Sisällysluettelo 2 (32) Niina Touré

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo 2 (32) Niina Touré"

Transkriptio

1 Chile Kesäkuu 2010

2 2 (32) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous Bruttokansantuotteen rakenne Inflaatio Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Kauppapolitiikka Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Rakentaminen Energia ja ympäristö Palvelusektori Vähittäiskauppa Rahoitussektori Arvopaperipörssit... 26

3 3 (32) Vakuutustoiminta Matkailu Tietoliikenne Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 31

4 4 (32) Maaprofiili

5 5 (32) Kokonaispinta-ala: km2 ( km2 maata) Luonnonvarat: kupari, metsä, rautamalmi, nitraatit, jalometallit, molybdeeni, vesivoima Rajanaapurit: Argentiina (5 150 km), Bolivia (861 km), Peru (160 km) Aika: GMT -4h Asukasluku: 16,7 milj. (arvio 2010) Pääkaupunki: Santiago de Chile Suurimmat kaupungit: Santiago de Chile (6,5 milj.), Valparaíso (1,6 milj.) Väestönkasvu: 0,86 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 14,46 syntynyttä/1000 asukasta (arvio 2010) Kuolleisuus: 5,9 kuollutta/1000 asukasta (arvio 2010) Elinajan odote: 77,53 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: espanja Uskonnot: roomalaiskatolisia 89 prosenttia, protestantteja 11 prosenttia Infrastruktuuri Suuntanumero: +56 (suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Santiago 2, Valparaíso 32, Antofagasta 55) Matkapuhelinstandardi: GSM 1900 / GPRS toimii osassa maata, muut standardit: TDMA ja CDMA Sähköverkko: 220V / 50 Hz, pyöreä pistoke, samanlainen kuin Suomessa. Maadoitetuissa pistokkeissa on kolme pyöreää napaa peräkkäin. Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 20,1 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 90,0 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 100 asukasta kohti: 27,5 (arvio 2008) Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 45,3 (arvio 2008) Tieverkosto: km, josta km moottoriteitä Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: 357 (11 kansainväliseen liikenteeseen soveltuvaa; 2009) Tärkeitä satamia: Antofagasta, Arica, Huasco, Iquique, Lirquen, San Antonio, San Vicente, Valparaíso Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República de Chile (Chilen tasavalta) Maatunnus: CL Valtiomuoto: tasavalta Tärkeimmät puolueet: Hallituspuolueet: Concertación de Partidos por la Democracia (Concertación) -

6 6 (32) koalitio, johon kuuluvat Kristillisdemokraatit (PDC), Sosiaalidemokraatit (PRSD), Sosialistinen puolue (PS) ja Demokraattinen puolue (PPD) Oppositio: Itsenäinen demokratiapuolue (UDI), Kansallinen uudistusrintama (RN), Chilen kommunistinen puolue (PC) ja Partido del Sur (PdS) Presidentti: Sebastian PINERA Echenique (PRSD) alkaen Pääministeri: presidentti johtaa myös hallitustyöskentelyä Seuraavat vaalit: senaatin ja presidentin vaalit joulukuussa 2013 Alue- ja paikallishallinto: Chile jakautuu pituussuunnassa 13 alueeseen Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (itsenäisyys), 1973 (sotilasvallankaappaus), 1980/1989 (perustuslaki) Kansallispäivä: 18. syyskuuta Talouden avaintiedot Rahayksikkö: peso (CLP) = 100 centavos Valuuttakurssi: 1 USD = 522,1 CLP (keskikurssi 2010), arvio vuodelle 2011: 1 USD = 541,4 CLP Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 193,8 mrd. USD ja ostovoimapariteetilla 259,1 mrd. USD (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 202,4 mrd USD ja 274,3 mrd USD Bruttokansantuote henkeä kohden: käyvin hinnoin USD, ostovoimapariteetilla USD (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on USD ja USD Inflaatio: 2,5 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 2,5 prosenttia Työttömyysaste: 9,2 prosenttia (2010); EIU:n arvio vuodelle 2011 on 8,8 prosenttia Pääteollisuustuotteet: kupari- ja muu mineraaliteollisuus, elintarvikkeet, kalajalosteet, rauta ja teräs, puu ja puujalosteet, kuljetuskalusto sekä sementti Tärkeimmät vientituotteet: kupari, kala, hedelmät, paperi, sellu ja kemikaalit Tärkeimmät tuontituotteet: kulutustavarat, kemikaalit, moottoriajoneuvot, polttoaineet, sähkökoneet, teollisuuskoneet ja elintarvikkeet Tärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Japani, Kiina, Argentiina ja Brasilia Verotus: Yritysveroaste 17 prosenttia, alv 19 prosenttia Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Chilen markkinoiden positiivisia piirteitä: EU-Chile -vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuussa Suomen vienti Chileen on n. 98 prosenttisesti tullitonta. Vapaat markkinat ja ulkomaisille suosiollinen investointi-ilmapiiri. Latinalaisen Amerikan tasaisin tulonjako.

7 7 (32) Chile on rankattu Latinalaisen Amerikan kilpailukykyisimmäksi maaksi. Chilen telekommunikaatiosektori on yksi maailman kilpailluimmista. Tästä syystä usea monikansallinen yritys on siirtänyt call-centerinsä ja software kehityksensä Chileen. Suomalaisilla yrityksillä on perinteitä Chilessä; ensimmäiset suomalaisyritykset saapuivat Chileen jo 1970-luvulla. Suomalainen teknologia ja osaaminen ovat tunnettua Chilessä ja suomalaisuutta voidaan pitää kilpailuetuna. Kaivos- ja metsäteollisuuden yhteenlaskettu osuus BKT:stä n. 21 prosenttia. Chilellä vapaakauppasopimukset maailman tärkeimpien talouksien kanssa (esim. EU, USA, Kiina, Intia, Japani, Etelä-Korea, EFTA ja Meksiko). Kansainvälinen luottamus Chileen jatkuu. Chilen tavoitteena on toimia siltana muuhun Latinalaiseen Amerikkaan ja houkutella monikansallisia yrityksiä keskittämään maahan toimintojaan. Chile katsoo onnistuneensa asiassa hyvin, ja viime aikoina 14 eurooppalaista yritystä on siirtänyt toimintansa Chileen. Markkinoiden riskejä ja uhkatekijöitä: Keskimääräinen kansantuote on neljännes EU-maiden keskiarvosta. Kilpailtu markkina-alue. Pieni naapureihinsa verrattuna. Energiapula, riippuvainen tuontienergiasta. Argentiinalaisen maakaasun tuonnin supistuttua on Chile turvautunut kalliiseen tuontidieseliin. Naapurimaiden tilanteet (erityisesti Brasilian talouden kehitys) vaikuttavat epäsuorasti myös Chilen talouteen. Koulutusjärjestelmä on eriarvoista, alle keskiluokkaan kuuluvalla voi olla vaikeuksia saada pätevä koulutus. Suomalaiset tuovat Chileen suurimmaksi osaksi korkeateknologiaa sekä koneita ja laitteita. Maahantuonti vaatii usein koulutusta suomalaiselta taholta. Potentiaalisia toimialoja Energiasektori: Maa on riippuvainen tuontienergiasta, ja sillä on jatkuva energiavaje. Erityisesti uusiutuvia energialähteitä suositaan uudistuneessa lainsäädännössä, kysyntää erityisesti tietotaidolle tuuli-, vesi- ja biomassa- ja biopolttoainesektoreilla. Lisäksi ydinvoima nähdään yhtenä tulevaisuuden energialähteenä. Kaivosteollisuus: Maan talouden johtava ala, joka on hyötynyt kuparin maailmanmarkkinahintojen noususta. Alalla on kysyntää tiedolle ja teknologialle, kemikaaleille, koneille ja laitteille sekä raskaan laitteiston ylläpidolle. Metsäsektori: Kasvupotentiaali on suurta ja laitteistolle riittää kysyntää. Etelä-Chileen on viime vuosina valmistunut kaksi uutta sellutehdasta sekä yhden sellutehtaan laajennus; näihin projekteihin osallistui useita suomalaisyrityksiä. Uuden metsän istutusmäärä on arviolta

8 8 (32) hehtaaria vuodessa. Kysyntä puunjalostusteollisuudelle sekä ympäristökonsultoinnille kasvaa. Telekommunikaatio: Sektori jatkaa noususuhdanteessa ja chileläiset telealan yritykset laajentavat myös kansainvälisesti. Chile on pieni, mutta aktiivinen markkina-alue; matkapuhelinpenetraatioluku on Latinalaisen Amerikan korkein. Chilessä on neljä operaattoria ja lähitulevaisuuden teknologiat ovat CDMA sekä GSM. Ympäristösektori: Heräävä ja nouseva ala. Santiago on maailman toiseksi saastunein kaupunki suurin saastuttaja on julkinen liikenne. Julkista liikennettä uudistetaan ja sen päästöjä on vähennetty ja pyritään vähentämään voimakkaasti (tavoite 75 prosenttiin nykyisestä). Liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavat myös jätteiden ja puhtaan veden sekä jätevesien käsittely. Ympäristönormit ovat tulossa kilpailukeinoksi teollisuustuotannossa. Chile etsii kansainvälistä yhteistyötä ympäristösektorilla. Terveydenhuolto: Julkisen sektorin (FONASA) palvelut ja infrastruktuuri ovat edelleen puutteellisia, yksityinen sektori (ISAPRE) sen sijaan vastaa länsimaista tasoa. Presidentti Bachelet jatkaa edeltäjänsä, presidentti Lagosin käynnistämää terveydenhuoltojärjestelmän uudistusta; terveydenhuoltobudjettia on lisätty 10 prosentilla. Terveysalalla on kysyntää lääkkeistä laitteisiin. Yksityissektorilla on mahdollisuuksia investointeihin. Tutkimus - ja kehityssektori: Maalla on suuri halu nousta Latinalaisen Amerikan teknologiakeskukseksi. Valtion investoinnit innovaatioympäristöön ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Myynti ja markkinointi Myynti ja hinnoittelu Tärkein myyntikriteeri Chilessä on yhä edelleen hinta. Hinnoittelustrategia on melko suoraviivaisesti kustannukset plus marginaali. Kulutustavaroilla vähittäiskaupan marginaali on prosenttia. Tuotteesta riippuen myös laatu, kestävyys, käytetty teknologia, asiakastuki ja paikallinen huoltoverkko vaikuttavat ostajan päätökseen. Suuri osa väestöstä (n. 40 prosenttia) on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja vain suurimmat jakelijat kattavat koko maan. Pitkistä etäisyyksistä ja väestön jakaumasta johtuen teknisten tuotteiden tärkeimpänä myyntikanavana ovat vierailevat myyntiedustajat liikkeiden sijasta. Myyntimiehellä on usein mukanaan myös tekninen tukihenkilö. Etäisyyksistä johtuen asiakastuki sekä myynnin jälkeisiä palveluja tarjoavan verkoston kattavuus ja toimivuus on teknisten tuotteiden kohdalla hyvin tärkeä. Suurissa hankinnoissa maksuaika on yleensä 30 päivää laskua käytettäessä. Suoramarkkinointi ei ole lyönyt itseään läpi Chilessä. Chileläiset suhtautuvat epäilevästi suoramarkkinoinnin takuujärjestelyihin ja myynnin jälkeisten palvelujen toimivuuteen. Li-

9 9 (32) säksi asiakkaat haluavat nähdä tuotteet ja valita ne henkilökohtaisesti. Sähköinen kaupankäynti on vielä vähäistä, joskin se kasvaa nopeasti. Immateriaaliset oikeudet Chilen immateriaalisia oikeuksia käsittelevä laki noudattaa Pariisin konventiota, joten se on hyvin yhdenmukainen kansainvälisten standardien kanssa. Kuitenkin joitakin eroja löytyy, kuten esim. teollisuusmallien suoja, joka kestää vain kymmenen vuotta rekisteröitymisestä ja sitä ei voi uudistaa jakson lopussa. Myös tekijänoikeuksien kohdalla lainsäädäntö on varsin kattava, mutta varsinkin ohjelmistopiratismi on melko yleistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Parannusta on kuitenkin odotettavissa tulevaisuudessa. Julkisen sektorin hankinnat Julkisen sektorin yksiköt suorittavat yleensä itse omat hankintansa. Laki määrää suurimmat hankinnat toteutettavaksi julkisen tarjouskilpailun kautta, mutta joissakin tapauksissa myös yksityisemmät neuvottelut ovat sallittuja. Julkisen sektorin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten on rekisteröidyttävä valtion hankintatoimistossa (Dirección de Aprovisionamiento del Estado, DAE). Lisäksi niiden on vakuudeksi tarjouksen pitävyydestä asetettava takuu, joka on yleensä 10 prosenttia tarjouksen arvosta. Verkkosivu on internetin kautta tapahtuva julkisten hankintojen ostokanava, joka on täysin avoin. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0 7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Chilen alhaisen riskin maaluokkaan 2/7. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh , sähköposti Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)

10 10 (32) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti

11 11 (32) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut a 2010e 2011e Bruttokansantuote (%- muutos) 4,6 4,6 3,7-1,5 5,0 4,7 Bruttokansantuote käyvin hinnoin (mrd. USD) 146,8 163,9 169,5 163,3 193,8 202,4 Bruttokansantuote käyvin hinnoin henkeä kohden (USD) 8,930 9,900 10,190 9,650 11, ,730 Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) 2,3 11,2 18,6-15,3 26,6 20,6 Teollisuustuotanto (%- muutos) 2,4 3,0-1,1-8,7 4,5 4,2 Työttömyysaste (%) 8,0 7,0 7,8 9,6 9,2 9,2 Kuluttajahinnat (keskihintojen %-muutos) 3,4 4,4 8,7 1,5 2,5 2,5 Vaihtotase (%-osuus BKT:sta) 4,9 4,5-1,5 2,6 0,0-4,5 Valuuttakurssi CLP / 1 USD 530,3 522,5 522,5 560,9 522,1 541,4 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Chile on jo pitkään ollut tasaisesti kasvusta nauttiva maa ja samalla Latinalaisen Amerikan kehittynein talous. Kehitys ja kasvu ovat usean vuosikymmenen aikana perustuneet talousuudistuksille, avoimelle kauppapolitiikalle ja viennin kehitykselle. Chilen avoimuuspolitiikasta ja kauppapoliittisesta integroitumisesta kertovat sen solmimat lukuisat kahdenväliset vapaakauppasopimukset; avoimuuspolitiikkansa ansiosta se eroaa muista Latinalaisen Amerikan maista ja erottuu tässä suhteessa myös maailmanlaajuisessa tarkastelussa. Vuodesta 2004 lähtien talous on kasvanut voimakkaasti, kun vientivetoista kasvua ovat vauhdittaneet vahva ulkomainen kysyntä ja investoinnit kiinteään omaisuuteen. Finanssikriisin vaikutukset ovat tuntuneet Chilessäkin. Vuonna 2009 BKT supistui 1,5 prosenttia. Talous alkoi elpyä vuoden 2009 loppupuolella ja BKT:n ennustetaan kasvavan 5,0 prosentilla vuonna 2010 ja 4,7 prosentilla vuonna 2011 mm. Aasiaan suuntautuvan viennin kasvun myötä. Myös kotimainen kysyntä on osoittanut elpymisen merkkejä. Maan vientituloista lähes 50 prosenttia on edelleenkin saatu kuparista; kuparin hinnannousu onkin ollut Chilelle suureksi eduksi ja sen ansiosta julkisen talouden ylijäämä on säilynyt vahvana.

12 12 (32) Bruttokansantuotteen rakenne Teollisuuden ja palveluiden osuus bruttokansantuotteessa on huomattava. EIU:n arvion mukaan vuonna 2010 palveluiden osuus nousisi hieman, 52,1 prosenttiin. Teollisuus taas muodostaisi noin 34 prosenttia Bkt:stä ja maatalouden osuus säilyisi entisellään 5,6 prosentissa. Inflaatio Tasainen kuluttajahintojen lasku on ollut yksi hallituksen päätavoitteista. Toisin kuin naapurimaissa, Chilessä ei ollut hyperinflaatiota 1980-luvulla. Vuonna 2009 inflaatio päätyi 1,5 prosentin tasolle. EIU:n tuorein arvio vuosi-inflaatioksi 2010 on 2,5 prosenttia, joka vastaa Chilen keskuspankin asettamaa tavoitetta eli 3,0 prosenttia +/- yksi prosentti. Talouspolitiikka Työvoima Chilen julkinen talous on ollut perinteisesti varsin hyvässä kunnossa. Vientisektorin vetämänä vuodesta 2004 alkaen budjetti on ollut ylijäämäinen. Hallitus onkin ilmoittanut, että tiukka finanssipolitiikka jatkuu maassa edelleen. Pitkälti kuparista saatavien tulojen turvin Chilen valtionbudjetissa kasvatettiin menoja niin koulutuksessa, terveydenhuollossa, asumisessa kuin infrastruktuurihankkeissa ja sisäasioissa. Finanssikriisin myötä valtio on ryhtynyt käyttämään kuparinviennistä aiemmin saatuja varoja rahoittaakseen kasvaneet menot. Yksityissektori Julkisen sektorin rooli taloudessa on rajattu lähinnä kaivosteollisuuteen. Valtion kupariyhtiö Codelco on merkittävä valtion tulonlähde ja samalla Chilen suurin yritys. Chilessä ensimmäinen valtion yritysten laaja yksityistäminen tapahtui vuoden 1973 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Sotilasjuntta perusti menestyksekkääksi osoittautuneen talouspolitiikkansa vienninedistämiselle ja yksityiselle sektorille. Talouden ajautuessa kriisiin 1980-luvulla osa pankeista ja suurista yrityksistä otettiin valtion huomaan, mutta uudelleenyksityistäminen alkoi vuosikymmenen lopulla. Suurin osa työvoimasta työllistyy yksityisellä sektorilla. Työvoimaan kuuluu 7,6 miljoonaa chileläistä (2010). Koulutuksen taso heikkeni sotilasjuntan aikana ja koulutetusta työvoimasta, erityisesti opistotason koulutuksen saaneista (esim. opistoinsinööreistä) on ollut pulaa. Koululaitoksen ja koulutuksen nykyaikaistaminen ja laadunparannus käynnissä. Työttömyys on laskenut hieman edellisvuodesta ja arvio vuodelle 2010 on 9,2 prosenttia, vuodelle ,3 prosenttia.

13 13 (32) Työvoiman tuottavuus on kasvanut, mutta niin ovat myös työvoiman kustannukset. Maatalous ja kalastus työllistävät noin 15 prosenttia työvoimasta ja teollisuuden palveluksessa on 25 prosenttia. Palvelut työllistävät suurimman osan työvoimasta eli vajaat 60 prosenttia; siitä julkisen sektorin osuus on noin 12 prosenttia. Koulutuksen tason kohoaminen on näkynyt parantuneena työvoiman tuottavuutena. Myös työvoiman kustannukset ovat kohonneet, samassa tahdissa reaalipalkkakehityksen kanssa. Suurin osa työväestä tekee töitä keskimääräisillä palkoilla. Yritysjohdon palkoilla ei kuitenkaan ole käytännössä ylärajaa ja palkkaerot ovat valtavat. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Chilen ulkomaankauppa , mrd USD vienti tuonti tase Lähde: EIU 06/2010 Chile on yksi Latinalaisen Amerikan avoimpia talouksia; esimerkiksi vuonna 2005 kaupan osuus sen Bkt:stä oli 70 prosenttia. Chilen tullimaksujen taso kuuluu maailman alhaisimpiin ja sillä on ennätyksellinen määrä vapaakauppasopimuksia. Kauppa Chilen ja EU:n välillä on kasvanut 40 prosenttia vapaakauppasopimuksen voimaantulon, helmikuun 2003 jälkeen. Kahdenvälisten kauppasopimusten määrä lisääntyy jatkuvasti ja Chilen viennin kasvua ovat vauhdittaneet korkea kuparin hinta,

14 14 (32) kasvava metsäsektori, selluloosan kohonnut maailmanmarkkinahinta sekä lohen vienti. Vuonna 2010 tuonnin ja viennin arvioidaan piristyvän edellisvuoteen verrattuna. Ulkomaankaupan rakenne Chilen vienti Vuoden 2010 kokonaisvienniksi arvioidaan 65,1 miljardia dollaria eli yli 10 miljardia dollaria enemmän kuin vuonna Kupari ja tuotteet muodostavat edelleenkin Chilen ylivoimaisesti tärkeimmän vientituoteryhmän. Muita vientituotteita ovat hedelmät, kalatuotteet ja viinit sekä teollisuustuotteet (paperi-, kemian-, kone- ja metalliteollisuuden sekä vaate- ja tekstiiliteollisuuden tuotteet ja kengät sekä elektroniikka). Chilen tuonti Vuonna 2010 myös tuonnin arvioidaan kasvavan ja tuontiluvuksi ennustetaan 56 miljardia. Chilen tullin tilastojen mukaan tuonti koostuu puolivalmisteista, tuotantohyödykkeistä ja kulutustavaroista. Tärkeimmät kauppakumppanit Kaupankäynnin rakennemuutos on näkynyt myös kauppakumppaneissa. Vienti Mercosur-maihin kasvoi 1990-luvun puolivälin jälkeen, mutta on sittemmin laskenut alueen taloudellisista ongelmista johtuen. Sen sijaan tuonti Mercosur-maista on jatkanut kasvuaan ja esimerkiksi tuonti Argentiinasta (lähes 15 prosenttia) on kasvanut merkittävästi. Aasian osuus ulkomaankaupasta on kasvanut erityisesti Kiinan talouskasvun seurauksena. Aasiasta onkin tullut Chilen viennin tärkein määränpää ennen Pohjois- Amerikkaa. Tärkein yksittäinen kauppamaa on edelleen kaupan kokonaisarvon perusteella Yhdysvallat, joskin sen asema on etenkin viennissä heikentynyt voimakkaasti. Pidemmälle jalostettuja tuotteita viedään suhteessa enemmän naapurimaihin ja Aasiaan, kun taas Eurooppaan ja NAFTA:n alueelle viedään enemmän kuparia ja muita kaivosteollisuuden raaka-aineita. EIU:n mukaan Chilen tuonnin kärjessä ovat Kiina, USA, Brasilia ja Argentiina. Viennin kärjessä ovat Kiina, USA ja Japani. Merkillepantavaa on, että Kiina nousi Yhdysvaltojen ohi tärkeimmäksi vientimaaksi. Kauppapolitiikka Chile on harjoittanut kaupan vapauttamiseen tähtäävää politiikkaa jo 1970-luvulta lähtien. Maa on ollut maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen sen perustamisesta lähtien. Chilellä on yhteistyösopimus Mercosur-maiden kanssa sekä maail-

15 15 (32) man kattavin verkosto kahdenkeskeisiä vapaakauppasopimuksia; tuoreimpana niistä Japani, joka tuli voimaan Australian kanssa solmittu sopimus astuu voimaan 2009 ja sen jälkeen sopimukset Panaman, Perun ja Kolumbian kanssa. Neuvotteluja käydään Uuden-Seelannin, Singaporen, Vietnamin, Ecuadorin, Malesian, Thaimaan ja Turkin kanssa. Nykyisin 85 prosenttia Chilen ulkomaankaupasta on erilaisten suosituimmuusjärjestelyjen piirissä. Esimerkkinä sopimusten konkreettisista vaikutuksista käyvät vaikkapa Chilen automarkkinat, jotka kuuluvat maailman kilpailluimpiin; kuluttajien valittavana on tällä hetkellä 50 eri automerkkiä ja kaikkiaan 300 eri mallia. Chilen ja EU:n välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuussa 2003, sopimus Yhdysvaltojen kanssa vuoden 2004 alusta ja Etelä-Korean kanssa huhtikuussa Kauppasopimus on voimassa myös Kanadan, Meksikon, El Salvadorin, Hondurasin, Guatemalan, Nicaraguan, Costa Rican, Panaman ja Perun kanssa. Lisäksi sillä on sopimukset Kiinan ja Intian kanssa. Syyskuussa 2007 allekirjoitettiin sopimus Japanin kanssa. Sopimusjärjestely on pyritty saamaan myös Kolumbian, Malesian, Ecuadorin ja Thaimaan kanssa. Aasian suuntaan tehdyillä sopimuksilla Chile on tavoitellut uusia vientimarkkinoita. Kuparin viennin kasvu jatkuukin lähitulevaisuudessa erityisesti Aasian maiden kanssa tehtyjen suosituimmuussopimusten ansiosta. Kauppa Suomen kanssa Suomen Chilen-kauppa v , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Chile nousi vuonna 2005 Suomen suurimmaksi vientimaaksi Latinalaisessa Amerikassa, mutta sen jälkeen Brasilia ja Meksiko palasivat taas selvästi kärkeen. Tuonti Chilestä on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2006 lähtien, mutta vuonna 2009 se putosi merkittävästi. Kauppatase kääntyi vuonna 2006 Suomelle negatiiviseksi ja vaje kasvoi reiluun 99 miljoonaan euroon vuonna Vuonna 2009 tase kääntyi noin 33 miljoonalla eurolla ylijäämäiseksi Suomelle.

16 16 (32) Suomen vienti Suomi vie Chileen pääasiassa koneita ja laitteita sekä paperia. Vuonna 2009 koneiden osuus oli 62 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Chileen. Suomen vienti Chileen 2009 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 62,0 % Valmiit tavarat 1,6 % Raaka-ainee t, polttoaineet 11,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,0 % Valmistetut tavarat 21,6 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus % 1) Muutos % 2) 1 64 Voimakoneet ja moottorit 30, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 25, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 24, Eri toimialojen erikoiskoneet 20, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 17, Muut sähkökoneet ja -laitteet 10, Rauta ja teräs 3, Moottoriajoneuvot 3, Metalliteollisuuskoneet 2, Kojeet, mittarit yms. 1, tärkeintä yhteensä 139,1 93 Koko vienti 150, osuus Suomen viennistä Chileen 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

17 17 (32) Suomen tuonti Suomi tuo Chilestä kuparimalmia, rautaa ja terästä sekä elintarvikkeita ja juomia. Useamman vuoden ripeän kasvun jälkeen tuonnin arvo vuonna 2007 väheni hieman edellisvuodesta, mutta kasvoi taas vuonna Vuonna 2009 tuonti putosi yli puolella edellisvuodesta. Suomen tuonti Chilestä 2009 Valmistetut tavarat 3,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 0,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 63,0 % Elintarvikkeet ja juomat 32,4 % Lähde: Tullihallitus Suomen tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 SITC-nimike Milj.EUR Osuus Muutos % 1 ) % 2 ) 1 28 Malmit ja metalliromu 73, Juomat 31, Hedelmät ja kasvikset 5, Rauta ja teräs 4, Kalat ja kalavalmisteet 1, Puutavara ja korkki 0, Puu- ja korkkituotteet 0, Epäorgaaniset kemialliset aineet 0, Eri toimialojen erikoiskoneet 0, Liha ja lihatuotteet 0, tärkeintä yhteensä 117,0 100 Koko tuonti 117, osuus Suomen tuonnista Chilestä 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus

18 18 (32) Ulkomaiset investoinnit Sopimukset Suomen kanssa Suomen varsinaiset kauppasopimukset ovat nykyisin EU-sopimuksia. EU:n ja Chilen välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuussa Sopimus jäsentyy kolmen pääkohdan ympärille: poliittinen vuoropuhelu, yhteistyö ja kauppa. Sopimuksen mukaan 97 prosenttia teollisuus-, maatalous- ja kalastustuotteiden kaupasta vapautetaan enintään kymmenen vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Sopijamaiden yrityksille annetaan mahdollisuus osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin sekä vapautetaan palvelujen kauppa, investoinnit sekä teollis- ja tekijänoikeudet. Lukuisat EUalueen maataloustuotteet, lannoitteet ja maatalouskoneet saivat vapaan pääsyn Chilen markkinoille. Sopimus takaa eurooppalaisille tehdasvalmisteille Chilen markkinoilla tullien vähennysohjelman, jonka perusteella kaikkien tehdasvalmisteiden tullit EU:sta Chileen poistuvat seitsemän vuoden kuluessa sopimuksen voimaan astumisesta. Investointisuojasopimus Suomen ja Chilen välinen sopimus investointien edistämisestä ja molemminpuolisesta suojelemisesta on ollut voimassa vuodesta 1993 lähtien. Kaksoisverotussopimus Alkuvuodesta 2004 Chile solmi sopimuksen kaksoisverotuksen poistamisesta usean maan kanssa. Chile käy Suomen kanssa neuvotteluja samankaltaisen sopimuksen solmimisesta. Ulkomaisia sijoituksia on johdonmukaisesti kannustettu ja tuettu jo 1970-luvulta. Chile on suorien ulkomaisten sijoitusten kolmanneksi tärkein kohdemaa Latinalaisessa Amerikassa. Kaivosteollisuus on perinteisin ja suurin ulkomaisen pääoman vastaanottaja. Metsäsektorin investoinnit ovat olleet kasvussa. Ulkomaisilla suorilla ja tuotannollisilla investoinneilla on pitkä perinne Chilessä. Maa on noudattanut vapaata investointipolitiikkaa jo vuodesta 1974 alkaen. Pitkään jatkunut avoin kauppa- ja valuuttapolitiikka, kahdenväliset kaupankäyntiä ja investointia koskevat sopimukset useiden maiden kanssa, tasaisen nopea talouskasvu ja madaltuva inflaatio sekä korkea kotimainen säästämisaste ovat houkutelleet investointeja. Sijoitustoiminnan kasvaessa sen painopiste on muuttumassa, sillä yhä suuremmat summat ohjautuvat muualle kuin kaivosteollisuuteen. Uudempia aloja ovat mm. kuljetusinfrastruktuuri, palvelut, telekommunikaatio, sähkö- ja ennen kaikkea metsäteolli-

19 19 (32) Suomalaiset investoinnit suus. Yhä suurempi osa investoinneista on pitkäaikaisia suoria sijoituksia ja niihin juuri pyritäänkin. Chile on Suomen perinteinen investointikohde Latinalaisessa Amerikassa. Kaivosteollisuuden investointeja tehtiin jo 1970-luvulla ja suotuisa ilmapiiri on kasvattanut sijoitustoimintaa. Suomalaisille tärkein sijoituskohde nykyään on kuitenkin vahvassa nousussa oleva metsäsektori. Todisteena metsäsektorin vahvuudesta mainittakoon, että Chileen ollaan rakentamassa kolme uutta sellutehdasta seuraavan viiden vuoden aikana. Muita suomalaisille tärkeitä sektoreita ovat telekommunikaatio- ja ympäristösektorit. Chilessä vaikuttavat suomalaisyritykset ovat pääasiassa suuria tai suurehkoja yrityksiä. Chilessä toimii 13 suomalaisyritystä. Yritykset löytyvät kaivos-, metsä-, energiasekä telekommunikaatiosektoreilta. Tytäryhtiöiden lisäksi yli 50 yrityksellä on Chilessä edustaja.

20 20 (32) Maa- ja metsätalous Maataloutta harjoitetaan lähes maan koko pituudella ainakin kotitarpeiksi. Pohjoisen kuivilla seuduilla sijaitsee suurin osa mineraalivarannoista. Maatalous on vallitsevinta keskiosissa Santiagon ympäristössä sijaitsevassa laaksossa. Viljeltäviä kasveja ovat rypäleet, omenat, päärynät, luumut, tomaatit, juurekset, vehnä ja muut viljat, maissi ja riisi. Kalastusvedet ovat runsaat. Kylmä merivirta tuo kalansaaliit Chilen rannikolle. Pohjois-Chilessä maaperästä löytyy kuparia, rautaa, nitraatteja, kultaa ja muita jalometalleja sekä molybdeenia. Chilen kuparivarannot ovat maailman suurimmat. Maa- ja metsätalouden osuus BKT:stä on arviolta 5,6 prosenttia. Metsäsektori on nopeassa kasvussa. Maatalousmaaksi sopivaa maata on pinta-alasta vajaa neljännes. Metsiä ja metsämaata on noin 20 prosenttia pinta-alasta. Maatalous on yksityisten toimiala, ei tukiaisia. Vilkkaan investointitoiminnan ansiosta toimiala on hyvin nykyaikainen. Kalatalous on merkittävää; Chile vie kalajauhoa ja lohta. Kansainvälisen kysynnän laskusta huolimatta erityisesti metsä- ja kalatalouden tuotteiden vienti jatkaa kasvuaan. Chilen maatalousolosuhteet, ilmasto ja maaperä vaihtelevat suuresti. Maa on kilometriä pitkä ja kilometriä leveä. Maatalouden kapasiteetti on suuri, samoin kalastuksen. Maassa vaikuttaa vahva maatalouden etujärjestö, Sociedad Nacional de Agricultura (SNA). Chilen maatalouden tuotantokustannukset ovat maantieteellisestä eroavaisuuksista johtuen korkeammat kuin muissa alueen maissa. Maankäyttö muuttui 1990-luvulla; enemmän maata käytetään hedelmien ja elintarvikekasvien viljelyyn kun taas viljan, vihannesten ja teollisuuskasvien viljely on vähentynyt. Jälkimmäisissä suhteellinen etu on selkeästi Andien itäpuolella. Chilen solmimat vapaakauppasopimukset eritoten EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa vaikuttavat sen maatalouden rakenteeseen jatkossakin. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hedelmät ja vihannekset. Chile on nykyisin eteläisen pallonpuoliskon suurin tuoreiden hedelmien viejämaa. Erityisesti viinirypäleet, omenat, päärynät, luumut, kiivihedelmät ja avokadot ovat tärkeitä vientikasveja. Hedelmät ja viinit kattavat yhdessä vajaat 80 prosenttia Chilen maataloustuotteiden viennistä. Metsämaan osuus koko maapinta-alasta on noin 20 prosenttia; uuden metsän istutusmäärä on arviolta hehtaaria vuodessa. Kysyntä puunjalostusteollisuudelle ja ympäristökonsultoinnille on kasvussa. Viinintuotanto Chile on viinintuottajana vanha, mutta siitä tuli vasta 1980-luvulla merkittävä viininviejä ja laatuviinien viejä 1990-luvulla. Tällä hetkellä Chile on Ranskan, Italian, Espanjan ja Australian jälkeen maailman viidenneksi suurin viinin viejä ja kymmenenneksi suu-

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Elokuu 2016 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot