Sisällysluettelo 2 (32) Niina Touré

Transkriptio

1 Chile Kesäkuu 2010

2 2 (32) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous Bruttokansantuotteen rakenne Inflaatio Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Kauppapolitiikka Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Rakentaminen Energia ja ympäristö Palvelusektori Vähittäiskauppa Rahoitussektori Arvopaperipörssit... 26

3 3 (32) Vakuutustoiminta Matkailu Tietoliikenne Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 31

4 4 (32) Maaprofiili

5 5 (32) Kokonaispinta-ala: km2 ( km2 maata) Luonnonvarat: kupari, metsä, rautamalmi, nitraatit, jalometallit, molybdeeni, vesivoima Rajanaapurit: Argentiina (5 150 km), Bolivia (861 km), Peru (160 km) Aika: GMT -4h Asukasluku: 16,7 milj. (arvio 2010) Pääkaupunki: Santiago de Chile Suurimmat kaupungit: Santiago de Chile (6,5 milj.), Valparaíso (1,6 milj.) Väestönkasvu: 0,86 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 14,46 syntynyttä/1000 asukasta (arvio 2010) Kuolleisuus: 5,9 kuollutta/1000 asukasta (arvio 2010) Elinajan odote: 77,53 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: espanja Uskonnot: roomalaiskatolisia 89 prosenttia, protestantteja 11 prosenttia Infrastruktuuri Suuntanumero: +56 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Santiago 2, Valparaíso 32, Antofagasta 55) Matkapuhelinstandardi: GSM 1900 / GPRS toimii osassa maata, muut standardit: TDMA ja CDMA Sähköverkko: 220V / 50 Hz, pyöreä pistoke, samanlainen kuin Suomessa. Maadoitetuissa pistokkeissa on kolme pyöreää napaa peräkkäin. Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 20,1 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 90,0 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 27,5 (arvio 2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 45,3 (arvio 2008) Tieverkosto: km, josta km moottoriteitä Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: 357 (11 kansainväliseen liikenteeseen soveltuvaa; 2009) Tärkeitä satamia: Antofagasta, Arica, Huasco, Iquique, Lirquen, San Antonio, San Vicente, Valparaíso Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República de Chile (Chilen tasavalta) Maatunnus: CL Valtiomuoto: tasavalta Tärkeimmät puolueet: Hallituspuolueet: Concertación de Partidos por la Democracia (Concertación) -

6 6 (32) koalitio, johon kuuluvat Kristillisdemokraatit (PDC), Sosiaalidemokraatit (PRSD), Sosialistinen puolue (PS) ja Demokraattinen puolue (PPD) Oppositio: Itsenäinen demokratiapuolue (UDI), Kansallinen uudistusrintama (RN), Chilen kommunistinen puolue (PC) ja Partido del Sur (PdS) Presidentti: Sebastian PINERA Echenique (PRSD) alkaen Pääministeri: presidentti johtaa myös hallitustyöskentelyä Seuraavat vaalit: senaatin ja presidentin vaalit joulukuussa 2013 Alue- ja paikallishallinto: Chile jakautuu pituussuunnassa 13 alueeseen Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (itsenäisyys), 1973 (sotilasvallankaappaus), 1980/1989 (perustuslaki) Kansallispäivä: 18. syyskuuta Talouden avaintiedot Rahayksikkö: peso (CLP) = 100 centavos Valuuttakurssi: 1 USD = 522,1 CLP (keskikurssi 2010), arvio vuodelle 2011: 1 USD = 541,4 CLP Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 193,8 mrd. USD ja ostovoimapariteetilla 259,1 mrd. USD (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 202,4 mrd USD ja 274,3 mrd USD Bruttokansantuote henkeä kohden: käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla USD (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on USD ja USD Inflaatio: 2,5 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 2,5 prosenttia Työttömyysaste: 9,2 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 8,8 prosenttia Pääteollisuustuotteet: kupari- ja muu mineraaliteollisuus, elintarvikkeet, kalajalosteet, rauta ja teräs, puu ja puujalosteet, kuljetuskalusto sekä sementti Tärkeimmät vientituotteet: kupari, kala, hedelmät, paperi, sellu ja kemikaalit Tärkeimmät tuontituotteet: kulutustavarat, kemikaalit, moottoriajoneuvot, polttoaineet, sähkökoneet, teollisuuskoneet ja elintarvikkeet Tärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Japani, Kiina, Argentiina ja Brasilia Verotus: Yritysveroaste 17 prosenttia, alv 19 prosenttia Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Chilen markkinoiden positiivisia piirteitä: EU-Chile -vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuussa Suomen vienti Chileen on n. 98 prosenttisesti tullitonta. Vapaat markkinat ja ulkomaisille suosiollinen investointi-ilmapiiri. Latinalaisen Amerikan tasaisin tulonjako.

7 7 (32) Chile on rankattu Latinalaisen Amerikan kilpailukykyisimmäksi maaksi. Chilen telekommunikaatiosektori on yksi maailman kilpailluimmista. Tästä syystä usea monikansallinen yritys on siirtänyt call-centerinsä ja software kehityksensä Chileen. Suomalaisilla yrityksillä on perinteitä Chilessä; ensimmäiset suomalaisyritykset saapuivat Chileen jo 1970-luvulla. Suomalainen teknologia ja osaaminen ovat tunnettua Chilessä ja suomalaisuutta voidaan pitää kilpailuetuna. Kaivos- ja metsäteollisuuden yhteenlaskettu osuus BKT:stä n. 21 prosenttia. Chilellä vapaakauppasopimukset maailman tärkeimpien talouksien kanssa (esim. EU, USA, Kiina, Intia, Japani, Etelä-Korea, EFTA ja Meksiko). Kansainvälinen luottamus Chileen jatkuu. Chilen tavoitteena on toimia siltana muuhun Latinalaiseen Amerikkaan ja houkutella monikansallisia yrityksiä keskittämään maahan toimintojaan. Chile katsoo onnistuneensa asiassa hyvin, ja viime aikoina 14 eurooppalaista yritystä on siirtänyt toimintansa Chileen. Markkinoiden riskejä ja uhkatekijöitä: Keskimääräinen kansantuote on neljännes EU-maiden keskiarvosta. Kilpailtu markkina-alue. Pieni naapureihinsa verrattuna. Energiapula, riippuvainen tuontienergiasta. Argentiinalaisen maakaasun tuonnin supistuttua on Chile turvautunut kalliiseen tuontidieseliin. Naapurimaiden tilanteet (erityisesti Brasilian talouden kehitys) vaikuttavat epäsuorasti myös Chilen talouteen. Koulutusjärjestelmä on eriarvoista, alle keskiluokkaan kuuluvalla voi olla vaikeuksia saada pätevä koulutus. Suomalaiset tuovat Chileen suurimmaksi osaksi korkeateknologiaa sekä koneita ja laitteita. Maahantuonti vaatii usein koulutusta suomalaiselta taholta. Potentiaalisia toimialoja Energiasektori: Maa on riippuvainen tuontienergiasta, ja sillä on jatkuva energiavaje. Erityisesti uusiutuvia energialähteitä suositaan uudistuneessa lainsäädännössä, kysyntää erityisesti tietotaidolle tuuli-, vesi- ja biomassa- ja biopolttoainesektoreilla. Lisäksi ydinvoima nähdään yhtenä tulevaisuuden energialähteenä. Kaivosteollisuus: Maan talouden johtava ala, joka on hyötynyt kuparin maailmanmarkkinahintojen noususta. Alalla on kysyntää tiedolle ja teknologialle, kemikaaleille, koneille ja laitteille sekä raskaan laitteiston ylläpidolle. Metsäsektori: Kasvupotentiaali on suurta ja laitteistolle riittää kysyntää. Etelä-Chileen on viime vuosina valmistunut kaksi uutta sellutehdasta sekä yhden sellutehtaan laajennus; näihin projekteihin osallistui useita suomalaisyrityksiä. Uuden metsän istutusmäärä on arviolta

8 8 (32) hehtaaria vuodessa. Kysyntä puunjalostusteollisuudelle sekä ympäristökonsultoinnille kasvaa. Telekommunikaatio: Sektori jatkaa noususuhdanteessa ja chileläiset telealan yritykset laajentavat myös kansainvälisesti. Chile on pieni, mutta aktiivinen markkina-alue; matkapuhelinpenetraatioluku on Latinalaisen Amerikan korkein. Chilessä on neljä operaattoria ja lähitulevaisuuden teknologiat ovat CDMA sekä GSM. Ympäristösektori: Heräävä ja nouseva ala. Santiago on maailman toiseksi saastunein kaupunki suurin saastuttaja on julkinen liikenne. Julkista liikennettä uudistetaan ja sen päästöjä on vähennetty ja pyritään vähentämään voimakkaasti (tavoite 75 prosenttiin nykyisestä). Liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavat myös jätteiden ja puhtaan veden sekä jätevesien käsittely. Ympäristönormit ovat tulossa kilpailukeinoksi teollisuustuotannossa. Chile etsii kansainvälistä yhteistyötä ympäristösektorilla. Terveydenhuolto: Julkisen sektorin (FONASA) palvelut ja infrastruktuuri ovat edelleen puutteellisia, yksityinen sektori (ISAPRE) sen sijaan vastaa länsimaista tasoa. Presidentti Bachelet jatkaa edeltäjänsä, presidentti Lagosin käynnistämää terveydenhuoltojärjestelmän uudistusta; terveydenhuoltobudjettia on lisätty 10 prosentilla. Terveysalalla on kysyntää lääkkeistä laitteisiin. Yksityissektorilla on mahdollisuuksia investointeihin. Tutkimus - ja kehityssektori: Maalla on suuri halu nousta Latinalaisen Amerikan teknologiakeskukseksi. Valtion investoinnit innovaatioympäristöön ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Myynti ja markkinointi Myynti ja hinnoittelu Tärkein myyntikriteeri Chilessä on yhä edelleen hinta. Hinnoittelustrategia on melko suoraviivaisesti kustannukset plus marginaali. Kulutustavaroilla vähittäiskaupan marginaali on prosenttia. Tuotteesta riippuen myös laatu, kestävyys, käytetty teknologia, asiakastuki ja paikallinen huoltoverkko vaikuttavat ostajan päätökseen. Suuri osa väestöstä (n. 40 prosenttia) on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja vain suurimmat jakelijat kattavat koko maan. Pitkistä etäisyyksistä ja väestön jakaumasta johtuen teknisten tuotteiden tärkeimpänä myyntikanavana ovat vierailevat myyntiedustajat liikkeiden sijasta. Myyntimiehellä on usein mukanaan myös tekninen tukihenkilö. Etäisyyksistä johtuen asiakastuki sekä myynnin jälkeisiä palveluja tarjoavan verkoston kattavuus ja toimivuus on teknisten tuotteiden kohdalla hyvin tärkeä. Suurissa hankinnoissa maksuaika on yleensä 30 päivää laskua käytettäessä. Suoramarkkinointi ei ole lyönyt itseään läpi Chilessä. Chileläiset suhtautuvat epäilevästi suoramarkkinoinnin takuujärjestelyihin ja myynnin jälkeisten palvelujen toimivuuteen. Li-

9 9 (32) säksi asiakkaat haluavat nähdä tuotteet ja valita ne henkilökohtaisesti. Sähköinen kaupankäynti on vielä vähäistä, joskin se kasvaa nopeasti. Immateriaaliset oikeudet Chilen immateriaalisia oikeuksia käsittelevä laki noudattaa Pariisin konventiota, joten se on hyvin yhdenmukainen kansainvälisten standardien kanssa. Kuitenkin joitakin eroja löytyy, kuten esim. teollisuusmallien suoja, joka kestää vain kymmenen vuotta rekisteröitymisestä ja sitä ei voi uudistaa jakson lopussa. Myös tekijänoikeuksien kohdalla lainsäädäntö on varsin kattava, mutta varsinkin ohjelmistopiratismi on melko yleistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Parannusta on kuitenkin odotettavissa tulevaisuudessa. Julkisen sektorin hankinnat Julkisen sektorin yksiköt suorittavat yleensä itse omat hankintansa. Laki määrää suurimmat hankinnat toteutettavaksi julkisen tarjouskilpailun kautta, mutta joissakin tapauksissa myös yksityisemmät neuvottelut ovat sallittuja. Julkisen sektorin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten on rekisteröidyttävä valtion hankintatoimistossa (Dirección de Aprovisionamiento del Estado, DAE). Lisäksi niiden on vakuudeksi tarjouksen pitävyydestä asetettava takuu, joka on yleensä 10 prosenttia tarjouksen arvosta. Verkkosivu on internetin kautta tapahtuva julkisten hankintojen ostokanava, joka on täysin avoin. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0 7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Chilen alhaisen riskin maaluokkaan 2/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh , sähköposti markku.olli@finnvera.fi. Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)

10 10 (32) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti

11 11 (32) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut a 2010e 2011e Bruttokansantuote (%- muutos) 4,6 4,6 3,7-1,5 5,0 4,7 Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) 146,8 163,9 169,5 163,3 193,8 202,4 Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) 8,930 9,900 10,190 9,650 11, ,730 Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) 2,3 11,2 18,6-15,3 26,6 20,6 Teollisuustuotanto (%- muutos) 2,4 3,0-1,1-8,7 4,5 4,2 Työttömyysaste (%) 8,0 7,0 7,8 9,6 9,2 9,2 Kuluttajahinnat (keskihintojen %-muutos) 3,4 4,4 8,7 1,5 2,5 2,5 Vaihtotase (%-osuus BKT:sta) 4,9 4,5-1,5 2,6 0,0-4,5 Valuuttakurssi CLP / 1 USD 530,3 522,5 522,5 560,9 522,1 541,4 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Chile on jo pitkään ollut tasaisesti kasvusta nauttiva maa ja samalla Latinalaisen Amerikan kehittynein talous. Kehitys ja kasvu ovat usean vuosikymmenen aikana perustuneet talousuudistuksille, avoimelle kauppapolitiikalle ja viennin kehitykselle. Chilen avoimuuspolitiikasta ja kauppapoliittisesta integroitumisesta kertovat sen solmimat lukuisat kahdenväliset vapaakauppasopimukset; avoimuuspolitiikkansa ansiosta se eroaa muista Latinalaisen Amerikan maista ja erottuu tässä suhteessa myös maailmanlaajuisessa tarkastelussa. Vuodesta 2004 lähtien talous on kasvanut voimakkaasti, kun vientivetoista kasvua ovat vauhdittaneet vahva ulkomainen kysyntä ja investoinnit kiinteään omaisuuteen. Finanssikriisin vaikutukset ovat tuntuneet Chilessäkin. Vuonna 2009 BKT supistui 1,5 prosenttia. Talous alkoi elpyä vuoden 2009 loppupuolella ja BKT:n ennustetaan kasvavan 5,0 prosentilla vuonna 2010 ja 4,7 prosentilla vuonna 2011 mm. Aasiaan suuntautuvan viennin kasvun myötä. Myös kotimainen kysyntä on osoittanut elpymisen merkkejä. Maan vientituloista lähes 50 prosenttia on edelleenkin saatu kuparista; kuparin hinnannousu onkin ollut Chilelle suureksi eduksi ja sen ansiosta julkisen talouden ylijäämä on säilynyt vahvana.

12 12 (32) Bruttokansantuotteen rakenne Teollisuuden ja palveluiden osuus bruttokansantuotteessa on huomattava. EIU:n arvion mukaan vuonna 2010 palveluiden osuus nousisi hieman, 52,1 prosenttiin. Teollisuus taas muodostaisi noin 34 prosenttia Bkt:stä ja maatalouden osuus säilyisi entisellään 5,6 prosentissa. Inflaatio Tasainen kuluttajahintojen lasku on ollut yksi hallituksen päätavoitteista. Toisin kuin naapurimaissa, Chilessä ei ollut hyperinflaatiota 1980-luvulla. Vuonna 2009 inflaatio päätyi 1,5 prosentin tasolle. EIU:n tuorein arvio vuosi-inflaatioksi 2010 on 2,5 prosenttia, joka vastaa Chilen keskuspankin asettamaa tavoitetta eli 3,0 prosenttia +/- yksi prosentti. Talouspolitiikka Työvoima Chilen julkinen talous on ollut perinteisesti varsin hyvässä kunnossa. Vientisektorin vetämänä vuodesta 2004 alkaen budjetti on ollut ylijäämäinen. Hallitus onkin ilmoittanut, että tiukka finanssipolitiikka jatkuu maassa edelleen. Pitkälti kuparista saatavien tulojen turvin Chilen valtionbudjetissa kasvatettiin menoja niin koulutuksessa, terveydenhuollossa, asumisessa kuin infrastruktuurihankkeissa ja sisäasioissa. Finanssikriisin myötä valtio on ryhtynyt käyttämään kuparinviennistä aiemmin saatuja varoja rahoittaakseen kasvaneet menot. Yksityissektori Julkisen sektorin rooli taloudessa on rajattu lähinnä kaivosteollisuuteen. Valtion kupariyhtiö Codelco on merkittävä valtion tulonlähde ja samalla Chilen suurin yritys. Chilessä ensimmäinen valtion yritysten laaja yksityistäminen tapahtui vuoden 1973 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Sotilasjuntta perusti menestyksekkääksi osoittautuneen talouspolitiikkansa vienninedistämiselle ja yksityiselle sektorille. Talouden ajautuessa kriisiin 1980-luvulla osa pankeista ja suurista yrityksistä otettiin valtion huomaan, mutta uudelleenyksityistäminen alkoi vuosikymmenen lopulla. Suurin osa työvoimasta työllistyy yksityisellä sektorilla. Työvoimaan kuuluu 7,6 miljoonaa chileläistä (2010). Koulutuksen taso heikkeni sotilasjuntan aikana ja koulutetusta työvoimasta, erityisesti opistotason koulutuksen saaneista (esim. opistoinsinööreistä) on ollut pulaa. Koululaitoksen ja koulutuksen nykyaikaistaminen ja laadunparannus käynnissä. Työttömyys on laskenut hieman edellisvuodesta ja arvio vuodelle 2010 on 9,2 prosenttia, vuodelle ,3 prosenttia.

13 13 (32) Työvoiman tuottavuus on kasvanut, mutta niin ovat myös työvoiman kustannukset. Maatalous ja kalastus työllistävät noin 15 prosenttia työvoimasta ja teollisuuden palveluksessa on 25 prosenttia. Palvelut työllistävät suurimman osan työvoimasta eli vajaat 60 prosenttia; siitä julkisen sektorin osuus on noin 12 prosenttia. Koulutuksen tason kohoaminen on näkynyt parantuneena työvoiman tuottavuutena. Myös työvoiman kustannukset ovat kohonneet, samassa tahdissa reaalipalkkakehityksen kanssa. Suurin osa työväestä tekee töitä keskimääräisillä palkoilla. Yritysjohdon palkoilla ei kuitenkaan ole käytännössä ylärajaa ja palkkaerot ovat valtavat. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Chilen ulkomaankauppa , mrd USD vienti tuonti tase Lähde: EIU 06/2010 Chile on yksi Latinalaisen Amerikan avoimpia talouksia; esimerkiksi vuonna 2005 kaupan osuus sen Bkt:stä oli 70 prosenttia. Chilen tullimaksujen taso kuuluu maailman alhaisimpiin ja sillä on ennätyksellinen määrä vapaakauppasopimuksia. Kauppa Chilen ja EU:n välillä on kasvanut 40 prosenttia vapaakauppasopimuksen voimaantulon, helmikuun 2003 jälkeen. Kahdenvälisten kauppasopimusten määrä lisääntyy jatkuvasti ja Chilen viennin kasvua ovat vauhdittaneet korkea kuparin hinta,

14 14 (32) kasvava metsäsektori, selluloosan kohonnut maailmanmarkkinahinta sekä lohen vienti. Vuonna 2010 tuonnin ja viennin arvioidaan piristyvän edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaankaupan rakenne Chilen vienti Vuoden 2010 kokonaisvienniksi arvioidaan 65,1 miljardia dollaria eli yli 10 miljardia dollaria enemmän kuin vuonna Kupari ja tuotteet muodostavat edelleenkin Chilen ylivoimaisesti tärkeimmän vientituoteryhmän. Muita vientituotteita ovat hedelmät, kalatuotteet ja viinit sekä teollisuustuotteet (paperi-, kemian-, kone- ja metalliteollisuuden sekä vaate- ja tekstiiliteollisuuden tuotteet ja kengät sekä elektroniikka). Chilen tuonti Vuonna 2010 myös tuonnin arvioidaan kasvavan ja tuontiluvuksi ennustetaan 56 miljardia. Chilen tullin tilastojen mukaan tuonti koostuu puolivalmisteista, tuotantohyödykkeistä ja kulutustavaroista. Tärkeimmät kauppakumppanit Kaupankäynnin rakennemuutos on näkynyt myös kauppakumppaneissa. Vienti Mercosur-maihin kasvoi 1990-luvun puolivälin jälkeen, mutta on sittemmin laskenut alueen taloudellisista ongelmista johtuen. Sen sijaan tuonti Mercosur-maista on jatkanut kasvuaan ja esimerkiksi tuonti Argentiinasta (lähes 15 prosenttia) on kasvanut merkittävästi. Aasian osuus ulkomaankaupasta on kasvanut erityisesti Kiinan talouskasvun seurauksena. Aasiasta onkin tullut Chilen viennin tärkein määränpää ennen Pohjois- Amerikkaa. Tärkein yksittäinen kauppamaa on edelleen kaupan kokonaisarvon perusteella Yhdysvallat, joskin sen asema on etenkin viennissä heikentynyt voimakkaasti. Pidemmälle jalostettuja tuotteita viedään suhteessa enemmän naapurimaihin ja Aasiaan, kun taas Eurooppaan ja NAFTA:n alueelle viedään enemmän kuparia ja muita kaivosteollisuuden raaka-aineita. EIU:n mukaan Chilen tuonnin kärjessä ovat Kiina, USA, Brasilia ja Argentiina. Viennin kärjessä ovat Kiina, USA ja Japani. Merkillepantavaa on, että Kiina nousi Yhdysvaltojen ohi tärkeimmäksi vientimaaksi. Kauppapolitiikka Chile on harjoittanut kaupan vapauttamiseen tähtäävää politiikkaa jo 1970-luvulta lähtien. Maa on ollut maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen sen perustamisesta lähtien. Chilellä on yhteistyösopimus Mercosur-maiden kanssa sekä maail-

15 15 (32) man kattavin verkosto kahdenkeskeisiä vapaakauppasopimuksia; tuoreimpana niistä Japani, joka tuli voimaan Australian kanssa solmittu sopimus astuu voimaan 2009 ja sen jälkeen sopimukset Panaman, Perun ja Kolumbian kanssa. Neuvotteluja käydään Uuden-Seelannin, Singaporen, Vietnamin, Ecuadorin, Malesian, Thaimaan ja Turkin kanssa. Nykyisin 85 prosenttia Chilen ulkomaankaupasta on erilaisten suosituimmuusjärjestelyjen piirissä. Esimerkkinä sopimusten konkreettisista vaikutuksista käyvät vaikkapa Chilen automarkkinat, jotka kuuluvat maailman kilpailluimpiin; kuluttajien valittavana on tällä hetkellä 50 eri automerkkiä ja kaikkiaan 300 eri mallia. Chilen ja EU:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuussa 2003, sopimus Yhdysvaltojen kanssa vuoden 2004 alusta ja Etelä-Korean kanssa huhtikuussa Kauppasopimus on voimassa myös Kanadan, Meksikon, El Salvadorin, Hondurasin, Guatemalan, Nicaraguan, Costa Rican, Panaman ja Perun kanssa. Lisäksi sillä on sopimukset Kiinan ja Intian kanssa. Syyskuussa 2007 allekirjoitettiin sopimus Japanin kanssa. Sopimusjärjestely on pyritty saamaan myös Kolumbian, Malesian, Ecuadorin ja Thaimaan kanssa. Aasian suuntaan tehdyillä sopimuksilla Chile on tavoitellut uusia vientimarkkinoita. Kuparin viennin kasvu jatkuukin lähitulevaisuudessa erityisesti Aasian maiden kanssa tehtyjen suosituimmuussopimusten ansiosta. Kauppa Suomen kanssa Suomen Chilen-kauppa v , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Chile nousi vuonna 2005 Suomen suurimmaksi vientimaaksi Latinalaisessa Amerikassa, mutta sen jälkeen Brasilia ja Meksiko palasivat taas selvästi kärkeen. Tuonti Chilestä on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2006 lähtien, mutta vuonna 2009 se putosi merkittävästi. Kauppatase kääntyi vuonna 2006 Suomelle negatiiviseksi ja vaje kasvoi reiluun 99 miljoonaan euroon vuonna Vuonna 2009 tase kääntyi noin 33 miljoonalla eurolla ylijäämäiseksi Suomelle.

16 16 (32) Suomen vienti Suomi vie Chileen pääasiassa koneita ja laitteita sekä paperia. Vuonna 2009 koneiden osuus oli 62 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Chileen. Suomen vienti Chileen 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 62,0 % Valmiit tavarat 1,6 % Raaka-ainee t, polttoaineet 11,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,0 % Valmistetut tavarat 21,6 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 Voimakoneet ja moottorit 30, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 25, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 24, Eri toimialojen erikoiskoneet 20, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 17, Muut sähkökoneet ja -laitteet 10, Rauta ja teräs 3, Moottoriajoneuvot 3, Metalliteollisuuskoneet 2, Kojeet, mittarit yms. 1, tärkeintä yhteensä 139,1 93 Koko vienti 150, osuus Suomen viennistä Chileen 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

17 17 (32) Suomen tuonti Suomi tuo Chilestä kuparimalmia, rautaa ja terästä sekä elintarvikkeita ja juomia. Useamman vuoden ripeän kasvun jälkeen tuonnin arvo vuonna 2007 väheni hieman edellisvuodesta, mutta kasvoi taas vuonna Vuonna 2009 tuonti putosi yli puolella edellisvuodesta. Suomen tuonti Chilestä 2009 Valmistetut tavarat 3,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 0,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 63,0 % Elintarvikkeet ja juomat 32,4 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus Muutos % 1 ) % 2 ) 1 28 Malmit ja metalliromu 73, Juomat 31, Hedelmät ja kasvikset 5, Rauta ja teräs 4, Kalat ja kalavalmisteet 1, Puutavara ja korkki 0, Puu- ja korkkituotteet 0, Epäorgaaniset kemialliset aineet 0, Eri toimialojen erikoiskoneet 0, Liha ja lihatuotteet 0, tärkeintä yhteensä 117,0 100 Koko tuonti 117, osuus Suomen tuonnista Chilestä 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

18 18 (32) Ulkomaiset investoinnit Sopimukset Suomen kanssa Suomen varsinaiset kauppasopimukset ovat nykyisin EU-sopimuksia. EU:n ja Chilen välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuussa Sopimus jäsentyy kolmen pääkohdan ympärille: poliittinen vuoropuhelu, yhteistyö ja kauppa. Sopimuksen mukaan 97 prosenttia teollisuus-, maatalous- ja kalastustuotteiden kaupasta vapautetaan enintään kymmenen vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Sopijamaiden yrityksille annetaan mahdollisuus osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin sekä vapautetaan palvelujen kauppa, investoinnit sekä teollis- ja tekijänoikeudet. Lukuisat EUalueen maataloustuotteet, lannoitteet ja maatalouskoneet saivat vapaan pääsyn Chilen markkinoille. Sopimus takaa eurooppalaisille tehdasvalmisteille Chilen markkinoilla tullien vähennysohjelman, jonka perusteella kaikkien tehdasvalmisteiden tullit EU:sta Chileen poistuvat seitsemän vuoden kuluessa sopimuksen voimaan astumisesta. Investointisuojasopimus Suomen ja Chilen välinen sopimus investointien edistämisestä ja molemminpuolisesta suojelemisesta on ollut voimassa vuodesta 1993 lähtien. Kaksoisverotussopimus Alkuvuodesta 2004 Chile solmi sopimuksen kaksoisverotuksen poistamisesta usean maan kanssa. Chile käy Suomen kanssa neuvotteluja samankaltaisen sopimuksen solmimisesta. Ulkomaisia sijoituksia on johdonmukaisesti kannustettu ja tuettu jo 1970-luvulta. Chile on suorien ulkomaisten sijoitusten kolmanneksi tärkein kohdemaa Latinalaisessa Amerikassa. Kaivosteollisuus on perinteisin ja suurin ulkomaisen pääoman vastaanottaja. Metsäsektorin investoinnit ovat olleet kasvussa. Ulkomaisilla suorilla ja tuotannollisilla investoinneilla on pitkä perinne Chilessä. Maa on noudattanut vapaata investointipolitiikkaa jo vuodesta 1974 alkaen. Pitkään jatkunut avoin kauppa- ja valuuttapolitiikka, kahdenväliset kaupankäyntiä ja investointia koskevat sopimukset useiden maiden kanssa, tasaisen nopea talouskasvu ja madaltuva inflaatio sekä korkea kotimainen säästämisaste ovat houkutelleet investointeja. Sijoitustoiminnan kasvaessa sen painopiste on muuttumassa, sillä yhä suuremmat summat ohjautuvat muualle kuin kaivosteollisuuteen. Uudempia aloja ovat mm. kuljetusinfrastruktuuri, palvelut, telekommunikaatio, sähkö- ja ennen kaikkea metsäteolli-

19 19 (32) Suomalaiset investoinnit suus. Yhä suurempi osa investoinneista on pitkäaikaisia suoria sijoituksia ja niihin juuri pyritäänkin. Chile on Suomen perinteinen investointikohde Latinalaisessa Amerikassa. Kaivosteollisuuden investointeja tehtiin jo 1970-luvulla ja suotuisa ilmapiiri on kasvattanut sijoitustoimintaa. Suomalaisille tärkein sijoituskohde nykyään on kuitenkin vahvassa nousussa oleva metsäsektori. Todisteena metsäsektorin vahvuudesta mainittakoon, että Chileen ollaan rakentamassa kolme uutta sellutehdasta seuraavan viiden vuoden aikana. Muita suomalaisille tärkeitä sektoreita ovat telekommunikaatio- ja ympäristösektorit. Chilessä vaikuttavat suomalaisyritykset ovat pääasiassa suuria tai suurehkoja yrityksiä. Chilessä toimii 13 suomalaisyritystä. Yritykset löytyvät kaivos-, metsä-, energiasekä telekommunikaatiosektoreilta. Tytäryhtiöiden lisäksi yli 50 yrityksellä on Chilessä edustaja.

20 20 (32) Maa- ja metsätalous Maataloutta harjoitetaan lähes maan koko pituudella ainakin kotitarpeiksi. Pohjoisen kuivilla seuduilla sijaitsee suurin osa mineraalivarannoista. Maatalous on vallitsevinta keskiosissa Santiagon ympäristössä sijaitsevassa laaksossa. Viljeltäviä kasveja ovat rypäleet, omenat, päärynät, luumut, tomaatit, juurekset, vehnä ja muut viljat, maissi ja riisi. Kalastusvedet ovat runsaat. Kylmä merivirta tuo kalansaaliit Chilen rannikolle. Pohjois-Chilessä maaperästä löytyy kuparia, rautaa, nitraatteja, kultaa ja muita jalometalleja sekä molybdeenia. Chilen kuparivarannot ovat maailman suurimmat. Maa- ja metsätalouden osuus BKT:stä on arviolta 5,6 prosenttia. Metsäsektori on nopeassa kasvussa. Maatalousmaaksi sopivaa maata on pinta-alasta vajaa neljännes. Metsiä ja metsämaata on noin 20 prosenttia pinta-alasta. Maatalous on yksityisten toimiala, ei tukiaisia. Vilkkaan investointitoiminnan ansiosta toimiala on hyvin nykyaikainen. Kalatalous on merkittävää; Chile vie kalajauhoa ja lohta. Kansainvälisen kysynnän laskusta huolimatta erityisesti metsä- ja kalatalouden tuotteiden vienti jatkaa kasvuaan. Chilen maatalousolosuhteet, ilmasto ja maaperä vaihtelevat suuresti. Maa on kilometriä pitkä ja kilometriä leveä. Maatalouden kapasiteetti on suuri, samoin kalastuksen. Maassa vaikuttaa vahva maatalouden etujärjestö, Sociedad Nacional de Agricultura (SNA). Chilen maatalouden tuotantokustannukset ovat maantieteellisestä eroavaisuuksista johtuen korkeammat kuin muissa alueen maissa. Maankäyttö muuttui 1990-luvulla; enemmän maata käytetään hedelmien ja elintarvikekasvien viljelyyn kun taas viljan, vihannesten ja teollisuuskasvien viljely on vähentynyt. Jälkimmäisissä suhteellinen etu on selkeästi Andien itäpuolella. Chilen solmimat vapaakauppasopimukset eritoten EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa vaikuttavat sen maatalouden rakenteeseen jatkossakin. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hedelmät ja vihannekset. Chile on nykyisin eteläisen pallonpuoliskon suurin tuoreiden hedelmien viejämaa. Erityisesti viinirypäleet, omenat, päärynät, luumut, kiivihedelmät ja avokadot ovat tärkeitä vientikasveja. Hedelmät ja viinit kattavat yhdessä vajaat 80 prosenttia Chilen maataloustuotteiden viennistä. Metsämaan osuus koko maapinta-alasta on noin 20 prosenttia; uuden metsän istutusmäärä on arviolta hehtaaria vuodessa. Kysyntä puunjalostusteollisuudelle ja ympäristökonsultoinnille on kasvussa. Viinintuotanto Chile on viinintuottajana vanha, mutta siitä tuli vasta 1980-luvulla merkittävä viininviejä ja laatuviinien viejä 1990-luvulla. Tällä hetkellä Chile on Ranskan, Italian, Espanjan ja Australian jälkeen maailman viidenneksi suurin viinin viejä ja kymmenenneksi suu-