HAKEMUS (sis. suunnitelma) kansallisesta varauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin
|
|
- Kaisa Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ- ja elinkeinoministeriö PL VALTIONEUVOSTO HAKEMUS (sis. suunnitelma) kansallisesta varauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin 2010 (Dnro TEM 1975/581/2008) Lue täyttöohje ennen hakemuksen kirjoittamista 1. Hakemuksen/suunnitelman laatijan tiedot Hakemuksen laatija(t) Lisätietoja hakemuksesta antavat Jouko Lankinen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), Susanna Kaskinen (Etelä-Karjalan liitto), Juha Haapaniemi (Kymenlaakson Liitto) Edellä mainitut MYR käsittelyn pvm Kymenlaakson MYRS , Etelä-Karjala MYR Kohdealue Maakunta Seutukunta(t) Kunnat Kymenlaakso, Etelä-Karjala Kouvolan seutukunta, Kotkan-Haminan seutukunta, Lappeenrannan seutu, Imatran seutu 3. Kohdealueen tunnuslukuja Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Kotka-Haminan seutukunta Työttömyysprosentti 14,2 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä Irtisanotut ( ), työttömät Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn piirissä) Irtisanottuja 613, joista työttömänä vajaa puolet Joitakin kymmeniä Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Kouvolan seutukunta
2 2 Työttömyysprosentti 11,5 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä Irtisanotut ( ), työttömät Irtisanottuja 562, joista työttömänä puolet Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn Joitakin kymmeniä piirissä) Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Lappeenrannan seutukunta Työttömyysprosentti 12,8 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä Irtisanotut ( ), työttömät Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn piirissä) Irtisanottuja 679, joista työttömänä hieman yli puolet Joitakin kymmeniä Kohdealue (seutukunta- tai kuntataso) Imatran seutukunta Työttömyysprosentti 13,7 %, heinäkuu 2010 Työvoiman määrä Irtisanotut ( ), työttömät Todennäköisesti irtisanottavat (ytmenettelyn piirissä) Irtisanottuja 259, joista työttömänä vajaa puolet Muutamia 4. Hakemuksen perustelut Kaakkois-Suomi on metsäteollisuuden rakennemuutoksen pahiten koettelemaa aluetta alkaen vuonna 2006 UPM:n Voikkaan tehtaan sulkemisesta. ETLAn tietojen mukaan Kaakkois-Suomen metsäteollisuudesta on vähentynyt v noin työpaikkaa. ETLAn ennusteen mukaan vuoteen 2013 mennessä työpaikkojen vähennys on vielä yli Maailmantalouden epävarmuus näkyy edelleen merkittävästi Kaakkois-Suomen tuotannossa ja työmarkkinoilla. Alueelle tärkeä vientikysyntä on vilkastunut vasta metsäteollisuudessa, mutta tilausten vähäisyys pitää monien muiden toimialojen yritysten lähiajan näkymät epävarmoina. Tuotannon epävarmuus näkyy selvästi työvoiman käytössä. Työvoiman määrää on vähennetty yleisesti ja työssä olevien työaikaa supistettu mm. lomautuksin. Suurten tehdasyksiköiden lopetuksia koetaan Kaakkois-Suomessa edelleen. Vuoden 2010 alussa UPM päätti sulkea Lappeenrannan Kaukaan vaneritehtaan. Henkilöstö, n. 300 henkeä on ollut lomautettuna ja tuli nyt siis irtisanotuksi. Metsäteollisuuden työpaikkojen vähennys jatkuu myös monissa muissa yksiköissä. Stora Enson konsernin tuotantosuunnitelmat tuovat työvoiman vähennyksiä Imatran tehtaille. Konsernin Kotkan yksiköt on myyty kansainväliselle pääomasijoittajalle, mutta toiminnan laajuus tulevaisuudessa on epävarma. Tehdasyksiköt työllistävät yhdessä yli 600 henkeä. Kotkassa sijaitseva Sunilan sellutehdas päätettiin sulkea henkilöstön oltua jo pitkään lomautettuna. Loppuvuonna 2009 tehdas kuitenkin käynnistyi uudelleen sellun markkinahinnan merkittävästi noustessa. Uudelleenkäynnistys ulottuu kuitenkin vain vuodelle 2010, sen jälkeinen jatko on edelleen epävarma. Tehdas työllistää runsaat 200 henkeä. Muitakin tehtaiden tai yksiköiden lopetuspäätöksiä on Kaakkois-Suomessa tehty. Metsäteollisuuden lisäksi maailmantalouden tilanne on varjostanut metalliteollisuuden sekä kuljetusten ja varastoinnin näkymiä. Molemmat toimialat ovat Kaakkois-Suomessa tärkeitä. Erityisesti Kotkan-Haminan seutu on kärsinyt näiden toimialojen laskevasta kehityksestä. Lisäksi Kotka menetti Karhulan lasitehtaan
3 3 lopetuksen myötä noin sadan henkilön työpaikan. Satamaliikenne laski vuonna 2009 noin kolmanneksen. Eniten väheni autojen transitokuljetus. Tilanne näkyy satamatoimijoiden työvoiman käytön vähennyksinä. Satamatoimintojen epävarmuus jatkuu lähitulevaisuudessa. Positiivisiakin tapahtumia tuotantotoiminnan viime ajan kehityksestä löytää. Tuulivoimateollisuus on kasvamassa erityisesti Haminassa, mutta myös Lappeenrannassa. Energiatuotannolta odotetaan muutoinkin uutta. Uusia voimalaitoksia on valmistunut ja suunnitteilla. Alan innovointia tukevat mm. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja sen kanssa yhteistyötä tekevät kumppanit. It palveluyritys Googlen sijoittuminen Haminaan Summan entisen paperitehtaan tiloihin tuo paitsi viitisenkymmentä työpaikkaa valmistuessaan, myös selvää imagohyötyä alueelle. Kotkassa on käynnistynyt Itämeren maakaasuputkien pinnoitustoiminta, mikä toiminta työllistää ihmistä. Vuoden 2010 alussa saatiin pitkään odotettu tieto Lappeenrannan Rauhan matkailualueen investointien rahoituksesta. Alueelle rakennetaan kylpylähotelli ja muuta majoitustilaa, golf kenttä jne. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on n. 300 henkilötyövuotta ja itse hotellin lasketaan valmistuttuaan kesällä 2011 tarjoavan 250 työpaikkaa. UPM Oy on selvittämässä mittavan biodiesel-laitoksen käynnistämistä Kouvolan Kuusankoskelle. Green Campus-koulutus- ja liiketoimintojen kehittämishanke halutaan toteuttaa koko kahden maakunnan yhteistoiminta-alueella. Metsäteollisuuden uudistaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen ovat molempien maakuntaohjelmien yhteisen osion painopisteitä. Hanke tukee aiemmin käynnistettyjä EAKRohjelman hankkeita (mm. Kaakosta Voimaa ja Biotuli-hanke, jotka ovat myös maakuntien yhteisiä ponnistuksia). Lisäksi Kymenlaaksossa ovat käynnissä EAKR-osarahoitteiset Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) BioSampo- ja BioHybridi-hankkeet. KSAO on mukana myös tässä Green Campus-hankkeessa. SETELI-hanke puolestaan pyrkii lisäämään yksityistä hyvinvointialan yrittäjyyttä luomalla palvelusetelimallin, joka edesauttaa yhdenmukaistamaan kuntien ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä lisääntyvien palvelutarpeiden tyydyttämisessä. 5. Hankkeet, joille rahoitusta haetaan (priorisointijärjestyksessä) 1. Rahasto Hankkeen nimi Kohdealue Rahoittava viranomainen/ (ELYn vastuualue) Hankkeen toteuttaja ESR Green Campus Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenranta Innovation Oy, Imatran seudun kehittämisyhtiö Oy, LUT, Kouvolan seudun ammatillinen oppilaitos, Kyamk, energiayhtiöt ja muut yritykset Haettu tuki (EU+valtio) Kokonaisrahoitus Tukijärjestelmä Manner-Suomen ESR-ohjelma, joustovaraus Tietojärjestelmä EURA 2007 Uudet työpaikat, kpl 50 Uudet yritykset 5 Koulutukseen osallistuvat koulutusmateriaalin kohderyhmä Lyhyt hankekuvaus Green Campus- hanke pohjautuu laajasti metsäteollisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin, jotka ovat voimakkaasti vaikuttaneet Kaakkois-
4 4 Suomen elinkeinoelämään. Alueella on runsaasti mm. insinööritoimistoja ja metallikonepajoja, jotka ovat perinteisesti olleet vahvasti metsäteollisuuteen sidoksissa. Muuttuneessa tilanteessa asiakkaita ja tilauksia on hankittava muilta toimialoilta. Uusiutuvien ja puhtaiden energialähteiden hyödyntämiseen liittyvästä liiketoiminnasta tulee keskeinen toimiala myös kaakkoissuomalaisille yrityksille. Kouvola Innovation Oy:n koordinoima, useiden kaakkoissuomalaisten toimijoiden yhteishanke ajoittuu kahdelle vuodelle alkaen Tänä aikana luodaan toimiva malli, joka vastaa yritysten uusiutuvaan energiaan liittyviin koulutustarpeisiin, edistää yritysten teknologiatestausta ja auttaa opiskelijoita sijoittumaan PK- yrityksiin. Uusiutuvien energioiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen hanketoiminnan avulla on kuvattu liitteenä olevan alustavan hankesuunnitelman kuvassa 1. Green Campus- ajatuksessa hyödynnetään olemassa olevia yksiköitä ja järjestelmiä (esim. LUT:n Koulutus- ja kehittämiskeskus, KSAO:n Bio- Sampo- konsepti ja BioHybridi- hanke). Tavoitteena on räätälöidä olemassa olevista ja uusista koulutuspaketeista yritysten tarpeita vastaavia ja kehittymistä tukevia kokonaisuuksia. Alueella olevan osaamisen lisäksi tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä Jyväskylän seudun kanssa. Green Campus ei ole fyysisesti yhdessä paikassa sijaitseva Campus vaan koulutuksen, tuotekehityksen, liiketoiminnan kehittämisen ja kansainvälistymisen edistämisen verkoston keskittymä ja sen koordinoija. Toimijat näkevät osaamiskeskittymän kokoamiselle ja koordinoinnille selkeän tarpeen. Green Campuksen kokoavan luonteen vuoksi osa toiminnoista voi tapahtua myös hankkeen ulkopuolella. Green Campus - hankkeeseen liittyvät saumattomasti aikaisemmin käynnistyneet Kaakosta Voimaa, Biotuli, Biosampo ja Biohybridi hankkeet. Hankekokonaisuus eri työpaketteineen on kuvattu liitteenä olevan alustavan hankesuunnitelman kuvassa 2. Työpaketit sisältävät selkeästi toisiaan hyödyntäviä ja täydentäviä osa-alueita ja eri toimijoilla voi olla osaamista useampaan työpakettiin liittyen. Kuvassa on esitetty hankkeen viitekehys sekä protopajat ja teknologioiden testaus-osio, joka liittyy oleellisesti GreenCampus ajatukseen. Protopajatoiminta ja eri yritysten teknologioiden testaus on osa tuotekehitystä ja sen avulla pyritään saamaan markkinoille laadukkaita tuotteita riittävän nopeasti. Protopajan tavoitteena on muuttaa keksinnöt kaupallistettaviksi tuotteiksi ja lyhentää aikaa, joka yleensä kuluu uuden tuotteen keksimisestä sen markkinoille saamiseen. Hankkeen työpaketit ovat: 1. Liiketoimintamallien kehittäminen 2. A. Täydennyskoulutus B. Muuntokoulutus 3. Oppimateriaalin tuottaminen 4. Koordinointi, markkinointi ja kansainvälistyminen
5 5 2. Rahasto Hankkeen nimi Kohdealue Rahoittava viranomainen/ (ELYn vastuualue) Hankkeen toteuttaja ESR SETELI Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Kaakkois-Suomen ELY-keskus Haettu tuki (EU+valtio) ( ) Kokonaisrahoitus Tukijärjestelmä Tietojärjestelmä EURA 2007 Uudet työpaikat, kpl Uudet yritykset Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy Manner-Suomen ESR-ohjelma, joustovaraus Ei suoria työpaikkavaikutuksia Ei välittömiä yritysvaikutuksia Koulutukseen osallistuvat 200 Lyhyt hankekuvaus Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita uudistettaessa ja kustannustehokkuutta sekä asiakaslähtöisyyttä parannettaessa on noussut esiin tarve luoda uusia palvelumalleja, joissa julkinen ja yksityinen palvelutuotanto täydentävät toisiaan. Tämä sekä kasvava yksityinen kysyntä edellyttävät uusien yritysten syntymistä. Palveluseteli on muualla maassa havaittu hyväksi keinoksi vastata julkisen sektorin tarpeisiin ja samalla lisätä yksityistä kysyntää. Palvelusetelimallin käyttöönoton on todettu lisäävän yksityisen hyvinvointialan työpaikkoja, joita Kaakkois- Suomessa tarvitaan. Palvelusetelikäytäntöjen yhdenmukaisuus on tarpeellista sekä asiakkaiden tasavertaisuuden turvaamiseksi että yrittäjien toiminnan helpottamiseksi.. Tavoite: Luoda Kaakkois-Suomeen (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) yhteinen palvelusetelimalli ja aloittaa sen käytäntöön vieminen yhteistyössä kuntien kanssa sekä edistää yksityistä hyvinvointialan yrittäjyyttä. Toimenpiteet: 1. Käynnistetään palveluseteliin liittyvän kokonaisprosessin yhtenäistäminen Kaakkois-Suomessa. Kokonaisprosessiin kuuluvat: - tuottajien hyväksyminen ja yrittäjien kouluttaminen palveluseteliyrittäjiksi ja toimimaan palveluseteliyrittäjinä - arvon määrittely, myöntämis-, laskutus- ja tiedonsiirtoprosessit ja laadun valvonta sekä kuntatoimijoiden kouluttaminen 2. Palveluseteliyrittäjien, muiden hyvinvointialan yrittäjien sekä kolmannen sektorin paikallisten toimijoiden sähköisen rekisterin ja sähköisen varausjärjestelmän sekä jaettavan oppaan kehittäminen ja integrointi olemassa oleviin järjestelmiin. Projektin toimenpiteiden tuloksena syntyy yhtenäinen palvelusetelin kokonaisprosessin malli Kaakkois-Suomeen (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) Projektin toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen ja kehittävät toimialaa. Sosiaali- ja terveysalan julkisen ja
6 6 yksityisen sektorin yhteistyö paranee. Kolmannen sektorin resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden tarpeisiin yksilöllisistä palveluista voidaan vastata paremmin ja asiakkaiden tyytyväisyys lisääntyy. Ikääntyvien palveluihin liittyen kunnat saavuttavat kustannussäästöjä. ( esimerkiksi palveluasumisessa. ). Vaikutukset: Projektin toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen ja kehittävät toimialaa. Palvelusetelin avulla voidaan siirtää tällä hetkellä julkiselle sektorille kohdistuvaa kysyntää yksityiselle sektorille ja lisätä hyvinvointipalvelujen ostamista. Sosiaali- ja terveysalan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja palveluseteliosaaminen paranee. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy ja kansalaisten/asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata entistä monipuolisemmin. 6. Yhteenveto haettavasta rahoituksesta (EU+valtio) EAKR TEM/liitto TEM/ELY Kohdealue 1 Kohdealue 2 Kohdealue 3 Kohdealue 4 Yhteensä ESR TEM/liitto TEM/ELY Kohdealue 1 Kohdealue 2 Kohdealue 3 Kohdealue 4 Yhteensä Seuranta Hankkeiden seuranta toteutetaan EURA 2007-järjestelmässä normaalin menettelyn mukaan. Hankkeille asetetaan ohjausryhmät, jossa ovat seutukuntien asettamien edustajien ohella mukana molempien maakuntien edustajat sekä ELY-keskuksen edustaja(t). Vuoden joustorahoitusta saaneet hankkeet, Digikasvu, Innorail Development ja Technogrow, on joustorahoituksen osalta maksettu loppuun ja ne jatkuvat normaalilla EAKRohjelman rahoituksella. Yritykset ovat varsin hyvin olleet hankkeissa mukana.
7 7 Innorail-hankkeessa oli mukana 86 yritystä kehittämässä liiketoimintaverkostoa ja Kouvolan rautatieliikennekeskuksen tunnettuutta. Hankkeessa kehitettiin mm. VR Oy:n kanssa blokkijunakuljetusmalli satamista Kouvolan kautta Japaniin ja Kiinaan. Liikenteen käynnistäminen viivästyi talouden taantuman takia. Junaliikenne ei taantumassa pysty kilpailemaan alentuneiden merikuljetustariffien kanssa. Technogrow-toimialahankkeen avulla on syntynyt toistaiseksi 52 työpaikkaa ja yksi uusi yritys. Kohdeyrityksiä on ollut 35 kpl. Toinen menossa oleva toimialahanke on Digikasvu. Hankkeen avulla on saatu toistaiseksi aikaan 78 työpaikkaa ja 15 uutta yritystä. Vuonna 2009 EAKR-joustorahoitusta saanut Kaakosta Voimaa-hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Hankkeeseen on tehty yksi pieni maksatus v 2009 toteutuneisiin kuluihin ja v 2010 tammikuun ja kesäkuun välisen ajan kuluihin on tullut juuri maksatushakemus sisään. Myös vuoden 2009 rahoitusta saanut TILTU-hanke on käynnistynyt v 2010 alusta. Vuoden 2010 EAKR-joustorahoitusta saanut Biotuli-hanke on jätetty rahoitushakemuksena Etelä-Karjalan liitolle syyskuussa LIITTEET Green Campus-hankesuunnitelma
8 8 Täyttöohje 1. Hakemuksen tiedot Tähän kohtaan merkitään hakemuksen laatineet organisaatiot sekä henkilöt (yhteystietoineen), jotka tarvittaessa antavat lisätietoja. 2. Kohdealueen tiedot Tähän merkitään ne alueet, joille rahoitusta haetaan. Kohdealueet esitetään maakunnittain omissa taulukoissaan (tarvittaessa kopio taulukko). Kuntia ei ole tarpeen luetella, jos koko seutukunta on hakemuksen kohteena. Kohdealueeksi voidaan esittää muutakin kuin valtioneuvoston nimeämää äkillisen rakennemuutoksen aluetta. EAKR:n osalta kohdealueen määrittely on ilman erityistä syytä sitova. ESR:ssa rahoitusta voidaan käyttää vähäisessä määrin myös esitetyn kohdealueen ulkopuolisen alueen hyväksi (esim. koulutuksiin osallistujat). Etelä- ja Länsi-Suomen EAKR-ohjelmista rahoitusta (TL1-3) voidaan hakea valtioneuvoston nimeämälle äkillisen rakennemuutosalueelle, vaikka alue ei olisi ohjelma-asiakirjan määrittelemä haasteellinen alue. 3. Kohdealueen tunnuslukuja Jokaisesta kohdealueesta (seutukunnasta/kunnasta) esitetään oma taulukko. Tunnuslukujen perässä ilmoitetaan niiden kohdevuosi. Irtisanottujen lukumäärän lisäksi merkitään mahdollisuuksien mukaan heistä tällä hetkellä työttömänä olevien määrät sekä irtisanovat/irtisanoneet yhtiö ja niiden toimialat. Mikäli kohdealue on valtioneuvoston nimeämä äkillisen rakennemuutoksen alue, tämä kohta voidaan jättää täyttämättä. 4. Hakemuksen perustelut Perusteluissa voidaan analysoida kohdealueen tilannetta, mahdollisuuksia äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa sekä edellä esitettyjä tunnuslukuja. Perustelut ovat erityisen tärkeät, jos rahoitusta haetaan VN:n nimeämien alueiden ulkopuoliselle alueelle. Hakemuksen arvioinnissa otetaan huomioon hakemuksessa esiin tuotujen rakennemuutosongelmien äkillisyys, suuruus sekä hakijan esittämien hankkeiden toteuttamisvalmius. Perustelut pyydetään pitämään tiiviinä, noin ½ -sivun mittaisena. Tarkempia tilastotietoja ym. voi esittää liitteissä. 5. Hankkeet, joille rahoitusta haetaan Tässä esitetään hankkeet, joita kansallisen varauksen rahoilla suunnitellaan rahoitettavaksi. Hankkeet tulee esittää rahastokohtaisesti tärkeysjärjestyksessä. Koska rahoitusta ei kuitenkaan myönnetä hankekohtaisesti, voi viranomainen harkintansa mukaan tilanteen muuttuessa vaihtaa hankkeen myöhemmin toiseen. Mikäli täsmällistä hanketta ei vielä ole tiedossa tai kyseessä on yrityshanke (salassa pidettävää), esitetään tiedot niiltä osin kun se on mahdollista. Jokaisesta hankkeesta täytetään oma taulukko (kopio lisätaulukot). Tukijärjestelmällä tarkoitetaan tukimuotoa (tai lakia), jonka perusteella tuki myönnetään, esim. perusrakenteen investointi tai työllisyysperusteinen investointi. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan joko EURA2007 tai TUKI2000 tietojärjestelmää, jossa hanketta hallinnoidaan.
9 9 6. Yhteenveto haettavasta rahoituksesta (EU+valtio) Tässä eritellään rahoituksen kohdentuminen viranomaisittain. ELY-keskuksen eri vastuualueiden rahoitusta ei ole tarpeen eritellä. 7. Seuranta Tässä kuvataan lyhyesti kansallisen joustovarauksen rooli osana koko kohdealueen rakennemuutossuunnitelman toimeenpanoa ja seurantaa. Mikäli kohdealue, jolle nyt haetaan rahoitusta, on saanut jo aikaisemmin (vuosina 2009 ja 2010) kansallisen joustovarauksen rahoitusta, tulee tässä esittää myös rahoituksen tähänastinen käyttö tai suunniteltu käyttö ja aikataulu. LIITTEET Liitteenä voidaan esittää muuta hakemusta/suunnitelmaa tukevaa aineistoa, kuten tilastoja.
ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotKYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso
1 / 7 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ 4/2009 PÖYTÄKIRJA 2425/MYR/2009 Aika: 18.9.2009 13:00-14:50 Paikka: Kouvola-talo Läsnä: Pirhonen Jarmo Vanhala Toni Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa Gunnar Leena Halonen
LisätiedotYhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen
Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020
LisätiedotYrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa
2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue
LisätiedotLIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitetaulukko vuodelle 2017 16.6.2014 LIITE 1 Vuosi: 2017 Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY RR-ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattomat
LisätiedotKymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo
Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo 29.8.2019 Etelä-Suomen EAKR-haku 9.9.-17.10. Aikataulu Haku toteutetaan yksivaiheisena 6 vkoa Hakemusten käsittelyaikaa ennen koord.työryhmää reilu 3 vkoa
LisätiedotOhjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS Lapin MYR 20.3.2017 Hakemustilanne 10.2.2017 (ESR ja EAKR) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, sis. myös valtakunnalliset
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014
NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa
LisätiedotKYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso
1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus
LisätiedotHankkeita kouvolalaisille nuorille
Hankkeita kouvolalaisille nuorille Hyödynnä eri hankkeiden tarjoamat mahdollisuudet! Hankkeet tarjoavat mm. tietoa ja ohjausta työllistymiseen, liikuntaan ja terveyteen sekä arjen askareisiin, kuten koti-
LisätiedotPäijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku 21.6.2017 Riitta Nieminen www.paijat-hame.fi #phliitto 2 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus: Hakujen kokonaisuus
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2013
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114
LisätiedotÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN
ÄKILLISTEN RAKENNEMUUTOSTEN TILANNEKATSAUS JA TOIMENPITEIDEN KEHITTÄMINEN AKYn totsuneuvottelut 3.12.2008 Johtaja Anssi Paasivirta Työ- ja elinkeinoministeriö Äkillisen rakennemuutoksen alueet vuonna 2008
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus 9.10.2018 Varattu ja maksettu julkinen (EU+valtio+kunta ja muu julkinen) Lähde: RR-tietopalvelu 30.8.2018 Toimintalinja Kehys (rahoituksen pääosa), euroa
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014
Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen
LisätiedotHankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun
LisätiedotKÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
Lisätiedot11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotEU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)
EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen
Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 10/2014
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden
LisätiedotALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys
LisätiedotRAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta
1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotMiten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?
Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen
LisätiedotMaakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa
20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu
LisätiedotEAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus
EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
LisätiedotRahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha
Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2012
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2012 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 26.6.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotPostitoimipaikka Kyminlinnantie 6 Sähköposti 0401902500
Kymenlaakson Liitto PL 35 (Karhulantie 36 B) 48601 KOTKA (05) 230 8900 Faksi (05) 230 8910 etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi http://www.kymenlaakso.fi RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Uusi hakemus
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotRakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus
Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Työkokous maksajille, valvojille ja rahoittajille Helsinki 13.12.2011 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto, rakennerahastoryhmä EAKR/ESR-välimaksut / rahoituskehys
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2013
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 Toukokuun työllikatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Talven ja kevään aiempien kuukausien mukainen työttömyyden kasvuvauhti
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm 14.9.2017 Hakijan virallinen nimi Lapin yliopisto Hankkeen julkinen nimi Design in Smart
LisätiedotHakumenettely ja yleiset hakukriteerit
Hakumenettely ja yleiset hakukriteerit Maakunnan liittojen rahoittamat hankkeet Päivi Ekdahl 8.1.2015 Mille viranomaiselle rahoitushakemus toimitetaan? Ylimaakunnallinen hanke -> hanke, jossa on vähintään
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Maaseutuohjelman eteneminen, hanke- ja yritystuet tilanne 30.9.2018 Jyrki Pitkänen KASELY 17.10.2018 Manner-Suomen maaseutuohjelma Sisältää mm. seuraavat toimenpiteet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR
Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMI. KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as.
KAAKKOIS-SUOMI KYMENLAAKSON maakunta 181 882 as. (2011 ennakko) Kouvolan seutukunta 94 637 as. Kotkan- Haminan stk 87 245 as. ETELÄ-KARJALAN maakunta 133 300 as. Lappeenrannan stk 89701 as. Imatran stk
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotArktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä
LisätiedotTE-palvelut Kaakkois-Suomessa
TE-palvelut Kaakkois-Suomessa Juha Kouvo, johtaja, Kaakkois-Suomen TE-toimisto 1 Uudistuvat TE-palvelut: Palvelumalli Vuoden 213 alusta TE-toimiston palvelut ovat olleet nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut
Lisätiedottoteutuneet kustannukset
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 12/2012
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 Joulukuun työllikatsaus 12/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä oli Kaakkois-Suomessa vuoden
LisätiedotVetovoima pitovoima -seminaari
Vetovoima pitovoima -seminaari 9.10.2018 Maakunnallinen EAKR -rahoitus Petri Veijalainen erityisasiantuntija Etelä-Suomen ohjelma-alue Uudenmaan liitto koordinoi, mutta kukin maakunta päättää alueensa
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTE-palveluja alueellisesti
1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2014
NÄKYMIÄ TOUKOIKUU 2014 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2014 Työttömyys on lisääntynyt toukokuussa hieman enemmän
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2013
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa
LisätiedotAIKO-hankelomake. Hankkeen toteuttaja:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk Oy ( alkaen Xamk Oy)
Hankkeen nimi: Älykäs satama Kymenlaakson innovaatioveturina KYM1 Hankkeen aloitusajankohta: 1.10.2016 Hankkeen päättymisajankohta:31.5.2017 Hankkeen toteuttaja:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk Oy
LisätiedotElokuun työllisyyskatsaus 8/2012
NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013
NÄKYMIÄ HUHTISKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Huhtikuun työllikatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä
LisätiedotRahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen
Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö
LisätiedotKaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys
17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti
LisätiedotSAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan
SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
LisätiedotRahoitushakemuksen täyttöohje
Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotRahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho
Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta
LisätiedotHeinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2013 Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, mutta Kaakkois-Suomessa
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotEtelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011
(Kymenlaakso) Etelä-Karjalan vastaavat päästöt vuonna 2011 VUOSI 2011 KYMIN VOIMA OY 447,5 KOTKAN ENERGIA OY, HOVINSAAREN VOIMALAITOS 259,6 KOTKAN ENERGIA OY, HYÖTYVOIMALA 59,2 KSS ENERGIA OY, HINKISMÄEN
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotTuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA
Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat
Lisätiedot