityntäkohta 220 kv voimajohtoon tarkentuu hankkeen sähkösuunnittelun edetessä. Nykyinen 220 kv voimajohto ylittää Kätkävaarantien Länsi-Lapin ammattioppilaitoksen ja valtatien 4 välisellä alueella. Liikenne tuulivoimapuistoon on suunniteltu toteutettavaksi pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen. Hankealueella joudutaan rakentaman uusia teitä tuulivoimaloita varten. Tuulivoimapuiston sisällä ei juurikaan pystytä hyödyntämään olemassa olevia metsäautoteitä. Kuva 2. Voimaloiden sijoittuminen ja numerointi

6 6 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin maastokaudella 2015, yhteensä kahden maastotyöpäivän ajan. Ensimmäinen kasvillisuuden maastoinventointi alueelle suoritettiin toukokuussa, jolloin kartoitettiin kaikki neidonkengän kasvupaikkoina potentiaaliset metsäalueet lajin parhaaseen kukinta-aikaan. Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa tutkittiin alue arvokohdetarkasteluna poimien hankealueen edustavat luontokohteet, jolloin myös mahdollisiin sijoitussuunnitelmien muutoksiin olisi olemassa selvitysaineistoa. Voimaloiden sijoituspaikkoja on tarkasteltu sen hetkisen tilanteen mukaisesti siten, että erilaisille metsätyypeille sijoittuvia rakennuspaikkoja on inventoitu. Louepalon alueen luonnonolosuhteita ei ole kartoitettu aiemmin muissa selvityksissä, mutta alue sijoittuu Lapin kolmion edustaville kalkkialueille, joten alueelta ja sen lähistöltä on tiedossa useita uhanalaisesiintymiä. Lähtöoletuksena oli, että alueella ei esiinny luonnonsuojelulain (29 ) mukaisia arvokkaita kohteita, joten inventoinneissa tarkasteltiin mahdollisia metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilain (2. luku 11 ) mukaisia luontotyyppejä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti uhanalaisia luontotyyppejä sekä arvokkaan lajiston esiintymiä. Hankealueen rajaus laajeni maastoselvitysten jälkeen, jolloin tiettyjä osia alueen pohjoisosassa ja etelässä on rajattu luontokohteiksi ilmakuvatarkastelun ja/tai uhanalaispaikkatietojen perusteella. Alueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto on tiedusteltu ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit - tietokanta, Lapin ELY-keskus 4/2015). Lisäksi tiedusteltiin Metsäkeskukselta alueelle mahdollisesti sijoittuvia kohteita, joista maksetaan metsätalouden ympäristötukea (Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus, 2015). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten maastotöistä ja raportoinnista on vastannut FM biologi Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.2 Linnustoselvitykset Louen suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Hankealueen pesimälinnustoa on selvitetty suunniteltujen voimalapaikkojen alueella toteutettujen pistelaskentojen avulla sekä kiertelemällä kartoituslaskentana kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella ennalta valittuja kohteita, joissa suojelullisesti arvokkaita lajeja arvioitiin esiintyvän. Alueen pesimälinnustoselvitykset on toteutettu välisenä aikana, ja selvityksiin käytetty työmäärä oli yhteensä neljä maastotyöpäivää. Jokaisella voimalapaikalla toteutetut pistelaskennat (6 laskentapistettä) laskettiin yhden kerran kesäkuun alussa, minkä lisäksi hankealuetta sekä sen välitöntä lähiympäristöä kierrettiin mahdollisimman kattavasti läpi sovelletun kartoituslaskennan ohessa. Ensimmäisen käynnin yhteydessä toukokuussa alueella suoritettiin yleispiirteinen metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen aikana pyrittiin ensisijaisesti löytämään hankealueelle ja sen välittömään lähiympäristöön mahdollisesti sijoittuvat soidinpaikat, joista keskityttiin erityisesti paikantamaan mahdolliset metson merkittävät soidinalueet, jotka tulisi huomioida alueen maankäytössä. Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa alueen linnustosta on saatu myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Linnustoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota myös mahdollisiin petolintujen pesäpaikkoihin sekä muihin linnustollisesti arvokkaisiin kohteisiin. Laskennat suoritettiin hyvissä havainnointiolosuhteissa ja ne ajoitettiin pääasiassa aikaiseen aamuun, noin 4 6 tuntia auringon nousun jälkeiseen aikaan. Pesimälinnustoselvitysten loppuvaiheessa pyrittiin tarkkailemaan hankealueella tai sen ym-

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 7 (41) päristössä mahdollisesti liikkuvia petolintuja joltain lähiympäristön hyvältä näköalapaikalta. Laskentojen aikana havaitut linnut kirjattiin ylös vihkoon ja maastokartoille, ja tulokset tulkittiin toimistotyönä ko. laskentamenetelmästä annettujen ohjeiden (mm. Koskimies & Väisänen 1988) mukaisesti. Kaikille havaituille lintulajeille tulkittiin pesimävarmuusindeksi lintuatlaskartoituksessa käytetyn ohjeistuksen mukaisesti (ks. Valkama ym. 2011). Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Louen suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei suoritettu lintujen muutonseurantaa vuoden 2015 linnustoselvitysten yhteydessä. Läheisen Varevaaran alueen kevätmuutontarkkailu vuodelta 2012 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2012), antaa jossain määrin viitteitä myös Louen hankealueen kautta muuttavasta linnustosta sekä Kemijoen merkityksestä alueen lintumuuton johtolinjana. Hankealueella suoritettujen linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien, kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien (Rassi ym. 2010), alueellisesti uhanalaisten lintulajien (Rajasärkkä ym. 2013) EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien (79/409/ETY), Suomen luonnonsuojelulailla ( /1096) ja luonnonsuojeluasetuksella ( /160) uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös muihin tuulivoimahankkeiden linnustovaikutuksille herkiksi todettuihin lajeihin. Selvitysten aikana saatiin hyvä yleiskuva myös alueella esiintyvästä tavanomaisemmasta lintulajistosta. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä maastoselvitysten pohjatiedoiksi sekä selvitysten täydentämiseksi: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Kemi-Tornion alueen linnut (alueellista tietoa pesimälinnustosta) Valtakunnallisesti tärkeät muuttoreitit (tietoja lintujen muuttoreitistä) Tervolan Varevaaran tuulivoimapuisto, kevätmuuttoselvitys (tietoja lintujen muuttoreitistä) Linnustoselvityksen raportoinnista ovat vastanneet FT biologi Petri Lampila sekä FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Linnuston maastoselvityksistä ovat vastanneet linnustoasiantuntija Eino Mikkonen, FM biologi Minna Tuomala sekä Petri Lampila FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. 3.3 Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon erityisesti nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita on huomioitu hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä Lepakkoselvitys Louen alueen lepakoista ei ole julkaistu aiempia kartoitustuloksia, mutta läheisten Löylyvaaran ja Varevaaran tuulivoimahankkeita varten on tehty lepakkokartoituksia vuonna 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013). Louen tuulivoimapuiston

8 8 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY hankealueella toteutettiin kesän 2015 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kartoitus. Kartoitus tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echometer EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset kohdennettiin erityisesti sellaisille alueille, joiden maankäyttö tulee muuttumaan hankkeen toteutuessa sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioiduille lepakoille potentiaalisille alueille (mahdolliset ruokailualueet sekä lisääntymis- ja levähdyspaikat). Lepakkoselvitykset suoritettiin kävellen hankealueella, ja osin autokartoitusmenetelmää soveltaen hankealueen ympäristössä. Lepakkoselvityksen maastotyöt tehtiin yhtenä yönä kesäkuussa ( ) ja yhtenä yönä heinäkuussa ( ). Lepakkoselvitysten aikaan sää oli yleisesti viileä, lämpötilat vaihtelivat selvitystä tehdessä 3 11 asteen välillä ja kesäkuun selvitystä haittasivat ajoittaiset kuurosateet. Tästä huolimatta lepakoiden alueellinen esiintymiskuva huomioiden selvitysten tulokset arvioidaan tarkoitusta varten riittäviksi. Lepakoille sopivien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (mm. kolopuut ja vanhat rakennukset) sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden hankealueella suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten ohessa. Lepakkoselvitysten yhteydessä mahdollisesti todetut lepakoiden käyttämät alueet arvotettiin seuraavien, nykyään yleisesti käytössä olevien, periaatteiden mukaisesti. Luokitusperusteena on käytetty alueella esiintyvää lajistoa ja lepakoiden määrä (Siivonen 2004). Luokitusperusteet ovat: Luokka I: Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka. Alueen hävittäminen tai heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ). Luokka II: Lepakoiden tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä on huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS 1999). Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Lepakot käyttävät eri aikoina vuodesta eri alueita ruokailuun, mistä johtuen lepakkoselvitykset tulisi toistaa useamman kerran kesän aikana. Nyt toteutettu lepakkoselvitys koostuu kahdesta kesälle ajoittuvasta kartoituskäynnistä, joiden arvioidaan antavan riittävän yleiskuvan lepakoiden esiintymisestä sekä lepakoille mahdollisesti arvokkaista kohteista hankealueella sekä sen lähiympäristössä. Syksymmällä lepakot jakaantuvat tasaisemmin ja laajemmalle alueelle lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Toteutettujen selvitysten sekä muun olemassa olevan alueellisen lepakkotiedon perusteella alueen lepakkotiheydet ovat niin alhaisia, että kartoituskertojen lisääminen ei todennäköisesti olisi muuttanut tuloksia merkittävästi. Lepakkoselvityksen maastoselvitykset on tehnyt FM biologi Janne Partanen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä, ja lepakkoselvitysten raportoinnista ovat vastanneet FT biologi Petri Lampila sekä FM biologi Ville Suorsa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.4 Poro- ja riistatalousselvitykset Hankealueen ja sen lähiseudun paliskunnista on kerätty tietoa hankealueen ympäristön poronhoidosta puhelinkeskustelun sekä sähköpostikyselyn avulla. Riistaan, metsästykseen ja alueen virkistyskäyttöön liittyviä asioita on myös tiedusteltu puhelin- ja sähköpostihaastatteluin. Poro- ja riistatalouteen liittyvät selvitykset on laatinut DI (ympäristötekniikka) Kari Kreus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 4 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 4.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia 9 (41) Tervolan alueen kallioperä on osa itä-länsisuuntaista Peräpohjan liuskealuetta, joka koostuu varhaisproteotsooisten (2,2 1,9 mrd.a) sedimenttien ja vulkaaniittien kerrossarjasta syntyneistä liuskeista ja niitä paikoin lävistävistä syväkivistä. Alueella on paikoin selväkerroksista kvartsiittia, joka oli alun perin matalaan veteen kerrostunutta hiekkaa. Kvartsiittikerrostuman päälle kerrostui tulivuorista purkautunutta basalttista laavaa ja uudestaan puhtaita kvartsihiekkoja. Niitä peittävät tulivuorien tuhkasta syntyneet hienokerroksiset ja ohutraitaiset, vihertävät tuffiitit. Tuffiittien päälle kerrostuneista savista ja kalkista on syntynyt fylliittiä ja dolomiittia. (Perttunen, 1989) Hankealueen kallioperässä vaihtelevat Peräpohjan liuskealueelle tyypilliset kivilajit; dolomiittinen karbonaattikivi, kvartsiitti, biotiittiparaliuske ja mafinen tuffi (kuva 3). Kaava-alueen koillispuolella esiintyy juonteina myös mustaliusketta, joka aiheuttaa riskin maaperän happamoitumiselle. Hankealueella on kalliomaata lounaisosassa, mutta pintakalliota ei esiinny. Kivennäismaaalueilla maaperä on suurelta osin hiekka- ja soramoreenia. Suoaltaissa esiintyy maaperätietojen perusteella saraturvetta. Etenkin hankealueen eteläosa on soinen ja voimakkaasti ojitettu. Voimalat on sijoitettu rakennettavuudeltaan hyville hiekka- ja soramoreenialueille. Voimalapaikat sijoittuvat korkeustasoltaan pääosin noin m mpy ja alueen sisäiset korkeuserot ovat suhteellisen pienet. Maanpinta laskee alueella etelään kohti Kemijokea. Ruuttulammen (MOR-Y13-094) valtakunnallisesti arvotettu moreenimuodostuma sijoittuu osittain hankealueen pohjoisosaan. Moreenialueen tarkempi kuvaus on esitetty kappaleessa 4.3. Hankealueelle tai sen lähettyville ei sijoitu muita luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita, tuuli- ja rantakerrostumia tai moreenimuodostumia. Hankealuetta lähin rantakerrostuma on Kätkävaara (TUU , arvoluokka 2), joka sijaitsee noin kaksi kilometriä hankealueelta pohjoiseen. Pisavaaran (TUU , arvoluokka 1) sijaitsee noin kolme kilometriä hankealueelta koilliseen. Kuva 3. Hankealueen kallioperä (GTK kallioperäkartta 1: , 2015a).

10 10 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 4. Hankealueen maaperä (GTK maaperäkartta 1:20 000, 2015b). Kuva 5. Korkeusvaihtelu hankealueella (MML korkeusmalli 2 m, 2015).

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 11 (41) 4.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Louepalon hankealue sijaitsee Kemijoen vesienhoitoalueella (VHA5) ja Kemijoen päävesistöalueella (65). Hankealueen sijoittuu suurelta osin Louejoen alaosan alueelle (65.151). Aivan hankealueen länsireuna sijoittuu Palo-ojan valuma-alueelle (65.166). Alueen sijoittuminen 3. jakovaiheen valuma-alueille on esitetty kuvassa 6. Hankealueella sijaitsee pieni noin 9 hehtaarin suuruinen ja suorantainen Saarijärvi. Hankealueen pohjoispuolella noin metrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat Pikku Saarijärvi, Ruuttulampi, Kivilampi ja Pirttilampi. Louejoki virtaa alueen itäpuolella lähimmillään noin 500 metrin etäisyydellä hankealueesta. Kemijokeen on matkaa noin 4,5 kilometriä hankealueelta etelään Pohjavesialueet Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, mutta hankealueen länsireuna rajautuu Palokosken ( ) 1.luokan pohjavesialueeseen. Alustavan voimala sijoittelun mukainen etäisyys lähimmästä voimalasta Palokosken pohjavesialueen länsireunaan on noin 700 metriä. Palokosken pohjavesialue on kokonaispinta-alaltaan 0,72 km 2, josta pohjaveden varsinainen muodostumisalue on 0,41 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 250 m 3 /d. Palokosken pohjavesialue on Louepalon länsilaidalla esiintyvä moreenipeitteinen lajittunut muodostuma, jonka aines kivistä hiekkaa ja hiekkaista soraa, joiden kerrospaksuus on noin 3-4 metriä ja pintakerroksen moreenipeitteen paksuus noin 0,5 metriä. Muodostuman pohjavesi virtaa etelään Outojängän suuntaan kohti Kemijokea. Muodostuman reunoilla esiintyy runsaasti lähteitä. Pohjavesialueella ei sijaitse vedenottamoita. (Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015) Ketunmaan ( ) 2. luokan pohjavesialue sijaitsee hankealueen pohjoispuolella noin 2,4 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Alle viiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse muita luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ja niiden tiedot on esitetty taulukossa 1. ja kuvassa 7. Taulukko 1. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö ja paikkatietopalvelu, 2015). Pv-alue Tunnus Luokka Antoisuus (m 3 /d) Etäisyys lähimmästä voimalasta (km) Sijainti ilmansuunta Palokoski I 250 0,8 länsi Ketunmaa II ,4 pohjoinen Peura I 40 5,5 kaakko Loue I 250 6,1 lounas Honkasenkangas I 550 6,8 kaakko Luppovaara III 900 8,9 luode

12 12 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Hankealueen sijoittuminen 3. jakovaiheen valuma alueille (Oiva ympäristö ja paikkatietopalvelu, 2015). Kuva 7. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva ympäristö ja paikkatietopalvelu, 2015).

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 13 (41) 4.3 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Hankealuetta lähimmät Natura-alueet sijoittuvat 2-3 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Karhuaapa Heinijänkä - Kokonräme sijoittuu noin 2 kilometriä eteläpuolelle ja Kätkävaaran lehdot noin 3,4 kilometriä pohjoispuolelle. Kymmenen kilometrin säteelle alueesta sijoittivat Natura-alueet ja lähimpien voimaloiden etäisyydet niihin on esitetty taulukossa 2. Uusimpia, mahdollisesti hankealueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvia METSO-rahoituksen kohteita on tiedusteltu hankesuunnittelun yhteydessä ELY-keskukselta (Lapin ELY-keskus, Puolamaa 10/2015). Hankealueelle sijoittuu viisi yksityismaan luonnonsuojelualuetta ja yksi valtionmaan suojelualue. Suojeluohjelmien kohteista lähimmäksi sijoittuvat soidensuojeluohjelman kohde idässä ja etelässä sekä lehtojensuojeluohjelman kohde pohjoisessa ja ne sisältyvät myös edellä mainittuihin Natura-alueisiin. Merkittävin lähialueen suojelukohteista on Pisavaaran luonnonpuisto, joka on myös Naturaalue, FINIBA-alue ja arvokas rantakerrostumien alue. Louepalon tuulivoimahankkeen lähimmistä voimalapaikoista mitattuna Pisavaaran luonnonpuisto sijoittuu 3,7 kilometriä koilliseen. Lisäksi hankealueelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. Alueelle sijoittuvat luonnonsuojelualueet ja moreenimuodostuma on esitelty tarkemmin seuraavassa. Ruuttulammen luonnonsuojelualue (MHA020971) Suojelualue on valtionmaalla sijaitseva ja Metsähallituksen omalla suojelupäätöksellä perustettu luonnonsuojelulain mukaisena luonnonsuojelualueena luonnonsuojelulain 17 :n 1 momentin nojalla. Ruuttulammen luonnonsuojelualue on erittäin arvokas erityisesti suojeltavien ja uhanalaisten kasvien kasvupaikka ja suojelun tarkoituksena on näiden lajien esiintymien turvaaminen. Alueelle sijoittuu kolme erityisesti suojeltavaa putkilokasvi- tai sammallajia (Lsl 47, mom. 1, asetuksen liite 4) ja näiden lisäksi suojelualueella on seitsemän valtakunnallisesti uhanalaisen ja seitsemäntoista valtakunnallisesti silmälläpidettävän tai alueellisesti uhanalaisen kasvilajin esiintymiä. Erityisen runsaasti alueella esiintyy tikankonttia (Metsähallitus 2001). Louepalon luonnonsuojelualue (YSA232873) Kapeina suikaleina Louepalon rinteelle sekä Saarijärven ranta-alueille sijoittuu Metso - ohjelman kohteina perustetut yksityismaan suojelualueet. Alueet ovat puustoltaan iäkästä runsaslahopuustoista lehtomaista ja tuoretta kangasta tai niukkapuustoista lettorämettä. Yhdellä suojelualueen osalla on uhanalaisen kasvilajin esiintymiä. Ruuttulampi (MOR-Y13-094) Valtakunnallisesti arvotetuista moreenialueista osittain hankealueen pohjoisosaan sijoittuu Ruuttulammen kumpumoreenialue, joka kuuluu Tervolan pohjoisosista Rovaniemen eteläpuolitse Kemijärvelle sijoittuvan kumpumoreenikentän länsiosaan. Alue koostuu lukuisista moreenikummuista ja selänteistä, joissa on osittain hahmotettavissa luode kaakkosuuntautuneisuutta. Moreenikumpareet ja selänteet ovat pääosin loivapiirteisiä. Biologisten arvojen puolesta alue on todettu erittäin arvokkaaksi, runsaasti uhanalaisia kasveja ja luontotyyppejä sisältäväksi kokonaisuudeksi, etenkin Ruuttulammen alueella muodostuman pohjois- ja länsiosassa. Kasvillisuuden perusteella Ruuttulammen alueen kalkkivaikutus on ilmeinen. Kalkkivaikutusta esiintyy myös alueen soilla. Alueen itäosat ovat pääosin nuorta kasvatusmetsää ja taimikoita ja kasvillisuus on siellä karumpaa. (Mäkinen ym. 2007). Ruuttulammen moreenimuodostuma on arvotettu luokkaan 4 (asteikko 1-4, arvokkain on luokka 1). Moreenimuodostumien arvo muodostuu pääasiassa geologisten tekijöiden perusteella, mutta biologiset tai maisemalliset arvot voivat vaikuttaa arvoluokkaa nostavasti tai laskevasti. Biologisten arvojen perusteella tietyt osat Ruuttulammen moreenimuodostumien alueesta ovat arvokkaita, mutta maisemallisesti alueen on todettu hahmottuvan heikosti ympäristöön ja siltä avautuu vain metsäinen kumpumaisema lähiympäristöön.

14 14 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 8. Louepalon tuulivoimahanketta lähimmät Natura alueet ja luonnonsuojelualueet. Kuva 9. Louepalon tuulivoimapuiston hankealueen ympäristöön sijoittuvat luonnonsuojeluohjelmien kohteet ja niitä vastaavat alueet.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 15 (41) Kuva 10. Louepalon hankealuetta lähimmät FINIBA ja IBA alueet Kuva 11. Louepalon luonnonsuojelualueen vanhoja metsiä

16 16 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Taulukko 2. Louepalon hankealuetta lähimmät Natura alueet, luonnonsuojelualueet sekä niitä vastaavat kohteet, kohteiden suojeluperusteet sekä etäisyys ja suunta hankealueelta. Taulukossa on lueteltu alle 10 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet. Alueen nimi Koodi Suojeluperuste Natura alueet Etäisyys lähimmästä voimalasta Ilmansuunta hankealueelta Karhuaapa Heinijänkä Kokonräme FI SCI 2,0 km etelään Kätkävaaran lehto FI SCI 3,4 km pohjoiseen Pisavaara FI SCI 3,7 km koilliseen Auringonkorpi FI SCI 8,9 km etelään Kivimaan lehdot FI SCI 9,0 km länteen Luonnonsuojelualueet Louepalon lsa YSA yksityiset suojelualueet 0,25 km hankealueella Ruuttulammen lsa MHA valtionmaalla sijaitsevat suojelualueet 0,5 km hankealueella Kätkävaaran lehto 2 YSA yksityiset suojelualueet 3,4 km pohjoiseen Kätkävaaran lehto YSA yksityiset suojelualueet 3,5 km pohjoiseen Pisavaaran luonnonpuisto LPU luonnonpuistot 3,7 km koilliseen Keskipalonjänkän lsa YSA yksityiset suojelualueet 4,8 km itään Vainion lsa YSA yksityiset suojelualueet 4,8 km itään Ruutaharjun lehdot YSA128070, YSA128074, YSA128082, YSA128085, YSA yksityiset suojelualueet 5,2 km itään Raemäen lsa YSA yksityiset suojelualueet 5,5 km itään Kaitaharjun kärhölehto YSA128068, YSA128066, YSA128064, YSA yksityiset suojelualueet 5,7 km itään Kivimaan lehto YSA yksityiset suojelualueet 9,0 km länteen Suojeluohjelmien kohteet ja niitä vastaavat alueet Ruuttulampi MOR Y arvokas moreenimuodostuma 0,0 km hankealueella Heinäjänkä Karhuaapa Kokonräme SSO soidensuojeluohjelma 2,0 km etelään/itään Kätkävaaran lehto LHO lehtojensuojeluohjelma 3,0 km pohjoiseen Kätkävaara TUU arvokas rantakerrostuma 3,4 km pohjoiseen Pisavaara FINIBA alue 3,7 km koilliseen Pisavaaran rantakerrostumat TUU arvokas rantakerrostuma 3,9 km koilliseen Ruutanaharjun lehdot LHO lehtojensuojeluohjelma 5,6 km kaakkoon Pukinselän lehdot LHO lehtojensuojeluohjelma 5,8 km koilliseen Kaitaharjun kärhölehto LHO lehtojensuojeluohjelma 6,0 km itään Luppovaara TUU arvokas rantakerrostuma 8,3 km luoteeseen Auringonkorpi SSO soidensuojeluohjelma 8,9 km etelään Kivimaan lehdot LHO lehtojensuojeluohjelma 9,0 km länteen

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 17 (41) 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Kasvillisuusalue Tervolan Louepalon hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalisen vyöhykkeen lohkoon Lapin kolmio eli Perä-Pohjanmaa (3c). Suokasvillisuusvyöhykkeissä alue kuuluu Perä-Pohjanmaan aapasoiden alueelle (3d). Hankealue kuuluu Perä-Pohjolan liuskealueeseen, jolla esiintyy emäksisiä ja karbonaattisia kivilajeja. Lapin kolmion alueella kangasmetsissä esiintyy erityistä viljavuutta ja soilla usein lettoisuutta, joten myös kasvupaikkansa suhteen vaateliasta lajistoa esiintyy normaalia runsaammin. Hankealueen kallioperätietojen perusteella pohjoisosat ovat dolomiittialuetta eli alue on potentiaalista kalkinsuosija ja vaatijalajistolle. 5.2 Tuulivoimapuistoalueen luonnonolojen yleiskuvaus Tässä kappaleessa on esitelty hankealueen kasvillisuuden yleiskuvaus, eli metsien kasvillisuustyypit ja niiden käsittelyaste sekä yleiset suotyypit. Lisäksi on esitelty tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen sekä suunnitellun huoltotiestön alueiden kasvillisuutta. Erikseen on poimittu lainsäädännöllä huomioitavat tai muutoin paikallisesti arvokkaat luontokohteet tuulivoimapuiston alueelta ja kohteet on esitelty kappaleessa Arvokkaaksi poimittujen luontotyyppien osalta on esitetty niiden status luontotyyppien uhanalaisluokituksessa. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa hankealue lukeutuu Keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen mukaisesti Etelä-Suomeen (Raunio ym. 2008) Alueen metsät ja suot Metsät Louepalon hankealueella kivennäismaiden talousmetsät ovat pääosin moreenimaiden tuoreita seinäsammal-mustikkatyypin (HMT) kankaita sekä kuivahkoja variksenmarja-mustikkatyypin (EMT) kankaita. Lisäksi esiintyy paikoin myös lehtomaisia kurjenpolvi-mustikkatyypin (GMT) kankaita ja jopa pienialaisesti kurjenpolvi imarretyypin (GDT) lehtoa ja saniaislehtoa (FT). Hankealueella ei esiinny juuri lainkaan kalliopaljastumia. Kallioperäkartan perusteella alueella esiintyy dolomiittia, etenkin pohjoisosassa. Kangasmetsissä on havaittavissa siellä täällä dolomiittilohkareita, etenkin voimalinjan pohjoispuolella. Kalkkikivilohkareita esiintyy etenkin pohjoisosien kalkkivaikutteisissa kangasmetsissä. Alue eteläosan rinne viettää etelä-lounaaseen. Itään ja pohjoisosaan sijoittuu laajempi kumpumoreenialue. Yleisesti tarkastellen alueen metsät ovat vahvasti talouskäytössä ja alueen etelä- ja keskiosaan sijoittuu runsaasti tuoreita päätehakkuualoja sekä nuoria taimikoita. Alueen metsälohkot ovat pitkittäissuuntaisia ja kapeita, jolloin kuusikkoiset kuviot rajoittuvat suikalemaisiin hakkuisiin. Alueen keskelle sijoittuu 400 kv voimajohtolinja. Iäkkäämpiä kuusimetsiä sijoittuu Louepalon lakiosan alueelle, missä kuusimetsistä osa on lehtoja ja lehtomaisia kankaita. Lännessä kuusikkorinteitä on enimmäkseen päätehakattu ja jäljellä on suojelualueiden kohteet sekä muutama pienempi metsäkuvio. Laajin yhtenäinen kuusikko sijoittuu nimettömän avosuon ja sähkölinjan väliselle alueelle. Tämä metsäkuvio on osin lehtomaista kangasta, jolla esiintyy järeitä haapoja. Metsä inventointiin toukokuussa neidonkenkäpotentiaalin vuoksi, mutta lajihavaintoja ei alueelta tehty. Saarijärven eteläpuolelle sijoittuu lehtoa, josta neidonkengän esiintymiä paikannettiin. Toinen laajempi kuusikkoinen rinnemetsä muutamine lahopökkelöineen sijoittuu sähkölinjan eteläpuolelle Vihviläaavan lounaispuolelle. Alueen etelä ja itäosiin sijoittuu nuorten sekapuustoisten taimikoiden alueita. Mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita esiintyy Munkinojankankailla ja siellä metsät ovat tasaikäisiä kasvatusmetsiä, osin myös taimikoita.

18 18 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 12. Alueen pohjoisosaan sijoittuu lehtomaisen kankaan reheviä kuusikoita. Kuva 13. Hankealueen eteläosaan sijoittuu päätehakattua tuoreen ja kuivahkon kankaan talousmetsää. Kuva voimalan 2 rakennuspaikalta.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 19 (41) Kuva 14. Sähkölinjan varrelle sijoittuvaa, puustoltaan nuorta sekapuustoista lehtoa ja lehtomaista kangasta Kuva 15. Ojittamaton ja osin lettoinen neva alueen pohjoisosissa (Luontokohde 2).

20 20 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Suot ja pienvedet Hankealueen suoluontokohteet ovat ojittamattomia, pienialaisia ja usein kalkkivaikutteisia eli lettoisia. Suurin avoin ja osin lettoinen neva sijoittuu Saarijärven itäpuolelle. Saarijärven rantasoilla on myös reheviä osia ja vaateliasta lajistoa. Saarijärven itäosan rantasuot ja Munkinojan kankaiden pienet yhdistelmätyypin suot ovat tyypiltään karumpia. Saarijärven eteläja länsiosan lettorämeitä sisältyy yksityismaan suojelualueisiin. Alue on inventointien jälkeen laajentunut, jolloin pohjoisimmat osat eli Pikku Saarijärven itäpuoliset suot ovat maastossa inventoimattomia, mutta erittäin potentiaalisia reheviä soita ja uhanalaislajiston kasvupaikkoja. Hankealueen itäosassa, entisen Vihviläaavan ojitetulla alueella on ojitettua ja luonnontilansa menettänyttä nevarämeojikkoa ja turvekangasta. Pieniä, osin kausikosteita painanteita alueelle sijoittuu runsaasti ja suurin osa niistä on nuorten taimikoiden ympäröimiä. Voimalinjan alle ja eteläpuolelle sijoittuu pajuviitojen kaltaisia valumavesipainanteita, joiden puusto on kituliasta ja lehtipuuvaltaista, mutta kohteet eivät ole soita tai pienvesiä. Ylijängän suoallas alueen eteläosassa ja pääosin alueen eteläpuolella on tehokkaasti ojitettua räme- ja korpimuuttumaa ja turvekangasta. Louepalon rinteen alaosassa on lähteisyyttä ja osa peruskartalle merkityistä lähteistä sijoittuu nykyisin ojikon alueelle. Hankealueen kaakkoisosassa on pieni ojittamaton avosuoalue, jonka eteläosassa on lähteitä. Kohde sijoittuu alkuperäisen inventointialueen ulkopuolelle, eikä lähteitä ole maastossa tarkastettu. Ilmakuvatarkastelulla alue on kuitenkin lähteiden kannalta sovelias, eikä niiden eteläpuolelle sijoittuva ojitusalue ole lähteitä välttämättä kuivattanut. Lähteiden alue on rajattu luontokohteeksi. Alueelle ei sijoitu luonnontilaisia virtavesiä. Itäpuolelle sijoittuva Munkinoja on metsätalousojitusten lasku-uomana luonnontilansa menettänyt. Munkinsalmen alueella luonnontilaisen kaltainen uomanosa sijoittuu nuoren kasvatusmetsän alueelle. Hankealueen pohjoisosan entiset purouomat on metsätaloustoimissa oikaistuja tai niihin on johdettu ojituksia ja Munkinojan korpialue on tehokkaasti ojitettua. Vesistöistä merkittävin on hankealueelle sijoittuva Saarijärvi, jonka rantasoilla on lettoisuutta. Järvellä on laavu ja se toimii myös virkistyskäyttökohteena. Saarijärven vedenlaadusta ei ole tarkempaa tietoa. Hankealueen pohjoispuolella on useita pieniä lampia, Ruuttulampi, Kivilampi ja Pirttilampi sekä pienempiä nimettömiä lampia. Myös yksi pieni lampi sijoittuu Munkinojankankaiden luoteisosaan. Alueen pohjoispuoliset lammet sisältyvät Ruuttulammen luonnonsuojelualueeseen. 5.3 Rakentamisalueiden luontoarvot Tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi on pyritty sijoittamaan hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. Voimala nro 1. alueen länsiosassa sijoittuu kapealle päätehakkuualalle. Voimala nro 2 alueen eteläosassa sijoittuu laajemmalle päätehakkuualalle (kuva 13). Voimala nro 3 pohjoisosassa sijoittuu varttuneen sekapuustoisen ja aikoinaan auratun taimikon alueelle Louepalon alarinteellä. Voimala nro 5 sijoittuu moreenialueen kuivahkon kankaan alueelle, jossa puusto on keski-ikäistä ja mäntyvaltaista. Voimalan 5 lähelle sijoittuu luontokohteita ja maasto muuttuu niiden suunnalla lehtomaisen kankaan ja lehtojen alueiksi. Voimala 6 sijoittuu Munkinojankankaiden kumpumoreenialueella varttuneen sekapuustoisen kangasmetsän alueelle ja tupasvillarämeen laiteeseen. Tielinjauksista ja voimaloiden rakennuspaikoista oli maastotöiden aikana tiedossa alustavat sijainnit, ja alueelta poimitut luonnonarvokohteet ovat muuttaneet suunnitelmaa. Hankkeen voimalapaikat ja huoltotielinjaukset on sijoitettu esisuunnittelun jälkeen siten, että arvokkaat luontokohteet ja lajisto on huomioitu. Tiedossa olevan uhanalaispaikkatiedon osalta yksi tikankontin esiintymä todettiin maastossa tuhoutuneeksi. Lajin kasvupaikka 400 kv voimajohdon laiteessa on nykyisin lehtomaisen kankaan ja tuoreen lehdon sekapuustoista taimikkoa (kuva 14). Vanha esiintymätieto on esitetty luontokohdekartalla ja sijoittuu tielinjauksen alle. Hankkeen rakentamisen vaikutuksia todetuille luontokohteille ja lajistolle on käsitelty kaavaselostuksessa.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 21 (41) Kuva 16. Voimaloiden sijaintipaikat ja huoltotieverkko ilmakuvassa Kuva 17. Louepalon alarinteiden nuoria sekametsiä voimalan nro 3 rakennuspaikan lähellä

22 22 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 18. Hankealueen keskiosaan sijoittuu nykyinen 400 kv Keminmaa Petäjäskoski lounas koillinen suuntainen voimajohtolinja. Sähkönsiirtoreitin luontoarvot Hankeen sähkönsiirto toteutuisi noin 4 kilometrin pituisella maakaapelilla hankealueelta Kätkävaarantien varteen sijoittuvalla maakaapelilla etelään Varevaara Ossauskoski 220 kv voimajohdolle. Kätkävaarantien varteen tien länsipuolelle sijoittuu nykyinen sähkölinjan ilmajohto. Sähkönsiirtoreitin alueelle ei ole laadittu vielä luontoarvojen maastoselvityksiä. Koko reitin kattava uhanalaispaikkatietoaineisto on ollut suunnittelun käytössä, eikä reitin läheisyyteen sijoitu tiedossa olevia uhanalaiskohteita. 5.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELYkeskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös em. lakien mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havu- ja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Louepalon hankealue sijoittuu Keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka luetaan luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontotyyppejä suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suun-

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 23 (41) nittelussa huomioitavia kohteita ovat uhanalaisten, ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät, sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdysalueet (LSL 49 ) Kansallisten lakien mukaiset kohteet Louepalon hankealueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain 10 :n mukaisia luonnontilaisia yhdistelmätyypin vähäpuustoisia soita, lehtoja tai puustoisia ja lajistoltaan edustavampia pienialaisia korpityyppejä. Vesilain 2 luvun 11 :n määritelmän mukaisia pienvesiä sijoittuu laajennetun hankealueen eteläosiin, luontokohteen 9 alueelle sijoittuvina lähteinä Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsä- ja suoluontokohteita. Arvokkaat luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu. Luontokohteet on esitetty raportin kuvassa 20. Saarijärven rantasuot (luontokohde 1) Saarijärven ympäristön suot rajattiin luontokohteena, joka sisältää useita rehevyystasoltaan erityyppisiä soita. Järven rantasuot ovat lähes ojittamattomia ja Saarijärven itä- ja luoteispuolisilta soilta on kaivettu isot kuivatusojat järveen. Idän suunnasta tulevan ojan kuivattava vaikutus rantanevalla näkyy jonkin verran sen lähialueen mesotrofisen rimpinevan rahkoittumisena. Rantasuo on eteläosassa kapean luhtaisen saranevan ja lettonevan jälkeen lettorämettä, joka rajautuu tuoreisiin päätehakkuisiin. Lettorämeen lajistossa esiintyvät mm. kataja, siniheinä, mähkä, huopaohdake ja lääte. Kaakkoisosassa suo on pienipiirteisesti vaihtelevaa mesotrofista nevaa, nevarämettä ja osin lettonevaa, jonka ravinteisuutta indikoivat mm. villapääluikka, vaaleasara, tuppisara, lettovilla, karhunruoho, siniyökönlehti, keräpäärahkasammal ja mähkä. Järven kaakkoisosan väli-mätäspintaisen lettonevan sammalkerroksessa esiintyy niukasti myös eutrofiaa indikoivaa kultasammalta. Järven itäosassa esiintyy karuja isovarpurämeitä. Saarijärven pohjoisosassa, alkuperäisen selvitysalueen ulkopuolella, esiintyy lettonevaa ja rämettä sekä ravinteisuudeltaan edustavampaa ruohokorpea ja lehtokorpea, jonka puusto on käsiteltyä ja nuorta. Järven pohjoisosan soiden ravinteisuus ilmenee myös uhanalaislajistossa. Järven länsiosaan sijoittuu yksityismaan suojelualueita. Eteläja kaakkoisosan soilla uhanalaisia ei havaittu maastoinventoinnissa. Saarijärven nevojen ja rämeiden luontokohteet voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot ja letot. Luontotyyppeinä ovat vaarantuneita (VU), lettorämeet ja välipintaletot ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR). Saarijärvi E, lettoneva ja ruohokorpi (luontokohde 2) Saarijärven itäpuolella on nimetön laajahko avosuo, jolle on kaivettu yksi oja kohti Saarijärveä (kuva 14). Suon laajimmat avoimet osat ovat tyypiltään mesotrofista ruohoista jouhisaranevaa ja osin lettonevaa. Laiteille sijoittuu lettorämeitä, isovarpurämeitä sekä ruohoisia sararämeitä ja sarakorpia. Myös lehtokorven piirteitä esiintyy paikoin ja nämä kohteet rajautuvat kalkkivaikutteiseen lehtomaiseen kankaaseen. Välipintaisella mesotrofisella ja osin lettoisella nevalla esiintyy mm. jouhisara, raate, villapääluikka, lettovilla, siniyökönlehti ja vaaleasara. Suon länsiosassa ruohoisen sarakorven ja lehtokorven lajistossa esiintyvät mm. vilukko, huopaohdake, lillukka, suokeltto, tähtisara, maariankämmekkä ja ojakellukka. Myös suon etelälaiteelle sijoittuu jouhisararämeitä, metsäkortekorpea, ruohoisia sarakorpia ja lehtokorpia. Eteläosan korpilaiteessa esiintyy myös halavaa ja ojitus on osittain kuivattanut suon eteläosia ja ojanvarsi on pohjanpajuvaltaista. Suoluontokuvio rajautuu etelässä tuoreeseen lehtoon. Luontokohde voidaan lukea metsälain 10 :n arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot ja rehevät korvet. Sararämeet, saranevat ja sarakorvet ovat luontotyyppinä vaarantuneita (VU), metsäkortekorvet ovat erittäin uhanalaisia (EN), lettonevat, lettorämeet ja välipintaletot ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR).

24 24 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Saarijärvi NE, lehtokorpi (luontokohde 3) Saarijärven koillispuolelle sijoittuu ruohokorven, lettokorven ja lehtokorven mosaiikkimainen korpikuvio, joka tyypiteltiin yleisimmän eli lehtokorven mukaisesti. Kuviolla lehtoruohoja edustavat ojakellukka, lehtokorte, sudenmarja, koiranvehnä, huopaohdake, metsäkurjenpolvi, karhunputki, rentukka ja suokeltto. Lettoisuuteen viittaavat lääte, lettopaju, nurmitatar ja tikankontti sekä sammalkerroksessa paikoin esiintyvät lettorahkasammal ja rassisammal. Edustavin lettolehtokorpi on pienialainen ja kuvion suuremman osan muodostaa katajavaltainen lehtokorpi. Korpikuvio vaihettuu ruohokorven kautta tuoreeseen kangasmetsään ja toisaalla myös lehtomaiseen kangasmetsään. Suoluontokohde voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot ja rehevät korvet sekä letot. Luontotyyppeinä ruoholehtokorvet ovat vaarantuneita (VU) ja lettolehtokorvet äärimmäisen uhanalaisia (CR). Kuva 19. Arvokkaat luontokohteet suhteessa hankkeen rakentamisalueisiin. Pistemerkinnät huomionarvoisen lajiston esiintymiä. Lajinimet liitekartalla 3, joka toimitetaan vain viranomaiskäyttöön.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto 25 (41) Kuva 20. Saarijärven ympäristön rantasoita, kuvassa mesotrofista ruohoista saranevaa (luontokohde 1). Kuva 21. Lettoista lehtokorpea hankealueen pohjoisosassa (luontokohde 3)

26 26 (41) Tervolan Louepalon tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Munkinojankankaan suot (luontokohde 4) Munkinojankankaiden kumpumoreenin painanteissa esiintyy pieniä ojittamattomia soita, joiden rehevyystaso vaihtelee karuista keskiravinteisiin. Suot ovat yhdistelmätyypin nevarämeitä, joissa nevapinta on jouhisaravaltaista välipintanevaa ja rämeet tupasvillan ja isovarpujen vallitsemia. Soita ympäröivät kangasmaat ovat puustoltaan käsiteltyjä ja nuoria, mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Luontokohde koostuu kolmesta erillisestä pienestä suoaltaasta. Suot ovat tyypiltään tupasvillarämeitä ja lyhytkortisia nevarämeitä, joiden laiteilla esiintyy osin mesotrofisia piirteitä ja luhtaisuutta. Suoluontokohteet voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Saarijärvi SE, tuore lehto (luontokohde 5) Saarijärven kaakkoispuolelle, nimettömän suon eteläosaan sijoittuu puustoltaan osittain nuorehko tuore metsäkurjenpolvityypin lehto (GT), joka vaihettuu reheviin lehtomaisiin kankaisiin (GOMT). Lehdon puusto on pääosin kuusivaltaista ja keski-ikäistä, alispuustossa esiintyy runsaasti tuomea ja lehtipuuntaimia. Lehdon vaihettumisalueella tuoreisiin kankaisiin esiintyy järeää kuusikkoa, jonka joukossa on vanhoja haapoja ja koivuja sekä muutamia iäkkäitä raitoja. Lehdon lajistoa luonnehtivat metsäkurjenpolvi, mesiangervo, kielo, metsämansikka, lillukka, keltasara, nuokkuhelmikkä, kevätlehtoleinikki, sudenmarja, aitovirna, kullero, näsiä ja metsäruusu. Luontokohteen lajistossa esiintyy myös uhanalaista (VU), direktiivilajistoon lukeutuvaa neidonkenkää, mikä ilmentää kohteen kalkkivaikutusta. Alueellisesti uhanalaisena (RT) kohteella havaittiin kaiheorvokkia, jonka esiintymä sijoittuu lehdon ja lehtomaisen kankaan rajoille samoin kuin neidonkengän esiintymätkin. Pohjakerros on paikoin aukkoinen ja suolta laskevien tulvavesien avoimena pitämä. Toukokuussa lehdon keskellä virtasi tulvavesipuro, jonka alueella esiintyy luhtalehtokorpea. Luhtaisen lehtokorven alueella esiintyy keltasaraa ja kevätlehtoleinikkiä. Kuvion itäosassa on niittymäisen avoin ja heinittynyt kuivempi alue, jolla esiintyy runsaasti metsäruusua. Lehtokuvion itäpuolelle sijoittuu kausikosteikkotyyppinen tuomivaltainen luhta. Suon laiteessa, pohjoispuolella, lehto rajautuu ruohoisiin sarakorpiin, lehtokorpiin ja metsäkortekorpiin, jotka on sisällytetty suoluontokohteen rajaukseen. Metsälain 10 :n erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin kohteella luetaan lehdot. Tuoreet runsasravinteiset lehdot ovat luontotyyppeinä äärimmäisen uhanalainen (CR). Louepalo N, saniaislehto (luontokohde 6) Louepalon rinteen pohjoisosaan sijoittuu kalkkivaikutteinen saniaislehto (FT). Lehdon rajaukseen sisältyy kangasmaalaiteella kuivempaa tuoretta lehtoa ja kivennäismaan painanteessa ja sen rinteillä kotkansiipivaltaista lehtoa. Lehdon puustossa ylispuuston muodostaa kuusi ja joukossa on useita järeitä haapoja. Pensaskerroksessa esiintyvät pihlaja, näsiä, pohjanpunaherukka ja metsäruusu. Pohjakerroksessa esiintyvät lehtosuikerosammal ja lehväsammalet. Lehtolajistosta kohteella esiintyvät kotkansiiven lisäksi kielo, sudenmarja, oravanmarja, lillukka, metsäkurjenpolvi, mesiangervo ja metsäalvejuuri. Alueellisesti uhanalaisena lajina kuivemmalla lehdon osalla esiintyy muutamia yksilöitä mustakonnanmarjaa, mikä ilmentää kohteen kalkkivaikutusta. Lehtokohde voidaan lukea metsälain 10 erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin rehevät lehdot. Luontotyyppeinä kosteat runsasravinteiset lehdot ovat vaarantuneita (VU).