Hälytysosaston johtosääntömalli perusteluineen

Transkriptio

1 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 1(10) Hälytysosaston johtosääntömalli perusteluineen Vapaaehtoisen sopimuspalokunnan hälytysosaston johtosääntömalli perusteluineen 1. Tarkoitus ja tehtävät 1.1. Hälytysosaston ensisijainen tarkoitus on huolehtia sammutus- ja pelastustehtävien hoitamisesta palokuntasopimuksessa mainittujen velvoitteiden mukaisesti. Hälytysosaston tehtävä on kunnan paloviranomaisen valvomana ja ohjaamana tehdä sammutus- ja pelastustyötä. Kunnan ja vapaaehtoisen palokunnan välisen palokuntasopimuksen ensimmäisessä pykälässä edellytetään, että sopimuspalokunta sitoutuu huolehtimaan palo- ja pelastustoimen tehtävistä siten, kuin palo- ja pelastustoimesta annetun lain (tästedes PPL) l :ssä on mainittu. Palokuntasopimuksen edellyttämästä sammutus- ja pelastustoiminnasta huolehtii palokunnan hälytysosasto. Oikeudellisessa vastuussa palokuntasopimuksen sisällön noudattamisesta on VPK-yhdistyksen hallitus. Hälytysosaston tulee VPK-yhdistyksen tekemän palokuntasopimuksen mukaisesti mahdollisuuksien mukaan osallistua palonehkäisyyn. Tulen irtipääsemisen estämiseen tähtäävään palonehkäisyyn voivat osallistua tarvittaessa paloviranomaisten alaisuudessa ja apuna sopimuspalokuntien muutkin kuin hälytysosastojen jäsenet. Näitä tehtäviä ovat osallistuminen koulutus- ja valistustehtäviin ja palovartiointiin. Palokuntasopimuksissa on tehtävien ja toimintavalmiuteen liittyvien asioiden lisäksi sopimuskohta palkkioita ja korvauksia varten. Kunnan ja palokunnan kannalta on tärkeää, että sopimuskorvaukset oikeuttavat valtionosuuteen. Palokunnan hälytysosaston tarpeellisiksi käyttökustannuksiksi, joihin kunta saa valtionosuutta, katsotaan hälytysosaston sammutus- ja pelastustoimintaan sekä koulutussuunnitelman mukaiseen koulutukseen kuuluvat ja harjoituksiin osallistumisesta aiheutuneet todelliset menot. Korvauksen on oltava järkevässä suhteessa hälytysosaston tehtävien määrään sekä osuuteen kunnan palo- ja pelastustoimessa. Palokunnan hälytysosaston toiminta on suunniteltava kaikilta osin yhteistyössä kunnan palopäällikön kanssa Hälytysosasto voi eri sopimuksella tai määräyksestä yhteistyössä viranomaisten kanssa tehdä muitakin kuin palokuntasopimuksessa mainittuja tehtäviä. VPK:n hälytysosasto voi paloviranomaisen määräyksestä tai suostumuksella osallistua muihinkin kuin PPL:n nojalla suoritettaviin pelastustehtäviin tai avunantotyyppisiin tehtäviin. Hälytysosasto ei voi kuulua vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatioon, koska se toimiessaan kunnallisena palokuntana on osa viranomaisorganisaatiota ja tätä kautta osa yleistä pelastuspalvelua. Lukuun ottamatta hälytysosastoa ja hälytysmuonitussopimuksen kunnan kanssa tehneitä palokuntanaisosastoja VPK:n osastot voivat ottaa osaa vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan.

2 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 2(10) 2. Hälytysosastoon nimeäminen ja hälytysosastosta erottaminen 2.1 hälytysosastoon nimettävistä toimivista jäsenistä tekee ehdotuksen hälytysosaston päällikkö. Nimityksen hyväksyy vpk:n hallitus. Hälytysosaston päällikkönä toimii VPK:n päällikkö (kts.3.1). VPK:n jäsenyys sinänsä ei edellytä osallistumista sammutus- ja pelastustyöhön. Hälytysosaston jäsenellä tämä velvollisuus on. Nimetessään hälytysosastoon uusia jäseniä hallituksen tulee edellyttää, että nimettävä henkilö täyttää asetetut kelpoisuusvaatimukset. Koulutuksellisista kelpoisuusvaatimuksista on säännös johtosäännön kohdassa 9. Terveydellisistä ja fyysistä kelpoisuusvaatimuksista on säännös kohdassa 8. Ikään liittyvästä kelpoisuudesta on ohje VPK:iden vuoden 1982 mallisääntöjen 5 :ssä. Hälytysosaston jäsenten kelpoisuus koulutuksen, kunnon tai iän suhteen on eritasoinen. Tämä on huomioitava käytännön toiminnassa. Menettelystä on apua työturvallisuuden vastuukysymyksiä selvitettäessä, työtapaturmien ennaltaehkäisyssä ja työtapaturmaan vaikuttaneita syitä jälkikäteen pohdittaessa. Vaikka hälytysosastoon nimettävän jäsenen velvollisuus osallistua sammutus- ja pelastustyön tekemiseen on johdettavissa VPK-yhdistyksen säännöistä, tulee VPK:n hallituksen saada ao. henkilön suostumus hälytysosaston jäsenyyteen. Suostumuksen yhteydessä nimettävän jäsenen on tutustuttava tähän johtosääntöön. Nimityksen muodoista päättää palokunnan hallitus. Hälytysosastoon nimeäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hälytysosaston jäsenen ja VPK-yhdistyksen välille on syntymäisillään työsuhde, sillä nimeämisen yhteydessä täyttyy aina kolme työsuhteen tunnusmerkkiä nimittäin 1) työn tekeminen, 2) työn tekemistä toiselle koskeva sopimus ja 3) työn tekeminen toisen johdon ja valvonnan alaisena. Nykyisin yhä useammin täyttyy myös neljäs työsuhteen tunnusmerkki, palkan tai vastikkeen maksaminen. Näin hälytysosaston uuden jäsenen nimeäminen merkitsee käytännössä sitä, että VPK-yhdistyksestä tulee jäsentensä työnantaja. Tällaisissa tapauksissa lienee selvintä laatia VPK-yhdistyksen ja hälytysosaston jäsenen välille kirjallinen työsopimus, jollaisena tietyin muutoksin voisi toimia palokuntasopimuskin. Työsuhdekysymykseen on ottanut kantaa myös sisäasiainministeriön pelastusosasto kirjeessään 827/623/80. Palokunnan sivutoimiselle miehistölle maksettavia palkkioita käsitellessä sisäasiainministeriö toteaa, että sopimuspalokuntana toimivan VPK:n miehistö ei ole työ- tai virkasuhteessa kuntaan. Samalla kannalla ovat myös kuntien keskusjärjestöt. Työnantajan asema edellyttää monia erityistaitoja vaativien toimistotehtävien tekemistä, kuten palkan ym. maksujen hoitamista. Vapaaehtoisille palokunnille ei tällaisten tehtävien hoitaminen yleensä ole mahdollista. Palokuntasopimuksella ne ovat voineetkin jättää mainitut toimistotehtävät kunnan tehtäväksi.

3 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 3(10) Maassamme on lukuisa joukko vapaaehtoisia palokuntia, joiden hälytysosaston jäsenille ei makseta henkilökohtaisia palkkioita esimerkiksi sammutus- ja pelastustyöstä, koulutukseen osallistumisesta tai varallaolosta. On vaikea määritellä, mikä vaihtoehto on VPK-järjestelmän säilymisen kannalta paras. Yhdellä paikkakunnalla VPK siirtyy henkilökohtaisten palkkioiden maksamiseen ja toisen paikkakunnan VPK luopuu samanaikaisesti niiden maksamisesta siirtyen ns. "könttäkorvauslinjalle" käyttäen suuremman summan esimerkiksi kaluston uusimiseen. Näyttääkin siltä, että lyhyellä tähtäimellä palkkioiden maksaminen motivoi hälytysosaston jäsenten toimintaa entisestään. Pitkällä aikavälillä ovat tärkeimmiksi toimintamotivaatiota ylläpitäviksi asioiksi osoittautuneet VPK-toiminnan kokeminen tarpeelliseksi ja arvostetuksi sekä se, että VPK:n toimintaolosuhteet ovat mahdollisimman hyvät Tarkoituksiensa ja tehtäviensä toteuttamiseksi hälytysosaston tulee olla yhteistyössä palokunnan muiden osastojen kanssa. Hälytysosastoon kuuluva jäsen voi samanaikaisesti olla palokunnassa myös jonkin muun osaston jäsen. Palokunnan hälytysosaston tehokas ja monipuolinen työskentely edellyttää hyvää yhteistyötä palokunnan muiden osastojen kanssa. Tietyin rajoituksin sammutus- ja pelastustoimintaan voivat osallistua kaikki palokunnan jäsenet. Nuoriso-osaston 18 vuotias tai sitä vanhempi johtaja tai kouluttaja voi osallistua hälytysosaston toimintaan. Myös palokuntanainen voidaan hyväksyä hälytysosaston jäseneksi Hälytysosaston jäsenyys lakkaa seuraavissa tapauksissa: jäsen eroaa hälytysosastosta; jäsen ei täytä hälytysosaston jäsenyysvaatimuksia iän, terveydentilan tai muun syyn vuoksi; hallitus erottaa jäsenen hälytysosastosta painavan syyn vuoksi. Hälytysosaston jäsen voi erota tehtävistään. Jos on olemassa työsuhde VPKyhdistyksen ja hälytysosaston jäsenen välillä, eroamiseen liittyy irtisanomisaika, joka määräytyy työsopimuslain 38 :n mukaisesti. Muutoin irtisanomisaikaa ei ole. Jäsenyys hälytysosastossa muiden kuin päällystön osalta lakkaa mallisääntöjen mukaan automaattisesti iän perusteella 55 vuotiaana. Päällystön ikäraja on 65 vuotta. Muita hälytysosaston kelpoisuusvaatimuksia ovat riittävä fyysinen kunto sekä taito ja tieto sammutus- ja pelastustehtävien tekemiseen. Jäsentä on kuultava ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Hallitus voi painavista syistä erottaa jäsenen hälytysosastosta. Syynä voi olla esimerkiksi jatkuva palokuntalaiselle sopimaton käytös. On selvää, että erottamistapauksessa tulee toimia huolellisesti harkiten. Yksittäinen rike ei sinällään ole erottamisperuste, vaan jäsentä on pyrittävä tällöin ojentamaan lievemmillä sanktioilla. Erottaminen tulee kyseeseen vain äärimmäisenä keinona. Jäsentä on kuultava ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

4 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 4(10) Hälytysosastosta erotetulle jäsenelle tulee aina toimittaa hallituksen pöytäkirjanote, josta ilmenee erottamisen syy. Hallituksen päätökseen tyytymätön voi valittaa päätöksestä palokunnan yleiselle kokoukselle. Kirjallinen valitus, joka on tehtävä 30 päivän määräajassa hallituksen päätöksen tietoon saattamisesta, osoitetaan hallitukselle. Hallitus ottaa asian seuraavan yleisen kokouksen asialistalle siten, kuin palokunnan voimassa olevien sääntöjen mukaan asiasta on määrätty. Hälytysosaston jäsenet, jotka ovat olleet työsuhteessa VPK-yhdistykseen, ovat oikeutettuja työsopimuslain 47 :n mukaiseen työtodistukseen sitä pyydettyään. 3. Hälytysosaston johtosuhteet 3.1. Hälytysosaston johtoon kuuluvat palokunnan päällikkö hälytysosaston päällikkönä ja palokunnan varapäällikkö (varapäälliköt) hälytysosaston varapäällikkönä (varapäällikköinä) sekä nimetyt yksikönjohtajat. Palokunnan sääntömääräisen syysvuosikokouksen asiana on valita seuraavaksi kalenterivuodeksi palokunnalle päällystö. Palokunnan sisäisenä asiana on päättää, minkä kokoisen päällystön se itselleen valitsee. Koska yleensä kaikissa vapaaehtoisissa palokunnissa sammutus- ja pelastustoiminnasta vastaa palokunnan päällikkö, on tarkoituksenmukaista, että palokunnan päällikkö toimii hälytysosaston päällikkönä. Myös palokunnan varapäälliköt osallistuvat aktiivisesti sammutus- ja pelastustoimintaan, joten on luonnollista valita palokunnan varapäällikkö (varapäälliköt) myös hälytysosaston varapäälliköksi (varapäälliköiksi). Sisäasiainministeriön ohje sammutusyksikön tavoitevahvuudeksi on 1+5. Hälytysosaston kuutta jäsentä kohden on siten nimettävä vähintään yksi koulutettu yksikönjohtaja Hälytysosaston toimintaa ohjaa ja valvoo kunnan palopäällikkö. Kunnan tehtävänä on pitää huolta palo- ja pelastustoimesta alueellaan (PPL 8 :n 1 mom.). Palolautakunnan ja sen alaisen palopäällikön tehtävänä on valvoa yleisesti, että palo- ja pelastustoimesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Myös palopäällikkö valvoo paloturvallisuutta ja pelastusvalmiutta koskevien säännösten ja määräysten noudattamista (Asetus Palo- ja pelastustoimesta 1089/75 6 ). Edelleen palopäällikön tulee ohjata ja valvoa kunnallisten palokuntien koulutusta (PPA 6 ). Näin myös hälytysosaston toimintaa valvoo kunnan palopäällikkö. 4. Hälytysosaston päällystön arvoasemamerkit Hälytysosaston päällystön arvoasemamerkkien käytössä noudatetaan soveltuvin osin sisäasiainministeriön hyväksymää ja suomen palontorjuntaliiton julkaisemaa ohjetta palokuntien asusteista ja merkeistä Sisäasiainministeriö antaa erikseen ohjeet palokuntien asusteista ja siinä käytettävästä merkistöstä.

5 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 5(10) 5. Hälytysosaston päällikkö Hälytysosaston päällikön tehtävänä on: 5.1. Johtaa hälytysosaston toimintaa ja huolehtia osaltaan sen toimintavalmiudesta. Palokunnan päällikön ja samalla hälytysosaston päällikön tehtävä on johtaa koko palokunnan toimintaa, ja erityisesti hälytysosaston toimintaa (katso kohta 3.1). Hänen.tärkeimpänä tehtävänään on hälytysosaston toiminnan johtaminen ja sen toimintavalmiudesta huolehtiminen. Toimintavalmiuden ylläpitämisessä tulee huomio kiinnittää seuraaviin osatekijöihin: sammutusyksiköiden lukumäärä, hälytysosastojen jäsenten lukumäärä, koulutustaso ja fyysinen kunto, sekä mahdollisuus osallistua hälytysosaston toimintaan eri viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina, kaluston määrä ja laatu Valmistella ehdotus toimintasuunnitelmaksi tulo- ja menoarvioineen seka laatia ehdotus edellisen vuoden toimintakertomukseksi. Tavoitteellinen toiminta edellyttää eri aikavälille laadittujen toimintasuunnitelmien tekemistä. Hälytysosaston vuotuinen toimintasuunnitelma on osa VPK-yhdistyksen toimintasuunnitelmaa. Edellä sanottu koskee myös tulo- ja menoarviota sekä toimintakertomusta. Hälytysosaston toiminnan suunnittelu, selonteko ja tilitysvelvollisuus kunnan palolautakunnalle koskee tarkasti ottaen vain sitä osaa palokunnan toiminnasta ja varojenkäytöstä, johon kunnalta on saatu sopimuksen mukaista korvausta. Kunnalle tulevien valtionosuuksien kannalta ja muutenkin on lienee selvintä, että palokunnat pitävät sopimuskorvauksen ja siihen kohdistuvat tulot ja menot erillään muista tuloistaan ja menoistaan. Tämä käytäntö helpottaa myös näiden varojen käytön valvontaa kunnan halutessa käyttää sille kuuluvaa tarkastusoikeutta Johtaa koulutustoimintaa. Hälytysosaston koulutuksen välitön johto ja valvonta kuuluu hälytysosaston päällikön tehtäviin. Päällikkö voi käyttää apunaan VPK:n koulutuspäällikköä Tehdä ehdotus hälytysosaston kaluston hankinnoiksi. Kaluston ja varusteiden hankkimisesta on sovittu palokuntasopimuksessa. VPK:t voivat hankkia kalustoa ja varusteita myös omilla varoillaan. Kalustohankintasuunnitelmat tulee sisällyttää kunnan palo- ja pelastustoimen kehittämissuunnitelmiin riippumatta siitä, kuinka kalusto- ja varustehankintojen rahoitus on tarkoitus järjestää. Kaikista kalusto- ja varustehankinnoista on neuvoteltava kunnan palopäällikön kanssa Suunnitella hälytysosaston päivystys- ja varallaolojärjestelyt.

6 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 6(10) Hälytysosaston päivystys- ja varallaolojärjestelyjen lähtökohta on ensisijaisesti kunnan kanssa tehty palokuntasopimus, jossa määritellään tarkoin palokunnan velvoitteet. Hälytysosaston päivystys- ja varallaolosuunnitelmien laatiminen voi edellyttää yhteistyötä myös aluehälytyskeskuksen kanssa. Periaatteessa jokainen hälytysosaston jäsen on ns. jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Päivystysvuorossa ja varalla olevista hälytysosaston jäsenistä tulee laatia vuorolista, jolloin hälytykseen saapuvien miesten määrä ei ole sattumanvaraista. Vuorolista tulee toimittaa palopäällikölle hyväksyttäväksi. Päivystystä ja varallaoloa koskevan vuorolistan tekeminen ei ole tarpeen, jos sopimuksen mukainen lähtövalmius muuten varmuudella saavutetaan. Varsinkin kesäviikonloppuisin ovat monet palokunnat sopineet hälytysvalmiutensa järjestämisestä siten, että sopimuksen mukainen ensilähtö päivystää paloasemalla. Palokunta voi tehostaa hälytysvalmiuttaan lisäämällä asemalla tapahtuvaa päivystystä myös muulloin kuin kesäviikonloppuisin. Asemapäivystykseen voidaan kutsua myös reservipalokunnat, jos vakinainen palokunta saa toimintavalmiuttaan heikentävän suuren hälytyksen Ylläpitää valmiustiedostoja. Palokunnan valmiustiedostoista tulee voida seurata hälytysosaston miehistön henkilötietoja, koulutusta sekä kaluston ja varusteiden kuntoa ja toimintavarmuutta. Valmiustiedostoja ovat mm. henkilökortisto, koulutuskirjanpito sekä kaluston ja varusteiden koestus-ja huoltokortit Määrätä tehtävät hälytysosaston muulle päällystölle ja yksikönjohtajille. Palokuntasopimuksissa on kaluston ja varusteiden huollosta ja tarkastuksista sovittu yleensä siten, että palokunta tai kunta huolehtii kaluston ja varusteiden käyttökunnosta ja valmiudesta. Jos kaluston ja varusteiden huollosta vastaa palokunta, tulee tehtävät jakaa vastuuhenkilöille. Mitä suuremmasta palokunnasta on kysymys, sitä enemmän on syytä vastuuta jakaa. Vastuualuejako voisi olla esimerkiksi seuraava: hengityssuojainten huolto, henkilökohtaisten varusteiden huolto, ajoneuvokaluston huolto, muun palokaluston huolto, koulutus ja kuntoharjoittelu sekä sopimuksin sovitut erityistehtävät. 6. Hälytysosaston yksiköt 6.1 palokunnan hälytysosaston ensisijainen toimintayksikkö on sammutusyksikkö. Hälytysosastossa voi olla myös muita yksiköitä. Palokuntien tulee suunnitella hälytysosastojensa yksikköjen toiminta kunnan paloviranomaisten ohjeiden ja palokuntasopimuksen pohjalta. Kunnallisten palokuntien toimintavalmiudesta ja vahvuuden suunnittelusta on olemassa sisäasiainministeriön ohje no. 910/630/82.

7 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 7(10) 7. Yksikköjen johtaminen 7.1. Toimintatilanteessa vaihtuu johtaja vain, jos ylempi päällystöön kuuluva henkilö tulee paikalle ja antaa määräyksen johtovastuun muuttamisesta Sammutusyksikön johtajaksi on etukäteen nimettävä vähintään yksikönjohtajan koulutuksen saanut hälytysosaston jäsen. Ellei hän ole paikalla, johtaa sammutusyksikkö etukäteen nimettävä varajohtaja. Ellei hänkään ole paikalla, yksikköä tilapäisesti johtaa asemaltaan korkein, ja samassa asemassa olevista "virkaiältään" vanhin. Palokuntien sisäisessä koulutuksessa tulee noudattaa sisäasiainministeriön pelastusosaston kulloinkin voimassa olevia ohjeita (Sammutusyksikön ensitoimenpiteisiin kuuluvista selvityksistä, Pelastusosaston julkaisuja 1983:1). Ohjeessa sammutusyksikkö määritellään työryhmäksi, joka koostuu johtajasta ja yleensä 2-5 miehestä. Sammutusyksiköllä tulee aina olla johtaja. Toimintatilanteessa on kuitenkin epävarmaa saapuvatko nimetyt sammutusyksikön johtaja tai varajohtaja ja jäsenet palo- tai onnettomuuspaikalle. Tällöin sammutusyksikkö koostuu paikalla olevista hälytysosaston jäsenistä. Käytännössä on mahdollista, että yksikön johtajan määräytymisessä esiintyy tällöin epätietoisuutta. Tilanteeseen voidaan varautua etukäteen soveltamalla sääntöä Terveys ja fyysinen kunto 8.1. Palokunnan velvollisuutena on huolehtia siitä, että hälytysosaston jäseneen sovelletaan työterveyshuoltolakia ja että jokainen jäsen osallistuu määräaikaisiin terveystarkastuksiin, joissa todetaan hälytysosaston jäsenen fyysinen ja psyykkinen soveltuvuus. Hälytysosaston jäsenen velvollisuutena on ilmoittaa hälytysosaston päällikölle sellaisista itseään koskevista terveydentilansa muutoksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa toimintatilanteessa Huonoa kuntoa ei ole pidettävä sellaisena terveydentilana, joka estäisi kaikkien palo- ja pelastustehtävien tekemisen. Lähes kaikki hälytysosastojen jäsenet ovat vakituisessa työsuhteessa VPK:n ulkopuolella ja siten työterveyshuoltolain säännösten piirissä. Sammutus- ja pelastustyö on kuitenkin varsin usein raskaampaa ja vaarallisempaa kuin hälytysosaston jäsenen päätoiminen työ. Siksi on perusteltavissa, että hälytysosaston jäsenten tulee osallistua myös palokunnan määräämiin työterveydenhuoltolain mukaisiin työterveystarkastuksiin. Terveystarkastusten suorittamisessa VPK voinee yleensä tukeutua terveyskeskusten apuun. Terveystarkastukset voitaisiin suorittaa esimerkiksi seuraavan kaavan mukaisesti. Ennen palokunnan jäsenen nimeämistä hälytysosastoon hänelle tulee tehdä alkutarkastus. Lisäksi hälytysosaston jäsenen tulee vuosittain osallistua kliinisen rasituksen sieto

8 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 8(10) kyvyn mittaavaan testiin fyysisen kunnon toteamiseksi. Hälytysosaston jäsenen täytettyä 20 vuotta suoritetaan hänelle joka viides vuosi ns. suunnattu terveystarkastus, joka on sisällöltään laajempi kuin edellä mainittu vuositarkastus. Edellä sanottu on siis vain yksi esimerkki, jota voidaan ja on tarpeenkin muuttaa paikkakunnan olosuhteet ja resurssit huomioonottaen. 9. Hälytysosaston koulutusvaatimukset 9.1. Hälytysosaston sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan henkilöstön kelpoisuudesta määrää sisäasiainministeriö. Palo- ja pelastustoimesta annetun lain 13 :ssä säädetään, että sopimuspalokunnan sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan henkilöstön kelpoisuudesta määrää tarvittaessa sisäasiainministeriö. 10. Koulutus Hälytysosaston vuotuinen toimintasuunnitelma sisältää erillisen koulutussuunnitelman, jonka tulee niveltyä kunnan palo- ja pelastustoimen kehittämissuunnitelmaan Hälytysosaston sisäistä koulutusta suunniteltaessa asetetaan pääpaino taitokoulutukselle Harjoitus on palokunnan pääkoulutusmuoto. Säännöllisesti järjestettyjen koulutusja harjoitustuntien vuotuisen määrän on oltava vähintään koulutussuunnitelmassa mainittujen tavoitteiden mukainen Harjoituksissa vaaditaan ja pidetään yllä harjoituksen luonteen mukaista järjestystä. Hälytysosaston toimintasuunnitelma koulutussuunnitelmineen on osa kunnan palo- ja pelastustoimen vuosittaista kehittämissuunnitelmaa. Koulutus on yksi tärkeimmistä hyvän toimintavalmiuden edellytyksistä. Ennen kaikkea palokunnan sisäisen koulutuksen suunnittelu hälytysosaston jäsenen ammattitaidon säilyttäjänä ja kehittäjänä on ensiarvoisen tärkeä. Sopimuspalokunnat ovat siis vaativan suunnittelutehtävän edessä vuosittain. Koulutussuunnitelmat voidaan palokunnissa tehdä esimerkiksi siten, että koko vuodelle laaditaan ensin pääpiirteittäin aihekohtainen runko-ohjelma, jonka pohjalle rakennetaan yksityiskohtainen kuukausi- tai kausiohjelma. Runko-ohjelmaan merkitään kunkin koulutuskerran aihepiiri käyttäen hyväksi esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n toimesta laadittuja koulutusohjelman aiheryhmittelyjä. Runko-ohjelman tekemisen tarkoituksena on auttaa koulutussuunnitelman laatijaa huomioimaan palo- ja pelastustehtäviin kuuluva kokonaisuus siten, ettei mikään palo- ja pelastustoimeen kuuluva tai liittyvä osa-alue jää vuotuisen koulutusohjelman ulkopuolelle tai korostu liikaa.

9 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 9(10) Kuukausi- tai kausiohjelmassa runko-ohjelman mukainen koulutusaihe yksilöidään ja suunnitellaan koulutustapahtuma yksityiskohtaisen tarkasti. Vapaaehtoisissa palokunnissa viikkoharjoitukset ovat yleisin tapa opetella palo- ja pelastustoimeen liittyviä käytäntötaitoja. Tavallisesti viikottaiset harjoitukset kestävät 1-2 tuntia kerrallaan. Vuodessa, kesälomakuukausi pois laskettuna, harjoitustuntien määräksi kertyy yhteensä tuntia. Tämä vastaa 8 tunnin työpäiväksi muutettuna 1,5-2,5 viikon pituista työjaksoa. On selvää, että näin lyhyessä ajassa ei pysyvästi voida oppia kovinkaan suurta määrää tietoja eikä taitoja. Siksi harjoitusaika tulee käyttää suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Tarpeellista on kalustoharjoitusten lisäksi järjestää myös fyysistä kuntoa ylläpitävää liikuntatoimintaa. 11. Hälytysosaston jäsenen velvollisuudet Hälytysosaston jäsenen velvollisuutena on säännöllisesti ja tunnollisesti osallistua koulutussuunnitelman mukaiseen koulutukseen, päivystykseen ja varallaoloon sekä hälytyksiin. Harjoituksiin osallistumisen voitaneen katsoa olevan säännöllistä ja tunnollista, mikäli hälytysosaston jäsen on osallistunut vähintään puoleen vuotuisen koulutussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta. Hälytykseen, päivystykseen ja varallaoloon osallistuminen riippuu luonnollisesti hälytysosaston jäsenen varsinaisesta työstä ja ammatista. Mutta ilman pakottavaa tai muuten hyvin perusteltavissa olevaa syytä ei hälytysosaston jäsen voi kieltäytyä hälytyksistä, päivystyksestä eikä varallaolosta. Varalla olevan hälytysosaston jäsenen myöhästyessä hälytyksestä tulee hänen antaa selvitys myöhästymisensä syystä hälytysosaston päällikölle. 12. Hälytysosaston jäsenellä on oikeus vakuutusturvaan tapaturman varalta VPK-yhdistyksen ollessa hälytysosaston jäsenten työnantaja määräytyy vakuutusturva koulutuksessa ja sammutus- ja pelastustyössä sattuneen tapaturman osalta tapaturmavakuutuslain mukaisesti, kun työpäivien yhteenlaskettu lukumäärä kalenterivuodessa on enemmän kuin 12 ja koulutukseen osallistumisen ajalta on maksettu palkkaa vastaavaa vastiketta. VPK:n johdon tulee huolehtia siitä, että lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa. Työnantajana toimivan VPK-yhdistyksen jättäessä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamatta korvaus suoritetaan vahingoittuneelle tapaturmaviraston toimesta tapaturmavakuutuslain nojalla. Tapaturmavirastolla on tällöin oikeus periä työnantajalta suorittamansa korvaukset takaisin tiettyyn enimmäismäärään saakka ja lisäksi laiminlyödyt vakuutusmaksut takautuvasti jopa nelinkertaisina. Työnantajana toimiva VPK-yhdistys voi vakuuttaa hälytysosaston jäsenet myös muun tapaturman kuin työtapaturman varalta vapaaehtoisella vapaa-ajanvakuutuksella tapa

10 JOHTOSÄÄNTÖMALLI 10(10) turmavakuutuslain 57 2 mom. nojalla. Tällaiset vapaaehtoiset vakuutukset sulkevat pois palo- ja pelastustoimilain mukaisen valtion korvausvelvollisuuden. Jos VPK-yhdistys ei ole työnantajan asemassa, ovat hälytysosaston jäsenet palo- ja pelastuslain (35 ) mukaisen vakuutusturvan piirissä. VPK-yhdistyksellä on mahdollisuus vakuuttaa hälytysosastojen jäsenet tapaturman varalta myös vapaaehtoisella yksityistapaturmavakuutuksella. Tämä koskee muutakin VPK-toimintaa kuin koulutukseen ja palo- ja pelastustyöhön osallistumista. On tietenkin VPK-yhdistyksen omassa harkinnassa kuinka laajan vakuutusturvan se haluaa hälytysosaston jäsenille tai muille jäsenilleen ottaa. Sopimuspalokunnan edullisuuden kunnalle huomioonottaen vaikuttaisi kohtuulliselta ja perustellulta, että hälytysosastojen jäsenten vakuuttaminen kattaisi kaiken VPK:n toiminnan.